Omavalvontasuunnitelma Turun Vanhus- ja vammaispalvelut, Avopalvelut, kotihoito

26.3.2015 päivitetty Omavalvontasuunnitelma Turun Vanhus- ja vammaispalvelut, Avopalvelut, kotihoito 1.1.2015 JULKISTEN VANHUSPALVELUIDEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Sisällys 1. Toimintayksikön tiedot... 1 1.1 Toimintayksikön perustiedot... 1 1.2 Toiminta-ajatus, arvot ja toimintaperiaatteet... 2 1.3 Omavalvonnan organisointi, johtaminen ja vastuuhenkilöt... 3 1.4 Riskien hallinta... 4 2. Asiakkaan asema ja oikeudet... 6 2.1 Hoito- ja palvelusuunnitelma... 6 2.2 Asiakkaan kohtelu... 7 2.3 Asiakkaan osallisuus... 7 2.3 Asiakkaan oikeusturva... 8 3. Palvelun sisällön omavalvonta... 12 3.1. Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta... 12 3.2 Ravitsemus... 12 3.3 Hygieniakäytännöt... 13 3.4 Terveyden- ja sairaanhoidon järjestäminen... 13 3.6 Yhteistyö eri toimijoiden kanssa... 15 4. Asiakasturvallisuus... 16 4.1. Henkilöstö... 16 4.2 Toimitilat... 18 4.3 Teknologiset ratkaisut... 19 4.4 Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet... 20 4.5 Asiakas- ja potilastietojen käsittely... 20 5. Omavalvonnan toteuttamisen seuranta ja arviointi... 22 6. Ohjaus ja neuvonta... 22 Omavalvontasuunnitelman liitteet... 22

Omavalvontasuunnitelma 1 (22) 1. Toimintayksikön tiedot 1.1 Toimintayksikön perustiedot Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Kunta Palvelujen tuottajan nimi Kunnan nimi Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Vanhus- ja Turku vammaispalvelut Avopalvelut Palvelumuoto ja asiakasryhmä, jolle palvelua Sijaintikunta tuotetaan Turku Kotiin annettavat palvelut Sijaintikunnan yhteystiedot Turku, Hyvinvointitoimiala Vanhus- ja vammaispalvelut Avopalvelut hallinto Linnankatu 39, 2. krs. 20100 Turku Palvelujen tuottajan virallinen nimi Turun kaupunki Vanhus- ja vammaispalvelut Avopalvelut Toimintayksikön nimi Vanhus- ja vammaispalvelut Avopalvelut Toimintayksikön postiosoite PL 670 Postinumero 20101 Postitoimipaikka Turku Toiminnasta vastaavan henkilön nimi Avopalvelujen johtaja Anne Vuorinen Postiosoite PL 670 Postinumero Postitoimipaikka 20101 Turku Sähköposti anne.ma.vuorinen@turku.fi Palvelujen tuottajan Y-tunnus 0204819-8 Puhelin 050 595 508 Kunnan ostopalveluna ja palvelusetelillä tuotettujen palvelujen omavalvonta Kuvaus menettelystä, kuinka Kunta valvoo ostettujen palvelujen laatua Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan alihankintana ostetut palvelut ja niiden tuottajat. Omavalvontasuunnitelmassa on oltava kuvaus menettelystä, jolla varmistetaan, että alihankintana tuotetut palvelut vastaavat niille asetettuja sisältö-, laatu- ja asiakasturvallisuusvaatimuksia. Turun kaupungissa on käytössä kotihoidon, omaishoidontuen ja siivouksen palveluseteli. Kunkin palvelun tuottamisesta palvelusetelillä on olemassa oma sääntökirjansa, joka on julkisesti saatavilla Turun kaupungin internetsivuilla. Turun kaupunki ostaa asiakkaan tarpeen mukaan kotihoitopalveluita ruotsinkielellä ja viittomakielellä. Kunta voi myös tehdä yksittäisiä ostopalvelusopimuksia kotihoidon tuottamisesta asiakkaan tarpeen mukaan. Lisäksi Turun kaupunki on kilpailuttanut kotona tapahtuvan saattohoidon palveluita. Turun kaupunki ostaa yksityisiltä palveluntuottajilta myös muistipäivätoimintaa sekä lääkäripalveluita.

Omavalvontasuunnitelma 2 (22) Ostetun palvelun laadunvalvonnan keino on palvelu- ja hoitosuunnitelman vertaaminen palveluntuottajan tekemiin kirjauksiin. Laadunvarmistusta on myös se, että kotihoito pitää palvelu- ja hoitosuunnitelman ajan tasalla. Laadunvalvontaa on myös toimiva tiedonkulku ostopalvelun palveluntuottajan sekä kotihoidon välillä. Luettelo yksityisistä palveluntuottajista Kuurojen palvelusäätiö (kuulovammaiset) Folkhälsan (ruotsinkieliset) Palveluseteli palveluntuottajiksi hyväksytyt palveluntuottajat: https://parastapalvelua.fi/palveluntuottajat kotihoitoa tuottavat yksityiset ostopalvelut (kotipalvelu ja kotisairaanhoito) muistisairaiden päivätoiminnan tuottajat STELLA ja MAINIO VIRE (turvapuhelin) ARKEA (ateriat) Kehittämissuunnitelma Laadunvarmennusprosessin nykytilaa tulee selvittää. Jos prosessi kuva ei ole ajantasainen tai sellaista ei ole, tulee laadunvarmennusprosessi luoda. Ostopalvelun palveluntuottajan ja kunnan välisen yhteistyön tiivistäminen ja toiminnan raportoinnin kehittäminen. Pyritään käyttämään kansallista PSOP järjestelmää kehittämisen tukena. 1.2 Toiminta-ajatus, arvot ja toimintaperiaatteet Toiminta-ajatus Valtio ohjaa kuntien toimintaa lakien ja asetusten avulla. Kunnilla on kuitenkin mahdollisuus järjestää toimintansa ja hallintonsa järkevimmäksi näkemällään tavalla. Turun kaupungissa kaupunginvaltuusto ohjaa kaupunkikonsernia asettamalla strategisia päämääriä ja tekemällä voimavarojen käyttöä koskevia valintoja. Kaupunginvaltuusto on myös hyväksynyt Turun vuoteen 2029 ulottuvan kaupunkistrategian ja siihen kirjatut vision ja toimintalupaukset päätöksentekoa ja toimintaa ohjaaviksi periaatteiksi. Arvot ja toimintaperiaatteet Turun kaupungin toimintalupauksia ovat 1) Asukas- ja asiakaslähtöisyys. Arvostamme asukkaitamme ja asiakkaitamme. Tarjoamme laadukkaita ja helposti saatavia palveluja hyvällä asenteella. Kehitämme kaupungin palveluita ammattitaitoisesti yhdessä asukkaittemme, asiakkaittemme ja kumppaniemme kanssa. 2)Vastuullisuus ja suvaitsevaisuus. Toimimme kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti kaikessa toiminnassamme ja kannamme vastuumme viihtyisästä ja turvallisesta elinympäristöstä sekä tulevista turkulaisista. Teemme päätöksiä perustuen parhaaseen käytössä olevaan tietoon ja päätöksentekomme on johdonmukaista ja läpinäkyvää. Edistämme erilaisuuden hyväksymistä, yhteisöllisyyttä ja yhdenvertaisuutta koko kaupungissa. 3)Uudistuminen ja yhteistyö. Uudistamme toimintaamme aktiivisesti ja arvostamme osaamista. Haluamme olla uutta luovia rohkeita edelläkävijöitä. Teemme yhteistyötä kaikilla tasoilla. Yhteistyömme perustuu arvostukseen, avoimuuteen ja luottamukseen. Haluamme menestyä yhdessä. Turun kaupunkistrategiaa täydentää hyvinvointia ja aktiivisuutta luova kaupungin hyvinvointiohjelma. Hyvinvointiohjelman osana on laadittu Turun kaupungin vanhuspalvelusuunnitelma vuosille 2014-2016, joka kohdistuu 75 vuotta täyttäneiden palveluihin, mutta ehkäisevän vanhustyön osalta myös 65-74 -vuotiaisiin. Vanhuspalvelusuunnitelma perustuu lakiin ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ja sen pohjalta laadittuun laatusuositukseen (STM 2013) hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Laatusuosituksen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi sisältöalueet hyvinvointitoimialalla ja kotihoidossa jakautuvat seuraavasti: Osallisuuden ja toimijuuden osalta: Tuetaan ikäihmisten omaehtoista selviytymistä. Ikäihmiset ovat aktiivisia toimijoita ja läsnäolon antajia. Iäkkään mahdollisuutta vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin edistetään. Asumisen ja elinympäristön osalta: Kotona asuminen mahdollistetaan rajoitteita minimoimalla. Kotona

