KNX-taloautomaatio Tuoteluettelo 2012

Ota yhteyttä ABB Oy, Asennustuotteet Porvoon Sisäkehä 2 PL 16 06101 Porvoo Puhelin: 010 22 11 Faksi: 010 22 54255 www.abb.fi/asennustuotteet WAIM31/12.2011/Pro Image/Hämeen Kirjapaino Oy KNX-taloautomaatio Tuoteluettelo 2012 KNX-taloautomaatio Tuoteluettelo 2012

Sisällysluettelo KNX-taloautomaatio 4 Energiatehokkuus on osa vastuullista arkea 6 Energiatehokkuusluokat 8 Kytkinyksikkö energianmittauksella 10 Järjestelmän rakenne 12 Impressivo-asennuskalustesarja 14 Busch-triton-asennuskalustesarja 16 Busch-priOn-asennuskalustesarja 17 Busch-ComfortTouch-ohjauspaneeli 22 Esimerkkiratkaisuja liikerakentamisessa Neuvotteluhuone 26 Hotellihuone 28 Aula ja ravintola 30 Kauppakeskus 31 Opetustilat 32 Toimistohuone 34 Savunpoisto 35 Merkinantotuotteet KNX-järjestelmässä 36 KNX-taloautomaatio omakotitalossa 38 Tuotteet Virtalähteet 42 Tiedonsiirto 43 Huoneautomaatio 45 Vastaanottimet 50 Kytkinyksiköt 55 Verhomoottoriohjaimet 59 Valonsäätimet ja tunnistimet 63 Lämmitys ja jäähdytys 70 Logiikkayksiköt ja kellokytkimet 72 Ohjauspaneelit 73 Asennuskalusteet 74 Busch-priOn 75 Busch-triton 78 Impressivo 79 Peitelevyt ja tarvikkeet 81 Carat 83 Axcent 84 Ryhmäkeskukset ja Dataryhmäkeskukset 90 Piirikaaviot 91 Hakemisto 95 KNX on hyväksytty seuraavien standardien mukaisesti European Standard (CENELEC EN 50090 and CEN EN 13321-1) International Standard (ISO/IEC 14543-3) Chinese Standard (GB/Z 20965) US Standard (ANSI/ASHRAE 135) KNX-taloautomaatio Tuoteluettelo 2012 3

KNX-taloautomaatio KNX on väyläpohjainen järjestelmä, jossa sähkötoimiset laitteet kommunikoivat itsenäisesti ilman keskustietokonetta. Toimilaitteet yhdistetään parikaapelilla toisiinsa, josta ne saavat myös samalla käyttöjännitteensä. Kaikki keskeiset laitevalmistajat Euroopassa ovat mukana valmistamassa ja kehittämässä tuotteita ja ovat KNX-yhdistyksen jäseniä. Kaikki toimilaitteet ovat sertifioituja ja eri laitevalmistajien tuotteet ovat näin ollen yhteensopivia ja vaihtokelpoisia. KNX-taloautomaatio on laitevalmistajista riippumaton standardi, joka on määritelty standardissa ISO/IEC (14543). KNX-taloautomaatiota käytetään automaattisiin ohjauksiin erilaisissa rakennuksissa kuten toimistoissa, liikekeskuksissa, uimahalleissa, kouluissa ja myös omakotitaloissa. Toimilaitteet kuten painonapit, liiketunnistimet, läsnäoloanturit sekä huonetermostaatit lähettävät sanomia väylälle. Vastaanottajat kuten rele- tai säädinyksiköt puolestaan ohjaavat valaistuksen päälle ja huolehtivat huoneen lämmityksestä ja jäähdytyksestä. KNX-taloautomaatio tuo rakennukseen muunneltavuutta, joustavuutta ja energiansäästöä. Kaikki tarpeeton kulutus voidaan kytkeä pois mukavuudesta kuitenkaan tinkimättä. Ohjelmoinnin ja käyttöönoton tekee sähköurakoitsija käyttäen ETS-ohjelmointityökalua. KNX-taloautomaation toimintoja ovat mm. Valaistusryhmien ohjaus päälle/pois, säätö ja tilanneohjaukset Tarpeettoman kulutuksen vähentäminen läsnäoloanturien ja liiketunnistimien avulla Verhomoottorien ja markiisien ohjaus ajan ja ulkoisten olosuhteiden mukaan, esim. auringonhäikäisy tai lämpösäteily Huoneiden lämmitys/jäähdytyslaitteiden ohjaus Päivänvalon hyväksikäyttö energian säästössä Keskitetyt ohjaukset ovat toteutettavissa aikaohjelmalla erilaisiin tiloihin kuten käytäville, auloihin ym. Visualisointi ja liitynnät kiinteistöautomaation valvomoihin ovat myös mahdollisia 4 KNX-taloautomaatio Tuoteluettelo 2012

KNX-taloautomaatio Tuoteluettelo 2012 5

Energiatehokkuus on osa vastuullista arkea Rakennusten kokonaisenergiakulutus on Suomessa 40 prosenttia koko kulutuksesta ja vastaa 30 prosentista maan kasvihuonepäästöistä. Rakennusautomaation avulla kyetään leikkaamaan tarpeetonta energiankulutusta mukavuudesta tinkimättä. Älykäs automaatio ohjaa, säätää ja valvoo rakennusten kaikkia toimintoja. EU:n tavoitteena on vähentää kasvihuonepäästöjä vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä 20 prosentilla. Lisäksi uusiutuvien energialähteiden osuus energiankulutuksesta kasvatetaan 20 prosenttiin ja energiatehokkuutta nostetaan 20 prosentilla. Suomen osalta uusiutuvan energian käytön tavoite on 38 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Perinteinen verkko ei kykene kantamaan kasvavaa ja entistä monimuotoisempaa kuormaa. Sen on tehtävä työ älykkäämmin. Kasvihuonepäästöjen tärkeimmät torjujat ovat energiatehokkuus ja uusiutuvat energialähteet. Vaikka energiankäyttö tulevaisuudessa laskee, sähkön osuus kokonaisuudesta kasvaa, sillä energiatehokkuutta parannettaessa tarvitaan sähköä. 6 KNX-taloautomaatio Tuoteluettelo 2012

Hallintorakennuksen elinkaarikustannukset Suurten hallinto-, teollisuus- ja liikekiinteistöjen neljä avainsanaa ovat luotettavuus, käyttömukavuus, energiansäästö ja elinkaarikustannukset. Ilman hyvin hoidettua ja toimivaa kiinteistön ohjausjärjestelmää ne eivät kuitenkaan täysimääräisesti toteudu. Nykyisin kiinnitetään takaisinmaksun ohella entistä enemmän huomiota elinkaarikustannuksiin. Tällä tarkoitetaan investointikustannusten ja rakennuksen elinkaaren aikana syntyvien kaikkien kustannusten summaa. Käyttökustannukset ovat elinkaarikustannuksista valtaosa; esimerkiksi 500 000 euron rakennusautomaatioinvestoinnilla suureen toimistorakennukseen saavutetaan 20 vuodessa säästöä 3,5 miljoonaa euroa. Investoinnin tuotto on 30 prosenttia. Lisäksi käyttömukavuus paranee. Investointikustannukset: Lisäys 0,5 milj. euroa Käyttökustannusten säästö: 20 vuoden kuluttua: 3,5 milj. euroa Suuren hallintorakennuksen in vestoin tikustannus on 14 milj.. Vuotuiset käyttökustannukset ovat 2 milj.. Elinkaarikustannukset 20 vuoden käyttöaikana ovat: 14 milj. + 20 x 2 milj. = 54 milj.. Jos tässä hallintorakennuksessa voidaan 500 000 suuruisella lisäinvestoinnilla saavuttaa käyttökustannusten osalta 10% säästö, niin elinkaarikustannuksiksi saadaan. (14 + 0,5) milj. + 20 x (2 milj. 10 %) = 14,5 milj. + 20 x 1,8 milj. = 50,5 milj.. Tämä merkitsee, että 500 000 lisäinvestoinnilla saavutetaan 3,5 milj. suuruinen elinkaarikustannusten säästö. Hallintorakennuksen elinkaarikustannukset Energiansäästömahdollisuudet asunnoissa ja rakennuksissa Ylempi ja alempi arvo tutkimuksen tuloksista Energian säästöpotentiaali % 60 50 40 30 20 10 0 25% 14% Yksilöllinen huonesäätö 17% 9% 7% Lämmityksen automatisointi 32% 25% Aurinkosuojauksen automatisointi 58% Päivänvalon hyväksikäyttö valaistuksessa 45% 20% Ilmastoinnin automatisointi Energiatehokkuus on: Vastuullista resurssien käyttöä ja ilmastonsuojelua Kustannustehokkuus tarkoittaa merkittäviä säästömahdollisuuksia asunto- ja liikerakennuksissa Lyhyemmät takaisinmaksuajat Lisääntynyt mukavuus asuin- ja työympäristössä Lähde: Zentralverband Elektrotechnik- und Elektroindustrie e.v. (ZVE) KNX-taloautomaatio Tuoteluettelo 2012 7

