Kehittämisverkostoista Innovaatioalustoiksi

Samankaltaiset tiedostot
Kekseliäät kaupunginosat

Helsingin uusi alueellisen kulttuurityön malli Maunulan 112. aluefoorumi

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu

Espoon Avoimen osallisuuden malli

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017

Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija VTT

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry

Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ

Pks Cleantech hankintojen verkosto Motiva kestävien hankintojen vuosiseminaari 2015, sessio I

Onnistutaan yhdessä. Lähiöstrategian työpaja Helsinki Aino Ukkola

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Avoin innovaatioalusta kaupunkikehittämisessä. Nina Mustikkamäki / Tampereen kaupunki

SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät

NUORTEN OSALLISTUMINEN ALUEIDEN KEHITTÄMISEEN

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat Fiksu kaupunki Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen

SAKU-strategia

Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas

Pelastustoimen viestintä nyt ja tulevaisuudessa

Itseohjautuvasti kehkeytyvä tulevaisuus. Kaupunkitutkimuksen päivät Christian Sannemann Helka ry

Kyselyn ensitulokset. Lape seminaari Anna Saloranta

Miten alueelliset innovaatiot ja kokeilut sekä muut hallituksen kärkihankkeet tukevat kasvua?

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Yhteistoiminnan syntyminen vaati selkeää ja suunnitelmallista työstämistä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Tekes on innovaatiorahoittaja

Eläinten hyvinvoinnista uutta liiketoimintaa

Perheiden tarpeista lähtevän auttamistyön johtaminen

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä.

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Syrjässä syrjäytyneet

Saarijärven elinkeinostrategia.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Päätösseminaari Pirjo Ståhle

Lape-hankkeen tulokset

INKA ja hankinnat

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa. Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Innokylän laajentaminen ja kokonaiskonseptin uudistus

Perhekeskus kevätseminaari Marjatta Kekkonen. Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL

430 m2. Plussummapeleistä yhteismaahan ja siitä tapahtumien hallintaan John Boydilaisesta näkökulmasta

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa

Tulevaisuusfoormi: Hyvinvointi-työpaja

Museopoliittinen ohjelma ja alueelliset ja valtakunnalliset vastuumuseot

Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti

Soteuttamo on sosiaali- ja terveysalan uudistamisen ja verkostojen kehittämisen työkalupakki.

KeKo-kehittämisen koordinaatiohanke Elinvoimaa järjestöille yhdessä vaikuttaen Syyskuu 2017 Mari Toivonen Hankepäällikkö

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Hyvinvointitiedolla johtamisen ABC - Onnistumisen avaimet

Avoin innovaatioalusta kaupunkikehittämisessä. Nina Mustikkamäki / Tampereen kaupunki Vaasa

NUORTEN OSALLISUUS VAHVISTUU YHTEISTYÖSSÄ

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Varhaiskasvatuksen kehittämisverkosto Loisto

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa. Erityisasiantuntija/MANE kansalaistoiminnan verkosto Tauno Linkoranta Muurla

TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNNAN STRATEGIA

BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 2018

KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUSTEN EDISTÄMISEN KOULUTUKSELLISET HAASTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET

Järjestöedustamo ja Kumppanuus ohjelma

Fintrip mahdollistajana ja vaikuttajana

Opin Ovi Kymi. Päätöstilaisuus /rr

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen

Kulttuurisote. slidepohjia KULTTUURISOTE ETELÄ-POHJANMAA. Ikäihmisten kulttuuripalvelut järjestetään kuntien, maakuntien ja järjestöjen yhteistyöllä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn muutosta tukemassa

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana

Kommenttipuheenvuoro: Asiakkaat ja henkilöstö murtamassa sektorirajoja. Heidi Rämö Hattulan kunnanjohtaja

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

KUMPPANUUSPÖYTÄ ASUKKAIDEN OSALLISTUMINEN JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET MAAKUNNASSA

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund

Yhteisetu yhteistyöllä parempaan palvelujen saavutettavuuteen Osuuskunnan tutkimusseminaari Hagen Henrÿ, Manu Rantanen ja Tytti Klén

Fintrip ideasta konkretiaksi syksy 2012

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

MITEN JALOSTAMME PARHAAT IDEAT INNOVAATIOIKSI?