Omavalvontasuunnitelma 3 (22) asumisen esteettömyyteen ja turvallisuuteen kiinnitetään huomiota. Uutta teknologiaa hyödynnetään arjessa monipuolisesti. Mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaamisen osalta: Ikäihmisille järjestetään tavoitteellista toimintakykyä ylläpitävää toimintaa. Terveys ja elintapaohjaus tuetaan terveyttä edistäviä elintapoja. Riskiryhmien tunnistaminen ja niille kohdennetut toimenpiteet. Oikea palvelu oikeaan aikaan edellyttää palvelutarpeen selvittämistä ja arviointia ja toimivaa hoidon porrastusta koko hoitoketjun ajan. Iäkkäiden kaupunkilaisten yhdenvertaisuuden edistäminen. Palvelujen rakenteen osalta: välitöntä hoitoaikaa lisätään palveluprosesseja kehittämällä ja joustavalla reagoinnilla palvelutarpeeseen. Hoidon ja huolenpidon turvaajat osalta: Henkilökunnan osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen. Johtamisen osalta: Henkilöstöstä ja resursseista huolehtiminen. Esimiesten johtamisosaamisen ja tiedolla johtamisen kehittäminen. Kotihoidon asiakaskriteerit on hyväksytty Turun kaupungin peruspalvelulautakunnan kokouksessa 19.6.2012. Turun kaupungin kotihoidon toiminta-ajatuksena on, että turkulaiset ikäihmiset voivat asua omissa kodeissaan riittävien sosiaali- ja terveyspalveluiden turvin niin pitkään kuin se heidän toimintakykynsä huomioiden on mahdollista. Kotihoito on asiakkaan kotona tapahtuvaa henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon sekä sairaanhoitoon liittyvää palvelua. Kotihoidon tarve arvioidaan yksilöllisesti yhdessä asiakkaan kanssa ja siitä laaditaan yksilöllinen hoito- ja palvelusuunnitelma. Päivittämissuunnitelma Toimintaa ohjaaville dokumenteille on oma päivitysaikataulunsa ja tarvittaessa dokumentteja päivitetään tilanteiden ja toiminnan muuttuessa. 1.3 Omavalvonnan organisointi, johtaminen ja vastuuhenkilöt Omavalvonnasta vastaavan organisaation johdon edustaja(t) ja tehtävät (toimenpiteet ja menettelytavat, joilla huolehditaan laissa säädetyistä velvollisuuksista) Palvelualuejohtaja Sari Ahonen, Avopalvelujen johtaja Anne Vuorinen Omavalvonnan vastuuhenkilön yhteystiedot ja tehtävät vs. palvelupäällikkö Marja Kuusela puh. 050 556 7455 ja palvelupäällikkö Leena Rinne puh. 050 553 0924, kotihoidon erityisasiantuntija Johanna Ritvanen puh. 040 719 9159 tehtävänä seurata ja arvioida omavalvonnan toteuttamista ja kehittämistä Omavalvonnan suunnittelu- ja toimeenpanotyöryhmän jäsenet yksikössä (ammattinimikkeet) Suunnitteluryhmä eri asiantuntijoita: vetäjä palveluesimies Tiina Turja 30.11.2015 asti, ryhmän jäsenet: palvelupäälliköt Marja Kuusela ja Leena Rinne ja kotihoidon erityisasiantuntija Johanna Ritvanen, palveluesimiehet Eira Helin ja Päivi Kosme, sairaanhoitajat Hanna Kaukonen ja Aaltonen Sari, kotiinkuntoutumistoiminnan osastonhoitaja Pirkko Lämsä, lääkäri Laine Kirsi- Marja Henkilöstön osallistuminen omavalvonnan toteuttamiseen: (voi olla osana toimintayksikön perehdytyssuunnitelmaa) Suunnitelma henkilöstön ja opiskelijoiden perehdyttämisestä ja kouluttamisesta omavalvonnan suunnitteluun ja toteuttamiseen Henkilöstö perehdytetään omavalvontasuunnitelman toteuttamiseen Suunnitteluryhmässä on ollut henkilöstön edustajia mukana

Omavalvontasuunnitelma 4 (22) 1.4 Riskien hallinta RISKIEN JA EPÄKOHTIEN TUNNISTAMINEN JA KORJAAVAT TOIMENPITEET Riskinhallinta kohdistetaan kaikkiin omavalvonnan osa-alueisiin. Omavalvontasuunnitemassa on kuvattava, miten toimintayksikön riskinhallinta toteutetaan ja miten riskinarvioinnin tuloksena saatu tieto esiin tulleista laatupoikkeamista ja vaaratilanteista käsitellään ja dokumentoidaan. Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan kuvaus menettelystä, miten korjaavat toimenpiteet toteutetaan. Turun kaupungille on laadittu Turvallisuussuunnitelma. Paikallisen turvallisuussuunnitelman tavoitteena on lisätä turvallisuuden tunnetta ja parantaa kaikkien kuntalaisten turvallisuutta onnettomuuksien, tapaturmien, rikosten ja häiriöiden määrää vähentämällä. Turvallisuussuunnittelu on osa kunnan normaalia toimintaa ja sen toimeenpanoa seuraa valtuusto. Kotihoitoon on laadittu Kotihoidon turvallisuusopas henkilökunnalle. Kotihoidon turvallisuusoppaan pohjalta jokaiselle kotihoidon lähipalvelualueelle laaditaan oma turvallisuusopas. Turvallisuusoppaassa otetaan kantaa työyksikön toimitilojen kiinteistö-, palo- ja tietoturvallisuuteen sekä henkilöstön turvallisuuteen vaikuttaviin asioihin. Henkilöstön turvallisuus Henkilöstön turvallisuus, työsuojelu ja työhyvinvointi muodostavat yhdessä henkilöstön hyvinvoinnin ja turvallisuuden. Yhteistyössä henkilöstön, lähiesimiesten, johdon ja työterveyshuollon ja työsuojelun kanssa pyritään ennaltaehkäisemään epäkohtien syntymistä. Työtapaturmia ja vaara- ja uhkatilanteita seurataan ja jokaisesta työtapaturmasta ja vaara- ja uhkatilanteesta täytetään ilmoitus- lomake, joka käsitellään johdon ja esimiehen sekä työsuojelutoimikunnan toimesta. Työssä esiintyviä riskitekijöitä pyritään vähentämään ennakolta ja puuttumaan epäkohtiin, järjestämällä henkilöstölle ja esimiehille aiheesta koulutusta ja tekemällä yhteistyötä eri asiantuntijoiden, kuten työsuojelu ja turvallisuussuunnittelija ym. kanssa yhteistyötä. Turvallisuusasiat huomioidaan myös koulutussuunnitelmassa ja perehdytyksessä. Turvakorttikoulutus pidetty 3.3.2015 kouluttajana: Varsinais- Suomen Pelastuslaitoksen. Osallistujat kotihoidon palveluesimiehet, hyvinvointikeskusten esimiehet, palveluohjauksen esimies, palvelupäälliköt ja avopalvelujen johtaja. Turun kaupungin henkilöstön turvallisuutta kehitetään yhdessä Työsuojelutoimikunnan kanssa. Kaikki työtapaturmat raportoidaan ja niitä käsitellään tulosalueiden johtoryhmissä. Esimerkiksi työntekijän kaatumisiin liittyen on työntekijöiden käyttöön hankittu kenkiin kiinnitettäviä liukastusesteitä. Lisäksi henkilöstön työhyvinvointia seurataan työterveyshuollon toimesta mm. työpaikkaselvitysten avulla. Turun kaupungin hyvinvointitoimialalle on laadittu valmiussuunnitelma poikkeustilanteiden hoitamista varten. Valmiussuunnitteluun sisältyy myös sähkökatkoksiin ja käytössä olevien tietojärjestelmien käyttökatkoihin varautuminen ja ohjeistaminen. Turun kaupungin hyvinvointitoimialalle on laadittu Potilasturvallisuussuunnitelma, joka käsittää periaatteet ja toiminnot, joiden tavoitteena on varmistaa hoidon turvallisuus sekä suojata potilasta vahingoittumasta. Siihen sisältyy ennakoiva riskien arviointi, vaaratilanteita ehkäisevät ja tunnistetuilta riskeiltä suojaavat toimet, sekä toiminnan jatkuva kehittäminen. Tavoitteena on luoda toimintakulttuuri, jossa korostuu potilaiden turvallista hoitoa edistävä systemaattinen toimintatapa, sekä sitä tukeva johtaminen, arvot ja asenteet. Hyvinvointitoimialan yhteisiä potilasturvallisuusasioita käsittelee potilasturvallisuusneuvottelukunta ja sen lisäksi tulosalue- ja yksikkötasolla johto ja esimiehet yhdessä turvallisuusasiantuntijoiden kanssa. Kokonaisvastuu potilasturvallisuudesta on hyvinvointitoimialan perusterveydenhuollon tulosaluejohtajalla, terveyskeskuksen vastaavalla lääkärillä, mutta potilasturvallisuuden toimeenpanovastuu on linjaorganisaation johdolla, viranhaltijoilla ja vastuu-henkilöillä. Lisäksi jokainen hyvinvointitoimialan työntekijä vastaa potilasturvallisuuden toteutumisesta omassa työssään. Kotihoidossa on nimetty henkilö, joka osallistuu potilasturvallisuusneuvottelukunnan kokouksiin ja tuo siellä sovitut asiat johdon käsiteltäväksi.

