Raisa Hievanen, Kati Lounema, Anu Räisänen ja Sirkka-Liisa Kärki AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEIDEN SEKÄ VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUS SUUNNITELMIEN TOIMEENPANON SEURANTA - Tilannekatsaus 2013 ja asiakirja-analyysin tulokset Raportit ja selvitykset 2015:5
Opetushallitus ja tekijät Raportit ja selvitykset 2015:5 ISBN 978-952-13-6190-6 (pdf) ISSN 1798-8926 (verkkojulkaisu) ISSN-L1798-8918 Taitto: Grano Oy www.oph.fi/julkaisut
SISÄLTÖ Esipuhe...7 Tiivistelmä...9 Sammandrag...13 1 Johdanto...17 2 Tulosten luotettavuudesta...19 3 Vuotta 2013 koskeva seuranta...20 3.1 Seurannan toteutus... 20 4 Vuotta 2013 koskevan seurannan tulokset...23 4.1 Ammatillinen peruskoulutus... 23 4.1.1 Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma... 23 4.1.2 Työelämälähtöisyys... 25 4.1.3 Valinnaisuus... 29 4.1.4 Joustavuus... 33 4.1.5 Elinikäisen oppimisen avaintaidot... 36 4.1.6 Koulutuksen järjestäjän oma arvio linjausten toteutumisesta... 41 4.1.7 Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman uudistuksen toimeenpanon resursointi... 42 4.1.8 Uudistuksen tavoitteiden toteutumisen seuranta ja arviointi sekä kehittäminen... 43 4.2 Näyttötutkintona järjestettävät perustutkinnot... 43 4.2.1 Näyttötutkinnon järjestämissuunnitelma... 44 4.2.2 Työelämälähtöisyys... 45 4.2.3 Valinnaisuus... 50 4.2.4 Joustavuus... 56 4.2.5 Elinikäisen oppimisen avaintaidot... 60 4.2.6 Tutkinnon järjestäjän oma arvio linjausten toteutumisesta... 64 4.2.7 Uudistettujen tutkinnon perusteiden toimeenpanon resursointi... 64 4.2.8 Uudistuksen tavoitteiden toteutumisen seuranta ja arviointi sekä kehittäminen... 65 4.2.9 Uudistuksen tavoitteet ja laadunvarmistus tutkintotoimikuntien näkökulmasta... 65 4.3 Kysely työelämälle... 67 4.4 Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavat ja valmentavat koulutukset... 70 4.4.1 Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hyväksyminen... 70 4.4.2 Valinnaisuus... 71 4.4.3 Joustavuus... 71 4.4.4 Työelämään valmentautuminen ja työssäoppiminen... 72 4.4.5 Seuranta koulutuksen päätyttyä... 72 5 Asiakirja-analyysi...74 5.1 Asiakirja-analyysin aineisto... 74 5.1.1 Otannan periaatteet... 74 5.1.2 Analysoitavat asiakirjat... 75 5.2 Analysoinnin tehneet asiantuntijat... 76 3
5.3 Analysointiprosessi... 77 5.4 Asiakirja-analyysin tulokset... 78 5.4.1 Ammatillinen peruskoulutus... 78 5.4.2 Näyttötutkintona järjestettävät ammatilliset perustutkinnot... 81 5.4.3 Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavat ja valmentavat koulutukset... 84 5.4.4 Arvokeskustelutilaisuuden tulokset... 86 Liitteet...88 Liite 1. Ammatillisten perustutkintojen sekä valmentavien ja valmistavien koulutusten perusteiden uudistamisen aikataulu... 88 Liite 2. Perusteiden toimeenpanon seurannan ohjausryhmä... 90 Liite 3. Tutkintokohtaisten kyselyiden otanta... 91 Liite 4. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten otanta... 92 Liite 5. Tutkintotoimikuntien otanta... 93 Liite 6. Kyselyn vastaajat kielen mukaan... 96 Liite 7. Valinnaisten ammatillisten tutkinnon osien tai opintojen suunnitteluun osallistuneet tahot ammatillisessa peruskoulutuksessa... 97 Liite 8. Valinnaisten ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien tai opintojen suunnitteluun osallistuneet tahot ammatillisessa peruskoulutuksessa... 99 Liite 9. Elinikäisen oppimisen avaintaito, jonka huomioon ottamisessa ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjä onnistui erityisen hyvin opetuksessa ja ammattiosaamisen näytöissä... 100 Liite 10. Vaikeimmin ammatillisessa peruskoulutuksessa opetukseen ja ammattiosaamisen näyttöihin integroitavat elinikäisen oppimisen avaintaidot... 101 Liite 11. Järjestäjän linjausten toteutumisen seuranta ammatillisessa peruskoulutuksessa... 102 Liite 12. Valinnaisten tutkinnon osien suunnitteluun osallistuneet tahot näyttötutkintoina järjestettävissä ammatillisissa perustutkinnoissa... 103 Liite 13. Elinikäisen oppimisen avaintaidot, joiden huomioon ottamisessa näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa ja tutkintotilaisuuksissa tutkinnon järjestäjät onnistuivat erityisen hyvin... 104 Liite 14. Järjestäjän linjausten toteutumisen seuranta näyttötutkintona järjestettävissä ammatillisissa perustutkinnoissa... 105 Liite 15. Kysely kaikille ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjille... 106 Liite 16. Kysely kaikille näyttötutkinnon järjestäjille... 113 Liite 17. Tutkintokohtainen kysely ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjille. 119 Liite 18. Tutkintokohtainen kysely näyttötutkinnon järjestäjille... 128 Liite 19. Kysely ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten järjestäjille... 135 Liite 20. Kysely opiskelijoille ja tutkinnon suorittajille... 139 Liite 21. Kysely työelämälle... 142 Liite 22. Kysely tutkintotoimikunnille... 145 Liite 23. Ammatillinen peruskoulutus, lomake A. Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa... 149 Liite 24. Ammatillinen peruskoulutus, lomake B. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa... 153 4
Liite 25. Ammatillinen peruskoulutus, lomake C. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS)... 155 Liite 26. Ammatillinen peruskoulutus, lomake D. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS)... 157 Liite 27. Ammatillinen peruskoulutus, yhteenveto analysoiduista asiakirjoista... 159 Liite 28. Näyttötutkinnot, lomake A. Näyttötutkinnon järjestämissopimus... 165 Liite 29. Näyttötutkinnot, lomake B. Näyttötutkinnon järjestämissuunnitelma... 166 Liite 30. Näyttötutkinnot, lomake C. Henkilökohtaistamista koskeva asiakirja... 170 Liite 31. Näyttötutkinnot, lomake D. Näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta koskevat asiakirjat... 172 Liite 32. Näyttötutkinnot, lomake E. Tutkintotoimikunnat - muistio vierailukäynnistä... 173 Liite 33. Näyttötutkinnot, yhteenveto analysoiduista asiakirjoista... 175 Liite 34. Valmistavat ja valmentavat koulutukset, lomake A. Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa... 182 Liite 35. Valmistavat ja valmentavat koulutukset, lomake B. Opetussuunnitelman koulutuskohtainen osa... 187 Liite 36. Valmistavat ja valmentavat koulutukset, lomake C. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), opiskelijoiden asiakirjat... 189 Liite 37. Valmistavat ja valmentavat koulutukset, lomake D. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS)... 191 Liite 38. Valmistavat ja valmentavat koulutukset, yhteenveto analysoiduista asiakirjoista... 193 5
