1956 HELSNGN KAUPUNGN TLASTO 11-111: 18 ULKOMAAN KAUPPA JA MERENKUL'KU UUS SARJA HELSNGN KAUPUNGN TLASTOTOMSTON JULKASEMA
~VH:me:ksi Umestyne:et juucaisut (~tj1lit _!P,l!lt~f A V ja V julkaisee Helsingin kaupu~~in, (ilastotoirriisto) A., 'D.e!~i!:l~n' kaupungin tilasto., )k\te~eraen- Ja sairaanhoito. Suomenkielinen teksti,,, "tq:ulukot myös ruotsiksi Ja englanniksi.,",iedelliniil} osa (vuosikertomukset). 4'f; 1 956. :.'Jäid~Jllnen osa (tuastokatsaus). ;~9-41. i~54-56. u-m. Ulkomaan kauppa Ja merenkulku. Suomen -,',kicillnen teksti, taulukot ja tavaranlmlkkelstö,,m~ö.sruotslksl Ja englanniksi. 1'(. :t,95~,1 V.lre~sliU" 'kaupungin teoulsuuslaltokset. Helsingin 'k,fuplu).gm, teollisuuslaitosten lautakunnan Jul ":"~s,ma vuosikertomus. Suomenkielinen teksti, taulukot myös, ruotsiksi. 4,1~ 1.956. ' ~. v. K~li.puualu tlut Ja toluplltll8. Helsingin kaupungin ",tahatolmlston Julkaisema. Suomen- Ja ruotsinlpellneu; englanninkielinen katsaus. ~'1i.' 1956. 'V. Qpllt~slal,okset. Suomenkielinen Ja ruotsinkielinen laitos; tl!.ulukot myös englanniksi. ~3.i954/55. B. '.treili,~gln kaupungin tilastollinen vuosikirja. SqoDien- Ja ruotsinkielinen. englanninkielinen slsllllysluettelo. 46. 1,957: C.,Kedomus Helsingin kaupungin kunnalllshalllnn~sta. Suomenkielinen. 68,.1955 t:dellinen osa (vuosikerta 1952 ei vielä, ole,ilmestynyt). 67,; 1954 Jälkimmäinen osa., p. Helilnl'n kaupjlngln kunnalllskalenterl. Suomen-.,kielinen Ja ruotsinkielinen laitos. ~9. 1,957. J;:. 'l:,ellllngfn kaupungin kunnallinen asetuskokoelma. _. ~ijod;lenklelinen Ja ruotslnklellnen laitos.,,34. il'9.56. - 'F. ae:l8~g~o kaupuagln säädöskokoelma. Suomen "kielinen Ja ruotsinkielinen laitos.. NlUlk'!htalnen rtoleht\lärjestelmäli käyttäen. ' G. TUlf8tolllsla. kuuka!lsltletoja Helsingistä. Suomen Ja ruotslnklellnen teksti. 9. 1958. Senast utkomna pu-bukaiioner, (A~a utom A V och V utgivoa av Helsingfors stads statlstiska byra), A. Helsingfors stads statlstlk. 1. Hl18o- ooh sjukvard. Flnsk ted, tabellerna 'lven på svenska och engelska. ' ", Förra delen (Arsberättelser). 41. 1956. Senare delen (statlstlsk överslkt). 39-41. 1954-56. D-m. Utrlkes handel oeh sjolan. Flnsk text, tabeller och varuförtecknlng även på svenska och. engelska. 18. 1956. V. Helsingfors. stadi ndustrlverk. Arsberättel~e utkiven av Helsingfors "tads ndustr1verklidäi:n~d. Flnsk text, tahellerna även svensksprtklga. 41. 1956. ' V. Stadens rlkenskaper ooh bokslu'. ~tg1ven av Helsingfors stads drätselkontor. Flnsk- ocb svenskspråklg, överslkt på engelska. 41. 1956. V. Undervlsnlngsvlsen. Flnsk- och sveuskspråklg upplaga; tabellerna ockbå på. engelska. 23. 1954/55. B. Statlstlsk årsbok för Helsingfors stad. Flnsk- och svenskspråklg, lnnehållsförteckning också påi engelska.. 46. 1957. C. Berättelse angående Helsingfors stads kommu,. nalförvaltnlng., Flnskspråklg. 68. 1955 Förra delen (årgången 1952 har ej äunu utkommlt). 67. 1954 Senare delen. D. Helsingfors stads kommunalkalender. (tlll 1955 Kommunalkalender för Helsingfors stad). Flnsk- och svenskspråklg upplaga. 29. 1957. E. Kommu,-al rörfattnlngssamllng rör Helslngrors stad. Flnsk- och svenskspråklg upplaga. 34. 1956. F. Författnlngshandbok rör Helsingfors stad. Flnskoch svenskspråklg upplaga Aktuell enllgt lösbladssystem. G. Statlstlska månadsuppglf.ter fllr Helsingfors. Flnsk- och svenskspråklg text. 9. 1958.
.i.{-%~ H E L S NOl N K A. U P U NOl N T L A. S T 0 11-111 ULKOMAAN KAUPPA JA MERENKULKU UUS SARJA 18 1956 HELSNON KAUPUNON TLASTOTOMSTON JULKASEMA HELSNK 'l958
HELSNGfORS STADS STATSTK. 11-111 UTRKES HANDEL OCH SJÖFART NY SERE 18 1956 UTOVEN AV HELSNGFORS STADS. STATSTSKA BYRA S TA T 1ST les 0 f THE C T Y 0 f H E L S N K (H EL S N 0 f 0 R S) 11-111 FOREGN TRADE AND NAVGATON NEW SERES 18 1956 PUBUSHED BY THE STATSTCAL OFFCE OF THE CTY OF HELSNK. HELSNK 1958 MERCATORN KRJAPANO
Alkulause Kaupunginvaltuuston marraskuun 27 päivänä 1946 tekemän päätöksen mukaan on painatuskustannusten vähentämistarkoituksessa kaupungin ulkomaan kauppaa ja merenkulkua valaiseva tilasto julkaistava siten, että tuontia ja vientiä koskevat päätaulut supistetaan painattamalla kunkin tavaranimikkeistön nimikkeen kohdalle ainoastaan sen numero ja jättämällä pois nimikkeen sisällystä selostava teksti. Julkaisuun, joka. tällöin on toimitettava joka vuosi, on kuitenkin liitettävä täydellinen suomen-, ruotsin- ja ranskankielinen tavaranimlkkeistö, joka samalla kertaa painetaan useiden vuosien tarvetta varten. Vieraana kielenä on julkaisussa aikaisemman ranskankielen sijasta v:sta 1950 lähtien käytetty englantia. Julkaisun toimitustyötä on johtanut aktuaari Ann ali i s a K y t ö maa, joka myös on kirjoittanut tekstin. Helsingissä, helmikuussa 1958., Karl.Erik Forsberg
SSÄLLYSLUETTELO NNEHÅLLSfÖRTECKNNO CONTENTS Sivu JOHDANTO 5 NLEDNNO Sida 5 NTRODUCTON Page! 5 1. UlKOMAAN KAUPPA 1. Koko kauppavaihto... 6 Z. Tuonti...... 9 3. Vienti'..... 12 4. Tullnkanto...... 16 5. Varastolmls- Ja laiturihuolto 17. MERENKULKU 1. UTRKBS HANDEL 1. Totala handelsomsättnlngen.. Z. mport..... 3. Export..... 4. TuUuppbörden... 5. Upplagsrörelsen och kajkontrollen...... SJÖFART 1. FOREON TRADE 6 1; Total Exhange.... 9 Z. mports......... 12 J. Ex ports........... 16 4. Customs dutles collected. 5. Storage and Quay Ooods Ser- 17 vlce...... NAVOATlON 1. Kauppalaivasto..... 18 1.' HandelsfloUan....... 18 1. Merchant Fleet...... 18 Z. Ulkomainen merenkulku 20 Z. SJöfarten på utlandet 20 Z. Forelgn shipping... 20 TAULUSTO 1. Tuonti Helsinkiin vuonna 1956... 2 2. Vienti Helsingistä vuonna 1956........ 16 3. Kaupungista kotoisin olevat vähintään 19 nettorekisteri tonnin suuruiset alukset vuoden 1956 alussa ja lopussa...... ' 22 4. Kaupungista kotoisin olevat vähintään 19 nettorekisteritonnin suuruiset alukset bruttovetomäärän mukaan vuoden 1956 lopussa... 24 5. Kaupungista kotoisin olevat vähintään 19 nettorekisteritonnin suuruiset alukset än mukaan vuoden 1956 lopussa... 25 6. Helsinkiin saapuneet alukset vuonna 1956 lähtömaan ja aluksen kotimaan mukaan... 26 7. Helsingistä lähteneet alukset vuonna 1956 määrämaan ja aluksen kotimaan mukaan... 34 8. Helsingin tullikamarin kanto vuonna 1956 verrattuna koko maan tullinkantoon. :........... 43 9. Satamalaitoksen maksuunpano vuonna 1956... 