Omavalvontasuunnitelma 5 (22) Potilasturvallisuusindikaattoreiksi on valittu (HaiPro) vaaratapahtumien määrä ja laatu, hoitoon liittyvät muistutukset, kantelut ja potilasvahinkoilmoitukset, hoitoon liittyvät infektiot, lääkintälaitteisiin liittyvät vaaratapahtumat ja lääkehoitoon liittyvät sivuvaikutukset. Infektioidentorjuntayksikön tehtävänä on hoitoon liittyvien infektioiden, resistenttien bakteereiden ja tartuntatautien seuranta ja torjunta sekä infektioepidemioiden havaitseminen ja pysäyttäminen. Tavoitteena on sairaala- ja laitoshygieenisten toimintojen tehostaminen, potilasturvallisuuden parantaminen, hoidon laadun kohentaminen sekä kustannussäästöt alhaisen infektioesiintymisen ja hyvän mikrobiresistenssitilanteen myötä. Kotihoidossa seurataan käsidesin kulutusta. Kotihoidossa on määritelty infektioyhdyshenkilöt alueittain. Sairaala-apteekin tulee edistää lääkehuollon turvallisuutta ennakoivasti ohjeistamalla lääke- ja lääkitysturvallisuuden kannalta kriittisiä toimintoja. Sairaala-apteekin tulee vuosittain tehtävillä yksikkökäynneillä sisäisten tarkastusten keinoin varmistua siitä, että yksiköissä noudatetaan lääketurvallisuutta sekä lääkitysturvallisuutta ja lääkehuollon asianmukaisuutta edistäviä toiminta- ja työtapoja. Kotihoidossa on lääkehoitosuunnitelma, jonka toteutusta valvoo kotihoidon lääkehoitotyöryhmä (ohjaus, opetus alueilla, osaamisen varmentaminen. LOVE ja omat osaamisen varmentamiskäytännöt, toteutuksen valvonta ja HaiPro- ilmoitusten läpikäynti ja toimenpiteet niihin liittyen). Teknisen huollon vastuulla on sosiaali- ja terveydenhuollon laiteturvallisuudesta erityisesti käyttötarkastus ja huoltomerkinnät sekä ja valvonta ja hälytysjärjestelmien toimivuus. Kaikki kotihoidon lääkehankinnat tehdään keskitetysti Hyvinvointitoimialan hankintakäytäntöjen mukaisesti, näin ne vastaavat lääkintälaitteille asetettuja vaatimuksia ja niiden käytön osaamisesta huolehditaan. Myös laitteiden toimivuudesta huolehditaan säännöllisesti ja tarkastuksista pidetään kirjaa, esim. verensokerimittausten tulosten oikeellisuus varmistetaan säännöllisesti laadunvarmennuskierroksella ja tulokset raportoidaan sekä palautteen mukaiset toimet laitetaan välittömästi käytäntöön. Potilaslain mukaisesti terveydenhuollon toimintayksiköille on nimettävä potilasasiamies. Jos potilaan hoidossa on tapahtunut hoitovirhe tai vahinko, potilasasiamies neuvoo häntä tekemään vahinkoilmoituksen Potilasvakuutuskeskukselle sekä hakemaan korvausta potilasvahinkolain perusteella. Sosiaaliasiamies toimii asiakkaiden edunvalvojana sosiaalihuollon palveluita koskevissa kysymyksissä. Hän ohjaa ja neuvoo julkisen ja yksityisen sosiaalihuollon asiakasta sosiaalihuollon asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa ja tiedottaa asiakkaan oikeuksista. Sosiaaliasiamiehen tehtävä on neuvoa antava, hän ei tee päätöksiä eikä myönnä etuuksia. Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on lähinnä tiedottaa asiakkaiden oikeuksista ja tarvittaessa avustaa asiakkaita muistutusten tekemisessä. Sosiaaliasiamies antaa vuosittain kaupunginhallitukselle selvityksen, jossa hän voi yleisellä tasolla puuttua sosiaalihuollon toteuttamisessa havaitsemiinsa epäkohtiin. Potilas- ja sosiaaliasiamiehen yhteistiedot ovat nähtävillä yksiköissä ja henkilöstö huolehtii asiakkaiden informoinnista. Merkittävästi toimintaan vaikuttavassa muutoksessa on muutoksen suunnittelusta vastaavan henkilön vastuulla varmistaa, että tehdään erillinen riskianalyysi, jonka tavoitteena on tunnistaa mahdolliset uhkatekijät, arvioida niihin liittyvät riskit ja varmistaa riittävä varautuminen niihin. Riskejä arvioidaan laaja-alaisesti ottaen huomioon mahdolliset vaikutukset sekä potilaiden, henkilöstön, ympäristön että organisaation kannalta. Riskin todennäköisyyden ja seurausten arvioinnissa tulee huomioida jo olemassa oleva varautuminen. Toteutetut suojaukset, koulutukset ja varmistukset vähentävät riskin suuruutta. Riskianalyysin lopputuloksena saadaan lista kaikista tunnetuista vaaratekijöistä ja niihin liittyvistä riskeistä sekä määritellään tarvittavat toimenpiteet riskien hallintaan ja niiden toteuttamisvastuut. Vaaratapahtumien määrää ja laatua seurataan HaiPro-raportointijärjestelmän avulla. HaiPro-ilmoituksia voivat tehdä sekä henkilökunta että asiakkaat ja omaiset. Kotihoidossa tehdyt HaiPro-ilmoitukset käsitellään järjestelmässä lähipalvelualueen lähiesimiehen ja nimetyn sairaanhoitajan toimesta ja tuodaan sitten alueen henkilökunnan yhteiseen käsittelyyn ja laaditaan toimenpiteet. Lääkehoitoon liittyviä HaiPro-ilmoituksia käsitellään kotihoidon lääkehoitotyöryhmässä ja laaditaan koko kotihoitoa koskevia toimenpiteitä. Kotihoidon johtoryhmä käsittelee vuo-

Omavalvontasuunnitelma 6 (22) sittain HaiPro-tilastoja ja antaa tarvittaessa koko kotihoitoa koskevia ohjeistuksia. Kotihoidon edustaja vie kotihoidon asiat käsiteltäväksi koko hyvinvointitoimialan potilasturvallisuusneuvottelukuntaan. Vaaratapahtumat luokitellaan riskin todennäköisyyden ja tyypillisten seurausten mukaan merkityksettömiksi, vähäisiksi, kohtalaisiksi tai vakaviksi riskeiksi. Vakavien riskien vaaratapahtumien tutkinta toteutetaan erikseen nimettävän selvitystyöryhmän toimesta. Tapahtuman kulku, myötävaikuttaneet tekijät ja tutkinnan perusteella tehdyt johtopäätökset kirjataan erilliseen tutkintaraporttiin, mikä käsitellään potilasturvallisuusneuvottelukunnassa. Johtopäätösten perustella annetaan toimenpidesuositukset. Vaarat ja haitat-kartoitus tehdään Hyvinvointitoimialalla kolmen vuoden välein. Kartoituksen perusteella saatavat yhteenvedot käsitellään toimintayksiköissä ja tehdään tarvittava toimenpidesuunnitelma. Kuvaus siitä, miten korjaavista toimenpiteistä tiedotetaan henkilöstölle ja tarvittaessa yhteistyötahoille Henkilöstöpalavereissa ja asianomaisille henkilökohtaisesti Psykososiaalinen tuen tarpeen selvittäminen ja hoidon järjestäminen esim. työterveyshuollon psykologipalvelut. Työsuojelu, työsuojeluvaltuutetut, työkykykoordinaattori, työterveyshuolto, turvallisuussuunnittelija, johto ja lähiesimiehet sekä henkilöstö yhteistyössä. Lisätietoa tästä muun muassa STM:n julkaisuja 2011:15: Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle ja turvallisuussuunnittelijoille: http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1571326 2. Asiakkaan asema ja oikeudet 2.1 Hoito- ja palvelusuunnitelma Kuvaus asiakkaan ohjauksesta, neuvonnasta ja palveluntarpeen arvioinnista, palvelusopimusen/hallintopäätöksen ja hoito- ja palvelu/asiakassuunnitelman laatimisesta ja päivittämisestä sekä asiakkaan osallistumisesta päätöksentekoon. Turun kaupunki tarjoaa palveluneuvontaa ja ohjausta. Sosiaalihuoltolain (17.9.1982/710) 40 mukaan 75 vuotta täyttäneen kuntalaisen palvelutarpeen arviointi tulee toteuttaa seitsemän arkipäivän kuluessa yhteydenotosta. Palveluneuvontaa tarjotaan eri puolilla kaupunkia palvelupisteissä esim. vanhusten tuki- ja kohtaamispaikka POI- JUssa. Palveluohjausyksikkö vastaa kaikkiin vanhuspalveluihin liittyviin kysymyksiin joka arkipäivä puhelimitse. Palveluohjauksen henkilökunta tekee tarvittaessa palvelutarpeen arviointia myös kotikäyntinä. Kohdennettua palveluohjausta tarjotaan vuosittain 80v täyttäneille Hyvinvointia ennakoivilla kotikäynneillä. Laki ikääntyneen asiakkaan toimintakyvyn tukemisesta ja sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) velvoittaa tukemaan asiakkaan voimavaroja ja selviytymistä kotona mahdollisimman pitkään. Jokaiselle kotihoidon hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevalle kuntalaiselle laaditaan yhdessä hänen kanssaan yksilöllinen asiakaslähtöinen tavoitteellinen hoitosuunnitelma, jossa voimavarojen kartoittamisen jälkeen kirjallisesti kuvataan, mitkä ovat asiakkaan voimavarat mitä hän kykenee itse tekemään ja missä hän tarvitsee apua, huolenpitoa ja hoitoa. Kotihoidon palvelutarpeen arviointi tehdään kotihoidon lähipalvelualueilla osana kotiin annettavien palveluiden palveluprosessia. Kolmen kuukauden välein tarkastetaan hoitosuunnitelma mittareiden ja näyttöön perustuvan asiakastiedon mukaisesti, puolen vuoden välein tarkastetaan palvelu- ja hoitosuunnitelma samoin perustein. Tarvittaessa tehdään muutoksia jatkuvasti asiakkaan toimintakyvyn muuttuessa.

Omavalvontasuunnitelma 7 (22) 2.2 Asiakkaan kohtelu Asiakkaan itsemääräämisoikeuden vahvistaminen edellyttää, että asiakkaan itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan ja hänen annetaan mahdollisuus vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun sekä toteutukseen. asiakkaan voimavarat tunnistetaan ja vahvistetaan voimavaralähtöisyys periaatteen mukaisesti. huomioidaan aina asiakkaan oikeus osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon, asiakkaan aito kuuleminen ja hänen tarpeidensa ja toiveidensa selvittäminen sekä laaja-alainen tuen tarpeen arviointi asiakas on oman vointinsa asiantuntija antamalla oikeaa tietoa tilanteestaan ja siihen johtaneista syistä potilasasiakirjoihin merkitään asiakkaan kertomat tiedot, tuntemukset ja mielipide ennen hoidon toteuttamista. Päätöksen hoidon toteuttamisesta tekee kuitenkin aina terveydenhuollon ammattihenkilö. Asiakas ei voi vaatia itselleen mitä tahansa hoitoa. Hoidon on aina oltava lääketieteellisesti perusteltua. huolehditaan, että asiakkaalla on tarvittava tieto, jotta hän voi tehdä itseään koskevia päätöksiä annetaan asianmukaista tietoa asiakkaan tilanteeseen liittyvistä hoitovaihtoehdoista, niiden merkityksestä sekä riskeistä. Näiden tietojen pohjalta asiakas tekee päätöksen, suostuuko hän ehdotettuun hoitoon varmistetaan, että asiakas on ymmärtänyt annetun tiedon ja tuetaan asiakasta itseään koskevassa päätöksenteossa. Asiakkaalle annettu informaatio sekä sen pohjalta tehty hoitopäätös kirjataan potilasasiakirjoihin asiakkaalla on oikeus myös kieltäytyä ottamasta vastaan terveydentilaansa koskevaa tietoa tai ehdotettua hoitoa ja hoitotoimenpiteestä. Tällöin asiakas ottaa vastuun omasta tilanteestaan ja hoitoa jatketaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla. Vastuu lääketieteellisestä hoidosta on lääkärillä. Hoidon ja palvelun laatuun asiakkaan kielteinen suhtautuminen ei saa vaikuttaa. mikäli asiakas ei jonkun syyn vuoksi pysty päättämään hoidostaan, niin hänen laillinen edustajansa on mukana päätöksenteossa. pyritään siihen, että hoito vastaisi parhaalla mahdollisella tavalla asiakkaan omaa tahtoa ylläpidetään asiakkaan kykyä ja taitoa itsemääräämiseen palvelu- ja hoitosuunnitelmassa. asiakkaalla on mahdollisuus käyttää itsemääräämisoikeuttaan omaa hoitoansa koskien myös ennakoivasti tekemällä hoitotahto. Hoitotahto on asiakkaan vakaan harkinnan perusteella ilmaisema tahto siltä varalta, ettei hän onnettomuuden tai vakavan sairauden vuoksi pysty osallistumaan päätöksentekoon itseään koskevissa hoitoratkaisuissa. Kotihoidon työntekijöiden päivittäistä toimintaa ohjaa Hoidon ja huolenpidon päätöksenteon opas, eettiset ohjeet kotihoidossa, ammattiliittojen ammattieettiset ohjeet, jne. palvelu- ja hoitosuunnitelman laatiminen (kartoituskäyntiohje) Laki asiakkaan asemasta ja oikeuksista, sosiaalihuolto- ja terveydenhuoltolaki. Turun kotihoidossa on käytössä kotihoitokansio, jota säilytetään asiakkaan kotona. Kansioon on kirjattu asiakkaan oma tahto sekä toiveet. Asiakkaan hoidon tarpeen arvioinnin apuvälineenä käytetään ennakoivaa riskikartoituslomaketta, joka sisältää myös asiakkaan hoitoon osallistavia kysymyksiä. Ennakoiva riskikartoitus-lomaketta käytetään systemaattisesti vähintään kolmen kuukauden välein. 2.3 Asiakkaan osallisuus Kuvaus asiakaspalautteen hankinnasta suhteessa laadunhallintaan ja potilasturvallisuuteen (Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan menettelyt, joilla asiakkailta ja omaisilta kerätään palautetta, miten asiakaspalautteita käsitellään ja miten sitä käytetään hyväksi toimintaa kehitettäessä) Turun kaupungilla on yhtenäinen asiakaspalautejärjestelmä, johon kirjautuu kaikki asiakkailta ja omaisilta tullut palaute. Asiakkailla ja omaisilla on mahdollisuus vaikuttaa saamaansa hoitoon ja kohteluun antamalla palautetta hoitoa antaneeseen yksikköön. Välittömän palautteen voi antaa suoraan hoitavaan yksikköön joko suullisena tai kirjallisena. Palautteen antaminen pyritään tekemään mahdollisimman vaivattomaksi sekä asiakkaille että omaisille.