6
Esipuhe Ammatillisten perustutkintojen vuosina 2008 2010 uudistettujen tutkinnon perusteiden sekä ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten opetussuunnitelmien perusteiden toimeenpanon seuranta toteutettiin vuosina 2011 2014. Perusteiden uudistuksen keskeisinä tavoitteina oli työelämälähtöisyyden, valinnaisuuden, joustavuuden ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen vahvistaminen. Tämä raportti sisältää vuotta 2013 koskevan seurannan sekä osana seurantaa vuonna 2013 toteutetun asiakirjaanalyysin tulokset. Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset on yhdistetty koko hankkeen loppuraporttiin. Raportin alkuosa antaa kokonaiskuvan perusteiden toimeenpanon tilanteesta vuonna 2013. Tilannekatsauksen loppuosa käsittelee asiakirja-analyysin tuloksia. Koska monet edellisen perusteuudistuksen ja 1.8.2015 voimaan astuvien uudistettujen perusteiden tavoitteet ovat samansuuntaiset, koulutuksen ja tutkinnon järjestäjät ovat voineet käyttää hankkeen aikaisempia tilannekatsauksia tukena kehittäessään toimintaansa tutkinnon perusteiden mukaiseksi. Raportin kirjoittamisesta ovat vastanneet tutkimussihteeri Raisa Hievanen Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta (Opetushallituksessa 16.11.2014 saakka) ja yli-insinööri Kati Lounema Opetushallituksesta. Vuotta 2013 koskevan seurannan ja asiakirja-analyysin toteutuksen ydintyöryhmän ovat heidän lisäkseen muodostaneet yksikön päällikkö, opetusneuvos Sirkka-Liisa Kärki, yksikön päällikkö, opetusneuvos Seppo Hyppönen, opetusneuvos Aira Rajamäki, erityisasiantuntija Marget Kantosalo (31.3.2015 saakka), erityisasiantuntija Tim Lamminranta ja opetusneuvos Ingeborg Rask (21.8.2014 saakka) Opetushallituksesta sekä metodisena asiantuntijana yksikön päällikkö, opetusneuvos Anu Räisänen Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta (Opetushallituksessa 30.4.2014 saakka). Perusteiden toimeenpanon seurannan ohjausryhmä sekä Opetushallituksen ammattikoulutuksen asiantuntijat ovat tukeneet, ohjanneet ja antaneet palautetta seurantatyöstä. Haluan esittää lämpimät kiitokset kaikille seurantaan osallistuneille, seurannan toteuttajille ja seurannan tuloksista raportin tuottaneille. Lisäksi kiitän hyvästä yhteistyöstä kaikkia asiakirja-analyysin kohteena olleita koulutuksen ja tutkinnon järjestäjiä ja analysointityön tehneitä asiantuntijoita. Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos 7
8
Tiivistelmä Vuonna 2014 toteutetun ammatillisten perustutkintojen perusteiden sekä ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten opetussuunnitelmien perusteiden toimeenpanon seurannan tarkoituksena oli selvittää vuosina 2008 2010 uudistettujen perusteiden toimeenpanon valtakunnallinen kokonaistilanne vuonna 2013 erityisesti työelämälähtöisyyden, valinnaisuuden, joustavuuden ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen vahvistamisen osalta. Tavoitteena oli myös samalla selvittää, miten koulutuksen ja tutkinnon järjestäjät ovat toimeenpanneet uudistetut perusteet, missä vaiheessa toimeenpano on ja miten uudistukselle asetetut tavoitteet on saavutettu. Asiakirja-analyysi toteutettiin vuonna 2013. Asiakirja-analyysissä selvitettiin, miten sekä tutkinnon perusteiden uudistukselle asetetut koulutuspoliittiset tavoitteet että perusteiden vaatimukset näyttäytyvät ja toteutuvat koulutuksen ja tutkinnon järjestäjien asiakirjoissa. Lisäksi analyysissä hankittiin tarkentavaa ja syventävää tietoa seurantakyselyissä esiin tulleista asioista. Seurantavuotta 2013 koskevasta perusteiden toimeenpanon seurannan suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi Opetushallitus. Asiakirja-analyysin suunnittelusta ja raportoinnista vastasi Opetushallitus yhteistyössä Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen kanssa. Analysointityön toteuttivat ulkopuoliset analysoijat Opetushallituksen toimeksiannosta. Koko seurantahanketta on tukenut opetushallinnon ja sidosryhmien edustajista koostuva ohjausryhmä. Vuotta 2013 koskeva seuranta Seurannassa kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella kaikilta koulutuksen ja tutkinnon järjestäjiltä tietoa perusteiden toimeenpanon tilanteesta vuonna 2013. Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjistä 108 (91,5 %) vastasi kyselyyn. Näyttötutkinnon järjestäjistä kyselyyn vastasi 89 (90,8 %) järjestäjää. Lisäksi seurannassa kerättiin tutkintokohtaista tietoa 23 perustutkinnosta sekä koulutuskohtaista tietoa kaikista ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavista ja valmentavista koulutuksista. Tutkinto- ja koulutuskohtaisten kyselyjen vastaajat valittiin otannalla. Tutkintokohtaiseen kyselyyn saatiin 71 vastausta koulutuksen järjestäjiltä (vastausprosentti 88,8) ja 46 vastausta tutkinnon järjestäjiltä (vastausprosentti 97,9). Valmistavien ja valmentavien koulutusten kyselyyn vastasi 15 järjestäjää (vastausprosentti 93,8). Järjestäjien lisäksi tutkintokohtaista tietoa kerättiin opiskelijoilta ja tutkinnon suorittajilta, työelämän edustajilta sekä tutkintotoimikunnilta. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoista 679 vastasi opiskelijakyselyyn. Ammatillista perustutkintoa näyttötutkintona tai oppisopimuskoulutuksena suorittavista kyselyyn vastasi 231 tutkinnon suorittajaa tai opiskelijaa. Työelämäkyselyyn vastasi 207 työelämän edustajaa, joista 61,8 % edusti työnantajia tai yrittäjiä ja 38,2 % työntekijöitä. Otantaan valikoituneista tutkintotoimikunnista 36 (80,0 %) vastasi kyselyyn. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavista ja valmentavista koulutuksista ei kerätty tietoa opiskelijakyselyllä eikä työelämäkyselyllä. Seurantakyselyjen aineiston luonteesta sekä ruotsinkielisten järjestäjien pienestä määrästä johtuen suomen- ja ruotsinkielisten järjestäjien tuloksia ei raportoida erikseen. 9
