Kooste kaikkien rakennussuojelusta vastaavien asiantuntijatahojen antamista lausunnoista, Espoon kaupungintalon ja keskustakortteleiden ideakilpailu 25.8.2008 550-juhlavaltuustossa merkittiin tiedoksi Espoon kaupungintalon ja keskustakortteleiden ideakilpailun tulokset sekä palkintolautakunnan jatkosuositukset kilpailun johdosta. Voittajiksi valittiin neljä kilpailuehdotusta, joista kolme oli uuden kaupungintalon rakentamisen ja yksi nykyisen kaupungintalon säilyttämisen kannalla. Lisäksi valtuusto päätti jatkaa Espoon kaupungintalon ja keskustakortteleiden kehittämistä ja kehotti kaupunginhallitusta valmistelemaan esitykset jatkosuunnittelun periaatteista päätettäväksi syksyn 2008 aikana. Palkintolautakunta suositti, että kilpailussa menestyneiden ehdotuksen parhaita ominaisuuksia analysoidaan ja käytetään alueen jatkosuunnittelussa. Palkintolautakunta suositti edelleen, että kaupungintalosta järjestetään kutsukilpailu, johon kutsutaan ainakin neljä palkinnon saaneen ehdotuksen tekijää ja että kaupungintalon sijoituksen lähtökohdaksi asetetaan nykyisen kaupungintalon alue. Lisäksi palkintolautakunta esitti, että jatkosuunnittelu toteutetaan seuraavia periaatteita noudattaen: 1. Kaupungintalo ja virastotalo 1 puretaan ja uusi kaupungintalo sijoitetaan suunnilleen nykyiselle paikalleen. Näin saadaan muodostettua toiminnallinen torialue, jonka ympärille tulee asumista ja muuta toimintaa. 2. Jalankulku ja toiminnallisuus ovat maan tasossa. 3. Laaja puistoyhteys aseman ja kaupungintalon alueelta Espoonjokilaaksoon, Tuomiokirkkoon ja Kirkkokadun oppilaitoksiin on ratkaisun keskeinen elementti. 4. Espoon keskuksen yhtenäinen kehittäminen yhdistäen radan pohjoinen ja eteläinen puoli on osa vuoteen 2030 ulottuvien rakennusvaiheiden ratkaisua, johon edellytykset luodaan jatkosuunnittelulla. Palkintolautakunnan päätös ja jatkotoimenpidesuositus oli yksimielinen lukuun ottamatta kaupungintalon purkamissuositusta. Palkintolautakunnan 7 jäsentä 19:stä ei kannattanut purkamissuositusta.
Ensimmäinen rakennussuojeluesitys 6.8.2008 Espoon sitoutumattomat ry ja Pro Espoo ry esittivät Uudenmaan ympäristökeskukselle (nykyinen ELY-keskus) Espoon kaupungintalon ja Espoon virastokeskuksen suojelemista uhkaavalta purkamiselta. Uudenmaan ympäristökeskus pyysi kaupungintalon ja virastokeskuksen suojeluesityksestä lausuntoja Museovirastolta ja Espoon kaupungilta. Espoon kaupunginhallitus pyysi Espoon kaupunginmuseon kannan omaa lausuntoaan varten. 17.10.2008 Espoon kaupunginmuseon kannanotto kaupunginhallitukselle virastokeskuksen ja kaupungintalon suojeluesitykseen Vuonna 1971 valmistunut Espoon kaupungintalo on edustava esimerkki 1960- ja 1970-lukujen betoniarkkitehtuurista. Rakennus edustaa aikansa hyvää suomalaista arkkitehtuuria, jonka suhteet ovat sopusoinnussa ja mittasuhteet kohdallaan. Nyt esillä olevassa suojeluesityksessä on ehdotettu koko virastokeskuksen suojelua. Tämä ei kaupunginmuseon näkemyksen mukaan ole perusteltua. Virastokeskuksen muut rakennukset eivät yllä kaupungintalon arkkitehtoniseen tasoon. Oman lukunsa kaupungintalon suojelukysymykseen muodostaa kaupungintaloa suunnitelleen arkkitehtitoimiston suunnittelema, vuonna 1979 rakennettu valtuustorakennus. Valtuustorakennus on rakennettu nimenomaan kaupungintalon pariksi, joten pelkän valtuustosalin säilyttäminen ei ole kovinkaan mielekästä. Nykyinen kaupungintalo on olennainen osa Espoon kaupunginhallinnon jatkumoa ja paikan henkeä, joka alkaa alueen keskiaikaisesta asutuksesta ja kirkon