ULKOMAAN KAUPPA JA MERENKULKU

Transkriptio

1 959 HELSNGN KAUPUNGN TLASTO -: 2 ULKOMAAN KAUPPA JA MERENKULKU UUS SARJA HELSNGN KAUPUNGN TLASTOTOMSTON JULKASEMA

2 Viimeksi ilmestyneet julkaisut (Muut paitsi A V ja V julkaisee Helsingin kaupungin tilastotoimisto) A. Helsingin kaupungin tilasto.. TeneJden. Ja sairaanhoito. Suome6klellnen teksti, taulukot myös ruotsiksi ja englanniksi. Edellinen osa (vuoslkertomukset) JlJklmmälnen osa (tilastollinen katsaus) , D-m. Ulkomaan kauppa Ja merenkulku. Suomenkielinen teksti, taulukot ja tavaranlmlkkelstö myös ruotsiksi ja englanniksi V. Kaupungin teodsuuslaltokset. Helsingin kaupungin teoljluuslaltosten lautakunnan Julkaisema tolmlnta kertomus. Suomenkielinen teksti, taulukot myös ruotsiksi V. Kaupungin twnpllauls. Helsingin kaupungin rahatolmlston Jukilisema. Suomen- Ja ruotsinkielinen; englanninkielinen katsaus V. OpetaslaltokseL Suomenkielinen Ja ruotslnkiellnen laitos, taulukot myös englanniksi B. Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja. Suomen- Ja ruotslnkiellnen,.englannlnkiellnen slslulysluettelo C. Kertomus Helsingin kaupungin kunnallshallnnosta. Suomenkielinen (v:n 952 osa ei vielä ole ilmestynyt). Senast utkomna publikationer (Alla utom A V och V utglvna av Helsingfors stads statistiska byrå) A. Helsingfors stads statlstlk.. Bllso- ooh sjnkvard. Flnsk text, tabejlerna även pii svenska och engelska. Förra delen (årsberättelser) Senare delen (statlstlsk överslkt) D-m. Ut.rlkes handel ooh sjlfbrt. Flnsk text, tabellerna och varuförtecknlng även på svenska och engelska V. Kaupungin teolusuuslaltokset (Stadens ndustrl. verk). ÅrsberäUelse utglven av Helsingfors stads ndustrlverksnänmd. Flnsk text. tabellerna även på svenska. 44. :959. V. Stadens bokslut. Utglven av Helsingfors stads drätselkontor. Flnsk- och svenskspråklg, överslkt på engelska V. UndervlsnlngsvDsen. Flnskspråklg och svensk- '. språklg upplaga, tabellerna oeks4 på engelska B. Statlstlsk Arsbok för Helsingfors stad. Flnsk- och svenskspråklg, lnnehallsförtecknlng också på engelska C. Berättelse angaende Helsingfors stads kommunalförvaltnlng. Flnskspråklg ( delen av Ar 952 har ej ännu utkommt). D. Hels{ngln kaupungin kunnalllskalenterl. Suomenkielinen Ja ruotsinkielinen laitos D. Helsingfors stads kommunalkalender. (till 955 Kommunalkalender för Helsingfors stad). Flnskspråklg och svenskspr4klg upplaga E. Helsingin kaupungin kunnallinen asetuskokoelma. ' E. Kommuital författnlngssamllng för Helsingfors Suomenkielinen ja ruotslnkiellnen laitos. stad. Flnskspråklg och svenskspråklg upplaga F. Helsingin kaupungin säädöskokoelma. Suomen 'klellnen Ja ruotsnklellnen laitos. AJankohtanen rtolehtljärjestelmi. O. Tilastollisia kuukausi tietoja Helsingistä. Suomenja ruotslnkiellnen teksti, englanninkielinen katsaus F. Författnlngshandbok för Helsingfors stad. Flnskspråklg och svenakspråklg upplaga. Aktuell enlgt lösbladssystem. O. Statlstlska manadsuppglfter för Helsingfors. Flnsk- och svenskspraklg ten, överslkt p4 engelska

3 HELSNGN KAUPUNGN TLASTO - ULKOMAAN KAUPPA JA MERENKULKU UUS SARJA HELSNGN KAUPUNGN TLASTOTOMSTON JULKASEMA H EL S N K ' 96

4 HELSNGfORS STADS STAT.STK - UTRKES HANDEL OCH SJÖFART NY SERE UTGVEN AV HELSNOFORS STADS STATSTSKA BYRÅ S T A T ST les 0 f THE C T V. 0 f H E L S N K (H E L S N G f 0 R S) -U FOREGN TRADE AND NAVGATON NE.W SERES PUBLlSHED BY THE STATSTCAL OfflCE Of THE CTY Of HELSNK HELSNK 96 MERCATORN KRJAPANO

5 Alkulause Helsingin kaupungin ulkomaan kauppaa ja merenkulku~ valaiseva tilasto julkaistaan joka vuosi, ja siihen liittyy täydellinen suomen-, ruotsin- ja en gianninkielinen (v:een 950 ranskankielinen) tavaranimikkeistö, joka samalla kertaa on painettu useiden vuosien tarvetta varten. Kertomusvuonna mainittu nimikkeistö on säästäväisyyssyistä jätetty liittämättä varsinaiseen vuosikertomukseen, ja sitä on saatavana tilastotoimistosta erillisenä niteenä. Julkaisun toimitustyötä on johtanut aktuaari Ann ali i s a K y t ö maa, joka myös on kirjoittanut tekstin. Helsingissä, joulukuussa 960. Karl-Erik Forsberg