Koulutuksen järjestäjät olivat päivittäneet ajallaan koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteisen osan. Sen sijaan koulutuksen järjestäjien keskuudessa on yleistä, että uudistettujen tutkinnon perusteiden mukainen koulutus oli aloitettu ennen opetussuunnitelman tutkintokohtaisen osan hyväksymistä. Myös osa tutkinnon järjestäjistä oli aloittanut uudistettujen perusteiden mukaisen valmistavan koulutuksen ja/tai tutkinnon järjestämisen ennen kuin tutkintotoimikunta oli hyväksynyt päivitetyn järjestämissuunnitelman. Koulutuksen järjestäjillä opetussuunnitelmien saatavuus oli hyvä. Tutkinnon perusteiden uudistuksessa työelämälähtöisyydelle asetetut tavoitteet toteutuivat pääosin hyvin. Parannettavaa on kuitenkin erityisesti työelämän osallistamisessa suunnitteluvaiheeseen. Valinnaisuus ei toteutunut koulutuksen ja tutkinnon järjestäjien toiminnassa tavoitteiden mukaisesti. Parhaiten valinnaisuus on mahdollistettu ja toteutuu suoritettavan tutkinnon sisällä. Erityisesti koulutuksen ja tutkinnon järjestäjien välinen yhteistyö valinnaisuuden mahdollistamiseksi oli vähäistä. Tavoitteiden mukaisesti koulutuksen ja tutkinnon järjestäjien toiminnassa ei toteutunut myöskään joustavuus. Koulutuksen järjestäjille osoittautui jossain määrin haasteelliseksi mahdollistaa sekä tutkinnon suorittaminen osa tai osia kerrallaan että koulutuksen ja työelämän vuorottelu. Tutkinnon suorittajien osallistuminen tutkintotilaisuuksiin ilman osallistumista näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen oli harvinaista. Joustavuuden tarjoamat mahdollisuudet aikaistavat valmistumista tai lyhentävät näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen kestoa heikosti. Järjestäjien mukaan elinikäisen oppimisen avaintaitojen integrointi opetukseen, ammattiosaamisen näyttöihin ja tutkintotilaisuuksiin toteutui hyvin. Suurin osa koulutuksen järjestäjistä kohdensi opettajien tuntiresursseja työssäoppimisen ohjaukseen ja ammattiosaamisen näyttöihin. Yleisimmillään työssäoppimisen ohjausresurssi oli 1-1,75 tuntia/opiskelija/opintoviikko. Useilla koulutuksen järjestäjillä ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnin resurssi sisältyi työssäoppimisen resurssiin, mutta niillä järjestäjillä, jotka resurssin ilmoittivat, sen suuruus vaihteli yhden ja neljän tunnin välillä. Tutkinnon järjestäjistä lähes kaikki kohdensivat henkilöresursseja tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistamiseen, tutkinnon järjestämiseen, näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen sisällön ja järjestämisen suunnitteluun, tutkintotilaisuuksiin sekä arvioijien kouluttamiseen. Lisäksi suuri osa kohdensi henkilöresursseja myös järjestämissuunnitelman laadintaan. Seurannan aineiston perusteella ei kuitenkaan saada kattavaa kuvaa päivitystyöhön käytetyn resurssin suuruudesta, sillä kohdentamisperiaatteissa oli suurta vaihtelua eri järjestäjien välillä. Työelämäjaksolle vuonna 2013 osallistuneiden opettajien ja kouluttajien määrät olivat melko pienet. Järjestäjät keräsivät seurantatietoa perusteiden uudistuksen tavoitteisiin liittyvien linjaustensa toteutumisesta useimmiten opiskelijoilta tai tutkinnon suorittajilta. Määrällisten tai laadullisten indikaattorien tai mittareiden avulla kerätty tai työelämältä koottu palaute oli vähäisempää. Noin puolet järjestäjistä teki vuonna 2013 uudistuksen tavoitteisiin liittyvää itsearviointia. Uudistuksen tavoitteisiin liittyvien kehittämistoimenpiteiden tai -hankkeiden tekeminen tai käynnistäminen oli yleisempää. 10
Työelämän edustajien mukaan uudistuksen tavoitteisiin perehtyminen ja niiden toteutuminen työpaikoilla toimivat pääosin hyvin. Heidän mukaansa opiskelijoiden ja tutkinnon suorittajien ammatillinen osaaminen oli melko hyvällä tasolla heidän tullessaan ammattiosaamisen näyttöön tai tutkintotilaisuuteen. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavissa ja valmentavissa koulutuksissa opiskelijoiden mahdollisuudet yksilöllisiin valintoihin ja yksilölliseen opiskeluaikaan toteutuivat melko hyvin. Koulutuksen keskeyttäminen oli kuitenkin yleistä. Myös koulutuksensa päättäneiden opiskelijoiden valmiuksissa jatkaa opiskelemaan ammatilliseen tutkintoon johtavaan koulutukseen vaihtelivat suuresti järjestäjien välillä. Asiakirja-analyysi Osa tutkinto- tai koulutuskohtaisen tarkastelun kohteena vuoden 2012 seurannassa olleista järjestäjistä valikoitui mukaan asiakirja-analyysiin. Analysoitavaksi valittiin kultakin näistä järjestäjistä sen perustutkinnon tai koulutuksen asiakirjat, joka oli kyseiseltä järjestäjältä ollut tutkinto- tai koulutuskohtaisen tarkastelun kohteena vuotta 2012 koskevassa seurantakyselyssä. Analysoivat asiakirjatyypit olivat sellaisia, jotka järjestäjien säädösten ja määräysten perusteella tulee laatia ja joiden sisällöstä linjataan tutkinnon tai opetussuunnitelman perusteissa, säädöksissä tai muissa asiakirjoissa. Analysoinnissa käytettiin työkaluna Opetushallituksessa laadittuja lomakkeita, joissa otettiin huomioon tutkinnon perusteiden pääteemat työelämälähtöisyys, valinnaisuus, joustavuus, elinikäisen oppimisen avaintaidot. Mukaan otettiin myös muita teemoja kuten oppimisen ja osaamisen arviointi. Asiakirja-analyysin ja vuotta 2012 koskevan seurannan alustavista tuloksista järjestettiin arvokeskustelutilaisuus asiakirja-analyysin valmistuttua. Analysoijien ja Opetushallituksen edustajien lisäksi tilaisuuteen osallistui pääosin koulutuksen ja tutkinnon järjestäjiä. Tilaisuudessa käytiin keskustelua siitä, ovatko asiakirja-analyysin teemat toteutuneet tavoitteiden mukaisesti, mikä osa/toiminto oli toteutunut hyvin, minkä asian toimeenpanossa on kehitettävää, millä toimenpiteillä toimeenpano saataisiin toteutumaan tavoitteiden mukaisesti, miltä osin tulokset vaikuttivat luotettavilta/realistisilta/totuudenmukaisilta/ uskottavilta ja miltä osin eivät sekä erosivatko tulokset seurantakyselyjen tuloksista ja miltä osin. Ammatillisen peruskoulutuksen asiakirjoista opetussuunnitelmien yhteiset osat täyttivät niille tutkinnon perusteissa asetetut vaatimukset melko hyvin. Opetussuunnitelmien tutkintokohtaiset osat sen sijaan eivät täyttäneet niille asetettuja vaatimuksia yhtä hyvin. Henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat olivat puutteellisia. Useimmiten niistä ei esimerkiksi ilmennyt opiskelijan lähtötilanne, koulutustausta, tutkinnon osien suoritustavat tai osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen. Henkilökohtaiset opetuksen järjestämistä koskevat suunnitelmat vastasivat paremmin niille tutkinnon perusteissa asetettuja vaatimuksia. Analysoijien mukaan ne olivat kuitenkin suppeita ja hyvin yleisellä tasolla laadittuja. Näyttötutkinnon järjestämissopimukset ja järjestämissuunnitelmat täyttivät niille asetetut vaatimukset melko hyvin. Henkilökohtaistamista koskevat asiakirjat olivat eritasoisia, samoin näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta koskevat suunnitteluasiakirjat. 11