Eurooppalaisen standardin SFS-EN 15232 mukaiset energia tehokkuusluokat SFS-EN-standardi käsittelee rakennuksen automaatiota ja sen vaikutusta rakennuksen energiatehokkuuteen. Automaation vaikutus voidaan arvioida yksityiskohtaisilla laskelmilla ja simuloinneilla. Automaation vaikutusta voidaan arvioida myös soveltamalla suhteellisen yksikertaista kerroinmenetelmää. Standardin esittämä kerroinmenetelmä perustuu energiatehokkuuteen vaikuttavien automaatiotoimintojen arviointiin. Standardi EN 15232 määrittelee rakennuksille neljä energiatehokkuusluokkaa. Standardi antaa yhden tavan arvioida automaation kannattavuutta ja vaikutusta rakennuksen suunnitteluvaiheessa. Todellinen energiatehokkuus saadaan vasta mittaamalla, toteamalla ja toiminnan jälkeen. 8 KNX-taloautomaatio Tuoteluettelo 2012

Seuraavassa esitetään kolmen rakennustyyypin energiankäytön erot, kun käytetään tehokkuusluokkia A, B ja D. Vertailuarvoina käytetään kunkin rakennustyypin tehokkuusluokkaa C. Käyttämällä esimerkiksi luokkaa A, 30 % lämmitysenergiaa voidaan säästää toimistoissa. Automaation vaikutuksen arviointi kerroinmenetelmällä Energialuokat, SFS-EN 15232 Säästömahdollisuudet lämmitysenergiassa Säästömahdollisuudet sähkönkulutuksessa A Erittäin energiatehokas rakennusautomaatio ja liityntä kiinteistövalvomoon Toimisto Koulu Hotelli Toimisto Koulu Hotelli 0,70 0,80 0,68 0,87 0,86 0,90 B Edistynyt rakennusautomaatio, osittainen liityntä kiinteistövalvomoon 0,80 0,88 0,85 0,93 0,93 0,95 C Vakiotasoinen rakennusautomaatio 1 1 1 1 1 1 D Tehoton rakennusautomaatio, manuaalinen ohjaus 1,51 1,20 1,31 1,10 1,07 1,07 Rakennuksen automaation toiminnot ja jako luokituksiin energiatehokkuuden mukaan (ote taulukosta 1 SFS-EN 15232:2007 [D]) A B C Lämmitys/jäähdytys Ilmanvaihto/huonesäätö Valaistus Aurinkosuojaus Rakennusautomaation valvomo vaatimuksena, huonekohtainen säätö tarpeen mukaan (käyttö, ilmanlaatu jne.) Tarpeen mukainen tai ulkolämpötilan mukaan ohjautuva Lämmityksen ja jäähdytyksen automaattinen ohjaus Automaattinen huonekohtainen säätö, rakennusautomaation integrointi valvomoon Tarpeen mukainen tai ulkolämpötilan mukaan ohjautuva Osittainen lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmän integrointi Automaattinen huonekohtainen ohjaus ja säätö termostaattiventtiileillä Tarpeen mukainen tai ulkolämpötilan mukaan ohjautuva Osittainen lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmän integrointi Ilmanvaihdon säätö huonetasolla läsnäolon tai tarpeen mukaan Huone- tai poistoilman kosteuden säätö Huonekohtainen ilmastoinnin säätö aikaohjelmilla Ilmanvaihdon säätö asetusarvojen ja ulkolämpötilan mukaan Ilmankosteuden säätö Ilmastoinnin huonekohtainen säätö aikaohjelmilla Ilmanvaihdon säätö asetusarvojen mukaan Ilmankosteuden osittainen hallinta Valaistuksen ohjaus ja säätö luonnon valon määrän mukaan Kytkentä päälle/pois läsnäolotunnistimen avulla Valaistuksen ohjaus ja säätö luonnon valon määrän mukaan Kytkentä päälle/pois läsnäolotunnistimen avulla Valaistuksen voimakkuuden manuaalinen säätö/himmennys Kytkentä päälle/pois manuaalisesti Aurinkosuojauksen integrointi läsnäolon, lämmityksen, jäähdytyksen ja ilmanvaihdon kanssa Kaihtimien ja markiisien sähkötoiminen käyttö ja automaattinen ohjaus Kaihtimien ja markiisien sähkötoiminen käyttö ja yksinkertainen automaattinen ohjaus D Keskitetty rakennusautomaatio tai ei automaattista säätöä Keskitetty lämmityksen ohjaus Ei lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien integrointia Ilmastoinnin huonekohtainen manuaalinen säätö tai ei säätöä Kiinteä ilmanvaihto Ei ilmankosteuden hallintaa Manuaalinen kytkentä päälle/ pois Kaihtimien ja markiisien sähkötoiminen käyttö, manuaalinen ohjaus KNX-taloautomaatio Tuoteluettelo 2012 9

Mittaa energiankulutusta reaaliaikaisesti Kytkinyksikkö energianmittauksella Kytkinyksikkö energianmittauksella SE/S3.16.1 mahdollistaa siihen liitettyjen laitteiden sähkökulutuksen mittauksen rakennuksessa. Tulevaisuuden tekniikkaa edustavien älykkäiden Smart Grid -sähköverkkojen myötä myös rakennusten sähköasennuksiin kohdistuu uusia haasteita. Jotta voidaan parantaa rakennusten energiatehokkuutta ja samanaikaisesti yhdistää kuluttajat kuormien tasaukseen, rakennusten sähkölaitteita on kytkettävä päälle/pois erilaisten ulkoisten signaalien, kuten ajan, kulutushuippujen tai vastaavien tekijöiden mukaan. Kytkinyksikkö mittaa aktiivisen energiankulutuksen kunkin kytkentälähdön osalta. Lisäksi se mahdollistaa kaikkien kolmen lähdön kokonaiskulutuksen seurannan. Kaikkien mittarien arvot voidaan lähettää jaksoittain, pyynnöstä, tai kun tapahtuu käynnistys tai pysäytys joko ajan, käyttöjakson tai määritetyn kulutusrajan täyttymisen perusteella. Lisäksi määritetty lähtö voidaan kytkeä pois päältä pysäytyksen yhteydessä. Kunkin kanavan aktiivinen teho, virta ja jännite sekä muut sähköiset arvot (näennäisteho, tehokerroin ja taajuus) voidaan mitata. Mitattuja arvoja voidaan seurata ja lähettää KNX:n avulla. Arvoja voidaan valvoa ja ohjata raja-arvojen mukaisesti. Jos asetettu kynnys ylitetään tai alitetaan, voidaan lähettää varoitus tai ohjata kuormia hallitusti. KNX-taloautomaatiolla on mahdollista tehdä yksinkertaisen kuormanhallintatoiminto, jonka avulla voidaan liittää yhteen enintään kymmenen kytkinyksikköä energianmittauksella (10 x 3 x 16 A). 10 KNX-taloautomaatio Tuoteluettelo 2012

1 Kuorma 1 Kuorma 2 Kuorma 3 Kytkinyksikkö energianmittauksella SE/S 3.16.1 1 8 3 9 1 8 3 9 Aktiivinen energiankulutus Kuorma 3 Aktiivinen energiankulutus Yhteensä KNX Manuaalinen kytkin Kulutuksen seuranta 2 Mittari 1 1 8 3 9 3 Lähtö A Nollattava mittari 1 1 8 3 9 Mittari 2 Lähtö B Nollattava mittari 2 Mittari 3 Lähtö C Nollattava mittari 3 1 8 3 9 1 8 3 9 1 8 3 9 1 8 3 9 Mittari, yhteensä Nollattava mittari, yhteensä 1 8 3 9 KÄYNNISTYS 1 8 3 9 1 8 3 9 Nollattava mittari Päälle/pois ohjaus PYSÄYTYS Aika Raja kwh Kesto min Käyttökohteet Aktiivisen kulutuksen mittaus Sähköisten arvojen seuranta Kuormituksen hallinta kuormanohjauksen avulla Kytkinyksikkö, kolme kanavaa Edut Rakennusten energiankulutuksen havainnointi ja visualisointi Energiatehokkuuden parantaminen Kuormien älykäs ohjaus Tuote Kytkinyksikkö SE/S3.16.1 KNX-taloautomaatio Tuoteluettelo 2012 11