6 SSÄLLYSLUETTELO NNEHÄLLsröRTECKNNO 'CONTENTS Sivu JOHDANTO 5 NLEDNNO 5 NTRODUCTON Slda Page 5. ULKOMAAN KAUPPA. Koko kauppavaihto... 7 Z. Tuonti 0 3. Vienti 3 4. Tullnkanto 7 5. Varastolmls- Ja laturihuolto 8. UTRKES HANDEL. Totala handelsomsättningen.. Z. mport 3. Export. 4. Tulluppbörden 5. Upplagsrörelsen och kajkontrollen. FOREON TRADE 7. Total Exchange Z. mports Exports Customs Duties Collected. 5. Storage and Quay Ooods Ser- 8 vice MERENKULKU. SJÖFART. NAVOATON. Kauppalai vasto 9. Handelsfloltan 9. Merchant Fleet... Z. Ulkomainen merenkulku 22 Z. Sjöfartenpå utlandet 22 Z. Foreign Shipping 9 22 TAULUSTO. Tuonti Helsinkiin vuonna Vienti Helsingistä vuonna Helsingin tulli kamarin kanto vuonna 959 verrattuna koko maan tullinkantoon Kaupungista kotoisin olevat vähintään 00 bruttorekisteri tonnin suuruiset alukset vuoden 959 alussa ja lopussa Kaupungista kotoisin olevat vähintään 00 bruttorekisteritonnin suuruiset alukset bruttovetomäärän mukaan vuoden 959 lopussa Kaupungista kotoisin olevat vähintään 00 bruttorekisteri tonnin suuruiset alukset iän mukaan vuoden 959 lopussa Helsinkiin saapuneet alukset vuonna 959 lähtömaan ja aluksen kotimaan mukaan Helsingistä lähteneet alukset vuonna 959 määrä-. maan ja aluksen kotimaan mukaan Satamalaitoksen tulot vuonna TABELLER. mporten tili Helsingfors Ar Exporten fran Helsingfors Ar Uppbörden vid Helsingfors tullkammare Ar 959 i förhallande tili tulluppbörden hela landet 23*' 4. staden hemmahörande fartyg om 00 bruttoregisterton och däröver vid in- och utgangen av Ar * 5. staden hemmahörande fartyg om 00 bruttoregisterton och däröver vid utgangen av Ar 959, fördelade efter deras bruttodräktighet staden hemmahörande fartyg om 00 bruttoregisterton och däröver vld utgangen av Ar 959, fördelade efter Alder * 7. Tili Helsingfors ankomna fartyg Ar 959, fördelade efter avgangsland och fartygets hemland 28* 8. FrAn Helsingfors avgangna fartyg Ar 959, fördelade elter destinationsland och fartygets hemland Hamnverkets inkomster Ar TABLES. mports to Helsinki (Helsingfors) n ' 2. Exports from Helsinki (Helsingfors) in * 3. Customs duties collected by the Customs' House of the City in 959 compared with the corresponding figures for the whole country... 23* 4. Vessels of the merchant fleet of 00 gross registered tons and over at the beginning and at the.end of the year 959., Vessels of the merchant fleet of 00 gross registered tons and over at the end of the year 959 cassified by tonnage.. 26' 6. Vessels of the merchant fleet of 00 gross registered tons and over by their age at the end of the year Vessels arrived to Helsinki in 959 by country'of departure and nationality 28* 8. Vessels departed from Helsinki in 959 by country of destination and nationallty Dues collected by Port Authorities.n

7 Johdanto nledning ntroduction Ulkomaankaupan suhdanteet. Vuonna 958 alkanut kansainvälinen suhdannenousu jatkui koko kertomusvuoden. Se oli samanaikaisesti vallalla kaikissa maissa ja yleensä erikoisen tasaista. Lisäksi hinnat pysyivät melko muuttumattomina. Myös Suomessa taloudellinen kehitys oli kahden edellisen vuoden vähäisen laskukauden jälkeen voimakkaasti nousussa, ja tämä loi edellytykset ulkomaankaupan laajenemiselle. Maamme vientiä lisäsi yleinen taloudellisen toiminnan vilkastuminen ja' kansainvälisten suhdanteiden paranemisen aiheuttama tärkeimpien vientitavaroidemme kysynnän lisääntyminen. Maamme ulkomaankaupassa, joka edellisenä vuonna oli ollut huomattavasti vientivoittoinen, 'olivat vienti ja tuonti nyt suunnilleen tasapainossa. Koko maan viennin määrä kasvoi n. j 5% edellisestä vuodesta, ja tuonnin määrä kasvoi vielä enemmän eli n. 20%. Viennin arvo nousi edellisestä vuodesta kuitenkin vain n. 8% ja tuonninkin arvo vähemmän kuin sen määrä eli n. 4%. Tärkeimmät vientimaat olivat Englanti, Neuvostoliitto, Länsi-Saksa, Yhdysvallat, Hollanti ja Ranska. Tuontimaista oli ensimmäisellä sijalla Länsi-Saksa, joka nyt aivan vähäisen ohitti Neuvostoliiton, Englanti, Ruotsi, Ranska ja Yhdysvallat. Seuraavassa asetelmassa esitetään koko maan vienti ja tuonti valuutta-alueittain v Dollarialue Dollarland (Dollar area).... Punta-alue Sterlingland (Sterling area).... Muut mutilateraaliset OEEC-maat. Andra multiaterala OEEC-änder (Other multilateral OEEC-countries).... Bilateraaliset OEEC-maat Bilaterala OEEC- Vienti Export Exports mrdmk % ~ mrdmk Tuonti mport mports % YijAåmä tai vajaus Överskott eler brlst D~fic/tncy or surplus mrd mk länder (Bilateral OEEC-countries) täryhmä östgruppen (East group) B Muut maat Övriga länder (Other countries) Summa (Total) ± 0.0

8 6 Pohjoismaiden yhteismarkkinasuunnitelmaa koskevat neuvottelut jatkuivat vuoden aikana, mutta marraskuussa 959 jouduttiin suunnitelmasta luopumaan. Euroopan vapaakauppa-aluesopimuksen (EFTA) edistyttyä niin pitkälle, että seitsemän maan välinen sopimus vapaakauppa-alueen muodostamisesta voitiin vuoden vaihteessa allekirjoittaa, mutta Suomella ei, aloitetuista neuvotteluista riippumatta, ollut vielä mahdollisuutta liittyä tähän liittoutumaan. jääolot Helsingin satamassa. Talvi 959 oli harvinaisen leuto, joten satama oli avoinna koko talven. Vielä helmikuun alussa oli meri kokonaan vapaana jäistä Suomenlinnan, Särkän, Harakan ja Pihlajasaaren ulkopuolella. Niin myöhään kuin oli Etelä-satama vapaana jäistä pohjoistuulien ansiosta, ja alkaen oli satama jälleen jäätän, mikä on erittäin harvinaista meidän vesillämme. Tästä syystä käytettiin jäänmurtaja Otsoa poikkeuksellisen vähän. Suhteellisen helposta jäätalvesta johtuen liikenne jatkui satamassa vilkkaana koko talven. V. 959 kävi Helsingin satamissa laivoja 2.7% enemmän kuin edellisenä vuonna. ~,euraavassa selvitetään ulkomaankaupan ja merenkulun k~hitystä Helsingissä v Ulkomaankauppaa koskevat päätaulut on laadittu tullihallituksen tilastotoimistossa'; ne perustuvat Helsingin tullikamarien ilmoituskappaleisiin. Tuontitavarain luettelo on laadittu v. 955 voimaan t.ulleen tullitariffin nimikkeistöä ja vientitavarain luettelo tullihallituksen tilastotoimistossa laadittu~ ja valtioneuyoston vahvistamaa vientitavarain nimikkeistöä seuraten. Tullinkantoa koskevat numerotiedot on saatu tullihal!ituksen tiliosastolta. Kauppalaivastoa ja ulkomaista merenkulkua valaisevat päätaulut on laadittu merenkulkuhallituksen tilasto- ja rekisteritoimistossa. Satamakannantaa valaisevat tiedot samoin kuin tekstiosastossjl Julkaistu katsaus satamalaitoksen varastoimisja laiturihuoltoon on saatu satamalaitoksen toimintåkertomuksesta.