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

MERIALUESUUNNITTELUN YHTENÄINEN LÄHESTYMISTAPA HANKE Ajankohtaistilaisuus klo 12:30-15:30 Ympäristöministeriö, Pankkisali

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja

Lape kysely LAPE-HANKKEEN TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS

INKA-ohjelman ja 6Aika-kaupunkien yhteishaku yrityksille älykkäiden kaupunkien haasteista

Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa

Opetus- ja kulttuurinministeriön ja Opetushallituksen hankepäivä

VERKOSTOJA KOROSTAVA KANSAINVÄLISYYSOHJELMA JA ESIMERKKEJÄ KANSAINVÄLISTEN VERKOSTOJEN ARVIOINTITYÖKALUISTA

Järjestämisosaaminen - kasvupalvelu

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

Innokylä 2.1 Julkiset innovatiiviset hankinnat Innokylään

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa?

Transkriptio:

Kehittämisverkostoista Innovaatioalustoiksi Kaupunkitutkimuksen päivät 28.4. Helka ry Christian Sannemann, Helka ry christian.sannemann@helka.net

Esityksen sisältö 1. Kevein-hanke & älykäs erikoistuminen 2. 3 kekseliästä kaupunginosaa 3. Tutkimusnäkökohtia

Käsitteet Kehittämisverkosto: alueen toimijoiden muodostama verkosto, joka kehittää yhtä asiaa tai ratkaisee yhtä ongelmaa Innovaatioalusta: alueellisesti toimiva ja sektorirajoja ylittävä kehittämisverkosto, jonka kommunikaatio- ja toimintarakenne mahdollistaa paikallisesti koettujen ongelmien innovatiivisen ratkaisemisen pitkällä aikavälillä Innovaatio: mikä tahansa sosiaalinen tai tekninen, uusi tai paranneltu ratkaisu

Älykäs erikoistuminen Uudellamaalla Parannetaan alueen kilpailukykyä panostamalla alueen vahvuuksiin ja tulevaisuuden mahdollisuuksia luoviin aloihin. Tällainen älykäs erikoistuminen on EU:n tavoite Euroopan kaikilla alueilla ja se on myös ehtona joidenkin EU-rahoitusten saamiselle. Mihin eri alueet keskittyvät http://s3platform.jrc.ec.europa.eu/map Referenssisivusto

76 jäsenyhdistystä

Kehittämisverkostoista innovaatioalustoiksi Innovatiivinen Innovaatioalustat Proaktiivinen Kehittämisverkostot Reaktiivinen Perinteiset kaupunginosat / alueet 2.2.2016 Helkassa on 76 jäsenjärjestöä

Kaupunginosat innovaatioalustoina Ulkopuoliset yritykset: tuotekehitys- ja kaupallistamisintressi Kommunikaatio- ja verkottumisalusta Julkinen sektori (Kunta, valtio, Tekes, Sitra ): taloudellinen ja sosiaalinen intressi 2.2.2016 Alueen asukkaat, järjestöt, yritykset, oppilaitokset, taloyhtiöt, verkostot Yliopistot ja tutkimuslaitokset: tutkimusintressi

Tavoitellut tulokset TUTKIMUS Paikallislähtöisten innovaatioalustojen määrittely Innovaatioalustan kriteeristö Aluevetoisen, sektorirajat ylittävän kehittämisverkoston lähtökohtana paikalliset ongelmat ja kehittämistarpeet KEHITYS Innovaatiot, innovaatioaihiot, hankeideat Innovaatioalustat TYÖKALUT Itsearviointityökalu Verkkoalusta v. 1.0 2.2.2016

Aluekehittämisen työkalu Tutkimusrajapinta? Tutkimusryhmät Kumppanuudet Opinnäytetyöt 9.2.2016

Kolme kekseliästä Maunula Herttoniemenranta Siltamäki- Suutarila- Töyrynummi 01/16 Nettisivut, Facebook, sähköpostilistat, mediatiedote, infotilaisuus 2.2.2016 Tiedotus Kekseliäät valittu 3.3. Sparraus ja jatko Työpajat, verkostointi, yhteistyö, rahoitus, viestintä, hankkeistus 09/16