Valmistavien ja valmentavien koulutusten järjestäjien opetussuunnitelmien yhteiset osat täyttivät niille asetetut vaatimukset hyvin, samoin opetussuunnitelmien koulutuskohtaiset osat. Henkilökohtaisissa opiskelusuunnitelmissa sen sijaan oli puutteita ja niiden taso vaihteli koulutuksen järjestäjien välillä. Henkilökohtaiset opetuksen järjestämistä koskevat suunnitelmat taas vastasivat hyvin niille opetussuunnitelman perusteissa asetettuja vaatimuksia. Asiakirja-analyysin perusteella tutkinnon perusteiden uudistuksen pääteemojen toteutuminen ei tule selkeästi esille koulutuksen ja tutkinnon järjestäjien asiakirjoissa. 12
Sammandrag Syftet med den år 2014 utförda uppföljningen av genomförandet av grunderna för yrkesinriktade grundexamina och läroplanerna för förberedande och handledande utbildningar för grundläggande yrkesutbildning var att utreda det nationella helhetsläget 2013 gällande genomförandet av grunderna som reviderades 2008 2010. I utredningen beaktades särskilt arbetslivsorienteringen, valbarheten, flexibiliteten och stärkandet av nyckelkompetenserna för livslångt lärande. Målet var också att samtidigt utreda hur utbildningsanordnarna och examensarrangörerna har genomfört de reviderade examensgrunderna, i vilket skede av genomförandet de befinner sig och hur de uppnått de mål som ställts upp för revideringen. Dokumentanalysen genomfördes år 2013. I dokumentanalysen analyserades hur de uppställda utbildningspolitiska målen för revideringen av examensgrunderna samt kraven på grunderna syntes och förverkligades i utbildningsanordnarnas och examensarrangörernas dokument. Dessutom inhämtades i analysen mer ingående och fördjupad kunskap om frågor som framkom i uppföljningsenkätet. Utbildningsstyrelsen svarade för planering och genomförande av uppföljningen av genomförandet av grunderna för uppföljningsår 2013. För planeringen och rapporteringen av dokumentanalysen svarade Utbildningsstyrelsen i samarbete med Nationella centret för utbildningsutvärdering. Arbetet med att analysera utfördes av utomstående med Utbildningsstyrelsen som uppdragsgivare. En styrgrupp bestående av representanter för undervisningsförvaltningen och intressentgrupper har stött uppföljningen. Uppföljning gällande år 2013 I uppföljningen samlade man in information av alla utbildningsanordnare och examensarrangörer angående läget för genomförandet av examensgrunderna 2013 genom en digital förfrågan. Av yrkesutbildningsanordnarna svarade 108 (91,5 %) på förfrågan. Av examensarrangörerna svarade 89 (90,8 %) på förfrågan. I uppföljningen samlade man dessutom in examensspecifika uppgifter om 23 grundexamina och utbildningsspecifika uppgifter om alla förberedande utbildningar för grundläggande yrkesutbildning. De som svarade på de examens- och utbildningsspecifika förfrågningarna valdes ut genom ett urval. Sammanlagt 71 utbildningsanordnare (svarsprocent 88,8) och 46 examensarrangörer (svarsprocent 97,6%) svarade på den examensspecifika förfrågan. På förfrågan gällande förberedande och handledande utbildningar för grundläggande yrkesutbildning svarade 15 anordnare (svarsprocent 93,8). Förutom av anordnarna samlade man också in information av studerande och examinander, arbetslivsrepresentanter och examenskommissioner. Av studerandena inom grundläggande yrkesutbildning svarade 679 på studerandeförfrågan. Av dem som avlägger en yrkesinriktad grundexamen som fristående examen eller på läroavtal svarade 231 på förfrågan. På förfrågan som riktade sig till arbetslivet svarade 207 arbetslivsrepresentanter, varav 61,8 % företrädde arbetsgivare eller företagare och 38,2 % arbetstagare. Av de examenskommissioner som valdes ut i urvalet svarade 36 (80,0 %) på förfrågan. När det gäller förberedande och handledande utbildningar för grundläggande yrkesutbildning samlade man inte in information genom förfrågningar riktade till studerande eller arbetslivet. 13
På grund av uppföljningsmaterialets art och det låga antalet svenskspråkiga anordnare rapporteras inte resultaten för de finsk- och svenskspråkiga anordnarna separat. Anordnarna av grundläggande yrkesutbildning hade uppdaterat den gemensamma delen av läroplanen enligt föreskrifterna. Bland utbildningsanordnarna var det också vanligt att man hade börjat ordna utbildning enligt de reviderande grunderna innan den examensspecifika delen i utbildningsanordnarens läroplan hade godkänts. Även en del av examensarrangörerna hade börjat ordna förberedande utbildning och/eller examen enligt de reviderade grunderna innan examenskommissionen hade godkänt den uppdaterade planen för anordnande av fristående examen. Tillgången till läroplanerna hos utbildningsanordnarna var god. De mål som ställts upp för arbetslivsorienteringen i revideringen av examensgrunderna hade i huvudsak genomförts väl. Det som fortfarande behöver förbättras är särskilt arbetslivets delaktighet i planeringsskedet. Valbarheten genomfördes inte i enlighet med målen i utbildningsanordnarnas och examensarrangörernas verksamhet. Allra bäst genomfördes möjligheten att välja valbara examensdelar inom den egna grundexamen. Ett särskilt viktigt utvecklingsområde för utbildningsanordnarna och examensarrangörerna är att skapa ett samarbete som ger flera möjligheter till valbarhet. Inte heller flexibiliteten i examina genomfördes i enlighet med målen i utbildningsanordnarnas och examensarrangörernas verksamhet. Det visade sig i viss mån vara en utmaning för utbildningsanordnarna att göra det möjligt för de studerande både att avlägga examen en eller flera examensdelar i sänder och att växla mellan utbildning och arbete. Det var ovanligt att examinanderna deltog i examenstillfällen utan att först ha deltagit i utbildning som förbereder för fristående examen. De möjligheter som flexibiliteten erbjuder har en svag inverkan när det gäller att tidigarelägga examen eller förkorta tiden för den förberedande utbildningen. Enligt anordnarna genomfördes integreringen av nyckelkompetenser för livslångt lärande väl i undervisningen, yrkesproven och examenstillfällena. Utbildningsanordnarna allokerade lärarnas timresurser till handledning av inlärning i arbetet, yrkesprov och arbete med uppdateringen av läroplanerna. Den vanligaste handledningsresursen vid inlärning i arbete var 1-1,75 timmar/studerande/studievecka. Hos de flesta utbildningsanordnare ingick resursen för bedömning av yrkesprov i resursen för inlärning i arbete men bland de anordnare som meddelade om resursen varierade den mellan en och fyra timmar. Av examensarrangörerna allokerade nästan alla personresurser till personlig tillämpning vid avläggandet av examen, ordnandet av examen, planering av innehåll och ordnandet av förberedande utbildning för fristående examen, examenstillfällen samt utbildning av bedömare. Därtill allokerade en stor del också personresurser till uppgörandet av planen för anordnande av fristående examen. Det är ändå inte möjligt att utgående från uppföljningsmaterialet få en heltäckande bild av mängden resurser som använts på uppdateringsarbetet, eftersom det finns stora variationer mellan resurseringsprinciperna hos anordnarna. De lärare och utbildare som deltagit i arbetslivsperioder år 2013 var ganska få till antalet. 14