9 l. ULKOMAAN~,KAUPPA UTRKES ffandel -. FOREON TRADE. Koko kauppavaihto - Totala handelsomsittningen Totat Exchange Yleiskatsauksen Helsingin kaupungin ja sen ohella koko maan ulkomaankaupan kehitykseen v antaa seuraava taulukko, jossa esitetään Helsingin ja koko maan tuonnin ja viennin (muutto tavaraa lukuun ottamatta) sekä koko kauppavaihdon raha-arvo. Helsingin kautta kulkevan ulkomaankaupan osuutta koko maan ulkomaankaupassa valaisevat taulukossa olevat suhdeluvut. Helsingin vienti kasvoi v. 959 markkamääräisesti edelliseen vuoteen verraten ja oli suurempi kuin muina katsauksen esittäminä vuosina. Tuonti on myös markkamääräisesti edelleen huomatt'avasti kasvanut.. Helsinllln kaupunaln Ja koko maan tuonnin Ja viennin sekä koko kauppavaihdon raha-arvo vuosina Vlrdet av HelslnlVors stads och hela landets mport, export och totala handelsomsättnina åren Value 0/ imports, exports and total exchange 0/ the City and 0/ the whole country in Koko kauppavaihto Tuonti mport Vienti Export Tötala handelsomsllunlngen mports Exports Vuosi T oal exchlu!ge Ar Koko maa Helsinki Koko maa Helsinki Koko maa Helsinki Yea, Hela landet Helsingfors Hela landet Helsingfors Hela landet Helsingfors Whalt ajuntry mk [ % 000 mk % 000 mk % ~ , ' ' " ' ,..,

10 8 Helsingin kauppavaihto on aina ollut ylivoimaisesti tuontivoittoinen, kun sen sijaan koko maan kauppavaihdossa tuonti ja vienti ovat. suurin piirtein olleet tasapainossa kauppavaihdon kallistuessa milloin tuontimilloin vientivoittoiseksi. Aikaisempina vuosina oli koko maan kauppavaihto jonkin verran vientivoittoinen paitsi v oli tuonnin enemmyys huomattavan suuri, mutta v. 959 tuonti ja vienti olivat miltei tasan yhtä suuret. Niin paljon kuin tuonti- ja vientimäärät ja niiden raha-arvot eri vuosina voivatkin vaihdella, on Helsingin osuus koko maan tuonnissa ja viennissä säännöllisissä oloissa pysynyt jokseenkin samanlaisena. Helsingin, jonka tuonti jo vuodesta 927 lähtien sotavuosia lukuun ottamatta oli lähes puolet tai enemmänkin koko maan tuonnista ja vienti yli kymmenes osa koko maan viennistä, osuus koko maan yhteenlasketusta tuonnista ja viennistä oli v. 959 vähäisen kasvanut. Kun tavarain hinnoissa on kuluneina vuosina tapahtunut muutoksia, jotka tuntuvasti vaikuttavat kauppavaihdon raha-arvoon, ei ole mahdollista vertailla eri vuosien tuonti- ja vientiarvoja sellaisenaan. Tavaramääriä voidaan sopivasti verrata ainoastaan mikäli vertailu koskee yksityisiä tavaralajeja. Sen vuoksi on laskettu erityiset indeksiluvut osoittamaan tuonti- ja vientltayaroiden hintojen muutoksia, jolloin voidaan eliminoida hintavalhtelujen vaikutus ja osoittaa, missä määrin kauppavaihto on lisääntynyt tai pienentynyt. Hintavaihtelujen suunnasta ja suuruudesta saa yleiskäsityksen tullihallituksen tilastotoimiston v:n 954 hintojen nojalla laskemista hintaindekseistä. Seuraavassa esitetään koko maan tuonnin-ja viennin indeksisarjat seitsemältä vuodelta. 2. ndeksiluvut v ndextai ilren The. indices in Vuosi Ar Vtar Tuonti. m~ort.- Ykllkkllarvolndekll Enhet8vArdelndex UnU vajlu ntux lmports 06 ioo Volyymi-ndeksi Volymlndel< Volumt ntia ~.!> Vienti Export Exports Taulukossa 3 esitetään Helsingin koko kauppavaihdon raha-arvoa esittävät luvut vuosilta laskettuna samoin perustein. Viennin kohdalla on epätarkkuuksien välttämiseksi käytetty tärkeimpien vientitavararyhmien ideksllukuja, jotka esitetään sivulla 4. Kauppavaihdon arvo on kertomusvuonna jälleen huomattavasti noussut.

11 9 3. Helsingin kaupungin kauppavaihdon raha-arvo v:n 954 hintojen mukaan, vuosina VArdet, av Helsingfors stads totala handelsomsättnlnll enullt 954 lrs prlser, lren Total value 0 trade 0/ the City in' at 95 prices Vuosi Ar Ytar ", Arvo, Vlrde, öknlng (+) eiler, mlnsknlng (-) arvosta Va/ue. Lisäys (+) tai vähentyminen (-) % v:n 954 " natqrt (+) or dtatast (-) % av 954 Ars varde '--''---~---c- ;-----'''--- Per un 0/ ht MJ. mk % va/ut n ','... :..., : :... : ' ' ' ". Helsingin asema maan muiden tärkeimpien satamakaupunkien joukossa käy selville taulukosta 4, jossa esitetään 8 suurimman satamakaupungin kauppavaihdon' raha-arvot v. 957~59 prosentteina koko maan kauppavaihdon ralia-arvosta. Pääkaupungin osuus ulkomaisen kaupan välittäjänä oli kertomusvuonna suunnilleen entinen. Helsingin jälkeen olivat Kotka ja Turku maan suurimmat satamat. Edellinen on etupäässä vientisatama, 'jälkimmäin~n enemmän tuontisatama. Helsinki on ylivoimaisesti suurin tuontisatamamme; sen tuonnin arvo oli, kertomusvuonna' edelleen yli puolet koko maan tuonnin arvosta. Vientisatamana Helsinki sijoittui Kotkan jälkeen toiseksi. 4. Maan tärkeimpien satamien tuonnin, viennin ja koko kauppavaihdon raha-arvo %:ina koko.'. maan vastaavista arvoista ' VArdet av de,viktlgaste:'finska hamnarnas import, export m;h totala handelsomsättni'ng procent av mot8varande värden för hela landet Value 0 imports and exports rom the principal Finnish ports per uni 0 the total value 0 the country Kaupunki Stad Town Tuonti mport mports Vienti Export Exports Koko kauppavaihto Totala handellomlllttnlngen Tola/ athangt Helsinki Kotka Turku Pori Rauma Hamina Hanko Vailsa Kaikki Helsingfors.. ' ,.4. ' :.3.9 Äb~.. :::::.::: Björneborg.. Raumo Fredrikshamn Hangö.... Vasa..... Samtliga (A) ' ' ~

