Kaupunkiympäristön suunnittelu Yleiskaavoitus Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 Lausuntojen ja mielipiteiden tiivistelmät sekä niihin laaditut vastineet sekä vuorovaikutus valmisteluvaiheessa
Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön suunnittelu Yleiskaavoitus PL 487 33101 Tampere www.tampere.fi/kaavatjakiinteistot/kaavoitus/yleiskaavoitus
Sisällysluettelo Johdanto...5 Valmisteluvaiheen osallistumisesta...6 Lausunnot...7 Mielipiteet...35 Asukas- ja yleisötilaisuudet...96 Koillisen alueen asukas ilta Leinolan koululla 25.8.2016...96 Eteläisen alueen asukasilta Hatanpään koululla 30.8.2016...96 Kaakkoisen alueen asukasilta Hervannan vapaa-aikakeskuksessa 1.9.2016...97 Läntisen alueen asukas ilta Lielahtikeskuksessa 7.9.2016...97 Ranta-alueiden maanomistajat / vuokra oikeuden haltijat 31.8.2016...97 Tampere 2040 yleiskaavailta 8.9.2016...98 Kyselytunti Facebook 12.9.2016...99
4
5 Johdanto ampereen kaupunki laatii yleiskaavaa kantakaupungin alueelle. Yleiskaavassa päätetään maankäytön aluevarauksista, liikenteen pääverkosta sekä periaatteet fyysisestä julkisten palveluiden verkosta. Yleiskaava osoittaa kasvun suunnat ja periaatteet uusien asukkaiden, palvelujen, työpaikkojen ja kasvan liikenteen sovittamiseksi kantakaupunkiin nykyisten asukkaiden elinympäristön laatua heikentämättä. Kaavan tavoitevuosi on 2040. Yleiskaavaluonnos oli nähtävillä 11.8. 30.9.2016 välisenä aikana. Nähtävilläolon aikana kaavaluonnoksesta saatiin 150 mielipidettä ja 19 lausuntoa. Pirkanmaan maakuntamuseon ja ELY-keskuksen kanssa on pidetty luonnospalautetta koskevat työpalaverit. Palautteen pohjalta kaavaa tarkistetaan, niihin palautteissa esitettyihin näkökulmiin joihin ei tehdä muutoksia, on laadittu vastine. Mielipiteissä esille nousseet kysymykset liittyvät mm. toiveisiin aluerajausten ja käyttötarkoitusten muutoksista, erimielisyyksistä kaavan liikenneratkaisuista, Niihaman leirintäalueen sijainnista, ranta-alueita koskevista linjauksista sekä kaavaan liittyvän vuorovaikutuksen järjestämisestä ja tiedottamisesta. Lisäksi mielipiteissä on otettu kantaa Eteläpuistoa koskeviin suunnitelmiin ja aluetta koskevaan suunnitteluprosessiin. Lausuntojen keskeiset kysymykset liittyivät VAK-ratapihan käyttötarkoituksen muutokseen, keskusta-alueiden määräyksiin ja rajauksiin sekä kaupan mitoitukseen keskustoissa. Lausunnoissa esitettiin viherverkon kehittämisen tarve mm. liito-oravan huomioimiseksi. Liikennejärjestelmän osalta lausunnoissa huomautettiin mm. raitiotien esittämisestä kaavassa ja Lielahden lähijuna-asemasta. Lisäksi lausunnoissa esitettiin huomioita kaavaratkaisun pohjaksi vaadittavista lisäselvitystarpeista, kaavan esittämistavasta sekä kaavan vaikutusarvioinnin täydentämisen tarpeesta. Yleiskaavaehdotuksen valmistelu pohjautuu kaavaluonnoksesta saadun palautteen ja niihin laadittujen vastineiden pohjalta sekä kaavaan tehtävillä tarkistuksilla. Pia Hastio yleiskaavapäällikkö
6 Valmisteluvaiheen osallistumisesta Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunta hyväksyi kokouksessaan 9.8.2016 kantakaupungin yleiskaava 2040 luonnoksen ja valmisteluaineiston asetettavaksi nähtäville. Aineisto oli nähtävillä 18.8. - 30.9.2016 välisen ajan Palvelupiste Frenckellissä, kaikissa kaupungin kirjastoissa ja kaupungin nettisivuilla. Luonnoksesta lähetettiin 40 lausuntopyyntöä. Lausuntoja saatiin yhteensä 19 kpl, mm. kaikilta kantakaupungin naapurikunnilta, Tampereen yhdyskuntatekniikan toimijoilta, Liikennevirastolta, Pirkanmaan liitolta maakuntamuseolta ja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä useilta eri yhdistyksiltä. Osallisilla oli mahdollisuus jättää palautetta suoraan kirjaamoon ja kirjastoihin. Yhteensä mielipiteitä kaavaluonnoksesta saatiin noin 150 osalliselta. Uutena vaihtoehtona kokeiltiin karttapalautetta. Kaupungin karttapalveluun oli räätälöity työkalu, jolla pystyi antamaan suoraan paikkaan sidotun kommentin jostakin yleiskaavaluonnoksen kartasta. Karttapalveluun mielipiteensä jätti 14 osallista. Nähtävilläoloaikana pidettiin 5 asukas- ja yleisötilaisuutta joissa oli yhteensä n. 210 osallistujaa. Lisäksi kokeiltiin facebookissa yhtä iltapäivystystä, jossa kaavoittajat vastasivat asukkaiden kysymyksiin. Kysymyksiä esitettiin kuusi kappaletta. Palautteet (kpl) antajan mukaan Palautteet (kpl) lähteen mukaan Palautteet (kpl) tyypin mukaan Palautteet (kpl) kartoittain
7 Lausunnot 1. Kangasalan kunta...7 2. Pirkkalan kunta...8 3. Nokian kaupunki...9 4. Liikennevirasto...9 5. Tampereen Sähkölaitos Oy...11 6. Pirkanmaan Jätehuolto Oy...11 7. Tampereen Sähkölaitos Oy...11 8. Oriveden kaupunki...12 9. VR-Yhtymä Oy, täydennetty 30.10.2016...12 10. Tampereen kaupunki/vihersuunnittelu...12 11. Ylöjärven kaupunki...13 12. Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry, Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry...14 13. Tampereen polkupyöräilijät ry...15 14. Tampereen kaupunki/virpa/ympäristönsuojelu...16 15. Pirkanmaan liitto...21 16. Finavia Oyj...23 17. Pirkanmaan maakuntamuseo...23 18. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus...27 19. Tampereen kaupunki/kehittämis- ja suunnittelupalvelut...34 LAUSUNNON ANTAJA / LAUSUNNON TIIVISTELMÄ 1. Kangasalan kunta Tampereen kaupungin kokonaisvaltainen kehittäminen on tärkeää. Sekä rakennesuunnitelmassa että maakuntakaavaehdotuksessa tuodaan esiin myös vuoden 2040 jälkeisiä tavoitteita, joita kantakaupungin yleiskaavassa ei näytetä. Kantakaupungin kaava-aluetta on tarkasteltu laajoina kokonaisuuksina, joita halutaan kehittää monipuolisesti. Kaupungin kehittämislinjauksia tuodaan erinomaisesti esiin strategisissa kaavamerkinnöissä, esimerkiksi vyöhykerajauksissa. Monille alueille kohdistuvat monet tavoitteet voivat olla osin ristiriidassa keskenään. Kantakaupungin yleiskaava pohjautuu valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden lisäksi työn alla olevaan Pirkanmaan maakuntakaavaan sekä Kaupunkiseudun rakennesuunnitelmaan ja sitä toteuttavaan MAL-aiesopimukseen. Tampereen yleiskaavassa on varauduttu II-kehän kehittämiseen Ruskon-Kaukajärven osalta. Ojalan kytkeytyminen II-kehään tulee suunniteltavaksi myöhemmin. Kaavaehdotusta tarkistetaan raitiotielinjausten osalta siten, että se vastaa rakennesuunnitelman tavoitteita. Lähijunaliikenteen osalta yleiskaavaluonnos vastaa maakuntakaavan ratkaisua muilta osin, mutta Tampereen tavoitteena on lisäksi kehittää Epilä-Hiedanrantaa lähijunaliikenteen asemanseutuna. Yleiskaavan suunnittelualue on pääosin jo kertaalleen kaavoitettu ja rakennettu, mistä syystä alueiden kehittämiselle muodostuu päällekkäisiä ja paikoin myös toisistaan eroavia tavoitteita. Ojala-Lamminrahkan alueen tavoitteena on merkittävä asukasmäärä ja tehokas joukkoliikenne, mahdollisesti raitiotie. Yleiskaavassa runkolinjasto ulottuu Kangasalle asti ainoastaan Holvastintien kautta. Luonnoksen kartalla joukkoliikenteen runkolinjasto kuvaa etupäässä Tampereen sisäistä runkolinjastoa. Kaavaehdotuksesta joukkoliikenteen runkolinjasto korvataan kaavaselostuksen vinjettikuvalla, jossa näytetään myös seudullinen joukkoliikenteen runkolinjasto siltä osin kun se kytkeytyy Tampereen yhdyskuntarakenteeseen. Raitiotie esitetään yleiskaavaehdotuksessa rakennesuunnitelman mukaisesti Kangasalan rajalle saakka. VT12 kehitetään rakennesuunnitelman mukaan seudullisena runkobussilinjana eli nopeana yhteytenä Kangasalan keskustan ja Tampereen keskustan välillä. Myös valtatien estevaikutuksen vähentäminen on tärkeää. Tampereen ja naapurikunnan välisen nopean joukkoliikenneyhteyden merkitseminen Tampereen yleiskaavaan on tarpeen vain niiltä osin kuin tämä joukkoliikenneyhteys voi palvella maankäyttöä Tampereella. VT 12 Teiskontie välillä Kekkosentie-Heikkilänkatu on kaavaluonnoksessa merkitty joukkoliikenteen runkolinjaston osana. VT 12 osuudella Heikkilänkatu/Kangasala-raja ei ole mahdollista kehittää joukkoliikenteeseen tukeutuvaa maankäyttöä. (katso edellinen)
8 LAUSUNNON ANTAJA / LAUSUNNON TIIVISTELMÄ Ruskon työpaikka-alueen jatketta Kangasalan puolella on tarkoitus kehittää hyödyntämällä teknillisen yliopiston läheisyyttä ja yhteistyömahdollisuuksia. Yleiskaavassa Tampereen puolella Ruskon alue on osoitettu kehitettäväksi logististen toimintojen vyöhykkeenä. Kaupunkiseudun kannalta olisi hyödyllistä toteuttaa yhteisiä elinkeinoalueita koskevia tavoitteita ja linjauksia. Tampereella tuotannollisten ja logististen toimintojen alueita kehitetään nykyisillä ja yhdyskuntarakenteessa vielä mahdollisilla hyvillä sijainneilla. Alueen tukeutuminen II-kehään korostaa alueen merkitystä logistisille toiminnoille. Raja-alueiden yhteistyöllä saavutetaan tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia. Kangasalan kunnassa on vireillä strategisen osayleiskaavan laatiminen. Tiivistä yhteistyötä toivotaan myös jatkossa raja-alueiden suunnittelussa. 2. Pirkkalan kunta Tampereen kantakaupungin yleiskaava ulottuu Pirkkalan kunnan rajaan. Tärkeää raja-alueilla on, että tavoitteet, strategiset linjaukset, liikenne, viherverkot ja maankäytön suunnitelmat ovat yhteensopivia. Tampere tekee tiivistä suunnitteluyhteistyötä raja-alueilla naapurikuntien kanssa. Kaupunkiseudun kasvun jatkuessa yhteistyön merkitys tulee korostumaan entisestään. Tampere tekee tiivistä suunnitteluyhteistyötä raja-alueilla naapurikuntien kanssa. Kaupunkiseudun kasvun jatkuessa yhteistyön merkitys tulee korostumaan entisestään. Tampereen kaupunkiseudun valtuustoissa hyväksytyssä seudun rakennesuunnitelmassa Härmälä-Partola-Lakalaiva on osoitettu uudeksi aluekeskuskokonaisuudeksi. Härmälän-Partolan-Lakalaivan kokonaisuudelle tarvitaan monipuolista yhteissuunnittelua, jotta keskukset löytävät toisiaan täydentävät roolit ja kokonaisuudesta muodostuu toimiva, kaupunkimainen ja viihtyisä. Rakennemallin aluekeskuskokonaisuus olisi hyvä näkyä Tampereen kantakaupungin yleiskaavamerkinnöissä ja strategisissa linjauksissa. Yleiskaavaluonnoksen ratkaisu pohjautuu ensisijaisesti Tampereen kaupunkistrategian linjaukseen kaupungin kasvun suuntaamisesta nykyisen yhdyskuntarakenteen sisään, aluekeskuksiin, joukkoliikenteen laatukäytäville ja etelän suuntaiselle ratavyöhykkeelle. Lisäksi Pirkanmaan maakuntakaavaehdotus on pohjana yleiskaavaratkaisuille. Härmälä-Partola-Lakalaiva -kokonaisuudesta on tekeillä kaupunkiseudun rakennesuunnitelmaan pohjautuva ja MAL-aiesopimuksen mukainen aluekeskuskokonaisuutta koskeva tarkastelu yhteistyössä Pirkkalan kanssa. Luonnoksessa esitetty Tulevaisuuden vyöhyke voisi ulottua Rakennemalli 2040:n mukaisesti Pirkkalan puolella Partolaan ja Tampereen puolella Härmälään saakka. Merkinnällä on osoitettu kaupunkistrategian mukainen etelään suuntautuva kasvuvyöhyke, joka kytkeytyy HHT-vyöhykkeeseen sekä kaupunkiseudun eteläisiin uusiin työ- ja toimipaikka-alueisiin. Nuolialantien varren kehittämisen tavoite on ensisijaisesti joukkoliikenteeseen kytkeytyvä asuminen ja sen lähipalvelut. Kaavaehdotuksessa kehittämisen vyöhykkeitä on tarkistettu sekä nimien että rajausten osalta. Kasvun vyöhyke tarkistetaan ulottumaan Partolan alueelle Messukeskuksen kohdalla. Aiemmissa linjauksissa (TASE 2025) raitiotie on kulkenut Nuolialantie-Naistenmatkantie-reittiä. Tämä reitti on todettu yhdeksi kannattavimmista raitiotiereiteistä ja Pirkkala on pitkäjänteisesti kehittänyt Naistenmatkantien joukkoliikennekäytävää. On tärkeää että seutukunnallisissa linjauksissa, hankkeissa ja suunnitelmissa mukana ovat kaikki osapuolet yhteistyössä suunnittelemassa. Kaavaehdotusta tarkistetaan raitiotielinjausten osalta siten, että se vastaa rakennesuunnitelmaa. Maakuntakaava 2040-ehdotuksessa Sääksjärven rannalle on osoitettu taajamatoimintojen aluetta. Toivion vireillä olevassa osayleiskaavassa tutkitaan asutuksen laajentamista Sääksjärven ympäristössä. Lomarakennuspaikat Sääksjärven rannassa eivät ole linjassa maakuntakaavaehdotuksen kanssa. Sääksjärven rannassa olevat neljä lomarakennuspaikkaa ovat voimassa olevan yleiskaavan mukaiset ja niiden käyttötarkoitus pysyy samana yleiskaavaa varten tehdyn rantoja koskevaan linjaukseen mukaisesti (KH 20.6.2016). Maankäyttö Tampereen puolella ei estä Pirkkalaa osoittamasta rajaseutua vakituisen asumisen alueeksi maakuntakaavan mukaisesti.
9 LAUSUNNON ANTAJA / LAUSUNNON TIIVISTELMÄ Toivion osayleiskaavassa mietitään sujuvia liikenneyhteyksiä yli kuntarajojen. Lausunnossa tiedustellaan mahdollisuutta osoittaa tieyhteystarve Sarankulmasta Toivioon ja VT 3:lle. Virkistysyhteys Pirkkalan Partolaan Härmälän Vähäjärveltä olisi hyvä osoittaa Tampere-Pirkkalan raja-alueen liikenneselvityksen ja Naistenmatkantien Partolan kohdan aluevaraussuunnitelman (Sito 2015) liikennesuunnitelman mukaisesti. Tampereella on valmisteilla Pärrinmaan asemakaavatyö, jossa tutkitaan yleiskaavan teollisuusaluevarauksen toteuttamista. Asemakaava-alueen pohjoisosan kohdalla on luontoarvoja, mistä syystä lausunnossa esitetty tieyhteys ei ole toteutettavissa. Virkistysyhteys tarkistetaan kaavaehdotukseen laaditun selvityksen mukaisesti. 3. Nokian kaupunki Juhansuon osayleiskaavassa osoitettu Tampereen Myllypuron puolelle jatkuva kokoojakatu ei näy yleiskaavassa. Myllypuron teollisuusalueelta esitetään pistoraideyhteyttä Nokian puolelle tulevalle puunkäsittelyalueelle. Yleiskaavassa tulee huomioida joukkoliikenteen kehittäminen rakennesuunnitelman 2040 mukaisesti. Kaavakarttoihin tulee yhdenmukaistaa naapurikunnista esitettävä osuus, esim. himmennetyin kaavamerkinnöin, kokonaan valkoisena tai esim. naapurikuntien yleiskaavayhdistelmänä. Puuttuvat kadut tarkistetaan yleiskaavaehdotukseen. Pistoraiteen kustannus-hyötysuhde ei ole realistinen radan sijoittuessa Myllypuron Naturan vaikutusalueelle. Lisäksi radan aiheuttama tärinä Ikurin kaatopaikalle on huomioitava. Nokian kaupunki, jonka tarpeita yhteys palvelee, ei ole esittänyt selvityksiä, joiden pohjalta raiteeseen varautuminen voidaan osoittaa Tampereen yleiskaavassa. Tampereen kantakaupungin yleiskaava noudattaa pääosin rakennesuunnitelman periaatteita joukkoliikenteen kehittämisestä. Kaavaehdotuksen joukkoliikenteen runkolinjasto korvataan kaavaselostuksen vinjettikuvalla, jossa näytetään myös seudullinen joukkoliikenteen runkolinjasto siltä osin kun se kytkeytyy Tampereen yhdyskuntarakenteeseen. Seudullinen runkobussi on madollista toteuttaa Nokian moottoritielle. Kalkun seisakkeen esittämiselle yleiskaavassa ei ole maankäytöllisiä perusteita. Yleiskaavan pohjakartta on yleistetty kuvaus kantakaupungin liikenneverkosta ja rakennetuista alueista. Pohjakartan yhdenmukaisuuteen kiinnitetään huomioita kaavaehdotusta laadittaessa. 4. Liikennevirasto Ratapiha sijaitsee liikenteellisesti hyvässä paikassa, eikä siirrolle ole valtakunnallisen tavaraliikenteen kuljetusjärjestelmän kannalta toiminnallisia perusteita. Valtakunnallisen rataverkon toimivuus edellyttää, että ratapihatoiminnot myös pidemmällä aikavälillä on turvattava nykyisessä paikassa eikä ratapihan siirrolle ole taloudellisia edellytyksiä. Nykyinen ratapiha palvelee hyvin näköpiirissä olevia liikenteellisiä tarpeita ja toiminnan kehittämistä. Toiminta tulee turvata ja kehittämistä edistää MRL:n valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti. Ratapihan siirtämisen keskeinen tavoite on haittojen siirtäminen pois toiminnalliselta ja tiiviisti asutulta kantakaupungin alueelta. Siirron myötä Tampereen keskustaa, Rautaharkko-Lakalaivaa sekä ratapihaa ympäröiviä asuin- ja työpaikka-alueita koskevat häiriöt poistuvat, lisäksi alueiden maankäytön kehittäminen on mahdollista. Maakuntakaavaa varten tehdyissä selvityksissä on osoitettu, että ratapiha-alueen toiminnalliset edellytykset uudessa sijaintipaikassa on turvattu, lisäksi järjestelyratapiha voidaan toiminnallisesti kytkeä lähialueelle sijoittuvaan uuteen eteläisen Tampereen kaupunkiseudun työpaikka-alueeseen. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistamisen yhteydessä on esitetty tavoiteaihio, jonka mukaan suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset ja varastointialueet sekä vaarallisten aineiden kuljetusreitit ja kemikaaliratapihat sijoitetaan riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista. Tavoite tukee sekä maakuntakaavaehdotuksen että Tampereen kantakaupungin yleiskaavan ratkaisuja.
10 LAUSUNNON ANTAJA / LAUSUNNON TIIVISTELMÄ Tampereen kantakaupungin yleiskaavassa ei tule esittää järjestelyratapihalle toissijaista käyttötarkoitusta. Ratapihan siirtoon varautuminen ylittää kantakaupungin yleiskaavan aikajänteen. Tampereen kaupunkiseudun MAL-sopimuksessa 2016-2019 on yhtenä kärkihankkeena selvittää yhteistyössä, miten sekä Tampereen tavararatapihaa rataverkon merkittävänä solmupisteenä, että alueeseen kytkeytyvää maankäyttöä (ottaen huomioon mahdolliset vaarallisten aineiden kuljetuksista aiheutuvat vaara- ja haittatekijät) voidaan kehittää yhteiskunnan kokonaisedun kannalta parhaalla tavalla. Yleiskaavaluonnoksen kehittämistavoitteet eteläisen suunnan kasvun tavoitteista pohjautuvat sekä Tampereen kaupunkistrategiaan että Pirkanmaan maakuntakaavaehdotukseen. Toissijainen käyttötarkoitus on mahdollista siinä vaiheessa kun nykyisestä toiminnosta aiheutuva rajoite on poistunut. Härmälä-Partola-Lakalaiva -kokonaisuudesta on tekeillä Kaupunkiseudun rakennesuunnitelmaan pohjautuva ja MAL-aiesopimuksen mukainen aluekeskuskokonaisuutta koskeva tarkastelu. Liikennevirasto on kutsuttu työn ohjausryhmään. Lakalaiva-Rautaharkon uuden henkilöliikenteen aseman tarvetta ja roolia ei ole selvitetty. Aseman rakentaminen ei saa heikentää valtakunnallisen verkon toimivuutta ja kehittämismahdollisuuksia huomioiden myös nykyisen järjestelyratapihan toimivuus ja kehittäminen. Liikennevirasto käynnistää tarveselvityksen Riihimäki-Tampere rataosasta. Selvityksessä muodostetaan näkemys rataa koskevista tarpeista ja toimenpiteistä. Työhön sisältyy myös Lakalaiva-Rautaharkon uuden henkilöliikenneaseman tarpeen, merkityksen, teknisten toteuttamismahdollisuuksien ja -edellytysten yms. tarkastelu. Yleiskaavassa tulee huomioida selvitystyön tulokset. Lakalaivan alueen kehittämisessä on huomioitava VAK-ratapihasta aiheutuvat riskit ja alue tulisi osoittaa selvitysalueeksi, kunnes alueen kehitysmahdollisuudet ovat selkiytyneet. Samat rajoitteet koskevat myös Viinikanlahden puhdistamon aluetta. Tampereen keskustan eteläpuolelle on esitetty henkilöliikenteen asemaa, joka vahvistaa koko kaupunkiseutua, mutta myös Tampereen uutta Lakalaiva-Rautaharkon aluekeskusta siihen liittyvine työpaikka ja palvelutoimintoineen sekä Tampereen messu- ja urheilukeskuksen ympäristöä. Uusi asema helpottaa Tampereen päärautatieaseman tomivuuttaa lähijunaliikenteen määrän kasvaessa. Uuden aseman toteutuminen on pitkän aikavälin tavoite ja siten Liikenneviraston laatimat selvitykset tulevat jatkossa huomioiduiksi. Järjestelyratapihan ympärille ei osoiteta maankäyttöä rajoittavia merkintöjä koska yleiskaavaratkaisun ensisijainen tavoite on toimivan ja turvellisen yhdyskuntarakenteen kehittäminen ja siten ratapihasta johtuvien rajoitteiden vähentäminen. Lielahden lähijunapysäkkiä ei voi toteuttaa Ylöjärven radan varrelle, koska se vaarantaa valtakunnallisen liikenteen. Porin radan varteen pysäkkiä ei ole tutkittu, mutta sijainti olisi Hiedanrannan suhteen huono. Tesoman lähijunapysäkki on mahdollinen. Lielahden lähijunapysäkin, joka rakennesuunnitelmassa on nimetty Sellun seisakkeeksi, toteuttamistarve ja -mahdollisuudet kytkeytyvät hyvin tiiviisti Tampereen Hiedanrannan alueen käyttötarkoituksen muutokseen tulevina vuosikymmeninä. Tampereen kaupunki on järjestänyt Hiedanrannan alueesta suunnittelukilpailun, joka ratkaistiin alkuvuodesta 2017. Hiedanrannan alue rakennetaan raitiotiehen tukeutuen. Alueesta on ajateltu muodostuvan Tampereen läntisten osien keskus, jonne sijoittuu merkittävä määrä asumista, palveluja ja työpaikkoja. Mikäli Hiedanrannan alueelle, tarpeeksi lähelle mahdollista Lielahden lähijunapysäkkiä, eli Sellun seisaketta, suunnitellaan sellaisia maankäyttötoimintoja, kuten työpaikkoja ja palveluita, jotka edellyttävät hyvää seudullista saavutettavuutta, on Lielahden lähijunapysäkin jatkosuunnittelua edistettävä. Jatkosuunnittelussa etsitään seisakkeelle sellainen ratkaisu, jossa se palvelee mahdollisimman hyvin maankäytöstä syntyviä matkustustarpeita, eikä estä rautateiden tai maanteiden kaukoliikenteen toimintoja. Yleiskaavassa ei ratkaista seisakkeen sijaintia raiteen tarkkuudella. Yleiskaavaan on osoitettu meluselvitystarpeen alueet. Radan läheisyydessä kaavoitettaessa tulisi myös tärinähaitat huomioida vastaavalla tavalla. Tärinän vaikutuksia on selvitetty mm. raitiotien (2016), rataympäristön (2004) ja yksittäisten asemakaavojen osalta. Kaavaselostusta täydennetään tärinän osalta, mutta koska rakennustapa ja maaperä vaikuttavat olennaisesti tärinään, ei alueita esitetä yleiskaavakartalla.
11 LAUSUNNON ANTAJA / LAUSUNNON TIIVISTELMÄ Liikenneviraston Näsijärven ja Pyhäjärven vesiväylät tulisi esittää kaavakartalla. Muutettaessa VT9:n Olkahistenlahden siltoja mahdollisen moottoritieksi kehittämisen yhteydessä tulee varmistua vesiväylien vähintään nykyisistä mitoituksista. Kaavakarttaa täydennetään tarpeellisten vesiväylien osalta. 5. Tampereen sähkölaitos Oy Ryydynpohja-Naistenlahti välille ei ole tarvetta uudelle kaasuputkelle, vaan uudelle kaukolämpöputkistolle, mutta niitä ei ole aiemmin osoitettu yleiskaavassa. Kaavakarttaa tarkistetaan virheellisen merkinnän osalta. Geoenergian muodostumisvyöhyke -termin voisi korvata Geolämmön keruuvyöhykkeellä. Nekalan lämpökeskuksen kehittäminen geolämpöä hyödyntävänä laitoksena tullee mainita kaavaselostuksessa mahdollisena. Kaavamääräystä tarkistetaan lausunnossa esitetyllä tavalla. Kaavamerkintä ei ole velvoittava vaan informatiivinen. Laitoksen toteuttamisen edellyttämä lupaprosessi ja mahdollisesti tarve asemakaavan muuttamiseen tulee selvittää ennen hankkeen käynnistämistä. Seveso-kohteet voisi korvata Seveso- ja muut erityiskohteet termillä. Kaavamääräystä tarkistetaan siten, että määräys muutetaan muotoon 'Kemikaalilaitoksen konsultointivyöhyke'. 6. Pirkanmaan jätehuolto Oy Nekalan jäteaseman ympäristö tulisi osoittaa uuden jäteaseman tarvealueeksi, jotta turvataan vastaanottotoiminnan jatkuminen joko nykyisellä paikalla tai lähiympäristössä. Yleismääräystä jätehuollon osalta tulee täsmentää siten, että korttelikohtaisella keräyspaikalla tarkoitetaan useamman kiinteistön lähelle sijoittuvaa keräyspaikkaa päivittäisille jätteille ja että korttelikeräysmahdollisuus tulee tutkia niin täydennysrakentamisen kuin uusien asuinalueiden suunnittelun yhteydessä. Koska jäteaseman tarve on Nekalassa pysyvä, sen osoittaminen olemassa olevana laitoksena turvaa aseman säilymisen paremmin kuin aseman osoittaminen tarveharkintaisena. Jäteaseman osoittaminen karttaan kohdemerkinnällä ei estä sen siirtymistä Nekalassa toiseen paikkaan. Kaavakartta, kaavan määräykset ja selostus tarkistetaan lausunnossa esitetyllä tavalla. Keskusta ja sen laajenemisalueet voisi osoitettaa tutkittavan putkikeräyksen mahdollisuuden alueeksi. Kasvavan tonttitehokkuuden ja uusien hankkeiden myötä (esim. Asemakeskus, Kansi ja Areena) syntyy asumisen lisäksi uusia palvelutoimintoja, joiden tuottamien vaihtelevien jätemäärien hallinnassa putkikeräys voi olla joustavin ratkaisu. Putkijärjestelmien tarkastelualueilla tulisi maankäytön suunnitteluun sisällyttää jätehuollon vaikutusten arviointi mm. ympäristö- ja kustannusvaikutusten osalta. Vertailukohtana toimisi kiinteistökohtainen keräys ja ns. korttelikeräys. Kantakaupungin yleiskaavaa ei tarkisteta keskustan osalta, sillä laadittavalla yleiskaavalla ei kumota hyväksyttyä keskustan strategista osayleiskaavaa (KV 18.1.2016). Kaavan vaikutusarviointia tarkistetaan kaavaehdotusta laadittaessa. 7. Tampereen sähkölaitos Oy Kaavaselostuksessa on virhe koskien "kehitettäviä kaupunkirakenteelllisisa kokonaisuuksia" (kartta 3 s.18) ja kohdetta Hyhky-Epilä-Kaarila-Epilänharju A5. "Puisto-Kaarilassa, joka ei kuulu kaukolämmön piiriin, on muuta kaupunginosaa korkeampi lämmityksestä aiheutuva päästötaso." Puisto-Kaarila on liitetty kaukolämmön piiriin vuonna 2011. Kaavan esitystapaa on tarkistettu kaavaehdotusta laadittaessa. Kehitettävät kaupunkirakenteelliset kokonaisuudet on korvattu kaavaselostuksen aluekuvauksilla, joissa kaupunkirakenteen muutoksia tarkastellaan palvelualuetasolla. Ilmastokysymyksiä ei aluekuvauksissa käsitellä.