Järjestelmän rakenne KNX-järjestelmä muodostuu linjoista, jossa virtalähde (640 ma) syöttää 24 VDC käyttöjännitteen toimilaitteille. Yhteen linjaan voidaan liittää 64 toimilaitetta ja jokaisen laitteen ottama virta täytyy standardin ISO/IEC (14543) mukaan olla alle 10 ma. Linjoja voi yhdessä alueessa olla enintään 15 kpl ja alueita samoin 15 kpl. Kaapeloinnissa voidaan käyttää ns. väylä-, tähti-, tai puurakennetta, mutta ei rengasta. Kaikki toimilaitteet saavat ohjelmoinnissa yksilöllisen osoitteen ja ne voidaan myös uudelleenohjelmoida esim. rakennuksen toisessa osassa. Ohjelmoinnissa käytetään ryhmäosoitteita yhdistämään toimilaitteiden ohjaukset toisiinsa. Virtalähteen ja etäisimmän laitteen välinen etäisyys / linja Kahden toimilaitteen välinen maksimietäisyys / linja Kaapeleiden (Klma 4x0,8+0,8) yhteispituus / linja Ohjelmointityökaluna käytetään ETS-ohjelmaa ja liitynnässä väylään on mahdollista käyttää USB- tai IP-gatewayta. ETS-ohjelmassa valitaan toimilaitteet, tehdään linkitykset sekä asetetaan parametriasettelut. Lopputuloksena saadaan projektitietokanta laitelistauksineen ja asetusarvoineen. Suunnittelussa käytettävät maksimipituudet linjaa kohti ovat: 350 m 700 m 1000 m LK/S 4.1 SV/S 30.640.5 LINJA 1 ALUE 1 LK/S 4.1 6179AGM-204 SV/S 30.640.5 DG/S 8.1 SV/S 30.320.5 Klma 40,8+0,8 LINJA 2 6122/02-84-500 DG/S1.16.1 Linjajakokaavio 12 KNX-taloautomaatio Tuoteluettelo 2012

Esimerkki liikerakennuksen järjestelmäkaaviosta VALVOMO OPC-SERVER + OPC-CLIENT KERROSJAKAMO DJK CAT 6 IP=192.168.3.13 IPR/S 2.1 EIB LAN SV/S 30.320.5 BACKBONE - LINJA (0) 1.0.0 2.0.0 3.0.0 LK/S 4.1 LK/S 4.1 LK/S 4.1 SV/S 30.320.5 SV/S 30.320.5 SV/S 30.320.5 ALUE 1 ALUE 2 ALUE 3 LK/S 4.1 1.1.0 SV/S 30.640.5 LINJA 1 LK/S 4.1 2.1.0 SV/S 30.640.5 LK/S 4.1 SV/S 30.640.5 3.1.0 LINJA 1 LINJA 1 LINJA 0 1.1.1 1.1.23 1 PIR DALIx8 LINJA 0 LINJA 0 6179-xx 6197/11-102 LK/S 4.1 SV/S 30.640.5 1.2.0 LINJA 2 LK/S 4.1 SV/S 30.640.5 LK/S 4.1 SV/S 30.640.5 2.2.0 3.2.0 LINJA 2 LINJA 2 1.2.1 1.2.23 5 KERROS 1 PIR DALIx8 6179-xx 6197/11-102 LK/S 4.1 SV/S 30.640.5 1.3.0 LINJA 3 LK/S 4.1 SV/S 30.640.5 LK/S 4.1 SV/S 30.640.5 2.3.0 3.3.0 LINJA 3 LINJA 3 LK/S 4.1 1.4.0 SV/S 30.640.5 LINJA 4 LK/S 4.1 2.4.0 SV/S 30.640.5 LK/S 4.1 SV/S 30.640.5 3.4.0 LINJA 4 LINJA 4 4 KERROS LK/S 4.1 SV/S 30.640.5 1.5.0 LINJA 5 LK/S 4.1 SV/S 30.640.5 LK/S 4.1 SV/S 30.640.5 2.5.0 3.5.0 LINJA 5 LINJA 5 LK/S 4.1 1.6.0 SV/S 30.640.5 LINJA 6 LK/S 4.1 2.6.0 SV/S 30.640.5 LK/S 4.1 SV/S 30.640.5 2.6.0 LINJA 6 LINJA 6 3 KERROS LK/S 4.1 1.7.0 SV/S 30.640.5 LINJA 7 LK/S 4.1 2.7.0 SV/S 30.640.5 LK/S 4.1 SV/S 30.640.5 3.7.0 LINJA 7 LINJA 7 LK/S 4.1 SV/S 30.640.5 1.8.0 LINJA 8 LK/S 4.1 SV/S 30.640.5 LK/S 4.1 SV/S 30.640.5 2.8.0 3.8.0 LINJA 8 LINJA 8 2 KERROS LK/S 4.1 SV/S 30.640.5 1.9.0 LINJA 9 LK/S 4.1 SV/S 30.640.5 LK/S 4.1 SV/S 30.640.5 2.9.0 3.9.0 LINJA 9 LINJA 9 LK/S 4.1 1.10.0 SV/S 30.640.5 LINJA 10 LK/S 4.1 2.10.0 SV/S 30.640.5 LK/S 4.1 SV/S 30.640.5 3.10.0 LINJA 10 LINJA 10 1 KERROS TALO A TALO B TALO C Klma 40,8+0,8 KNX-taloautomaatio Tuoteluettelo 2012 13

Impressivo on monipuolinen kalustesarja Impressivo-sarja sisältää kaikki rakentamisessa tarvittavat sähkötekniset toiminnot: kytkimet, pistorasiat, tele- ja datatuotteet sekä kellokytkimet, säätimet, termostaatit, liiketunnistimet ja merkinantotuotteet sekä KNX-väylätuotteet saman designin alla. Impressivo-tuotteilla voi sähköistää unelmien kodin ja vaativimmatkin liikerakennukset huippumodernilla tekniikalla tai perinteiseen tapaan. Impressivo-sarjan avulla saa uudis- ja peruskorjauskohteisiin tyylikkään ilmeen ja yhtenäisen kokonaisuuden ilman kompromisseja, koska Impressivo-tuotteita voi asentaa kuiviin ja kosteisiin tiloihin sekä uppoon että pintaan. Valkoinen (RAL 9016) Alumiini (RAL 9006) Harmaa (RAL 7012) Antrasiitti (RAL 7021) Teräs axcent Studiovalkoinen (RAL 9016) Vihreä (RAL 6032) Keltainen (RAL 1018) Sininen (RAL 5002) Punainen (RAL 3020) Musta (RAL 9005) Carat Kulta Pronssi Ruostumaton teräs Kromi Vaalea lasi Musta lasi 14 KNX-taloautomaatio Tuoteluettelo 2012

Impressivo-painonapit uudistuvat Väyläpohjaosat Vanha väyläpohjaosa 6108U poistuu tuotevalikoimasta. Tavallisen 1- ja 2-osaisen painonapin tai kytkimen liittäminen KNX-järjestelmään tapahtuu tuotteilla 6108/01-500 ja 6108/02-500. 6108U 6108/01-500 6108/02-500 KNX-järjestelmän normaali asennustapa käyttäen peruspohjaosaa 6120U-102 ja 6120/12 muuttuu niin, että uusi käytettävä tuote on 6120/12-101-500. 6120/12-101-500 Impressivo-painikkeet Vanhat Impressivo-sarjan painikkeet uudistuvat. Uusissa painikkeissa on kahdet LED-indikoinnit per toiminto, jolloin voidaan esimerkiksi kahta eri säädinryhmää ohjata yhdellä rivillä. Lisäksi kaikkiin painikkeisiin saadaan tilanneohjaus. Väyläpohjaosana käytetään 6120/12-101-500. Ohjelmointityökaluna käytetään Powertool-ohjelmistoa. 6125/02-XX 6126/02-XX 6127/02-XX 6124/01-XX ja 6128/01-XX 6129/01-XX 6122/02-XX 6122/01-XX KNX-taloautomaatio Tuoteluettelo 2012 15

Busch-triton -painonapit Myös vanhat Busch-triton -painikkeet uudistuvat. Uusissa tuotteissa kaikkiin painikkeisiin saadaan tilanneohjaus. Väyläpohjaosa on mukana tuotteessa. Ohjelmointityökaluna käytetään ETS-ohjelmistoa. 6320/10-XX 6320/30-XX 6320/38-XX 6320/50-XX 6320/58-XX Busch-triton in asennus tehdään ilman erillistä väyläpohjaosaa. 16 KNX-taloautomaatio Tuoteluettelo 2012

Innovatiivinen kalustesarja ja teräs. -kalustesarja on informatiivinen ja kaunis muotoilultaan. Sarjassa on neljä eri väriä; musta, maitolasi, valkoinen 3 osainen yhdistelmä mustalla lasilla, päätykappaleet terästä 3 osainen yhdistelmä maitolasilla, päätykappaleet terästä 3 osainen yhdistelmä valkoisella muovilla, päätykappaleet mustalla lasilla 3 osainen yhdistelmä terästä, päätykappaleet terästä Näytön voi ohjelmoida jokaiseen kohteeseen yksilöllisesti. Näytöllä voi säätää lämpötilaa, himmentää valoja tai käynnistää ennalta ohjelmoituja tilanteita. Värikonseptin ja kuvakkeiden avulla uusikin käyttäjä löytää eri toiminnot helposti. Sininen Harmaa Musta -kalustesarjan toiminnallisuusvaihtoehdot ovat monipuolisia, koska kalustesarja on modulaarinen ja mahdollistaa näin ollen eri värien yhdistämisen. 2 osainen yhdistelmä mustalla lasilla, päätykappaleet terästä Kiertonuppisäädin mustalla lasilla, päätykappaleet terästä 3 osainen painiketaulu mustalla lasilla, päätykappaleet terästä 1 osainen painiketaulu mustalla lasilla, päätykappaleet terästä KNX-taloautomaatio Tuoteluettelo 2012 17

uusi tapa ohjelmoida TFT-näyttö menunäppäin minisd-kortti kortinlukija kiertonuppi, mm. perustoiminto USB-kaapeli USB-kaapeli ohjelmointilaite in ohjelmointi tapahtuu samalla tavalla kuin KNX-toimilaitteiden ohjelmointi ETS-ohjelman avulla. Ohjelmointilaitetta voidaan käyttää nopeuttamaan latautumisaikaa, jolloin ei tarvita USB-kaapelia. Tiedot voidaan myös ladata minisd-kortille, josta valitaan laitekohtaisesti ohjelma, joka ladataan ko. tilan laitteeseen. Käyttöliittymäkonsepti -kalustesarja ja -ohjauspaneelissa on värikoodaus, joka helpottaa ja selkeyttää toimintojen valintaa. Valaistuksen väri on keltainen, kuten aurinko Verhomoottoriohjauksen väri on sininen, kuten taivas Sisäilmaston väri on oranssi, edustaen lämpöä Tilanneohjauksen väri on punainen, edustaen yksilöllisyyttä 18 KNX-taloautomaatio Tuoteluettelo 2012