12 0 2. Tuonti mport - mports Tauluosaston taulussa julkaistaan y/csltyiskohtaiset tiedot Helsinkiin v. 959 suuntautuneesta tuonnista. Siitä nähdään paljonko ja kuinka suuren rahamäärän arvosta kaupunkiin kertomusvuonna ulkomailta tuotiin kutakin tavaraa. Nämä tiedot ovat kuitenkin puutteelliset sikäli, että muilla paikkakunnilla tullatut Helsinkiin tuodut tavarat eivät sisälly niihin. Taulussa on mainittu ainoastaan asianomaisen tavaranimikkeen tilastollinen numero ilman siihen liittyvää tekstiä. Samoin kuin virallisessa kauppatilastossa, on esillä olevassa Helsingin kaupungin kauppatilastossa tuontitavaroihin luettu ne maahan tuodut tavarat, jotka ao. tilastovuonna on laskettu vapaaseen liikkeeseen joko välittömästi sen jälkeen, kun ne on maahan tuotu, tai vasta s.itten, kun ne ovat olleet yksityisessä tai yleisessä tullivarastossa tai kauttakulkuvarastossa. Kuten jo mainittiin, ei tuontitavaroihln lueta muuttotavaraa. Taulukossa 5 esitetään katsaus Helsingin tuontiin v :-59. Todellisten tuontihlntain mukaan laskettu tuonnin raha-arvo oli v % suurempi kuin lähinnä edellisenä vuonna. Oikeamman käsityksen tuonnin volyymin vaihteluista antavat taulukossa olevat v:n 954 hintojen mukaan lasketut raha-arvot. Niistä näkyy, että tuonnin volyymi, joka v:sta 956 oli ollut laskussa, osoitti tuntuvaa nousua v Taulukosta 6 nähdään, miten Helsingin tuonnin rcj.ha-arvo v jakautui eri tavararyhmien kesken absoluuttisin ja suhdeluvuin. Taulukosta nä/ldääns!tä paitsi tavararyhmittäin montako prosenttia Helsingin tuonti oli koko maan vastaavasta tuonnista. Tavarary"millä tarkoitetaan näissä taulukoissa tavaranimikkelstön pääryhmiä. ' Suurimpana tavå'raryhmänä olivat Helsingin tuorin,issa koneet ja kuljetusneuvot, joiden osuus kaupungin koko tuonnista oli edelleen kasvanut ja joiden tuonnl markkamääräinen yhteisarvo oli edellisestä vuodesta noussut enemmän kuin 3 miljardia. Lähinnä suurimmat tuontitavararyhmät olivat kasvikunnan tuotteet ja metallit. Traktorien ja autonalustojen samoin 'kuin alu~ten tuonti oli kasvanut melkoisesti. Suurin maahan tuoduista aluksista oli Hollannissa rakennettu bruttorekisteritonnin tankkialus Presto. Lisäksi ostettiin Ruotsista kaksi ja Norjasta kolme pienempää alusta. Helsinkiin tuodun vehnän ja sokerin määrä oli tuntuvasti vähentynyt edellisestä vuodesta. Sen sijaan oli tuoreiden,hedelmien ja kahvin tuonti jatkuvasti kasvanut. Koksin ja kivennäisöljyn tuonti.oli myös edelleen vähentynyt, samoin bensiinin. Kemialliset aineet ja tekstiilitavarat olivat edelleen tuontitavaroina tärkeitä, samoin kautsuteokset, lähinnä autojen ulkorenkaat ja muovi tuotteet, sekä erilaiset alumiiniteokset. Helsingin tll9nniri osuus' koko maan tuonnista oli suunnilleen sama kuin edellisinä vuosina vaikka eri tuontiryhmien keskinäinen osuus onkin vaihdellut. Tärkeimpien yksityisten tavaralajien ja tavararyhmien tuontipaljous ja -arvo v käy ilmi taulukosta Vuosi Ar Ytar Katsaus Helsingin tuontiin vuosina AterbUck på importen till Helsingfors åren Survey 0 imports 0' Helsinki in Tuonnin raha- Tuonnin rahaarvo todellisten arvo v:n 954 hlntoien mukaan LisäyS (+) tai vähentyminen (-) Hlnlalndeksl hintojen mukaan mportens värde Ökning (+) eiler minskning (-) Prislndex mportens värde enllgt faktlska enllgt 954,Ars priser lncrtast (+) Dr.dtcrtast (-) Prjet priser Valut o[ mports lndlets ValUt 0 lmft0rts at CU"tnf prlcts Y54 = 00 at 954 pr ta Milj.mk % Mllj.mk , , % v:n 954 tuontlarvosta % av 954 Ars importvärde Pu etnl 0 tju valut jmports

13 ,.. 6. Tuonnin raha-arvo tavararyhmlttäin vuosina Ja prosentteina HelslnllJn koko tuonnista sekä koko maan tuoddtata vuosina Värdet av bnporten efter varugrupper åren och i procent av staded8 hela importvärde och av motsvarande tai iör hela landet åren Value 0/ imports in by groups 0/ commodities and per cent 0/ the total imports 0/ the City and 0/ the whole country in , Absoluuttiset luvut. Absoluta tai Abso/ute numbtrs % Ryhmä n:o Koko maan vastaavasta Helsingin koko tuonnista tuonnista Grupp siffra Av hela importen tili Av hela landets 0t- 000 mk. Group lumbtr Helsingfors svarande import Of total imports of tm City Of total i mports of the ",holt country ~ ' ~ V V V V V ; X X ~ X ~ X..., X XV XV u XV XV XV XX XX XX Koko tuonti Hela importen (Total 0/ imports) \ ! " Elävät eläimet ja eläinkunnan tuotteet Levande djur och produkter av animaliska ämnen. Kasvikunnan tuotteet Produkter av vegetabiliska ämnen. Eläin- ja kasvi rasvat ja -öljyt ym. Anima iska och vegetabiliska fettarter o. oljor m.m. V. Ravintoaineteollisuuden tuotteet; juomat; tupakka ym. Produkter av ivsmedelsindustrin; drycker; tobak m.m. V. Kivennäisaineet jä -tuotteet Mineraliska ämnen och produkter V. Kemialliset ja farmaseuttiset aineet ja tuotteet; värit ja vernissatj lannoitteet ym. Kemiska och farmaceutiska ämnen och produkterj färger. och fernissorj gödningsmedel m.m. V. Vuodat, nahat ja turkisnahat ym. Hudar, skinn och pälsverk m.m. V. Kautsu ja kautsuteokset Kautschuk och kautschukarbeten X. Puu ja korkki ym. Trä och kork m.m. X. Paperivanuke, pahvi ja paperi ym. Pappersmassa, papp o. papper m.m. X. Tekstiiliaineet ja -tavarat Textilämnen och textilvaror X. Jalkineetj päähineet ym. Skodonj huvudbonader m.m. X. Kivi- ja kivennäisaineteokset; lasi ja lasiteokset ym. Arbeten av sten och andra mineraliska ämnen; glas och glasvaror m.m. XV. Oikeat helmet, jalokivet ja jalot metallitj metalliraha ym. Äkta pärlor, :ädelstenar och ädla metallerj metallmynt m.lt. XV. Epäjalot metallit ym. Oädla metaller m.m. XV. Koneet ja laitteetj sähkötarvikkeet Maskiner och apparaterj elektriska förnödenheter XV. Kuljetusneuvot Transportmedel XV. Kojeetj kellot ja kellokoneistotj soittimet. nstrumentj ur och urverkj musikinstrument XX. Aseet ja ammukset. Vapen och ammunition XX. Muualle kuulumattomat tavarat Varor, ej annorstädes hänförliga XX. Taideteoksetj kokoelmat ym. Konstverkj samlingar m.m.