12 LAUSUNNON ANTAJA / LAUSUNNON TIIVISTELMÄ 8. Oriveden kaupunki Ei huomautettavaa. Merkitään tiedoksi. 9. VR-Yhtymä Oy, täydennetty 30.10.2016 Kaavalle asetetut tavoitteet on otettu kaavassa hyvin huomioon. Viinikka-Rautaharkon pohjoisosa on nähtävissä luontevana keskusta-alueen laajenemissuuntana sen sijaitessa kävelyetäisyydellä tärkeimmistä keskustan palveluista. Viinikan nykyisen asuinalueen kytkeytyminen läheisesti Viinikan järjestelyratapiha-alueeseen sekä mahdollinen VT3 linjauksen siirtäminen luo mahdollisuuksia alueen täysin uudelle käyttötarkoitukselle. VR-Yhtymä esittää, että keskustatoimintojen alueen merkintää (C) tulisi laajentaa Viinikan kohdalla Tampereen valtatiestä etelään pääradan ja Lempääläntien välissä Nekalan työpaikka-alueelle asti. Käyttötarkoitusmerkinnän muutoksesta huolimatta VAK-ratapiha -merkintä takaa yhä sen, että vaarallisten aineiden kuljetusten järjestelyistä aiheutuva onnettomuusriski huomioidaan alueella niin kauan kuin toiminnot alueella säilyvät. Sijainniltaan järjestelyratapiha-alueen pohjoisimmat osat ovat tulevaisuudessa luontevaa keskustan laajenemisaluetta. Ratapiha-alueen nykyiset toiminnot rajoittavat toistaiseksi alueen maankäyttöä. Lisäksi alueen saavutettavuus kävely ja pyöräily-ympäristöinä edellyttää merkittäviä kaupunkirakenteellisia muutoksia laajalla alueella Viinikanojasta etelään. Alueita voidaan kehittää nykyistä maankäyttöä monipuolisempana ja tehokkaampana vasta kun aluekokonaisuuden suunnittelurajoitteet on pääosin purettu. 10. Tampereen kaupunki/vihersuunnittelu Keskuspuistoverkoston reittimäiset osuudet tulee tutkia tarkemmin riittävän leveyden varmistamiseksi, esimerkiksi Naistenlahdella ja Viinikanojalla yhteys on teoreettinen. Kaukajärven luoteisrannalla keskuspuistoverkosto on ristiriidassa täydennysrakentamisen kanssa. Hervannassa keskuspuistoverkosto on epäyhtenevä ekologisen verkoston kanssa ja verkostojen yhtenäistämistä on syytä harkita. Keskuspuistoverkosto osoitetaan kokonaisuudessaan aluemerkinnällä niiltä osin, missä on voimassaolevan yleis- tai asemakaavan mukainen viheralue. Katkospaikkoihin, kuten Viinikanojan kohdalle, osoitetaan viher- ja virkistysverkoston yhteystarve-merkintä. Keskuspuistoverkosto tulee kokonaisuudessaan nähdä ekosysteemipalveluiden kannalta tärkeänä alueena, jolla on merkitystä ekologisena verkostona. Kauppi ja Iidesjärvi on osoitettu keskuspuistoverkoston kehittämistarvealueiksi, joille tulee laatia kokonaissuunnitelma. Ko. suunnitelmat ovat tarpeellisia ja ne tulisi laatia ennen uusien toimintojen sijoittamista alueille. Keskuspuistoverkoston kehittämistarvealueita koskevat strategiset kehittämisperiaatemerkinnät siirretään yleiskaavan Yhdyskuntarakenne -kartalle. Alueita koskeva kokonaiskehittämisen suunnittelu ja toteuttamisen ohjelmointityö käynnistyy yleiskaavan hyväksymisen jälkeen. Viherverkoston yhteystarvealueet ovat paikoin epäselviä eivätkä aina johda viheralueelle. Asumisen ja virkistyksen sekoittuneet alueet ovat hyvin eriluonteisia keskenään ja niitä koskevat erilaiset tavoitteet erityisesti täydentävän asuinrakentamisen osalta. Kaavamerkintä painottaa sekä asumista että virkistystä, mutta jää epäselväksi missä suhteessa näitä erilaisia tavoitteita painotetaan toisiinsa ja millaisesta rakentamisesta on kysymys. Viherverkoston yhteystarvealue-merkintää tarkistetaan kaavaehdotukseen siten, että yhtenäisen viherverkon tavoite korostuu ja yhteystarvealueet johtavat viheralueelle. Merkintä on ohjeellinen. Luonnoksen A/V -alueiksi osoitettuja alueita tarkistetaan kaavaehdotusta laadittaessa. Tohloppijärven pohjoisrannalla ja Aakkulanharjulla merkinnän aluerajauksia tarkistetaan ja ne muutetaan asumisen alueiksi. Särkijärven Lukonlahdessa ja Hervantajärven Siltastenlahdessa ei ole muodostettavissa täydentävää rakentamista. Yksityisten omistamat ranta-alueet osoitetaan näillä alueilla loma-asuntoalueiksi. A/V -merkinnällä osoitetaan kaavaehdotuksessa alueet, joille tavoitellaan merkittävää täydentävää rakentamista. Yleiskaava ei määrittele asuntorakentamisen tyyppiä. Asumisen, virkistyksen ja ekologisten yhteyksien tarvitsema tila määritellään tarkemmin asemakaavoituksen yhteydessä.
13 LAUSUNNON ANTAJA / LAUSUNNON TIIVISTELMÄ Ennen leirintäalueen mahdollista siirtopäätöstä Kauppiin tulisi selvittää sen liikenteelliset vaikutukset Kaupin virkistyskäyttöön ja Kaupin muihin arvoihin. Sijainnin tulisi olla houkutteleva ja hyvien liikenneyhteyksien äärellä. Leirintäalueen lisäksi myös uusi/kehitettävä pienvenesatama tulee lisäämään Kaupin liikennettä, mikä tulisi ottaa huomioon paremmin. Leirintäalueen ja pienvenesataman synnyttämät liikennetuotokset ovat melko vähäisiä ja niiden määrät ja mahdolliset vaikutukset Kaupin alueen virkistyskäyttöön arvioidaan jatkosuunnittelussa tarkemmin. Yleiskaavaehdotuksessa esitetty leirintäalueen paikka Alasjärven pohjoispuolella on hyvien liikenneyhteyksien äärellä ja alueelle on hyvä saavutettavuus eri kulkumuodoilla. Kaupunginosapuistojen ja erikoispuistojen sijainnit tulee tarkentaa vihersuunnittelun asiantuntijoiden kanssa. Myös erikoispuiston käsitettä tulee täsmentää yhteistyössä. Kaupunginosapuistojen ja erikoispuistojen sijainnit ja merkintöjä koskevat määräykset on tarkennettu yhteistyössä vihersuunnittelun asiantuntijoiden kanssa. Keskitettyjen viher- ja virkistyspalveluiden alueet ovat laajoja ja siten epämääräisiä. Tohloppijärven uimarannan tulisi sijaita länsirannalla. Vuonna 2017 käynnistyy viheralueohjelman päivitys. Tämän työn yhteydessä voidaan yhteistyössä täsmentää viherpalveluverkkoa ja määritellä käsitteet tarkemmin. Merkintätapaa on muutettu. Keskitetyt liikunta- ja urheilupalvelut on osoitettu kohdemerkinnällä vain keskuspuistoverkoston alueella Mustavuorella, Kaupin urheilupuistossa, Ruotulan-Alasjärven alueella ja Hervannan kanjonissa. Muut keskitettyjen liikunta- ja urheilupalveluiden alueet on osoitettu osaksi kartalla 1 esitettyä kasvun vyöhykettä. Yleiskaavan uimarantamerkintä on yleispiirteinen ja ohjeellinen. Yleiskaavan kohdemerkintä tarkoittaa, että mm. Tohloppi-järvellä tulee olla palvelutasoltaan uimapaikkaa parempi uimaranta. Tarkempaa sijaintia ei ratkaista yleiskaavalla. Yleiskaavan tavoitteena on tukea viherpalveluohjelman laatimista. 11. Ylöjärven kaupunki Mäkkylä-Teivaalan alueella käynnistetään yleiskaavoitus 2016-2017. Alueelle on tulossa noin 4000 asukasta. Alueelle on osoitettu Lielahdesta joukkoliikenteen runkolinja, joka on mahdollista toteuttaa raitiotienä. Yleiskaavaluonnoksessa on esitetty raitiotien laajenemissuunta Lielahdesta Ylöjärvelle. Yhteydet Lamminpään seudullisesti merkittävälle harjualueelle tulee huomioida yleiskaavassa. Harjualue tulisi kytkeä Lielahden keskitettyjen liikunta-, urheilu- ja vapaa-ajan palveluiden palvelualueeseen. Epilänharjun ja Lamminpäänharjun välille tulee löytää viheryhteys. Yhteys on esitetty myös maakuntakaavaehdotuksessa ulkoilureittinä. Yhteys on mahdollista sijoittaa Paasikiventien/Vaasantien läheisyyteen, jolloin reitti risteää vain vähän olemassa olevan katuverkon kanssa ja jatkuu Ylöjärven puolella. Soppeenmäki-Epilänharju -jakso on tärkeä ulkoilualue kaupunkiseudun länsipuolen asukkaille. Alueen merkitys korostuu entisestään sekä Ylöjärven että Tampereen puolille sijoittuvan täydentävän asuntorakentamisen myötä. Lamminpään tiiviisti rakentuneen asuinalueen kohdalla nykyistä laadukkaampaa ja viherympäristössä kulkevaa reittiä on vaikea osoittaa, mutta katuverkon edelleen kehittäminen myös virkistyskäytön ehdoilla on tarkoituksenmukaista. Ulkoilureitin kehittämistavoite osoitetaan yleiskaavaehdotukseen Ylöjärventien varteen. Tien varteen osoitetaan myös ohjeellinen ekologinen yhteys. Vuorentaustan alue voi tukeutua tulevaisuudessa osittain Haukiluoman ja Tesoman alueisiin joukkoliikenteen ja muiden palveluiden osalta. Vuorentaustan alueen joukkoliikenneyhteydet Tampereelle oli järjestetty vuosina 2013-2016 Tesoman kautta mahdollistaen asioinnin Tesoman palveluissa. Järjestelystä ei saatu kovin positiivista palautetta ja kesäkuusta 2016 alkaen joukkoliikennereittiä on muutettu kulkemaan Epilänkatua Tampereelle. Katuyhteydet Ylöjärven Vuorentaustan ja Tesoman välillä on hyvä säilyttää sellaisina, että reitin avaaminen joskus uudelleen on mahdollista.
14 LAUSUNNON ANTAJA / LAUSUNNON TIIVISTELMÄ 12. Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry, Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry Täydennysrakentaminen tulee tehdä niin, että viheralueiden määrää ei vähennetä. Täydennysrakentamisessa tulee hyödyntää mm. parkkipaikat rakentamiselle, rakenteellinen pysäköinti, ylöspäin rakentaminen ja vanhojen rakennusten korvaaminen korkeammilla. Yleiskaavaratkaisun keskeinen tavoite tiivistämiselle on, että rakentamisen tehostuminen ja käyttötarkoitusten muutokset tapahtuvat jo kertaalleen kaavoitetuilla ja rakennetuilla alueilla. Tiivistyvässä kaupunkirakenteessa tarve hyvin saavutettaville ja luonnonarvoiltaan monipuolisille viheralueille ei vähene. Merkittävillä täydennysrakentamiseen tavoitelluilla alueilla pääkäyttötarkoitusmerkinnässä (A/V) edellytetään virkistyksen ja ekologisten yhteyksien lähtökohtaista huomioimista. Viheralueverkosto on esitetty liian yleispiirteisesti, jolloin ratkaisut varsinaisesta viheralueverkosta siirtyvät asemakaavatasolle. Asemakaavassa kokonaisuuden hahmottaminen on käytännössä mahdotonta ja tapauskohtaisessa tarkastelussa on aina vaarana, että jokin viheralueverkoston osa otetaan rakentamiskäyttöön, jos se ei itsessään ole erityisen merkittävä. Esimerkiksi Eteläpuisto tulee osoittaa nykyisessä laajuudessaan osaksi keskuspuistoverkostoa. Valtuustokausittain uudistettava yleiskaava ohjaa ensisijaisesti kaupungin strategista kehittämistä ja siinä esitetään maankäytön osalta alueiden käyttötarkoitukset sekä rajausten että määräysten suhteen hyvin yleispiirteisesti. Tosiasiassa kantakaupunkiin sijoittuu asemakaavoitettuja viheralueita paljon enemmän kuin mitä yleiskaavan keskuspuistoverkoston kokonaisuuteen on varattu. Suuri osa viheralueista sijoittuu yleiskaavan A- ja C -käyttötarkoitusten alueille. Keskuspuistoverkosto sisältää kaikki Tampereen kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvityksessä (2008) määritellyt merkittävät viherverkon osat ja muita voimassa olevien yleis- ja asemakaavojen mukaisia viheralueita. Keskuspuistoverkoston lisäksi on osoitettu kohdemerkinnöin kaupungiosapuistot ja erikoispuistot. Yleiskaavan yleispiirteisyys ei kuitenkaan tarkoita, että jo asemakaavoitettuja viheralueita ei haluttaisi säilyttää. Tonttien laajentaminen tai uusien kaavoittaminen jo viheralueiksi varatuille alueille vaatii aina syvällistä harkintaa ja vaikutusten arviointia. Kantakaupungin yleiskaava ei ote kantaa Eteläpuiston maankäyttöön vaan alueen kehittämistä ohjaa 18.1.2016 hyväksytty keskustan strateginen osayleiskaava. Peltolammi-Pärrinkoskesta länteen, Pirkkalan arvokkaille kohteille, tulee osoittaa ekologinen yhteys. Koko Pärrinmaan teollisuusalue tulee osoittaa osaksi keskuspuistoverkostoa. Ekologiset yhteydet on koottu yleiskaavassa osaksi keskuspuistoverkostoa tai osoitettu liito-oravaselvityksen perusteella. Pärrinmaan alueelle on radan varteen osoitettu ekologinen yhteys. Pärrinmaan kohta yhdistyy Pirkkalan suuntaan keskuspuistoverkoston osalta. Teollisuusalueen asemakaavoitus on käynnistetty voimassa olevan kantakaupungin yleiskaavan 1998 pohjalta, jossa alue on osoitettu teollisuusalueeksi. Alueen asemakaavaa varten on selvitetty ja huomioitu alueen luontoarvot. Luonnonarvoiltaan arvokkaille alueille ei ole osoitettu rakentamista. Osa asumisen ja virkistyksen sekoittuneista alueista on muutettava keskuspuistoverkostoksi. Näitä ovat Tohloppi-järven koillisranta, Lahdesjärven koillisranta ja Särkijärven salmen ja koillispään alueet. Alueet ovat pitkälti rakentamattomia ja luonnonarvoiltaan merkittäviä. Luonnoksessa A/V -alueiksi osoitettuja alueita tarkistetaan kaavaehdotukseen. Tohloppijärven pohjoisrannalla merkintä tarkistetaan asumisen alueeksi jo toteutuneiden alueiden osalta, Epilänkadun eteläpuolella on mahdollista toteuttaa vähäistä täydentävää rakentamista nykyiselle julkisten palvelujen tontille. Särkijärven Lukonlahdessa ei ole edellytyksiä nykyistä loma-asumista laajempaan rakentamiseen ja yksityisten omistamat ranta-alueet osoitetaan loma-asuntoalueiksi. Hallilan eteläpuolelle osoitetaan edelleen A/V -aluevaraus kaavan ehdotusvaiheessa laaditun selvityksen pohjalta. Alueelle sijoittuva rakentaminen edellyttää sekä luonnonarvojen että virkistyskäytön huomioimista.
15 LAUSUNNON ANTAJA / LAUSUNNON TIIVISTELMÄ On hyvä, että Kaupin keskuspuistoverkosto yltää Jyväskyläntielle asti. Rantareitin määräykseen on lisättävä nykytilanteen säilyttäminen luonnonpimeänä ja rauhallisena. Nykyisiä polkuja voidaan parantaa, mutta valaistusta ja leveää pyörätietä ei pidä rakentaa. Kauppi-Niihamaa koskeva kokonaiskehittämisen suunnittelu ja toteuttamisen ohjelmointityö käynnistyy yleiskaavan hyväksymisen jälkeen. Työn tavoitteena on alueen nykyisten ja uusien toimintojen ja monipuolisten luonto- ja virkistysarvojen yhteensovittaminen. Kantakaupungin yleiskaavassa ei oteta kantaa yksittäisten reittien luonteeseen. Liito-oravaselvityksen tulosten perusteella tulee laajentaa viheralueverkostoa alueilla, eikä vain yhteyksillä. Ekologisten yhteyksien epätarkkaa merkintätapaa tulee tarkentaa. Yleiskaava on oikea taso tarkastelulle kokonaisuutena. Esitystavan täytyy olla tarkempi, muuten siirretään liikaa päätöksiä asemakaavatasolle ja tapauskohtaiseen harkintaan. Luonnonsuojeluohjelman osittain luonnonsuojelulailla suojeltavat kohteet tulee myös ottaa yleiskaavaan (Särkijärven Lahdenperä, Vuoreksen Koukkujärvi ja Lukonmäen Pitkäahde). Myös kaavalla suojeltavat kohteet tulee näkyä kaavassa, esim. S-merkinnällä. Yleiskaavassa on ristiriitaiset kaavamerkinnät kahden luonnonsuojeluohjelman kohteen kanssa. Merkinnät tulee poistaa kohteista. Näitä ovat Vuoreksen Pilkkakuusenharju ja lämpökeskus sekä Hallilan Lukonlahti ja asumisen ja virkistyksen sekoittunut alue. Uusiksi luonnonsuojelukohteiksi esitetään Pyhäjärven Lehtisaarta ja Saunasaarta sekä Näsijärven Reuharinniemeä ja Reuharinsaarta. Alueille ei ole rakentamispaineita ja ne ovat jo nykyisellään osa keskuspuistoverkostoa. Uhkana alueille on metsänkäsittely. Yleiskaavaehdotuksessa esitetään vuoden 2016 aikana laaditun selvityksen pohjalta liito-oravan kannalta suotuisa viheraluekokonaisuus, joka käsittää sekä elinpiirit ja ydinalueet että kulkuyhteydet. Liito-oravaselvityksen mukaiset elinympäristöt sijoittuvat keskeisiltä osiltaan yleiskaavan keskuspuistoverkoston alueelle. Keskuspuistoverkoston aluerajausta on laajennettu useassa kohdassa eri puolilla kaupunkia liito-oravan elinpiirin turvaamiseksi. Keskuspuistoverkoston ulkopuolella olevat liito-oravien elinpiirit on osoitettu ohjeellisella ekologisen yhteyden merkinnällä. Merkinnän alueella on varmistettava, että puustoiset yhteydet keskuspuistoverkostoon säilyvät ja kehittyvät liito-oraville suotuisalla tavalla. Yleiskaavan luonnonsuojelualueiksi osoitetaan luonnonsuojelulain mukaisella rajauspäätöksellä suojellut luonnonsuojelualueet ja ne Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelman mukaiset alueet tai kohteet, jotka on tavoitteena suojella luonnonsuojelulain nojalla. Kaavallisesti suojeltavia alueita tai kohteita ei osoiteta yleiskaavaan. Lahdesjärven osalta kaavaehdotusta tarkistetaan siten, että luonnonsuojeluohjelman mukainen alue sijoittuu kokonaisuudessaan kaavan keskuspuistoverkoston alueelle. Vuorekseen osoitettu mahdollinen uusi lämpökeskus rakennetaan sitä varten jo asemakaavoitetulle tontille, eikä se näin ollen uhkaa luonnonsuojelualuetta. Luonnonsuojelualueiksi sopivat alueet on selvitetty ja määritelty Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelmassa 2012-2020. Ohjelmaa uudistettaessa arvioidaan mahdollisten uusien alueiden varaamista mukaan ohjelmaan. Ehdotetut alueet sijoittuvat yleiskaavan keskuspuistoverkostoon ja siten metsänkäsittelyssä edellytetään maisematyölupaa. Luononsuojeluohjelmaa laadittaessa alueiden luonnonsuojelullinen arvo ei ole tullut esille. Kansallista kaupunkipuistoa varten on valmistauduttava omalla kaavarajausmerkinnällä tai mainittava asia keskuspuistoverkoston ja mahdollisten muiden kaavamerkintöjen kaavamääräyksissä. Kansallinen kaupunkipuisto voidaan merkitä yleiskaavaan sen jälkeen kun perustamisesta on ympäristöministeriön päätös. Kaavaluonnoksessa Kauppi-Niihamaa ja Viinikanlahti-Kaukajärvi -alueita koskeva keskuspuistoverkoston kehittämisvyöhyke ennakoi kansalliseen kaupunkipuistoon mahdollisesti kuuluvien aluekokonaisuuksien kehittämistä. Kansallisen kaupunkipuiston tarveselvityksen alueet on yleiskaavassa osoitettu pääosin viheralueiksi. 13. Tampereen polkupyöräilijät ry Pyöräliikenteen reitit tulee suunnitella yhteystarvetasolla. Yleiskaavassa ei pidä ottaa kantaa, millä puolen katua pyöräilyn pääreitti kulkee. Laatukäytävän määritelmä ja kriteerit ovat hyviä. Esitystapaa kehitetään yleiskaavaehdotusta laadittaessa.
16 LAUSUNNON ANTAJA / LAUSUNNON TIIVISTELMÄ Pyöräliikenne lisää raideliikenteen palvelualuetta. Liityntäpyöräily on merkittävä lisä juna- ja raideliikenteen asemien jatkoyhteyksille. Sähköpyörät yms. pidentävät mahdollisia pyöräilymatkoja, joten verkoston merkitys keskustan ulkopuolella korostuu. Liityntäpyöräily on huomioitu yleiskaavaratkaisussa kaavamääräyksellä, joka edellyttää varautumaan pyöräpysäköintiin joukkoliikenteen vaihtopysäkkien välittömässä läheisyydessä. Lisäksi joukkoliikenteen solmupisteet pyritään kytkemään saumattomasti kantakaupungin kattavaan pyöräilyreittien tavoiteverkkoon. Yleiskaavassa on esitetty pyöräteiden tavoiteverkko koko kantakaupungin alueelle. Raideliikenteen maastokäytäviin tulee linjata ensiluokkaiset pyörätiet Nokian, Lempäälän, Pirkkalan, Kangasalan ja Hervannan suuntiin. Erityisesti Hervannan suunnan raitiotien varteen on linjattava pyöräliikenneyhteys koko matkalle Hervannasta Sammonkadulle, myös itäisen ohitustien ja Muotialan välillä. Yleiskaavassa on esitetty pyöräilyn pääreitistön toteuttaminen Hervannan valtaväylälle välille Hervanta-Sammonkatu. Pyöräilyn tavoiteverkko esitetäänä samaan käytävään raide/raitiotieliikenteen kanssa. Ratakäytäviä hyödynnetään pyöräilyn pääreitteinä Estevaikutuksen vähentämisen kohdealueen merkintä tulee osoittaa myös rautateille. Pyöräliikenteen laatukäytävä -merkinnät tulee osoittaa myös uusille alueille, kuten Vuorekseen ja Niemenrantaan, jotka ovat uusia nykyaikaisia kaupunginosia, joiden pitäisi lähtökohtaisesti olla kestävän liikenteen periaattein suunniteltu. Yhteys Hervannasta Vuoreksen kautta Lakalaivaan on kannatettava. Silta Suolijärven yli on toteutettava maisemaa kunnioittaen. Ehdotusvaiheessa karttoja on jäsennelty uudella tavalla ja jatkossa estevaikutuksen vähentämisen kohdealueita ei osoiteta kartalla. Kaavassa on kuitenkin osoitettu viherverkoston yhteystarvealueita, jotka käsittävät myös kävelyn ja pyöräilyn yhteystarpeiden kehittämisen. Moniin näistä kohteista sisältyy yhteyksien parantaminen rautatiealueiden kohdalla. Yleiskaavan pyöräilyn pääreitistön tavoiteverkko esitetään yleispiirteisellä tasolla siten, että vain seudulliset yhteydet ja kantakaupungissa sijaitsevien keskustojen väliset yhteydet korostuvat. Esitetyt kehitettävät yhteydet ovat liikenneverkollisesti tärkeitä. Kaavakarttaa tarkistetaan siten, että Suolijärven kohdalla tavoiteltu yhteys esitetään järven eteläpuolelle. 14. Tampereen kaupunki/virpa/ympäristönsuojelu Ympäristönsuojelu on osallistunut Kestävä vesitalous -kartan ja viherverkkokartan valmisteluun. Muihin teematyöryhmiin ei ole kutsuttu ympäristönsuojelun edustusta, mikä on vaikeuttanut kokonaisuuksien hahmottamista. Kartat olisi hyvä saada katsottavaksi karttapalveluun myös muiden aineistojen kanssa Oskari-karttapalvelussa. Ympäristönsuojelu on osallistunut monipuolisesti kaavan valmisteluun jo luonnosvaiheessa. Mainittujen työryhmien lisäksi ympäristönsuojelu osallistui mm. Ruotulaa koskevan rakennetarkastelun ohjaamiseen. Kaavaehdotuksen valmistelussa on hyödynnetty lausunnossa saadun palautteen lisäksi ympäristönsuojelun asiantuntemusta järjestämällä tarvittavia työpalavereja. Ehdotuksessa karttojen määrää on vähennetty ja pyritty luomaan kartoista helpommin luettavat kokonaisuudet. Kartat ovat Oskari-karttapalvelussa katsottavissa muiden aineistojen kanssa. Aineistojen helppokäyttöisyyteen kiinnitetään huomioita jatkosuunnittelussa ja pyydettäessä lausuntoja kaavaehdotuksesta. Nykyisten T-alueiden muuttaminen ympäristöhäiriöttömään käyttöön on ongelmallista, koska alueilla on nykyisin ympäristöhäiriötä tuottavia toimintoja. Tästä aiheutuisi kohtuutonta haittaa alueiden toimijoille. Sarankulman, Nekalan, Ruskon länsiosan ja Hankkion pohjoisosan nykyisiä teollisuusalueita ei jatkossa varata ympäristöhäiriötä aiheuttavalle tuotantotoiminnalle. Nykyiset toimijat voivat jatkaa toimintaa alueilla, mutta uusien vastaavien toimintojen sijoittuminen ohjataan etäämmälle asumisesta ja muista herkistä toiminnoista. Myllypurossa teollisuusalueita koskeva kaavamerkintä ja -määräys muutetaan siten, että alueelle sijoittuva toiminta ei aiheuta haittaa Myllypuron Natura-alueelle.
17 LAUSUNNON ANTAJA / LAUSUNNON TIIVISTELMÄ Yleiskaavaluonnoksen määräykset ovat laveita ja osin ristiriitaisia, esim. Ruotulan golf-kenttä on kartalla 1 asumisen ja virkistyksen sekoittunutta aluetta ja kartalla 3 tehokkaan rakentamisen vyöhykettä. Tulevan asemakaavan yksiselitteinen käyttötarkoitus jää epäselväksi. Yleiskaava on tavoitteellinen maankäyttöalueiden rajausten ja käyttötarkoitusta koskevien määräysten osalta. Ruotulan alueesta laadittiin yleiskaavaa varten rakennetarkastelu, jonka ohjauksessa ympäristönsuojelun edustaja on ollut mukana. Rakennetarkasteluun liittyvän vaikutusarvioinnin pohjalta yleiskaavaluonnoksessa ko. alueelle voitiin osoittaa täydentävää maankäyttöä. Esitetyillä muutosalueilla sijaitsee luontoarvoja, jotka tulee inventoida tarkemmin alueen asemakaavoituksen yhteydessä. Luonnonsuojelu- ja luontoarvokohteet tulisi esittää omalla kartallaan. Kartalla huomioitaisiin luonnonsuojelulain kohteet ja lajit sekä muut maankäytössä huomioitavat luontoarvot, kuten vanhoissa osayleiskaavoissa osoitetut kohteet. Näin turvattaisiin suojeltavien luontoarvojen huomioiminen jatkosuunnittelussa ja Virkistysja viheralueet-kartta selkiytyisi. Kantakaupungissa maankäytön suunnittelua rajoittavat monet erilaiset reunaehdot, mistä syystä niitä kaikkia ei ole mahdollista esittää omina karttoina. Luonnonsuojelu- ja luontoarvokohteet on esitetty sekä yhdyskutarakennetta kuvaavalla kartalla että viherverkoston ja virkistyspalveluiden kehittämistä koskevalla kartalla. Kartoilla on osoitettu keskustan strateginen osayleiskaava, mutta ei mainintaa siitä, kumpi yleiskaavatasoisista kaavoista on tarkoitus säilyttää alueella lainvoimaisena. Määräyksien ja kaavamerkintöjen tulisi olla yhdenmukaiset mm. keskuspuistoverkoston osalta. Työn alla oleva kantakaupungin yleiskaava ei kumoa hyväksyttyä keskustan strategista osayleiskaavaa. Yleiskaavakarttaa ja kaavan selostusta täydennetään tarpeellisin osin. Myllypuron Natura-alueen vaikutuspiirin kohdistuvien suunnitelmien mahdolliset vaikutukset alueen luontoarvoihin on arvioitava luonnonsuojelulain mukaisesti. Myllypuron alueella voimassa olevan osayleiskaavan TP- ja TY- ja EV- ja E/V-merkinnät on korvattu kokonaan uudella työpaikkojen ja elinkeinojen alueella (T), joka ei ohjaa maankäyttöä ympäristövaikutusten osalta. Tämä ja muut alueelle osoitetut osayleiskaavasta poikkeavat toiminnot ja aluevaraukset aiheuttavat tarpeen Myllypuron osayleiskaavassa laaditun Natura-arvioinnin päivittämiselle. Kaavaluonnoksessa Myllypuron Natura-aluetta koskevien vaikutusten hallinta on osoitettu kartalla 6 (Kestävä vesitalous ja ympäristöterveys), jossa Naturan huomioiminen kohdistuu koko Vihnusjärven valuma-alueeseen. Kaavaehdotus tarkistetaan siten, että alueen maankäytön ohjaus on vastaava kuin Myllypuron osayleiskaavassa. Valuma-aluetta koskevan määräyksen lisäksi kaavaehdotusta tarkistetaan alueita koskevan pääkäyttötarkoitusmerkinnän osalta. Teollisuudelle varatut alueet osoitetaan Myllypuron osayleiskaavan mukaisesti, lumenkaatopaikkavaraus ja tieliikenteen yhteystarve VT:n 3 länsipuolelta poistetaan sekä uusi rautatie merkitään kaavaan ohjeellisena. Kartoilla ei esitetä nykyisten osayleiskaavojen vanhojen kaatopaikkojen alueita, jotka on tarkoitus kunnostuksen/maisemoinnin jälkeen asemakaavoittaa viheralueeksi. Ympäristönsuojelun näkemyksen mukaan nämä merkinnät on syytä esittää kaavakartoilla jatkosuunnittelun pohjaksi. Tiedossa olevat vanhat kaatopaikat merkitään yleiskaavaehdotuksen kartalle 4 (Kestävä vesitalous, ympäristöterveys ja yhdyskuntatekninen huolto). Lisäksi Nekalan vanhaa kaatopaikkaa koskeva erityisominaisuusmerkintä Iidesjärven osayleiskaavasta (voimaan 28.4.2014) siirretään ja jätetään voimaan. Yhdyskuntarakenne-kartan yleismääräyksessä esitetään käyttötarkoituksesta poikkeavan rakentamisen salliminen, mikäli se ei haittaa alueen pääasiallista käyttötarkoitusta. Määräys on lavea ja voi aiheuttaa tulkintavaikeuksia. Haittaa voi aiheutua esim. myös poikkeamiskohteen läheisillä, mutta muuhun pääasialliseen käyttötarkoitukseen osoitetuilla alueilla. Asemakaavoituksen yhteydessä riippumatta käyttötarkoituksesta laaditaan aina vaikutusarviointi, joka huomioi tarpeen vaatiessa toimintojen vaikutuksia laajemmin yhdyskuntarakenteessa. Hiedanrannan selvitysalueella on määräyksessä huomioitava pohjaveden vaarantamiskiellon lisäksi myös haitallisten pintavesivaikutusten estäminen. Pintavesivaikutuksia ohjataan kaavassa hulevesien hallintaa koskevalla yleismääräyksellä. Näsijärven valuma-aluetta koskevaa erityismääräystä tarkistetaan Lielahden osalta.