Omavalvontasuunnitelma 8 (22) Tavoitteena on kuulla palvelujen käyttäjää monipuolisesti ja ottaa aktiivisesti palautetta vastaan pitkin vuotta osana asiakaspalvelun kehittämistä. Jatkuva palaute ja sen pyytäminen: jokaisella asiakkaalla palautuslomake, Turun kaupungin palautelinkki Kaikki palautteet kirjataan järjestelmään. Asiakastyytyväisyyttä seurataan jatkuvasti asiakkailta ja omaisilta saadun palautteen perusteella (keskustelut, puhelut, sähköposti). Kirjalliset asiakastyytyväisyyskyselyt toteutetaan säännöllisesti vuosittain kotihoidon asiakkaille ja heidän omaisilleen. Asiakkaiden antama palaute huomioidaan kotihoidon toiminnan ja hoitotyön kehittämisessä. Asiakkaalla ja omaisella on mahdollisuus tehdä haitta- ja vaaratapahtumailmoitus sähköisesti. Kuvaus asiakaspalautteiden käsittelystä yksikössä/palvelutoiminnassa Asiakaspalautteen vastaukset analysoidaan ja kerätään yhteiselle koontilomakkeelle. Saadut tulokset käsitellään ja keskustellaan yhdessä henkilökunnan kanssa aluepalavereissa. Esiin tulleiden puutteiden korjaamiseksi tehdään yhteinen toimintasuunnitelma ja mietitään ratkaisua vastaisen varalle. Mikäli palaute aiheuttaa toimenpiteitä, ne huomioidaan. Palaute käydään läpi myös omaisten kanssa mahdollisuuksien mukaan. Kuvaus asiakaspalautteen käytöstä toiminnan kehittämisessä Asiakkaiden antama palaute huomioidaan toiminnan ja kotihoidon kehittämisessä. Asiakaspalautteessa esiin tulleiden ongelmakohtien ja kehittämiskohteiden pohjalta laaditaan tavoitetasot ja aikataulu sekä suunnitelma ongelmakohtien korjaamiseksi. Asiakaspalautteita käytetään tulevan vuoden toiminnan sisällön kehittämiseen ja palveluiden järjestämiseen. Kehitetään jatkuvasti säännöllistä asiakaspalautteiden kehittämisjärjestelmää. 2.3 Asiakkaan oikeusturva Kuvaus asiakkaan ohjauksesta, neuvonnasta ja palveluntarpeen arvioinnista, palvelusopimuksen/hallintopäätöksen ja hoito- ja palvelu/asiakassuunnitelman laatimisesta ja päivittämisestä sekä asiakkaan osallistumisesta päätöksentekoon Yhteydenottotilanteessa tiedustellaan asiakkaan esitiedot, tehdään palvelutarpeen esiselvitys huomioiden kotihoidon asiakaskriteerit, arvioidaan hoidon tarve ja ohjataan tarpeen mukaan toisen palvelutuottajan piiriin. Tarpeen mukaan sovitaan palvelutarpeen arviointikäynnistä (hoiva- ja hoitotakuu). Kartoituskäynti/arviointikäynti tehdään tarpeen mukaan moniammatillisesti, johon osallistuu asiakas ja mielellään omainen/läheinen, joka tuntee asiakkaan. Hoitaja huolehtii palvelutarpeen arvioinnissa asiakkaan aktiivisesta roolista ja osallistumisesta palveluista ja hoidosta sopimiseen. Kartoituskäynnillä arvioidaan asiakkaan kokonaisvaltainen palvelujen tarve ja hyödynnetään mittareita. Käynnillä selvitetään palvelumaksut ja palveluvaihtoehdot. Hoitaja kartoittaa asiakkaan etuuksien saamisesta ja tarpeen mukaan auttaa/ohjaa tukien hakemisessa. Hoito- ja palvelusuunnitelma tehdään yhteistyössä asiakkaan kanssa ja hoitaja sopii asiakkaan kanssa palvelujen aloituksesta. Hoitaja tekee asiakkaan tarpeen mukaan lähetteitä jatkohoitoihin. Käynnin jälkeen kirjataan Pegasosasiakastietojärjestelmään käynnillä sovitut asiat ja viedään asiakkaalle kirjallisesti tiedoksi sovitut asiat. Palvelun mukaan tehdään maksupäätökset, jotka esimies allekirjoittaa ja lähettää asiakkaalle kotiin (päätöksen mukana muutoksenhakuohje). Hoito- ja palvelusuunnitelma päivitetään asiakkaan kanssa asiakkaan hoidon ja palvelujen tarpeen muuttumisen yhteydessä.. Mikäli asiakas ei jonkun syyn vuoksi pysty päättämään hoidostaan, niin hänen laillinen edustajansa on mukana päätöksenteossa. Pyritään siihen, että hoito vastaisi parhaalla mahdollisella tavalla asiakkaan omaa tahtoa. Turun kotihoidossa on käytössä kotihoitokansio, jota säilytetään asiakkaan kotona. Kansioon on kirjattu asiakkaan oma tahto sekä toiveet. Asiakkaalla on mahdollisuus käyttää itsemääräämisoikeuttaan omaa hoitoansa koskien myös ennakoivasti tekemällä hoitotahto. Hoitotahto on asiakkaan vakaan harkinnan perusteella ilmaisema tahto siltä varalta, ettei hän onnettomuuden tai vakavan sairauden vuoksi pysty osallistumaan päätöksentekoon itseään koskevissa hoitoratkaisuissa.

Omavalvontasuunnitelma 9 (22) Kuvaus siitä, miten toteutetaan asiakkaan mahdollisuus tutustua yksikköön etukäteen Asiakkeelle ja omaiselle voidaan lähettää materiaalia kotihoidosta etukäteen, ennen ensimmäistä kotihoidon hoitopalaveria. Hoitopalaverissa asiakas tutustuu tiimin sairaanhoitajaan ja mahdollisesti myös tulevaan omahoitajaan. Kuvaus siitä, miten asiakasta informoidaan sopimusten (palvelusopimus, vuokra ym.) sisällöstä, palvelun kustannuksista ja sopimusmuutoksista. Hoito- ja palveusuunnitelma tehdään yhdessä asiakkaan kanssa. Asiakas saa em. suunnitelmasta kopion myös itselleen. Palvelun kustannukset määräytyvät asiakkaan bruttotulojen ja palveluiden määrän mukaisesti. Asiakas saa palvelusta kustannuspäätöksen kotiin. Päätöksestä asiakkaalla on oikeus valittaa niin halutessaan. Kuvaus asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja osallistumisen toteutumisesta (yksityisyys, intimiteettisuoja, henkilökohtainen vapaus, koskemattomuus; perustuslain 7 ja10, asiakaslaki 8-10 ) Tuetaan asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta sekä vaikutusmahdollisuuksia oman hoitonsa suunnitteluun ja toteutukseen. Tarjotaan tietoa ja etsitään erilaisia vaihtoehtoja tukemaan kotona selviytymistä sekä kannustamaan hoitoon sitoutumista. Kuvaus menettelystä, miten huolehditaan ja kuka vastaa asiakkaan hallussa olevista rahavaroista, avaimista ja muista tavaroista Asiakkaan avaimet luovutetaan kotihoidon käyttöön allekirjoittamalla avaintenluovutuslomake. Samaa lomaketta käytetään avaimia palautettaessa. Asiakkaan avaimet säilytetään numeroituina lukollisessa kaapissa kotihoidon toimistotiloissa. Asiakkaan lääkkeet pyritään säilyttämään asiakkaan kotona lukitussa kaapissa. Mikäli asiakkaan lääkkeitä joudutaan säilyttämään kotihoidon tiloissa ovat ne lukitussa kaapissa (vrt. lääkehoitosuunnitelma). Kuvaus rajoitteiden ja pakotteiden käytön kriteereistä, päätöksenteosta, menettelytavoista, kirjaamisesta ja rajoitus-toimenpiteiden vaikutusten seuraamisesta (katso mm. lastensuojelulain 11 luku, kehitysvammalaki, valvontaohjelmat) Suositellaan laadittavaksi menettelytapaohjeet Kotihoidossa pyritään käyttämään rajoitteita ja pakkoa ainoastaan viimeisenä vaihtoehtona. Pyritään sopimaan asiakkaan ja omaisen ja muiden hoitoon osallistuvien kanssa menettelytavoista, joilla päästään yhteistyöhön. Myös koulutuksella pyritään vaikuttamaan henkilöstön osaamiseen toimia haasteellisissa tilanteissa ammatillisesti. Mielelenterveyslain mukaiset toimenpiteet kotihoidossa Muistisairaiden asiakkaiden päätöksenteon rajoittaminen, asiakas ei ymmärrä omaa tilaansa ja asiakas on vaaraksi omalle terveydelleen ja turvallisuudelleen Päihdeongelmaisten asiakkaiden hoitorajoitteet Hoidon ja palveluiden rajoittaminen esimerkiksi aggressiivisilla asiakkailla Epäsiistin asunnon siivoaminen Yllä mainituissa tilanteissa esim. lääkäri mukaan päätöksentekoon ja monialaisen asiantuntijatyöryhmän/ asiantuntijoiden käyttö asiakaskohtaisissa tilanteissa, silloin kun arvioidaan asiakkaan hoitoa ja hoidon järjestämistä ja hoitoa koskevaa päätöksentekoa. Tarvittaessa asiakkaan hoidosta päättää lääkäri. Kotihoidon palvelut voidaan myös lopettaa tai niitä voidaan rajoittaa joissakin tilanteissa, jos asiakaskäynnit aiheuttavat työterveys- ja työturvallisuusriskin työntekijöille. Tällöin kotikäynneille lähtee mukaan toinen työntekijä tai tarvittaessa vartija ja/ tai päätetään muista asiakaskohtaisista hoitoon liittyvistä päätöksistä yhteistyössä hoitavan lääkärin kanssa. Kuvaus menettelytavasta, jos todetaan, että asiakasta on kohdeltu epäasiallisesti tai loukkaavasti Asiakkaan epäasiallinen tai loukkaava kohtelu on aina kiellettyä. Asiakkaan epäasiallinen kohtelu käsitellään aina työyksikössä. Epäasiallista kohtelua voivat olla esim. henkilökunnan toimesta tapahtuva epäasiallinen käsittely ja puhuttelu tai tiedon välitykseen liittyvät seikat. Hoitoon tai kohteluun tyytymätön voi tehdä potilaslain mukaisen kirjallisen muistutuksen terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle. Muistutusmenettelyssä asiakkaita ohjataan kuitenkin ensisijaisesti selvittämään tilannetta