14 2 7. Tärkeimpien tavaraln tuontipaljous, Ja -arvo vuosina mportmänader och -värden för de vlktiaaste varuslaaen åren Quanttty and vtlue 0 the 'most important com!!'odities imported in Tavaralaji.Varuslag Commodlty Voi. smör...[ Suolet Tarmar.... Kukkasipulit, koristekasvien juuret ym. ja kasvien pistokkaat Blomsterlökar, rötter av prydnadsväxter m.m. och sticklingar.... Sipulit, tomaatit, herneet. LÖk, tomater, ärter.. Hedelmät ja marjat. Frukter och bär.... Kahvi, paahtamaton Kaffe, orostat.... Tee Te.... Vehnä, jauhamaton Vete, omalet.... Ruis, jauhamaton Råg, omalet.... Kaura, jauhamaton. Havre, omalet.... Tali, hylkeen- ja valaantraani, kalanmaksaöljy 957 o PalJous, tonnia Kvantitet; ton Quantlty, tons 958 o o 50 ym. Talg, säl- och valtran, fiskleverolja m.m Kookosöljy Kokosolja Kovetetut rasvat ja öljyt Fettarter och oljor, hydrerade Sokeri. Socker Kaakao ja kaakaovalmisteet Kakao och kakaotillverkningar Alkoholijuomat Alkoholdrycker: yli 2 :n astioissa på kärl över 2! muissa astioissa ) på andra kärl ) Tupakka, valmistamaton Tobak, oarbetad o h~ Arvo. Värde Value 000 mk Antrasiitti, kivihiili ja koksi. Antracit, sten ko och koks Kivennäisöljy, raaka, kivennäisöljyn raakatisle ja juokseva tislausjäte (masutti) Mineralolja, rå, rådestillat och fytande destillatavfall (masut) Bensiini. Bensin... 2) ) 4748 ) j Kivennäisvoiteluöljyt Mineralsmörjoljor Teolsuuskemikaalit ndustrlkemikalier Selluloidi, selluloosa-asetaatti yms. Celluloid, cellulosa-acetat m.m. '...' Seka!. kemikaalit, kem. valmisteet ja lääkkeet Vissa kemikaller, kem. preparat och läkemedel.. Valokuvaustarpeet Fotoartiklar.... Värit, lakat ja vernissat. Färger, lack och fernissa Sulfonoidut öljyt ja rasvat, voiteluöljyt ym. Sulfonerade oljor och fettarter, smörjoljor m.m. " Lannoitteet. Gödningsmedel.... Vuodat ja nahat Hudar och skinn Turkikset Pälsvaror.... Kautsu ja -teokset. Kautschuk och -arbeten.... Siitä: Därav: autonulkorenkaat automobilytterringar.... Painotuotteet ym. Tryckalster m.m Luonnon- ja tekosilkki Naturligt och konstsilke.. Vila Ul.... Villa- ja karvalanka Garn av ull och av djurhår.. Villa- ja karvakankaat.tyger av ull och av djurhår ) 000!..) Alkaen F r.o.m ; [

15 3 7. Jatkoa. forts. Contd. TavaralaJlo Varu8ag Puuvillalanka 0 Bomullsgarn.... Puuvillakankaat 0 Bomullstyger.... Linoleumi yms. tuotteet 0 Linoleum o.dyl. tillverkningar.... Neuletuotteet, ompeluteokset 0 Trikåvaror, sömnadsarbeten.... Kivi- ja kivennäisaineteokset 0 Arbeten av sten o.a. mineraliska ämnen.... Tankorauta ja -teräs 0 Stångjärn och -stål.... Rauta- ja teräslanka 0 Järnc och ståltråd.... Rauta- ja teräslevy sekä vannerauta ja -teräs 0 Järnoch stålplåt samt bandjärn och -stål.... Putki ja putkenosat 0 Rör och rördelar.... Työvälineet 0 Arbetsredskap.... Kupari ja -teokset 0 Koppar och -tillverkningar.. Alumiini ja -teokset 0 Aluminium och -tillverkningar Lyijy ja -teokset 0 Bly och -tillverkningar... Höyrykattilat, koneet ja mekaaniset laitteet; niiden irralliset osat 0 Angpannor, maskiner och mekaniska apparater; lösa delar tili dem.... Maatalous- ja meijerikoneet sekä -laitteet 0 Lantbruks- och mejerimaskiner samt -apparater... Sähkökoneet, -laitteet ja -tarvikkeet; niiden irralli-, set osat 0 Elektriska maskiner, apparater och förnödenheter; lösa delar tili dem.... Traktorit ) 0 Traktorer ).... Autot ) 0 Automobiler ).... Auton alustat ) 0 Automobilunderreden ).... Auton kumirenkaiset pyörät ym. osat 0 Hjul med gummiringar o.a. delar tili automobiler ;.... Moottoripyörät, polkupyörät, moottorilla varustetut ) Motorcyklar, velocipeder, försedda med motor )..... Niiden irralliset osat ja tarvikkeet 0 Lösa delar och tillbehör tili dem.... Alukset yli 9 brrt ) 0 Fartyg över 9 brrt ) :... Optiset kojeet, ortopediset laitteet ym. 0 Optiska instrument, ortopediska artiklar m.m.... Kellot,,kellok~neistot ja niiden osat 0 Ur, urverkl och delar tili dem...'.... Paljous. tonnia (vantltet. ton Arvo 0 Värde \ 000 mk \957 \958 - \99 \957, \958 \ ' _ 25 27, ,,542, Vienti Export - Exports Yksityiskohtaiset tiedot Helsingin viennistä v. 959 julkaistaan tauluosaston taulussa 2, jossa kustakin tavaralajista ilmoitetaan maasta viety määrä' ja sen raha-arvo. Samaten, kuin viralliseen kauppatilastoon on tähän tauluun vientitavarana merkitty kaikki se ulkomaille viety tavara, joka on viety vapaasta liikkeestä. Tavarain hintavaihteluiden vaikutus viennin raha-arvoon voidaan poistaa tarkoituk~enmukl!-isten hintaindeksien avulla. Seuraavassa asetelmassa esitetään ~ullihallituksen' tilastotoimiston"vuoden 954 hintojen nojalla laskemat erikoisindeksit tårkeimmllle, vientitavararyhmllle. --, ) kpl 0 st.