44 Lte: Tavaranlmikkeistö (tullitariffin mukainen). Muutokset tavarlulimlkkeistöön... / TABELLBR 1. mporten tili Helsingfors år 1956... 2 2. Exporten fran Helsingfors år 1956... 16 3. 1 staden hemmahörande fartyg om 19 netto registerton oeh däröver vid in- oeh utgången av år 1956... 22 4. 1 staden hemmahörande fartyg om 19 nettoregisterton och däröver vld utgången av år 1956, fördelade efter deras bruttodräktlghet.......... 24 5. 1 staden hemmahörande fartyg om 19 nettoregis-' terton och däröver vid utgången av år 1956, fördelade efter ålder.... 25 6. Tili' Helsingfors ankomna fartyg år, 1956, fördelade efter avgångsland och fartygets hemland 26 7. Från Helsingfors avgångna fartyg år 1956, fördelade efter destlnationsland och fartygets hemland............ 34 8. Uppbörden vid Helsingfors tullkammare år 1956 förhållande tili tu 11- uppbörden hela landet 43 9. Hamnverkets debiterlng år 1956... 44 Bllaga: Varuförtecknlng (överensstämmande med tulltariffen). Ändrlngar 1 varuförteckninsen.... TABLBS 6 9 12 16 17 1. mports to Helsinki (Helsingfors) in 1956... 2 2. Exports from Helsinki (Helsingfors) in 1956.... 16 3. Vessels of the merchant fleet of 19 net registered tons and over at the beginning and at the end 'of the year 1956... 22 4. Vessels of the merchant fleet of 19 net,reglstered tons and over at the end of the year 1956 c1asslfied by tonnage.. 24 5. Vessels of, the merehant fleet of 19 net registered tons and over aecording to their age at the end of the year 1956... 25 6. Vessels arrived to Helsinki in 1956 accordlng to their country of departure and n~tlonality.. 26 7. Vessels departed from Helsinki n 1956 according to their country of destlnation and nationallty... 34 8. Customs duties collected by Customs' House of the City in 1956 as compared wlth eorresponding figures of whole country... 43 9. Dues collected by Port Authorltles n 1956... 44 Appendb:: Designation of Goods (conforms with the Customs Tarlff). Amendments to Designation of Goods
Johdanto - rntroduction nledning Ulkomaankaupan suhdanteet. Vuosi 1956 merkitsi käännekohtaa maan taloudellisessa kehityksessä. Maaliskuun yleislakko kärjisti osaltaan taloudellisia vaikeuksia ja jo aikaisemmin vallinnut tasapainottomuus maan hinta- ja kustannustason sekä ulkomaiden vastaavan hintatason välillä suureni yhä. Ulkomaan kaupan vaihtosuhde huononi lisäksi vuoden aikana n. 10%. Alkupuolen vuotta pysyi taloudellinen kokonaisaktiviteetti yleislakon aiheuttamaa keskeytystä lukuun ottamatta melko. korkealla tasolla puunjalostusteollisuuden tuotteiden vilkkaan kansainvälisen kysynnän vuoksi, mutta kansainvälisen suhdannekehityksen heikkeneminen vuoden jälkipuoliskolla vähensi tuotteiden kysyntää ja alensi hintoja maailmanmarkkinoilla. Myös kotimaassa hintojen ja kustannusten kehitys oli epäedullinen, ja markan arvon aleneminen ulkomailla vähensi viennin laajuutta ja merkitystä. Selluloosan ja eri paperilaatujen kulutus eri maissa on edelleen kasvanut, ja kun sanomalehtipaperin tuotanto on johtavissa kulutusmaissa noussut kulutusta hitaammin, on Suomen lisääntyneelle tuotannolle löytynyt sijoitusmahdollisuuksia. Tavallista aikaisempi ja ankarampi talvi sekä yleislakosta johtunut laivausten keskeytyminen aiheuttivat viennissä alkuvuodesta vajausta edelliseen vuoteen verraten,.mutta laivausten päästyä täydellä teholla käyntiin voitiin tätä koko lailla ottaa kiinni. Kertomusvuonna on Euroopassa työskennelty useiden taloudellisten liittoutumissuunnitelmien hyväksi, joiden tulokset tulevat myöhemmin näkymään meidänkin ulkomaal1kaupassamme. Vuonna 1956 Suomi myös liittyi Pohjoismaiden neuvoston jäseneksi, ja elokuusta alkaen ovat suomaiaiset edustajat osallistuneet Pohjoismaisen taloudellisen yhteistyövaliokunnan ja sen alaisten selvityselinten työskentelyyn. jääolot Helsingin satamassa. Kun talvi oli ankara ja jääsuhteet epäsuotuisat, 011 Helsingin satama kertomusvuonna suljettuna 22. 2.-26. 3. välisen ajan. Kovat pakkaset jatkuivat koko helmikuun, ja kuukauden lopulla raivonneet ankarat lumimyrskyt lamauttivat liikenteen. Satama oli täynnä aluksia, niinpä 18. 2. satamassa oli 6 purkavaa, 24 lastaavaa ja 3 odottavaa alusta, joista 26 aluksen oli jääesteiden takia jäätävä tänne talvehtimaan. Työt satamassa sujuivat poikkeuksellisen hitaasti, sillä ankarien pakkasten vuoksi vaikeutui rautatievaunujen saanti satamaan, ja niiden siirtäminen satamaraiteilla oli työlästä. Maaliskuun 1 päivänä puhkesi yleislakko. Tällöin satamassa pii 16 lähtövalmista alusta ja lisäksi 10 alusta, joiden lastaustyöt olivat osaksi kesken. Lakko päättyi 19. 3., mutta vasta 26. 3. Voima avusti satamaan 7 tuontilastissa saapunutta alusta. Yleislakon ja jäätilanteesta aiheutuneiden satamien sulkemisten vuoksi Helsingin satamassa vallitsi yhtiimittainen ruuhka toukokuule saakka.. Liikenteen huippu oli huhtikuun lopulla, jolloin satamassa oli päivittäin n. 60 alusta, joista Ya joutui vuorollaan odottamaan laituripaikkaa. Jäänmurtaja Otso lopetti avustustoimintansa 16. 4. Turson osalta talvikausi päättyi vasta 5. 5. Seuraavassa selvitetään ulkomaan kaupan ja merenkulun kehitystä Helsingissä v. 1956. Ulkomaankauppaa koskevat päätaulut on laadittu tullihallituksen tilastotoimistossa; ne perustuvat Helsingin tullikamari~n i1moituskappaleisiin. Tuontitavarain luettelo on laadittu v. 1955 voimaan tulleen tullitariffin nimikkeistöä ja vientitavarain luettelo tullihallituksen tilastotoimistossa laadittua ja valtioneuvoston vahvistamaa vientitavarain niinikkeistöä seuraten. Tullinkantoa koskevat numerotiedot on saatu tullihallituksen tiliosastolta. Kauppalaivastoa ja ulkomaista merenkulkua valaisevat päätaulut on laadittu merenkulkuhallituksen tilasto- ja rekisteri.toimistossa. Satamakannant~a valaisevat tiedot samoin kuin tekstiosastossa julkaistu katsaus satama laitoksen varastoimis- ja laiturihuoltoon on saatu satamalaitoksen vuosikertomuksesta;