18 LAUSUNNON ANTAJA / LAUSUNNON TIIVISTELMÄ Asumisen alueet ulottuvat paikoin aivan kiinni vilkkaisiin liikenneväyliin. Tehokkaan kaupunkirakentamisen vyöhykkeellä varsinkin liikenneväylien varrella rakentamisessa tulevat haasteeksi liikenteestä johtuvat häiriöt ja ongelmat. Vaikeasti ratkaistavia voivat olla esim. melu, tärinä, runkomelu, tuuletettavuus hiljaiselta puolelta sekä mahdollisesti syntyvien katukuilujen ilmanlaadun ongelmia lisäävä vaikutus. On syytä varmistaa, että turvallisen, terveellisen ja viihtyisän asumisen edellytykset mm. ilmanlaadun ja melun osalta täyttyvät liikenteen haittavaikutusten osalta, esim. jättämällä riittävästi suojaviheraluetta väylien varrelle. Nykyisin virkistys- ja viheralueiksi osoitettujen rantojen pääkäyttötarkoituksiksi on valittu toisaalla asuminen, toisaalla virkistyksen ja asumisen sekoittunut merkintä. Toisaalla rannoille on osoitettu loma-asuntoaluetta ja osalla rannoista on valittu merkinnäksi keskuspuistoverkosto, joka sallii olemassa olevien rakennusten säilyttämisen, perusparannuksen, korjaamisen ja tuhoutuneen rakennuksen uudelleen rakentamisen. Merkintöjen yhdenmukaiset perustelut on syytä esittää. Nykyisellään A/V-alueilla ja Västinginmäen A-alueella on vähäistä rannalle sijoittuvaa loma-asumista ja joitain pysyviä asuntoja. Ympäristönsuojelun näkökulmasta nykyisen vähäisen rannoille sijoittuvan asumisen riittävä vesistönsuojelu saavutetaan noudattamalla voimassa olevaa lainsäädäntöä ja ympäristönsuojelumääräyksiä. Uuden rakentamisen lisääminen rannoille puolestaan aina lisää vesistöön kohdistuvaa kuormaa, eikä ole siksi toivottavaa kehitystä. Yleiskaavan ratkaisu toteuttaa Tampereen kaupunkistrategian tavoiteita sijoittaa yli 70 % kaavoitettavasta asuinkerrosalasta keskuksiin, ratavyöhykkeelle ja joukkoliikenteen laatukäytäville. Kaupunkirakenteen tiivistäminen tuottaa kestävää yhdyskuntarakennetta. Yleiskaavaehdotuksen karttaa 4 tarkistetaan siten, että väylien varsilla täydennysrakentamisen suunnittelussa edellytetään meluselvitysten lisäksi myös ilmanlaadun selvittämistä ja huomioimista. Meluun ja ilmanlaatuun liittyviin haasteisiin on löydettävissä ratkaisuja mm. rakennusten massoittelun keinoin. Yleiskaavaa varten laadittiin rantojen käyttöä koskeva selvitys ja esitykset rantojen käytön linjauksista. Eri alueille kohdistuvien ratkaisujen perustelut on koottu selvitysraporttiin. Selvitys ja yleiskaavaan tehdyt linjaukset on hyväksytty kaupunginhallituksessa 20.6.2016 ( 38). Keskuspuistoverkoston määräyksessä sallitaan olemassa olevien rakennusten säilyttäminen. Yksittäisinä rakennuksina niitä ei osoiteta kaavassa, sillä ne eivät muodosta tavoiteltua yhdyskuntakehitystä, mutta maanomistajien tasapuolisen kohtelun toteutumiseksi ne voidaan säilyttää. Västinginmäkeä koskeva yleiskaavaluonnoksen ratkaisu pohjautuu kaupunginhallituksen linjauksiin (KV 38, 20.6.2016). Alueen omarantainen asumisen/loma-asumisen alue liitetään asemakaavan laatimisen jälkeen kunnallisteknisiin verkostoihin, jolloin alueen ympäristökuormitus vähenee merkittävästi. Asumisen ja virkistyksen sekoittuneen alueen merkintä A/V on puutteellinen. Määräyksessä osoitetaan kehittämisen lähtökohdiksi virkistyskäytön lisäksi ekologiset yhteydet. Alueilla on ekologisten yhteyksien lisäksi muita luontoarvoja, mm. direktiivilajien olemassa olevia esiintymiä. Määräyksen tulisi huomioida, että olemassa olevat arvot liittyen virkistykseen, luontoon ja maisemaan tulee säilyttää. Luonnoksessa A/V -alueiksi osoitettujen alueiden aluerajauksia tarkistetaan kaavaehdotukseen. Kaavamääräys tuo riittävällä tavalla esille lausunnossa esitetyt näkökohdat. Särkijärven ja Hervantajärven rannat (A/V-alueet) tulee osoittaa virkistyskäyttöön. Uusi rakentaminen lisää vesistöön kohdistuvaa kuormaa, pirstoo viheralueita tarpeettomasti, on ristiriidassa keskuspuistoverkoston yhtenäisyystavoitteen kanssa, rikkoo järvien erämaisen tyypin ja voi vaikuttaa haitallisesti lajistoon. Luonnoksessa A/V -alueiksi osoitettuja alueita tarkistetaan kaavaehdotukseen. Särkijärven Lukonlahdessa ja Hervantajärvellä ei ole edellytyksiä nykyistä loma-asumista laajempaan rakentamiseen, mistä syystä yksityisten omistamat ranta-alueet osoitetaan yleiskaavaehdotuksessa loma-asuntoalueiksi. P/T-merkinnän sallima alueen käyttö yleiskaavan käyttötarkoituksiin asemakaavaa muuttamatta muodostaa riskin. Alueille sijoittuu häiriöille herkkiä toimintoja, kuten asumista, päiväkoteja ja muita hoitolaitoksia. Kaavamääräys muodostaa riskin, että ympäristöhäiriöitä ei oteta riittävästi huomioon, sillä näille alueille sijoittuu nykyisin ympäristöhäiriötä tuottavaa toimintaa. Asuntorakentamisen salliminen tulisi poistaa P/T-merkinnän soveltamisohjeesta alueiden nykyisen luonteen ja sen aiheuttamien ympäristöhäiriöiden vuoksi. Kaavaehdotus tarkistetaan siten, että P/T-aluevarauksen määräyksessä ei oteta kantaa olemassa olevan rakennuskannan käyttämiseen asemakaavaa muuttamatta.
19 LAUSUNNON ANTAJA / LAUSUNNON TIIVISTELMÄ Keskuspuistoverkosto (V) pääkäyttötarkoitusmääräyksenä sallii esim. monenlaisen virkistystoimintaan liittyvän rakentamisen alueella. Täten maisematyöluvan tarve on hyvin tulkinnanvaraista, sillä MRL 128 :n mukaan lupaa ei tarvita yleiskaavan toteuttamiseksi tarpeellisten töiden suorittamiseen. Vaarana on, että herkille/luontoarvoiltaan arvokkaille alueille voidaan toteuttaa sinne sopimatonta maankäyttöä ilman lupatarpeita. Keskuspuistoverkosto -merkinnällä osoitetuille yhteyksille on syytä kehittää oma määräyksensä. SL-merkintää tulee korjata seuraavin osin: merkinnällä on osoitettava myös Tampereen luonnonsuojeluohjelmassa osittain luonnonsuojelulailla toteutettavaksi osoitetut kohteet. Rajausta Halimasjärven eteläpuolella on tarkistettava. Kohdemerkinnöistä puuttuvat LsL:n 47 :n mukaiset kohteet (Hikivuoren kolokärpänsammalen rajauspäätös sekä radanvarren useat ahdeyökkösesiintymät) ja LsL:n 30 :n mukaiset luontotyyppirajaukset (Särkijärven, Rukkamäen ja Juhansuon lehmusmetsiköt). VAK-ratapihan vaikutusvyöhykkeen esittäminen kartalla varmistaisi huomioinnin suunnittelun muilla tasoilla ja maankäytön muutoksissa. Esittämistavan tulisi olla samanlainen kuin keskustan strategisessa osayleiskaavassa. Palvelut, elinkeinot ja liikennejärjestelmä -kartalla esitettyjen joukkoliikenteen runkolinjaston sekä pyöräilyn sujuvien reittien tulisi palvella merkittäviä uusia ja vanhoja työpaikka-alueita mm. Myllypurossa. Ojalan uudelle asuinalueelle tai Nurmi-Sorilan suuntaan ei ole osoitettu joukkoliikennereitistöä. Keskuspuistoverkoston toteuttaminen tulee perustua esimerkiksi asemakaavaan, viherpalveluohjelmaan tai muuhun hyväksyttyyn suunnitelmaan. Alueita ja toimintoja suunniteltaessa on otettava huomioon olemassa olevien luonto-, maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen sekä virkistys- ja ekologisen verkoston jatkuvuus. Nämä seikat on otettava huomioon, olipa kyse mistä tahansa alueelle tulevasta suunnitelmasta. Maisematyölupa on velvoitteena lähinnä verkoston alueella olevien yksityisten metsäalueiden viherverkostoa tukevan hoidon varmistamiseen. Keskuspuistoverkoston katkoviivamerkinnästä on luovuttu. Luonnoksessa katkoviivoilla osoitetut kohdat on muutettu joko keskuspuistoverkoston aluemerkinnäksi, virkistysyhteydeksi tai ekologiseksi yhteydeksi. Moottoriliikenteen tai rautateiden aiheuttamiin katkos- tai epäjatkuvuuskohtiin on osoitettu viherverkoston yhteystarve-merkintä. Luonnonsuojelualueiksi tai -kohteiksi on osoitettu luonnonsuojelulain nojalla perustetut tai perustettavat alueet. Lausunnossa esitetyt jo perustetut LSL:n 47 mukaiset kohteet ja LSL:n 30 mukaiset luontotyyppirajaukset on osoitettu luonnonsuojelukohteina. Radan varren Ahdeyökkösesiintymät on osoitettu yhdellä kohdemerkinnällä. Lausunnossa esitetyt luonnonsuojeluohjelman mukaiset osittain luonnonsuojelulailla perustettavat alueet sijoittuvat kaikki keskuspuistoverkoston alueelle, eikä niiden osoittaminen luonnonsuojelualueena ole tarpeen. Halimasjärven rajausta on tarkistettu. Yleiskaavan keskeinen tavoite on ratapihan ja siitä aiheutuvien haittojen siirtäminen pois toiminnalliselta ja tiiviisti asutulta kantakaupungin alueelta. Siirron myötä Tampereen keskustaa, Lakalaiva-Rautaharkkoa sekä ratapihaa ympäröiviä asuin- ja työpaikka-alueita koskevat häiriöt poistuvat. Lisäksi alueiden maankäytön kehittäminen on mahdollista. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistamisen yhteydessä on esitetty tavoiteaihio, jonka mukaan suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset ja varastointialueet sekä vaarallisten aineiden kuljetusreitit ja kemikaaliratapihat sijoitetaan riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista. Tavoite tukee sekä maakuntakaavaehdotuksen että Tampereen kantakaupungin yleiskaavan ratkaisuja. Työn alla olevan kantakaupungin yleiskaava ei kumoa hyväksyttyä keskustan strategista osayleiskaavaa. Yleiskaavaluonnoksessa joukkoliikenteen tavoitteelliset runkolinjastot esitettiin kartalla. Kaavaehdotusta tarkistetaan siten, että kartalla ei esitetä runkolinjastoa reitteinä. Kaavan tavoitevuoteen 2040 saakka ei ole tarkoituksenmukaista osoittaa parhaimman palvelutason reittejä vaan vyöhykkeet, joilla palvelua kehitetään. Joukkoliikennepalveluita tarjotaan kaupunkialueella myös runkolinjaston ulkopuolisilla alueilla määräajoiksi laadittavan joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn mukaan. Myllypuron, Ojalan ja Nurmi-Sorilan alueiden joukkoliikenteen on ajateltu olevan vuorotiheydeltään runkolinjatasoista tarjontaa heikompaa. Mainituilla alueilla maankäyttötoimintojen sijoittuminen suhteessa muuhun kaupunkirakenteeseen ja / tai alueen sisäisen liikenneverkon rakenne suhteessa rakennettavaan ympäristöön eivät tue runkolinjatasoisen joukkoliikenteen järjestämistä.
20 LAUSUNNON ANTAJA / LAUSUNNON TIIVISTELMÄ Pyöräilyn tavoiteverkon osoittaminen Suolijärven yli on haasteellista alueen maastonmuotojen ja luontoarvojen vuoksi. Esitetty kehitettävä yhteys on liikenneverkollisesti tärkeä. Kaavakarttaa tarkistetaan siten, että Suolijärven kohdalla tavoiteltu yhteys esitetään järven eteläpuolelle. Yhteysmerkinnöissä on eritelty virkistysyhteydet ja ekologiset yhteydet, mikä on hyvä lähestymistapa. Epäselväksi kuitenkin jää ovatko Keskuspuistoverkosto-merkinnän yhteyskohdat aina merkitykseltään molempia. Erikoispuisto-merkinnällä on osoitettu Santalahdenpuisto, joka suunnitteluohjeessa on tarkennettu myös ulkoilmatapahtumien paikaksi. Tämän ja muiden ulkoilmatapahtumapaikoiksi suunniteltujen paikkojen sijaintia on syytä tarkastella myös niistä asumiselle aiheutuvan melun ja muun häiriön kannalta. Keskuspuistoverkosto tulee kokonaisuudessaan nähdä ekosysteemipalveluiden kannalta tärkeänä alueena, jolla on merkitystä myös ekologisena verkostona. Tämän lisäksi on osoitettu ekologinen yhteys-merkintä keskuspuistoverkoston ulkopuolella olevien liito-oravien esiintymisalueiden yhdistämiseksi keskuspuistoverkostoon. Myös virkistysyhteys-merkinnällä on ekologinen ulottuvuutensa. Santalahdenpuisto on osoitettu kaupunginosapuistoksi. Tapahtumapaikkojen vaikutuksia ei selvitetä yleiskaavaa varten tarkemmin. Tapahtumia voidaan järjestää kaupungin alueella erikseen haettavien lupien ja ilmoitusten mukaisesti. Alueille, jonne osoitetaan erilaista kehittämistarvetta, reittejä tai muita palveluja tai toimintoja, tulee määrätä myös luontoarvojen huomioimisesta, jollei huomioitavia luontoarvoja osoiteta omalla kartallaan. Geologisesti arvokkaista alueista puuttuu Pärrinmaalle sijoittuva kohde. Yleiskaavassa luontoarvoja sijoittuu kaavan luonnonsuojelualueiksi ja keskuspuistoverkostoksi varatuille alueille. Lisäksi kaavaan on osoitettu ohjeelliset alueet ekologisia yhteyksiä varten, joista osa sijoittuu tonteille. Luontoarvot tulevat huomioiduksi MRL:n mukaisesti asemakaavoituksen yhteydessä, vaikka yleiskaava ei sitä erikseen edellyttäisikään. Kaavakarttaa tarkistetaan Pärrinmaan geologisesti arvokkaan kohteen osalta. Kestävä vesitalous ja ympäristöterveys -kartan yleismääräyksessä määrätään alueellisten hulevesirakenteiden toteuttamisesta ennen muuta rakentamista. Suunnitteluohjeessa alueelliset rakenteet tarkennetaan rakennusluvan mukaisen toiminnan yhteydessä toteutettaviksi hulevesien hallintarakenteiksi. Ympäristönsuojelun näkökulmasta monilla alueilla vaaditaan rakennuslupakohtaista laajempien alueellisten hulevesirakenteiden toteuttamista ennen muun rakentamisen aloittamista. Suurimmat vesistövaikutukset aiheutuvat alueiden esirakentamisvaiheessa, ja alueelliset rakenteet on suunniteltava ja toteutettava näitä ehkäisemään. Merkittävien ojien ja vesireittien suunnitteluohjeeseen on lisätty periaate kaikkien virtaavien pienvesien säilyttämisestä avoimina ja putkitettujen uomien avaamisesta mahdollisuuksien mukaan, mikä tukee hulevesien hallintaa ja pienvesien luonnontilaisuuden säilyttämistä. Yleiskaavaehdotuksen suunnitteluohjetta tarkennetaan lausunnossa esitetyllä tavalla niin, että alueellisilla huleveden hallintarakenteilla tarkoitetaan asemakaavan ja rakennusluvan yhteydessä laadittujen suunnitelmien mukaisia rakenteita. Vihnusjärven ja Viinikanojan valuma-alueiden määräyksiin tulee tehdä seuraavat tarkennukset: Raakavesilähteenä toimivan Vihnusjärveen johtuvan veden laatu on säilytettävä hyvänä ja Kaukajärven rannalta tapahtuu rantaimeytymistä Aakkulanharjun pohjavesialueelle, ja veden laatu on säilytettävä hyvänä Yleiskaavaehdotuksen määräyksiä tarkennetaan lausunnossa esitetyllä tavalla. Seveso-laitosten konsultointivyöhyke -määräyksen otsikointia tulee täsmentää, sillä aineistossa on Seveso-direktiivin mukaisten laitosten lisäksi myös muita konsultaatiovyöhykkeen vaativia laitoksia ja varastoja. Kaavamääräystä tarkistetaan siten, että määräys muutetaan muotoon 'Kemikaalilaitoksen konsultointivyöhyke'.
21 LAUSUNNON ANTAJA / LAUSUNNON TIIVISTELMÄ Uusien vesi-, viemäri- ja kaasulinjojen suunnittelussa on huomioitava virkistys- ja luontoarvot. Yleiskaavassa esitetyt uudet putkilinjat kuvaavat kehittämistarpeita. Reunaehtojen huomioiminen toteutuu tarkemman toteutussuunnittelun yhteydessä. Uudet lumenvastaanottovaraukset Myllypuro, Rusko ja Aitovuori pitäisi osoittaa kartalla punaisella merkinnällä. Myllypuron osalta vaikutukset Natura-alueeseen tulee selvittää ja ehkäistä. Kaavakarttaa tarkistetaan lausunnossa esitetyllä tavalla. Myllypuron lumenvastaanottoa ei osoiteta kaavaehdotukseen. Puhtaan maan vastaanotto -merkinnän suunnitteluohjeessa mainitaan esirakentaminen Raholassa ja Hiedanrannassa. Mikäli on tarkoitus täyttää vesistöä, on kaavamääräystä tarkennettava. Sekä Raholassa että Hiedanrannassa mahdollinen vesistötäyttö perustuu tarkempaan selvitykseen ja yleiskaavan merkintä on alueilla tavoitteellinen. Yleiskaavaehdotusta varten Raholan puhdistamoalueen kehittämisestä laaditaan rakennetarkastelu, jossa tutkitaan alueen kehittämispotentiaalia. Yleiskaavaehdotuksen kaavamerkintöjä ja määräyksiä tarkistetaan selvityksen pohjalta. Pysyvän maan vastaanotto- ja kierrätyspaikan merkinnän ja selostustekstin välillä on ristiriita. Voimassa oleva ympäristölupa ei mahdollista selostustekstissä mainittua jätteidenkierrätystoimintaa. Sen osoittaminen Myllypuroon voi olla ristiriidassa Natura-alueiden sekä ja luonnonsuojelu- ja virkistysalueiden kanssa. Yleiskaavaluonnoksessa Myllypuroon osoitettu maanvastaanotto ja kierrätys tarkoittaa Myllypuron osayleiskaavan E/V -aluevarausta ja e-1-erityisominaisuusaluetta. Kaavaehdotusta tarkistetaan siten, että kaavamääräys ei ota kantaa kierrätystoimintaan. Ruskonperän maanvastaanottoalue puuttuu kaavakartalta. Maanvastaanottoalue Ruskossa on täyttymässä, joten sitä ei osoiteta uutena maanvastaanottopaikkana. 15. Pirkanmaan liitto Yleiskaavassa on toteutunut hyvin toimivan ja tehokkaan yhdyskuntarakenteen suunnittelu, voimassa olevan sekä laadinnassa olevan maakuntakaavan kehittämisperiaatteiden huomioon ottaminen ja taustaselvitysten hyödyntäminen. Vaikutusten arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota kuntarajan ulkopuolelle ulottuviin vaikutuksiin ja tunnistaa Tampereen merkitys maakunnan- ja valtakunnanosakeskuksena. Lisäksi tulisi selventää, mikä on yleiskaavaprosessin aikana lainvoimaiseksi tulleiden sekä valtuuston hyväksymien osayleiskaavojen suhde uuteen kantakaupungin yleiskaavaan. Kaavakarttaa ja -merkintöjä on tarkennettava yhdenmukaisiksi. Yleiskaavakarttaa ja kaavan selostusta täydennetään kuvauksella jatkuvasti uudistuvasta yleiskaavoitusprosessista ja osayleiskaavojen lainvoimaisuudesta. Työn alla olevan kantakaupungin yleiskaava kumoaa pääosin voimassa olevat osayleiskaavat, mutta ei hyväksyttyä keskustan strategista osayleiskaavaa. Yleiskaavan vaikutusarviointia täydennetään ehdotusvaiheessa. Turtolan ja Kaukajärven alueiden C-merkinnät poikkeavat maakuntakaavaehdotuksesta, mutta niille ei ole kuitenkaan esitetty aluekeskusmerkintää, mikä on maakuntakaavan mukainen ratkaisu. Myös Särkijärven koilliskulman A/V-alue poikkeaan maakuntakaavaehdotuksesta. T-alueiden kaavamääräys kaipaa täydennystä teollisuustoimintojen osalta (esim. maakuntakaavassa sallitaan jäteluokituksen saaneiden materiaalien käsittely Kolmenkulmassa). Uusia teollisuusalueita ei saa osoittaa pohjavesialueille (esim. Aakkulanharju). Kantakaupungin yleiskaava tarkentaa maakuntakaavan ratkaisuja. Yleiskaavaehdotuksessa esitetään C -alueiden osalta luonnosta tarkempi kehittämistavoite. Särkijärven A/V-aluerajauksia tarkistetaan laaditun selvityksen pohjalta. Myllypuron teollisuusalueiden osalta yleiskaavaehdotuksen määräykset tarkistetaan samansisältöisiksi Myllypyron osayleiskaavan kanssa. Aakkulanharjun pohjavesialueelle ei osoiteta uutta teollisuusaluetta, rajaus perustuu voimassa oleviin asemakaavoihin. Palvelut, elinkeinot ja liikennejärjestelmä - kartalla esitetyt liikennejärjestelyt ovat linjassa maakuntakaavaehdotuksen kanssa. Lielahden lähijunaseisake on ongelmallinen; Porin radan varressa se on liian kaukana keskuksista, Ylöjärven suunnassa radan kapasiteetti ei riitä. Katso vastine Liikennevirastolle.
22 LAUSUNNON ANTAJA / LAUSUNNON TIIVISTELMÄ Maakuntakaavan kehittämisvyöhykkeet on otettu hyvin huomioon. Pyhäjärven kehittämisvyöhyke (kk4) kaipaa vahvistamista yleiskaavassa. Virkistyskäytön lisäksi kaivataan alueelle ohjausta laadukkaan kaupunkimaisen asumisen kehittämiseen. Maakuntakaavassa esitetyllä Pyhäjärven kehittämisvyöhykkeellä on Tampereen osalta osoitettu tutkittavaksi kaksi merkittävää kohdetta: Raholan jäteveden puhdistamon alue ja Härmälän leirintäalue. Molemmissa selvitetään asumisen täydennysrakentamisen edellytykset. Muutoin täydennysrakentamisessa tukeudutaan Tampereen kaupunkistrategiassa asetettuun tavoitteeseen sijoittaa täydennysrakentaminen pääosin keskustoihin, joukkoliikenteen laatukäytävien varsille sekä ratavyöhykkeelle. Turtolan vähittäiskaupan enimmäismitoitus on huomioitava yleiskaavassa (alue maakuntakaavassa KM-aluetta). Jatkossa on sovitettava yhteen maakuntakaavan ja yleiskaavan mitoitus ja yhteneväinen tulkinta mm. seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön alarajojen suhteesta yleiskaavan vähittäiskaupan mitoitukseen sekä kaavamääräysten mitoituksellinen vastaavuus. Yleiskaavaehdotus tarkistetaan siten, että maakuntakaavaehdotuksen sallima kaupan kokonaismitoitus on esitetty kaavakartalla. Asuminen ja lähiliikkuminen -kartalla osoitettujen kehitettävien kaupunkirakenteellisten kokonaisuuksien suunnitteluohjeisiin voisi lisätä kaupunginosien oman identiteetin käsitteen selityksen. Viherympäristö ja vapaa-ajanpalvelut -kartta ja maakuntakaavaehdotus ovat yhteneväisiä viherrakenteen osalta ja liitto on tyytyväinen hyvään yhteistyöhön. On tärkeää, että Kaupin asemaa kantakaupungin laajimpana ja yhtenäisimpänä luonnon ydinalueena on nostatettu kaavaluonnoksessa. Viherverkon yhteystarvealueet ja estevaikutuksen vähentämisen kohdealueet ovat erittäin tärkeitä kehittämisen kohteita kaupungin tiivistyessä. Kaavan esitystapaa on tarkistettu kaavaehdotusta laadittaessa. Kehitettävät kaupunkirakenteelliset kokonaisuudet on korvattu kaavaselostuksen aluekuvauksilla, joissa kaupunkirakenteen muutoksia tarkastellaan palvelualuetasolla.kaupunginosien identiteetin määrittely ja ohjausvaikutus alueiden suunnittelussa edellyttäisi laajaa taustatyötä mitä ei ole mahdollista tehdä tämän yleiskaavatyön puitteissa. Merkitään tiedoksi. Kaavakartalta puuttuu osa geologisesti arvokkaista kohteista ja harjualueet kokonaan. Yleiskaavaehdotusta tarkistetaan Pärrinmaan geologisen ja Pispalan harju -kohteiden osalta. Kulttuuriympäristön suojelu -kartalta puuttuu joitakin uusimman maakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristön selvityksen mukaisia kohteita mm. keskustan alueella, Viikinsaaressa sekä Niemen ja Kaupin alueilla. Myös kaavaselostusta on hyvä täydentää em. arvoalueilla ja -kohteilla. Kartan kohteiden numerointi ja luettelointi kaipaavat selkeytystä ja mahdollisesti erottelua maakunnallisiin kohteisiin. Ma-alueiden määräystä tulee kehittää rakennetun ympäristön arvoja suojelevaan tai säilyttävään suuntaan. Ma-alueille tulisi harkita asemakaavoitukselle suunnattuja ohjeita, esimerkiksi suojeluasemakaavojen laatimista. Samalla voisi harkita arvoalueiden asemakaavoituksen ohjaamista riittävän laajoina kokonaisuuksina. Karttaa ja selostusta tarkistetaan ja täydennetään ehdotusvaiheessa. Maakunnallisesti arvokkaat alueet Viikinsaaressa, Niemen ja Kaupin alueilla osoitetaan kohde- tai aluemerkinnöillä. Keskustan osalta kehittämistä ohjaa 18.1.2016 hyväksytty keskustan strateginen osayleiskaava, joka jää voimaan. Siksi maakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristökohteita ei lisätä kantakaupungin yleiskaavassa keskustan strategisen osayleiskaavan alueelle. Kartan kohteiden numerointi ja luettelo selkeytetään. Selostuksessa kerrotaan, mitkä ovat maakunnallisia kohteita. Kaavaselostusta täydennetään tiedoilla kulttuuriympäristöä koskevista selvitystarpeista. Määräystä ja selostusta kehitetään huomioiden mm. Pirkanmaan liiton lausunnossaan esittämät näkökohdat.