16 4 8. Viennin lndeksiluvut tanraryhmittain ndextai för exporten efter varulirupper Price indices by groups 0 commodities exported Maataloustuotteet Lantbruksprodukter Metsataloustuotteet Skogshushållningsprodukter Teollisuustuotteet ~ndustriprodukter Muut tavarat ') Andra varor ') Taulukosta 9 käyvät jimi todellisten hintain mukaan lasketut viennin raha-arvot ja niiden vaihtelut v sekä myös v:n 954 hintojen perustalla lasketut koko viennin muunnetut raha-arvot, joiden lisääntyminen tai vähentyminen vuodesta toiseen ilmaisee viennin paljousvaihteluja.siihen on selvyyden vuoksi otettu myös viennin yleisindeksiä osoittavat luvut vaikka niitä ei olekaan käytetty hintoja muunnettaessa. Viennin volyymi v:n 954 hintojen mukaan on kertomusvuonna edelleen jonkin verran noussut. 9. Katsaus;.elsinliin vientiin vuosina AterbUck på exporten fråli Helsinlifors 'ren Survey 0 exports rom Helsinki in 96#-69 Vuosi Ar Ytar Viennin raha- Viennin rahaarvo todellisten Hnta- arvo v:n 954 hintojen mukaan Llllys (+) tai vähentyminen (-) indeksi') hintojen mukaan Exportens vlrde Exportens värde enllgt faktlska Öknlng (+) eiler mlnsknlng (-) Prlsindex ') enllgt 954 Ara prlser lncrtau (+) or dtatast (-) Prlu prlser ValUt 0 ocpom. ndlus ') ValUt 0 txports at,""tnl prlus at 954 prlus 954 = JOO MJ.mk % MlJ.mk % v:n 954 vientarvosta % av 954 Ars exportvärde Ptr un 0 ht valut tjcports t , , , , Taulukosta 0 näkyyabsoluuttisin ja suhdeluvuin, miten Helsingin vienti v jakautui eri tavararyhmien kesken. Taulukosta näkyy sitä paitsi kuinka monta prosenttia Helsingfn viennin raha-arvo kussakin tavararyhmässä oli koko maan vastaavasta vientiarvosta. Suurin osuus Helsingin viennissä oli edelleenkin paperiteollisuuden tuotteilla sekä puutavaroilla ja -teoksilla, tavara ryhmät X ja X, joiden vientiarvo oli v % ja v % Helsingin koko viennistä, vaikka se koko maan näiden tavaroiden vientiin verrattuna olikin vähäinen. Paperiteollisuuden tuotteiden vienti oli kertomusvuonna yleensä laskusuunnassa paitsi käärepaperin, jonka vienti oli runsaasti kasvanut. Sahatun puutavaran, lähinnä erilaisten soirojen ja lautojen, vienti oli suuresti kasvanut edellisistä vuosista. Nahkojen ja vuotien sekä turkisten vienti lisääntyi kovasti, turkiksista tärkein oli minkki, jonka vientiarvo kertomusvuonna oli 697 miljoonaa. Puuvillakankaat ja tekokuitu ovat tulleet yhä tärkeämmiksi vientiartikkeleiksi ) <:äytetty yleislndeksiä Använt to.talindex. ) Muunnettuja raha-aivoja laskettaessa ei ole käytetty näitä. vaan asetelma 8:n osoittamia indeksilukuja Vid omräknlngen av värdebeloppen har dessa illdextal ej kommit tili användning, utan indextalen i tablå n:o 8. For the computation 0 the converted values in the next cl)lumn the indices in Table 8 have been used instead olthese indices.

17 5 samoin kotimaiset traktorit, joita kertomusvuonna vietiin Brasiliaan 593 kpl. Sähkökoneiden ja -laitteiden vienti oli kasvanut, kun sensijaan paperikoneiden viellti oli vain n. /, ed~isen vuoden viennistä. Alusten vienti 0 myös vähentynyt, ja viedyt alukset olivat pieniä. Myös selluloosan, puutalojen ja fanerin vienti oli edellisestä vuodesta laskenut, mutta 'juuston merkitys vientitavarana on edelleen kasvanut. Tärkeimpien tavarain vientipaljous ja -arvo v käy ilmi taulukosta. 0. Vlennlo raha-arvo tavararybmlttlln vuosina ' ja prosentteina Helslolllo koko vlennlata sekä koko maan mnnlsta vuosina Vllrdet av exporten efter varugrupper åren 956.:...59 och procent av stadens hela exportvarde och av motsvarande tai för hela andet åno Valut 0/ txports in by groups 0 commodities and per cent 0 the total exports 0/ tht City and 0/ the whole country in Ryhma n:o l ) Orupp siffra l ) Group numbu 956 Absoluuttiset luvut Absoluta tai % Absolult numbtrs Koko maan vastaavasta Helsingin koko viennistä viennista Av hela exporten från Av hela landets mot- 000 mk Helsingfors svarande export ( 0 lo/al apor/s ol/he City 0/ /oal exporls ol/he Vhole country / V.... '.' , , V , V V V X X ' X , 38.4 X !! X XV XV l XV XV XV XX XX O.l XX...., Q ' Koko vienti / f / Hela exporten. (Total 0 exports) ) Ks. s. Se s /00.0