Herttoniemenranta - Paikallistalouden edistämistä, yhteisöllisyyttä ja alueen yhteisetua tavoitteleva kumppanuushanke - Pienyrittäjien hubi tavoitteena koota hyvinvoinnin, kestävän kehityksen ja eettisen liiketoiminnan yhteiskunnallisia yrityksiä - Tilat avoimia järjestöille ja toimijoille, jotka tarvitsevat monipuolista toimitilaa kokoontumiselleen. Tilat avoinna myös asukasryhmille, jotka tarvitsevat kokoontumistilaa - Nuorten yrittäjien sparrausta - Pyrkii olemaan mahdollisimman omavarainen

Maunula-talo (työväenopisto, kirjasto ja nuorisotalo), K2S Maunula 3.0 Kehityskohde: Asukastoiminta keskittyy tiettyjen toimijoiden ympärille, uudet asukkaat eivät löydä toimintaa. Tasavertaisuus ei toteudu. Maunulan aktiiviset asukasryhmät eivät kohtaa toisiaan. Kulttuuri kiinnostaa, mutta paikallista tarjontaa ei vielä oikein ole. Osallistuminen on usein lyhytkestoista. Tahdotaan tehdä tempauksia ym. pop-up-, kevyt- ja hetkellistä vaikuttamista. Ratkaisuehdotus: Maunula 3.0 -alusta Luomme alustan, joka kohtauttaa eri ryhmiä ja kutsuu uusiakin kasvoja mukaan tasavertaisesti. Sen avulla voidaan synnyttää myös lyhytkestoista toimintaa, kulttuuripalveluita, ja luoda lähidemokratialle perustaa. Tavoite: kehittää alustaksi Maunula-talo ja hioa siihen kytkeytyvä hallintamalli. Toiminta levittäytyy ja kerää asukkaita ympäri Maunulaa ja jopa naapurikaupunginosista. Toimintamalli kuvataan ja mahdollistetaan skaalautuminen.

KORTTELITUPA NYKYÄÄN Kohdennettu henkilöille 65+ Kokoontuu kaksi kertaa viikossa, kolme tuntia kerrallaan seurakuntasalissa Kahvitarjoilu omakustannushintaan Seurustelua, luentoja, yhteislaulua, pelejä jne. Vapaaehtoiset emännät vuorottelevat, emäntävuoro osuu kohdalle 2-3 kertaa kuukaudessa

TAVOITE Suutarilan peruspiirin alueella (kaupunginosassa) on vallalla tavoitteellinen ja tarvelähtöinen paikallinen yhteistoimintakäytäntö eri toimijoiden kesken ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. MISSIO Koota alueen järjestöt, seurakunnan työntekijät ja luottamushenkilöt sekä kaupungin viranhaltijat ja päättäjät ja tekemään yhteistyötä alueen ikäihmisten hyvinvoinnin parantamiseksi ja arjen sujuvuuden mahdollistamiseksi. AVAINALUEET 1. Korttelitupatoiminta 4. Sosiaalinen hyvinvointi 2. Fyysinen hyvinvointi 5. Yhteistoiminta ja työnjako 3. Psyykinen hyvinvointi 6. Toimintakulttuuri ja viestintä KEINOT Ks. Vuosittainen toimintasuunnitelma

Tutkimusnäkökohtia

Tausta - Perustutkimuksen tyypillisiä haasteita kaupunkisuunnittelussa - Universaaleja lainalaisuuksia on todella vaikea löytää komplekseissa ympäristöissä, joita ei voi tutkia kontrolloiduin koeasetelmin - Mitään fysiikan lakien kaltaisia universaaleja lainalaisuuksia ei ehkä ole edes löydettävissä keinotekoisista kaupungeista - Perustutkimus on hidasta, tulokset epävarmoja ja vaikeasti sovellettavissa kaupunkisuunnittelussa. - Tutkijoiden mittarit ja suunnittelijoiden työkalut epäsuhdassa. - Suunnittelu rakentaminen tutkiminen - suunnittelu on itseään ruokkiva kierre. - Tapaustutkimuksissa tieto ei yleistettävissä eikä kytkentää suunnitteluun välttämättä ole lainkaan (= vaikuttavuus huonoa) -> tulisiko antaa enemmän painoarvoa vaihtoehtoisille lähestymistavoille kaupunkitutkimuksen ja -kehittämisen suotuisan yhteyden luomiseksi?