-TFT-näytön toiminnallisuus -kalusteissa on painiketauluja, kiertonuppisäädin sekä TFT-näyttö. Kun ihminen lähestyy näyttöä tai koskee kiertonuppisäätimeen, perustoiminto ilmestyy näyttöön. Perustoiminto tarkoittaa huonekohtaisesti sitä tilannetta, minkä käyttäjä on halunnut valita vakiotilanteeksi esimerkiksi valaistuksen osalta. Periaatteessa mikä tahansa valon säätäminen, verhojen ohjaaminen tai tilanne, joka on tallennettu laitteeseen, voi olla perustoiminto. Kun menunäppäintä painetaan, aukeaa näytön toiminnallisuusikkuna, jossa on mahdollisuus kahdeksaan erilaiseen toimintoon. Kääntämällä kiertonuppisäädintä/kytkintä käyttäjä saa näytölle haluamansa toiminnon. Samalla näytölle tulee teksti kertomaan, mistä toiminnosta on kyse. Valitsemalla haluttu toiminto, saadaan auki valikko, josta voidaan valita 15 eri alatoimintoa. Toiminnon valinta tapahtuu painamalla kytkintä. Huom. 1 Jos näyttö on näytönsäästäjä- tai stand-by-tilassa, perusnäyttö tulee näkyviin, kun ohjauspaneelia lähestytään (läsnäolotunnistimen avulla, erillisosa) tai jos kiertonuppisäädintä/ kytkintä koskettaa. Toiminnallisuusvalikko tulee näkyviin vain, jos menukytkintä painetaan. Huom. 2 Näyttöön voi tulla myös viestejä kuten Vesivuotohälytys. Jos menukytkintä painetaan tai laitteessa on useita viestejä jonossa, näytetään nämä viestit ennen kuin toiminnallisuusvalikko tulee näkyviin. Valaistus Valaistus Verhot Hälytys Tilanneohjaukset Lämmitys KNX-taloautomaatio Tuoteluettelo 2012 19

Modulaarinen konsepti Painonappeja ja päätykappaleita voidaan yhdistää aluslevyihin aina 3-osaiseen yhdistelmään asti. Tyyppi Aluslevy Aluslevy Aluslevy 1-osainen 2-osainen 3-osainen Yläpäätykappale IR-vastaanottimella 6350-825 Yläpäätykappale 6348-1-osainen painonappi 6340-3-osainen painonappi 6342- Kiertonuppisäädin 6341- TFT-värinäyttö 6344- - Liiketunnistin 6345-... Yläpäätykappale termostaatilla 6351- Alapäätykappale lämpötilan näytöllä 6352- Alapäätykappale 6349- Väyläpohjaosa 6120/12-101 - - Väyläpohjaosa TFT-näytölle 6120/13 Virtalähde TFT-näytölle CP-D24/2.5 - - - Erilaiset yhdistelmät ovat mahdollisia Yläpäätykappale 1-osainen aluslevy 3,5 TFT-värinäyttö Väyläpohjaosa 6120/12-101-500 Ohjelmointilaite LCD-näyttö termos - taatilla IR-vastaanottimella ja lähestymiskytkimellä Kiertonuppisäädin MiniSD-kortti Symbolit valoille, lämpötiloille, tilanneja verho-ohjauksille 2-osainen aluslevy 3-osainen painonappi Väyläpohjaosa TFTnäytölle 6120/13-500 Virtalähde TFTnäytölle Alapäätykappale Alapäätykappale huonetermostaatilla 3-osainen aluslevy 1-osainen paino nappi Liiketunnistin -sarjassa on väyläpohjaosia, aluslevyjä, painonappeja ja päätykappaleita. Lisäksi on symboleita, joilla helpotetaan toimintojen tunnistamista. Jos halutaan käyttää TFT-värinäyttöä, on valittava vähintään 2-osainen aluslevy. 20 KNX-taloautomaatio Tuoteluettelo 2012

Valitse oikea väyläpohjaosa Jokaisen -yhdistelmän alle tarvitaan yksi väyläpohjaosa. Yksiosaiselle aluslevylle riittää normaali väyläpohjaosa (6120/12-101-500). 2-osaiselle tai 3-osaiselle aluslevylle tarvitaan aina väyläpohjaosa 6120/13-500, johon tarvitaan lisäksi erillinen virtalähde CP-D24/2.5. HUOM! Uusien väyläpohjaosien kanssa normaali KNX-topologia ei enää toimi. Laske määrät oheisesta taulukosta. Käytä Klma 4 x 0,8 x 0,8 -kaapelia ja kytke kaikki parit. Väyläpohjaosa 6120/12-101-500 Maksimimäärä -osia KNX-linjaa kohti TFT-näyttöjen Yhdistelmien kokonais- Kokonaismäärä määrä linjaa määrä (TFT-näyttö + 6120/13-500- kohti 1- tai 3-osainen paino- väyläpohjaosaa nappi) per linja 0 0 + 60 60 1 1 + 59 60 2 2 + 58 60 3 3 + 57 60 4 4 + 56 60 5 5 + 55 60 6 6 + 54 60 7 7 + 53 60 8 8 + 52 60 9 9 + 51 60 10 10 + 45 55 11 11 + 37 48 12 12 + 30 42 13 13 + 22 35 14 14 + 15 29 15 15 + 7 22 16 16 + 0 16 Laite 1 Laite 2 Laite 32 Virtalähde SV/S30.640.5 TFT-näytölle ja yhdistelmille, joissa on 2- tai 3 aluslevyä Laite 1 Laite 2 Laite 60 Virtalähde SV/S30.640.5 Lisävirtalähde 24 VDC, CP-D24/2.5 Yhdistelmien määrä, kts taulukko KNX-taloautomaatio Tuoteluettelo 2012 21

Ohjauspaneeli -ohjauspaneelissa yhdistyy toiminnallisuus, informaatio ja design. Sillä voidaan ohjata kaikkia kodin toimintoja yhdestä paikasta. Ohjauspaneeli sopii yksityiskotien lisäksi erilaisiin julkisiin tiloihin, kuten toimistoihin, ravintoloihin, kauppoihin tai vastaanottotiloihin. Läsnäolosimulointi ja hälytysnäyttösivu luovat turvallisuutta. Halutut sähköpostit voidaan lukea ohjauspaneelilta eikä siihen tarvita erillistä tietokonetta. Nettiyhteys onnistuu LANin tai WLANin kautta ilman ylimääräistä kaapelointia. Ohjauspaneeli on 9 -värinäyttö, jossa käytetään 16:9 kuvakokoa. Video LAN-yhteyden kautta voidaan tietokoneen hakemistosta hakea videoita, joita voi katsoa ja kuunnella ohjauspaneelin kautta. MP3-soitin LAN-yhteyden, minisd-kortin tai USBmuistitikun kautta voidaan soittaa musiikkia ohjauspaneelin kautta. MP3-kappaleita voidaan toistaa laitteen omalta kaiuttimelta tai normaalin stereojärjestelmän kautta. Feed reader/rss-syötteet Uutispalvelu tarjoaa käyttäjälle viimeisimmät uutiset internetin kautta tiivistettyinä, esim. sääpalvelu, liikennetiedotteet, viimeisimmät uutiset, pörssitiedotteet, jne. 22 KNX-taloautomaatio Tuoteluettelo 2012

Ohjauspaneelin multimediatoiminnot Perinteisten KNX-taloautomaatioväylän toimintojen lisäksi -ohjauspaneelissa on mukana LAN- tai WLAN-yhteensopivuus. Laitetta voi käyttää reitittimenä LAN- ja KNX-verkon välillä. Laajakaista-asetuksien määritykset voidaan asentaa staattisiksi tai DHCP-serverin kautta. -ohjauspaneeli voidaan liittää LANtai WLAN-verkkoon, jolloin se toimii ilman normaalia väyläliityntää. Jos ohjauspaneeli liitetään suoraan väylään, tarvitaan siihen erillinen väyläliityntäosa 6186UP. Paneelissa on lisäksi audioulostulo, USB-käyttöliittymä sekä korttipaikka minisd-kortille. Kameramoduuli 8136/30-500 voidaan lisätä Busch-Comfort- Touch-ohjauspaneeliin. MP3-soitin LAN SD-kortti USB-yhteys minisd-kortti reititin USB-tikku USB-kaapeli kortinlukija KNX-taloautomaatio Tuoteluettelo 2012 23