Anordnarna samlade oftast in uppföljningsinformation av studerandena och examinanderna angående genomförandet av riktlinjerna för revideringen av examensgrunderna. Respons som samlats in med hjälp av kvalitativa eller kvantitativa indikatorer eller mätare eller respons som samlats in från arbetslivet var mindre vanligt. Ungefär hälften av anordnarna gjorde 2013 en självvärdering i anslutning till målen för revideringen. Att göra upp utvecklingsåtgärder och starta utvecklingsprojekt kring målen för revideringen avexamensgrunderna var däremot vanligare. Enligt arbetslivsrepresentanterna fungerade introduktionen och genomförandet av målen för revideringen på arbetsplatserna i huvudsak väl. Enligt dem fanns det ändå behov av förbättring när det gäller det yrkeskunnande som de studerande och examinanderna har när de kommer för att avlägga yrkesprov eller delta i examenstillfällen. I förberedande och handledande utbildning för grundläggande yrkesutbildning genomfördes studerandenas möjligheter till individuella val och individuell studietid ganska väl. Studieavbrott var emellertid vanliga. Man bör ägna mer uppmärksamhet åt studerandenas färdigheter att fortsätta i en utbildning som leder till yrkesinriktad examen. Dokumentanalys En del av de anordnare som var med år 2012 enligt examens- och utbildningsspecifik granskning valdes till dokumentanalysen. För analys valdes de dokument enligt grundexamen eller utbildning som granskats i uppföljningsenkätet 2012. De dokument som analyserades var sådana vilka anordnarna enligt förordningar och bestämmelser bör utarbeta och vars innehåll regleras i grunderna för examen eller läroplan, förordningar eller övriga dokument. I analysen användes blanketter utarbetade av Utbildningsstyrelsen. I dessa beaktades huvudteman i grunderna för examen, arbetslivsorientering, valbarhet, flexibilitet och nyckelkomponenter för livslångt lärande. Även bedömning av inlärning och kunnandet togs med. Ett diskussionstillfälle gällande dokumentanalysen och preliminära resultat av uppföljningen år 2012 arrangerades efter att dokumentanalysen slutförts. I tillfället deltog förutom de som gjort analysen och representanter för Utbildningsstyrelsen även utbildningsanordnare och examensarrangörer. Under tillfället diskuterades om teman i dokumentanalysen har förverkligats enligt målen, vilken del/funktion har förverkligats väl, vilken fråga bör utvecklas gällande genomförandet, med vilka åtgärder skulle genomförandet kunna genomföras enligt målen, i vilken utsträckning resultaten verkade vara pålitliga/realistiska/ sanningsenliga/reliabla och i vilken utsträckning samt om resultaten skilde sig från resultaten gällande uppföljningsenkäten och i vilken utsträckning. I dokumenten gällande grundläggande yrkesutbildning uppfyllde den gemensamma delen de krav som uppställs i grunderna ganska bra. De examensspecifika delarna uppfyllde å sin sida inte lika bra de uppställda kraven. De personliga studieplanerna var bristfälliga. I många fall saknades t.ex studerandes utgångsläge, utbildningsbakgrund, sätten att avlägga examensdelar eller identifiering och erkännande av kunnande. Planer för ordnandet av personlig undervisning svarade bättre mot kraven i examensgrunderna. Enligt de som analyserade var de dock snäva och utarbetade på ett mycket allmänt plan. 15
Avtal och plan för anordnandet av fristående examen fyllde kraven rätt bra. Dokumenten gällande personlig tillämpning varierade, likaså planeringsdokumenten gällande förberedande utbildning för fristående examen De gemensamma delarna i läroplanerna för förberedande och handledande utbildningar fyllde kraven rätt bra, likaså de utbildningsspecifika delarna i läroplanerna. De personliga studieplanerna var dock bristfälliga och nivån varierade mellan utbildningsanordnarna. Planerna för personlig undervisning motsvarade väl kraven i grunderna för läroplanen. Utgående från dokumentanalysen framkommer att förverkligandet av huvudteman i revideringen av examensgrunderna inte tydligt syns i utbildningsanordnarnas och examensarrangörernas dokument. 16
1 Johdanto Ammatillisten perustutkintojen tutkinnon perusteet sekä valmistavien ja valmentavien koulutusten opetussuunnitelmien perusteet uudistettiin vuosina 2008 2010 (Liite 1). Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen välisessä tulossopimuksessa vuosille 2012 2015 sovittiin uudistettujen perusteiden toimeenpanon seurannasta. Seuranta on osa laajempaa kokonaisuutta, jonka tavoitteena on hankkia palautetta ammatillisen tutkintojärjestelmän, tutkintojen ja ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten perusteiden sekä niiden valmisteluun kytkeytyvien prosessien kehittämiseksi. Uudistettujen perusteiden toimeenpanon seurannan tarkoitus oli selvittää perusteiden toimeenpanon valtakunnallinen kokonaistilanne erityisesti työelämälähtöisyyden, valinnaisuuden, joustavuuden ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen vahvistamisen osalta. Samalla selvitettiin, miten koulutuksen ja tutkinnon järjestäjät ovat toimeenpanneet uudistetut perusteet, missä vaiheessa toimeenpano on ja miten uudistukselle asetetut tavoitteet on saavutettu. Monivuotisessa seurannassa selvitettiin perusteiden toimeenpanon tilannetta vuosia 2011, 2012 ja 2013 koskevilla kyselyillä. Lisäksi vuonna 2013 toteutettiin asiakirja-analyysi, jolla selvitettiin miten sekä tutkinnon perusteiden uudistukselle asetetut koulutuspoliittiset tavoitteet että perusteiden vaatimukset näyttäytyvät ja toisaalta toteutuvat koulutuksen ja tutkinnon järjestäjien asiakirjoissa. Lisäksi asiakirja-analyysillä hankittiin tarkentavaa ja