Omavalvontasuunnitelma 10 (22) heidän asiaansa hoitaneiden henkilöiden tai esimiehen kanssa heti, kun ongelmia ilmenee. Potilas voi tehdä kantelun Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoon (Valvira), Lounais-Suomen aluehallintovirastolle (AVI), eduskunnan oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille tai suoraan hyvinvointitoimialalle. Mikäli epäasiallinen tai loukkaava asiakkaan kohtelu yksilöityy johonkin hoitajaan, käsitellään asia hänen kanssaan ja tarvittaessa ryhdytään työnjohdollisiin toimenpiteisiin (mm. varoitukset, irtisanominen). Jos muistutus koskee koko työyhteisöä, niin asia keskustellaan alue-/tiimipalaverissa ja vastine tehdään yhdessä. Kun työntekijä havaitsee asiakkaan epäasiallista kohtelua, niin asiaan on puututtava heti. Asia käsitellään ensin omassa tiimissä ja jos tilanne toistuu, on tapahtumasta ilmoitettava esimiehelle ja työntekijän käytöksestä tehdään puheeksiotto. Kuvaus asiakassuhteen päättymiseen liittyvien asioiden valmistelusta ja toteuttamisesta (asiakkaan siirtäminen hoitopaikasta toiseen jne) Asiakkaan siirtyminen pyritään hoitamaan asiakkaan kanssa yhdessä sopien ja asiakkaan toiveet huomioiden. Kun asiakas siirtyy esimerkiksi laitoshoitoon, turvataan tiedonkulku ja hoidon jatkuvuus. Asiakassuhteen päättyessä asiakkaan palvelut kirjataan Pegasos potilastietojärjestelmään päättyneeksi. Kotihoidon asiakastiedot poistetaan. Tietosuoja tulee huomioida tietojen siirtämisessä yksiköstä toiseen. Jos asiakas on tyytymätön saamaansa kohteluun, hänellä on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Kun palvelu perustuu ostopalvelusopimukseen, muistutus tehdään järjestämisvastuussa olevalle viranomaiselle (Valviran ohje 8:2010). Henkilö/taho ja yhteystiedot, jolle muistutus osoitetaan ja kuvaus muistutusten käsittelystä Asiakas/potilas voi tehdä muistutuksen vapaamuotoisena tai valmiille lomakkeelle. Muistutuksena käsitellään palautetta, jonka potilas nimeää muistutuksesi tai jonka sellaiseksi voi tulkita. Muistutukset ohjataan kirjaamoon, jossa ne kirjataan ja skannataan salaisena asiana asianhallintajärjestelmään (Joutsen). Kirjaamo arkistoi alkuperäisen muistutuksen ja lähettää kopion ja valmistelupyynnön ao. palvelualuejohtajalle. Palvelualuejohtaja lähettää asian valmisteltavaksi asianomaisen yksikön johdolle. Muistutuksen tekijälle vastataan kirjeitse kohtuullisessa ajassa. Muistutuksen asianmukainen käsittely on osa palvelujen hyvää laatua ja laadun kehittämistä. Asiakkaan tulee saada muistutukseen selkeä ja asiallinen vastaus, josta on käytävä muun ohella ilmi, mihin toimenpiteisiin muistutuksen johdosta on ryhdytty tai miten asia on muuten ratkaistu. Ratkaisu on aina perusteltava. Vastaus viedään tulosalueella asianhallintajärjestelmään (Joutseneen). Palvelualuejohtaja vie asian tarvittaessa johtoryhmään tiedoksi ja kehittämistoimenpiteitä varten. Asiakasmaksuvalitukset menevät selvityksen jälkeen yksilöjaostoon hyväksyttäväksi. Sosiaaliasiamiehen ja Potilasasiamiehen yhteystiedot, tehtävät ja menettelytavat (neuvontatehtävä, avustustehtävä, tiedotus- ja koulutustehtävä, palvelujen laadun seuranta ja palautteen antaminen). Sosiaaliasiamies toimii asiakkaiden edun valvojana sosiaalihuollon palveluita koskevissa kysymyksissä. Sosiaaliasiamies ohjaa ja neuvoo julkisen ja yksityisen sosiaalihuollon asiakasta sosiaalihuollon asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa ja tiedottaa asiakkaan oikeuksista. Sosiaaliasiamies Rita Salviander Potilasasiamiehen tehtävänä on neuvoa potilaita potilaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa, avustaa potilasta Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) 10 :n 1 ja 3 momentissa tarkoitetuissa asioissa, tiedottaa potilaan oikeuksista, sekä toimia muutenkin potilaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi. Potilasasiamies Merja Lamminen Kuvaus kuluttajasuojaa koskevasta informaatiosta Huolehditaan, että asiakkaalla on tarvittava tieto, jotta hän voi tehdä itseään koskevia päätöksiä. Annetaan asianmukaista tietoa asiakkaan tilanteeseen liittyvistä hoitovaihtoehdoista, niiden merkityksestä sekä riskeistä. Varmistetaan, että asiakas on ymmärtänyt annetun tiedon ja tuetaan asiakasta itseään koskevassa päätöksenteossa. Kotihoidon asiakkaan valitessa palvelusetelituottajan palvelut, hänen suhteensa palveluntuottajaan on kuluttajasuojalain alainen. Asiakas tekee sopimuksen palveluntuottajan kanssa kotihoidon palvelutarpeen mukaisesti arvioiduista palveluista. Palvelusetelijärjestelmässä kunta ei tule sopimusosapuoleksi, kun palvelusta sovitaan sillä kyseessä on kuluttajan asemassa olevan asiakkaan ja palveluntuottajan välinen sopimus. Tästä informoidaan asiakasta.

Omavalvontasuunnitelma 11 (22) Asiakkaan asemaan ja oikeuksiin liittyvä kehittämissuunnitelma Vuosittain tehtävä Avopalvelujen Asiakastyytyväisyyskysely ja tulosten käsittely esimiesten ja henkilöstön kanssa ja tuloksista tehtävät toimenpiteet toiminnan kehittämissuunnitelmaan. Asiakkaan osallisuutta (Vanhuspalvelulaki ja Ikäihmisten palvelujen laatusuositus) oman hoitonsa suunnitteluun vahvistetaan, tämä on tavoitteena koko Avopalveluiden kotihoidossa. Erityisen tuen ja hoidon tarpeessa olevien asiakkaiden hoidon ja huolenpidon, asioiden selvittämisen, palvelutarpeen arvioinnin selvittäminen ja omatyöntekijä/ vastuutyöntekijä mallin suunnittelu (SHL 1301/2014). Tämä edellyttää Avopalvelujen Vastuutyöntekijä- mallin suunnittelua) ja Omahoitaja/ vastuutyöntekijä-mallin suunnittelua.

Omavalvontasuunnitelma 12 (22) 3. Palvelun sisällön omavalvonta Kriteereitä ja tasoja on määritelty toimintakohtaisissa valtakunnallisissa valvontaohjelmissa, jotka löytyvät Valviran kotisivuilta: http://www.valvira.fi/ 3.1. Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta Kuvaus asiakkaiden suoriutumista, toimintakykyä, elämänhallintaa sekä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ylläpitävästä ja edistävästä toiminnasta Turun kaupungin vanhuspalveluiden asiakkaalle laaditaan yksilöllinen hoitosuunnitelma, jossa huomioidaan yksilön kuntoutumisen lähtökohdat ja tavoitteet. Työ tapahtuu vanhuspalvelulain, terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain sekä monien muiden sosiaali- ja terveydenhuoltoa säätelevien lakien, laatusuositusten ja käypähoitosuositusten puitteissa. Toimintaa ohjaavat eri ammattikuntien eettiset ohjeet sekä viimeisimpään tutkimustietoon pohjautuvat suositukset ja menetelmät. Suunnitelmassa kuvataan asiakkaan saama palvelu tarvelähtöisesti, jossa huomioidaan asiakkaan fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tarpeet. Asiakkaiden toimintakyvyn arviointiin on yhdenmukainen ohjeistus, joka pitää sisällään toimintakyky mittarit: FIM,GDS, MNA Rava, ennakoiva riskikartoitus, Frop, Laaja kaatumisvaaran arviointi, kaatumisriskiseula, MMSE ja kellotesti, RAI. Asiakkaan hyvinvointia ylläpitävää ja edistävää toimintaa kuntouttavalla työotteella toteutettuna ovat: arkiliikkumissopimus aktiivikuntosaliryhmä kotiinkuntoutumistoiminta (gpk, tiimit) fysio- ja toimintaterapeuttien toiminta omine testeineen muistikuntoutus vapaaehtoistoiminta kuntouttava kauppa hyvinvointia edistävät kotikäynnit, hyvinvointineuvonta ja palveluohjaus harrastus- ja viriketoiminta ulkoilu hoitopalaverit THL:n liikuntasuositukset eri-ikäisille: http://www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa_terveydesta/elintavat/liikunta ja www.käypähoito.fi/ tai www.terveysportti.fi 3.2 Ravitsemus Miten seurataan asiakkaiden riittävää ravinnon ja nesteen saantia sekä ravitsemuksen tasoa. Ikääntyneiden ravitsemussuositusten (Ravitsemussuositukset ikääntyneille: Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2010) tavoitteena on, että hoitohenkilökunta tunnistaa käytännön hoitotyössä ravitsemustilan heikkenemisen ja osaaa toteuttaa ravitsemushoitoa osana ikääntyneen ihmisen hyvää hoitoa. Suositusten tavoitteena on myös selkeyttää iäkkäiden ihmisten eri elämänvaiheessa ravitsemukseen liittyviä keskinäisiä eroja ja ravitsemushoitoa.