rakentamisesta. Espoon kaupunginmuseo katsoo, ettei kulttuurihistoriallisesti arvokasta kaupungintaloa tule purkaa. Rakennuksen suojelu on myös rakennustaiteellisesti perusteltua. Vaikka 1960- ja 1970 -lukujen arkkitehtuurin arvostus on juuri nyt pohjalukemissa, tulee aikakauden rakennuksia koskevissa päätöksissä huomioida tulevaisuudessa mitä ilmeisimmin tapahtuva arvonnousu. Laadukas kaupungintalo on oiva ja säilyttämisen arvoinen esimerkki aikansa arkkitehtuurista. Kaupunginmuseo katsoo myös, ettei kaupungintalosta ole esitetty sellaista kuntoarviota, joka kiistatta todistaisi rakennuksen niin huonokuntoiseksi, ettei sen korjaaminen olisi mielekästä tai että se olisi esteenä sen suojelulle. Virastotalot eivät museon näkemyksen mukaan sisällä rakennussuojelulain mukaisen suojelun edellyttämiä arvoja. 3.11.2008 Kaupunginhallituksen lausunto ELY-keskuskelle kaupungintaloa ja virastokeskusta koskevaan rakennussuojeluesitykseen Kaupungintalon ja virastokortteleiden uudistaminen kaupunginhallituksen hyväksymän Espoon keskuksen kehittämisohjelman mukaisesti sekä kaupunginhallituksen hyväksymien Espoon kaupungintalon ja kes-
kustakortteleiden ideakilpailun ohjelman periaatteiden mukaisesti on koko alueen tulevaisuuden kannalta oleellisen tärkeää. Nykyisen virastotalomaisen kaupungintalon uudistaminen purkamalla nykyinen ja rakentamalla uusi rakennus toiminnoiltaan ja tilaohjelmaltaan nykyaikaiseksi, sekä keskustan uudistuvaan kaupunkirakenteeseen hyvin istuvaksi, on kokonaisuuden kannalta paras ratkaisu. Mikäli nykyinen kaupungintalo suojellaan, niin tällöin koko virastokeskusalueen elävöittäminen ja kokonaiskehittäminen tavoitteiden mukaisesti lukkiutuu. Nykyisen kaupungintalon peruskorjauskustannus on tehdyn tarveselvityksen ja vaihtoehtoisen uudisrakennus- ja purkukustannusarvion perusteella samaa suuruusluokkaa Virastokeskukseen jäisi uudisrakentamisen jälkeenkin ajallista kerroksellisuutta eri aikakausilta. Alueen kehittämisen lähtökohdista on päätetty hallintoelimissä eri vaiheissa ja julkista keskustelua sekä mielipiteiden kartoitusta on tehty tavanomaista enemmän käydyn arkkitehtuurikilpailun pohjaksi Kaupunginhallitus katsoo, että esityksen mukaisessa laajuudessa ei alueen ja rakennusten suojeluun ole perusteita. Mikäli näin tehtäisiin, alueen uudistaminen jo hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti olisi mahdotonta. 27.11.2008 Museoviraston lausunto ELY-keskuskelle kaupungintaloa ja virastokeskusta koskevaan rakennussuojeluesitykseen Pro Espoo ry:n ja Espoon sitoutumattomat ry:n suojeluesitys on perusteltu. Virastokeskuksella on moniulotteisia historiallisia, arkkitehtonisia ja kaupunkikuvallisia arvoja. Se on säilynyt kohtuullisen hyvin, myös kaupungintalon ja Valtuustotalon sisätilojen osalta. Kohdetta ei ole suojeltu, ja se on keväällä 2008 järjestetyn Espoon kaupungintalon ja keskustakortteleiden ideakilpailun vuoksi uhanalainen. Virastokeskuksen suojelua on luontevaa ratkoa ensisijaisesti asemakaavoituksen kautta. Tiedossa on, että Espoon kaupunki on selvityttämässä myös mahdollisuuksia kaupungintalon korjaamiseen. Siihen liittyen, kohteen suojelutarpeiden tarkentamisen ja mahdollisten suojelumääräysten pohjaksi on syytä teettää rakennushistoriallinen selvitys, joka kattaa kaupungintalon, Valtuustotalon, virastotalot ja Espoonsillan ympäröivine aukioineen ja puistoineen. 18.12.2008 Uudenmaan ympäristökeskus, Rakennussuojelupäätös Ei määrää Espoon kaupungintaloa ja virastokeskusta suojeltavaksi rakennussuojelulain nojalla.