23 LAUSUNNON ANTAJA / LAUSUNNON TIIVISTELMÄ Kaava-aineiston tulee kattaa paremmin maakunnallisten kohteiden sisällöt, esim. viittaus alueen arvotukseen sekä maakuntakaavaa varten laadittuun selvitykseen. Kaavan selostusta täydennetään ehdotusvaiheessa lausunnossa esitetyllä tavalla. Arvoalueista moni sijoittuu tehokkaan kaupunkirakentamisen vyöhykkeelle tai selostuksen tavoitekartan käyttötarkoitukseltaan tehostuvalle tai muuttuvalle alueelle. Kaavamääräyksessä on esitetty, että rakentaminen sovitetaan ympäristöönsä siten, että kulttuuriympäristön arvot säilyvät, mutta säilymisen todellisia mahdollisuuksia tulisi arvioida esimerkiksi kaupunginosien aluekorteissa. Kaavaehdotuksen selostuksessa kaavan tuottamaa muutosta käydään läpi palvelualuetasoisissa aluekuvauksissa. Näissä täydennysrakentaminen on kohdennettu kaavakarttoja tarkemmin, jolloin myös kulttuuriympäristön arvojen säilymistä on mahdollista arvioida. Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuosille 2016-2021 on Tampereelta kolme pohjavesialuetta luokiteltu ryhmään "Pohjavesialueiden riskikohteet eli alueet, jolla on pohjavettä vaarantavaa toimintaa". Yleiskaavassa tulisi arvioida, miten yleiskaavoituksen keinoilla pohjavesialueille sisältyvän kaavamääräyksen lisäksi voitaisiin pyrkiä erityisesti pohjaveden laatuun vaikuttavien riskien vähentämiseen. Kantakaupungin yleiskaavassa on pohjavesialueiden osoittamisen lisäksi korostettu erityisesti hulevesien hallintakysymyksiä sekä yleismääräyksessä että valuma-alueittain. Sekä Aakkulanharjun että Epilän-Villilän alueilla pohjaveden muodostumista selvitetään parhaillaan GTK:n, Tampereen Veden ja Pirkanmaan Ely-keskuksen toimesta. Näiden tulokset huomioidaan jatkosuunnittelussa. Maakuntakaavaehdotuksen maanvastaanoton alueita tulee yleiskaavassa korostaa ensisijaisesti kierrätysalueina. Maakuntakaavaehdotuksen määräykset tulee ottaa huomioon yleiskaavassa maanvastaanotto- ja kierrätysalueiden ja jätevedenpuhdistamon osalta. Ruskonperän maanvastaanottoalue puuttuu kartalta. Aakkulanharjun pohjavesialueelle osoitetun lumenvastaanottopaikan sijaintia tulee harkita uudelleen. Maakuntakaavassa on Myllypuron alueelle osoitettu Teknisen huollon kehittämisen kohdealue, maanvastaanotto ja kierrätys. Esitetty toiminta on alueella mahdollista huomioimalla Myllypuron Natura-alueeseen kohdistuvat vaikutukset. Keskusjätevedenpuhdistamon asemakaava on työn alla, kaavatyössä on huomioitu lausunnossa esitetyt asiat. Ruskonperän maanvastaanottoaluetta ei osoiteta yleiskaavassa tulevaisuuden varauksena lyhyen käyttöikänsä vuoksi. Aakkulanharjun (ns. Aarikkala) lumenvastaanottopaikan ympäristölupaharkinta on vireillä. Mikäli ympäristölupaa toiminnalle ei voida myöntää, merkintä poistetaan hyväksyttävästä kaavaehdotuksesta. Korvaavana merkintänä kaavaan osoitetaan tarvealue lumenvastaanotolle. 16. Finavia Oyj Lentomelualueen ja asumisen ja muiden melulle herkkien toimintojen väliin tulee jättää selkeä puskurivyöhyke meluhaittojen vähentämiseksi (esim. kehitettävä kaupunkirakenteellinen kokonaisuus A12 Lakalaiva-Peltolammi-Multisilta) Lentomelualueelle ei ole esitetty nykyisestä muuttuvaa maankäyttöä. Kehitettävät kaupunkirakenteelliset kokonaisuudet on yleiskaavan ehdotuksessa korvattu aluekuvauksilla, jotka on liitetty selostukseen. Koko kaupunkikeskustan alueen rakennuksille tulee määrätä ääneneristysvaatimukset lentokonemelua vastaan yleiskaavassa ja tarvittaessa rakennusjärjestyksessä. Nykyisen ja ennustetun (Finavian raportti 18.6.2014) lentoliikennemäärän perusteella luonnoksen yleiskaavatasoiset melumääräykset ovat riittävät. 17. Pirkanmaan maakuntamuseo Yleiskaavan päivitysprosessia tulisi avata enemmän kaavaselostukseen. Tulisi tuoda tarkemmin esiin mm. päivitysprosessin luonne sekä konkretisoida miten päivityksen yhteydessä huomioidaan osallisten vaikutusmahdollisuudet ja uusien tutkimusten tuoma tieto. Yleiskaavaselostukseen lisätään kuvaus jatkuvasti uudistuvasta yleiskaavoitusprosessista.
24 LAUSUNNON ANTAJA / LAUSUNNON TIIVISTELMÄ Maakuntamuseo kehottaa kaavoittajaa huomioimaan aiempien yleiskaavojen kulttuuriympäristöä koskevat ratkaisut sekä selvitysaineistot, joihin kaavat pohjautuvat. Yleiskaavatyössä on huomioitu aikaisemmin laadittujen osayleiskaavojen selvitykset ja ratkaisut tarpeellisin osin. Osa aikaisemmin hyväksyttyjen osayleiskaavojen kaavamerkinnöistä ja määräyksistä siirretään ja jätetään voimaan nyt laadittavaan yleiskaavaan. Keskustan osalta hyväksytty keskustan strateginen osayleiskaava jää kokonaisuudessaan voimaan. Yleiskaavan selostusta täydennetään käytettävissä olevalla selvitystiedolla. Rakennetun kulttuuriympäristön arvot ovat moninaiset ja arvoalueiden rajaaminen ilman selvitysaineiston perusteella laadittua analyysia johtaa tilanteeseen, jossa arvoalueet kattavat lähes koko keskustan. Koska aluerajaukset eivät myöskään liity muihin karttoihin sisällöllisesti, jää suunnitelma keskeneräiseksi. Kohteiden ominaisuudet ja muutoskestävyys puuttuvat aineistosta. Kultturiympäristön ja tavoitellun maankäytön suhdetta tulisi analysoida tarkemmin etenkin C-alueilla. Keskustan osalta kehittämistä ohjaa 18.1.2016 hyväksytty keskustan strateginen osayleiskaava, joka jää voimaan. Muuta kantakaupunkia koskien yleiskaavaehdotus täydennetään yleismääräyksellä, jossa esitetään huomioitavaksi kulttuuriympäristön arvot erityisesti maankäytöltään muuttuvilla alueilla. Olisi syytä pohtia vielä miten ympäristön ominaispiirteet ja arvot esitetään kaavakartalla sellaisin määräyksin, että arvojen säilymistä voidaan aidosti tukea. Osa alueista kestää huonosti muutosta, osa kestää muutoksia paremmin. Myös kulttuuriympäristöjen luonteiden näkökulmat (esim. voimavara, vaatii säilyäkseen toimenpiteitä ) puuttuvat. Varsinaiset maiseman arvot on huomioitu kaavaluonnoksessa vain valtakunnallisen maisema-alueen osalta. Paikallisesti arvokkaat näkymät ja maisemat tulisi huomioida kaupungin suurmaiseman olennaisina osina. Yleiskaavaehdotus täydennetään yleismääräyksellä, jossa esitetään huomioitavaksi kulttuuriympäristön arvot erityisesti maankäytöltään muuttuvilla alueilla. Kaavaan lisätään yleismääräys, jossa esitetään huomioitavaksi maisemalliset arvot. Yhtenäisten pientaloalueiden selvityksestä esitetään kartalla I-luokan alueet. Alueiden laajuutta tulee vielä tarkastella. Kartan rajaukset antavat suppean kuvan arvoista. Luonnosta varten laadittuun selvitykseen pohjautuen kaavassa on osoitettu arvoalueina selvityksen I-luokan ja II-luokan alueet. Modernia, sotien jälkeistä rakennettua ympäristöä ei ole selvitetty tarkemmin eikä kokonaiskuvaa erityisesti keskusta-alueen modernistisen kaupunkisuunnittelun tuloksista ole laadittu. Aineistoa tulee tarkistaa näiltä osin ja vähintään esittää erityisesti C-alueilla, miten nuorempaan, mahdollisesti arvokkaaseen moderniin rakennusperintöön tulee tarkemmassa suunnittelussa suhtautua. C-alueilla täydennysrakentaminen voi johtaa usein myös purkamiseen ja uudisrakentamiseen. Ilman asianmukaisia selvityksiä ei uudemman ajan arkkitehtuuriin kohdistuvia vaikutuksia ole mahdollista arvioida eikä tehdä johtopäätöstä mitä omaleimaisuuden edistämisellä tarkoitetaan. Yleiskaavaehdotus täydennetään yleismääräyksellä, jossa esitetään huomioitavaksi kulttuuriympäristön arvot erityisesti maankäytöltään muuttuvilla alueilla. Kaavaselostusta täydennetään tiedoilla kulttuuriympäristöä koskevista selvitystarpeista.
25 LAUSUNNON ANTAJA / LAUSUNNON TIIVISTELMÄ Kantakaupungin rakennetun ympäristön kokonaisvaltaiset selvitykset 1997-1998 kaipaa päivittämistä ja se tulee huomioida työssä. Selvitysten ulkopuolelle ovat tähän asti jääneet keskustan ulkokehälle 1900-luvun alussa palstoittamalla syntyneet alueet (mm. Lamminpää, Koivistonkylä ja Rahola). Nämä alueet tulee huomioida kaavassa. Amurin selvityksen täydentäminen itäosan suhteen on tarpeen. Selvitysten ulkopuolelle jää myös useita alueita, joista osa on todettu aiemmin kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi. Ilman tarkempia, ajantasaisia selvityksiä kaavan vaikutuksia ei voida luotettavasti arvioida. Yleiskaavaehdotus täydennetään yleismääräyksellä, jossa esitetään huomioitavaksi kulttuuriympäristön arvot erityisesti maankäytöltään muuttuvilla alueilla. Kaavaselostuksen merkinnän kuvausta ja suunnitteluohjetta täydennetään. Kaavaa laadittaessa tulee huomioida Avoimet maisematilat -selvitys ja selvitykset, jotka koskevat kansallisen kaupunkipuiston perustamista. Perinnebiotoopit tulee esittää kaavakartalla. Yleiskaavatyössä on huomioitu aikaisemmin laaditut ja työn alla olevat selvitykset. Perinnebiotoopit ja perinnemaisemat sijoittuvat lähes kokonaan yleiskaavan keskuspuistoverkoston alueelle, joten ne eivät ole uhattuina. Kaavaan lisätään yleismääräys, jossa esitetään huomioitavaksi maisemalliset arvot, mikä osaltaan turvaa myös perinnebiotooppien säilymisen. Arkeologinen inventointi, joka on käynnistymässä, tulee lisätä laadittavien selvitysten luetteloon. Inventoinnissa tulee keskittyä arkeologisesti potentiaalisiin muuttuvan maankäytön alueisiin ja muualla tarkastaa uusien kiinteiden muinaisjäännösten tai arkeologisten kulttuuriperintökohteiden löytymisen kannalta erityisen potentiaaliset kohteet/alueet, keskittyen historiallisen ajan kohteisiin. Työn alla olevan arkeologisen inventoinnin tulokset huomioidaan kaavaehdotuksen ratkaisuissa. Arkeologinen selvitys lisätään kaava-asiakirjoihin. Yhdyskuntarakenne-kartalla tulee tarkistaa keskustaalueiden, asumisen alueiden ja aluekeskuksen rajauksia mm. Juvan kyläpaikan, Turtolan, Ojalan turveradan, Aakkulanharjun, Epilänharjun, Ristinarkun, Härmälän leirintäalueen, Litukan siirtolapuutarhan ja Peltolammin osalta. Yleiskaavan maankäyttö on esitetty yleispiirteisenä. Tarkempaa suunnittelua ohjaavat yleiskaavan arvoalueita ja -kohteita koskevat määräykset, mutta myös muu käytettävissä oleva inventointitieto. Juvan tilan kohdalla A/V-aluerajausta tarkistetaan tilan länsipuolella olevan peltoalueen kohdalta. Turtolan C-alueen kehittämistä rajoittaa alueella oleva muinaisjäännös, joka on myös esitetty kaavakartalla. Alueen pääkäyttötarkoitus ei ole uhka muinaisjäännöksen säilymiselle. Ojalassa A-alueen rajausta tarkistetaan turvetehtaan alueen kohdalta. Lisäksi Ojalan osayleiskaavasta siirretään ja jätetään voimaan turverataa koskeva merkintä ja määräys. Aakkulanharjulla A/V-alue muutetaan A-alueeksi toteutuneen maankäytön mukaisena. Epilänharjulla A/V-alue muutetaan A-alueeksi toteutuneen maankäytön mukaisena. Alueella mahdollinen täydentävä rakentaminen ei ole ristiriidassa valtakunnallisten maisema-arvojen kanssa. Ristinarkun peltoalueet on varattu asumisen alueeksi 1998 hyväksytyssä yleiskaavassa eikä alueen kehittämistavoitetta ole tarvetta muuttaa. Maisema-arvo on huomioitavissa alueen suunnittelussa. Härmälän leirintäalueen kohdalla pääkäyttötarkoitus A/V mahdollistaa maakuntamuseon lausunnossaan esittämien arvojen säilymisen. Litukan siirtolapuutarha on osoitettu luonnoksen viherympäristökartalla merkinnällä ryhmäpuutarha-alue. Lakalaiva-Rautaharkon aluekeskus -kohdemerkintä ei uhkaa Peltolammin arvojen säilymistä.
26 LAUSUNNON ANTAJA / LAUSUNNON TIIVISTELMÄ VAK-ratapihan alueella on huomioitava kaupunkimaisemaan ja rakennettuun perintöön liittyvät arvot suunnitelmassa, vaikutusten arvioinnissa ja näyttää ne asianmukaisesti kartoilla. Yleiskaavaehdotus täydennetään yleismääräyksellä, jossa esitetään huomioitavaksi kulttuuriympäristön arvot erityisesti maankäytöltään muuttuvilla alueilla. Yhdyskuntarakenne -kartan yleismääräys tuulivoimaloiden rakentamisesta tuntuu irralliselta muuhun suunnittelun tarkkuuteen nähden. Mikäli lausuntopyyntövelvollisuus mainitaan, tulee edellyttää museoviranomaisen lausuntoa merkittävästi maisemaan tai ympäristöön vaikuttavista tuulivoimahankkeista. Yleiskaavassa on rakennetun kulttuuriympäristön ja maisema-arvojen huomioimista koskevia määräyksiä, jotka ovat voimassa myös tuulivoimaloita koskevia hankkeita suunniteltaessa. Asuminen ja lähiliikkuminen -kartan määräyksen "kehitettävä kaupunkirakenteellinen kokonaisuus" tavoite jää epäselväksi. Vaikutusten arvioinnissa tulee esittää vaikutukset kulttuuriympäristöön. Keskustamainen rakennustehokkuus kaipaa selventämistä ja konkretisointia. Estevaikutuksen vähentäminen kaipaa konkretisointia ja vaikutusten arviointia. Yleiskaavaehdotukseen karttoja on karsittu siten, että luonnosvaiheen kartat 1-3 on yhdistetty. Luonnosvaiheen ratkaisuja on myös karsittu. Kehitettäviä kaupunkirakenteellisia kokonaisuuksia ei ehdotusvaiheessa esitetä vaan kaupungin täydentymisen ja muuttumisen vaikutuksia kulttuuriympäristöön arvioidaan kartalla 1 esitettyjen aluevarausten ja kehittämisvyöhykkeiden ja kartalla 3 esitettyjen arvojen valossa. Myöskään Estevaikutuksen vähentämisen kohdealueita ei ehdotusvaiheessa esitetä sellaisenaan vaan merkintä yhdistetään luonnosvaiheessa kartalla 4 (Viherympäristö ja vapaa-ajan palvelut) olleeseen Viherverkoston yhteystarvealue-merkintään. Ehdotusvaiheessa merkintä esitetään kartalla 2. Asuminen ja lähiliikkuminen -kartalla on ristiriitoja täydennysalueiden ja kulttuuriympäristön arvojen suhteen mm. Hippoksen, Litukan kerhotalon, Pappila Takahuhdin, Turtola Messukylän, Linnainmaan ja Peltolammin osalta. Yleiskaavaehdotusta tarkistetaan yhdyskuntarakenteen kestävää täydentämistä koskevan vyöhykkeen osalta. Kaavaehdotuksessa kaupunkistrategian tavoitteen mukainen vyöhyke on nimetty Kasvun vyöhykkeeksi. Aluetta koskevaa määräystä on tarkistettu siten, että alueella on huomioitava mm. kulttuuriympäristön arvot. Lisäksi aluerajausta on tarkistettu. Kulttuuriympäristön suojelu -kartalla suositellaan vakiintuneen muinaisjäännöstunnuksen ja -määräyksen käyttöä ja muinaisjäännösten erottamista muista arkeologisista kulttuuriperintökohteista. Historialliset kylänpaikat tulisi osoittaa muinaisjäännöksen- tai muun arkeologisen kulttuuriperintökohteen merkinnällä suojelustatuksen mukaan. Kartalla tulisi merkitä tärkeimmät historialliset tielinjat niiden säilyneiltä osin. Yleiskaavaehdotuksen merkintöjä ja määräyksiä tarkennetaan lausunnossa esitetyllä tavalla. Historialliset tielinjat liitetään kaavaselostukseen liitekarttana. Maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti huomioitava rakennettu kulttuuriympäristö -otsikointi tulee olla samassa linjassa RKY-alueiden otsikoinnin kanssa. Merkinnän selitteestä tulisi käydä ilmi, mihin selvityksiin ko. merkintä perustuu ja että kyse on myös kulttuurihistoriallisista arvoista. Määräys on epäselvä eikä tuo riittävästi esiin arvojen säilyttämisen näkökulmaa. Yleiskaavaehdotuksen merkintöjä ja määräyksiä tarkennetaan lausunnossa esitetyllä tavalla.
27 LAUSUNNON ANTAJA / LAUSUNNON TIIVISTELMÄ Kulttuuriympäristön osalta on paljon puuttuvia selvityksiä. Erityisesti puuttuvat selvitykset paikallisesti arvokkaista aluekokonaisuuksista ja nuoremmasta rakennusperinnöstä. Kaavakartalle tulisi merkitä mm. Laukontori, Puu-Tammela, Armonkallio, Onkiniemi ja Koukkuniemi. Yleiskaavaehdotus täydennetään yleismääräyksellä, jossa esitetään huomioitavaksi kulttuuriympäristön arvot erityisesti maankäytöltään muuttuvilla alueilla. Kaavaselostusta täydennetään tiedoilla kulttuuriympäristöä koskevista selvitystarpeista. Keskustan kehittämistä ohjaa 18.1.2016 hyväksytty keskustan strateginen osayleiskaava, missä on huomioitu lausunnossa esitetyt kohteet. EHYT-hankkeen yhteydessä rajatuista arvokkaista aluekokonaisuuksista kaavakarttaan on otettu mukaan vain parhaiten säilyneet aluekokonaisuudet. Näin ollen kuva keskustan ulkopuolisista modernin, sotien jälkeisen aluerakentamisen arvoista jää suppeaksi. Yleiskaavassa on aluerajauksina esitetty EHYT-selvityksen ns. punaiset alueet, jotka on selvitysvaiheessa arvotettu yhdessä maakuntamuseon kanssa. Selvitykset ja niissä tehdyt johtopäätökset ovat myös muutoin hyödynnettävissä. Kartalle tulee lisätä tiettyjä maakunnallisia kohteita (mm. Viikinsaari, useita keskustan kohteita, Niemen kartano ja Kaupin vesihuolto). Yleiskaavaehdotuksen merkintöjä ja määräyksiä tarkennetaan lausunnossa esitetyllä tavalla. Yhdyskuntatekninen huolto -kartalle Petsamoon osoitettu uusi sähköasema saattaa uhata alueen kulttuurihistoriallisia ja erityisesti kaupunkikuvallisia arvoja. Sähköasemalle on jo olemassa varaus asemakaavassa, kyseessä on toistaiseksi toteutumaton kohde. Vaikutusten arvioinnista puuttuvat mm. tiivistämisen vaikutukset arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin, agraarimaisemaan ja maiseman arvoihin. Puuttuvat tai täydentämistä vaativat selvitykset rajoittavat vaikutusten arviointia. Yleiskaavan vaikutusarviointia täydennetään ehdotusvaiheessa. Maakuntamuseon kanssa on käytävä työneuvottelu ennen kaavaehdotuksen esillepanoa. Arvoalueista moni sijoittuu Tehokkaan kaupunkirakentamisen vyöhykkeelle tai selostuksen tavoitekartan käyttötarkoitukseltaan tehostuvalle tai muuttuvalle alueelle. Kaavamääräyksessä on esitetty, että rakentaminen sovitetaan ympäristöönsä siten, että kulttuuriympäristön arvot säilyvät, mutta säilymisen todellisia mahdollisuuksia tulisi arvioida esimerkikisi kaupunginosien aluekorteissa. Yleiskaavaluonnoksesta saadusta maakuntamuseon lausunnosta on pidetty yhteinen työpalaveri 17.11.2016. Luonnoksen aluekortit korvataan ehdotuksessa laajemmilla aluekuvauksilla. Aluekuvauksissa esitetään mm. se, miten käyttötarkoitukseltaan muuttuvat ja tehostuvat alueet sekä kantakaupungin keskeinen Kasvun vyöhyke sijoittuvat suhteessa tunnistettuihin kulttuuriympäristön arvoalueisiin. Lisäksi vaikutusarvioinnissa esitetään, millaisia haasteita yleiskaavassa esitetty maankäytön tehostaminen saattaa aiheuttaa kulttuuriympäristön arvoille. 18. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Maakuntakaavan ohjausvaikutus on tarpeen huomioida seudullisen liikennejärjestelmän rakenteen, keskusverkon, erityisten tiivistyvien kaupunkirakenteen vyöhykkeiden sekä seudullisen viherrakenteen pääverkon osalta. Viherverkoston jatkuvuus laadukkaana ja mitoitukseltaan seudullisena on keskeinen tavoite, joka tulee nostaa selkeäksi seudulliseksi lähtökohdaksi yleiskaavan tavoitteisiin. Rakennesuunnitelman tavoiteasettelut, kuten raitiotien linjaukset Pirkkalaan ja Ylöjärvelle sekä kaupunkirakentamisen vyöhyke Koilliskeskuksesta Lentolaan, tulee huomioida yleiskaavassa. Yleiskaavan tavoitteet ja ratkaisut noudattavat keskeisiltä osiltaan sekä rakennesuunnitelman että maakuntakaavan ratkaisuja. Keskusverkon osalta kantakaupungin yleiskaavassa on tarkennettu ylemmän tason suunnitelmia ja myös esitetty maankäytön muutoksen ohjausta asemakaavoitukselle. Raitiotie esitetään tarkistetussa yleiskaavaehdotuksessa rakennesuunnitelman mukaisena 1. vaiheen toteutumisen ja myöhempien laajentumisen suuntien osalta. Viherverkon laajuus ja jatkuvuus on yleiskaavan keskeinen tavoite. Ratkaisuissa on pyritty säilyttämään nykyinen puistojen ja virkistysalueiden verkosto, mutta myös edelleen kehittämään sitä toimivammaksi kokonaisuudeksi sekä välttämään muusta maankäytöstä johtuvaa alueiden pirstoutumista ja reittien katkeamista.
28 LAUSUNNON ANTAJA / LAUSUNNON TIIVISTELMÄ ELY-keskuksen näkemyksen mukaan kaava ei voi pitää sisällään keskenään ristiriitaisia oikeusvaikutteisia elementtejä. Kaavaratkaisua on tarpeen kehittää siten, että keskenään ristiriitaiset varaukset poistetaan tai niiden keskinäiset oikeusvaikutukset jatkosuunnittelulle selkiytetään. Kaavaan liittyvät teemakartat ovat vielä luonnosvaiheessa pitkälti materiaaleja, joihin on koottu suunnittelun lähtötietoja. Tiedot edellyttävät tarkistuksia ja analysointia toimiakseen oikeusvaikutteisina yksityiskohtaista maankäyttöä ohjaavina ratkaisuina. ELY-keskus toteaa, että yleiskaavassa esitettyjen aluevarausten tulee olla aina maankäytöllisesti perusteltuja ja paikallisiin olosuhteisiin sovitettuja. Tilanteissa, missä ratkaisun toteuttamisedellytyksiin liittyy merkittävää epävarmuutta, tulee käyttää oikeusvaikutuksettomia kehittämisperiaatemerkintöjä. Kaavamerkintöjen väljyyteen liittyy haasteita niiden tulkitsemisessa, minkä vuoksi ratkaisua on tällaisenaan tulkittava varovaisuusperiaatteen kautta esim. suhteessa arvonäkökulmiin (esim. selostuksessa käsitellyt asuntoalueiden tehokkuudet). Kaavaluonnoksessa on esitetty mahdollisimman kattavasti tietoa maankäytön kehittämisen tavoitteista ja toisaalta esitetty kehittämistä rajoittavia tekijöitä. Tavoitteet on johdettu pitkälti kaupunkistrategiasta, mistä syystä ne esitetään kartalla strategisina periaatemerkintöinä. Maankäytön rajoituksia koskeva tieto on pääosin yksityiskohtaista selvityksiin ja inventointeihin pohjautuvaa ollen siten paikoin varsin yksityiskohtaista. Karttojen esitystapaa kehitetään kaavaehdotusta laadittaessa siten, että strategian mukaiset kehittämistavoitteet kootaan samalle kartalle ja ne osoitetaan selkeästi kehittämisperiaatemerkintöinä. Yhdyskuntarakenne-kartalla osoitetun järjestelyratapihan kehittämisedellytykset tulee turvata. Vuonna 2016 solmitussa MAL-sopimuksessa määriteltiin, että osapuolet selvittävät yhteistyönä, miten sekä Tampereen tavaraliikenteen ratapihaa rataverkon merkittävänä solmupisteenä että alueeseen kytkeytyvää maankäyttöä voidaan kehittää. Tavararatapiha-alueelle ei voida osoittaa ennen selvityksen valmistumista uutta maankäyttöä, vaan alue tulee osoittaa liikenne-/selvitysalueeksi. Myöskään ratapihan eteläosien ja niihin kytkeytyvien alueiden merkitsemiselle keskustatoimintojen alueeksi ei ole perusteita suuronnettomuusriskin vuoksi. Yleiskaavaratkaisu pohjautuu Pirkanmaan 2. maakuntakaavaehdotukseen. MAL-sopimuksen mukainen Härmälä-Partola-Lakalaivaa koskeva suunnitteluyhteistyö käynnistyy alkuvuodesta 2017. Tarkastelun tulokset tulevat huomioiduksi jatkosuunnitelmien yhteydessä. Lielahden vesialueen merkitseminen selvitysalueeksi on asianmukaista. Kaavamääräys ei vastaa selvittämistavoitetta koskevaa merkintää. Raitiotien osoittamiselle sitovana ratkaisuna täyttöalueelle ei ole vielä riittäviä perusteita. Vastinetta täydennetään myöhemmin. Tehokkaan kaupunkirakentamisen vyöhykettä tulee tutkia suhteessa ympäristöhäiriöihin, elinympäristön laatuun ja kulttuuriympäristön arvoihin. Olennaisesti muuttuvat alueet voisi esittää kaavamerkinnällä, johon voi kytkeä aluekohtaisia toimenpiteitä. ELY-keskus esittää, että laaditaan selvitys, jolla karkealla tasolla pystytään arvioimaan, miten tavoiteltu väestölisäys on sovitettavissa rakennettuun kulttuuriympäristöön ja miten ohjata täydennysrakentamisen volyymeja ja tapaa esim. kaupunginosittain. Yleiskaavaehdotusta tarkistetaan yhdyskuntarakenteen kestävää täydentämistä koskevan vyöhykkeen osalta. Kaavaehdotuksessa kaupunkistrategian tavoitteen mukainen vyöhyke on nimetty Kasvun vyöhykkeeksi. Aluetta koskevaa määräystä on tarkistettu siten, että alueella on huomioitava mm. kulttuuriympäristön arvot. Lisäksi aluerajausta on tarkistettu. Kaavaehdotusta tarkistetaan siten, että väylien varsilla täydennysrakentamisen suunnittelussa edellytetään meluselvitysten lisäksi myös ilmanlaadun selvittämistä ja huomioimista. Vaikutusarvioinnissa esitetään, millaisia haasteita yleiskaavassa esitetty maankäytön tehostaminen saattaa aiheuttaa kulttuuriympäristön arvoille. Liikenneverkkoa ja -järjestelmää koskevien merkintöjen esittäminen eri kartoilla vaikeuttaa kokonaisuuden hahmottamista. Yleiskaavaehdotuksen kartat on tarkistettu siten, että kokonaisuuden hahmottamiseksi Yhdyskuntarakennekartalla esitetään maankäyttö ja liikennejärjestelmä.
29 LAUSUNNON ANTAJA / LAUSUNNON TIIVISTELMÄ Rantaväylän eritasoliittymät tulee esittää olemassa olevina. ELY-keskus pitää tunneliin sijoittuvan Näsinkallion eritasoliittymän rakentamista välttämättömänä. Vaitinaron eritasoliittymästä osoitettu tieyhteystarve tulee esittää Vaitinaron liikenne-ja liittymäselvityksen mukaisesti porrastettuna noin 200 metriä liittymästä länteen päin. Rantaväylän eritasoliittymät esitetään olemassa olevina. Uuteen Vaitinaron eritasoliittymään on luonnoksessa esitetty yhteystarve Hiedanrannan suuntaan. Tieliiketeen yhteystarvetta ei esitetä kaavaehdotuksessa vaan se liittyy kehitettävän eritasoliittymänmerkintään. VT 3:n lisäkaistat tulee esittää Lakalaiva-Partola välille maakuntakaavaehdotuksen mukaan. Lakalaiva-Partolan välinen osuus on esitetty kehitettävänä moottoritienä tarkoittaen lisäkaistoja. Esitetyistä ajoneuvoliikenteen yhteystarpeista ei tule käyttää termiä tieliikenteen yhteystarve, sillä yhteydet ovat osa kaupungin katuverkkoa eivätkä valtion tieverkkoa.. Kaavaehdotusta tarkistetaan lausunnossa esitetyllä tavalla. VT 9:n rinnakkaisyhteyden toteuttamiseen valtatien länsipuolelle liittyy runsaasti epävarmuustekijöitä ja todennäköisiä haitallisia vaikutuksia. Toiminnallisesti ja taloudellisesti huomattavasti paremman vaihtoehdon muodostaa jo olevan rinnakkaiskadun kehittäminen valtatien itäpuolelle. Liikenneverkon kehittämisen tarve esitetään kaavaehdotuksessa VT 9:n molemmille puolille liikeverkon kehittämisen kohdealueena. Ajoneuvoliikenteen yhteystarve Lielahden alueella ei tue tavoitetta kehittää selvitysaluetta ensisijaisesti joukkoliikenteeseen tukeutuvana yhdyskuntarakenteen osana. Aluetta kehitetään kestävän liikkumisen alueena. Merkinnällä on tarkoitettu alueen sisäisen katuverkon kehittämistä. Tieliikenteen yhteystarvemerkintöjä ei esitetä kaavaehdotuksessa. Raitiotiet Pirkkalaan ja Ylöjärvelle tulee esittää sovitun mukaisesti. Kaavaluonnoksessa esitetty raitiotie ja mahdollinen lähijuna olisivat kilpailevia järjestelmiä, joiden tarvetta ei ole esitetty selvityksillä. Lielahdessa on vielä epävarmuutta vesitäytöstä, joten raitiotieyhteys tulee osoittaa niin, että se voidaan toteuttaa myös ilman täyttöä. Kaavaehdotusta tarkistetaan raitiotielinjausten osalta siten, että se vastaa rakennesuunnitelmaa. Lielahdessa raitiotielinjaus on ohjeellinen. Lielahden seisake on poistettava kaavasta tai selvitettävä sen toteuttamisen mahdollisuudet Liikenneviraston kanssa. Lielahden lähijunapysäkin, joka rakennesuunnitelmassa on nimetty Sellun seisakkeeksi, toteuttamistarve ja -mahdollisuudet kytkeytyvät hyvin tiiviisti Tampereen Hiedanrannan alueen käyttötarkoituksen muutokseen tulevina vuosikymmeninä. Yleiskaavassa ei ratkaista seisakkeen sijaintia raiteen tarkkuudella. Jos raitiotietä ei tule, voi joukkoliikennekaistojen toteuttamisen vuoksi olla tarvetta esittää kehittämismerkinnät Teiskontielle ja Paasikiventielle merkittävästi parannettava tie -merkinnällä. Tampereen kaupunginvaltuusto on 7.11.2016 tehnyt päätöksen raitiotien ensimmäisen vaiheen toteuttamisesta ja toisen vaiheen toteuttamisaikataulusta.