1. ULKOMAAN KAUPPA UTRKES HANDEL - FOREON TRADE 1. Koko kauppavaihto - Totala handelsomstttningen Total Exhange Yleiskatsauksen Helsingin kaupungin ja sen ohella koko maan ulkomaankaupan kehitykseen v. 1950-56 antaa seuraava taulukko 1, jossa esitetään Helsingin ja koko maan tuonnin ja viennin (muuttotavaraa lukuun ottamatta) sekä koko kauppavaihdon raha-arvo. Helsingin kautta kulkevan ulkomaankaupan osuutta koko maan ulkomaankaupassa valaisevat taulukossa olevat suhdeluvut. Koko maan ja samoin Helsingin vienti pieneni v. 1956 jonkin verran edelliseen vuoteen verraten, mutta oli edelleenkin suurempi kuin muina katsauksen esittäminä vuosina v:n'1951 koko maan vientiä lukuun ottamatta. Tuonti, joka jo v. 1955 oli voimakkaasti Uousussa, on edelleen kasvanut. 1. Helsingin kaupunllln Ja koko maan tuonnin Ja viennin sekä koko kauppavaihdon raha-arvo vuosina 1950-56 VArdet av Helsinllfors stads och hela landem import, export och totala handelsomsåttnlng 1950-56 Value 0/ imports, exports and total exhange 01 the City and 01 the whole country in 1960-66 Koko kauppavaihto Tuonti mport Vienti') Export ') Totala handelsomsäunlngen mports Exports ') Vuosi Total txhangt Ar Koko maa Helsinki Koko maa Helsinki Koko maa Helsinki Ytar Hela landet Helslngfon Hela landet Helslngfon Hela landet Helsingfors Whole country,1000 mk % 1000 mk % 1000 mk % 1950,... 89147469 52891292 59.3 81478696 11868343 /14.6 170626165/ 64759635 1951..., 155464074 86042888 55,3 186883281 18464887 9.9 342347355 104507775 1952..,, 182186334 106418642 58.4 156829185 16163361 10. s 339015519 122582003 1953,... 121860226 63420822 52.0 131555249 14535399 11.0 253415475 77 956 221 1954... 152136845 84964101 55.8 156618074 16809129 10.7 308754919 101773230 1955... 176960 139 101502479 57.4 181259274 22100509 12.2 358219413 123602988 1956... 203557768 109846667 54.0 177986518 21431115 12.0 381544286 131277782 38.0 30.5 36.2 30.8 33.0 34.5 34.4 Helsingin kauppavaihto on aina ollut ylivoimaisesti tuontivoittoinen, kun sen sijaan koko maan kauppavaihdossa tuonti ja vienti ovat suurin piirtein olleet tasapainossa ~auppavaihdon kallistuessa milloin tuonti-, milloin vientivoittoiseksi. Lähinnä edellisinä kolmena vuotena on kauppavaihto ollut jonkin verran vientivoittoinen, mutta v. 1956 on tuonnin enemmyys huomattavan suuri. Niin paljon kuin tuonti- ja vientimäärät ja ') Tähän ei sisälly sotakof'vaustavaroita v. 1950-52 Häri ingår ej krigsskadeståndsvaror åren 1950-52. Ooods delivered to Soviet Union in 1960-62 without any compensation in accordance with the Armistice and Peace Treaties (war reparation) not incluåecl.
7 niiden raha-arvot eri vuosina voivatkin vaihdella, on Helsingin osuus'koko maan tuonnissa ja viennissä säännöllisissä oloissa pysynyt jokseenkin samanlaisena. Helsingin, jonka tuonti jo vuodesta 1927 lähtien sotavuosia lukuun ottamatta oli runsaasti puolet koko maan tuonnista. ja vienti. lähes kymmenes osa koko maan viennistä, osuus koko maan tuonnista ja viennistä on v. 1956 vähäisen pienentynyt. Kun tavarain hinnoissa on kuluneina vuosina tapahtunut muutoksia, jotka tuntuvasti vaikuttavat kauppavaihdon raha-arvoon, ei ole mahdollista vertailla eri vuosien tuo,nti- ja vientiarvoja sellaisinaan. Tavaramääriä voidaan sopivasti verrata ainoastaan mikäli vertailu koskee yksityisiä tavaralajeja. Sen vuoksi on laskettu eorityisiä indeksilukuja osoittamaan tuonti- ja vientitavaroiden hintojen muutoksia, jolloin voidaan eliminoida hintavaihtelujen vaikutus ja osoittaa, missä määrin kauppavaihto on lisääntynyt tai pienentynyt. Hintavaihtelujen suunnasta ja suuruudesta saa yleiskäsityksen tullihallituksen tilastotoimiston laskemista hintaindekseistä. Ulkomaan kauppaa valaisevia indeksejä on tullihallituksessa laskettu v :sta 1919 lähtien, aluksi yksikköarvoindeksejä, perusvuotena 1913, ja v:sta 1939 alkaen myös volyymt-indeksiä, jölloin molempien indeksisarjojen perusvuodeksi otettiin vuosi 1935. Nyt on nämä indeksit uusittu ja perusvuodeksi valittu vuosi 1954. Uudet indeksisarjat, tuonnin ja viennin yksikköarvoindeksit ja niiden nojalla lasketut volyymi-indeksit, on laskettu taaks~päin aina vuoteen 1949 saakka. Uusien indeksien etuna vanhoihin verrattuna on ennen kaikkea se, että laskelm'en perustana oleva tavaravalikoima vastaa maamme ulkomaan kaupan nykyistä rakennetta sekä se, että uudet indeksien ryhmittelyt tarjoavat entistä paremman pohjan hintojen ja määrien vaihtelujen arvostelemisessa. Tuonnista on otettu 269 nimikettä, jotka edustavat 72% perusvuoden tuontia~osta, ja viennistä 75 nimikettä, vastaavasti 81%. Vastaavat luvut olivat v:n 1935 tuonnin kohdalla 221 nimikettä eli 62% ja 75 nimikettä eli 84%. Samalla on suoritettu uusi tuonti- ja vientitavaroiden ryhmitys, jonka mu.ltaan tavarat jaetaan kolmeen pääluokkaan entisen neljän sijasta. Tuonti jakautuu seuraavasti: 1) raaka-aineet ja tuotantotarvikkeet, jolloin indeksimateriaaliin sisältyy 153 nimikettä ja se edustaa 77% pääluokan arvosta ja 44% koko tuonnin arvosta v. 1954, 2) poltto- ja voiteluaineet, vastaavasti 7 nimikettä sekä 96 ja 11%, ja 3) valmiit tavarat, vastaavasti 109 nimikettä sekä 55 ja 17%. Viennin pääluokat ovat: 1) maataloustuotteet, joka sisältää 7 nimikettä ja edustaa 71% päälu'okan ja 2% koko viennin arvosta, 2) metsätaloustuotteet, vastaavasti 8 nimikettä sekä 96 ja 8%, ja 3) teollisuustuotteet, 60 nimikettä, vastaavasti 81 ja 71%. Seuraavassa esitetään uudet yleisindeksit rinnakkain vanhojen, vuotta 1935 perusvuotena käyttäen laskettujen yleisindeksien kanssa. 2. Vanhat ja uudet indeksit v. 1949-56 Gamla och nya index år 1949-56 The old and the new indices in 1949-56 Vuosi Ar Year 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 Vanha indeksi Gamla index The old ndex Tuonti mport mport. 68 86 119 113 104 100 100 101 Vienti Export Yksikköarvoindeksi EnhetsvDrdelndex Unlt vatue nda Uusi indeksi Nya ndex The new inda Export 63 71 132 123 98 100 107 104 77 92 123 121 106 100 100 105 70 75 137 130 98 ujo 106 106 Volyymi-indeksi. Volymindex Volumt nda Vanha indeksi Gamla ndex 63 68 86 106 77 100 116 131 68 75 93 82 86 100 108 109 Uusi ndeksi Nya index 57 64 83 99 76 100 116 127 60 69 87 77 86 100 109 107