Espoon kaupungintalo ja virastokeskuksen kehittämisperiaatteet 19.4.2010 valtuusto päätti, että Espoon keskuksen aseman pohjoispuolisen virastokeskusalueen kehittämisessä noudatetaan seuraavia periaatteita: 1 Alueelle ei rakenneta uutta kaupungintaloa eikä nykyistä kaupungintaloa peruskorjata, vaan se puretaan. 2 Kaupunginhallitukselle rakennetaan kokoustilat, muuta tarpeellista tilaa ja kaupunginjohtajan sekä hänen esikuntansa työtilat valtuustotaloa laajentamalla. Talon nimi muutetaan kaupungintaloksi. 3 Kannusillanmäellä sijaitseva, vuosina 1933-1971 Espoon kunnan- ja kauppalantalona toiminut, historiallinen rakennus säilyy kulttuuritoimen hallinnassa. 4 Suunnitelmat valtuustotalon laajennuksesta sekä kunnan- ja kauppalantalon tilojen käytöstä musiikkiopistojen yhteisenä opetustilana tuodaan myöhemmin hyväksyttäväksi kaupunginhallitukseen. 5 Kaupungintalon tontin kaavoituksessa noudatetaan alueen nykyisiä räystäskorkeuksia. Valtuusto päätti kehottaa kaupunginhallitusta tekemään valtuustolle perusteellisen selvityksen kaupungin eri toimialojen ja tulosyksiköiden hallinnon tilojen järjestämiseksi niin, että niiden tarpeet voidaan nykyistä suoraviivaisemmin koota yhteiseksi joustavaksi, monikäyttömahdollisuuksia huomioivaksi hankkeeksi. Selvityksestä on myös käytävä ilmi omaan taseeseen rakennettavien tilojen, vuokratilojen, elinkaarimallilla toteutettavien tilojen tai jollakin muulla mallilla toteutettavien tilaratkaisujen edut ja haitat lyhyen ja pitkän aikajakson vaihtoehtoina.
Toinen rakennussuojeluesitys 11.6.2010 Espoon sitoutumattomat ry ja Pro Espoo ry uudistivat suojeluhakemuksensa nykyisen kaupungintalon osalta 14.4.2011 Museoviraston lausunto ELY-keskukselle kaupungintalon suojelusta Espoon kaupungintalolla ei ole rakennussuojelulaissa (1985160) tarkoitettua huomattavaa valtakunnallista merkitystä. Päätöksen yhteydessä on kuitenkin harkittava, onko suojeluun muita erityisiä, asemakaavoituksen tilanteeseen ts. maankäyttö- ja rakennuslain käyttöön liittyviä syitä (RakSL 3 2 mom). Espoon kaupunki ei ole ryhtynyt uudistamaan kaupungintalokorttelin asemakaavaa osana radan pohjoispuolisen alueen kokonaisuudistusta. Samalla on tältä osin sivuutettu mahdollisuus kaavoitusmenettelyyn liittyviin vaikutusten arviointiin, riittäviin selvityksiin sekä osallisten vuorovaikutukseen. Kaupungintalokorttelia ei tulisi irrottaa alueen muusta kaavoituksesta. 27.4.2011 Uudenmaan ELY-keskus pyysi vastineen Espoon kaupungilta Museoviraston 14.4.2011 lausuntoon kaupungintalon suojeluesityksestä, jonka lausunnon se oli pyytänyt ratkaisunsa tueksi. 6.6.2011 kaupunginhallitus kehotti kaupunkisuunnittelulautakuntaa käynnistämään välittömästi Espoon virastokeskuksen asemakaavan muuttamisen. Lisäksi se antoi vastineen ELY-keskukselle kaupungintalon suojelua koskevassa asiassa ja totesi, että Espoon virastokeskuksen asemakaavoitus on käynnistynyt. Kysymys kaupungintalon suojelusta ratkaistaan tässä yhteydessä. Siltä osin kuin vastinepyynnössä on kyse kaupungintalon suojelemisesta rakennussuojelulain nojalla, kaupunginhallitus viittaa Uudenmaan ympäristökeskuksen päätökseen 18.12.2008, jolla kysymys kaupungintalon suojelemisesta rakennussuojelulain nojalla on jo lainvoimaisesti ratkaistu. 29.9.2011 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rakennussuojelupäätös Ei määrää Espoon kaupungintaloa suojeltavaksi rakennussuojelulain nojalla.