18 6. Tärkeimpien' tavaraln vlentlpaljou8 ja -arvo Vuosina ExportmAnider och -varden. för de vlktli~!ite v~8laien åren Quantity and. v.alue 0/ the most important commodities exported in Ta v. a ra.. 8 J V a r u s a g' Commodlly Voi. Smör... ;.... Juusto. 08t.... Kemialliset ja farmaseuttiset 'aineet ja tuotteet Kemiska och farmaceutiska ämnen och produkter.... Vuodat janahat Hudar och sklnn.... Turkikset. Pälsvaror.... Pyöreä puutavara ') Rundvirke ').... Siitä: Därav: paperipuu ') pappersved ').... Sahattu ja höylätty puutavara ') Sågade och hyvlade trävaror ').... Siitä: Därav: soirot ja kapeasoirot, höyläämättömät') battens och scantlings, ohyvlade ').... laudat ja kapealaudat, höyläämättömät ') bräder och planschetter, iohyvlade ').... Puu teokset Träarbeten.... Siitä: Därav: faneeriviilu ja faneeri, ristiinliimattu ') fanerskivor och faner, korslimmat ').... Sulfiittiselluloosa, kuiva Sulfitsellulosa, torr.... Sulfaattiselluloosa, kuiva Sulfatcellulosa, torr.. Kartonki Kartong.... Pahvi Papp.... Paperi. Papper.... Siitä: Därav: sanomalehtipaperi tidningspapper.... kirjoitus- ja painopaperi skriv- och tryckpapper käärepaperi omslagspapper.... Puuvillakankaat ja tekokuitu Bomullstyger och konstfiber.... Hygleeniset ja sanitääri- sekä talousesineet, keraamiset Hygieniska och sanitära artiklar samt hushållsföremål, keramlska.... Kupari ja -teokset Koppar och -tlverkningar.. Höyrykattilat, koneet ja mek. laitteet sekä irr. osat Angpannor, maskiner och mek. appar. samt lösa delar.... Sähkökoneet, -laitteet ja -tarvikkeet sekä irr. osat Elektr. mask., apparater och förnödenheter samt lösa delar.... Traktorit, moottoripyörät, mopedit, trukit") Traktorer, motorcyklar, mopeder, truckar").... Alukset yli 9 brrt") Fartyg över 9 brrt 2)... ) km' fm". ) kpl st. PalJous, tonnia Arvo VArde Kvantttet, too VaJru Quanllly, tqns 00" mk ---,----,-----,-----., c ~ r l ' S OOS

19 7 Tulluppbörden - 4. Tullinkanto Customs Duties Collected Tullinkantoon sisältyvät paitsi tuonti- ja vienti tavaroista kannettuja tullimaksuja majakkamaksut sekä erinäiset sekalaiset maksut. Tauluston taulussa 3 annetaan tietoja Helsingin tullikamarin suorittamasta tullinkannosta v. 959 sekä osoitetaan suhdeluvuin, kuinka suuren osan Helsingin tullinkanto eri kuukausina muodosti koko maan tullinkannosta. Suurimpana osana tullinkannosta on tuontitulli, jonka tuotto riippuu tuonnin suuruudesta sekä eri tavaroiden tullimääristä. V. 959 tämä 'oli Helsingissä 99. % koko tul\lnkannosta. Vientitullin merkitys on hyvin vähäinen, sillä vientitulia kannetaan vain muutamista vientitavaroisfa (sahaamattomasta puutavarasta ja romusta). M.uista maksuista merkitsevät tuottonsa puolesta eniten majakkamaksut, joiden tuotto riippuu laivaliikenteen suuruudesta. 2. Maan suurimpien tullikamarien kanto vuosina Uppbörden vid de största tullkamrarna i landet åren Customs duties collected by the most important customs houses 0/ Finland in Miljoonaa markkaa Mljoner mark Millions 0/ marks % koko maan tullinkannosta % av tulluppborden hela landet Ptr uni 0/ dullts colhcud /n ht whoh country r Helsinki Helsingfors Turku Abo G Vainikkala s Kotka Vaasa Tampere Oulu Pori Rauma Hanko Lahti Vasa Tammerfors Uleåborg Björneborg Raumo..., Hangö Lahtis Helsingin tuli.nitanto vuosina , kuukausittain ) Tulluppbörden i Helsingfors åren , månadsvis ) Customs duties colleded in Helsinki bymonth in ') MJ. markkaa. MilJ. mark. Mm/on! 0/ marks Kuukausi. MAnad Monlh Tammikuu januari (January) Helmikuu Februari (February) Maaliskuu Mars (March) Huhtikuu April (April) Toukokuu Maj (May) Kesäkuu juni (June) Heinäkuu juli (July) Elokuu Augusti (August) Syyskuu September (September) Lokakuu Oktober (October) a Marraskuu November (November) joulukuu December (December) Summa (Total) ( ') Palautukset vähennettyinä Exkl. restitutioner. Restitutions not included: , " j: milj. mk. 3

20 8 Helsingin osuus tullinkannosta on yleensä ollut suhteellinen kaupungin tuonnin osuuteen koko maan kauppavaihdossa. V. 959 oli Helsingin osuus koko, maan tullinkannosta noussut lähes 67%:iin. Taulukossa 2 esitetään maan suurimpien tullikamarien kantomäärät sekä niiden osuus koko maan tullinkannosta. Taulukosta 3 taas ilmenee miten Helsingin tullin kanto, kun palautukset ym. on vähennetty, jakautui eri kuukausille. 5. Varastoimis- ja laiturihuolto UppLagsrö'reLsen och kajkontrollen - Storage and Quay Goods Service. Kunnallisen satamalaitoksen varastoimis- ja laiturihuolto-osasto hoitaa kåupungin yleiset warrantti-oikeudella varustetut varastomakasiinit sekä muut Helsingin makasiiniosakeyhtiön aikaisemmin hoitamat makasiinit tavarain varastoimista varten. Edelleen se huolehtii tullisäännön edellyttämästä laiturihuollosta ottaen haltuunsa ja säilyttäen tavaranomistajien tai -vastaanottajien laskuun kaupunkiin saapuvan tullivalvonnan alaisen tavaran, joka puretaan kaupungin satamissa. Yleisen varaston käyttö v. 959 ilmenee seuraavasta asetelmasta: Varastossa vuoden alussa nneliggande varor vid årets ingång (Goods in general warehouses at the beginning 0/ the year) Varastoon pantu. nsatta varor (Goods deposited during the year)... Summa (Total) Varastosta annettu Uttagna varor (Goods removed during the year).. Varastossa vuoden päättyessä. nneliggande varor vid årets utgång (Goods in general warehouses ai the end 0/ the year).... Tonnia. Ton Tons Tullivalvonnan alainen tavara saapuu Helsinkiin yleensä meritse kauppalaivoilla. Joskus, esimerkiksi sataman ollessa jääesteiden vuoksi suljettuna, voidaan tällainen tavara purkaa aluksesta jossakin toisessa satamassa ja kuljettaa Helsinkiin rautateitse tai jollakin muulla kuljetusneuvolla tullattavaksi. Tällaiset tapaukset ovat kuitenkin melko harvinaisia ja laiturihuollon kannalta merkitykseltään vähäisiä. Tämän vuoksi seuraavassa vuosikertomuksen mukaisesti valaistaan vain meritse suoraan kaupunkiin saapuneiden tavarain laiturihuoltoa. 4. Satamalaitoksen laiturihuolto vuosina Hamnverkets kajkontroll åren Quay- Goods Service 0/ the Port in Vuosi Ar Ytar Alusten luku Anta fartyg Numbtr 0/ vesstls Numbtr 0/ dtlivt- rta') Alusten koko lasti Partygena hela last Tollll ClliO Tavaralähetyksll ') Tonnia Antal varuforsllndelser') Ton Tons Tavaralähetyksiä Antal varuförsllndelser Silta laiturihuollon kautta Dllrav gedom kajkontrollen 0/ whlch through lhe Quay Ooods Strv;ct % Tonnia Ton % Kun tavaralähetysten suhdeluvut ovat huomattavasti suuremmat kuin vastaavien tonnimäärien suhdeluvut, johtuu tämä siitä, että laiturihuollon valvonnan alaiseksi joutuu vain kappaletavara, kun taas joukkotavara siirtyy vastaanottajalle ilman laiturihuollon valvontaa. ') Vastaa rahtikuittien lukua Motsvarar antalet konossement. Corresponds to the number 0/ consignmenis.