30 LAUSUNNON ANTAJA / LAUSUNNON TIIVISTELMÄ Asuminen ja lähiliikkuminen-kartalla estevaikutuksen vähentämisen kohdealue -merkintää voisi osoittaa maanteiden lisäksi myös sisääntuloväylien selvityksessä muutettaviksi esitetyille katujaksoille. Maanteiden osalta tehtävät muutokset edellyttävät valtakunnallisesti yhtenäistä linjausta sekä riittävän laajaa seudullista tarkastelua vuoropuheluineen. Estevaikutuksen vähentämisen (esim. liittymäratkaisut, mahdolliset kannet tai valtateiden päälle rakentamiset) investoinnit on huomioitava maankäytön toteuttamiskustannuksissa ja -aikatauluissa. Toimenpiteet eivät saa heikentää valtateiden toimivuutta ja liikenneturvallisuutta. Tämä ja valtateiden kehittämismahdollisuudet on tuotava esiin suunnittelumääräyksessä. Yleiskaavan ehdotusvaiheessa estevaikutuksen vähentämisen kohdealueiden esittämisestä on luovuttu, sillä laajojen tiealueiden osoittaminen kyseisellä merkinnällä katsottiin ohjausvaikutukseltaan puutteelliseksi. Jalankululle, pyöräilylle ja joukkoliikenteelle miellyttävämpiä ja esteettömämpiä ympäristöjä tavoitellaan kaavaehdotuksessa osoittamalla pääosin kaupungin katuverkolle sijoittuvia joukkoliikennepainotteisia katuja, joilla autoliikenne sopeutuu kestävien kulkumuotojen ehdoilla suunniteltuun ympäristöön. Lisäksi voimakkaita estevaikutuksia tuottaville liikenne- ja liittymäalueille on osoitettu kantakaupungin virkistysverkostoon liittyviä yhteystarvemerkintöjä, jotka huomioivat myös asukkaiden liikkumistarpeet. Keskustojen aluerajaukset poikkeavat maakuntakaavasta; Lielahti ja Hakametsä ovat perusteltuja, mutta Tesoman ja Lielahden välinen alue, joka ilmeisesti on haluttu osoittaa kaupunkimaisemmaksi kehitettäväksi liikenneväyliin tukeutuvaksi akseliksi, tulee osoittaa keskustatoimintojen alueista erillisellä merkinnällä, koska nykyinen merkintä mahdollistaa kaupan suuryksikköjen sijoittamisen alueelle. Yleiskaavaehdotus tarkistetaan keskustamerkintöjen osalta. Kaavaehdotuksessa keskusta-alueet on jaoteltu täydentyviksi, uudistuviksi tai alueita yhdistäviksi keskusta-alueiksi. Keskusta-alueilla kaupan enimmäismitoitus on yhdenmukainen maakuntakaavaehdotuksen mitoituksen kanssa. Tesoman radan varressa ja Kaukajärvellä sovelletaan maakuntakaavan taajamatoimintojen alueen mitoitusta. Maakuntakaavan ohjausvaikutus on otettava huomioon siten, että Turtolan ja Kaukajärven keskustatoimintojen alueet katsotaan kaupungin sisäisiksi paikalliskeskuksiksi ja niille tulee antaa oma merkintä. Vastaavaa merkintää tulee harkita myös Vuorekseen. Kaavaehdotusta tarkistetaan siten, että Kaukajärvi, Vuores ja Härmälä osoitetaan paikallisiksi palvelukeskuksiksi. Sen sijaan Turtolaan ei tavoitella julkisia palveluja, mistä syystä aluetta ei osoiteta palvelukeskuksena. Seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan yksikköjen ratkaisujen tulee yleiskaavassa olla yhteneviä maakuntakaavan mitoituksen ja alueiden laajuuden osalta niin alue- kuin vyöhykerajauksissa. Yleiskaavassa tulee esittää, kuinka paljon eri laatuisia kaupan palveluja kullekin keskusalueelle lukuun ottamatta ydinkeskustaa voidaan osoittaa, jotta kaavan vaikutuksia asukkaiden palvelujen saatavuuteen ja kaupan synnyttämään liikenteeseen olisi mahdollista arvioida ja hallita. Yleiskaavaratkaisun mukainen kaupan enimmäismitoitus on pääosin yhdenmukainen maakuntakaavaehdotuksen mitoituksen kanssa. Yleiskaavan tavoitteena on ohjata kaupan palvelut pääosin yleiskaavan keskusta-alueille, mistä syystä keskusta-alueet on osoitettu riittävän laajoina ja toisaalta muilla kuin keskusta-alueilla päivittäistavarakaupan ja keskustahakuista erikoistavarakaupan mitoitus on maakuntakaavaa tavoitteellisempaa. Aluekeskustasoa alemman tason palvelutarjonnan vyöhykkeisiin perustuva esitystapa ei ohjaa palvelujen sijoittumista riittävästi. Myös palveluiden sijoittumista virkistysalueille on tarpeen ohjata selkeämmin. Virkistyspalvelut eivät ole luonteeltaan samanlaisia julkisia peruspalveluja kuin koulu- tai terveyspalvelut eikä niitä tulisi esittää saman vyöhykerajauksen sisällä. Keskistettyjä palveluja ohjataan aluekeskuksiin ja niitä yhdistävälle hyvin saavutettavalle vyöhykkeelle. Alemman tason julkisia palveluja ohjataan kaupungin palvelumallityössä määritellyille lähitoreille. Lähipalvelut, koulut ja päiväkodit sijoittuvat asumisen alueille. Kaavaehdotusta on tarkistettu siten, että kehitettävät virkistys- ja vapaa-ajanpalvelut on esitetty yhdessä muun viherverkon kehittämistavoitteiden kanssa kartalla 2.
31 LAUSUNNON ANTAJA / LAUSUNNON TIIVISTELMÄ Viherrakenteen rungoksi tulee ottaa seudulliset itä-länsi-suuntaiset vyöhykkeet. Nämä seudulliset rakenteet tulee osoittaa kaavassa katkeamattomana, mitoitukseltaan seudullisestikin riittävänä viheraluevarauskokonaisuutena. Kokonaisuuden laatua ja eheyttä ei tule kaavaratkaisulla heikentää, eikä sille tule osoittaa sitä katkaisevia uusia maankäyttövarauksia. Esim. Särkijärven itärannalla uuden "Asumisen ja virkistyksen kannalta sekoittunut alue" -merkinnän kohdalla alueella on merkittäviä lajisuojelullisia arvoja (liito-orava). Viherrakenteen runkona ovat viheraluejärjestelmän mukaiset laajat aluepuistot ja kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvityksen (2008) mukaiset merkittävät viherverkon osat sekä näitä yhdistävät olemassa olevat viheryhteydet. Tämä lähes katkeamaton viheraluekokonaisuus on nimetty keskuspuistoverkostoksi ja osoitettu oikeusvaikutteisena aluevarauksena kartalla 1. Tampereen kantakaupungin itä-länsisuuntaista vihervyöhykettä ei saada fyysisesti katkeamattomaksi ilman merkittäviä investointeja mm. valtateiden kattamiseen ja ratapiha-alueen siirtämiseen. Viherverkoston merkittävimmät katkospaikat ovat valtion omistamien liikennealueiden kohdalla. Näihin kohtiin on yleiskaavassa osoitettu ohjeellinen viherverkoston yhteystarvealue. ELY-keskus pitää hyvänä, että yleiskaavaluonnoksessa on huomioitu Tampereen luonnon ydinalueet sekä säilytettävät viheryhteydet ympäröivien kuntien luonnon ydinalueille. Tunnistettu on myös viherverkoston yhteystarvealueet. Voimassa olevissa yleiskaavoissa ja asemakaavoissa on kuitenkin viheraluevarauksia, joita ei ole huomioitu yleiskaavaluonnoksessa. Mikäli näitä ei huomioida, heikentyy luonnon monimuotoisuuden säilyminen ja siitä voi paikoin aiheutua tarve arvioida esim. kaavan luonnonsuojelulain 49 :n mukaisuutta. Voimassa olevien yleiskaavojen ja asemakaavojen viheralueista on osoitettu valtaosa: esim. kaikki voimassa olevien yleiskaavojen merkittävät viheralueet sijoittuvat keskuspuistoverkoston alueelle. Näiden lisäksi asemakaavoituksen yhteydessä tulee varmistaa, että lähivirkistysalueita säilyy riittävästi ja ne ovat hyvin saavutettavia. Keskuspuistoverkostoa on laajennettu luonnosvaiheesta. Keskuspuistoverkoston reittimäisestä katkoviivamerkinnästä on luovuttu. Luonnoksen katkoviivat on muutettu, joko keskuspuistoverkoston aluemerkinnäksi, virkistysyhteydeksi tai ekologiseksi yhteydeksi. Keskuspuistoverkostoa on laajennettu myös liito-oravaselvityksen tulosten pohjalta useassa kohdassa. Ekologinen yhteys-merkintä on muutettu luonnoksesta ja on ehdotuksessa osoitettu pääasiassa liito-oravaselvityksen perusteella. Virkistysyhteys-merkintä on vain vähäisesti muutettu luonnoksesta. Virkistysyhteys kulkee olemassa olevien lähivirkistysalueiden ja kevyen liikenteen yhteksien kautta. Virkistys- ja ekologinen yhteys kulkevat paikoin päällekkäin ja niillä tarkoitetaan samoja viheralueita. Alue- ja yhteysmerkintöjen lisäksi kaupunginosapuistot ja erikoispuistot on osoitettu kohdemerkinnöillä. Kaava-aineistoon tulee jatkossa liittää liito-oravaselvityksen kartta-aineisto, jossa todetut liito-oravan elinympäristöt ja niiden väliset kulkuyhteydet on esitetty. Kaavan viherverkkoon on sisällytettävä liito-oravan elinympäristökokonaisuudet sekä turvattavat tai kehitettävät pääkulkuyhteydet. Liito-oravaselvityksen tulokset raportoidaan omana asiakirjanaan. Keskeiset osat liito-oravan elinympäristöistä ovat keskuspuistoverkostossa, joka muodostaa yhtenäisen jatkuvan kokonaisuuden kantakaupunkiin. Keskuspuistoverkoston ulkopuolella olevat elinympäristöt ja kulkuyhteydet on osoitettu ohjeellinen ekologinen yhteys -osa-aluemerkinnällä. Osa-aluemerkintä sisältää sekä yleisiä alueita että yksityisiä tonttialueita, joilla on merkitystä liito-oravan kulkureitteinä. Merkinnän alueella on asemakaavoituksen yhteydessä varmistettava, että alueella säilyy liito-oravan kulkuyhteydelle sovelias ympäristö. Keskuspuistoverkoston alueella on sekä asuttuja, asumattomia että soveltuvia elinympäristöjä liito-oravalle. Liito-oravan suotuisa suojelutaso ja tulevaisuuden leviämisalueet ovat turvattuja.
32 LAUSUNNON ANTAJA / LAUSUNNON TIIVISTELMÄ Kaavaluonnoksessa osoitetaan uusia aluevarauksia Myllypuron Natura 2000 -alueen läheisyyteen (mm. läntinen ratayhteys ja lumen vastaanottopaikka). Näiden osalta tulee laatia eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioiva luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittama Natura-arviointi. Siinä tulee käsitellä kaavan mahdollistamaa kokonaisvaltaista maankäyttömuutosta Myllypuron alueella. Arvioinnissa tulee arvioida myös vaikutukset tiukasti suojeltavan ja rauhoitetun hajuheinän esiintymille. Kaavaluonnoksessa Myllypuron Natura-aluetta koskevien vaikutusten hallinta on osoitettu kartalla 6 (Kestävä vesitalous ja ympäristöterveys), jossa Naturan huomioiminen kohdistuu koko Vihnusjärven valuma-alueeseen. Kaavaehdotus tarkistetaan siten, että alueen maankäytön ohjaus on vastaava kuin Myllypuron osayleiskaavassa. Valuma-aluetta koskevan määräyksen lisäksi kaavaehdotusta tarkistetaan alueita koskevan pääkäyttötarkoitusmerkinnän osalta. Teollisuudelle varatut alueet osoitetaan Myllypuron osayleiskaavan mukaisesti, lumenkaatopaikkavaraus ja tieliikenteen yhteystarve VT 3:n länsipuolelta poistetaan sekä uusi rautatie merkitään kaavaan ohjeellisena. Suunnitteluun on kytkettävä vesihuoltolain mukainen vesihuollon kehittämisen suunnittelu. Tampereen kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma 2008 on tarpeen päivittää vastaamaan yleiskaavan tavoitteita. Mukaan tulee ottaa mm. toimintavarmuus, kriisivalmius, yhteistyö naapurikuntien kanssa ja suuralueen suunnittelukysymykset. Myös Pirkanmaan vesihuollon alueellisen kehittämissuunnitelman 2015 linjaukset on huomioitava. Joitain alueellisia verkostoyhteyksiä, esim. rakenteilla oleva yhteys Lempäälän verkostoon, puuttuu kaavakartalta. Kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys käynnistyy 2017. Tässä yhteydessä huomioidaan myös muuttuva maankäyttö. Kaavassa esitetyt vesihuoltolinjat perustuvat vuonna 2012 tehtyyn yleissuunnitelmaan. Koska tarkemmat suunnitelmat puuttuvat, linjat esitetään ohjeellisina. Tampereella on käynnissä tai käynnistymässä harjujen geologiset rakenneselvitykset kaikilla pohjavesialueilla. Selvityksen tulokset on otettava huomioon kaavan ehdotusvaiheessa. Em. selvityksistä ei ehdotusvaiheeseen mennessä ole saatu valmista aineistoa. Selvitysten tulokset tullaan huomioimaan tarkemmassa maankäytön suunnittelussa. Kaavaluonnos ei tue riskitoimintojen ohjaamista pois pohjavesialueilta. Kaava mahdollistaa esim. Aakkulanharjulla teollisuustoiminnan kehittämisen ja uuden lumenkaatopaikan toteuttamisen, sekä maa-ainesten vastaanottopaikan sijoittamisen Epilä-Villilänharjun pohjavesialueelle. Aluevarauksia tulee arvioida uudelleen siten, ettei riski pohjavesialueilla kasva vaan alueita kehitetään vedenhankinnan kannalta turvatummiksi. Pohjavesivaikutuksissa on otettava huomioon mm. uuden peittyvän alueen pinta-ala, alueen ulkopuolelle johdettavien vesien määrä ja mahdollinen puhtaiden kattovesien imeyttäminen. Tietojen perusteella on arvioitava kaavan toteuttamisen mahdollinen vaikutus pohjaveden pinnan tasoon sekä vedenottamoista ja kaivoista saatavan veden määrään. Kaavan vaikutusten arviointia täydennetään ehdotusvaiheessa. Pohjavesialueilla pinnoitetun maa-alan osuus on nykyiselläänkin suuri. Kehitettävä maankäyttö sijoittuu jo nykyään pinnoitetuille alueille, joten tässä suhteessa vaikutus jää pieneksi. Hiedanrannan selvitysalueelle on osoitettu mm. raitiotie ja puhtaan maa-aineksen vastaanottopaikka. Kaava-aineistoon ei liity asiaa koskevia lisäselvityksiä suhteessa pohjaveden suojeluun tai maaperän pilaantuneisuuteen. Selvitysalueelle ei voida osoittaa käyttötarkoitusmerkintöjä. Vastinetta täydennetään myöhemmin.
33 LAUSUNNON ANTAJA / LAUSUNNON TIIVISTELMÄ Läntinen oikorata kulkee sekä Nokialla että Ylöjärvellä tärkeiden pohjavesialueiden läpi ja olemassa olevien vedenottamoiden välittömässä läheisyydessä. Mikäli ratayhteys osoitetaan yleiskaavassa sitovana linjauksena, tulee radan toteuttamisen edellytykset suhteessa pohjaveden suojeluun selvittää. Merkinnät tarkistetaan yleiskaavaehdotukseen ohjeellisina. Hulevesien käsittelyn lisäksi myös hulevesien määrään tulee kiinnittää huomiota. Hulevesisuunnittelua tulee kaavaprosessissa tarkentaa siten, että kaavaan liitetään selvitys tiivistyvän rakentamisen vaikutuksista hulevesien määrään ja laatuun ja esitetään karkealla tasolla ratkaisut asian hallitsemiseksi. Ehdotusvaiheessa on tehty hulevesien osalta valuma-alueittain vaikutusten arviointi. Koko kantakaupunkia koskevan hulevesisuunnitelman laatimista ei yleiskaavamittakaavassa pidetä tarkoituksenmukaisena. Koska tulevan rakentamisen tapa ei ole vielä tiedossa, ei voida selvittää tarkkoja hulevesimäärien muutoksia tai hulevesialtaiden sijoituspaikkoja. Yleiskaavatasolla on katsottu tärkeäksi tunnistaa hulevesien hallinnan tarpeet. Jatkossa tulee huolehtia alueellisten ja hankekohtaisten selvitysten, suunnitelmien ja toimenpiteiden laatimisesta. Rantarakentamisen perusteet tulee esittää selvittämällä suhde vapaiden rantojen riittävyyteen kasvavalla kaupunkiseudulla sekä alueiden merkitys viherrakenteen osina. Strategiseen kaavaan ei kuulu taso, jolla ohjataan suoraan rakennuslupamenettelyä. Ranta-alueet tulisi käsitellä omana ranta-alueita koskevana suunnitelmana tai osana tarkempaa aluekohtaisen yleiskaavan laadintaa. Ranta-alueita suunniteltaessa tulee täyttää ranta-alueiden loma-asutusta koskevan yleiskaavan sisältövaatimukset mm. luonnonsuojelun, virkistystarpeiden, vesiensuojelun ja vesihuollon järjestämisen sekä maaston ja luonnon ominaispiirteiden huomioimisen osalta. Lisäksi on tehtävä emätilaselvitys. Rannoilla on huomioitava erityisesti rantakiinteistöjen pieni koko (alle 2000 m2). Kantakaupungin rantojen kaavatilanteesta on laadittu selvitys ja tehty linjaukset alueiden jatkokehittämisestä. Viimeksi Tampereella hyväksytyissä osayleiskaavoissa ranta-alueiden pääkäyttötarkoitus sallii olemassa olevien lomarakennusten kehittämisen ja uudelleen rakentamisen, mikä on myös työn alla olevan kantakaupungin yleiskaavan tavoite. Yleiskaavan ratkaisussa on esitetty olemassa olevat lomarakennuspaikat RA- ja R-alueina. Koska ratkaisussa ei muodosteta uusia mitoitukseen perustuvia rakennuspaikkoja ei ole tarvetta erilliselle emätilatarkastelulle. Alueilla ei myöskään ole poistuvaa rakennusoikeutta, sillä alueet on osoitettu voimassa olevissa kaavoissa virkistysalueiksi. Kaavaratkaisun tavoitteena on myös maankäytön prosessien sujuvoittaminen, mistä syystä kaavan mahdollistamaan lopputulokseen on tarkoituksenmukaista edetä suoraan yleiskaavan pohjalta myönnetyllä rakennusluvalla. Strategisen yleiskaavan suunnittelun taso tulisi määritellä. On erittäin haasteellista ratkaista kaikki teemat kantakaupungin osalta. Monet aihepiirit vaativat tarkkaa aluevarausyleiskaavaa, jotta oikeusvaikutus toteutuisi. Esim. suojelun ja virkistyskäytön ratkaisut ovat jo ajantasaisesti ja merkittävään osallistamiseen perustuen ratkaistu alueen osayleiskaavoissa. Ainakin Keskustan, Myllypuron, Kauppi-Niihaman, Hervantajärven, Vuoreksen, Ojalan ja Iidesjärven kaavat on perusteltua jättää voimaan keskeisiltä osiltaan. Yleiskaavan tavoitteena on kaupunkistrategian mukaisesti ohjata tavoiteltu kasvu hallitusti keskustoihin ja kestävän liikkumista tukevalla tavalla. Yksityiskohtaisesti laaditut osayleiskaavat, mutta myös muut kehittämistavoitteet, esim. luonnonsuojeluohjelma, ovat olleet merkittävä pohja yleiskaavasuunnittelussa. Osayleiskaavojen merkintöjä ja määräyksiä uudelleen vahvistetaan sellaisten kumoutuvien osayleiskaavojen alueiden osalta, joilla yksityiskohtaisempi suunnittelu ja ratkaisut ovat vielä kesken. Osayleiskaavojen jättäminen voimaan lausunnossa esitetyllä tavalla heikentää kaavan strategista tavoitetta kaupungin kehittämisestä kokonaisvaltaisesti. P/T-merkinnän määräystä "Olemassa olevaa rakennuskantaa voidaan käyttää yleiskaavan sallimiin käyttötarkoituksiin muuttamatta asemakaavaa" tulee tarkentaa suhteessa asemakaavaan. Yleiskaavalla ei voi mahdollistaa sellaista käyttötarkoitusta, jota voimassa oleva asemakaava ei salli, vaan muutostilanteet tulevat ratkaistaviksi poikkeamismenettelyssä. Poikkeamismenettelyllä ei kuitenkaan voida ratkaista kysymyksiä, jotka johtavat vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen. Kaavaehdotus tarkistetaan siten, että P/T-aluevarauksen määräyksessä ei oteta kantaa olemassa olevan rakennuskannan käyttämiseen asemakaavaa muuttamatta.
34 LAUSUNNON ANTAJA / LAUSUNNON TIIVISTELMÄ Ehdotusvaiheessa kaavan vaikutuksia tulee arvioida koko siltä alueelta, johon kaavan vaikutukset ulottuvat. ELY-keskus katsoo, että kaavaratkaisua tulisi kehittää strategiseksi keskittymällä Tampereen kaupungin keskustaajaman yhdyskuntarakenteen keskeisimpien maankäyttökysymysten toteutuksen ohjaukseen. Strategisuuden etuna on mahdollisuus täydentämiseen osa-alueittain kun yleiskaavaa tarkistetaan. Painotusta voidaan perustella myös voimassa olevilla osayleiskaavoilla, jotka ovat ohjausvaikutukseltaan ajantasaisia, ja jotka on perusteltua pitää voimassa strategista suunnittelua täydentävinä suunnitelmina. Yleiskaavan vaikutusarviointia täydennetään ehdotusvaiheessa. Tampereen kantakaupungin yleiskaavan tavoite on keskeisten maankäyttökysymysten ratkaiseminen kaupunkistrategian tavoitteiden mukaisesti. Jotta kehittäminen on kokonaisvaltaista on tarkoituksenmukaista tarkastella koko kantakaupunkia yhtenä kokonaisuutena. Osayleiskaavoituksen ongelmana on ollut niiden suppea kytkeytyminen kokonaiskehittämiseen ja -vaikutusarviointiin. Tarvittavilta osin voimassa olevien osayleiskaavojen merkintöjä ja määräyksiä jätetään edelleen voimaan. 19. Tampereen kaupunki/kehittämis- ja suunnittelupalvelut Alakouluikäisiä ei ole osallistettu suunnitteluvaiheessa. Lapsivaikutusten arviointia voisi lisätä vaikutusten arviointiin. Lasten ja nuorten näkökulmasta tärkeitä asioita ovat mm. liikennesuunnittelun ajattelutavan muutos (ei aina mennä autoliikenteen ehdoilla) ja viihtyisän, virikkeellisen ympäristön mahdollistaminen (sis. viheralueet ja puistot). Ympäristön tulisi kannustaa omaehtoiseen toimintaan, liikkumiseen ja itsensä toteuttamiseen. Myös esteettömyys ja toimiva julkinen liikenne ovat tärkeitä. Yleiskaavan vaikutusarviointia täydennetään ehdotusvaiheessa.
35 Mielipiteet 101 Jokilehto Tero...36 102 Korpi Pertti ja Heidi...36 103 nimetön...36 104 Moilanen Jari...37 105 Kapanen Seppo...37 106 Halme Anja ym....37 107 Laitila Jarmo...38 108 Nurminen Jukka ja Else...38 109 Schafeitel Yrjö...38 110 Lumio Jarkko ym....39 111 Puisto Markku...39 112 Rajala Anneli ja Reko...39 113 Seppänen Martti...39 114 Suomi-Latvus Anne...40 115 Hakala Olavi...40 116 Nimetön...40 117 Kuisma Elina...40 118 Hyrylä Hannele...40 119 nimetön...41 120 Veijola Juho...41 121 Vanhatalo Asko...42 122 As Oy Muotialan Viikinki...46 123 Kari Mirja...46 124 Kari Reijo...47 125 Irjalan omakotiyhdistys...47 126 Seppälä Sari ja Kalle...47 127 Mäkelä Matti J....47 128 Aitamaa Eero...48 129 Hietala Immo...48 130 Lahtinen Jukka...49 131 Paunu Pekka ja Peltola Leena...49 132 nimetön...49 133 Mäkinen Tero...49 134 Salin-Kares Susanna...50 135 Helenius Vesa-Petri...50 136 Lehtonen Iiro...50 137 Mäkelä Raimo...50 138 Moisio Pauli ja Kirsti...51 139 Glomm Axel...51 140 Rajala Anneli ja Reko...51 141 Lehtonen Eija ja Tarpila Jan-Erik...52 142 Aittokallio Jukka...52 143 Márques Maria...52 144 Nokso-Koivisto Aleksis ja Hanna-Reetta...53 145 Katve Kaisa ym....53 146 Asunto Oy Tampereen Sarastus...54 147 Seppälä Jutta...54 148 Loimala Jorma...55 149 Selin Elina...55 150 Lonka Eino...55 151 Kiiskinen Leena...55 152 Jokinen Esa...56 153 Katara Asko...57 154 Niemelä Jaakko...57 155 Muukkonen Johanna...57 156 Asianajotoimisto Tammer-Juristit Oy/ Asianajaja Nuutinen Janne...57 157 Aura Seppo ym....58 158 Rusi Eveliina ja Korvenoja Hannu.59 159 Koponen Klaus, Lassila Karita Ja Grönblad-Voutilainen Rita...59 160 nimetön...59 161 Lahtinen Simo...60 162 Larno Sari...60 163 Herrala Juha...60 164 Karhu Saara...60 165 Pork Ain...60 166 Sponda Oyj...60 167 Karlsson Essi...61 168 Suojanen Pekka...61 169 Karttunen Mikko...61 170 Hätinen Tarja...61 171 Rintala Päivi...62 172 Arvio Pentti...62 173 Heikkilä Maria...62 174 Kässälä Kerttu...62 175 Ojala Pentti...63 176 Solala-Aro Maria ja Aro Mikko...63 177 Vesanto Josefina...63 178 Salminen Taneli...63 179 Kangas Pirkko...63 180 Helin Jani...63 181 Sipola Jaska ym....64 182 Tuominen Reino ym....64 183 Hassinen Anneli...64 184 Haavikko Lauri...65 185 Salonen Markku...65 186 Östman Margit...65 187 Jännetyinen Anna-Riikka...65 188 Särkijärven yhdistys...65 189 Jousmäki Jussi...66 190 Vuoristo Esko/ Hervanta-Seura ry...66 191 Antikainen Antti...67 192 Kuortti Juha-Matti, Kauranen Matti ja Gransten Hans...67 193 Sipola Jaakko...68 194 Elo Pekka...69 195 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma/Niinimäki Kai...70 196 Tuominen Tellervo...70 197 Nimetön...71 198 Backström Helena ja Rainer...71 199 Honkasalo Eija...71 200 Rantanen Pirkko ja Pentti, Vuorisalo Leena, Takala Matti...71 201 Hyhkyn Kyläyhdistys ry...71 202 Eläköön Eteläpuisto Ry...72 203 Tammer-Golf...73 204 Tamminen Markus...73 205 Pajula Markku...73 206 Glomm Axel...74 207 Gransten Hans Tuija Valkama- Granstenin perikunnan puolesta..74 208 Laakso Ilari...74 209 Jokinen Pauli...74 210 Rintala Juha...75 211 Myllyaho Joni...75 212 Uusi-Rajasalo Harri...75 213 Salminen Anneli, Mikko, Vilma ja Ella...75 214 Soininen Hannu...76 215 Kuokkanen Päivi...76 216 Ruohotie Eeva-Kaisa ja Veikko...76 217 Asunto Oy Hyhkyn Tupa Haka, hallitus...76 218 Lampinen Raimo ja Kaarina...76 219 Korsumäki Timo...77 220 Myllyaho Sarita...77 221 Korpi Antti...77 222 Otonkorpi Markku...78 223 Salmela Antti...79 224 Urbaani Tampere ry...79 225 Honkanen Pirjo...82 226 Honkanen Mauri...82 227 Rautaharkko Helena...82 228 Lehtonen Iiro...83 229 Suomen Liikenneliitto SuLi ry...83 230 Pesonen...85 231 Järvelä...85 232 Ollikainen...85 233 nimetön...85 234 Lampinen...86 235 Irri...86 236 nimetön...86 237 Santtu Pyykkönen...86 238 Kirsi-Maarit Asplund...86 239 Ari Nieminen...87 240 Tuomo Pollari...88 241 Jari Nieminen...88 242 Heikki Kerppilä...89 243 Jenni & Marcus Schorpp...89 244 Antti...89 245 Sakari Kestinen...90 246 Anna Väisänen...92 247 Aarne Alameri...93 248 Rami Heikkinen...93 249 Jukka Vartiainen...94 250 Aromaa Marja ja Tuomo...94
36 101. Jokilehto Tero Yleiskaavaluonnoksessa tulisi varautua Ristinarkun ja Vehmaisten lähijunaseisakkeeseen, joiden läheisyyteen radan varressa voitaisiin sijoittaa myös tiivistä asuinrakentamista. 102. Korpi Pertti ja Heidi Tampereen kaupunki omistaa Kaukajärven pohjoisrannalla runsaasti puisto- ja ranta-alueita, jotka ovat hoitamattomia resurssien puutteen vuoksi ja joista vain murto-osa on virkistyskäytössä. Tämän vuoksi tulisi harkita joidenkin vähäisten puistoalueiden kaavoittamista takaisin omistajiensa käyttöön. Esitetään, että Kaukajärven pohjoisrannalla sijaitsevan kiinteistön kaavoitustilanne tulisi ranta-alueen osalta palauttaa siihen muotoon kuin se oli aiemmin. Kaukajärven ympäri kulkevaa rantareittiä ei tulisi pohjoisrannalla toteuttaa aivan rannan tuntumaan, sillä alueella on runsaasti rantaan asti ulottuvia, suhteellisen uusia ja kalliisti lunastettavia kiinteistöjä sekä ranta on paikoin hyvin jyrkkä. Lisäksi vesilintujen pesiminen häiriintyisi ja ilkivalta lisääntyisi, jos rantaa pitkin kuljettaisiin. Reitti toteutuu parhaiten siten, että se kulkee Kristillan kohdalla kaupungin haluamaa linjausta pitkin, nousee Kangasalantien varteen itäänpäin mentäessä ja palaa taas lähemmäksi rantaa Kaukajärven kartanon kohdalla. 103. nimetön Tesoman, Sääksjärven ja Ruutanan lähijunaseisakkeet tulisi toteuttaa vuoteen 2020 mennessä. Epilän nykyisen asutuksen, Mediapoliksen ja tulevan Tohlopinrannan kerrostaloalueen muodostamaan kolmioon tulisi toteuttaa Tohlopin-Epilän seisake, joka palvelee alueelle syntyviä merkittäviä asukas- ja työpaikkamääriä. Jos junayhteyttä ei tule uusien asuntojen valmistuessa, niin autoilun aiheuttamat ruuhkat ja pysäköintiongelmat lisääntyvät entisestään. Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämisselvityksessä on otettu kantaa toimivan ja laajan lähijunaliikenteen toteuttamismahdollisuuksiin. Ristinarkkuun ja Hankkioon on osoitettu yleiskaavassa logististen toimintojen vyöhyke, jolle ei tule sijoittaa melusta, päästöistä tai raskaasta liikenteestä häiriintyvää toimintaa. Näin ollen alueelle ei ole potentiaalia junaliikenteen solmupisteenä. Yleiskaavassa esitetyt lähijunaseisakkeet vastaavat pääosin maakuntakaavaehdotuksessa esitettyjä pysäkkejä. Yleiskaavassa esitetään lisäksi seisaketta Lielahden seudulle. Yleiskaavan rantojen linjaukset perustuvat selvitykseen "Kantakaupungin rantojen kaavoitustilanne 2016", joka on hyväksytty kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa 20.6.2016. Selvityksessä on linjattu, että asemakaavoitettujen virkistysalueiden kaavat pidetään voimassa. Mahdollinen virkistysalueiden ja reittien toteuttaminen edellyttää kaupungin maanhankintaa. Ko. kiinteistön kohdalla olevassa asemakaavassa vuodelta 1959 ranta on osoitettu virkistysalueeksi. Kaavatilanne kiinteistöllä ei muutu työn alla olevasta yleiskaavasta johtuen. Kaukajärven kiertävästä virkistysreitistä ei ole laadittu toteutussuunnitelmaa, yleiskaava esittää tavoitteen rantareitistä. Yleinen virkistysreitti pyritään sijoittamaan kaavassa virkistyskäyttöön varatuille alueille. Yleiskaavalla ohjataan Tampereen maankäytön kehitystä. Sääksjärven ja Ruutanan seisakkeet ovat naapurikuntien alueella, eikä niihin oteta kantaa Tampereen yleiskaavassa. Tesoman seisakkeeseen on varauduttu alueen asemakaavoituksessa. Tampere pyrkii edistämään lähijunaliikenteen käynnistymistä kaupunkiseudulla. Alueen tehostuvaan maankäyttöön arvioidaan pystyttävän vastaamaan muilla joukkoliikenteen tavoilla. Alueiden läpi on runkolinjatasoista bussiliikennettä useammalla linjalla. Yleiskaavassa esitetyt lähijunaseisakkeet vastaavat pääosin maakuntakaavaehdotuksessa esitettyjä pysäkkejä. Yleiskaavassa esitetään lisäksi seisaketta Lielahden seudulle.