Kaupungintalon purkulupa 15.11.2010 Tilakeskuksen hakemus kaupungintalon purkamiseksi (rakennuslautakunta) Rakennusvalvontakeskus pyysi purkuluvasta lausuntoja Museovirastolta, Espoon kaupunginmuseolta, kaupunkisuunnittelukeskukselta ja ympäristökeskukselta. ELY-keskus antoi asiasta lausunnon rakennusvalvonnalle saatuaan tiedon purkulupahakemuksesta. Rakennussuojelusta vastaavien asiantuntijatahojen antamat lausunnot purkuluvasta: Espoon kaupunginmuseo 3.12.2010 Kaupunginmuseo katsoo, että vuonna 1984 vahvistettu ja suojelutavoitteiltaan vanhentunut asemakaava tulee uusia. Kaupunginmuseo ei puolla purkuluvan myöntämistä. Museovirasto 14.1.2011 Museovirasto esittää lausunnossaan, että maankäyttö- ja rakennuslain 118 :n mukaan rakennuksen purkamisessa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella. Lain 139 :n mukaan purkamisluvan edellytyksenä on, ettei purkaminen merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä. Kaupungintalon purkaminen on ristiriidassa MRL:n 118 :n rakennustaiteen ja kaupunkikuvan vaalimisen sekä MRL:n 139 :n purkamisluvan edellytysten kanssa. Kysymystä rakennuksen säilyttämisestä ei tulisi ratkaista tällä purkuluvalla vaan asemakaavan uudistamiseen liittyvän arvioinnin ja harkinnan kautta. ELY-keskus 19.1.2011 Uudenmaan ympäristökeskus on todennut rakennussuojelupäätöksessään, että Espoon kaupungintalolla on moniulotteisia historiallisia, arkkitehtonisia ja kaupunkikuvallisia arvoja. Rakennusten sijaitessa kaava-alueella tulee niiden suojelusta päättää ensisijaisesti maankäyttö- ja rakennuslain nojalle. ELY-keskus katsoo, että kaupungintalon suojelukysymys tulee ratkaista riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointiin sekä osallisten vuorovaikutukseen perustuvan asemakaavoituksen yhteydessä. Kaupunkisuunnittelukeskus 28.4.2011 Kaupunkisuunnittelukeskuksen kanta on, että kaupungintaloa koskee vuonna 1984 vahvistettu asemakaava, jossa korttelialue on määritelty hallinto- ja virastorakennusten korttelialueeksi merkinnällä YH. Voimassaoleva asemakaava ei aseta estettä rakennuksen purkamiselle.
Rakennus ei ole suojeltu rakennussuojelulain nojalla. Vuonna 2008 tehtiin esitys Espoon kaupungintalon ja virastokokonaisuuden suojelemiseksi. Asiaa käsitellyt silloinen Uudenmaan ympäristökeskus pyysi asiasta lausunnon Museovirastolta ja Espoon kaupunginhallitukselta. Saatuaan lausunnot ympäristökeskus teki päätöksen, jossa se ei määrännyt rakennussuojelulain nojalla kaupungintaloa ja virastokeskusta suojeltavaksi. Espoon valtuusto päätti 19.4.2010, että nykyinen kaupungintalo puretaan. Päätös on alueen kehittämisen tärkeä lähtökohta ja siihen sisältyy ajatus, ettei taloa ole aihetta suojella myöskään asemakaavalla. Päättäessään rakennuksen purkamisesta valtuusto, jonka toimivaltaan asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi viime kädessä kuuluu, on käytännössä päättänyt voimassaolevan asemakaavan olevan ajanmukainen suojelukysymyksen osalta.