syventävää tietoa seurantakyselyissä esiin tulleista asioista. Opetushallituksen toteuttaman seurannan lisäksi Kansallinen koulutuksen arviointikeskus toteuttaa vuosina 2013 2015 ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmaprosessin kokonaisarvioinnin, joka otettiin huomioon perusteiden toimeenpanon seurannan suunnittelussa. Ennen varsinaisen seurannan toteutuksen käynnistämistä Opetushallitus selvitti erillisellä kyselyllä toimeenpanon tilannetta vuonna 2010. Raportti perusteiden toimeenpanon tilannekatsauksesta on julkaistu sähköisesti vuonna 2011. Varsinainen seuranta koostui vuosia 2011, 2012 ja 2013 koskevista seurantakyselyistä sekä vuonna 2013 toteutusta asiakirja-analyysistä. Vuosia 2011 ja 2012 koskevien seurantojen tulokset, johtopäätökset ja kehittämisehdotukset on raportoitu omissa tilannekatsauksissaan. Seurannan lähtökohdat ja tavoitteet perusteiden uudistukselle on esitetty kattavasti vuotta 2011 käsittelevän tilannekatsauksen yhteydessä. Seurantakyselyjen kohderyhminä olivat koulutuksen ja tutkinnon järjestäjät, ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten järjestäjät, tutkintotoimikunnat, työelämän edustajat sekä opiskelijat ja tutkinnon suorittajat. Kaikille koulutuksen ja tutkinnon järjestäjille lähetettiin perusteiden toimeenpanon tilannetta yleisellä tasolla käsittelevä kysely. Lisäksi toteutettiin otantaan perustuvat tutkinto- ja koulutuskohtaiset kyselyt. Asiakirja-analyysin kohteeksi valittiin osa niistä koulutuksen ja tutkinnon järjestäjistä, jotka olivat valikoituneet mukaan vuotta 2012 koskevan seurannan tutkinto- ja koulutuskohtaisten kyselyjen otantaan. Asiakirja-analyysin kohteena olleet järjestäjät toimittivat analysoitavaksi ennalta määritellyt asiakirjat. Analysointityön tekivät itsenäisesti ulkopuoliset analysoijat, jotka Opetushallitus perehdytti työhön. Tämän raportin alkuosa kertoo uudistettujen perusteiden toimeenpanon valtakunnallisesta tilanteesta vuonna 2013 ja loppuosa asiakirja-analyysistä ja sen tuloksista. Raportti 17
sisältää perusteiden toimeenpanon seurantasuunnitelman suppean esittelyn, vuotta 2013 koskevien seurantakyselyjen tulokset, asiakirja-analyysin toteutuksen esittelyn sekä tulokset. Seurantakyselyjen ja asiakirja-analyysin tulosten perusteella tehtyjä johtopäätöksiä ei käsitellä tässä raportissa vaan ne koottu koko hankkeen loppuraporttiin. Seurantakyselyjen ja asiakirja-analyysin aineiston luonteesta sekä ruotsinkielisten järjestäjien pienestä määrästä johtuen suomen- ja ruotsinkielisten järjestäjien tuloksia ei raportoida erikseen. Perusteiden toimeenpanon seurannalla on liittymäpintoja myös muihin selvityksiin. Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavasta koulutuksesta on tehty tilannekatsaus lukuvuodesta 2011 2012. Oppimistulosten arviointeja on tehty rakennusalan, metsäalan, maatalousalan, hiusalan, sähkö- ja automaatiotekniikan, kotityö-ja puhdistuspalvelujen, käsi- ja taideteollisuusalan ja liiketalouden perustutkinnoista. Toimeenpanon seurantaan liittyviä selvityksiä käsitellään tarkemmin hankkeen loppuraportissa. Opetushallitus asetti perusteiden toimeenpanon seurantaa tukemaan ohjausryhmän opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen, koulutuksen ja tutkinnon järjestäjien, tutkintotoimikuntien, rehtorijärjestön, opettajajärjestön, Suomen Kuntaliiton, opiskelijajärjestöjen, työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen ja -liittojen sekä Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen edustajista (liite 2.). Seurannan käytännön toteutuksesta Opetushallituksessa vastasi seurannan ydintyöryhmä, jonka työtä tuki sisäinen työryhmä. Ydintyöryhmään kuuluivat yli-insinööri Kati Lounema, opetusneuvos Anu Räisänen (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus/opetushallitus 30.4.2014 saakka) ja projektisihteeri Raisa Hievanen (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus/opetushallitus 16.11.2014 saakka). Sisäiseen työryhmään kuuluivat lisäksi opetusneuvos Aira Rajamäki, erityisasiantuntija Tim Lamminranta, erityisasiantuntija Marget Kantosalo (31.3.2015 saakka) ja opetusneuvos Ingeborg Rask (22.8.2014 saakka). Lisäksi mukana toteuttamassa asiakirja-analyysiä olivat projektisihteerit Anita Holm ja Jarkko Korpela. Seurantahanketta johti yksikön päällikkö, opetusneuvos Sirkka-Liisa Kärki. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Seppo Hyppönen on tukenut näyttötutkintona toteutettavia perustutkintoja koskevaa toteutusta. 18
2 Tulosten luotettavuudesta Kaikille ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisia perustutkintoja näyttötutkintoina järjestäville järjestäjille suunnattujen kyselyjen antamaa kuvaa perusteiden toimeenpanon tilanteesta voidaan pitää luotettavana. Korkeiden vastausprosenttien ansiosta seurannan aineisto on edustava: koulutuksen järjestäjistä kyselyyn vastasi 91,5 % ja tutkinnon järjestäjistä 90,8 %. Tutkintokohtaisten kyselyiden tulokset eivät ole samalla tavoin yleistettävissä, vaan kyseessä on näyte johtuen otannan pienuudesta. Myös opiskelija- tai tutkinnon suorittajakyselyn, tutkintotoimikuntien kyselyn, työelämäkyselyn sekä valmistavien ja valmentavien koulutusten järjestäjille suunnatun kyselyn vastaajamäärät ovat niin pienet, ettei niitä voi yleistää koskemaan koko vastaajaryhmää. Tutkintokohtaisten kyselyiden tuloksia tarkasteltaessa kävi ilmi, että kaksi koulutuksen ja kaksi tutkinnon järjestää oli vastannut kyselyihin myös sellaisten perustutkintojen osalta, jotka eivät heiltä olleet mukana otannassa. Koska vastauksen koskivat perustutkintoja, jotka olivat mukana otannassa, päätettiin heidän vastauksensa ottaa mukaan seurantaaineistoon, sillä vastausten ei arvioitu heikentävän tulosten luotettavuutta. Myös asiakirja-analyysin tuloksia tarkasteltaessa on pidettävä mielessä, että kyseessä on näyte johtuen otannan pienuudesta. Toisaalta asiakirja-analyysin tarkoituksena olikin tarkastella tukevatko siitä saadut tulokset seurantakyselyjen antamaa kuvaa perusteiden toimeenpanon tilanteesta tai ovat ristiriidassa sen kanssa. Analysoijien työn tasalaatuisuus ja toisaalta Opetushallituksessa laadittujen analysoinnissa käytettyjen lomakkeiden toimivuus varmistettiin sillä, että kaksi tai useampia analysoijia analysoi useampien samojen järjestäjien asiakirjoja. Näiden päällekkäisten analyysien tulokset olivat analysoijasta riippumatta samansuuntaisia. Tulosten raportointivaiheessa nämä laadunvarmistustarkoituksessa tehdyt moninkertaiset analyysit poistettiin aineistosta. 19