37 104. Moilanen Jari Suunnitelma Peltolammin koulun siirtämisestä luonnonläheisestä sijainnista moottoriteiden liittymäkohtaan Lakalaivaan herättää ihmetystä. Koulun mahdollisen siirtämisen yhteydessä tulisi arvioida lasten turvallisuuteen vaikuttavat tekijät, kuten ilmanlaatu, liikennemelu ja mahdollisuus omatoimiseen liikkumiseen. Esillä olleen Peltolammin koulun siirtosuunnitelman olisi pitänyt sisältää jo aiemmin Etelä-Alvarin kautta annetut kommentit. 105. Kapanen Seppo Yleiskaavaluonnoksessa ei ole osoitettu kantakaupungin alueelta sijaintia velodromille, joka voisi kasvattaa kilpapyöräilyn suosiota ja innostaa nuoria lupauksia lajin pariin. Ruskontiellä on vilkasta liikennettä aamu- ja iltapäiväruuhkan aikaan. Höytämöntieltä on vaikea liittyä Ruskontielle ja Vuoreksen liittymä on tällä hetkellä vaarallinen. Vuoreksen ja Mäyränmäen kohdalta puuttuvat kokonaan liittymät kävelijöille ja pyöräilijöille. Olisivatko liikenneympyrät ratkaisu väylällä esiintyviin liikenneturvallisuusongelmiin? 106. Halme Anja ym. Yleiskaavaluonnoksessa suunniteltuja uutta pienvenesatamaa, leirintäaluetta ja uimarantaa ei tulisi sijoittaa Niihaman ranta-alueelle, joka on erittäin matalaa vesikasvillisuuden täyttämää vesialuetta sekä muodostaa merkittävän vesilintujen pesimä- ja levähdysalueen. Lisäksi Niihamanojan suistoalue yhdistää Niihamanjärven Näsijärveen ja on siten osa Kauppi-Niihamaan osoitetun luonnon ydinalueen kokonaisuutta. Uusien toimintojen toteuttaminen alueelle edellyttäisi laajoja ruoppaus- ja maansiirtotöitä, jotka tuhoaisivat luonnon tasapainon. Eteläiselle Tampereelle tavoitellaan uutta aluekeskusta, johon sijoittuisi julkisia ja kaupallisia palveluja sekä asumista ja työpaikkoja. Yhtenäiskoulun rakentaminen on yksi uuden aluekeskuksen kehittämisen aloittavista hankkeista. Joka tapauksessa Peltolammin koulurakennus vaatii lähiaikoina mittavat remontit, mille parempana vaihtoehtona on nähty kokonaan uuden koulun rakentaminen. Koulujen sijoittamisessa keskeisenä suunnittelulähökohtana on turvallisuus ja mahdollisuus omatoimiseen liikkumiseen koulumatkoilla. Etelä-Alvarin esittämät näkemykset ovat olleet käytettävissä yleiskaavaa laadittaessa. Ratkaisu perustuu kaupunkistrategian ja palvelumallityön tavoitteisiin kehittää etelän suunnan kaupunkirakennetta. Yleiskaavassa ei yleispiirteisyytensä vuoksi oteta kantaa yksittäisten urheilutoimintojen sijaintiin. Sen sijaan yleiskaavassa on osoitettu eri puolille kantakaupunkia useita keskitettyjen liikunta-, urheilu- ja vapaa-ajanpalvelujen nykyisiä alueita tai tulevaisuuden tarvealueita sekä keskitettyjen palvelujen sijoittamiselle suotuisa vyöhyke (kaavaehdotuksessa Kasvun vyöhyke), joka kattaa myös vapaa-ajan palvelujen kehittämisen. Jos jokin taho haluaisi toteuttaa velodromihankkeen Tampereella, olisi sille mahdollista etsiä sijaintia soveltuvin osin esimerkiksi kyseisiltä alueilta saavutettavuustekijät huomioiden. Ruskontie on maantie ja osa Tampereen kaupunkiseudun 2-kehää. Ruskontien varren maankäytön kehittyessä liikennemäärät väylällä kasvavat ja liikenteellinen toimivuus ja liikenneturvallisuus edellyttävät liikennejärjestelyjen kehittämistoimenpiteitä. Vuoreksen keskustaan Vuoreksen puistokadun itäpuolelle rakennetaan uusi alikulku vuoden 2017 aikana. Mäyränmäenkadun ja Ruskontien liittymään toteutetaan alikulku Ruskontien eteläpuolisen maankäytön kehittyessä. Mäyränmäen itäpuolella on nykyinen alikulku, joka palvelee jalankulkijoita ja pyöräilijöitä. Kaavaluonnoksessa pienvenesatama-merkintä osoittaa saarilla olevien lomarakennuspaikkojen venevalkaman sijainnin likimääräisesti. Venevalkamat ovat voimassa olevan Kauppi-Niihaman osayleiskaavan mukaisia ja edellytys saarilla olevien loma-asuntojen osoittamiseksi kaavassa lomarakennuspaikoiksi. Merkintää täsmennetään kaavaehdotukseen. Uimaranta-merkintä poistetaan kaavaehdotuksesta, mutta alueella olemassa oleva uimapaikka voidaan säilyttää. Leirintäalueen merkintä osoitetaan kaavaehdotuksessa Alasjärven rantaan.
38 Sen sijaan, että Niihaman ranta-alue otetaan luonnon monimuotoisuutta hävittävään virkistyskäyttöön, alueen arvo kosteikkona tulisi inventoida ja rauhoittaa alue luonnon tarkkailuun soveltuvaksi viheralueeksi. Niihaman ranta-alueen sijasta soveltuvampi paikka leirintäalueella olisi Alasjärven pohjoisrannalla. 107. Laitila Jarmo Yleiskaavaluonnoksen ratkaisu Vehmaantien kiinteistöjen osalta Kaukajärven etelärannalla on vuokralaisten kannalta askel oikeaan suuntaan antaen pysyvyyttä loma-asumiseen. Esitetään, että kiinteistöjen vuokrasopimusten irtisanomisen sijasta nykyisille vuokralaisille annettaisiin mahdollisuus pidennettyihin ja tasoltaan tarkistettuihin vuokrasopimuksiin tai omaksi ostamiseen heti tai myöhemmin vuokraoikeuden ollessa voimassa. Vuokran tai myyntihinnan määrittäjän olisi toivottavaa käydä paikalla tutustumassa rantakiinteistöihin, jotta maaston ominaispiirteet tulisivat huomioiduiksi vuokratai myyntihintatasoa määriteltäessä. 108. Nurminen Jukka ja Else Yleiskaavaluonnoksessa on Särkijärven eteläpäässä, osoitteessa Vuoresojantie 66 sijaitseva kiinteistö osoitettu loma-asuntoalueeksi. Tontilla sijaitsee pysyvää asumista varten rakennettu omakotitalo. Pyydetään korjaamaan virheellinen kaavamerkintä. 109. Schafeitel Yrjö Yleiskaavaluonnoksessa Kaukajärven Kaukaniemi on osoitettu virkistysalueeksi, mutta sen virkistyskäyttö on käytännössä mahdotonta pusikoitumisen ja kaatuneiden puunrunkojen estäessä kulkua. Alue tulisi siivota ja kunnostaa Tampereen kaupungin toimesta. Nykyisellään alue on huono esimerkki kaupungin omistamien rantojen hoidosta. Kauppi-Niihaman alue on kokonaisuudessaan osoitettu keskuspuistoverkoston kehittämistarvealueeksi. Kauppi-Niihama on kaupungin tärkein urheilu-, liikunta, virkistys- ja vapaa-ajanpalveluiden alue. Lisäksi se on myös luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkein kokonaisuus kantakaupungin alueella. Alueelle tulee laatia kokonaissuunnitelma, jossa varataan tarvittavat alueet monipuolisille virkistyspalveluille ja luontokokemuksille, mutta myös mahdollistamalla alueen hyödyntäminen kaupallisten liikuntapalveluiden ja tapahtumien paikkana. Leirintäalueen ja muiden uusien toimintojen sijoittamisen vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia arvioidaan tarkemmin kokonaissuunnittelun yhteydessä. Leirintäalueen merkintä osoitetaan kaavaehdotuksessa Alasjärven rantaan. Yleiskaavakartan ratkaisu pohjautuu kaavaa varten laadittuun "Kantakaupungin rantojen kaavoitustilanne 2016" selvitykseen. Selvityksen pohjalta tehdyt linjaukset on hyväksytty kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa 20.6.2016. Kantakaupungissa on enää harvoin saatavilla lomarakennuspaikkoja, mistä syystä vuokrasopimusten irtisanominen ja rakennuspaikkojen ensisijainen myyminen on kaikkia kuntalaisia tasapuolisesti kohteleva ratkaisu. Yleiskaavassa ei ratkaista maanomistusta ja näin ollen selvityksessä on esitetty vain periaatteellinen tavoite alueiden maanomistustilanteen ratkaisemiseksi. Kiinteistö osoitetaan loma-asumisen alueeksi voimassa olevan Vuoreksen osayleiskaavan mukaisesti. Alueelle ei sijaintinsa vuoksi tavoitella pysyvän asumisen muodostamista. Kaavan merkintä on alueen kaikilla kiinteistöillä samanlainen riippumatta rakennusten käytöstä. Yleiskaava ei ota kantaa viheralueiden hoidon tasoon. Viheralueita hoidetaan viheraluejärjestelmän, viheralueohjelmien ja hoito- ja käyttösuunnitelmien mukaisesti. Hoitoon vaikuttavat virkistystarpeiden lisäksi myös esimerkiksi luontoarvot.
39 110. Lumio Jarkko ym. Yleiskaavaluonnoksessa suunniteltuja uutta pienvenesatamaa, leirintäaluetta ja uimarantaa ei tulisi sijoittaa Niihaman ranta-alueelle, joka on erittäin matalaa vesikasvillisuuden täyttämää vesialuetta sekä muodostaa merkittävän vesilintujen pesimä- ja levähdysalueen. Lisäksi Niihamanojan suistoalue yhdistää Niihamanjärven Näsijärveen ja on siten osa Kauppi-Niihamaan osoitetun luonnon ydinalueen kokonaisuutta. Uusien toimintojen toteuttaminen alueelle edellyttäisi laajoja ruoppaus- ja maansiirtotöitä, jotka tuhoaisivat luonnon tasapainon. Sen sijaan, että Niihaman ranta-alue otetaan luonnon monimuotoisuutta hävittävään virkistyskäyttöön, alueen arvo kosteikkona tulisi inventoida ja rauhoittaa alue luonnon tarkkailuun soveltuvaksi viheralueeksi. Niihaman ranta-alueen sijasta soveltuvampi paikka leirintäalueella olisi Alasjärven pohjoisrannalla. 111. Puisto Markku Yleiskaavaluonnoksessa ei ole esitetty valtatien 9 tulevaa levennystä moottoritieksi. Nykyinen kulku Heposaareen tapahtuu rasiteoikeutena olevan maan kautta, joka jää tielevennyksen alle. Miten kulku Heposaaren asutulle kiinteistölle tällöin järjestyy? Heposaareen on osoitettu liian vähän rakennuspaikkoja suhteessa sen pinta-alaan. Maanomistajia ei ole kohdeltu tasavertaisesti. Esitetään, että Heposaareen osoitetaan enemmän rakennuspaikkoja. 112. Rajala Anneli ym. Yleiskaavaluonnoksessa suunniteltuja uutta pienvenesatamaa, leirintäaluetta ja rantareittiä ei tulisi sijoittaa yksityisessä omistuksessa oleville Niihaman ranta-alueille (Luhtaanranta). Rantapoukama on erittäin matalaa vesikasvillisuuden täyttämää ja osin mutapohjaista vesialuetta, jonka ympäristössä viihtyy monimuotoinen eläimistö. Uusien toimintojen toteuttaminen alueelle tuhoaisi luonnontilaisuuden ja aiheuttaisi rauhattomuutta mökkiläisille. Missä olisivat jatkossa kesäasukkaiden auto- ja venepaikat, jos alueelle tulee pienveneitä ja niiden trailereita? Niihaman alueelle on rakennettu monenlaista harrastustoimintaa, kuten hevos- ja koiraharrastusta, palvelevia toimintoja. Kuuluvatko virkistysalueelle tällaiset toiminnot, joiden tuottama autoliikenne on aiheuttanut vaaratilanteita kapealla ja mutkaisella tiellä? 113. Seppänen Martti Vanhaa tavara-asemaa ei tulisi siirtää, sillä siirto on kallis ja todennäköisesti rikkoo tiilirakenteita. Siirron sijaan Ratapihankatu voi tehdä mutkan tavara-aseman kohdalla tai se voidaan linjata kulkemaan vähäisellä käytöllä olevan 7. ja 8. raideparin kohdalta. Katso vastine mielipiteeseen 106. VT 9 Alasjärven liittymästä pohjoiseen on esitetty kaavassa kehitettävänä moottoritienä, mikä tarkoittaa lisäkaistojen rakentamista. Mahdollisten kehittämistoimenpiteiden vaikutukset nykyisiin kulkureitteihin ja mahdolliset korvaavat yhteydet ratkaistaan tie- ja rakennussuunnitelmien yhteydessä. Yleiskaavan ratkaisussa on esitetty olemassa olevat lomarakennuspaikat RA- ja R-alueina. Kaavassa ei esitetä uusia mitoitukseen perustuvia rakennuspaikkoja. Heposaaressa oleva rakennettu tila on osoitettu kaavassa RA-alueeksi. Katso vastine mielipiteeseen 106. Kauppi-Niihama on kaupungin tärkein urheilu-, liikunta-, virkistys- ja vapaa-ajanpalveluiden alue. Erilaiset virkistyspalveluiden tarpeet ovat vuosikymmenien saatossa kasvaneet ja kasvua on odotettavissa myös tulevaisuudessa. Kauppi on sijainniltaan hyvä ja riittävän laaja erilaisille virkistyspalveluille. Jotta toiminnot voidaan sovittaa hallitusti yhteen, alue on osoitettu keskuspuistoverkoston kehittämistarvealueeksi. Työn alla olevassa kantakaupungin yleiskaavassa ei esitetä tavara-asemaa koskevia ratkaisuja. Keskustan kehittämistä ohjataan hyväksytyn (KV 18.1.2016) keskustan strategisen osayleiskaavan pohjalta.
40 Nekalan vanha rautatiesilta tulisi ottaa aktiiviseen kevyen liikenteen käyttöön. 114. Suomi-Latvus Anne Kiitettävä lopputulos valtavan työn tuloksena. Aluekohtaiset kehittämisideat selityksineen ja havainnekuvineen avaavat hienosti tulevaisuuden visioita. 115. Hakala Olavi Uuden siirtolapuutarhan sijoituspaikaksi soveltuisi hyvin Toritunjärven itäpuoli, jonka entiset peltoalueet olisivat helposti avattavissa kyseiseen toimintaan. Yleiskaavaluonnoksessa suunniteltuja uutta pienvenesatamaa ja leirintäaluetta ei tulisi sijoittaa Niihaman ranta-alueelle. Matala lahti ei salli veneiden rantautumista ja leirintäalue tuottaisi häiriötä rauhalliselle ryhmäpuutarha-alueelle. Niihaman ranta-alueen sijasta soveltuvampi paikka leirintäalueella olisi Alasjärven pohjoispuolella. Tällöin liikenteellinen rasitus Kauppi-Niihaman sisäosissa ei kasvaisi. 116. Nimetön Nekalan vanha rautatiesilta tulisi muuttaa kevyen liikenteen sillaksi. 117. Kuisma Elina Kaupunkisuunnitelma näyttää tosi upealta! Hienoa! 118. Hyrylä Hannele On hienoa ja tarpeellista saada ratikkareitti Lielahdesta keskustaan. Jalankulku- ja pyöräilyverkosto Lentävänniemestä keskustaan tulisi suunnitella ja toteuttaa sujuvaksi ja turvalliseksi. Lielahti-vision Saaret- ja Niemet-vaihtoehdot näyttävät molemmat viehättäviltä. Hiedanrantaan olisi ihanaa saada vesialue, jossa voisi meloa, soutaa ja käydä avantouinnilla tai uimalassa. Vanha rautatiesilta on tarkoitus ottaa käyttöön ja osaksi tulevaisuuden pyöräily- ja jalankulkuverkkoa. Silta vähentää ratapihan ja Tampereen eteläisen sisääntulotien estevaikutusta. Merkitään tiedoksi. Niihaman ryhmäpuutarhan alueelle on varattu laajentumisalue Kauppi-Niihaman osayleiskaavassa (2009). Nykyisen ryhmäpuutarhan laajentamista sekä muita mahdollisia sijainteja ryhmäpuutarhaa varten selvitetään Kauppi-Niihamaa koskevassa kokonaissuunnitelmassa. Katso vastine mielipiteeseen 106. Vanha rautatiesilta on tarkoitus ottaa käyttöön ja osaksi tulevaisuuden pyöräily- ja jalankulkuverkkoa. Silta vähentää ratapihan ja Tampereen eteläisen sisääntulotien estevaikutusta. Merkitään tiedoksi. Merkitään tiedoksi. Lentävänniemestä tullaan toteuttamaan sujuvat ja turvalliset jalankulku- ja pyöräily-yhteydet rantoja pitkin Hiedanrannan kautta keskustaan. Vuonna 2016-2017 valmistuu osuus Hiedanrannan kartano-hiedanrannan pumppaamo ja vuonna 2017 toteutetaan Paasikiventien pohjoispuolen osuutta välille Hiedanrannan pumppaamo-santalahden eritasoliittymä. Yleiskaavassa on Niemenrannan-Hiedanrannan alueelle osoitettu kohdemerkinnällä tarve uudelle uimarannalle ja pienvenesatamalle. Hiedanrannan aluetta kehitetään ja sitä koskevia yleiskaavamerkintöjä tarkennetaan ehdotusvaiheessa alueesta pidetyn kansainvälisen ideakilpailun tulosten pohjalta. Keskeisenä tavoitteena kilpailussa on ollut Hiedanrannan ranta-alueen kehittäminen veden äärelle sijoittuvana järvikaupunkina, jossa järviympäristöä hyödynnetään monipuolisesti virkistystoiminnassa.
41 Hiedanrantaa kehitettäessä tulisi säästää vanhoja tehdasrakennuksia. Rakennuksiin ideoidut uudet palvelut kuulostavat hyvältä idealta. Lielahti-Hiedanrannan alueelle on tärkeää jättää myös metsää ja luontoa. Koko alueella tulisi olla hyvä kävelypolkuverkosto penkkeineen, joka kulkee myös rantoja pitkin. Alueella tulisi olla myös lisää monipuolisia leikkipuistoja toteutettuna joko kaupungin rahoituksen tai esimerkiksi vapaaehtoisen keräyksen turvin. Hiedanrannan tai Niemenrannan alueelle voisi sijoittaa kiipeily- tai seikkailupuiston luontoon. 119. nimetön Rakennetaan Tampereelle Pohjoismaiden korkein asuinrakennus (vrt. Malmö). 120. Veijola Juho Kantakaupungissa tulisi toteuttaa lisää täydennysrakentamista umpikorttelien muodossa ja ruutuasemakaavan hengessä sen sijaan, että rakennetaan laajoja kaupunginosia nykyisiin metsiin. Kaavakartalla Lielahden tehdasalue on tunnistettu maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti huomioitavaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Yksityiskohtaiset rakennusten säilyttämiseen ja tulevaan käyttöön liittyvät ratkaisut tehdään yleiskaavoitusta tarkemmassa suunnittelussa, esimerkiksi alueen asemakaavan yhteydessä. Hiedanrannan aluetta kehitetään ja sitä koskevia yleiskaavamerkintöjä tarkennetaan ehdotusvaiheessa alueesta pidetyn kansainvälisen ideakilpailun tulosten pohjalta. Keskeisenä tavoitteena kilpailussa on ollut, että alueelle jätettävä kaupunkiluonto tarjoaa monipuolisesti mahdollisuuksia virkistäytymiseen ja liikuntaan sekä toiminnallisiin ja esteettisiin kokemuksiin. Läheisen Niemenrannan laajoja ranta-alueita kehitetään yhtenäisinä, hyvin saavutettavina sekä toiminnoiltaan ja luonnon ympäristöltään monipuolisina virkistys- ja viheralueina osana kantakaupungin keskuspuistoverkostoa. Yleiskaavassa ei yleispiirteisyytensä vuoksi oteta kantaa yksittäisten liikuntatoimintojen sijaintiin, mutta Lielahden-Hiedanrannan alueelle on osoitettu tarve selvittää keskitettyjen liikunta-, urheilu- ja vapaa-ajan palvelujen sijoituspaikka huomioiden hyvä saavutettavuus ja mahdollisuus tapahtumien järjestämiseen. Yleiskaavassa ei yleispiirteisyytensä vuoksi oteta kantaa rakennusten korkeuteen tai kerroslukuun. Korkean rakentamisen toteuttaminen ratkaistaan tapauskohtaisesti yksityiskohtaisessa suunnittelussa. Korkeaan rakentamiseen liittyvän hankeharkinnan ja kaavatyöskentelyn tueksi on Tampereen kaupungin toimesta laadittu korkean rakentamisen selvitykset keskusta-alueen (30.10.2012) ja aluekeskusten (27.1.2015) osalta. Näissä selvityksissä on määritelty korkeaksi rakentamiseksi Tampereen olosuhteissa sellainen rakentaminen, jonka korkeus ylittää 12 kerrosta tai 35 metriä. Korkealle rakentamiselle soveltuviksi alueiksi on arvioitu keskustan osalta Naistenlahdelta Viinikanlahdelle ulottuva itäinen akseli ja Amurin alue sekä aluekeskusten osalta valikoidusti niiden keskeiset alueet. Aluekeskuksissa suositeltu kerrosluku vaihtelee 16-24 kerroksen välillä. Yleiskaavassa ei yleispiirteisyytensä vuoksi oteta kantaa korttelirakenteen toteutustapaan. Yleiskaavaratkaisu mahdollistaa kuitenkin nykyistä kaupunkimaisempien ympäristöjen syntymisen, sillä kaupungin kasvu suuntautuu suurelta osin jo kertaalleen rakennettuun yhdyskuntarakenteeseen, jota tiivistetään merkittävästi. Vastaavasti rakentamiseen varattuja uusia alueita sijoittuu vain vähäisessä määrin kantakaupungin reunoille sen etelä- ja itäosissa. Kaupunkimaista rakentamistapaa pyritään suosimaan erityisesti aiempaa laajemmilla yleiskaavan keskustatoimintojen alueilla sekä tehokkaalle kaupunkirakentamiselle suotuisalla vyöhykkeellä (kaavaehdotuksessa Kasvun vyöhyke). Keskusta-alueilla tavoitellaan keskustamaista rakenteen tiiveyttä ja toimintojen monipuolisuutta toteuttaen julkiseen kaupunkitilaan avautuvia maantasokerroksia ja rakenteellista pysäköintiä.
42 Erityisesti täydennysrakentamista kaipaavat Tammela ja Amuri, joista jälkimmäistä tulisi täydentää umpikorttelirakenteella. 121. Vanhatalo Asko Onko kaavaprosessissa mietitty, mitä kaupunki käsitteenä merkitsee menneisyydessä, nykyisyydessä ja tulevaisuudessa? Onko kaupunki tulevaisuudessa vain "biletyspaikka"? Mitä on opittu tavaratalo- ja erikoiskaupan vaikeuksista? Yleiskaavassa sekä Tammela että Amuri kuuluvat osaksi tehokkaalle kaupunkirakentamiselle suotuisaa vyöhykettä (kaavaehdotuksessa Kasvun vyöhyke), jolla pyritään edistämään tehokasta täydennysrakentamista. Kyseiselle vyöhykkeelle pyritään sijoittamaan merkittävä osa asemakaavoitettavasta asuinkerrosalasta Tampereen kaupunkistrategian tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi Tammela ja Amuri kuuluvat Tampereen kaupunginvaltuuston hyväksymän (18.1.2016) Tampereen keskustan strategisen osayleiskaavan alueeseen, jonka on tarkoitus jäädä voimaan koko kantakaupunkia koskevan yleiskaavan rinnalla. Osayleiskaavassa Tammela ja Amuri on osoitettu asuntovaltaisen täydennysrakentamisen vyöhykkeiksi. Käytännössä Tammelan ja Amurin täydentyminen tapahtuu vähitellen alueiden rakenteen uudistuessa yksittäisten täydennysrakentamisen hankkeiden kautta. Tammelan täydennysrakentamista viedään eteenpäin osana strategista Keskustahanketta. Tammelaan on laadittu Tampereen kaupungin toimesta kaupunginosan täydennysrakentamisen yleissuunnitelma, joka valmistui vuonna 2012. Yleissuunnitelman valmistumisen jälkeen alueelle on tehty täydennysrakentamista osoittavia asemakaavoja sekä korttelisuunnitelmia, joissa on tarkasteltu täydennysrakentamisen potentiaalia ja taloudellista kannattavuutta. Korttelisuunnitelmien laatiminen jatkuu yhteistyössä alueen asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden kanssa. Vastaavanlainen täydennysrakentamisen tarkastelu on käynnistymässä myös Amurissa. Tampereen kaupunginvaltuuston hyväksymä (19.8.2013) kaupunkistrategia "Yhteinen Tampere - näköalojen kaupunki" luo visiotasoisen pohjan sille, minkälaista kaupunkia yleiskaavalla pyritään kehittämään. Kaupunkistrategiassa korostuvat hyvinvoinnin ja houkuttelevan kaupungin teemat. Kaupunkistrategiaa konkretisoi niin ikään yleiskaavan laadinnassa huomioitu kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelma ("Rosoisesti kaunista"), jonka keskeisiä pyrkimyksiä ovat muun muassa kestävä kasvu ja liikkuminen, houkutteleva ja kohtuuhintainen asuminen, elävä ja vetovoimainen keskusta sekä elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksien kehittäminen. Yleiskaavan tavoitteena on sekoittunut rakenne, jossa erilaiset toiminnot limittyvät toisiinsa ja tuottavat elävää kaupunkiympäristöä. Näihin toimintoihin lukeutuvat asumisen ja työnteon ohella monipuolisesti virkistys, vapaa-aika ja kaupunkikulttuuri. Erityisesti toiminnallinen monipuolisuus voi toteutua yleiskaavan aiempaa laajemmilla keskustatoimintojen alueilla sekä keskitettyjen palvelujen sijoittamiselle suotuisalla vyöhykkeellä (kaavaehdotuksessa Kasvun vyöhyke). Kaupan osalta tulevia kehitystrendejä on vaikea täysin ennakoida. Kaupan sijainnin ohjaus on tästä huolimatta tärkeässä roolissa osana palveluverkon kehittämistä, sillä kaupallisten toimintojen sijoittuminen vaikuttaa asukkaiden arjen sujuvuuteen ja vapaa-ajan liikkumiseen. Yleiskaavassa halutaan toisaalta ohjata kaupan suuryksiköitä elinvoimaisiin keskustoihin ja tilaa vaativaa kauppaa seudullisesti hyvin saavutettaville alueille, toisaalta tukea pienempien päivittäistavarakauppojen sijoittumista lähelle asukkaita.