Omavalvontasuunnitelma 13 (22) Hoitohenkilökunta arvioi asiakkaan ravitsemustilan, huomioi erityisruokavaliot, lisäravinteen tarpeet ja mieliruuat sekä seuraa ruokailun toteutumista tarvittaessa valvotusti (muistisairaat), huolehtii tiedonkulusta ja kirjaamisesta, osallistuu myös ravitsemusneuvontaan. Pitää tarvittaessa asiakkaasta nestelistaa ja ravitsemuspäiväkirjaa. Huolehtii jääkaapin sisällöstä sekä ateriapalvelun/kauppapalvelun/kuntouttava kauppa/kaupparinki järjestämisestä asiakkaalle. Lisäksi hoitajilla on mahdollisuus konsultoida eri asiantuntijoita ravitsemukseen liittyvissä ongelmissa, jotka vaikeuttavat ravinnon saantia esimerkiksi suun hoito. Ravitsemusterapeutit osallistuvat tarvittaessa erityisosaamista vaativien asiakkaiden ravitsemushoitoon. Ravitsemukseen liittyvää tiedon keruuta toteutetaan erilaisin mittarein. MNA -ravitsemuskartoitus, ennakoiva riskikartoitus 3kk välein, painon seuranta/bmi vähintään 3kk välein. Ravitsemusta seurataan, toteutetaan ja arvioidaan yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaan. 3.3 Hygieniakäytännöt Kuvaus hygieniakäytännöistä ja infektiotartuntojen ehkäisemisestä sekä epidemiatilanteissa toimiminen Miten seurataan yksikön yleistä hygieniatasoa ja varmistetaan hygieniahoitokäytäntöjen toteutuminen Turun kaupungilla on laadittu hygieniaohjeet joita kaikkien tulee noudattaa. Ohjeet sisältävät mm. tietoa aseptisesta työskentelystä, asiakkaiden hoidossa huomioitavista käytänteistä, kuten käyntijärjestyksestä, suojavaatteiden käytöstä sekä käsihuuhteiden käytöstä huomioiden myös eristysasiakkaat. Hygieniaohjeissa on toimintaohjeita eri tilanteita varten. Infektioiden torjuntayksikössä toimii kolme hygieniahoitajaa, jotka palvelevat hyvinvointitoimialan yksiköitä. Kullakin hygieniahoitajalla on oma vastuualueensa. Jokaisessa yksikössä toimii hygieniavastaava, joka tuo ajankohtaista tietoa muulle henkilökunnalle esim. vuotuiset tilastot käsihuuhteiden käytöstä. Uusien työntekijöiden, opiskelijoiden ja muun henkilökunnan perehdytys tapahtuu omassa yksikössä. Jokaisessa yksikössä löytyy hygieniakansiot. Koulutetut infektioyhdyshenkilöt ns. Infy-ryhmä kokoontuu säännöllisesti hygieniahoitajan johdolla. Ryhmässä on edustus eri lähipalvelun yksiköistä. Desinfektio-aineen kulutusraportti käsitellään kotihoidon palveluesimiesten kokouksissa ja sovitaan tarvittavat toimenpiteet. Hoitosuunnitelmassa tulee olla kuvattuna miten asiakkaan yksilöllinen hygieniahoito toteutuu: kartoitetaan hygieniassa avun tarve, pyykkihuolto, ihon kunto, yleinen siisteys, ravitsemus, liikunta, jalkineet, jalkahoidot, suunhoito (minimihuomiolista), vaippa-asiat, saunapalvelun tarve, mahdolliset siivoussetelit. - kts. potilasturvallisuussuunnitelma seuranta ja valvonta 3.4 Terveyden- ja sairaanhoidon järjestäminen Miten varmistetaan, että hammashoito, kiireetön ja kiireellinen sairaanhoito sekä äkillistä kuolemantapausta koskevia ohjeita noudatetaan. Pitkäaikaissairaiden asiakkaiden terveyden edistäminen ja seuranta. Ketkä vastaavat asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoidosta. - lääkärijärjestelmä (tk tai kotihoidon lääkäri) - päivittäiseen suun hoitoon ohjaaminen ja sen varmistaminen sekä tarvittaessa konsultaatiot esim. suuhygienisti ja ohjataan hoitoon - perehdytys - toimintaohjeet esim. päivystykseen meneminen, kuoleman tapaukset, gerpoli, kotiutushoitajat, kh päivystävä sh, päivystys. laminaattiohjeistus - seurataan eri mittauksin - toimintakykymittarit ym. muut mittarit kts yllä - kuntouttava työote - kokonaisvastuu: lääkäri, sairaanhoitaja/terveydenhoitaja, Kts. Päätöksenteko-ohje: Tiimin sairaanhoitaja vastaa ja lääkäri vastaa. Yksikön sisällä jokainen työntekijä vastaa omasta työstään asiakkaan/potilaan terveydentilan seurannassa - systemaattinen kirjaaminen /hyvä yksilöllinen hoitosuunnitelma. - esimies vastaa riittävästä resurssista, koulutettu henkilökunta, osaamisen varmistaminen

Omavalvontasuunnitelma 14 (22) ja riittävä perehdytys, tiedonkulku - hyvinvointia edistävä kotikäynti - kotihoidon diabeteshoitaja - pitkäaikaissairaiden hoitotarvikkeet (terveydenhuoltolaki) Kuvaus menettelystä, miten toimintayksikön lääkäripalvelut järjestetään ja mikä taho vastaa asiakkaiden sairauden hoidosta kiireettömissä tilanteissa - lääkärijärjestelmä (tk tai kotihoidon lääkäri), tk-vastaanotto, - kh lääkäri 1.käynti, vuosikontrollikäynnit: labrat ja tutkimukset. yl. lääkäri käy kerran viikossa tiimissä aina konsultaatiomahdollisuus Kuvaus menettelystä kiireellisen sairaanhoidon tarpeessa olevan asiakkaan hoitamiseksi Tk-lääkäri akuuttiaika kh lääkärin konsultaatio Gerpoli EPLL Kotihoidon päivystävän sairaanhoitajan konsultaatio Kuvaus erikoissairaanhoidon käytöstä ja saatavuudesta (terapiapalvelut, lastenpsykiatrian käyttömahdollisuudet, psykiatrinen hoito, jne.) - muistipolilla geriatrin arviointi - mp päivystysyksikkö - palliatiivinen hoito - kaupunginsairaala - lääkinnällisen kuntoutuksen terapiapalvelut ja Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin alueellisen apuvälineyksikön apuvälinepalvelut - Tyks 3.5 Lääkehoito Kuvaus lääkehoitosuunnitelman ylläpidosta, päivittämisestä ja toimeenpanosta sekä toteuttamisen seurannasta (Lääkehoitosuunnitelma tulee laatia sosiaali- ja terveysministeriön Turvallinen lääkehoito -oppaan (2005:32) mukaisesti.) STM:n opas löytyy osoitteesta: http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1083030 Kirjataan lääkehoidon vastuuhlö ja kuvaus menettelystä, miten lääkehoitosuunnitelmaa seurataan ja päivitetään Lääkehoidon vastuuhenkilöitä ovat ylilääkäri ja avopalvelujen johtaja. Lääkehoitoneuvottelukunnan tehtävät ovat peruslääkevalikoiman valinta ja ylläpitäminen, lääkekulutusten seuranta ja analysointi, lääkehoidon seuranta ja kehittäminen ja lääkehoidon laadun parantaminen. heidän tehtävänä on myös laatia ja päivittää lääkehoitosuunnitelmaa. (Auditoitu 2012) Neuvottelukunnan alaisuudessa toimii lääkehoitotyöryhmä, johon osallistuu jokaisen yksikön lääkehoitovastaava. Heidän tehtävänään on lääkehoitosuunnitelman toteutus ja seuranta. Lääkehoitotyöryhmä päivittää lääkehoitoon liittyviä prosesseja. Hoitohenkilökunta suorittaa lääkeosaamisen varmentamisen ja siihen liittyvät näytöt säännöllisin väliajoin. (Love) Seurannasta vastaa lähiesimies. Hyvinvointitoimialalla on käytössä HaiPro järjestelmä mm.lääkehoitopoikkeamien raportoimiseen. HaiProlääkepoikkeamailmoitusten käsittelijöinä toimivat lähiesimiehet. Tämän lisäksi kotihoidon lääkehoitotyöryhmä käsittelee lääkepoikkeamaraportteja kaksi kertaa vuodessa. jokaisella asiakkaalla on yksilöllisessä hoitosuunnitelmassa kuvattuna tarpeen mukaan lääkehoidon toteutuminen.