8 Tuonnin ja viennin hintaindeksien muutokset, jotka on laskettu v:n 1954 hintojen nojalla, näkyvät taulukoista 5 ja 9. Taulukossa 3 esitetään Helsingin koko kauppavaihtoa esittävät luvut vuosilta 1951-56 laskettuna samoin perustein, ja ne siis ilmaisevat kaupan volyymin vaihtelut mainittuna ajanjaksona. Viennin kohdalla on epätarkkuuksien välttämiseksi käytetty tärkeimpien vientitavararyhmien indeksilukuja, jotka sivulla 12 on esitetty uudistettuina. 3. Helsingin kaupungin kauppavaihdon raha-arvo v:n 1954 hintojen mukaan, vuosina 1951-56 Värdet av Helsingfors stads totala hande1somsättning enugt 1954 års priser, åren 1951-56 Total value of trade of the City in 1951-56 at 1954 prices Arvo Lisäys (+) tai vähentyminen (-) % v:n 1954 Vuosi Värde Oknlng (+) eiler, mlnsknlng (-) arvosta År Valut ncrease (+) or deueau (-) % av 1954 Ars varde Year As perunlage 0/ 1M MJ. mk % va/ut ln Z954 1951... 83961.1 +11 305.8 +15.6 82.5 1952... 101502.5 +17541.4 +20.9 99.7 1953... 74713.6-26788.9-26.4 73.4 1954... 101 773.2 +27059.6 +36.2 100.0 1955... 122532.8 +20759.6 +20.4 120.4 1956... 125458.0 + 2925.2 + 2.4 123.3 Helsingin asema maan muiden tärkeimpien satamakaupunkien joukossa käy selville taulukosta 4, jossa esitetään 8 suurimman satamakaupungin kauppavaihdon raha-arvot v. 1954-56 prosentteina koko maan kauppavaihdon raha-arvosta. Helsingin osuus ulkomaisen kaupan välittäjänä oli kertomusvuonna vähän pienentynyt. Helsingin jälkeen olivat Kotka ja Turku maan suurimmat satamat. Edellinen on etupäässä vientisatama, jälkimmäinen enemmän tuontisatama. Helsinki on ylivoimaisesti suurin tuontis~tamammej sen tuonnin arvo oli kertomusvuonna edelleen yli puolet koko maan tuonnin arvosta. Vientisatamana Helsinki sijoittui Kotkan jälkeen toiseksi. 4. Maan tärkeimpien satamien tuonnin, viennid Ja koko kauppavaihdon raha-arvo % :ina koko maan vastaavista arvoista Värdet av de viktigaste finska hamnarnas import, export och tota1a handelsomsättning i procent av motsvarande värden för hela. landet Value of imports and exports from the principal Finnish ports as percentage of the total value of the country Kaupunki Stad Town Tuonti mport mports 1954 1955 1956 Vienti Export Exports 1954 1955 1956 KOko kauppavaihto Tota1a hande1somsättnlngen Toa/ achange 1954 1955 1956 Helsinki Kotka Turku Pori Hanko Rauma Hamina Vaasa Kaikki Helsingfors Äbo":::::::: Bjömeborg.. Hangö.... Raumo.... Fredrikshamn Vasa.... Samtliga (Al) 55.8 4.7 13.6 1.11 1.7 1.2 0.9 2.0 81.8 57.4 4.6 13.5 2.0 1.3 1.4 1.1 2.1 83.4 54.0 4.2 15.1 2.3 2.8. 1.. 0.9 1.11 82.6 10.7 26.2 10.1 8.0 3.5 3.0 3.2 1.2 65.9 12.2 28.3 7.8 8.1 2.9 4.7 3.6 1.6 69.2 12.0 25.2 11.0 7.0 3.9 5.2 3.0 1.2 68.5 33.0 15.6 11.8 5.0 2.6 2.1 2.1 1.6 73.8 34.5 16.6 10.6 5.1 2.1 3.0 2.4 1.8 76.1 34.4 14.0 13.2. 4.5 3.3 3.2 1.9 1.6 76.1
9 2. Tuonti mport - mports Tauluosaston taulussa 1 julkaistaan yksityi*ohtaiset tiedot Helsinkiin v. 1956 suuntautuneesta tuonnista. Siitä nähdään paljonko ja kuinka suuren rahamäärän arvosta kaupunkiin mainittuina vuosina ulkomailta tuotiin kutakin tavaraa. Nämä tiedot ovat kuitenkin puutteelliset sikäli, että muilla paikkakunnilla tullatut Helsinkiin tuodut tavarat eivät sisälly niihin. Taulussa on mainittu ainoastaan asianomaisen tavaranimikkeen tilastollinen numero ilman siihen liittyvää tekstiä: Sen asiallinen sisältö ilmenee siitä täydellisestä tavaranimlkkelstöstä, joka muutoksineen liitteenä on painettu tähän julkaisuun.. Samoin kuin virallisessa kauppatilastossa, on esillä olevassa Helsingin kaupungin kauppatilastossa tuontitavaroihin luettu ne maahan tuodut tavarat, jotka ao. tilastovuonna on laskettu vapaaseen liikkeeseen joko välittömästi sen jälkeen, kun ne on maahan tuotu, tai vasta sitten, kun ne ovat olleet yksityisessä tai yleisessä tullivarastossa tai kauttakulkuvarastossa. Kuten jo mainittiin, ei tuontitavaroihin lueta muuttotavaraa. Taulukossa 5' esitetään katsaus Helsingin tuontiin v. 1951-56. Todellisten tuontihintain mukaan laskettu tuonnin raha-arvo oli v. 1956 8.2% suurempi kuin lähinnä edellisenä vuonna. Oikeamman käsityksen tuonnin volyymin vaihteluista antavat taulukossa oleyat v:n 1954 hintojen mukaan lasketut raha-arvot. Niistä näkyy, että tuonnin volyymi edelleen osoitti vähäistä nousua v. 1956. Taulukosta 6 nähdään, miten Helsingin tuonnin raha-arvo v. 1952-56 jakautui eri tavararyhmien kesken absoluuttisin ja suhdeluvuin. Taulukosta nähdään sitä paitsi tavararyhmittäin montako prosenttia Helsingin tuonti oli koko maan vastaavasta tuonnista. Tavararyhmillä tarkoitetaan näissä taulukoissa tavaranimikkeistön pääryhmiä. Suurimpana tavararyhmänä olivat Helsingin tuonnissa edelleen koneet, joista etenkin maatalous- ja meijerikoneiden tuonti oli huomattavasti kasvanut. Lähinnä tärkeimmät tuontitavararyhmät olivat kasvikunnan tuotteet, joista kahvin, hedelmien, vehnän ja väkirehujen tuonti oli etualalla, sekä kuljetusneuvot ja metallit. Helsinkiin tuodun vehnän määrä, joka jo v. 1955 oli valtavasti noussut, on v. 1956 vielä melkein kaksinkertaistunut. Autot ja autonalustat merkitsevät edelleen huomattavaa osaa tuonnista, samoin alukset, joista 8:n bruttokantavuus oli yhteensä n. 25 000 bruttorekisteritonnia. Edelleen oli kivennäisöljyn ja bensiinin tuonti kasvanut huomattavammin. Tekstiilitavarat ovat edelleen tuontitavaroina tärkeitä. Vuosi Ar Vtar 1951... 1952... 1953... 1954... 1955... 1956... 5. Katsaus Helsingin tuontiin vuosina 1951-56 Aterblick på importen till Helsingfors åren 1951-56 Survey 01 imports to Helsinki in 1951-56 Tuonnin raha- Tuonnin rahaarvo todellisten arvo v:n 1954 hintojen mukaan Lisäys (+) tai vähentyminen (-) Hintaindeksi hintojen mukaan mportens värde Öknlng (+) eiler mlnskning (-) Prisindex mportens värde enllgt faktlska enllgt 1954 ln prlser ncrtau (+) Dr dttrtast (-) Priu prlser Valut 0/ lmports indlus ValUt 0/ mpor/8 at tu"tnl prlus 1954 = JOO af 954 prlcu MJ.mk % Mllj.mk 86042.9 +33151.6 + 62.7 123 69953.6 106418.6 + 20375.7 + 23.7 121 87949:3 63420.8-42997.8-40.4 106 5}f!30:9 84 964.1 + 21543.3 + 34.0 100 8'9Q4.1 101 502.5 +16538.4 + 19.5 100 10'r"5fl2.5 109846.7 + 8344.2 + 8.2 105 104615,9 % v:n 1954 tuontiarvosta %avj954ån mportvärde As ptruntagt 0/ ht valut 0/ 954 mports 82.3 103.5 70.4 100.0 ~ 119.5 123.1 Tuonnin kokoonpano riippui edelleenkin valtion isenssiviranomatsten harkinnasta ja maan valuuttatavaroista. Toisaalta Suomen täytyi vieraiden maiden kanssa kauppasopimuksia solmittaessa usein sitoutua ostamaan meille toisarvoisia tavaroita, joiden menekki oli myyjämaalle tärkeää. Näin ollen puheena oleva taulukko edelleenkin kuvaa poikkeuksellisia oloja. Tärkeimpien yksityisten tavaralajien ja tavararyhmien tuontipaljous ja -arvo v. 1954-56 käy ilmi taulu~ kosta 7.