21 . MERENKULKU SjÖFART - NAVOATON.. Kauppalaivasto Handelsflottan '- Merchant Fleet Helsingin kauppalaivastoon on v:n 957 loppuun asti luettu ne kauppamerenkulkuun käytettävät alukset, joiden nettovetoisuus on vähintään 9 rekisteritonnia ja kotipaikka Helsingin kaupunki sekä jotka alusrekisterilain mukaan on rekisteröitävä. Tähän laivastoon kuuluvien alusten luku ja bruttorekisteritonnimäärä v lopussa ilmenee seuraavasta taulukosta, jossa myös on mainittu proomut, v~ikka ne eivät kuulu varsinaiseen kauppalaivastoon. 5. Kauppalaivasto vuosien lopussa Handelsflottan vid utllånllen av!ren Merchant fleet at the end of the years ) Vuosi Ar Vtar Höyryalukset Angtartyg Sltamers Luku Anlal Brullolonnla Bruttoton Numbtr Gross Teg. lons Purjealukset apukonein Moottorialuksel Segelfartyg med Summa Molorfartyg hjälpmaskin Molorships Auxlliary POWtrttl TolDl sail/ng vtssels -- Luku Brultotonnla Luku Brultolonnla Luku Bruttotonnla Antal Bruttoton Antal Brutloton Antal Brultoton Luku Anlal Proomut Prårnar Bargts Brultotonnla Brultoton r Tukholmassa 957 pidetyssä pohjoismaiden tilastopäälliköiden kokouksessa pyrittiin tilastollisen vertailun aikaan saamiseen eri pohjoismaiden kauppalaivastojen välillä ja määriteltiin sekä suositeltiin otettavaksi kauppalaivastossa huomioon vain vähintään 00 bruttotonnin kantoiset konekäyttöiset rahti- ja matkustajalaivat. Kauppalaivastoon eivät siis kuulu kalastus- ja pyyntialukset, koneettomat lastiproomut eivätkä erikoisalukset, kuten hinaajat. pelastusalukset, jäänsärkijät jne. Tätä luokittelua on Helsingin osalta toteutettu v:n 958 alusta. ) vessels with at least 9 net. reg.tons and since 968 at least 00 gross reg. tons.'

22 20 Kauppalaivaston kokoonpanossa v. 959 tapahtuneista muutoksista annetaan yksityiskohtaiset tiedot tauluosaston taulussa 4. Kaikkiaan poistettiin kertomusvuonna 0 höyry- ja 5 moottorialusta sekä purjealus, vastaavasti 22 56, ja 292 bruttotonnia. Haaksirikkoutuneita aluksia oli kertomusvuonna 3, bruttotonnia, niistä suurin räjähdyksessä tuhoutunut 024 bruttorekisteritonnin melko uusi ml Tupavuori, ulkomaille myytyjä oli 7, 2460 btuttotonnia, siitä 374 bruttotonnia romutettavaksi, ja muusta syystä poistettuja 6, 6490 bruttotonnia. Aluksien.isäys oli v. 959 kaikkiaan 2 höyry- ja 6 moottorialusta, vastaavasti ja bruttotonnia. Suurimman lisäyksen tonnistoon toivat Suomen Höyrylaiva Oy:n Hollannissa rakennuttama ml Presto, 2869 bruttotonnia, ja ulkomailta ostetut tonnin moottorilaivat Herakles ja Pollux. Höyryaluksia ostettiin ulkomailta kaksi, niis~ä toinen 600 Ja,toinen 2500 bruttoreki,stedtonnin alus.. Höyryalusten bruttovetomäärä vähentyi täten edellisestä vuodesta 8 04 rekisteri tonnia eli. 4% ja moottorialusten lisääntyi 737 rekisteritonnia eli 0.3%. Helsinkiläisten alusten osuus koko maan kauppalaivastosta oli v % ja v %, mutta niiden bruttovetomäärä oli v. 958 ja samoin v % koko maan kauppalaivaston bruttovetomäärästä, mikä osoittaa Helsingin kauppalaivasto on kuuluvien aluste! suuruutta. 6. Kauppalaivasto vuosina alusten suuruuden mukaan Hande8flottan Aren ; 'fartygens fördelnlng i dräktighetsgrupper. Merchant fleet in by tonnage groups Suuruusryhmli Dråktlghetsgrupp Tonnagt groups ()...: Luku Antal Numb., Höyryalukset Angfartyg Steamers Summa (Total) : % bruttovetolsuudesta % av bruttodräktighet % of tonnage ,0-999 ' Moottorialukset.. Mototiartyg ~ : Summa Motorships Alusten jakautuminen niiden bruttovetomäärän mukaan eri suuruusryhmiin v:n 959 päättyessä käy ilmi tauluosaston taulusta 5. Asetelmassa 6 on Helsingin kauppalaivastoon kertomusvuoden lopussa kuuluneet alukset (paitsi purjealukset ja proomut) ryhmit.etty kuuteen 'suuruusluokkaan. Tällöin on otettu huomioon vain,pohjoismaiden kauppalaivastojen kanssa vertailukelpoinen kauppalaivasto samoin kuin myös asetelmassa 7. Höyryalustenkokonaisvetoisuudesta tuli yhä,suurempi osa, kertomusvuonna n. %, vetomäärältään alle 3000 bruttotonnin alusten osalle, moottorialusten kokonaisvetomäärästä vajaat Ya oli bruttotonnin vetoisten ja runsas Ya. sitä su!lrempien alusten.vetotilaa,..