Useita helppokäyttöisiä toimintoja on ohjauspaneeli, jolla voidaan hallita talon kaikkia laitteita. Näin se korvaa yksittäiset ajastimet, logiikkamoduulit ja termostaatit. -ohjauspaneeli koostuu kolmesta eritasoisesta toimintaikkunasta. Tavoitteena on, että käyttäjälle muodostuu selkeä ja kokonaisvaltainen kuva talon toiminnoista. Aloitussivu voidaan rakentaa käyttäen talon pohjapiirustusta esimerkiksi kerroksittain. Toinen vaihtoehto on luoda pääsivu, jossa on tilanneohjaukset ja tärkeimmät taloa koskevat valikot. Aloitussivulta pääsee järjestelmään sisään ja siihen ohjelmoidaan tärkeimmät toiminnot. Käyttämällä alasvetovalikkoa päästään helposti toimintosivuille koskien yksittäisiä huoneita ja niihin ohjelmoituja toimintoja. Sovellussivuilla voidaan esimerkiksi säätää yksittäisen huonetermostaatin asetusarvoja. Jokaisella sivulla näkyy ikkunan alalaidassa aloitussivun Startsymboli ( ), jonka kautta pääsee aina aloitussivulle. Painikkeen vieressä on rivi, johon voidaan kerätä taloa koskevia pikatoimintoja, esimerkiksi sähköposti, multimedia tai hälytyssivu. Integroidut toiminnot merkitsevät paitsi mukavuutta myös turvallisuutta ja taloudellisuutta. Ohjauspaneelin etuja ovat mm. läsnäolosimulointi, LAN- ja WLAN-käyttöliittymät sekä monimuotoisten tilanteiden tallennusmahdollisuus ja multimediatoiminnot. Loppukäyttäjä käynnistää toiminnot yksinkertaisesti painonapin avulla ja pystyy tekemään ja muuttamaan toimintoja itse, jos siihen on tarvetta. Ohjauspaneelin kielivalikot Ohjauspaneelin kielivalinta on helppoa. Paneeliin saa ohjelmoitua 255 eri kieltä. Uuden kielen ohjelmointi tarvitsee käännöstaulukon. Järjestelmän kieleksi voidaan valita 19 eri kieltä. Aloitussivu talon pohjapiirustuksella Aloitussivulle voidaan luoda myös pohjapiirustus, josta voidaan avata suoraan halutun huoneen toimintosivu. Laitteeseen voidaan tallentaa enintään kuusi erilaista pohjapiirustusta esimerkiksi kerroksittain. Perinteinen aloitussivu Aloitussivulle kerätään talon yleisimmät toiminnot. Näytön toiminnot voidaan järjestää ruudukkoon, johon saa 4 x 4 elementtiä. Aloitussivulla voidaan myös näyttää sähköposti tai uutispalvelu (RSS-syötteet). Toimintosivut Toimintosivuilla hallitaan huoneiden toimintoja. Tällä sivulla näkyy suoraan väylässä olevien laitteiden toimintatila ja voit myös ohjata suoraan kyseistä ryhmää tai tilannetta. Myös näyttönäppäimet voidaan järjestää ruudukkoon, johon saa 4 x 4 elementtiä. Lisäksi voidaan kahteen alasivuun tallentaa yhteensä 36 toimintoa huonetta kohti. Nämä alasivut saa näkyviin käyttämällä vaihtonäppäintä. Tällöin alasivuilla näkyy kunkin toiminnon nykytila. Toimintosivut valokuvalla Kuvien avulla käyttäjä näkee, mitkä toiminnot huoneessa on käytössä. Toimintoja voi käynnistää suoraan käyttämällä toimintokuvia. Toimintoikonin paikka kuvassa on sovitettava 3x4 ruudukkoon. Ohjelma antaa mahdollisuuden tallentaa 5 toimintosivua lisää, jotta kaikki erilaiset toiminnot on mahdollista saada huoneesta näkyville. Sovellussivut Nämä sivut näyttävät kaikki sovellukset, jotka voidaan aktivoida, esimerkiksi huoneen lämpötilan näyttö tai MP3-soittimen ohjaustoiminnot. 24 KNX-taloautomaatio Tuoteluettelo 2012

Ääniviestit: Tällä toiminnolla on mahdollista jättää ääniviestejä ja kuunnella niitä. Ohjauspaneelissa on sisäänrakennettu mikrofoni. Kun toimintoa halutaan käyttää, näyttöön tulee osoitelista, josta käyttäjä valitsee vastaanottajan. Laitteessa on 100 tallennuspaikkaa, joihin kuhunkin voi äänittää 60 sekunnin viestin. Uudet viestit on merkitty symbolilla, jolloin ne on helppo tunnistaa. Huoneen lämpötilan säätö Eri huoneiden lämpötilaa pystytään säätämään keskitetysti ohjauspaneelista. Tätä varten tarvitaan tieto kunkin huoneen lämpötilasta. Näytöllä voidaan ohjata sekä lämmityksen että jäähdytyksen asetusarvoja sekä, mikäli huoneessa on puhallinkonvektori, säätää sen nopeutta. Näytöltä näkee myös huoneen lämpötilan, sekä onko lämmitys tai jäähdytys päällä. Ajan ja päivän näyttö Näytössä on aina oikea aika ja päivämäärä. Kesä- ja talviajan muutos tapahtuu automaattisesti. Graafiset viestit Ohjausnäyttöön voi kirjoittaa tekstejä tai tehdä piirroksia joko kynällä tai sormella näyttöruutuun. Kun graafisia viestejä haetaan, näyttää ruutu kaikki viestit eri vastaanottajille, jolloin käyttäjä hakee valikosta omat viestinsä. Jos ruudussa on lukemattomia viestejä, on viestissä symboli, mikä kertoo, että viesti on vielä lukematta. Viestit voi halutessa suojata salasanalla. Tilanneohjaukset Tilanneohjauksia voidaan tehdä tarpeen mukaan ja ne saadaan helposti ohjauspaneelista esiin. Myöhemmin, kun tilanne on tallennettu laitteeseen, voi käyttäjä niitä itse muuttaa. Ohjauspaneeliin voidaan tallentaa kaikkiaan 64 erilaista tilannetta. Tilanneohjausten lisäksi on mahdollista tallentaa toistuvia tilanteita, asettaa taukoja eri tilanteiden välille, ja toistuvat tilanteet voi keskeyttää tai perua. Viikko-ohjelma Viikottain toistuvat toiminnot voidaan järjestää valikkoon haluttuun järjestykseen. Nämä viikkotoiminnot on ohjelmoitava ETSohjelmalla. Sen jälkeen käyttäjä voi muuttaa niitä itse. Viikko-ohjelmaan voidaan tehdä voimassaoloasetuksia, esim. koulujen lomaajat, jolloin viikkokellon asetukset eivät ole käytössä. Näin viikkokellon ohjelmia voidaan aktivoida ja ottaa pois käytöstä automaattisesti tiettyinä aikoina. Näitä aktivointijaksoja voidaan määrittää enintään 8 erilaista per viikko-ohjelma. Salasanan käyttö Ohjauspaneeliin voidaan perustaa erilaisia käyttäjäryhmiä, joista jokaiseen voidaan määrittää oma salasana. Tällä voidaan suojata esimerkiksi hälytys- tai videosovelluksia tai vaikka verhomoottoreiden ohjauksia. Jokaiselle sivulle voidaan asettaa salasana. Laitteeseen saa 8 eritasoista käyttäjäryhmää. Läsnäolosimulointi Läsnäolosimulointi tekee talosta asutun, vaikka kukaan ei ole kotona ja pitää näin kutsumattomat vieraat loitolla. Enintään 20 erilaista toimintoa voidaan ryhmittää ja määrittää minuutilleen ja tallentaa laitteeseen. Näin esimerkiksi valot syttyvät ja verhot liiikkuvat päivittäin haluttaessa eri aikoina viikon jokaisena päivänä simuloiden asukkaiden viikkorutiineja. Virhetoiminnot ja hälytykset Näyttöön on mahdollista ohjelmoida turvallisuustoimintoja, kuten virheilmoituksia ja hälytyksiä. Ohjauspaneeliin voidaan valita kolme eritasoista infoviestiä: informaatio, varoitus tai hälytys. Viestin saapumisesta kertoo joko äänimerkki, sähköposti tai näyttöön tuleva viesti. Hälytyssivu Hälytysivulle voidaan kerätä 8 eri valvottua silmukkaa, enintään 30 viestiä. KNX-taloautomaatio Tuoteluettelo 2012 25