43 Jotta liikenneongelmia voidaan purkaa sekä kehittää julkisia ja kaupallisia palveluja, tarvitaan tarkkaa tietoa ("big data") siitä, kuka liikkuu, millä asialla ja millä välineellä sekä millaisen päätösketjun tuloksena käyttäjä valitsee palvelun. Keskustan ja Tammelan tiivistäminen kalliilla rakentamisella nostaa liiketilojen kustannuksia ja antaa kilpailuetua etäämpänä toimiville yrityksille, jolloin alueella toimivat yrittäjät muuttavat halvempiin tiloihin tai lopettavat. Jotta kaavoitus olisi viisasta, tulisi kerätä seurantatietoa aiempien kaupunkikehityshankkeiden onnistumisesta ja käynnistää arvokeskustelua siitä, millaisia virheitä on tähän mennessä tehty. Liikkumisesta ja liikkumistarpeesta kerätään jatkuvasti tietoa mm. henkilöliikennetutkimusten, liikennemittausten ja -laskentojen avulla. Tampereen kaupunki julkaisee kaiken keräämänsä liikennetiedon avoimessa rajapinnassa liikkumispalveluja tuottavien hyödynnettäväksi. Keskustan ja Tammelan alueet kuuluvat Tampereen kaupunginvaltuuston hyväksymän (18.1.2016) Tampereen keskustan strategisen osayleiskaavan alueeseen, jonka on tarkoitus jäädä voimaan koko kantakaupunkia koskevan yleiskaavan rinnalla. Osayleiskaavaa varten laaditussa vaikutusten arvioinnissa on todettu, että keskustan ja sen lähialueiden voimakas täydennysrakentaminen luo edellytyksiä hillitä asumisen hintatason nousua, joten tiivistämisen kustannusvaikutukset eivät ole yksiselitteisiä. Lisäksi elävä ja täydentyvä kaupunkikeskusta tuo yritysten läheisyyteen lisää potentiaalisia asiakasvirtoja niin asukkaiden kuin muiden kävijöiden muodossa, mikä parantaa liiketoiminnan edellytyksiä. Keskustan kehittämiseen sisältyväksi riskiksi on silti tunnistettu rakenteellisesta pysäköinnistä aiheutuvien rakennus- ja käyttökustannusten vaikutus liiketilojen vuokratasoon. Keskustan ulkopuolisissa kauppapaikoissa kustannusrakenne on selkeästi matalampi, mikä mahdollistaa myös edullisemmat vuokratasot. Yhtenä yleiskaavan taustaselvityksenä on laadittu laaja analyysiraportti (Yleiskaavan 1998 ajantasaisuuden arviointi 2014), jossa on arvioitu edellisen yleiskaavan toteutumista ja sen suhdetta kaupunkikehityksen yleisiin mekanismeihin. Arvokeskustelut kaupunkisuunnittelusta eivät ole vain kaavoittajan vastuulla, mutta kaavatyön aikana on käyty keskustelua osana yleiskaavan vuorovaikutusta mm. osallistumistilaisuuksien ja asiantuntijoiden paneelikeskustelun muodossa. Yleiskaavaprosessin kuluessa kehitetään yleiskaavan seurantatyökalua, jonka tarkoituksena on sekä antaa tietoa yhdyskuntarakenteen yleisestä kehityksestä että nostaa esille kaupunkikehittämisen kannalta kriittisiä suunnittelukohteita yleiskaavan seuraavaa päivityskierrosta varten. Yleiskaavan seurantaa pyritään kehittämään yhdessä Tampereen kaupunkistrategian päivittämiseen ja raitiotiehankkeen vaikutusten arviointiin liittyvän tiedontuotannon kanssa.
44 Näkyvätkö ympäryskuntien rajoilla tapahtuvat kehityskulut yleiskaavaluonnoksessa? Esimerkiksi Lakalaivan kehittäminen on maakuntatason asia. Koillis-Tampereella palvelujen taso on heikko. Palveluiden järjestämisessä tulisi huomioida se, mitä Kangasala tekee. Yleiskaavaratkaisu perustuu Tampereen kaupunginvaltuuston hyväksymiin (9.11.2015) tavoitteisiin (Tavoitteet 2015). Yleiskaavan tavoiteraportissa kantakaupungin keskeiset asioinnin ja työssäkäynnin alueet määriteltiin toiminnallisesti kehitettäväksi sekoittuneeksi vyöhykkeeksi, joka seudullisten yhteyksien kautta kytkeytyy osaksi naapurikuntien yhdyskuntarakennetta. Tähän lähtökohtaan pohjautuvat yleiskaavan maankäyttöä ja liikennejärjestelmää koskevat perusratkaisut. Lisäksi Pirkanmaan maakuntakaavaa ja Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmaa on laadittu samaan aikaan yleiskaavan valmistelun kanssa, mikä on mahdollistanut maakuntaa ja kaupunkiseutua koskevien ratkaisujen yhteensovittamisen. Lakalaivan kehittämisen osalta yleiskaava nojautuu valmisteilla olevaan Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040, jossa Lakalaiva-Rautaharkon alueelle on esitetty muodostettavaksi uuteen henkilöliikenteen asemaan tukeutuva alakeskus järjestelyratapihan siirtyessä pois alueelta. Lisäksi osana valtion ja Tampereen kaupunkiseudun kuntien välistä maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimusta (MAL-sopimus) vuosille 2016-2019 on sovittu, että Härmälän-Partolan-Lakalaivan alueen palvelujen, yritystoiminnan, asumisen ja liikenteen kokonaisuutta suunnitellaan yhteistyössä Tampereen kaupungin ja Pirkkalan kunnan sekä Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Liikenneviraston kesken. Koillis-Tamperetta palvelevaksi aluekeskukseksi on yleiskaavassa osoitettu Koilliskeskus, jota muiden aluekeskusten tapaan kehitetään seudullisesti hyvin saavutettavana ja monipuolisena työpaikkojen, asumisen, monipuolisten palvelujen, vapaa-ajan toimintojen sekä joukkoliikenteen ja liityntäpysäköinnin alueena. Kaupungin tavoitteena on parhaillaan luoda uusi palveluiden järjestämisen malli, missä palveluja tuottavat kaupunki, yritykset, yhdistykset ja kuntalaiset yhdessä. Palvelujen yhteistä suunnittelua ja uudenlaista yhdessä tekemistä kutsutaan palvelumallityöksi. Suunnittelu kattaa kaikki palvelut päivähoidosta vanhuspalveluihin ja terveydestä kulttuuriin vuoteen 2025 saakka. Mukana tarkasteluissa ovat palvelujen lisäksi myös alueen tilat, maankäyttö, asuminen ja joukkoliikenne. Kuntalaiset ovat olleet osallistumistilaisuuksien kautta mukana suunnittelemassa palveluja sekä miettimässä sitä, miten palvelut saadaan kohdistumaan oikein ja miten niiden sisällöt vastaavat tarpeisiin. Pisimmälle uutta palvelumallia on työstetty juuri Koillisella alueella, johon on valmisteilla Linnainmaan hyvinvointikeskus ja Kämmenniemen lähitori. Uudenlaisella mallilla toimivan keskuksen ensimmäinen vaihe otettiin käyttöön elokuussa 2016 Linnainmaan Prisman yhteydessä. Koilliskeskus laajenee nykyiseen Linnainmaan terveysaseman kiinteistöön vaiheittain vuoden 2017 aikana. Muutostöiden jälkeen kiinteistössä palvelevat alueen terveysasema, suun terveydenhuolto, fysioterapia, äitiys- ja lastenneuvolat, kotihoito sekä kotipalvelu ja perhetyö. Lisäksi samaan kiinteistöön tulee tila yhteisölliseen toimintaan. Palvelujen järjestämistä koskevaa yhteistyötä ja yhteensovittamista Kangasalan kunnan kanssa tullaan tekemään erityisesti tulevaisuudessa rakentuvan Ojalan asuinalueen osalta, jonka lähipalvelujen on suunniteltu sijoittuvan Lamminrahkaan kuntarajan toiselle puolelle.
45 Julkisten palvelujen sekava tila on osoitus kaavoitusprosessin ja kunnallisen päätöksenteon toimimattomuudesta. Yhdyskuntasuunnittelun tulisi olla kokonaisvaltaista kaupunkikehityksen hallintaa eikä pelkästään väylien ja viihdepaikkojen rakentamista. Energia- ja vesihuolto sekä muu perusinfrastruktuuri toimii hyvin eikä tule sallia kauhuskenaariota, jossa nämä toiminnot yksityistettäisiin markkinaehtoisesti. Tampereella tarvitaan edelleen riittävästi pysäköintipaikkoja, koska maakunnan julkinen liikenne on heikkotasoista pitkien etäisyyksien ja tavaralogistiikan vaatiessa auton käyttöä. Kaupunkilaisten osallisuus tulisi nähdä myös asiakkuuden näkökulmasta. Tamperelainen on asiakas, joka sijoittaa asuntoonsa, koulutukseensa ja palveluiden käyttöön. Ajatuksia kaupungin kehittämisestä on kaikilla sen reilulla 200 000 asukkaalla. Miten kaikki tieto voidaan hallita? Yleiskaavassa palvelujen kehitystä voidaan pyrkiä ohjaamaan lähinnä sijoittumisen ja tilavarausten osalta. Yleiskaavan tehtävänä on osoittaa tulevien palvelujen sijoittuminen ja varmistaa niiden saavutettavuus kytkemällä liikkumisjärjestelmä tehokkaasti asumisen, työpaikkojen ja palvelujen vyöhykkeisiin. Yleiskaava pyrkii vastaamaan nopeasti muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin uudenlaisin ratkaisuin. Palvelurakentamisen ohjaus muuttuu merkittävästi verrattuna voimassa olevaan yleiskaavaan, sillä julkisille palveluille varatuista erillisistä käyttötarkoitusalueista on nyt luovuttu kokonaan. Palvelujen ohjaaminen hyville sijainneille sekä tarvittavien tilavarausten turvaaminen pyritään sen sijaan kytkemään kiinteäksi osaksi kaupunkikehittämisen prosesseja. Tätä tarkoitusta varteen on kantakaupunkiin osoitettu keskitettyjen palvelujen sijoittamiselle suotuisa vyöhyke (kaavaehdotuksessa Kasvun vyöhyke), jolle sijoitetaan keskitettyjä julkisia ja kaupallisia palveluja, sosiaali- ja terveyspalveluja, koulutus- ja kulttuuripalveluja sekä vapaa-ajan palveluja. Vyöhykkeelle sijoittuvissa yksityisissä kehittämishankkeissa tulee varautua tarpeen mukaan julkisten palvelujen tarvitsemiin tilavarauksiin. Lisäksi palvelujen sijoittamisessa ja lähiympäristön suunnittelussa tulee huomioida niiden saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen ja pyöräillen. Tällä pyritään kokonaisvaltaiseen kaupunkikehityksen hallintaan, jossa palvelut integroituvat osaksi tiivistyvää yhdyskuntarakennetta. Yleiskaavassa ei ratkaista yhdyskuntateknisen huollon palveluntuottajia. Tampereella sekä laajemmin Pirkanmaan alueella kehitetään liityntäpysäköintiä, joka mahdollistaa heikkotasoisemman joukkoliikenteen alueilta saapumisen henkilöautolla lähemmäs Tampereen keskustaa ja palvelutasoltaan korkealuokkaisen joukkoliikenteen läheisyyteen. Tampereen keskusta-alueella pysäköintipaikkatarjonta säilyy, mutta pysäköintiä siirretään kadunvarresta maanalaiseen pysäköintiin. Yleiskaavaprosessin kuluessa on käytetty monipuolisia menetelmiä, jotta asukkaat ja muut osalliset on saatu aktivoitua mukaan kaavatyöhön. Erilaisia osallistumismenetelmiä ovat olleet mm. avoimien ovien tilaisuudet, lehtisten jako, alueittain kohdistetut asukastilaisuudet, erityisryhmien työpajat (nuoret, ikääntyneet sekä liikunta- tai toimintaesteiset), työpaja järjestöille ja harrastusryhmille, karttapalautekyselyt ja elinkeinoelämän aamukahvit sekä läsnäolo sosiaalisessa mediassa. Osallistumisen tuloksena on saatu aikaan innostavaa ja eri näkökulmia esiin tuovaa keskustelua. Osallistumisen järjestämisestä sekä menetelmien kehittämisestä on vastannut vuorovaikutuskonsultti. Osallistumisprosessissa tuotettua tietoa on dokumentoitu erilliseen raporttiin (Yhteenveto vuorovaikutuksesta ja analyyseista tavoitevaiheessa 2015). Lisäksi syntynyttä laajaa tietomassaa on käsitelty paikkatietoanalyysin keinoin ja esitetty analyysikartoilla, jotta on saatu esille kaupunkilaisia erityisesti askarruttavia kysymyksiä liittyen heidän arkeensa ja jokapäiväiseen ympäristöönsä.
46 122. As Oy Muotialan Viikinki Vastustetaan Laulunmaankadun muuttamista joukkoliikennekaduksi läpiajoliikenteestä aiheutuvan melun ja muiden häiriöiden takia. Katu on olemukseltaan ja toiminnallisesti oleskelukatu, jonka suuntaan useat asunnot ja pihat avautuvat. Joukkoliikennekaduksi muuttaminen edellyttäisi rakenteellista melusuojausta, jonka toteuttaminen on käytännössä mahdotonta. Bussiliikenne ei mahdu kadulle eikä sen profiilia voida muokata poistamatta pysäköintipaikkoja, joihin tukeutuu osan taloyhtiöistä vieraspysäköinti. Lisäksi läpiajoneuvoliikenteen lisääminen olisi vastoin Muotialassa noudatettuja turvallisen asuinalueen suunnitteluperiaatteita. Muotialan/Laulunmaankadun asemakaava on hyväksytty nykyisen Maankäyttö- ja rakennuslain aikana, joten sitä ei tulisi muuttaa ilman todella painavia perusteita. Joukkoliikennepysäkkejä tulisi kehittää nykyisillä paikoilla Hallilantiellä ja Sotilaankadulla sekä Turtolan puolella. Näiltä pysäkeiltä voidaan kehittää parempia kevyen liikenteen yhteyksiä tulevalle ratikkapysäkille, mutta näiden osalta tulisi tehdä tarkempia toteutussuunnitelmia jo yleiskaavavaiheessa olemassa olevan rakentamisen takia. 123. Kari Mirja Vastustetaan valtatien 9 rinnakkaisyhteyttä välillä Juvankatu-Heikkilänkatu, sillä kyseisellä välillä valtatien leventäminen ja liittymien parantaminen on toimivampi ratkaisu. Nyt esitetty suunnitelma pirstoo omakotialueen asuinkelvottomaksi, lisää meluhaittoja sekä tuhoaa luontoarvoja ja muinaismuistoja. Lisäliittymä Sammon Valtatielle ruuhkauttaisi entisestään Sammon Valtatien ja Aitolahdentien huonosti suunniteltua liittymää. Kaavaehdotuksen laatimista varten luonnoksessa esitetyn joukkoliikennekadun toteuttamisen edellytyksistä ja vaikutuksista läheiselle asuntoalueelle laaditaan erillinen selvitys, jossa tutkitaan vaihtoehtoja luonnoksessa esitetylle ratkaisulle. Tavoitteena on löytää ratkaisu, jossa joukkoliikenteen kehittämisestä aiheutuva haitta lähialueelle voidaan hallita paremmin. Kaavaehdotukseen muutetaan joukkoliikennekadun määräystä ja merkintä poistetaan Laulumaankadulta. Maankäyttö- ja rakennuslaki mahdollistaa kaavojen muuttamisen riippumatta siitä milloin aikaisempi kaava on laadittu. Kaavoja laadittaessa on laadittava riittävät selvitykset ja vaikutusten arviointi kaavassa esitettyjen ratkaisujen pohjaksi. Lisäksi osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä ja osallistua kaavatyön vaiheisiin. Turtolan alueen pysäkkejä on tarkasteltu raitiotien rakentamisuunnitelmien yhteydessä. Sotilaankadun pysäkkiä tarkastellaan uudelleen raitiotien aikaisten joukkoliikenneyhteyksien arvioinnin yhteydessä. Bussipysäkkien ja tulevan raitiotiepysäkin välisiä yhteyksiä on selvitetty yleiskaavaehdotusta varten myös Turtolan alueen tarkastelussa. Hallilantien pysäkit on toteutettu toistaiseksi riittävillä pysäkkisyvennyksillä. Pysäkkien varustelutasoa voidaan myöhemmin tarkistaa. Yksittäisiä bussipysäkkejä ei tarkastella yleiskaavassa. Valtatie 9:n rinnakkaisyhteyden liikenteellistä tarvetta on tutkittu yleiskaavan yhteydessä. Aitolahdentien liikennemäärät ovat kasvaneet merkittävästi välillä Sammon valtatie-koilliskeskus. Aitolahdentien välityskykyä ei ole mahdollista kasvattaa, koska nykyinen asutus on tiiviisti kiinni kadussa. Sammon valtatien ja Aitolahdentien liittymän toimivuus heikkenee, mikäli liikennemäärät Aitolahdentiellä kasvavat nykyisestä. Juvankadun ympäristö välillä Muinaishaudankatu-Kangasalantie on osoitettu Tampereen kantakaupungin yleiskaavassa keskustatyyppiseksi alueeksi. Yleiskaavan mukaan keskustoissa noudatetaan kaupunkimaista rakentamistehokkuutta, joka tuottaa laadukasta, keskustamaista ympäristöä, jossa kävely on luonnollisin kulkumuoto. Nykyinen liikenneympäristö rajoittaa tavoitteen mukaista kehittämistä, koska vilkasliikenteinen Juvankatu muodostaa merkittävän estevaikutuksen pohjois-eteläsuunnassa. Tieyhteyttä koskeva liikenneselvitys osoittaa, että alueella on tarve valtatien rinnakkaisille väylille. Yleiskaavaehdotuksessa tieyhteystarvemerkinnät poistetaan ja VT 9:n molemmin puolin Kaukajärveltä Koilliskeskukseen osoitetaan ohjeellinen liikenneverkon kehittämisen kohdealue -merkintä. Tavoiteltu kehittäminen voidaan toteuttaa monilla eri ratkaisuilla valtatien eri puolilla ja mahdollisesti myös uusina liittyminä valtatielle.
47 Jo tehty suunnitelma on rasite alueen kiinteistönomistajille aiheuttaen arvon alenemista ja epävarmuutta. Korvaako Tampereen kaupunki syntyneen haitan? 124. Kari Reijo Vastustetaan valtatien 9 rinnakkaisyhteyttä välillä Juvankatu-Heikkilänkatu, sillä kyseisellä välillä valtatien leventäminen ja liittymien parantaminen on toimivampi ratkaisu. Nyt esitetty suunnitelma pirstoo omakotialueen asuinkelvottomaksi, lisää meluhaittoja sekä tuhoaa luontoarvoja ja muinaismuistoja. Lisäliittymä Sammon Valtatielle ruuhkauttaisi entisestään Sammon Valtatien ja Aitolahdentien huonosti suunniteltua liittymää. Jo tehty suunnitelma on rasite alueen kiinteistönomistajille aiheuttaen arvon alenemista ja epävarmuutta. Tuntuu merkilliseltä, että alueen asukkaille ei ole tehty minkäänlaista kyselyä halukkuudesta luopua talostaan/ tontistaan. 125. Irjalan omakotiyhdistys Kiitos maankäytön suunnitteluasiakirjojen nähtävilläolosta. Yhdistystä kiinnostavat Takahuhdin alueelle (Ruotula/ Niihama/Teiskontie) suunnitellut muutokset, kuten sisääntuloväylien liikennejärjestelyt. Yhdistys haluaa olla edustettuna jatkosuunnittelussa. 126. Seppälä Sari ja Kalle Vastustetaan valtatien 9 rinnakkaisyhteyttä välillä Juvankatu-Heikkilänkatu, sillä toteutuessaan tie tuo raskaan liikenteen keskelle vanhaa omakotialuetta, jossa on myös muinaismuistoja. Rinnakkaisyhteys rauhoittaisi liikennettä Kaukajärvellä ja Koilliskeskuksessa, mutta vain siirtäisi liikenteen haitat toisaalle. Toimivampi ratkaisu olisi muutama lisäliittymä moottoritielle, joilla Juvankatu-Heikkilänkatu-välin liikennettä saisi ohjattua tulevaisuudessa. Tieto yhdystiestä ja sen vaatimista kiinteistöjen purkamisesta tuli asukkaille yllätyksenä. Tampereen kaupungin olisi pitänyt tiedottaa kiinteistönomistajia tulevasta suunnitelmasta. Jo tehty suunnitelma on rasite alueen kiinteistönomistajille aiheuttaen arvon alenemista ja epävarmuutta. 127. Mäkelä Matti J. Hieno kokonaisuus! Sanallinen esitys on hiukan vaikeaselkoista, mutta karttojen ja kaavioiden selkeys tekee kaavasta helppolukuisen. Yleiskaava tarjoaa selkeät askelmat Tampereen kehitykselle kohti vuotta 2040. Hieman häiritsee kaikkien kaavaratkaisujen pohjautuminen siihen, että raitiotie varmasti toteutuu. Tulisi tehdä vertailuja tilanteeseen ilman raitiotietä. Liikenneverkon kehittämistä koskeva selvitys on laadittu liikenneverkon toimivuuden parantamisen lähtökohdista. Mahdollisia uusia katuja ei toteuteta laaditun selvityksen pohjalta vaan niitä varten laaditaan asemakaavat ja katusuunnitelmat. Liikenneverkkoa koskevan kehittämistarpeen selvittäminen ja osoittaminen yleiskaavassa ei aiheuta kiinteistöille haittaa tai arvon alenemista. Katso vastine mielipiteeseen 123. Merkitään tiedoksi. Kaikki kaupungin tie-, katu- ja kaavasuunnitelmat ovat yleisesti nähtävillä kommenttien saamista varten. Kaavoja valmisteltaessa kaikilla osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Katso vastine mielipiteeseen 123. Merkitään tiedoksi. Valtuusto päätti 7.11.2016 kokouksessaan hyväksyä raitiotien kehitysvaiheen suunnitelmat ja ensimmäisen toteutuksen linjan. Yleiskaavaluonnoksen valmistelussa on ennakoitu raitiotien rakentamispäätöstä.
48 128. Aitamaa Eero Missä vaiheessa Tesoman lähijunaseisakkeen suunnittelu on tällä hetkellä? 129. Hietala Immo Yleiskaavaluonnoksen keskeiset periaatteet ovat hyviä. On tärkeää, että Tampereen keskustaa kehitetään joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen ehdoilla sekä huomioidaan rakentamisessa kivijalkakaupan tukeminen. Täydennysrakentaminen on kannatettavaa, mutta kantakaupunkia ei tulisi rakentaa tukkoon. Tilan tunne ja viheralueiden riittävyys ovat tärkeitä Tampereen vetovoimatekijöitä. "Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen: asemien ja liikenteen suunnittelu" -selvityksessä on alkuvuonna 2016 selvitetty tarkemmin Tesoman lähijunaseisakkeen toteutusedellytyksiä. Selvityksessä asemalle on laadittu ratatekninen tarkastelu, arvioitu investointikustannukset hankeosittain sekä arvioitu aseman vaatimia muita raideinvestointeja. Tarkasteluun sisältyi myös liikenteellinen tarkastelu rataosalla. Tesoman seisakkeen toteuttamisesta ei ole päätöstä. Keskustan alueella liikenteellisten olosuhteiden kehittämistä ohjaa Tampereen kaupunginvaltuuston hyväksymä (18.1.2016) keskustan strateginen osayleiskaava, jonka on tarkoitus jäädä voimaan koko kantakaupunkia koskevan yleiskaavan rinnalla. Kyseisen osayleiskaavan liikennekartalla on osoitettu joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn edellytysten kehittämiseen tähtääviä merkintöjä, kuten joukkoliikenteen laatukäytävät, kävelykeskustana kehitettävä hitaan liikkumisen alue sekä laadultaan parannettavat pyöräilyn pääreitit ja keskitetyn pyöräpysäköinnin sijoituspaikat. Yleiskaavaratkaisussa kivijalkakaupan ja muiden rakennusten maantasoa aktivoivien toimintojen toteutumista on pyritty edistämään aiempaa laajemmilla keskustatoimintojen alueilla, joita koskevassa määräyksessä todetaan, että rakennusten julkiseen kaupunkitilaan avautuvat maantasokerrosten tilat on osoitettava pääsääntöisesti liike- ja toimitiloiksi. Toisaalta tulee muistaa, että kivijalkaliiketilojen toteutumiseen vaikuttavat merkittävästi kauppapaikkasuunnitteluun liittyvät taloudelliset reunaehdot sekä kaupan rakennemuutoksen kaltaiset megatrendit, joihin yleiskaavoituksella ei viime kädessä voida vaikuttaa. Yleiskaavan tavoite toteuttaa kaupungin tuleva kasvu yhdyskuntarakennetta täydentämällä merkitsee käytännössä rakenteen tiivistymistä ja lähiympäristön muutosta useilla kantakaupungin keskeisillä alueilla. Vastaavasti rakentamiselle varattujen alueiden pysyessä pääosin nykyisen laajuisina säästyvät myös kantakaupungin laajat ja yhtenäiset virkistys- ja viheralueet, joita kehitetään kaikkien kaupunkilaisten hyvin saavutettavana keskuspuistoverkostona. Lisäksi keskuspuistoverkoston ulkopuolisille keskustatoimintojen ja asumisen alueille jää vielä merkittävä määrä asukkaiden suosimia virkistysalueita ja toiminnallisia puistoja, jotka tulevat pysymään nykyisessä käytössään myös jatkossa. Yhtenä yleiskaavan taustaselvityksenä on laadittu viherja virkistysalueita koskeva raportti (Tampereen kantakaupungin viher- ja virkistysverkostoselvitys 2014), jossa on arvioitu myös viheralueiden määrää ja riittävyyttä. Selvityksen perusteella Tampere on varsin väljä ja vehreä kaupunki, sillä valtaosa (68 %) kantakaupungin pinta-alasta on kasvillisuuden peittämää; eli metsää, puistoa, katupuita, pihaa, puutarhaa, nurmi- ja niittyaluetta tai peltoa. Kaupunkirakennetta on siis mahdollista edelleen täydentää tilan tunne ja viheralueiden riittävyys säilyttäen, kunhan kiinnitetään huomiota virkistysalueiden laatuun ja saavutettavuuteen.
49 Eteläpuiston ranta-alueesta suuri osa tulisi säilyttää kaikkien kaupunkilaisten yhteiskäytössä. Aluekeskusten kehittäminen on hyvä asia. Lakalaivan osalta tulisi huolehtia siitä, että radan yli tai ali on useita kulkumahdollisuuksia jo ennen massiivisen aluekeskuksen rakentumista. 130. Lahtinen Jukka Esitetään, että Vehmaantien kiinteistöjen vuokrasopimuksia Kaukajärven etelärannalla jatkettaisiin edelleen ja vuokrasopimuksen irtisanomisaikaa muutettaisiin nykyistä kolmea kuukautta huomattavasti pidemmäksi. 131. Paunu Pekka ja Peltola Leena Muistutetaan, että Hervantajärven pohjoispuolella sijaitsevaa kiinteistöä koskevat yhdenvertaisuuden pohjalta samat kaavoituksen periaatteet kuin muitakin alueella yksityisessä omistuksessa olevia loma-asuntotontteja. 132. nimetön Ruotulaan kaavailtua asutusta tulisi vähentää aiotusta Teiskontien etelä- ja Alasjärven länsipuolella, jotta alueen luonto ja virkistysmahdollisuudet säilyisivät. Korkeita kerrostaloja tulisi sijoittaa aivan Teiskontien pohjoispuolelle eikä viedä rakentamista kauemmaksi paikalla sijaitsevan ojan taakse. Raitiotie tulisi linjata Teiskontien seudulle eikä syvemmälle Kauppi-Niihaman alueelle. 133. Mäkinen Tero Vastustetaan Laulunmaankadun muuttamista joukkoliikennekaduksi läpiajoliikenteestä aiheutuvan melun ja muiden häiriöiden takia. Katu tarjoaa nykyisellään erityisesti lapsille turvallisen kävely- ja pyöräily-yhteyden Turtolan palveluiden äärelle. Muotialan alueen liikenneongelmana on ajoittain pahasti ruuhkautunut Nekalantien ja Hallilantien risteys. Syynä ruuhkautumiseen ovat Nekalantien läpiajoliikenne keskustasta itäänpäin, Hallilantiellä Steiner-koulun edessä kahdelle kaistalle ryhmittymistä estävä suojatiekoroke sekä ahdas poistuminen Turtolan Citymarketin liittymistä. Kulku Citymarkettiin ja sieltä pois tulisi järjestää esimerkiksi liikenneympyrällä, jottei synny ruuhkia. Eteläpuiston rantaan jää alueita kaikkien kaupunkilaisten käyttöön. Tarkemmin aluerajaukset ja käyttötarkoitukset määritellään vireillä olevassa asemakaavassa. Aluekeskusten kehittäminen on yleiskaavan keskeinen tavoite. Lakalaivan osalta estevaikutuksia aluekeskuksen saavutettavuuteen aiheuttavat radan lisäksi myös valtatiet. Tarkemmassa suunnittelussa tavoitteena on radan ja valtateiden estevaikutusten vähentäminen erilaisin ratkaisuin. Yleiskaavan tueksi laaditun Viinikka-Rautaharkko rakennetarkastelun mukaan Ilmailunkadun jatke radan alituksineen tulisi tehdä jo ensimmäisessä rakentamisvaiheessa. Katso vastine mielipiteeseen 107. Kiinteistö osoitetaan yleiskaavaehdotuksessa RA-alueeksi. Teiskontien varsi on liikenteellisen sijaintinsa vuoksi houkutteleva täydennysrakentamisen alue. Raitiotien mahdollinen jatkaminen Koilliskeskukseen saakka lisää entisestään alueen kiinnostavuutta täydennysrakentamiseen. Yleiskaavassa Teiskontien varsi osoitetaan A/V-alueeksi, mikä tarkoittaa, että alueen suunnittelun lähtökohtana tulee olla olevien viheralueiden luonto- ja käyttöarvot. Rakentamisen tapa ja tarkempi sijainti ratkaistaan alueen asemakaavoituksen yhteydessä. Yleiskaavaluonnoksessa on esitetty Tampereen kaupunginvaltuuston 7.11.2016 tekemän päätöksen mukainen raitiotien ensimmäisen vaiheen linjaus sekä siitä itään päin laajenemissuunta mukaillen Teiskontietä ottaen huomioon maankäyttö kehittyvillä alueilla. Yleiskaavassa raitiotien jatkolinja on merkitty ohjeellisena. Raitiotien sijainti ratkaistaan tarkemmissa suunnitelmissa. Katso vastine mielipiteeseen 122. Hervannan valtaväylän ja Nekalantien liittymäalueella on nykyisin liikenneverkon toimivuuteen ja liikenneturvallisuuteen liittyviä ongelmia, jotka edellyttävät toimenpiteitä. Yleiskaavaehdotusta varten laaditaan Turtolan alueen liikenne- ja maankäyttötarkastelu, jossa esitetään joitakin kehittämistoimenpiteitä myös ajoneuvoliikenteelle. Yleiskaavaehdotukseen merkitään Hervannan valtaväylän ja Nekalantien liittymä kehitettäväksi liittymäksi.