Omavalvontasuunnitelma 15 (22) 3.6 Yhteistyö eri toimijoiden kanssa Kuvaus menettelystä, miten yhteistyö ja tiedonkulku asiakkaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajien kanssa toteutetaan. Työ on moniammatillista tiimityötä ja tavoitteena on kaikkien toimijoiden yhteinen palvelu- ja hoitosuunnitelma. Hoitosuunnitelmaan kirjataan kaikki hoitoon osallistuvat tahot. Yhteistyö tapahtuu erilaisissa hoitopalavereissa, puhelimitse, tietosuoja huomioiden sähkö-ja Pegasospostitse sekä sähköisen lähetejärjestelmän avulla. Tärkeässä osassa tiedon välityksessä on hoitotytön systemaattinen kirjaaminen ja yhteinen sairauskertomusjärjestelmä.(altti, ekanta). Yksityisten toimijoiden kanssa voidaan yhteistyöpyyntöjä tehdä paperilomakkeiden välityksellä ellei sähköisiä lomakkeita ole. Eri toimijoiden kanssa järjestetään säännölliset tapaamiset toimintakäytäntöjen ja prosessien päivittämiseksi, toimivuuden ja tiedonkulun varmistamiseksi. Palvelun sisällön kehittämissuunnitelma Vastuutyöntekijän toiminnan määrittely (Vanhuspalvelulaki) ja Omatyöntekijän/vastuuhoitajan määrittely (SHL uusi laki)

Omavalvontasuunnitelma 16 (22) 4. Asiakasturvallisuus Asiakasturvallisuuden kehittämiseksi laaditaan toimintasuunnitelma, jossa käsitellään välittömään asiakastyöhön liittyviä turvallisuuteen liittyviä riskejä Yksikön turvallisuussuunnittelusta ja turvallisuustoiminnasta vastaavan/vastaavien yhteystiedot Hyvinvointitoimialan turvallisuussunnittelija Turjo Jaakkola Vanhus- ja vammaispalvelut/ Avopalvelut johto ja lähipalvelualueiden palveluesimiehet Kuvaus asiakasturvallisuuden varmistamisesta (kotiin annettavissa palveluissa, lastensuojelussa, vammais- ja ikäihmisten palveluissa olevat erityispiirteet huomioitava) Potilaan näkökulmasta potilasturvallisuus ilmenee vaikuttavana ja turvallisena hoitona, josta aiheutuu mahdollisimman vähän haittoja. Potilaalle annetaan ymmärrettävällä tavalla tietoa hänen sairaudestaan ja hoidostaan sekä kannustetaan tekemään kysymyksiä hoitoonsa liittyvistä asioista. Haittatapahtuman sattuessa siitä kerrotaan potilaalle ja hänen niin toivoessaan myös omaisille. Hoidon toteuttamisessa varmistetaan selkeä työnjako, riittävä toiminnan seuranta ja varmistaminen, inhimillisten virheiden hallinta ja tehokas tiedonkulku huomioiden erityisesti potilaan siirtoon liittyvät työvaiheet Potilasturvallisuuden kannalta on erittäin tärkeää jatkuva hoitotyön kirjaaminen. Kirjaamisen avulla hoitotyö dokumentoidaan. Tämä varmistaa tiedonkulun hoitohenkilökunnan ja esim. hoitavan kotihoidon lääkärin välillä, Kirjaamisen avulla voidaan arvioida jälkikäteen myös hoitotyön toimenpiteiden vaikuttavuutta ja turvata hoitohenkilökunnan oikeusturvan toteutuminen. Analyysimittari laadunvarmennus webropolin avulla seurataan laatua. Lisäksi toteutetaan esim. Vanhuspalveluissa säännöllisesti haavakysely, minkä avulla arvioidaan haavahoidon tilannetta kotihoidossa. Kotihoidossa on nimettynä lukuisia erilaisia vastuuhenkilöitä esim. lääke- ja kirjaamisvastaavat, haavavastaavat, vierivastuuhoitajat, joiden tehtävänä on hoidon laadun seuranta. 4.1. Henkilöstö Kuvaus henkilöstön määrästä, mitoituksesta ja rakenteesta; ammatillinen ja avustava henkilöstö (otetaan huomioon, sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslain, valvontaohjelmien säädökset) Peruskotihoidon henkilöstömäärä ja rakenne sh/th lh/ph kh/hoitaja ka/hoitoapulainen yhteensä 1.10.2014 70 396 82 75 623 Koko kotihoito kokonaisuutena ja sen lisäksi ko. yksikön henkilöstörakenne. 4.1.4. Henkilökunnan rekrytointia koskevat periaatteet ja kuvaus menettelystä, miten rekrytoinnissa otetaan huomioon erityisesti asiakkaiden kodeissa ja lasten kanssa työskentelevien soveltuvuus ja luotettavuus Turun kaupunki käyttää kaikessa rekrytoinnissa kuntien tarpeisiin kehitettyä sähköistä Kuntarekry-järjestelmää. Kotihoidossa lähiesimies arvioi edellyttääkö yksikössä olevien asiakkaiden hoitoisuus ko. hetkellä sijaisen palkkaamista. Vakituisen henkilöstön palkkaamiseen täyttöluvat antaa toimialajohto. Rekrytoinnissa huomioon otettavat asiat ovat: tehtävän vaatima kelpoisuus, henkilön soveltuvuus ja työkokemus sekä yksikön olemassa olevat tarpeet esim. halutaan vahvistaa erilaista osaamista yksikössä. Rekrytoinnissa noudatetaan hyvää hallintoa ja päätöksentekoperiaatteita. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten pätevyyttä koskeva lainsäädäntö, rekrytointiohjeet, asiakaspalvelun ja hoitotyön laadun kehittäminen sekä osaamisen kehittämisen vaatimukset ja täydentämistarpeet henkilöstössä huomioidaan myös rekrytointeja tehtäessä, Henkilötietosuojalaki ja luottamuksellisuus, hyvä hallinto ja hyvät johtamiskäytännöt. 4.1.5. Henkilökunnan ja opiskelijoiden perehdyttäminen asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan sekä omavalvonnan toteuttamiseen Perehdyttäminen koskee kaikkia työhön tulevia henkilöitä sekä työtehtäviä vaihtavia työntekijöitä. Myös pitkän poissaolon jälkeen töihin palaava työntekijä on tärkeää perehdyttää työssä tapahtuneisiin muutoksiin. Uusille työntekijöille on laadittu itseopiskelupaketti, joka sisältää kattavan infokokonaisuuden palvelussuhteen kannalta keskeisistä asiois-

Omavalvontasuunnitelma 17 (22) ta ja työskentelystä Turun kaupungilla. Yleisten perehdyttämisen periaatteiden osalta on Turun kaupungilla voimassa kaupunginhallituksen henkilöstöjaoston hyväksymä ohje. (Khh 3.6.2002 161). Vastuu perehdyttämisen toteuttamisesta on esimiehellä ja perehdyttäminen tapahtuu työajalla työtehtävien ohessa ja paikallisesti sovittavalla tavalla. Kotihoidon perehdytysmateriaalit, perehdytyskansio, ohjelmiin perehdyttäminen. Kotihoidossa lähiesimies nimeää perehdytettävälle työntekijän/työntekijät, jotka huolehtivat perehdyttämislomakkeissa, tarkistuslistoissa nimettyjen asioiden perehdyttämisestä. Kaikki uudet työntekijät allekirjoittavat käyttäjätunnussitoumuksen, joka käsittää tietosuoja- asiat. Navisec- turvallisuustesti. Henkilökunta on käynyt potilasturvallisuusverkkokoulutuksen. Henkilökunta perehdytetään lääkehoitosuunnitelmaan, potilasasiakirjat, laitteet, lääkeluvat, vierinäytteenotto ym. Epäpätevät työntekijät ohjeistus uusitaan ja tehdään kehittämissuunnitelma vuoden 2015 aikana. 4.1.3. Henkilöstövoimavarojen riittävyyden varmistaminen Kotihoidossa henkilöstövoimavarojen riittävyyden varmistamiseksi on perustettu koko kotihoitoa palveleva varahenkilöstö äkillisiin ja ennalta suunnittelemattomiin yhden päivän poissaoloihin arkisin päivävuoroihin. Viikonloppuisin sekä aamu- että iltavuorojen äkillisten poissaolojen varalle on olemassa varallaolojärjestelmä, jolloin kotihoitoalueen työntekijä voidaan hälyttää tarvittaessa töihin. Kotihoidon Liikkuva resurssipooli on suunnitteilla ja valmisteilla vuonna 2015 Avopalvelujen kotihoidon toiminnan turvaamiseksi, akuuteissa henkilöstön sairauspoissaolojen sijaisuusjärjestelyihin ja akuutteihin resurssitarvevaihteiluihin. Pidempien ja ennalta suunniteltujen, kuten vuosiloma, poissaolojen ajaksi rekrytoitavien työntekijöiden palkkaamisen apuna käytetään sähköistä rekrytointijärjestelmää. Turun kaupungin rekrytointipalveluyksikkö tukee esimiehiä rekrytoinneissa mm. siten, että järjestelmässä olevat työnhakijat on jo rekrytointiyksikössä haastateltu ja heidän työkokemus- ja koulutustietonsa on tarkastettu. Yksikön esimiehen vastuulla on aina omaan yksikköönsä tehtävät rekrytoinnit. Mikäli esimies rekrytoi suoraan, tulee hänen tarkistaa tiedot (terhikki) 4.1.6. Henkilöstön täydennyskoulutusta koskevat periaatteet ja käytännöt Turun kaupunginhallituksen hallintojaoston 11.6.2012 143 hyväksymässä henkilöstökoulutusta koskevissa ohjeissa määritellään täydennyskoulutusta koskevat periaatteet ja käytännöt. Täydennyskoulutuksella tarkoitetaan koulutusta, jonka avulla ylläpidetään ja kehitetään työssä tarvittavaa osaamista. Työntekijöille/viranhaltijoille tarkoitettua täydennyskoulutusta järjestetään ns. keskitettynä henkilöstökoulutuksena ja virastojen/laitosten itse järjestämänä koulutuksena tai ulkopuoliselta taholta hankittuna koulutuksena edellyttäen, että em. koulutus täyttää täydennyskoulutukselle asetetut vaatimukset. Lisäksi kuntatyönantajilla on terveyden- ja sosiaalihuollon ammattiryhmien täydennyskoulutuksen järjestämisestä lakisääteinen velvoite. Henkilöstön kehittämiseen liittyvät suunnitelmat ja periaatteet, kuten henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat, käsitellään työnantajan ja henkilöstön välisessä yhteistoiminnassa (KYtL 4 ). Turun kaupungin koulutussuunnitelman tavoitteena on varmistaa henkilöstön ammatillisen osaamisen ylläpitäminen, tasapuolisuuden toteutuminen koulutuksen suunnittelussa ja koulutukseen osallistumisen periaatteissa sekä kehittää osaamistarpeiden ennakointia ja osaamisen strategista johtamista. Koulutussuunnitelma on laadittu osana prosessia, joka on käynnistynyt valtioneuvoston esityksellä ammatillisen osaamisen kehittämiseen ja yhteistoimintasääntelyyn liittyvästä lakikokonaisuuden muutoksesta. Suunnitelma on voimassa kalenterivuoden kerrallaan. Seuraavan vuoden koulutussuunnitelmaa kerätään talousarviosuunnittelun mukaisessa vuosirytmissä. Muutokset suunnitelmaan tapahtuvat Yhteistoiminta-käsittelyn myötä. Yksittäisten työntekijöiden kehittymis- ja koulutustarpeet käydään läpi vuosittain kehityskeskustelussa.vanhus- ja vammaispalvelut/ Avopalveluiden osalta vuosittain laaditaan Koulutussuunnitelma, jota ajantasaistetaan koko ajan. Koulutuksella pyritään vastaamaan esim. lainsäädännön muutoksiin, toimintaympäristön, asiakastyön ja työvälineiden muutoksiin ja muihin työssä ilmeneviin osaamisen kehittämishaasteisiin. Koulutussuunnitelman ohella henkilöstön kehittämisen tavoitteita linjaavat Turun kaupunkistrategia 2029, Turun kaupungissa henkilöstöohjelma, Henkilöstö voimavarana 2014-2017 Turun kaupungin strateginen ohjelma, Kokonaisvaltainen työkyvyn hallintamalli, Hyvinvointitoimialan ja Vanhus- ja vammaispalvelut/ Avopalveluiden kehittämistoiminta sekä Turun kaupungin ja valtakunnalliset väestön ikääntymisestä johtuvat kotihoidon kehittämishaasteet kuin myös teknologian hyödyntäminen ja kehittäminen.