Neuvotteluhuone Kuvan KNX-toimilaitteet: 2 kpl 3-os.painonappi 6320/38-24G-500, 2 kpl läsnäolotunnistimia 6131/11-183-500.1, 4 kpl patteriventtiileitä ST/K1.1. sekä US/U2.2 kojerasiaan väliverhon tilatietona. Keskukseen: 1 kpl virtalähde SV/S 30.320.5, 1 kpl logiikkamoduli ABL/S 2.1, 1 kpl Dali-muunnin DG/S1.16.1, verho-ohjain JRA/S2.230.1.1 sekä kytkinyksikkö SA/S4.10.1. Toinen vaihtoehto on käyttää ohjauskoteloa RC/A8.2, jossa: 1 kpl SA/M 2.6.1, 1 kpl JA/M 2.230.1, 2 kpl (1-10V:n liitäntälaitteet) SD/M 2.6.2. Kahdessa neuvotteluhuoneessa halutaan ohjata kahta valaistusryhmää, valkokangasta, varattu-valoa, videotykin pistorasiaa sekä antaa ilmastoinnille tilatieto. Tilanneohjauksia on neljä: Yleisvalaistus Neuvottelu Esitys Kaikki pois Tilanteet voi ohjata myös kaukosäätimellä. Kun väliverho on auki, tiloja on pystyttävä ohjaamaan yhtenä tilana. Ratkaisu KNX-taloautomaatiolla: Huoneeseen valitaan toimilaitteeksi läsnäoloilmaisin 6131/11-183-500, jolla toteutetaan yleisvalaistus ja tietyn viiveajan kuluttua saman tilanteen sammutus. Toiseksi toimilaitteeksi tarvitaan esim. 3 painikkeinen Busch-triton -yksikkö 6320/38-24G-102, jossa on kaukosäätimen vastaanottomahdollisuus. Lisaksi tarvitaan säädinyksiköt ja verho-ohjaimet joko keskukseen tai asennuskoteloon. Ylimmäinen painike ohjaa valkokangasta. Tilanneohjaukset on talletettu alimmaisiin painikkeisiin. Läsnäoloilmaisin toimii tällöin yleisvalaistustoiminnon rinnalla. Lisäksi se voi antaa viivästetyn tiedon läsnäolosta esim. ilmastoinnin ohjaukseen. Läsnäoloilmaisin ohjaa myös varattu-valoa, videotykin pistorasiaa sekä antaa ilmastoinnille tilatiedon. 5-osainen painiketaulu 26 KNX-taloautomaatio Tuoteluettelo 2012

Läsnäoloilmaisin 6131/11-24-500, jonka valvonta-alue on 360. Läsnäoloilmaisimen valvonta-alue normaaliin huonekorkeuteen (2,5 m) asennettuna on halkaisijaltaan 6 metriä yhden metrin korkeudella. Korkeammalle asennettuna (3,5 m) alue laajenee 10 metriin, mutta tällöin herkkyys pienenee. Yleisvalaistus-ohjaus Tilanteessa ohjelmoidaan Busch-triton -painiketaulun ensimmäiseen tilannepainikkeeseen esim. arvot: Etuosa valot 90 % Takaosa valot 90 % Videotykinpistorasia Päälle Varattuvalo Päällä Huonesäädin mukavuustilaan Neuvottelu-ohjaus Tilanteessa ohjelmoidaan toiseen tilannepainikkeeseen esim. arvot: Etuosa valot 50 % Takaosa valot 50 % Videotykin pistorasia päällä Varattuvalo päällä Valkokangas alas Kaikki pois -ohjaus Tilanteessa painikkeeseen 4 ohjelmoidaan kaikki valoryhmät pois ja valkokangas ylös. Läsnäoloanturi sammuttaa halutun viiveajan kuluttua varattu-valon, videotykin pistorasian sekä ilmastoinnin tilatiedon. Huonesäätimen tilatieto muuttuu myös asetetun viiveen jälkeen poissa-tilaan. Tällöin lämpötilan asetusarvo muuttuu automaattisesti esim. 2 C pudotukseen ja samoin jäähdytyksen asetusarvo nousee samat 2 C. Tilatieto automaattisesta valinnasta lämmitys/jäähdytys näkyy myös näytöllä. Venttiilien ohjaus tapahtuu suoraan säätöarvon perusteella sekä lämmitykselle että jäähdytyspalkeille. Lämpötilatieto huonesäätimeltä voidaan kerätä väylältä mistä tahansa huoneesta esim. valvomo-ohjelmistoon. Esitys-ohjaus Tilanteessa ohjelmoidaan kolmanteen tilannepainikkeeseen esim. arvot: Etuosa valot 20 % Takaosa valot 50 % Videotykin pstorasia Päällä Varattuvalo päällä Valkokangas alas Läsnäoloilmaisin KNX-taloautomaatio Tuoteluettelo 2012 27

Hotellihuone Hotellihuoneissa halutaan varmistaa, että huoneiden valot eivät jää päälle asiakkaan poistuessa huoneesta. Lämpötilan pudotus voidaan hoitaa huonetermostaatilla sekä lattialämmitystermostaatilla, kun avainkortti on otettu pois korttikytkimeltä. Huoneen jäähdytys on toteutettu puhallinkonvektorilla ja lämmitys patteriventtiilillä. Ratkaisu KNX-taloautomaatiolla Hotellihuoneeseen tultaessa hotellin varausjärjestelmä on sytyttänyt valot eteiseen sekä asettanut huonetermostaatin läsnä-tilaan. Muut valoryhmät aktivoituvat vasta, kun avainkortti asetetaan kortinlukijaan. Huoneen siivouksen yhteydessä jätetään huoneeseen haluttu valaistus päälle, joka aktivoituu kun kortti asetetaan kortinlukijaan. Huoneen varauksen rekisteröinnin jälkeen avainkortti toimii ns. pääohjaimena, eli ohjaa termostaatin tilaa läsnä/poissa-tilan välillä sekä sammuttaa huoneen valot pois lähdettäessä ja aktivoi lämpötilan pudotuksen. Muut valoryhmät saadaan syttymään ja sammumaan paikallisilla painonapeilla. 3 osainen painiketaulu mustalla lasilla, päätykappale huonetermostaatilla 28 KNX-taloautomaatio Tuoteluettelo 2012

540 T 540 T 30 270 4 4290 (elem) 30 270 4 4290 (elem) 675 2 2 675 (elem) 2 2 (elem) (elem) (elem) 607 1350 2467 580 607 1350 2467 540 1050 1350 2062 1110 3293 580 540 1050 1350 2062 1110 3293 2 2 T 4 2 2 T 4 PIIRUSTUKSESSA PIIRUSTUKSESSA KÄYTETYT KÄYTETYT KNX-TALOAUTOMAATIIOLAITTEET I 3x18 I 3x18 M 1 I 3x18 R2 R2 M 1 LÄ LÄ 77 77 12 R3 12 R3 4 4 ATK PUH ATK PUH 401 401 hotellih. hotellih. 31.5 m2 31.5 m2 P4 P4 P3 P3 R4 R1 R4 R1 77 77 R2 R2 KLM 20,8 JÄ KLM 20,8 JÄ 3 3 R3 81 81 PUH R3 R4 R4 PUH R3 R3 P1 P1 P2 P2 5 11 R4 R4 5 2 11 76 76 2 8 76 76 8 6 R5 16 6 R5 78 16 78 P1 P1 P2 P2 RK-401 RK-401 KATSO PIIR. KATSO 401 PIIR. 401 2-OSAINEN 2-OSAINEN PAINIKE IMPRESSIVO PAINIKE IMPRESSIVO 6126/01-81-500 + 1721F85-81 6126/01-81-500 + 1721F85-81 2-OSAINEN PAINIKE IMPRESSIVO IP44 2-OSAINEN PAINIKE IMPRESSIVO IP44 6126/01-81-500 + 1721F85-81 + 2475 6126/01-81-500 + 1721F85-81 + 2475 4-OSAINEN PAINIKE IMPRESSIVO P3 6127/01-81-500 4-OSAINEN + 1721F85-81 PAINIKE IMPRESSIVO P3 6127/01-81-500 + 1721F85-81 HUONETERMOSTAATTI IMPRESSIVO 6124/01-81-500 HUONETERMOSTAATTI + 6120/12-500 + IMPRESSIVO 1701F85-81 P4 6124/01-81-500 + 6120/12-500 + 1701F85-81 P4 AVAINKORTTI-LUKIJA + POHJAOSA 2025U + AVAINKORTTI-LUKIJA 1792-81 + US/U2.2 + POHJAOSA 2025U + 1792-81 + US/U2.2 LÄ LÄ LÄMMITYSVENTTIILI 6164/11 LÄMMITYSVENTTIILI 6164/11 JÄ PUHALLINKONVEKTORI JÄ LFA/S1.1 PUHALLINKONVEKTORI KLMA 40,8+0,8 LFA/S1.1 I 3x18 KLMA 40,8+0,8 Lisätoimintoja, joita väyläpohjaisella järjestelmällä saavutetaan: Hotellihuoneen kaikki valot voidaan sammuttaa yhdellä painalluksella sängyn päädyssä olevasta 4-nappisesta kytkimestä ja aamulla esimerkiksi toisella kytkimen napilla sytyttää valot eteiseen ja kylpyhuoneeseen (aamu/yö tilanne). Huoneesta lähdettäessä, ja kun avainkortti on otettu pois kortinlukijasta, eteisen valoryhmä sammuu vasta halutun sammutusviiveen jälkeen. Muut valoryhmät sammuvat heti ja lämpötilan pudotus aktivoituu. Huoneen siivouksen jälkeen huoneeseen jätetään päälle ns. tervetulovalaistus, joka aktivoituu, kun kortti asetetaan kortinlukijaan. Huonetermostaatin sekä lattialäm mitystermostaatin tila (läsnä/poissa) voidaan muuttaa varaustilanteen mukaan hotellin vastaanotosta. Paremmin varustelluissa hotellihuoneissa voidaan releohjatut ryhmät korvata esim. 1-kanavaisella Dali-säätimellä, jolloin samoilla painonapeilla saadaan tehtyä myös valaistuksen säätö ja tilanneohjaukset. Puhallinkonvektorien tasoporras voidaan pakko-ohjata halutulle tasolle esimerkiksi kerroskohtaisesti, jolloin energiankulutusta voidaan hallita. Huonetermostaatti ohjaa automaattisesti lämmitys- ja jäähdytysventtiilien tilaa asetettujen parametrien mukaisesti. Huoneiden lämpötilatiedot voidaan kerätä esim. visualisointiohjelmistoon, joka on huoltoyhtiön käytettävissä. KNX-taloautomaatio Tuoteluettelo 2012 29