10 6. Tuonnin raha-arvo tavaral"yhmlttäin vuosina 1953-56 ja pl"oaenttelna Helsingin koko tuonnista sekä koko maan tuonnista vuosina 1951-56 Viil"det av lmpol'ten eftel" varugrupper åren 1953-56 och i procent av stadens hela lmportvärde och av motsvarande tai för hela landet 'ren 1952-56 Value 01 imports jn 1953-56 by groups 01 commodities and as percentages 01 total imports 01 the City and 01 whole country in 1952-56 1 Absoluuttiset luvut. Absoluta tai Absolult numbtrs Ryhmä n:o Koko maan vastaavasta Helsingin koko tuonnista tuonnista Grupp slffra \ Av hela importen tili Av hela landets mot 1000 mk aroup numbtr Helsingfors svarande mport 0/ lolal imports 0/ ht City 0/10101 imporls 0/ 'hok 1 counlry 1953 1954 1955 1 1 1 1956 1 1952 "":'54 1 1955 1 1956 11952-541 1955 1 1956 % 1.... 1 698037 505754\ 2043197 731976 0.8 2.0 0.7 66.8 66.9 66.6.... 9260539 14453357 15988617 16762170 14.0 15.8 15.3 51.4 63.2 63.9. 0 191 104 1709948 1742599 1595424 2.5.1.7.1. 5 84.6 79.5 71.6 2 V.... 2645729 2810991 4092965. 4719578 3.8 4.0 4.3 36.8 42.1 42.2 V.... 5243899 7 113334 7225683 9349928 8.2 7.1 8.5 33.4 29.4 30.6 V.... 4574 199 7227605 7666854 8108915 6.8 7.6 7.4 50.9 53.0 51.5 V.... 756213 978857 1208897 1381159 1.1 1.2 1.3 53.4 56.3 54.6 V.... 1 212 760 1838383 2568499 2842292 1.9 2.5 2.6 87.2 82.9 75.4 X.... 251 047 279754 508 9~5 480380 0.3 0.5 0.4 59.1 54.0 57.6 X.... 334205 483089 627286 730908 0.5 0.6 0.6 83.0 87.9 83.5 X.... 7969763 10 162560 11163575 11148316 12.8 11.0 10.[ 55.4 52.6 48.0 X.... 270942 311 043 419272 536494 0.4 0.4 0.5 91.6 88.7 84.8 X.... 517891 965866 1029238 934947.1.0 1.0 0.9 70.0 72.8 70.0 XV.... 51699 166586 211 564 403893 0.2 0.2 0.4 24.7 92.8 82.8 XV.... 8116890 11 340113.13455634 13205821 14.9 13.3.12.0 59.0 57.1 49.7 XV.... 9420516 11129378 15548213 18134970 14.4 15.3 16.5 64.0 67.4 61.6 XV.... 8646737 1.1 589217 13293725 15209295.14.5 13.1 13.8 77.8 75.1 67.1 XV.... 962984 1443536 1939664 2598374 1.5 1.9 2.4 89.7 88.9 88.2 XX.... 9843 53938 82084 135301 0.0 0.1 0.1 83.1 74.2 80.2 XX.... 272342 395862 665447 818116 0.4 0.7 0.7 88.6 84.0 81.0 XX.... 13483 4930 20561 18410 0.0 0.0 0.0 82.3 95.0 94.0 Koko tuonti Hela importen (Total 01 imports) 163420822184964101\ 101502479\109846667/ 100.0 1100.0/100.0 55.9 \57.41 54.0 1. Elävät eläimet ja eläinkunnan tuotteet. Levande djur och produkter av animaliska ämnen. Kasvikunnan tuotteet Produkter av vegetablliska ämnen 111. Eläin- ja kasvi rasvat ja -öljyt ym. Animaliska och vegetabiliska fettarter o. oljor m.m. V. Ravintoaineteolisuuden tuotteet; juomat; tupakka ym. Produkter av livsmedelsindustrin; drycker; tobak m.m. V. Klvennäisalneet ja -tuotteet Mineraliska ämnen och produkter V. Kemialliset ja farmaseuttiset aineet ja tuotteet; värit ja vemissat; lannoitteet ym. Kemiska och farmaceutiska ämnen och produkter; färger och femissor; gödningsmedel m.m. V. Vuodat, nahat ja turkisnahat ym. Hudar, skinn och pälsverk m.m. V. Kautsu ja kautsuteokset Kautschuk och kautschukarbeten X. Puu ja korkki ym. Trä och kork m.m. X. Paperivanuke, pahvi ja paperi ym. Pappersmassa, papp o. papper m.m. X. Tekstiiliaineet ja -tavarat Textilämnen och textilvaror X. Jalkineet; päähineet ym. Skodon; huvudbonader m.m. X 1. Kivi- ja kivennäisaineteokset; lasi ja lasiteokset ym. Arbeten av sten och andra mineraliska ämnen; glas och glasvaror m.m. X V. Oikeat helmet, jalokivet ja jalot metallit; metalli raha ym. Äkta pärlor, ädelstenar och ädla metaller; metallmynt m.m. XV. Epäjalot metallit ym. Oädla metaller m.m. XV. Koneet ja laitteet; sähkötarvikkeet Maskiner och apparater; elektriska fömödenheter XV. Kuljetusneuvot Transportmedel XV. Kojeet; kellot ja kellokoneistot; soittimet nstrument; ur och urverk; musikinstrument XX. Aseet ja ammukset. Vapen och ammunition. XX. Muualle kuulumattomat tavarat Varor, ej annorstädes hänförliga XX. Taideteokset; kokoelmat ym. Konstverk; samlingar m.m.
11 7. Tärkeimpien tavarain tuontlpaljous ja -arvo vuosina 1954-56 mportmängder och -värden for de viktlaaste varuslagen åren 1954-56 Quantity and value 01 principal commodiiies imported in 1964-66 Tavaralajl.Varuslag Commtldlty Si~i, su~~attu. Si, saltad.... VO.Smor.... Syötävät hedelmät ja marjat. Ätbara frukter och bär Kahvi, paahtamaton. Kaffe, orostat.... Tee Te.... Vehnä, jauhamaton. Vete, omalet.... Ruis, jauhamaton. Råg, omalet.... Maissi, jauhamaton. Majs, omalet...,.... Pellavaöljy Linolja.... Kookosöljy. Kokosolja.... Vedytetyt rasvat ja öljyt. Fettarter och oljor, hydrerade.... Sokeri Socker.... Alkoholijuomat Alkoholdrycker: yli 2 :n astioissa. på kärl över 2 1..... muissa astioissa 1). på andra kär\l)... ;.... Väkirehu yms. Kraftfoder o.dy\..... Tupakka, valmistamaton Tobak, oarbetad.... Antrasiitti, kivi hiili ja koksi Antracit, stenkoi och koks.... Asfaltti. Asfalt... :.... Kivennäisöljy, raaka, kivennäisöljyn raakatisle ja juokseva tislausjäte (masutti) Mineralolja, rå, rådestillat och flytande destillatavfall (masut).. Bensiini ja raskasbensiini Bensin och tungbensin Moottoripetroli ja paloöljy Motorpetroleum och fotogen.... Kivennäisvoiteluöljyt Mineralsmörjoljor.. -.... Seka\. kemikaalit, kem. valmisteet ja lääkkeet. Vissa kemikalier, kem. preparat och läkemedel.... Värit, lakat ja vernissat Färger, lack och fernissa.. Lannoitteet Gödningsmedel.... Vuodat ja nahat Hudar och skinn.... Turkikset Pälsvaror.... Kautsu ja -teokset Kautschuk och -arbeten.... Siitä: Därav: autonulkorenkaat automobilytterringar.... Painotu otteet ym: Tryckalster m.m...... Luonnon- ja tekosilkki Naturligt och konstsilke.. Villa U... :.... Villa- ja karvalanka Garn av ull och av djurhår.. Villa- ja karvakankaat. Tyger av ull och av djurhår Puuvillalanka Bomullsgarn.... Puuvillakankaat Bomullstyger.... Linoleumi yms. tuotteet. Linoleum o.dy\. tillverkningar.... Neuletuotteet Trikåvaror.... Vaatteet ja muut ompeluteokset. Kläder och andra sömnadsarbeten.... Kivi- ja kivennäisaineteokset Arbeten av sten o.a. mineraliska ämnen.... Tankorauta ja -teräs Stångjärn och -stål.... Rauta- ja teräslanka Järn- och ståltråd.... 1) 1 000 \. 1954 3334 o 45578 26698 396 17821 18606 7721 3813 9371 5891 14047 5596 995 16338 1768 Paljous, tonnia Kvantltet, ton QuaRlity, ORS 1955 955 4672 65227 28790 326 45170 10284 28006 2993 6552 9598 47714 4960 898 32346 1943 769 371 690 648 45082 39584 158514 183912 91171 103106 11 074 27371 1622 18004 39568 1874 206 8861 2479 623 1348 3023 1183 583 1405 1774 4561 125 160 2226. 40293 9070 12653 20947 1888 17925 32758 1589 429 11 266 3452 857 1820 2838 1476 909 1916 1763 5508 117 1 188 1 2342 52121 11 768 Arvo. Värde ValUt 1000 mk 1956 1954 1955 1956-1096 254 68003 31797 457 -.84869 "11116 24640 2563 7809 172889 22 2678027 9571 523 157964 395812 299206 132209 190990 724317 43749 1179416 3791734 7623410 152073 890211 158370 559877 205296 418681' 60983 65351 4141223 7795596 209466 1625944 189047 481 268 205484 478179 7 338 391 388 652 118 512 281 41 706 357 202 1 164 239 1 087 842 4992 1136 45826 1950 522517 290992 420503 528094 382 357 569 567 266 449 350 097 854561 1 245611 578 650 567 709 786302 3353067 3347280 4651 039 32852 483850 410042 317425 238 572 1 008 680 1 205 127 1 734 819 129474 959943-1077118 1115276 13345 25488 2181 i6303 34135 2054 545 11 809 3100 905 1 815 2819 1607 1052 1758 1627 6133 123 157 97909 591937 1616147 1306780 381465 398425 528528 1838383 728244 315792 1080244 2008716 1394374 841634 946434 1468557 409893 375854 246395 110920 456731 1726664 1333496 298941 343116 792896 2568499 1027310 402146 1545 '926 1742546 1 533 755 991254 1248444 1407 106 469429 311 771 286461 122463 650977 2091523 1 315725 368931 385394 909334 2842292 988334 461 753 1 628841 1606234 1 689 171 992055 1060272 1319195 528716 350260 230779 2704 379813 473672 380143 42513 1 162880 1 632 728 1 555 525 7927 421 963 593054 410474
