Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi Pellervo Kässi MTT Jokioinen Esityksen sisältö: - korjuu-, kuljetus- ja varastointiketjut - ketjujen kustannukset - ansaintamahdollisuudet viljelijöille ja urakoitsijoille Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.4.213 2 1
Biomassan loppukäyttö ratkaisee sen korjuutavan Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.4.213 3 Peltobiomassan korjuu-, kuljetus- ja varastointiketjut 1) Niitto 2) Karhotus 3) Korjuu 4) Lähikuljetus 5) Välivarastointi 6) Kaukokuljetus 7) Loppukäyttö biojalostamossa Niittomurskain Lautasniittokone Puimuri Karhotin Pyöröpaalain Kanttipaalain Tarkkuussilppuri Noukinvaunu Paalipiikit Metsävaunu Paalivaunu Säilörehuvaunu Paalien käärintä Peitto muovilla Paalien murskaus Peitto muovilla ja sekoitus pääpolttoaineeseen Tukkirekka Risutukkirekka Traktorikuljetus Turverekka Paalien murskaus Jalostus energiaksi tai biotuotteiksi Timo Lötjönen 213 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.4.213 4 2
Korjuu Pyöröpaalain Kanttipaalain Irtokorjuu tarkkuussilppurilla tai noukinvaunulla Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.4.213 5 Varastointi Kuva:Agronic Oy Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.4.213 6 3
Viljan olki muodostaa merkittävän biomassapotentiaalin, mutta haasteena ovat: - kosteat syksyt => olkea ei saada riittävän kuivaksi ja pellon pinta ei kanna, olisiko käärintä ratkaisu? - suhteellisen pieni olkisato per ha => korjuukustannukset nousevat => puintikorkeuden pudottaminen 3 cm:stä cm:iin lisää korjattavissa olevan oljen määrää 14 32 prosenttiyksikköä. - lohkot hajallaan - oljen jokavuotinen poisto on riski maan multavuudelle - käyttöpaikkoja on toistaiseksi harvassa ja porttihinta alhainen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.4.213 7 Paalauksen tehostaminen Kuva: Fasterholt.dk Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.4.213 8 4
Paalien kaukokuljetus - voidaan tehdä traktorilla noin 3 km:iin asti, siitä eteenpäin rekka on kannattavampi - jos rekan tilavuudeksi oletetaan 12 m 3, hyötykuorma voi olla - irtosilpulla 9 ton ka - löysillä pyöröpaaleilla 11 ton ka - hyvillä pyöröpaaleilla 15 ton ka - hyvillä kanttipaaleilla 21 ton ka Laskelmat on tehty ruokohelvellä, mutta ovat suuntaa antavia myös oljella ja vihreällä bionurmella. (Paappanen ym. 28) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.4.213 9 Kustannuslaskentaa korsibiomassoille Excel-laskentapohja, jossa mukana seuraavat työvaiheet: -Niittomurskaus -Karhotus -Ajosilppurointi -Kanttipaalaus -Pyöröpaalaus -Säilöntäaine -Muovit + verkot -Lastaus+purku -Kuljetus -Auman/siilon polkeminen -Auman/siilon peittäminen -Tuubipakkaus -Tuubikäärintä -Varastosta otto -Paalien silppuaminen -Siilon pääomakustannus Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.4.213 5
Korjuu- ja varastointikustannus, e/ton ka Korjuu- ja varastointikustannus, e/ton ka 17.4.213 6 5 4 3 2 Omilla koneilla 1 ton ka ~ 4,5 MWh Oljen korjuu- ja varastointikustannukset pellon laidassa (eur/ tonnia kuiva-ainetta). Kanttipaalaimen käyttömäärä 4 ha/v ja pyöröpaalaimen 2 ha/v. Sato 2,5 t/ha. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.4.213 11 6 5 4 Omilla koneilla TTS:n tilastojen mukaan 3 2 Oljen korjuu- ja varastointikustannukset pellon laidassa (eur/ tonnia kuiva-ainetta) omilla koneilla ja TTS:n urakointihintakyselyn mukaan. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.4.213 12 6