Aula ja ravintola Hotellien ja liikerakennusten aulat sekä ravintolat ovat alueita, joissa on paljon erilaisia ohjaustarpeita valaistukselle. Erilaiset tilanneohjaukset kuten aamiainen, lounas, päivällinen, ilta sekä valomerkki ovat lähes aina tarpeellisia missä tahansa ravintolassa. Niiden helppokäyttöisyys on tärkeää, koska henkilökunnan on osattava käyttää ohjauksia vaivattomasti. Ohjauspaanelia voidaan käyttää myös valvontatehtäviin kuten ulko-ovien tilatiedon valvontaan, yleisten tilojen valojen sammutuksiin tai hiljaisina aikoina hotellikäytävien valaistuksen himmentämiseen. Liiketunnistimet aktivoituvat yöajaksi ja huomatessaan liikettä kirkastavat käytävien valot esim. 15 minuutiksi, jonka jälkeen valot himmenevät taas yövalaistustasoon. Ohjauspaneelilla on mahdollisuus ohjata yhdestä paikasta esim. ravintolan tai aulan valaistusta. Kosketusnäytöt sisältävät mallista riippuen 80 210 ohjattua pistettä. Lisäksi sinne voidaan tallettaa 32 tilannetta. Ryhminä voi olla valonsäätimien lisäksi verhomoottoreita, markiiseja sekä releulostuloja. Tilanteet on talletettu ohjauspaneelin muistiin ja ne voidaan aktivoida paneelista tai esim. IR-painikkeilta. Valaistustilanteita voidaan muuttaa helposti säätämällä halutut valaistustasot painamalla ko. tilannepainiketta 30 sekuntia, jolloin uusi tilanne on muistissa. Ohjauspaneelissa on myös 20 erillistä kanavaa aikaohjauksille. Viikkokellolla voidaan ohjata viikon jokaiselle päivälle oma aikaohjelma. Kaikki aikaohjaukset on muutettavissa näytöltä. Aikaohjelmilla voidaan ohjata tai muuttaa esimerkiksi saunan kiukaan aloitusajankohta mukavasti yhdestä paikasta. Lisäksi sinne on mahdollista asettaa 10-50 erillistä hälytystä esimerkiksi vesivuodosta, palohälytyksestä tai murtohälytyksestä. Hälytyksen sattuessa kosketusnäyttö tuo hälytyksen näkyviin ja summeriääni hälyttää. Hälytys voidaan myös siirtää erillisellä laitteella esim. puhelimeen tai sähköpostiin. Näyttö on lukittavissa koodilla. Helppokäyttöinen ohjauspaneeli voidaan suojata salasanalla. 30 KNX-taloautomaatio Tuoteluettelo 2012

Kauppakeskus Kauppakeskuksissa KNX-taloautomaation edut tulevat hyvin esiin. Isoissa auloissa ja kulkureiteillä on yleensä paljon luonnonvaloa, jota hyödynnetään vakiovaloantureita käyttäen. Laajojen tilojen ohjaustieto siirretään sähkökeskuksissa oleville releille yhtä parikaapelia pitkin. Pienten liikkeiden valaistuksen ohjaus voidaan toteuttaa myös väyläohjatuilla releillä. Esimerkiksi myyntitiskin luona on painonappi, josta myymälänhoitaja voi ohjata yleisvalaistuksen lisäksi kohdevalaistusta haluamallaan tavalla. Liikkeiden tilatiedot ovat myös valvottavissa esim. kiinteistövalvomosta. Tilamuutoksissa KNX-järjestelmän edut tulevat hyvin esiin. Esimerkiksi yhdistettäessä kaksi pientä liiketilaa isommaksi myymäläksi, voidaan tilojen valaistusmuutokset tehdä pelkästään uudelleen ohjelmoimalla. Jos vielä on käytetty pikaliittimillä varustettuja valaisimia ja kosketinkiskoja, pienet paikalliset muutokset voidaan tehdä ilman tilojen käyttökatkoksia. Kulunvalvonnasta saatavaa tietoa voidaan käyttää esimerkiksi niin, että eri aikoina tapahtuvaa tavaroiden jakelua ja purkua voidaan helpottaa sytyttämällä tietyillä oikeuksilla valot jo valmiiksi päälle, kun leimataan sisään alueelle. Samoin varastoalueilla liiketunnistimet sytyttävät ja sammuttavat varastohyllyjen väliset valot automaattisesti helpottaen tavaroiden purkua. Autojen paikoitustiloissa alueita voidaan ohjata liiketunnistimin, jolloin hämäräkytkin pitää huolen siitä, että valot eivät turhaan syty, ja että ne sammuvat automaattisesti asetetun viiveajan jälkeen. Vahti-Jussi-liiketunnistin KNX-taloautomaatio Tuoteluettelo 2012 31

Opetustilat Oppilaitosympäristössä on paljon erilaisia tarpeita ja tiloja, kuten erilaisia luokkahuoneita, liikuntasali, keittiö, ruokala, käsityöluokka ja usein myös erikokoisia auditorioita. KNX-taloautomaatiolla saadaan erilaisiin tarpeisiin luotua toimivat ratkaisut. Rakennuksessa linjajako voidaan tehdä nopeasti kerroksittain tai keskusalueittain. Opetustiloissa huomioidaan tilojen tarpeet. Valaistuksessa voidaan käyttää säädettyjä valaisimia, päivänvalonsäätöä tai mahdollisesti tilanneohjauksia. Kaikki nämä vaihtoehdot on käytävä läpi opetustiloittain. Käytettäessä KNX-taloautomaatiota ne voidaan myös lisätä tiloihin jälkikäteen. Perustilat kuten aulat, käytävät, WC:t sekä porrashuoneet ovat myös helposti hallittavissa, kun yhdellä ohjauksella voidaan sammuttaa iltakäytöllä kaikkien käytävien valot. Käytettäessä liiketunnistimia näihin tiloihin ei enää tarvita tavanomaisia painonappeja lainkaan. Valot syttyvät automaattisesti tunnistettaessa liikkeen ja mikäli ulkoa tulevan valonmäärä on riittävä, niin valot eivät syty lainkaan. Energiansäästö on tällä tavalla rakennetussa oppilaitoksessa huomattava, päivänvalon ja läsnäolotiedon hyödyntäminen saattaa säästää jopa 20 50 % sähkönkulutuksesta riippuen ratkaisun laajuudesta. Mikäli KNX-taloautomaatiota käytetään ohjaamaan lämmitystä ja jäähdytystä, saadaan entisestään säästöä aikaan. Samaa läsnäolotietoa käytetään ohjaamaan huonetermostaattia ja sitä kautta huoneen asetusarvoja. Mikäli opetusluokka ei ole käytössä, myös huoneen termostaatin asetusarvo muuttuu tilatiedosta esim. 21ºC > 19ºC ja sillä on vaikutus suoraan lämmityksen energiakustannuksiin. Kaikkien järjestelmään liitettyjen toimilaitteiden tiedot voidaan lukea ja myös ohjata kiinteistöautomaatiojärjestelmistä. 4-nappinen painike Carat-peitelevyllä 32 KNX-taloautomaatio Tuoteluettelo 2012