3 Vuotta 2013 koskeva seuranta Perusteiden toimeenpanon seurannasta on sovittu opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen välisessä tulossopimuksessa vuosille 2012 2015. Seuranta koostuu kolmena vuonna toteutettavista seurantakyselyistä ja kerran toteutettavasta asiakirja-analyysistä. Seurannan tavoitteena on hankkia tietoa siitä, miten järjestäjät ovat toimeenpanneet uudistetut tutkinnon perusteet, missä vaiheessa toimeenpano on ja miten toimeenpanoon on resursoitu sekä miten uudistukselle asetetut tavoitteet on saavutettu. Seurannan kautta saatavaa tietoa voidaan käyttää säädösten, perustutkintojen tutkinnon perusteiden ja valmistavien ja valmentavien koulutusten opetussuunnitelmien perusteiden sekä perusteiden laadintaprosessien kehittämiseen. Lisäksi seurannalla saadaan tietoa siitä, millaista tukea koulutuksen järjestäjät tarvitsevat opetussuunnitelmia ja tutkinnon järjestäjät järjestämissuunnitelmia laatiessaan. Perusteiden toimeenpanon seurantaan liittyvät aiemman kyselyt koskivat vuosia 2011 ja 2012 ja ne toteutettiin vuosina 2012 ja 2013. Molempien kyselyn tulosten perusteella laadittiin tätä tilannekatsausta vastaavat tilannekatsaukset. 3.1 Seurannan toteutus Vuotta 2013 koskevaa seurantaa varten kerättiin tietoa kahdeksalla eri kyselyllä. Kaksi kyselyä suunnattiin kaikille järjestäjille: kysely kaikille ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjille kysely kaikille ammatillisia perustutkintoja näyttötutkintona järjestäville tutkinnon järjestäjille. Kuuden muun kyselyn vastaajat valittiin otannalla: tutkintokohtainen kysely ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjille tutkintokohtainen kysely ammatillisia perustutkintoja näyttötutkintona järjestäville tutkinnon järjestäjille tutkintokohtainen kysely opiskelijoille ja tutkinnon suorittajille tutkintokohtainen kysely työelämälle tutkintokohtainen kysely tutkintotoimikunnille koulutuskohtainen kysely ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten järjestäjille. Tutkintokohtaisten kyselyiden kohteena olleet perustutkinnot valittiin harkinnanvaraisesti kaikilta koulutusaloilta suhteessa koulutusalan kokoon. Valittaessa perustutkintoja mukaan vuosien 2011 ja 2012 otantoihin pyrittiin siihen, että seurantojen kohteena olisi mahdollisimman vähän samoja perustutkintoja. Vuotta 2013 koskevien seurantojen osalta tästä periaatteesta jouduttiin luopumaan ja suurin osa otantaan valituista perustutkinnoista on ollut mukana joko vuoden 2011 tai 2012 seurannassa, muutamat jopa molempina vuosina. 20
Taulukko 1. Tutkintokohtaisen tarkastelun kohteeksi valittujen perustutkintojen määrä eri koulutusaloilla. Koulutusala Tutkintkohtaisen tarkastelun kohteeksi valittujen perustutkintojen määrä Humanistinen ja kasvatusala 1 Kulttuuriala 2 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 1 Luonnontieteiden ala 1 Tekniikan ja liikenteen ala 11 Luonnonvara- ja ympäristöala 3 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 3 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 1 Yhteensä 23 Tutkinto- ja koulutuskohtaisten kyselyjen vastaajien otantaa tehtäessä noudatettiin seuraavia periaatteita: Vastaajiksi valittiin noin 10 % seurannan kohteeksi valittujen perustutkintojen ja ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten järjestäjistä. Vastaajiksi valittiin erikokoisia järjestäjiä tasaisesti eri puolilta maata. Mukaan valittiin suomen- ja ruotsinkielisiä järjestäjiä. Otanta pyrittiin tekemään niin, että samalta järjestäjältä ei olisi mukana otannassa kovin montaa perustutkintoa ja valmistavaa ja valmentavaa koulutusta. Kaikki järjestäjät eivät osuneet otantaan. Opiskelijoille ja tutkinnon suorittajille kohdennetun kyselyn kohderyhmänä olivat keväällä 2014 valmistuvat opiskelijat ja tutkinnon suorittajat kyseessä olevasta perustutkinnosta. Työelämäkyselyn kohderyhmänä olivat kyseisen perustutkinnon ammattiosaamisen näyttöjen ja/tai tutkintotilaisuuksien arvioijina toimivat työelämän edustajat. Tutkintokohtaisen kyselyn otantaan valitut järjestäjät etsivät kukin työelämän yhteistyökumppaniensa joukosta kolme vastaajaa. Tutkintokohtaisen tarkastelun kohteeksi valitut perustutkinnot, järjestäjien määrät kussakin perustutkinnossa sekä otantaan valittujen koulutuksen ja tutkinnon järjestäjien määrät perustutkinnoittain on esitetty liitteessä 3. Vastaavat tiedot ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavista ja valmentavista koulutuksista on esitetty liitteessä 4. Ne tutkintotoimikunnat, joita tutkintotoimikuntien kysely koski, on lueteltu liitteessä 5. Kyselyiden pohjana käytettiin vuosia 2011 ja 2012 koskevissa seurannoissa käytettyjä kyselylomakkeita, joten tämän raportin tulokset ovat pääosin vertailtavissa vuosien 2011 ja 2012 raporttien tuloksiin. Ennakkoilmoitukset kyselyistä lähetettiin järjestäjille keväällä 2014. Linkit sähköisiin kyselylomakkeisiin sekä tarkemmat vastausohjeet lähetettiin järjestäjille ja tutkintotoimikunnille huhtikuussa 2014. Seurantakyselyt toteutettiin sähköisen Survette-kyselytyökalun avulla. Järjestäjät ja tutkintotoimikunnat vastasivat kyselyihin hyvin. 21
Taulukko 2. Kaikille järjestäjille suunnattujen kyselyiden perusjoukot, kyselyihin vastanneiden määrät ja vastausprosentit. Kysely Perusjoukko N Kyselyyn vastanneet n Vastausprosentti Kysely kaikille ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjille 118 108 91,5 Kysely kaikille näyttötutkinnon järjestäjille 98 89 90,8 Taulukko 3. Otantana tehtyjen kyselyiden otantojen koot, kyselyihin vastanneiden määrät ja vastausprosentit. Kysely Otanta N Kyselyyn vastanneet n Vastausprosentti Tutkintokohtainen kysely ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjille 80 71¹ 88,8 Tutkintokohtainen kysely näyttötutkinnon järjestäjille 47 46² 97,9 Kysely ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten järjestäjille 16 15 93,8 Kysely tutkintotoimikunnille 45 36 80,0 ¹ Kaksi koulutuksen järjestäjää vastasi tutkintokohtaiseen kyselyyn sellaisen tutkinnon osalta, joka ei ollut heiltä otannassa. Vastaukset ovat mukana aineistossa. ² Kaksi tutkinnon järjestäjää vastasi tutkintokohtaiseen kyselyyn sellaisen tutkinnon osalta, joka ei ollut heiltä otannassa. Vastaukset ovat mukana aineistossa. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoille suunnattuun kyselyyn vastasi 679 opiskelijaa. Ammatillista perustutkintoa näyttötutkintona suorittaville tutkinnon suorittajille suunnattuun kyselyyn vastasi 231 tutkinnon suorittajaa. Työelämäkyselyyn vastasi 207 työelämän edustajaa. Heistä 61,8 % edusti työnantajia tai yrittäjiä ja 38,2 % työntekijöitä. Suomen- ja ruotsinkielisten vastaajien osuudet on esitetty liitteessä 6. 22