Mikä bionurmi? Typpeä sitovat nurmipalkokasvit Haihtuminen levityksen yhteydessä Arja Seppälä 212, Bionurmihanke Vihreän biomassan korjuuketjut: 1) Ajosilppuri + laakasiilot 2) Ajosilppuri + tuubipakkaus 3) Kanttipaalain + tuubikäärintä 4) Pyöröpaalain(kombi) 5) Pyöröpaalain + tuubikäärintä Kuva: Skandinavisk Maskinimport Kuva: Budissa-Bag Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.4.213 14 7
Korjuu- ja varastointikustannus, e/ton ka Muovikustannus, e/ton ka 17.4.213 16 14 12 8 6 4 2 Muovikustannus (eur/ tonni ka) vihreällä biomassalla tai säilörehulla. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.4.213 15 8 7 6 5 4 3 2 Tarvikkeet Rakennuskustannus Konetyöt Ajosilppuri 4 ha/v Kanttipaalain 4 ha/v Pyöröpaalain 2 ha/v Vihreän biomassan korjuu- ja varastointikustannus ajomatkan ollessa max. 6 km. Sisältää myös varastojen ja paalien purkamisen. Sato 4 ton ka/ha. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.4.213 16 8
Kustannukset, e/ha Korjuu- ja varastointikustannus, e/ton ka 17.4.213 8 7 6 5 4 3 2 Kerralla 7 ton/ha Kahdella kerralla 7 ton/ha Vihreän biomassan korjuu- ja varastointikustannus ajomatkan ollessa max. 6 km. Korjuu yhdellä tai kahdella kerralla per kesä. Yhteissato 7 ton ka/ha. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.4.213 17 3 25 2 15 Ajosilppuri Niitto Karhotus 5 2 4 6 8 12 Käyttö vuodessa, ha Koneiden käyttömäärän vaikutus hehtaarikohtaisiin kustannuksiin. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.4.213 18 9
Paljonko viljelijälle pitäisi maksaa "kantohintaa" oljesta? - joskus kantohinta voi olla negatiivinenkin (esim. nurmen suojavilja) - oljessa on kuitenkin ravinteita ja humusta Yksi lähestymistapa (Pellervo Kässi 213): % ka -1 kg/ ha eur/ha eur/ton Olkisato hehtaarilta 35 josta paalatessa talteen 7 % 25 Oljissa: Typpeä (ohra ja kaura),64 % 16 18 Fosforia, % 2,5 4 Kaliumia 1,5 % 37,5 48 28 -Tanskassa oljen sopivaksi kantohinnaksi on katsottu noin 2 eur tonni. -Savimailla oljen voisi viedä pois joka toinen vuosi, multavilla mailla useamminkin. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.4.213 19 Laskelma: Oljen kantohinta Korjuu- ja varastointi Kuljetus lämpölaitokselle (2 km) Yhteensä joka on Metsähakkeen hinta on noin 28 e/ ton ka 35 e/ ton ka e/ ton ka 73 e/ ton ka 16 e/ MWh 2 e/ MWh Oljen käyttö lämpölaitoksilla edellyttäisi paalinpurku- ja kuljetinlinjastojen rakentamista. Uudet laitokset pitäisi suunnitella oljelle sopiviksi (mm. kattilan korroosionkesto). Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.4.213 2
Bionurmen kantohintaodotus (eur/ha) viljelijän näkökulmasta (P.Kässi 213): Viljan sato kg/ha 3 4 5 Viljan hinta /t -215-2 -27 12-163 -3 64 14-111 42 156 16-59 113 248 18-7 185 34 2 44 257 431 22 96 329 523 Kantohintaodotus vaihtelee 523 eur/ha, eli noin 65 eur/ ka tonni. Esim. luomutiloilla se voisi olla eur/ha, jos mädäte palautetaan tilan pelloille, eikä maan rakenteelle aiheuteta vaurioita. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.4.213 21 Yhteenvetona: -oljen korjuu ja käyttö oman tilan lämmitykseen voi olla hyvin järkevää, jos tehontarve on yli 15-2 kw -oljen tuotanto suurempien lämpölaitosten tarpeisiin voi olla kannattavaa, mikäli näillä on käyttövalmiudet -sääriski => varmuusvarastot? -biokaasunurmi on toiminnallisessa mielessä järkevä, haasteena ovat korjuu- ja varastointikustannukset, mädätteen levityskustannukset ja viljelijöiden kantohintaodotukset -kannattaa muistaa nurmen positiiviset esikasvivaikutukset -biokaasunurmi sopii erityisesti silloin, kun viljanviljelyn tuotto on alhainen, toiminta edellyttäisi investointeja tai viljely on sivutoimista Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17.4.213 22 11