Omavalvontasuunnitelma 18 (22) 4.2 Toimitilat Omavalvontasuunnitelmaan laaditaan kuvaus toiminnassa käytettävistä tiloista ja niiden käytön periaatteista. Tilojen käytön periaatteissa kuvataan mm. asiakkaiden sijoittamiseen liittyvät käytännöt: mm. miten asiakkaat sijoitetaan huoneisiin, miten huolehditaan asiakkaiden yksityisyyden suojan toteutuminen tms. Lisäksi kuvataan potilasturvallisuuden kannalta kriittisten tilojen suunnittelu ja tilojen soveltuvuus käyttötarkoitukseensa. Kuvaus asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevat tilat (oma huone, huoneen koko, huonekalut jne.) 4.2 Toimitilat Kotihoito toimii asiakkaiden omissa kodeissa. Vanhus- ja vammaispalvelut/ Avopalvelut kotihoitopalvelujen tarkoituksena on tukea vanhuksen toimintakykyä ja elämänhallintaa siten, että hän voi asua turvallisesti kotona mahdollisimman pitkään. Kotihoito sisältää asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon liittyvissä tehtävissä avustamista ja kotisairaanhoitoa asiakkaan omassa kodissa. Poikkeuksena tästä ovat ne kotihoidon alueet, joiden asiakkaat asuvat joko kaupungin tai yksityisen yrityksen palvelutalossa. Kotihoidon henkilöstöllä on omat toimitilat, joissa ei hoideta asiakkaita, mutta voidaan joskus antaa palveluohjausta asiakkaalle tai asiakkaan omaiselle. Kotihoidon henkilöstön toimitilat voivat olla jonkun muun julkisen tilan yhteydessä, esim. hyvinvointikeskus, terveysasema tai kirjasto. kotihoidon turvallisuusopas henkilökunnalle toimitilan yleiset kiinteistön siivoukseen, hoitoon ja kunnossa- ja huolenpitoon liittyvät ohjeet ja sopimukset henkilöstön työvälineistä ja tarvikkeista on omat ohjeensa perehdytys henkilöstölle Kuvaus asiakkaiden yhteisessä käytössä olevista tiloista (ruokailutilojen toimivuus, harraste-, kuntoutus- ja toimintatilat, hygieniatilojen toimivuus, saunan käyttömahdollisuudet, jne.) Kotihoidon lisäksi asiakkaat voivat saada kotona asumisensa tueksi tukipalveluita, joiden tarkoitus on omalta osaltaan tukea kotona asumista. Näistä tukipalveluista vanhuskeskuksissa järjestettävä sauna- ja hyvinvointipäivä sekä geriatrinen päiväkuntoutus ja muistipäivätoiminta järjestetään näihin toimintoihin soveltuvissa toimitiloissa. Ko. yksiköiden osalta tarvitaan kuvaus yhteisten tilojen käytöstä, siivous- ja jäte ja pyykkihuolto. Ko. asiakirjat kuuluvat Vanhus- ja vammaispalveluiden asumispalveluiden toimintaan. Omavalvontasuunnitelmaan on kirjattava tiedot toimintayksikön siivousta ja pyykkihuoltoa koskevista käytännöistä. Tartuntavaarallisten jätteiden käsittely. (STTV:n oppaita 3:2006) Kaupungin toimitilojen sisäpuoliset puhtaanapitopalvelut perustuvat siivouspalvelusopimuksiin. Sopimuksiin on kirjattu tarkoituksenmukainen, tilakohtainen puhtaustaso, sopimusehdot ja ylläpitosiivouksen palvelumaksu. Kiinteistöliikelaitos hallinnoi siivouspalvelusopimuksia. Henkilökunnan vaatteiden pyykkihuollosta on tehty sopimus Turun tekstiilihuolto Oy:n kanssa. Viiltävän ja pistävän jätteen kuljetus/välivarastointi tapahtuu Kaupungin kuljetuksen toimesta. Jatkokäsittely Kuljetetaan kaatopaikalle haudattavaksi. Lääkejäte palautetaan selkeästi merkittynä sairaala-apteekkiin ja ko. jäteastia hävitetään Ekokemissä polttamalla. Kuvaus sisäilman laadunvarmistusmenettelyistä (kosteushaittojen toteamismenettelyt, sisäilman mittaukset, yhteistoiminta kiinteistönhuollon, terveydensuojeluviranomaisten kanssa, jne.) Hyvinvointitoimialalla noudatetaan sisäilmaohjeistusta ja toimitaan prosessikuvauksen mukaisesti. Mahdolliset ongelmat ilmoitetaan lähimmälle esimiehelle ja toimitaan prosessikuvauksen mukaisesti. Hyvinvointitoimialalla toimii sisäilmatyöryhmä. Ohjeistukset löytyvät Dotkusta.

Omavalvontasuunnitelma 19 (22) 4.3 Teknologiset ratkaisut Omavalvontasuunnitelmassa on kuvattava toimintayksikön käytössä olevat kulunvalvontalaitteet ja muut asiakkaiden ja henkilökunnan turvallisuuden varmistamiseksi tai palvelun toteuttamiseksi käytössä olevat laitteet sekä niiden käytön periaatteet. Omavalvontasuunnitelmaan on kirjattava vastuuhenkilö ja kuvaus siitä, miten varmistetaan asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevien turva- ja kutsulaitteiden toimivuus ja hälytyksiin vastaaminen. Kulunvalvonta Esmikko vrt. turvallisuussuunnitelma + yksiköissä voi olla omia: Tuomiokirkko, Puolala, listaa täydennetään tarvittaessa. Päivätoiminnassa oma turvaranneke (gerpäiväkunt) asiakkailla ja lisäksi sähköovilukitus rakennuksessa. Kameravalvonta. Kotona asuvien turkulaisten on mahdollista vuokrata turvapuhelin/turvaranneke, jonka avulla voi hälyttää apua yksityiseltä palveluntuottajalta. Turun kaupunki myöntää turvapuhelinpalvelua tukipalveluna vähävaraisille Turkulaisille ja ostaa palvelun samalta palveluntuottajalta, Mainio Vire Oy:ltä ja poikkeuksena Stella Ruusukorttelin kotihoidon asiakkailla toistaiseksi. Uutena palveluna on vuoden 2014 aikana tullut paikantava ranneke muistisairaita varten. Palveluntuottaja (Mainio Vire Oy), vastaa siitä että turvalaitteisto toimii. Perusvaatimuksena gsm-sovittimessa on akkuvarmennus sähkökatkon varalta ja soveltavuus turvapuhelinkäyttöön. Turvalaitteisto tulee ilmoittaa palveluntuottajalle (Turun kaupungille) automaattisesti, mikäli laitteisto havaitsee toiminnassaan jotain vikaa. Tarvittavat huolto - ja/tai korjaustoimenpiteet tulee tehdä vikailmoituksen saavuttua viipymättä asiakasturvallisuuden vaarantumatta. Mikäli rikkoutunut laite tulee vaihtaa uuteen, vaihto tulee tehdä viimeistään kolmen(3) arkipäivän kuluessa vikailmoituksen saapumisesta. Palveluntuottaja tulee vastaanottaa vikailmoituksia 24 h/vrk vuoden jokaisena päivänä. Palveluntuottajalle tulee mennä automaattisesti hälytys, mikäli asiakkaan turvalaitteistosta on paristo loppumassa. Palveluntuottaja vastaa asiakkaan turvalaitteiston paristojen vaihdosta. Palveluntuottaja vastaa toimivuuden testaamisesta vähintään kerran kuukaudessa esim. soittamalla asiakkaalle, jolla varmistetaan, että yhteydet toimivat. Henkilökohtaisen hälytyspainikkeen toiminnan asiakas testaa itse /kotihoidon henkilökunta testaa asiakkaan puolesta. Turun kaupungin peruspalvelulautakunta päätti 13.11.2009, että Turun kotihoitoon hankitaan toiminnanohjausjärjestelmä mobiiliratkaisuna. Järjestelmä sisältää integraatiot Pegasos potilastietojärjestelmään ja Titania työaikajärjestelmään, toiminnanohjauksen selainsovelluksena sekä mobiiliyhteydet mobiililaitteen ja palvelimen välillä. Potilastietojärjestelmässä asiakkaan palvelu- ja hoitosuunnitelman mukaiset asiakaskäynnit siirtyvät toiminnanohjausjärjestelmään, jossa työt voidaan jakaa työvuorossa olevien työntekijöiden kesken. Toiminnanohjauksessa tehdyt kotikäynnit ovat näkyvissä reaaliaikaisesti. Työntekijät kirjautuvat työpäivän aluksi mobiilisovellukseen henkilökohtaisella RFID tunnisteella ja aloittavat työajan. Asiakkaan luona työntekijä aloittaa asiakaskäynnin lukemalla asiakkaan tunnisteen ja samoin lopettaa asiakaskäynnin tunnisteella. Kotihoidon henkilökunnalla ei ole hälytyspainikkeita toimistoissa, mutta on esim. henkilöhälyttimet (ns. avaimenperä- painonappi, jota painamalla hälytysääni) Terveysaseman toimitiloissa voi olla hälytyspainike työhuoneessa.