4 Vuotta 2013 koskevan seurannan tulokset 4.1 Ammatillinen peruskoulutus Tässä alaluvussa tarkastellaan perusteiden toimeenpanon tilannetta ammatillisessa peruskoulutuksessa vuonna 2013. Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjille suunnatusta kyselystä käytetään tekstissä termiä järjestäjäkysely ja ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjille suunnatusta tutkintokohtaisesta kyselystä termiä tutkintokohtainen kysely. Koulutuksen järjestäjään viitataan termillä järjestäjä. Tutkinnon perusteisiin viitataan myös termillä perusteet. 4.1.1 Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa Kaikki järjestäjät ovat päivittäneet koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteisen osan tutkinnon perusteiden uudistamisen jälkeen. Taulukko 4. Vuosi, jolloin koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa viimeksi hyväksyttiin järjestäjäkyselyn mukaan. Vuosi % n 2009 4,7 5 2010 19,6 21 2011 9,3 10 2012 20,6 22 2013 31,8 34 2014 14,0 15 Yhteensä 100,0 107 Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Lähes kaikki (91,4 %) järjestäjät olivat tutkintokohtaisen kyselyn mukaan aloittaneet uudistettujen perusteiden mukaisen koulutuksen viimeistään vuonna 2010. Tästä huolimatta viidesosa (21,4 %) järjestäjistä hyväksyi uudistettujen tutkinnon perusteiden mukaisen opetussuunnitelman ensimmäisen kerran vasta vuonna 2011 tai sen jälkeen. Taulukko 5. Vuosi, jolloin koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa hyväksyttiin ensimmäisen kerran uudistettujen tutkinnon perusteiden voimaantulon jälkeen tutkintokohtaisen kyselyn mukaan. Vuosi % n 2008 7,1 5 2009 25,7 18 2010 45,7 32 2011 15,7 11 2012 4,3 3 2013 1,4 1 Yhteensä 100,0 70 Tutkintokohtaisen kyselyn mukaan noin neljäsosa (27,5 %) järjestäjistä oli aloittanut uudistettujen perusteiden mukaisen koulutuksen aikaisempana vuonna kuin mitä olivat ensimmäisen kerran hyväksyneet opetussuunnitelman tutkintokohtaisen osan. Verrattaessa 23
toisiinsa tarkkaa ajankohtaa (kuukausi/vuosi), jolloin järjestäjät tutkintokohtaisen kyselyn mukaan olivat hyväksyneet ensimmäisen kerran uudistettujen perusteiden mukaisen opetussuunnitelman tutkintokohtaisen osan ja jolloin he olivat aloittaneet sen mukaisen koulutuksen, käy ilmi, että suurin osa (73,2 %) järjestäjistä aloitti uudistettujen perusteiden mukaisen koulutuksen ennen opetussuunnitelman tutkintokohtaisen osan hyväksymistä. Järjestäjistä 70,0 % oli tutkintokohtaisen kyselyn mukaan päivittänyt opetussuunnitelman tutkintokohtaista osaa sen hyväksymisen jälkeen. Suurin osa (87,5 %) päivityksistä oli tehty vuonna 2012 tai myöhemmin. Taulukko 6. Vuosi, jolloin opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa oli viimeksi päivitetty tutkintokohtaisen kyselyn mukaan. Vuosi % n 2009 2,1 1 2010 4,2 2 2011 6,3 3 2012 27,1 13 2013 22,9 11 2014 37,5 18 Yhteensä 100,0 48 Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman tutkintokohtaisen osan laadintaan osallistuivat useimmiten opettajat ja koulutuspäälliköt. Opetussuunnitelmien tutkintokohtaiset osat hyväksyi yleensä koulutuksen järjestäjän hallitus, johtokunta, johtoryhmä tai rehtori. Myös ammattiosaamisen näyttöjen toimielin mainittiin melko usein yhtenä opetussuunnitelman tutkintokohtaisen osan hyväksyjänä. Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman saatavuus Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma on järjestäjäkyselyn mukaan yleisimmin saatavilla henkilökunnalle tarkoitetussa sisäisessä verkossa. Puolet (49,1 %) järjestäjistä ovat vieneet opetussuunnitelmansa internetiin. Internet 49,1 Opiskelijoille tarkoitettu sähköinen oppimisalusta 40,7 Henkilökunnan käytössä olevassa sisäisessä verkossa, josta se on jaettavissa 81,5 Paperinen versio luettavissa järjestäjän tiloissa 68,5 Paperinen versio toimitetaan tarpeelliseksi katsotuille tahoille (mm. opiskelijat ja heidän huoltajansa) 44,4 Toimitetaan pyydettäessä 63,0 Muualla 6,5 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 Järjestäjien osuus (%), joiden opetussuunnitelma saatavissa kyseisellä tavalla Kuvio 1. Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman saatavuus järjestäjäkyselyn mukaan. 24
4.1.2 Työelämälähtöisyys Työelämälähtöisyyttä edistävistä linjauksista parhaiten toteutuivat työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestäminen työpaikoilla. Heikoiten toteutuivat työelämän osallistuminen koulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Lisäksi tutkintokohtaisen kyselyn mukaan työelämältä kerättiin melko harvoin järjestelmällisesti tutkintokohtaista palautetta. Koulutus järjestetään tutkinnon osittain työelämän toimintakokonaisuuksina. 2,8 13,0 56,5 25,0 Työelämä osallistuu koulutuksen suunnitteluun. 6,6 27,4 53,8 12,3 Työelämä osallistuu aktiivisesti koulutuksen toteutukseen. 3,7 31,5 48,1 15,7 Työssäoppiminen järjestetään työpaikoilla. 5,6 31,5 63,0 Ammattiosaamisen näytöt järjestetään työpaikoilla. 7,5 67,3 25,2 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ei koskaan Erittäin harvoin Melko harvoin Melko usein Aina Kuvio 2. Työelämälähtöisyyden toteutuminen järjestäjäkyselyn mukaan. Opetus järjestettiin tutkinnon osittain työelämän toimintakokonaisuuksina. 12,9 21,4 40,0 24,3 Työelämän edustajat osallistuivat tutkintokohtaisen opetussuunnitelman laadintaan. 14,3 21,4 24,3 22,9 17,1 Opettajaryhmät ja työelämän edustajat suunnittelivat yhdessä opetuksen sisällöt. 12,9 22,9 41,4 17,1 5,7 Työelämän edustajat osallistuivat koulutuksen toteutukseen. 5,7 14,3 27,1 37,1 15,7 Ammattiosaamisen näytöt järjestettiin työpaikoilla. 18,6 52,9 27,1 Työssäoppiminen järjestettiin työpaikoilla. 24,3 74,3 Työelämältä koottiin järjestelmällisesti tutkintokohtaista palautetta. 4,3 8,6 31,4 28,6 27,1 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ei koskaan Erittäin harvoin Melko harvoin Melko usein Aina Kuvio 3. Työelämälähtöisyyden toteutuminen tutkintokohtaisen kyselyn mukaan. Vaikka ammattiosaamisen näyttöjen järjestäminen työpaikoilla toteutui kokonaisuudessaan hyvin, oli koulutusalojen ja tutkintojen välillä eroja järjestäjäkyselyn mukaan. 25