12 7. Jatkoa. Forts. Contd. PalJous. tonnia. Arvo 0 VArde Tavara lajlovaruslag Kvantltet. ton 1000 mk 19M 1955 1956 1954 1955 1956 Rauta- ja teräslevy sekä vannerauta ja -teräs 0 Järnoch stålplåt samt bandjärn och -stål... 79064 78976 71 621 3472558 3870111 3556551 Putki ja putkenosat o' Rör och rördelar... 28842 30248 25025 1439674 1614280 1403918 Kupari ja -teokset 0 Koppar och -tillverkningar.. 1963 1641 842 551643 549091 444184 Alumiini ja -teokset 0 Aluminium och -tillverkningar 4926 8829 8842 834316 1418777 1525216 Lyijy ja -teokset 0 Bly och -tillverkningar... 11 315 7857 8488 749030 583997 672551 Höyrykattilat, koneet ja mekaaniset laitteet; niiden irralliset osat 0 Angpannor, maskiner och mekaniska apparater; lösa delar tili \lem... 13325 18564 1997f 6247602 9287562 1024309;1 Maatalous- ja meijerikoneet sekä -laitteet 0 Lantbruks- och mejerimaskiner samt -apparater... 2540 4070 6447 632 183 973081 1573 854 Sähklikoneet, -laitteet ja -tarvikkeet; niiden irralliset osat 0 Elektriska maskiner, apparater och förnödenheter; lösa delar tili dem... 6693 8297 8389 4249593 5287570 6318024 Traktorit1) 0 Traktorer 1)... 4345 22738 8 18~ 1839468 3301968 3476757 AutoP) 0 Automobiler) 0 0 9765 13438 15371 2793611 4064239 4154178 Auton alustat 1) 0 Automobilunderreden 1)... 935 4970 4772 606294 2959257 3007176 Auton kumirenkaiset pyörät ym. osat 0 Hjul med gummiringar o.a. delar tili automobiler... 2663 3113 3890 771 057 934902 1266872 Alukset') Fartyg 1)... 16 10 8 4617780 1132651 2022513 Optiset kojeet, ortopediset laitteet ym. 0 Optiska instrument, ortopediska artiklar m.m.... 286 452 532 845996, 1143572 1318472 Kellot, kellokoneistot ja niiden. osat 0 Ur och urverk 342006 409694 762447 och del/lr tili dem...... 0 30 Vienti Export - Exports Yksityiskohtaiset tiedot Helsingin viennistä v. 1956 julkaistaan tauluosaston taulussa 2, jossa kustakin tavaralajista ilmoitetaan maasta viety määrä ja sen raha-arvo. Samaten kuin viralliseen kauppatilastoon on tähän tauluun vientitavarana merkitty kaikki se ulkomaille viety tavara, joka on viety vapaasta liikkeestä. Tavarain hintavaihteluiclen vaikutus viennin raha-arvoon voiclaan poistaa tarkoituksenmukaisten hintaincleksien avulla. Tullihallituksen tilastotoimiston vuoden 1954 hintojen nojalla laskemat erikoisindeksit tärkeimmille vientitavararyhmille käyvät ilmi seuraavasta yhctistelmästä. 8. Viennin indeksuuvut tavararyhmittäin ndextal för exporten efter varugrupper Price indices by groups of commodities exported 1950 1951 1952 Maataloustuotteet 0 Lantbruksproclukter... 92 90 92 Metsätaloustuotteet 0 Teollisuustuotteet 0 Skogshushållningsprodukter... ndustriprodukter... 61 76 100 142 165 126 Muut tavarat 2) 0- Andra varor J )..,... 75 137 130 1953 1954 1955 1956 98 100 99 90 111 100 110 110 97 100 106 106 98 100 106 106 1) kp. o st. 1) Käytetty yleisindeksiä o Använt totalindex.
13 Taulukosta 9 käyvät ilmi todellisten hintain mukaan lasketut viennin raha-arvot ja niiden vaihtelut v. 1951-56 sekä myös v:n 1954 hintojen perustalla lasketut koko viennin muunnetut raha-arvot, joi~en lisääntyminen tai vähentyminen vuodesta toiseen ilmaisee viennin paljousvaihteluja. Siihen on selvyyden vuoksi otettu myös viennin yleisindeksiä osoittavat luvut vaikka niitä ei olekaan käytetty hintoja muunnettaessa. Viennin volyymi v:n 1954 hintojen mukaan, joka v. 1955 osoitti Voimakasta nousus uuntaa, on kertomusvuonna pysynyt suunnilleen entisen suuruisena. 9. Katsaus Helsingin vientiin vuosina 1951...,...56 Äterblick på exporten från Helsingfors åren 1951-56 Survey of exports from Helsinki in 1951-56 Vuosi Ar Ytar Viennin raha- Viennin rahaarvo todellisten Hinta- arvo v:n 1954 hintojen mukaan Lisäys (+) tai vähentyminen (-) indeksi') hintojen mukaan Exportens värde Exportens värde enllgt faktlska Oknlng (+) eiler minskning (-) Pr1sindex ') enllgt 1954 års prlser ncrtast (+) or dtcrtast (-) Prlu prlser Valut 0/ txports ndlus ') Valut 0/ txporls al cu"tnl prlub a 954 prlus 1954 = 100 Mllj.mk % Mllj.mk %. v:n 1954 vientarvosta 1 % av 1954 års exportvarde As ptrunlagt 0/ he valut 0/ 954 txports 1951... 1952... 1953... 1954... 1955... 1956... 55.6 137 14007.5 16 163.4-2 301.5-12.5 130 13553.2 14535.4-1628.0-10.1 98 14882.7 18464.9 + 6596.0 + 16 809.1 2273.1 22 100.5 + 5291.4 + 15.6 100 16809.1 31.5 106 21030.8 21 431. 1-669.4-3.1 106 20842.1 83.3 80.6 88 5 100.0 125.1 124.0 Taulukosta 10 näkyy absoluuttisin ja suhdeluvuin, miten Helsingin vienti v. 1952-56 jakautui eri tavararyhmien kesken. Taulukosta näkyy sitä paitsi kuinka monta prosenttia Helsingin viennin raha-arvo kussakin tavararyhmässä oli koko maan vastaavasta vientiarvost,ä: Suurin osuus Helsingin viennissä oli edelleenkin paperiteollisuuden tuotteilla sekä puutavaroilla ja -teoksilla, tavararyhmät X ja X, joiden vientiarvo oli v. 1955 50.1% ja v. 195653.2% Helsingin koko viennistä. Varsinkin sanomalehtipaperin ja puutalojen vienti lisääntyi melkoisesti vaikka viimeksi mainittujen osalta ei vielä ole kysymys vuosien 1951-52 huippuluvuista. Kuljetusneuvojen vienti aleni lähes puoleen edelsen vuoden vientiarvosta. Tosin on pienten alusten vienti kasvanut lukumäärältään, mutta sen merkitys on vähäinen. Sen sijaan suurempia aluksia vietiin eri maihin 7, yhteensä 31 434 bruttotonnia. Niistä oli suurin Belgiaan tilattu lähes 9 000 bruttotonnin vetoinen moottorialus. Erikoisesti on mainittava, että vanha vientiartikkelimme voi, jonka tuotanto v. 1955 oli alentunut niin paljon, että maahan oli tuotava voita, on jälleen v. 1956 saavuttamassa merkitystä vientitavarana. Koko maan vientiin verrattuna puutavaran ja paperiteojlisuuden tuotteiden vienti Helsingin kautta oli vähäinen. Talven aikana osa Kotkan ja Haminan viennistä tavallisesti siirtyy Helsinkiin, mutta sen suuruus riippuu jääsuhteista ja siitä ajasta, jona laivaliikenne tä-suomen satamiin on seisauksissa. Tärkeimplen tavarain vientipaljous ja -arvo v. 1954-56 käy ilmi taulukosta 11. 1) Muunnettuja raha-arvoja laskettaessa ei ole käytetty näitä vaan yhdistelmä 8.:n osoittamia indeksilukuja Vid omräkningen av värdebeloppen har dessa indextai ej kommit tili användning, utan indextalen i tablå n:o 8. For the computation of the converted values in the next column the indices in Table 8 have been used instead of these indices.