Virastokeskuksen asemakaavan muutos, alue 610501 Vireille kuulutuksella 21.9.2011 Valmisteluaineisto: MRA 30 :n mukainen kuuleminen 13.8. - 11.9.2012 Kaupunkisuunnittelukeskus pyysi lausunnot asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta. Rakennussuojelusta vastaavien asiantuntijatahojen antamat lausunnot asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta: Espoon kaupunginmuseo 12.10.2012 Espoon kaupunginmuseo toteaa asemakaavan valmisteluaineostosta antamassaan lausunnossaan, että se on johdonmukaisesti aikaisemmissa lausunnoissaan 2008 ja 2010 korostanut kaupungintalon kulttuurihistoriallisia arvoja ja katsonut että Espoon kaupungin historiaan keskeisesti liittyvä kunnallisen itsehallinnon monumentti tulee säilyttää. Museovirasto on lausunnossaan 14.4.2011 todennut kaupungintaloon liittyvistä suojeluarvoista seuraavaa: Espoon kaupungintalon rakennuksella on sen käyttöön liittyviä historiallisia, arkkitehtuurista johtuvia rakennustaiteellisia sekä kaupunkikuvaan vaikuttavia ympäristöllisiä arvoja, joiden perusteella sen säilyttäminen on perusteltua. Kulttuurihistoriallisen merkityksen ohella Espoon kaupungintalolla sekä sen ja valtuustotalon muodostamalla kokonaisuudella on Espoon kaupungistumiseen ja yhdyskuntarakenteen sodanjälkeiseen muutokseen liittyviä identiteetti- ja symbolimerkityksiä. Espoon kaupungintaloon liittyy edellä esitetyllä tavalla maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia erityisiä arvoja. Asemakaavan muutosehdotus ei täytä asemakaavalle asetettuja edellä mainittujen arvojen säilyttämistä koskevia määräyksiä (MRL 54 ). Kaupunginmuseo esittää, että asemakaavan muutos palautetaan YO ja Y-1 kortteleiden osalta takaisin valmisteluun. Museovirasto 12.10.2012 Museovirasto esittää lausunnossaan, että kaupungintalon ja Valtuustotalon säilyttäminen otetaan kaavamuutoksen keskeiseksi lähtökohdaksi. Kaavamuutoksessa tulee myös selvittää Lagstadin koulun suojelutavoitteet, osoittaa 1950-luvun koulurakennukselle suojelumerkintä sekä ohjata riittävästi koulukokonaisuuden laajentamista määrittämällä rakennusala tarkemmin jo toteutuneiden rakennuksen mukaisesti. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 19.10.2012 ELY-keskus tuo lausunnossaan esiin mm., että Espoon kaupungintalolla on erittäin suuri symbolinen merkitys Espoon kaupungistumisen monumenttina. Espoon kaupungintaloon liittyy maankäyttö- ja rakennuslain erityisiä arvoja. Asemakaavatyössä ei ole tarkasteltu eri vaihtoehtoja ja tehty niistä vaikutusten arvioita. Työtä tuleekin jatkaa siten, että eri vaihtoehtojen vaikutukset arvioidaan ja esitetään niiden pohjalta kaavaratkaisun valinnalle perusteet, joihin osalliset voivat ottaa kantaa. Espoon keskusta ollaan laajemminkin asemakaavoittamassa. Selostuksessa tulee olla ko-
konaistarkastelu keskustasta ja selvitys lausunnolla olevan asemakaavan liittymisestä siihen. Asemakaavan muutosehdotus: MRA 27 :n mukainen kuuleminen 2.12.2013 7.1.2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta pyysi lausunnot asemakaavan muutosehdotuksesta. Rakennussuojelusta vastaavien asiantuntijatahojen antamat lausunnot asemakaavan muutosehdotuksesta: Espoon kaupunginmuseo 20.12.13 Uudenmaan ELY-keskus 16.1.2014 Museovirasto 21.1.2014 Espoon kaupunginmuseo toteaa, että Lagstadin koululle osoitetut suojelumerkinnät ovat asiamukaisia. Kaupungintalon suojelusta lausunnossa todetaan, että kaupunginmuseo on johdonmukaisesti lausunnoissaan 2008, 2010 ja 2012 korostanut kaupungintalon kulttuurihistoriallisia arvoja ja katsonut että Espoon kaupungin historiaan keskeisesti liittyvä kunnallisen itsehallinnon monumentti tulee säilyttää. Kulttuuriympäristöasiantuntijoiden