Kevein-lähestyminen - Fokuksena verkoston kyky innovaatioihin ja innov.alustan määrittely - Eksploratiivista ja hyvin reaaliaikaista toimintatutkimusta - Interventiot päätetään seuraamalla kehittämisverkostojen tilannetta ja toiveita. - Interventioiden vaikuttavuutta pyritään arvioimaan ja seuraamaan - Suunta tiedetään vain myöhemmin mitattavissa olevien tulosten osalta - Kehitettävistä osa-alueista kuitenkin teoreettinen malli vaikka avoimuutta lopulliselle rakenteelle - Kehityksen epävarmuus kehkeytyminen - Ei ole olemassa lineaarista ennalta määrättyä polkua - Tilaa itseorganisoituvuudelle - Verkoston potentiaali pitkäjänteisesti tuottaa innovaatioita selviää vasta pitkällä aikajänteellä -> Monimuuttujaisen systeemin varovaista peukalointia, huomioiden ihmisen psykologiset ja kulttuuriset käyttäytymismallit ja valtarakenteet

2 erilaista verkostoa 1. Löyhä verkosto: - Toimiva kommunikaatiorakenne, toimijoiden kohtaamisia - Avointa tiedonjakoa ja -vaihtamista - Keinot tunnistaa alueellisia ongelmia - Muodostuu pitkällä aikavälillä - Kestää muutoksia 2. Fokusoitunut verkosto: - Pyrkii määrättyyn tavoitteeseen - Herkkä henkilövaihdoksille - Roolit selkeämmin määritelty - Verkosto tarvitsee tiettyjä taitoja (hankeosaaminen, viestintä )

Kaupunginosan optimaalitila? 1. Löyhä verkosto jolla ei tavoitetta (innovaatioalusta) 2. Tiettyyn tavoitteeseen tähtäävä verkosto

Kehittämisverkostosta Innovaatioalustaksi

Verkoston kehityspolut 1. Tavoite-keino kun tavoite ja keinot tiedetään 2. Syklinen jatkuva iterointi ja uudelleen suuntaus 3. Epäjatkuva, epälineaarinen uudelle alueelle mentäessä 1. Tilaa itseorganisoituvuudelle 2. Olennainen kehityksen muoto on bifurkaatio-pisteet Huom. Mallin kyvyttömyys huomioida vapaa tahto, normit, arvot, valtarakenteet Kuva: wikipedia

Mittarit - Itse arvioitu osaaminen - Viestintä, hankeosaaminen, rahoitus, projektointi, alueellisen tiedon hankinta, verkoston kommunikointitavat.. - Kokoontumisten tiheys, paikka, osallistujat, haasteet ja kehitys - Eri sektorien osallistuminen - Verkoston roolit - Sparraustoimenpiteiden arviointi - Avoimet ja strukturoidut haastattelut

Fokusoidun verkoston piirteitä Työ on vasta alussa, mutta tähän mennessä on havaittu jo jotain selkeästi toiminnan onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä Visionäärin merkitys Koollekutsujan / koordinaattorin / vastuuhenkilön merkitys Sosiaaliset verkostotaidot, neuvottelutaidot, kokemus erilaisten toimijoiden kanssa työskentelystä (kunta, yrittäjät, vapaaehtoiset, kiinteistökehittäjät ) Kokoustaidot ja sisäinen viestintä Sosiaaliset suhteet kuka tuntee ja kenet Kehittämisverkostojen toimintatutkimuksessa hankkeen omistajuuden pitää pysyä tekijöillä. Heikossa verkostossa omistajuus siirtyy hyvin herkästi.

Tuloksista - Käynnistyshanke - Luodaan alustava kriteeristö ja itsearviointityökalu + web-työkalu - Herätetään kysymyksiä - Hahmotetaan oikeaa suuntaa - Synnytetään hypoteeseja - Luodaan pohjaa jatkotutkimukselle ja kehittämiselle - Vahvistetaan alueen verkostoja - Toteutuneet kehkeytymät voidaan tunnistaa vasta myöhemmin

Kiitos www.facebook.com/groups/kevein www.kaupunginosat.net/kevein www.twitter.com/@helka_ry #kevein 9.2.2016