14 10. Viennin raha-arvo tavararyhmlttijn vuosina 1953-56 Ja prosentteina Helsnin koko viennlstl sekä koko maali WennlatA vuosina 1952-56 VArdet av exporten efter vaj'llgrupper Arenl953-56 och procent av stadena hela exportvarde och av motavarande tai för hela landet Aren 1952-56 Value 01 exports in 1963-66 by groups 0/ commodities and as percentages 0/ total exports 0/ the City and 0/ whole country in 1962-66 Absoluuttiset luvut Absoluta tai Absolult numbtrs % Ryhmä n:o ' ) Orupp siffra 1 ) Group numbtr 1953 1000 mk 1954 1 1955 19~ Helsingin koko viennistä Av hela exporten ran Helsingfors 0/ lola! exports 0/ he City 1 Koko maan vastaavasta viennistä Av hela landets motsvarande export 0/ lola! exports 0/ whole country 11952-541 1955 1 1956 11952-541 1955 1 1956 1........ 1 962 760 2 526 509 2 177 897 2 837 044.... 485 856 335 890 154 599 171 579 1....... 27 805 8 837 79 546 213 311 V.... 116488 48997 40845 36035 V............ 147732 162112 148070 160857 V.... 229089 243073 290470 344235 V.... 442854 356516 693'.993 804709 V 1....... 6 944 10 521 7 459 15439 X.... 3189215 4023713 458&445 4247765 X.... 4501421 5719857 6507438 7 149 354 X.... 322121 874076 1171 1"11 768209 X.... 23580 80915 43998 32962 X.... 274013 283402 338794 296798 XV.... 60438 111278 5308 53410 XV....,... 317228 321 549 454272 878105 XV.... 1 200 802 589 292 795 539 782 665 XV........... 1 123524 1 009652 4467386 2471 638 XV.... 28533 23374 35565 72615 XX.... 62163 73714 82.0391 72419 XX.... 11 573 4 434 11 915 15 409 XX.... 1 260 1 418 8 820 6 557 13.7 9.9 13.2 2.7 0.7 0.8 0.1 0.4 1. 0 0.5 0.2 0.2 1. 0 0.7 0.7 1.8 1.3 1.6 2.9 3.1 3.8 0.0 0.0 0.1 23.0 ') 20.7 19.8 35.0 29.4 33.4 3.5 5.3 3.6 0.2 0.2 0.2 1.9 1.5 1.4 0.5 0.0 0.2 1.9 1) 2.1 4.1 5.0 3.6 3.7 5.5 20.2 11.5 0.2 0.2 0.3 0.5 0.4 0.3 0.1 0.1 0.1 0.0 0.0 0.0 70.4 31.4 10.5 16.7 15.1 59.4 67.9 53.5 5.9 9.3 41.0 84.2 60.1 100.0 13.5 14.1 9.2 43.7 26.8 8.0 16.5 80.0 60.4 67.3 21.3 8.3 55.0 79.6 31.8 6.6 8.4 58.7 95.5 52.8 94.1 16.4 11.1 30.6 49.2 45.9 11.6 99.4 59.5 42.8 43.9 16.0 5.7 49.2 77.4 76.3 7.5 8.6 37.9 86.4 45.4 99.8 22.3 11.6 17.5 57.7 55.9 54.4 93.4 100.01100.01100.01 10.7 112.21 12.0 1) Ks. s. 10 Se s. 10. 1) Korjattu luku Rättad siffra.
15 11. TArkelmplen tavaraln vlentipaljous Ja -arvo vuosina 1954-56 ExportmAngder och -varden for de vlktigaste varuslagen åren 1954-56 Quantity and value 0/ principal commodities exported in 1954-66 Tavaralaji Varuslag Commodlty PalJous, tonnia Kvantltet, ton Quantlty, tona Arvo. VArde. Valru 1000 mk 1954 1955 1956 1954 1955 1956 Sianliha ja silava, tuore. Svinkött och fläsk, färskt Voi. Smör.... Juusto Ost.... Asbesti Asbest.... Tulitikut Tändstickor.... Vuodat ja nahat Hudar och skinn.... Turkikset Pälsvaror.... Pyöreä puutavara Ruml.virke.... Siitä: Därav: paperi puu 1) pappersved 1).'.... Sahattu ja höylätty puutavara 1) Sågade och hyvlade trävaror 1).... Siitä: Därav: soirot ja kapeasoirot, höyläämättömäp). battens och scantlings, ohyvlade 1).... laudat ja kapealaudat, höyläämättömät 1) bräder och planschetter, ohyvlade 1).... Puu teokset Träarbeten.... Siitä: Därav:. faneeriviilu ja faneeri, ristiin liimattu 1) fanerskivor och faner, korslimmap).... lankarullat trådrullar.... puutalot ja -parakit trähus och -baracker.. Puuhioke, kuiva Slipmassa, torr.... Sulfiittiselluloosa, kuiva Sulfitcellulosa, torr.. Sulfaattiselluloosa, kuiva Sulfatcellulosa, torr.. Kartonki Kartong.... Pahvi Papp.... Paperi Papper.... Siitä: Därav: sanomalehtipaperi tidningspapper.... kirjoitus- ja painopaperi skriv- och tryckpapper käärepaperi omslagspapper.... Paperisäkit Papperssäckar.... Hygieeniset ja sanitääri- sekä talousesineet, keraamiset Hygieniska och sanitära artiklar samt hushållsföremål, keramiska.... Höyrykattilat, koneet ja mek. laitteet sekä rr. osat. Angpannor, maskiner och mek. appar. samt lösa delar.... Sähkökoneet, -laitteet ja -tarvikkeet sekä irr. osat Elektr. mask., apparater och förnödenheter samt lösa delar.... Aluksetz) Fartyg 1).... 2310 913 9707 3558 761 115 27 59121 61732 68158 281 144 10759 4033 1015 1686 22 97023 163172 199587 54640 176 21 3693 27744 8266 16424 13969 66711 19936 6252 35980 2534 2109 1255 957 '17 71 015 84884 48845 376 885 2933 22257 14949 17419 15021 69650 20558 6761 36835 5269 3003 1296 959. 24 4198 10870 3973 758 819 37 75006 323447 228861 1842657 59032 75960 51052 301739 370562 198254 50358 40867 2013299 79512 98359 286655 405731 602845 356345 863454 1 883611 81605 72626 178590 625939 418038 266935 204445 1 614318 2006475 2040784 74 566 592 640 696 792 727 842 94061 657719 852330 904367 1 904665 1 868 874 1 788 111 46857 486 1505 3048 27113,22162 12501 11500 86677 1819616 23144 899 59149 942016 213239 622011 338296 3136636 36 063 583 622 11 560 299 868 34 936 1 603 263 4529 139125 1741035 59026 34145 48734 767749 437453 715729 387845 3553972 1532183 67552 87647 56108 897069 655462 531637 310578 4028615 608 687 1 149 349 369 196 553 588 1 748 384 1 657 662 277 469239 599 2448 196962 270437 225997 1 385 374555 529405 558396 665 214 737 266 134 224 270 55 990 079 4 434 217 2 435 252 1) kmb fms 1) kpl. 8t.