............. 1.1.2 4 6127/01-84-500. ILM.TAULU. 1.1.3. ATK L 224...... OT 62,5 m2 m 2. ATK. ATK 1 PIR 6131-xx-102.. ILM.TAULU 4.51.2. VGA.. S-VHS 1.1.4 1 PIR 6131-xx-102. XLR-F. ATK........ JK11 1.1.- ~ = 640mA Kuvan toimilaitteet: 4-osainen painiketaulu: 6127/01-84-500 + 6120/12-101-500, 2 kpl SV/S 30.640.5 1.1.1 DALI lx - 2 DG/S1.16.1 JK11.F11 MMJ 5x1,5S S-VHS.. VGA Läsnäolo anturi: 6131/11-24-500, 2 kpl 1-kanavainen Dali-Gateway: DG/S 1.16.1 Virtalähde: SV/S30.640.5 1.1.5 XLR-F. EI 60 ILM.TAULU 4 6127/01-84-500 VA32L. VALKOKANGAS VA32L. LIUKUKISKOT VA32L. TAULU JA TAULUNALUSKAAPIT. LAITEKAAPPI/ SIIRRETTÄVÄ KIINNITYSPINTA 1-kanavainen Dali-Gateway Opetusluokassa on tarkoitus käyttää AV-järjestelmän laitteita, videotykkiä ja video/dvd-laitteita. Eri tilanteita hallitaan tilanneohjauksilla ja valaistusta säädetään haluttuun tasoon. Energiaa säästetään käyttämällä hyväksi päivänvaloa. Ratkaisu KNX-taloautomaatiolla Opetustilaan saavuttaessa läsnäolo anturi sytyttää perusvalaistuksen päälle. Oven pielessä on 4-osainen painike, jolla voidaan ohjata valoryhmät päälle/pois ja haluttaessa myös säätää niitä. Valaisimissa on käytetty Dali-liitäntälaitteita. KNX -järjestelmästä löytyy laite (DG/S1.16.1), jolla voidaan ohjata 64 erillistä Dali-liitäntälaitetta. Esimerkkikuvassa on 15 erillistä Dali-liitäntälaitetta ja niistä voidaan muodostaa haluttuja ryhmiä täysin vapaasti. Huom. valaistuksen syöttöön ei tarvita muuta kuin 5x1,5s syöttökaapeli, sillä Dali-viesti kulkee samassa kaapelissa ilman häiriöitä. Opettajanpöydän lähettyvillä on toinen 4-osainen tilannepainike, jolla toteutetaan halutut valaistustilanteet AV-järjestelmiä käytettäessä. Koska opetustila on iso, tarvitaan toinen läsnäoloanturi lähelle ikkunaseinää. Sitä käytetään myös päivänvalonsäätöön ikkunariveillä. Kun opetustila ei enää ole käytössä, läsnäoloanturi sammuttaa kaikki valot tilasta. Samaa tilatietoa voidaan käyttää myös huonesäätimen ohjaukseen. Lisäämällä hiilidioksidi-ilmaisin saadaan huoneen ilmastoinnille tarkkaa tietoa sisäilmasta. Näin saadaan luokkahuoneessa lämmityksen ja jäähdytyksen ohjaukset sekä ilmanvaihdolle oikeat ohjearvot. Huonesäätimen asetusarvoja ohjaa sekä läsnäoloanturi suoraan tilassa että kiinteistöautomaation valvomo-ohjelmisto. KNX-taloautomaatio Tuoteluettelo 2012 33

Toimistohuone Toimistohuoneissa pyritään minimoimaan energiankulutus säilyttäen kuitenkin hyvä sisäilmanlaatu. KNX-järjestelmän kannalta huoneen päätuote on läsnäolotunnistin, jolla ohjataan huoneen toimintoja. Tunnistimen lisäksi tarvitaan huonesäädin sekä hiilidioksidianturi sekä patteriventtiilien, että jäähdytyspalkkien venttiilitoimilaitteet. Kun valaisimet ovat Dali-liitäntäisiä, tarvitaan vain Dali-muunnin (DG/S1.16.1) keskukseen. Sähkönsyöttö ja ohjaus voidaan viedä huoneeseen samalla kaapelilla (MMJ 5x1,5S) ja jatkaa seuraavaan huoneeseen. Esimerkki huoneen perustoiminnoista: Kun henkilö saapuu toimistohuoneeseen, sytyttää läsnäolotunnistin valot ja aktivoi vakiovalosäädön. Samalla tunnistimella asetetaan huonesäädin mukavuustilaan, jolloin asetusarvot ovat lämpötilan osalta + 21 C ja jäähdytyksen osalta + 23 C. Huonesäädin lähettää pyynnön joko lämmityksen patteriventtiilille (ST/K1.1) tai vastaavasti jäähdytysventtiilille (ST/K1.1). Kun huoneessa on työskennelty jonkun aikaa, hiilidioksidianturi (LGS/A1.1) antaa oman ohjearvonsa ilmastoinnin pelleille ja pitää näin ollen ilmanvaihdon hallinnassa koko työskentelyn aikana. Kun työnteko lopetetaan, läsnäolotunnistin sammuttaa valot 15 minuutin kuluttua, lähettää huonesäätimelle tilatiedon poissa 10 minuutin kuluttua ja asetusarvot muuttuvat lämmitykselle +19 C ja jäähdytykselle + 25 C. Hiilidioksidianturi (LGS/A1.1) pitää ilmastoinnin peltejä auki niin kauan, että asetusarvot saavutetaan tai aikaohjelmalla pysäytetään ilmanvaihtokone. Lisäksi toimistohuoneiden lämpenemiseen voidaan vaikuttaa sähkötoimisilla verhomoottoriohjaimilla, jolloin voidaan estää auringon häikäisy sekä optimoida jäähdytystarve kesäaikaan. Kiinteistön kokonaisenergiatehokkuuteen (A-luokkaan) tarvitaan kiinteistövalvomo, jonka tehtävänä on kerätä mittaustietoa huoneista mm. lämpötilan, hiilidioksidipitoisuuden, kosteuden ja valaistuksen käyttötuntien osalta sekä optimoida olosuhteet myös ulkoisten olosuhteiden mukaan. Kiinteistövalvomosta voidaan muuttaa huonesäätimien ja hiilidioksidianturin asetusarvoja ja kerätä myös historiatietoa toiminnasta. Sähkönkulutus mitataan ryhmäkeskus kohtaisesti. Hiilidioksidianturi 34 KNX-taloautomaatio Tuoteluettelo 2012

KNX-järjestelmän hyödyntäminen savunpoiston ohjauksissa Rakennusten savunpoistojärjestelmät on rakennettava viranomaisten määräysten mukaisesti ja yleensä suunnitelman laatii hyväksytty palotekninen suunnittelija. Suunnitelman tuloksena syntyy ohje, jossa määritellään esimerkiksi savunpoistolohkot rakennuksen eri osille. Tässä käsitellään vain ohjausjärjestelmää, jolla avataan savunpoiston peltejä, korvausilmaluukkuja ja ovia sekä käynnistetään savunpoiston puhaltimia annettujen ohjeiden mukaan. KNX-järjestelmää käytetään tiedonsiirtoon eri laitteiden välillä ja laitteiden väliset viestit kulkevat yhtä palonkestävää ohjauskaapelia pitkin. Toimilaitteiden, kuten savupeltien tai korvausilmaluukkujen sähkönsyöttö tapahtuu kuten ennenkin käyttäen palonkestäviä FRHF-kaapeleita. Ohjauskaapeleissa piilee KNX-järjestelmän suurin eroavaisuus perinteiseen tapaan verrattuna. Savunpoiston ohjauskeskukselta (SPOK) lähtee enää vain yksi sormenpään paksuinen palonkestävä ohjauskaapeli ja kaikki tieto eri lohkojen sekä puhaltimien käynnistyksistä kulkee sitä pitkin (kaavio alla). Kun ohjauskeskukselta käännetään haluttu kytkin asentoon yksi, alkaa ketju automaattisia toimintoja. Puhaltimien sulkupellit avautuvat, korvausilmaluukut avautuvat, korvausilmapellit avautuvat, savunpoistopellit avautuvat ja savunpoistopuhaltimet käynnistyvät asetetun viiveen jälkeen. Kaikki tämä tieto kulkee sanomana eri puolilla rakennusta olevien toimilaitteiden välillä ja esimerkiksi rajakytkintiedot luukkujen tai peltien tilasta kulkee samassa ohjauskaapelissa. Yksinkertaisen kaapeloinnin etuna on lisäysten ja muutosten vaivattomuus. Esimerkiksi kerroskoteloon voidaan lisätä uusi toimilaitteen ohjain kytkemällä jännitteet ja ohjelmoimalla laite haluttuun toimintoon. Mikäli peltimoottorien kytkennät ovat ns. väärinpäin, voidaan muutokset tehdä pelkästään ohjelmoimalla ja perinteinen kytkentätyö jää pois. Myös hälytykset laitevioista tai jännitehäiriöistä siirtyvät helposti kiinteistöautomaatiojärjestelmään. BE/S8.230.2.1 JRA/S4.230.2.1 SA/S8.10.1 JE-H(st) HRH 2x2x0,8 Varmennettu syöttö 230 V SU/S30.640.1 ABL/S2.1 AM/S12.1 KNX-taloautomaatio Tuoteluettelo 2012 35