lausuntoihin viitaten, kaupunginmuseo katsoo, että asemakaavan muutosehdotus ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen Y-1-korttelin osalta ja toteaa, että kaupungintalo ja valtuustotalo tulee suojella sr-merkinnällä. ELY-keskus viittaa aikaisempiin lausuntoihinsa ja katsoo, että selvitykset osoittavat kaupungintalolla ja valtuustotalolla olevan sellaisia maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n tarkoittamia arvoja, jotka tulee turvata asemakaavassa suojelumerkinnöin. Lagstadin koulukeskuksen vanhimman osa suojelumääräys on riittävä. Museovirasto lausuu, että Kaupungintalon jättäminen suojelematta asemakaavassa ei ole perusteltavissa sillä, että rakennusta ei päätetty 2011 suojella rakennusperinnön suojelusta annetulla lailla. ELYkeskuksen kielteisen päätöksen ja tätä edeltäneiden Museoviraston lausuntojen yhtenä perusteena oli nimenomaan se, että vaikka rakennuksella onkin todettu olevan merkittäviä kulttuurihistoriallisia arvoja, on suojelu ratkaistava asemakaava-alueella ensisijaisesti asemakaavoituksen yhteydessä. Erityisesti kaupungintalolla ja valtuustotalolla on rakennushistoriaan, arkkitehtuuriin ja kaupunkikuvaan sekä Espoon kaupungistumiseen ja hallintoon liittyvää kulttuurihistoriallista merkitystä sekä itsenäisinä rakennuksina että kokonaisuutena. Kaupungintalolle ja valtuustotalolle lähiympäristöineen on annettava asemakaavassa oikeusvaikutteiset suojelumerkinnät arvojen ja ominaispiirteiden säilymistä edellyttävin määräyksin. Lagstadin koulun vanhimman osan suojelumerkintä on asianmukainen.
LIITTEET: Ensimmäinen rakennussuojeluesitys: 6.8.2008 Rakennussuojeluesitys: Espoon kaupungintalon ja Espoon virastokeskuksen suojeleminen uhkaavalta purkamiselta 17.10.2008 Espoon kaupunginmuseon kannanotto kaupunginhallitukselle Espoon kaupungintalon suojelualoitteeseen 3.11.2008 KH: Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle kaupungintalon ja Espoon virastokeskuksen suojeluesityksestä 27.11.2008 Museoviraston lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Espoon kaupungintalon ja Espoon virastokeskuksen suojeluesityksestä 18.12.2008 Uudenmaan ympäristökeskuksen rakennussuojelupäätös Toinen rakennussuojeluesitys: 11.6.2010 Suojeluesitys Espoon kaupungintalon pelastamiseksi 14.4.2011 Museoviraston lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Espoon kaupungintaloa koskevasta suojeluesityksestä 6.6.2011 KH: Vastine Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kaupungintalon suojelua koskevassa asiassa sekä valmistelukehotuksen antaminen kaupunkisuunnittelulautakunnalle 27.9.2011 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen rakennussuojelupäätös Kaupungintalon purkulupa: 15.11.2010 Lupahakemus 3.12.2010 Espoon kaupunginmuseon lausunto Rakennusvalvontakeskukselle 14.1.2011 Museoviraston lausunto Rakennusvalvontakeskukselle 19.1.2011 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto Rakennusvalvontakeskukselle 28.4.2011 Kaupunkisuunnittelukeskuksen lausunto Rakennusvalvontakeskukselle Virastokeskuksen asemakaavan muutos, alue 610501: Valmisteluaineisto: MRA 30 :n mukainen kuuleminen 12.10.2012 Espoon kaupunginmuseon lausunto Kaupunkisuunnittelukeskukselle 12.10.2012 Museoviraston lausunto Kaupunkisuunnittelukeskukselle 19.10.2012 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto Kaupunkisuunnittelukeskukselle Asemakaavan muutosehdotus: MRA 27 :n mukainen kuuleminen 20.12.2013 Espoon kaupunginmuseon lausunto kaupunkisuunnittelulautakunnalle
16.1.2014 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto kaupunkisuunnittelulautakunnalle 21.1.2014 Museoviraston lausunto kaupunkisuunnittelulautakunnalle