Tulluppbörden - 4. Tullinkanto Cusloms duties collecled Tullinkantoon sisältyvät, paitsi tuonti- ja vientitavaroista kannettuja. tullimaksuja, majakkamaksut sekä. erinäiset sekalaiset maksut. Tauluston taulussa 8 annetaan tietoja Helsingin tullikamarin suorittamasta tullinkannosta v. 1956 s'ekä osoitetaan suhd;eluvuin, kuinka suuren osan Helsingin tullinkanto eri kuukausina muodosti koko maan tullinkannosta. V:n 1955 alusta tuli voimaan uusi tullitariffi ja laki tullien kantamisesta, mikä korotti tullimaksuja 1400 % v. 1938 annetun tullitariffilain ja siihen myöhemmin tulleid;en muutosten tasosta. Suurimpana osana tullinkannosta on tuontitulli, jonka tuotto riippuu tuonnin suuruudesta sekä eri tavaroid;en tullimääristä. V. 1956 i tämä oli Helsingissä 99.2% koko tullinkannosta. Vientitullin merkitys on hyvin vähäinen, sillä vientitullia kanne- taan vain muutamista vientitavaroista (sahaamattomasta puutavarasta ja romusta). Muista maksuista merkitsevät i tuottonsa puolesta eniten majakkamak!!ut, joiden tuotto riippuu laivaliikenteen suuruudesta. 12. Maan suurimpien tuwkamarien kanto vuosina 1954-56 Uppbörden vid de största tullkamrarna i landet åren 1954-56 Customs dutles collected by most important customs houses 01 Finland in 1964-66 Helsinki Turku Kotka Vaasa Oulu Pori Miljoonaa markkaa % koko maan tulllnkannosta Kaupunki MJoner mark % av tulluppborden hela landet Stad MU/ons 01 marks As perun/age 01 dut/es colleeltd /n whou counlry Town 1955 1956 1954 1955 1956 1954 Helsingfors... 10125.8 15825.9 24988.2 50.9 Abo... 2226.5 3308.2 5097.7 11.2... 1888.3 2098.1 3175.0 9.5 Vasa... 1081. 2 1281.4 1 698.6 5.4 UleAborg... 444.3 565.9 903.0 2.2 Björneborg... 235.2 290.7 363.4 1.2 57.1 11.9 7.6 4.6 2.0 1.0 59.0 12.0 7.s 4.0 2.1 0.9 13. Helsingin tuwnkanto vuosina 1954-56, kuukausittain 1) Tulluppbörden i Helsingfors åren 1954-56, månadsv1s 1) Customs duties collected in Helsinki by month in 1964-66 1) MilJ. markkaa. MilJ. mark. MiU/ons of marks Kuukausi. MAnad Monlh 1954 1955 1956 Tammikuu' januari (january)... 707.6 802.8 1293.2 Helmikuu Februari (February).......... 642.6 1 029.4 1 072.3 Maali$uu Mars (March)... 713.1 951.5 847.9 Huhtikuu April (April).............. 701. 9 1 373.3 1 802.5 Toukokuu Maj (May)... 817.0 1480.6 2323.5 Kesäkuu juni (june)... 807.8 1323.4 2360.9 Heinäkuu juli (july)................ 728.2 1 252.2 2 203., Elokuu Augusti (August)............ 901. 5 1 312.0 2 891. 6 Syyskuu September (September)... 870.8 1 276.6 2 072.7 Lokakuu Oktober (October). :........ 867.8 1 374.7 3157.0 Marraskuu November (November) 844.8 1 590., 2 709.4 joulukuu December (December) 1287.0 1785.4 2123.9 ----~--------------------------------------- Summa (Tota!) 9 890.1 15 552.3 24 858.3 1) Palautukset vähennettyinä. Exkl. restitutioner. Restitutions not included: 1954 235.7, 1955 273.5 ja 1956 129.9 milj. mk.
17 Helsingin osuus tullinkannosta on yleensä ollut suhteellinen kaupungin tuonnin osuuteen koko maan kauppavaihdossa. V. 1956 oli Helsingin osuus koko maan tullinkannosta edelleen kasvanut. Taulukossa 12 esitetään maan suurimpien tullikamarien kantomäärät sekä niiden osuus koko maan tullinkannosta. Taulukosta 13 taas ilmenee miten Helsingin tullinkanto, kun palautukset ym. on vähennetty, jakautui eri kuukausille. 5. Varastoi,mis- ja laiturihuolto. '.' ~. : UppLagsrörelsen och kajkontrollen - Storage and Quay Goods Service Kunnallisen satamalaitoksen varåstoimis- 'ja laituiihuolto-osasto hoitaa kaupungin yleiset warrantti-oikeudella varustetut varastomakasiinit sekä muut Helsingin makasiiniosakeyhtiön aikaisemmin hoitamat makasiinit tavarain varastoimista varten. Edelleen se huolehtii tullisä~nnön edellyttämästä laiturihuollosta ottaen haltuunsa ja säilyttäen tavaranomistajien tai ~vastaanottajien laskuun kaupunkiin saapuvan tullivalvonnan alaisen tavaran, joka puretaan kaupungin satamissa. '. ' ', Yleisen varaston käyttö v, 19~6 i1ltenee,seuraavasta yhdistelmästä:. Tonnia. Ton Tons Varastossa vuoden alussa.' nneliggande varar vid årets ingång (Goods in general warehouses at the beginning of the year) Varastoon pantu. nsatta varar (Goods deposited during the year),, 9848 38572 Summa (Total) 48 420 Varastosta annettu Uttagna varor (Goods umoved during the year) Varastossa vuoden päättyessä. lnneliggande varor vid årets utgång JOooäS' in genfr~l, wareh~use~ at the end of the year),."...,., 37648 10772 Tullivalvonnan alainen tavara saapuu Helsinkiin yleensä meritse kauppalaivoilla, Joskus, esimerkiksi sataman ollessa jääesteiden vuoksi suljettuna, voidaan tällainen tavara purkaa aluksesta jossakin toisessa satamassa ja kuljettaa Helsinkiin tullattavaksi rautateitse taj jollakin muulla kuljetusneuvolla. Tällaiset tapaukset ovat kuitenkin melko harvinaisia ja laiturihuollon kannal1a merkitykseltään vähäisiä, Tämän vuoksi seuraavassa vuosikertomust'e'n mukaisesti 'wllaistaan vain meritse suora'an kaupunkiin såapuneiden tavarain laiturihuoltoa, Vuosi. Ar Vtar 1954... 1955... '1956... 14. Satamalaitoksen laiturihuolto vuosina 1951-56 Hamnverkets kajkontroll åren 1954-56 Quay Goods Service of the Port in 1954-56 Alusten koko lasti Siitä laiturihuollon kautta Fartygens hela last Därav genom kajkontrollen ToaJ cargo 0/ \hlch hrough tht Quay Ooods Strvict Alusten luku '[avara- Antal fartyg. lähetyksiä ") Tavara- Tonnia Antai varu- lähetyksiä Tonnia Numbtr 0/ Vtsstls forsandelser') Ton Antal varu- % Ton Numbtr 0/ dtlivt- Tons forsandelser rles') 1'422 110896 ' 768338 106604 96.;1 508303 1567 140864 955705,137 812 97.8 637-141 1363 132 741 944947 129778 97.8 620204 % 66.2 66.7 65.6 Kun tavaralähetysten suhdeluvut ovat huom,!ttavasti suuremmat kuin vastaavien tonni määrien suhdeluvut, johtuu tämä siitä, että laiturihuollon valvonnan a.laiseksi joutuu vain kappaletavara, kun taas joukkotavara siirtyy vastaanottajalle ilman laiturihuollon valvontaa. 1) Vastaa rahtikuittien lukua. Motsvarar antalet konossement. Corresponds the number of consignments. U/komaall kauppa, Utrjk~s hande/ 9S6, 2