50 134. Salin-Kares Susanna Kannatetaan Salinintien eteläpuolen asemakaavoittamista AP-alueeksi Hervantajärven pohjoisrannalla. Rakennustehokkuutta ja rakennuspaikkamäärää arvioitaessa tulisi huomioida, ettei kohtuuton osuus kunnallistekniikan toteutuksesta kohdistu yksittäiselle kiinteistölle. 135. Helenius Vesa-Petri Hienoja suunnitelmia! Järjestelyratapihan siirtyessä Lempääläntie voisi siirtyä kaventuneen radan varteen, mikä pienentäisi väylien estevaikutusta ja melualuetta. Pahalammen länsipuolelle saisi hienon puiston ja Lempääläntien varren rakennusmassoilla voisi torjua melua. Järjestelyratapihan siirtyessä Lempääläntien tulisi jatkua suoraan Ratapihankadulle TAKK:n ja Patrian rakennusten kohdalta (rakennukset purkamalla tai niiden välissä/ alitse), mikä selkeyttäisi autoliikenteen kulkua alueelle ja vähentäisi sen aiheuttamia haittoja. 136. Lehtonen Iiro Esitetään, että Västinginmäen alue Särkijärven pohjoisrannalla kaavoitetaan yleiskaavaluonnoksessa osoitetulla tavalla joko omarantaisiksi pientalotonteiksi tai tavanomaisiksi pientalotonteiksi, mikäli kiinteistöllä ei ole omaa rantaa. Pyydetään, että ranta-asemakaava laadittaisiin yhdessä ja samanaikaisesti Västinginmäen asemakaavan kanssa. 137. Mäkelä Raimo Esitetään, että Vehmaantien kiinteistöjen vuokralaisille Kaukajärven etelärannalla varattaisiin mahdollisuus vuokraamansa palstan ostoon tai edelleen pitkäaikaiseen vuokraamiseen kohtuuhinnalla. Tampereen kaupungin päättäjien ja viranhaltijoiden olisi toivottavaa tutustua alueen olosuhteisiin paikan päällä. Alueen osoittamista omarantaiseksi pientaloalueeksi on selvitetty yleiskaavaehdotusta laadittaessa. Aluetta ei voida kustannustehokkaasti kehittää asumisen alueena, mistä syystä alue osoitetaan kaavaehdotuksessa loma-asuntoalueeksi (RA). Merkitään tiedoksi. Järjestelyratapihan siirto on pitkän aikavälin ratkaisu, johon liittyvät liikenneverkon muutokset ratkaistaan yksityiskohdiltaan jatkosuunnittelussa ratapiha-alueen vapautuessa kaupunkirakentamisen käyttöön. Osana yleiskaavatyötä on laadittu alueen muutosta ennakoiva rakennetarkastelu (Viinikka-Rautaharkko rakennetarkastelu), jonka keskeisenä sisältönä on ollut keskustan ja uuden Lakalaivan aluekeskuksen välisen laajan alueen kaupunkirakenteen kehittämismahdollisuuksien ja kytkeytyvyyden tutkiminen täydentävänä osana kantakaupunkia. Kyseisessä rakennetarkastelussa on esitetty vaiheistettu visio alueen maankäytön ja liikenneverkon kehittämisestä. Vuoden 2040 tavoitetilanteessa autoliikenteen virtaa on ohjattu Lempääläntien jatkeen sijasta uudelle rinnakkaiselle alueelliselle pääväylälle, joka kulkee lännempänä lähellä radan vartta. Lisäksi kyseisen pääväylän ja Pahalammenpuiston välille on esitetty sijoitettavaksi liikennemelua torjuvaa tiivistä maankäyttöä Lempääläntien jatkeen jäädessä pääkokoojakadun tasoiseksi väyläksi. Yleiskaavassa esitetään kehittämismerkintää Viinikan liittymän kohdalle. Tavoitteena on sujuva yhteys Lempääläntieltä Ratapihankadulle. Yleiskaavassa ei esitetä ratkaisuja yksityiskohtaisesti. Alue on osoitettu yleiskaavaehdotuksessa asumisen alueeksi. Alueelle voidaan laatia asemakaava (ei ranta-asemakaavaa) yleiskaavan hyväksymisen jälkeen. Alueen asemakaavan laatiminen ohjelmoidaan asemakaavoitusohjelmassa. Ranta-alueen asemakaava on tarkoituksenmukaista laatia erillisenä asemakaavana, mutta samaan aikaan muun Västinginmäen suunnittelun ja asemakaavoituksen kanssa. Katso vastine mielipiteeseen 107.
51 Voisiko Vehmaantien lopusta länteen jatkuva alue tulla kysymykseen uusina loma-asuntotontteina? Tällöin Vehmaantien jatkaminen olisi luontevaa ja helppoa. 138. Moisio Pauli ja Kirsti Esitetään, että kaavoitettaessa Västinginmäen aluetta Särkijärven pohjoisrannalla kaikille kiinteistöille osoitettaisiin reilusti rakennusoikeutta enintään kahdelle asunnolle sekä muihin haluamiinsa tarpeisiin, kuten rantasaunaa varten. Tiedustellaan, kuinka saisi mahdollisimman pian rakennusluvan vapaa-ajan rakentamista varten Särkijärven pohjoisrannalla sijaitsevalle kiinteistölle. Haluttaisiin mahdollisesti ostaa pieni kaistale Tampereen kaupungin omistamaa maata oman kiinteistön vierestä. 139. Glomm Axel Yleiskaavaluonnoksessa osoitetulta Mustavuoren/Teerivuoren keskitettyjen liikunta-, urheilu- ja vapaa-ajanpalvelujen alueelta tulisi jättää yhteys Raholan kentälle. Teerivuorenkadun ja Korvenkadun välisen alueen asema virkistysalueena tulisi huomioida muuttamalla se asumisen ja virkistyksen sekoittuneeksi alueeksi. Tämä mahdollistaisi Mustavuoren ulkoilualueen yhdistämisen ulkoilureitillä Tesoman lähijunaseisakkeelle. Alueen monipuoliset liikuntapalvelut hyötyisivät lähijunan tuomista käyttäjistä ja Länsi-Tampereen latuverkosto voisi laajentua aivan seisakkeen viereen. Yleiskaavaluonnoksessa esitettyä väljempi kaavoitus Tesoman seisakkeen lähiympäristössä edellyttäisi tiheämpää asutusta muualla, jotta kaavan asukasmäärätavoitteet saavutettaisiin. Kompensaationa voitaisiin lisätä jonkin verran asumisen aluetta Mustavuoren alueen etelälaidalle, Nokiantien pohjoispuolelle. Kyseistä aluetta palvelisi kumipyöräpohjainen joukkoliikenne. 140. Rajala Anneli ja Reko Yleiskaavaluonnoksessa suunniteltuja uutta pienvenesatamaa, leirintäaluetta ja rantareittiä ei tulisi sijoittaa yksityisessä omistuksessa oleville Niihaman ranta-alueille (Luhtaanranta). Rantapoukama on erittäin matalaa vesikasvillisuuden täyttämää ja osin mutapohjaista vesialuetta, jonka ympäristössä viihtyy monimuotoinen eläimistö. Uusien toimintojen toteuttaminen alueelle tuhoaisi luonnontilaisuuden ja aiheuttaisi rauhattomuutta mökkiläisille. Missä olisivat jatkossa kesäasukkaiden auto- ja venepaikat, jos alueelle tulee pienveneitä ja niiden trailereita? Maakuntakaavan mukaisesti taajamien rakentamattomat ranta-alueet tulee säilyttää pääsääntöisesti rakentamattomina ja ne tulee osoittaa yksityiskohtaisessa kaavoituksessa virkistyskäyttöön. Tästä syystä yleiskaavassa lomarakennuspaikkoina osoitetaan vain nykyisin käytössä olevat ranta-alueet, uutta rantaan tukeutuvaa rakentamista ei voida muodostaa. Alue on osoitettu yleiskaavaehdotuksessa asumisen alueeksi. Alueelle voidaan laatia asemakaava (ei ranta-asemakaavaa) yleiskaavan hyväksymisen jälkeen. Alueen asemakaavan laatiminen ohjelmoidaan asemakaavoitusohjelmassa. Ranta-alueen asemakaava on tarkoituksenmukaista laatia erillisenä asemakaavana, mutta samaan aikaan muun Västinginmäen suunnittelun ja asemakaavoituksen kanssa. Tonttien rakennusoikeudet määritellään asemakaavassa. Ennen alueelle laadittavaa asemakaavaa rakennuslupa edellytettää poikkeamista voimassa olevasta yleiskaavasta. Tällä hetkellä alueella voimassa olevan Vuoreksen osayleiskaavan mukaan vain olemassa olevia asuin- ja lomarakennuksia voidaan kehittää. Työn alla olevan yleiskaavan mukaan myös uudisrakentamiselle on edellytykset. Kaupunki ei lähtökohtaisesti myy omistamiaan maa-alueita ennen niiden asemakaavoittamista. Mielipiteessä esitetty tavoite Tesoman alueen kehittämisestä on myös kaavaratkaisussa esitetty tavoite. Keskuspuistoverkoston rajauksia on tarkistettu siten, että Tesoman keskustasta ja mahdolliselta aseman seudulta muodostuu yhteydet Raholan ja Mustavuoren vapaa-ajanpalveluihin. Likolammin länsipuolella asumisen aluetta laajennetaan hieman, Mustavuori sen sijaan varataan keskitetyille virkistyspalveluille. Katso vastine mielipiteeseen 106.
52 141. Lehtonen Eija ja Tarpila Jan-Erik Esitetään, että Västinginmäen alue Särkijärven pohjoisrannalla kaavoitetaan yleiskaavaluonnoksessa osoitetulla tavalla joko omarantaisiksi pientalotonteiksi tai tavanomaisiksi pientalotonteiksi, mikäli kiinteistöllä ei ole omaa rantaa. Pyydetään, että ranta-asemakaava laadittaisiin yhdessä ja samanaikaisesti Västinginmäen asemakaavan kanssa. Esitetään liikenneturvallisuussyistä ja alueen kiinteistöjen käytettävyyden parantamiseksi Västinginmäentien siirtämistä kulkemaan nykyistä pohjoisempana kohdassa, jossa tie tekee jyrkän mäen lopussa 90 asteen mutkan. Haluttaisiin tielinjauksen siirtyessä mahdollisesti ostaa poistuva tiekaistale Tampereen kaupungilta ja liittää se osaksi omia kiinteistöjä. Esitetään omalle kiinteistölle asemakaavoitettavaksi rakennusoikeutta ja mahdollisuutta lohkoa tontista erillinen rakennuspaikka. Västinginmäen luonnonläheinen ilme tulisi säilyttää ja soveltaa alueella luonnonympäristöön soveltuvaa rakentamistapaa. Tämän vuoksi tulisi asemakaavassa määritellä rakennuskanta matalaksi ja tehokkuusluku tavanomaista pienemmäksi. 142. Aittokallio Jukka Rajoittaako yleiskaavan RA-merkintä sitä, miten lähelle rantaa saa rakentaa? Vai saako lisärakentamisen sijoittaa vapaasti annetun rakennusoikeuden puitteissa? 143. Márques Maria Vastustetaan Laulunmaankadun muuttamista joukkoliikennekaduksi läpiajoliikenteestä aiheutuvan melun ja muiden häiriöiden takia. Katu on olemukseltaan ja toiminnallisesti oleskelukatu, jonka suuntaan useat asunnot ja pihat avautuvat. Joukkoliikennekaduksi muuttaminen edellyttäisi rakenteellista melusuojausta, jonka toteuttaminen on käytännössä mahdotonta. Bussiliikenne ei mahdu kadulle eikä sen profiilia voida muokata poistamatta pysäköintipaikkoja, joihin tukeutuu osan taloyhtiöistä vieraspysäköinti. Lisäksi läpiajoneuvoliikenteen lisääminen olisi vastoin Muotialassa noudatettuja turvallisen asuinalueen suunnitteluperiaatteita. Muotialan/Laulunmaankadun asemakaava on hyväksytty nykyisen Maankäyttö- ja rakennuslain aikana, joten sitä ei tulisi muuttaa ilman todella painavia perusteita. Joukkoliikennepysäkkejä tulisi kehittää nykyisillä paikoilla Hallilantiellä ja Sotilaankadulla sekä Turtolan puolella. Näiltä pysäkeiltä voidaan kehittää parempia kevyen liikenteen yhteyksiä tulevalle ratikkapysäkille, mutta näiden osalta tulisi tehdä tarkempia toteutussuunnitelmia jo yleiskaavavaiheessa olemassa olevan rakentamisen takia. Katso vastine mielipiteeseen 136. Alueen katuverkoston sijainti määritellään asemakaavassa. Alueen rakennusoikeus määritellään asemakaavassa. Alueen rakentamisen tapa määritellään asemakaavassa. Alueilla, joilla ei ole asemakaavaa, rakentamista ohjataan kaupungin rakennusjärjestyksessä. Rakennusjärjestyksen mukaan rakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 30 metriä. Saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 25 neliömetriä, saa rakentaa edellä mainittua lähemmäksi. Etäisyyden rantaviivasta tulee kuitenkin olla vähintään 15 metriä. Muunlainen rakentamistapa edellyttää yhdyskuntalautakunnan myöntämää poikkeamista rakennusjärjestyksestä. Katso vastine mielipiteeseen 122.
53 Joukkoliikenteen lisääntyminen Hallilantiellä voi edellyttää melusuojauksia kyseisellä väylällä erityisesti Vihiojan ylityspaikan kohdalla, koska osa Muotialan alueen talojen oleskelupihoista on Vihiojan varrella. Jo yleiskaavavaiheessa tulisi tehdä melumallinnus Laulunmaankadun ja Hallilantien osalta. 144. Nokso-Koivisto Aleksis ja Hanna-Reetta Esitetään, että Västinginmäen alue Särkijärven pohjoisrannalla kaavoitetaan yleiskaavaluonnoksessa osoitetulla tavalla joko omarantaisiksi pientalotonteiksi tai tavanomaisiksi pientalotonteiksi, mikäli kiinteistöllä ei ole omaa rantaa. Pyydetään, että ranta-asemakaava laadittaisiin yhdessä ja samanaikaisesti Västinginmäen asemakaavan kanssa. Kokemus yleiskaavaluonnoksesta ja sen valmistelutyöstä on erittäin positiivinen. Luonnos on tasapainoinen ja sen laatimisessa on huomioitu laajasti suunnitteluun vaikuttavat tekijät ja kaupungin kehittämisen tarpeet sekä Särkijärven ranta-alueella että muualla kantakaupungissa. 145. Katve Kaisa ym. Särkijärven vanhoja rantakiinteistöjä on pitkään rasittanut ra-merkintä, jonka takia vapaa-ajan asuntojen omistajat ovat olleet eriarvoisessa asemassa. Esitetään, että rantakiinteistöjen rakentamisrajoitukset poistetaan ja sallitaan vähintään aikaisemmin olemassa olleet rakennusoikeudet. Mikäli Särkijärven itäpään alue osoitetaan pysyvään asumiseen, tulisi alue suunnitella siten, että nykyisen lomaja virkistyskäytön jatkaminen on myös mahdollista. Mikäli metsät kaadetaan ja alue rakennetaan liian täyteen, menetetään alueen luonnonrauha muun muassa teiltä kantautuvan metelin vuoksi. Kaupungin tulisi kunnioittaa yksityistä maanomistusta Särkijärven alueella eikä ryhtyä lunastuksiin. Ulkoilureitit tulisi linjata yksityistä omistusta ja yksityisyyttä kunnioittavalla tavalla. Lahdesjärven salmen yli suunniteltu silta on tarpeeton eikä kenenkään edun mukainen, sillä kulkuyhteydet voidaan ohjata jo olemassa olevien kulkuväylien kautta ja silta tulisi kohtaan, jossa on yksityistä maanomistusta. Olemassa olevat kiinteistöt eivät haittaa virkistysmahdollisuuksia ja pääsy rantaan on mahdollista yksityisten kiinteistöjen ulkopuolelta. Koko kantakaupungin kattavan meluselvityksen laatiminen on työn alla ja se valmistuu 2017 kesään mennessä. Selvityksessä otetaan huomioon tulevaisuuden liikennemäärien kasvu. Selvityksen perusteella kriittisistä kohteista laaditaan meluntorjuntasuunnitelma. Katso vastine mielipiteeseen 136. Merkitään tiedoksi. Särkijärven itäpäässä, ns. Lukonlahdessa, nykyiset yksityisten omistamat loma-asunnot osoitetaan kaavaehdotuksessa loma-asuntoalueeksi (RA). Aluetta koskeva selvitys osoittaa, että alueelle ei voida osoittaa nykyisen loma-asumisen lisäksi muuta maankäyttöä. Rannassa sijaitseva lomarakentaminen osoitetaan kaavaehdotuksessa loma-asuntoalueeksi. Yleiskaavakartan ratkaisu pohjautuu kaavaa varten laadittuun "Kantakaupungin rantojen kaavoitustilanne 2016" selvitykseen. Selvityksen pohjalta tehdyt linjaukset on hyväksytty kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa 20.6.2016. Särkijärven rannoilla yksityisten omistamat alueet osoitetaan yleiskaavassa loma-asumiseen tai asemakaavoitettavaksi pientaloasumiseen. Ulkoilureitit on osoitettu kaupungin omistamille maille, asukkaita kuullaan kun uusia ulkoilureittejä suunnitellaan. Yleiskaavaehdotuksessa ko. alueelle ei esitetä sellaista maankäyttöä, joka edellyttäisi uuden katuyhteyden rakentamista Lahdesjärven salmen yli.
54 146. Asunto Oy Tampereen Sarastus Vastustetaan Laulunmaankadun muuttamista joukkoliikennekaduksi läpiajoliikenteestä aiheutuvan melun ja muiden häiriöiden takia. Laulunmaankatuun liittyvät pihakadut toimivat nykyisellään alueen rakentamistapaohjeessa kuvatulla tavalla turvallisina lasten liikunta- ja pelialueina, joita pitkin lapset kulkevat itsenäisesti Laulunpuiston korttelipuistoon. Läpiajoliikenteen tuominen tällaiseen ympäristöön olisi lasten turvallisuuden kannalta haasteellista. Lisäksi liikenteen melu ja pöly heikentäisivät asumisviihtyisyyttä. Turtolan alueen liikenne tulisi ohjata ympäristöterveydellisestä ja liikenneturvallisuussyistä Laulunmaankadun sijasta Sotilaankadun kautta, jonka ominaisuudet kokoojakatuna tukevat tätä paremmin. Laulunmaankadun muuttaminen läpikulun sallivaksi jakaisi nykyisellään yhtenäisen asuinalueen kahtia sekä muuttaisi alueen katuhierarkiaa, jossa Hallilantie toimii kokoojakatuna ja Laulunmaankatu tonttikatuna, johon sivukadut liittyvät pihakatuina. Jos Laulunmaankatu rakennetaan joukkoliikennekaduksi, tulisi huolehtia kadun varren asuntojen riittävästä melusuojauksesta, kiinnittää erityistä huomiota pihakatujen liittymiseen sekä rajoittaa ajonopeudet sellaisiksi, että kuljettaja kykenee reagoimaan alueella liikkuviin lapsiin. Lisäksi tulisi tutkia mahdollisuutta ylittää Hervannan valtaväylä vain joukkoliikenteellä ja säilyttää turvallinen tienylitys korttelipuistoon etelästä tultaessa. Yleiskaavamääräyksen mukaisesti joukkoliikennekatuun rajautuvan maankäytön tulee olla tehokasta. Joukkoliikennekadun toteutuessa Muotialan luonne tiiviin ja matalan asuntorakentamisen alueena tulisi varmistaa, jotta kylämäisyys ja yhteisöllisyys säilyisivät alueella jatkossakin. Katso vastine mielipiteeseen 122. Yleiskaavan tavoite koskee alueita, joilla asemakaavoja uudistetaan. Uusille alueille, esim. Muotialaan, ei tavoitella muutoksia. 147. Seppälä Jutta Vastustetaan Laulunmaankadun muuttamista joukkoliikennekaduksi läpiajoliikenteestä aiheutuvan melun ja muiden häiriöiden takia. Katu on olemukseltaan ja toiminnallisesti oleskelukatu, jonka suuntaan useat asunnot ja pihat avautuvat. Joukkoliikennekaduksi muuttaminen edellyttäisi rakenteellista melusuojausta, jonka toteuttaminen on käytännössä mahdotonta. Bussiliikenne ei mahdu kadulle eikä sen profiilia voida muokata poistamatta pysäköintipaikkoja, joihin tukeutuu osan taloyhtiöistä vieraspysäköinti. Lisäksi läpiajoneuvoliikenteen lisääminen olisi vastoin Muotialassa noudatettuja turvallisen asuinalueen suunnitteluperiaatteita. Muotialan/Laulunmaankadun asemakaava on hyväksytty nykyisen Maankäyttö- ja rakennuslain aikana, joten sitä ei tulisi muuttaa ilman todella painavia perusteita. Joukkoliikennepysäkkejä tulisi kehittää nykyisillä paikoilla Hallilantiellä ja Sotilaankadulla sekä Turtolan puolella. Näiltä pysäkeiltä voidaan kehittää parempia kevyen liikenteen yhteyksiä tulevalle ratikkapysäkille, mutta näiden osalta tulisi tehdä tarkempia toteutussuunnitelmia jo yleiskaavavaiheessa olemassa olevan rakentamisen takia. Katso vastine mielipiteeseen 122.
55 Joukkoliikenteen lisääntyminen Hallilantiellä voi edellyttää melusuojauksia kyseisellä väylällä erityisesti Vihiojan ylityspaikan kohdalla, koska osa Muotialan alueen talojen oleskelupihoista on Vihiojan varrella. Jo yleiskaavavaiheessa tulisi tehdä melumallinnus Laulunmaankadun ja Hallilantien osalta. 148. Loimala Jorma Vastustetaan valtatien 9 rinnakkaisyhteyttä välillä Juvankatu-Heikkilänkatu, sillä tien myötä omakotialue pirstoutuu, melu ja saasteet lisääntyvät sekä muinaismuistoalue tuhoutuu. 149. Selin Elina Toivotaan Salinintien ympäristön Hervantajärven pohjoisrannalla säilyvän rauhallisena alueena ilman mittavaa lisärakentamista, jotta nykyisen loma-asumiskäytön jatkaminen on myös mahdollista. Esitetään huoli kustannuksista, joita tulisi sen myötä, jos alue muutetaan omakotialueeksi ja liitetään kunnalliseen viemäriverkostoon. 150. Lonka Eino Esitetään, että Västinginmäen alue Särkijärven pohjoisrannalla kaavoitetaan yleiskaavaluonnoksessa osoitetulla tavalla joko omarantaisiksi pientalotonteiksi tai tavanomaisiksi pientalotonteiksi, mikäli kiinteistöllä ei ole omaa rantaa. Pyydetään, että ranta-asemakaava laadittaisiin yhdessä ja samanaikaisesti Västinginmäen asemakaavan kanssa. Esitetään, että koska Västinginmäen alueella kiinteistöjen tontit ovat hyvin erikokoisia, tulisi kiinteistöjen tehokkuusluku määrätä mahdollisimman suureksi. 151. Kiiskinen Leena Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin välisen Pättiniemenpuiston ottamista asuinrakentamiskäyttöön. Yleiskaavaluonnos näyttää hävittävän kokonaan suositun ja paljon käytetyn Pyhäjärven rantaa seuraavan kevyen liikenteen väylän, jota on voinut kulkea Tahmelan rantaan asti. Lisäksi näyttää siltä, että kaavasuunnitelma rajaa ranta-alueen yksityiseen käyttöön, mikä mahdollistaa rakennusmaan myymisen korkeaan hintaan. Katso vastine mielipiteeseen 143. Katso vastine mielipiteeseen 123. Katso vastine mielipiteeseen 134. Katso vastine mielipiteeseen 136. Katso vastine mielipiteeseen 136. Yleiskaavan esitystapa on yleispiirteinen. Keskuspuistoverkoston aluevarauksen alla on rakennettuja tontteja ja toisaalta eri maankäyttöaluevarausten alla on asemakaavoitettuja puistoja ja viheralueita. Merkintätavalla ei tarkoiteta tai tavoitella olemassa olevan asemakaavatilanteen muutosta. Pättiniemenpuisto on asemakaavoitettu virkistysalueeksi, eikä alueen muuttamisesta muuhun käyttöön ole suunnitelmia. Pyhäjärven rantareitti ja yhteys uittotunneliin on osoitettu yleiskaavassa merkinnällä "virkistysyhteys". Merkinnällä on osoitettu keskuspuistoverkostoa yhdistäviä yhteyksiä tai lähivirkistysalueiden sarjoja. Yhteys on osoitettu pääosin olemassa olevia ulkoilureittejä tai kevyen liikenteen väyliä mukaillen. Merkinnällä tarkoitetaan yhteyden tai reitin lisäksi myös reitin varrella olevia lähivirkistysalueita ja muuta viherympäristöä. Merkintä edellyttää, että aluetta koskevassa yksityiskohtaisessa suunnittelussa olemassa olevat viheralueet ja niiden arvot huomioidaan ja viherympäristön saavutettavuutta ja jatkuvuutta parannetaan.
56 152. Jokinen Esa Uudessa yleiskaavassa tulisi esittää Pohtolan kaupunginosan kaikki nykyisessä yleiskaavassa olevat viher- ja virkistysalueet säilytettäviksi, sillä niille kohdistuu kova käyttöpaine ja suuremmille virkistysalueille on pitkät ja hankalat yhteydet. Kaavasta saa sen käsityksen, että Backmanin- ja Miesmäenpuiston kaltaiset pienemmät viheralueet jäisivät pois uudesta yleiskaavasta. Tässä tapauksessa ne voisi välittömästi yleiskaavan ohjaamina asemakaavoittaa asuinalueiksi. Tämä ei kai ole tarkoitus? Pohtolan alueella on muihin kaupunginosiin verrattuna vähän virkistykseen sopivia alueita. Pyydetään kaavoittajaa antamaan selvitys Pohtolan virkistysalueiden määrästä verrattuna muihin kaupunginosiin. Maakuntakaavassa kulkee Backmannin- ja Miesmäenpuiston yli viheryhteys Siivikkalassa sijaitseville Tampereen kaupungin omistamille ranta-alueille. Tämä yhteys tulisi lisätä yleiskaavaan. Laadinnassa olevassa maakuntakaavassa Ylöjärven Siivikkala on osoitettu tiivistettäväksi asuinalueeksi. Alueen väkiluvun kasvu tulee lisäämään liikennettä Pohtolan- ja Ryydynkaduilla. Tämän vuoksi yleiskaavassa tulisi varautua korvaavan yhteyden muodostamiseen alueelle esimerkiksi Turvesuonkadun kautta. Yleiskaavan esitystapa on yleispiirteinen. Keskuspuistoverkoston aluevarauksen alla on rakennettuja tontteja ja toisaalta eri maankäyttöaluevarausten alla on asemakaavoitettuja puistoja ja viheralueita. Miesmäenpuisto ja Backmaninpuisto on vuonna 1981 laaditussa asemakaavassa osoitettu virkistysalueiksi. Alueet ovat virkistysalueita myös voimassa olevassa yleiskaavassa vuodelta 1998. Nyt laadittavassa kantakaupungin yleiskaavassa 2040 Pohtolankatu on osoitettu merkinnällä "virkistysyhteys". Merkinnällä on osoitettu keskuspuistoverkostoa yhdistäviä yhteyksiä tai lähivirkistysalueiden sarjoja. Yhteys on osoitettu pääosin olemassa olevia ulkoilureittejä tai kevyen liikenteen väyliä mukaillen. Merkinnällä tarkoitetaan yhteyden tai reitin lisäksi myös reitin varrella olevia lähivirkistysalueita ja muuta viherympäristöä. Merkintä edellyttää, että aluetta koskevassa yksityiskohtaisessa suunnittelussa olemassa olevat viheralueet ja niiden arvot huomioidaan ja viherympäristön saavutettavuutta ja jatkuvuutta parannetaan. Pohtolankadulle ja sen varrelle on osoitettu myös ohjeellinen ekologinen yhteys, jonka määräyksen mukaan alueella on merkitystä eliölajien kulkuyhteytenä ja osana ekologista verkostoa. Tarkemmassa suunnittelussa alue on säilytettävä riittävän puustoisena ja luonnon olosuhteiltaan monipuolisena. Miesmäenpuiston ja Backmaninpuiston maa-alueet ovat yksityisessä omistuksessa. Kaupunki ei ole onnistunut hankkimaan maa-alueita, eikä ole voinut toteuttaa puistoja. Miesmäenpuisto on 2012 valmistuneessa EHYT-hankkeessa osoitettu mahdollisena täydennysrakentamisalueena. Alueella on vireillä asemakaava 8498, jossa selvitetään edellytykset virkistysalueiden muuttamiseksi osittain asuinrakentamiselle. Asemakaavan yhtenä tavoitteena on löytää kompromissi, jolla Miesmäenpuiston ja Backmaninpuiston maa-alueet saadaan kaupungin omistukseen ja siten toteutettua puistoiksi. Pohtolassa yleisiä viheralueita on noin 100 m² asukasta kohden (Pohtolanpuisto ympäristöineen). Koko luoteisella suuralueella viheralueita on noin 90 m² asukasta kohden. Pohtolaa voidaan kuitenkin pitää kokonaisuudessaan vehreänä kaupunginosana, sillä alueen tonteille sijoittuu paljon pihoja ja puutarhoja. Keskustan kerrostalovaltaisilla alueilla vastaava luku on alle 80 m² asukasta kohden. Maakuntakaavan mukainen viheryhteys on osoitettu merkinnöillä virkistysyhteys ja ohjeellinen ekologinen yhteys (katso myös vastineen edelliset kohdat). Ylöjärven Siivikkalaan osoitetun uuden ja nykyisen maankäytön synnyttämä liikenne ohjataan Ilmarinjärventien kautta Teivon liittymään. Mahdollisesti tarvittavat uudet katuyhteydet sijoittuvat Ylöjärven puolelle eikä kantakaupungin yleiskaavaan ole tarvetta esittää uusia katuyhteyksiä. Pohtolankadulle ja Ryydynpohjankadulle toteutetaan tarvittaessa läpiajoa hillitseviä toimenpiteitä.
57 153. Katara Asko Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin välisen Pättiniemenpuiston ottamista asuinrakentamiskäyttöön. Pispanaronraitin nykyistä asemakaavatilannetta ei saa muuttaa mihinkään. Alueen viihtyisä luonto niittyineen, metsineen ja polkuineen on hyvä nykyisellään palvellen paikallisia asukkaita. Sitä ei saa pilata lisärakentamisella. 154. Niemelä Jaakko Miksi Tampereen kaupungin aiemmin asettamat kunnianhimoiset tavoitteet Vuoreksen kehittämiseksi eivät näy yleiskaavaluonnoksessa? Vuores on jäämässä unohduksiin ja sen palvelut vaatimattomiksi, kun panostuksia ladataan Hervantaan ja Lakalaivaan. Tampereen kaupungilta kaivataan selkeää ja pitkäjänteistä suuntaa uusien alueiden rakentumiseen liittyen, jotta Tampereelle tulevat perheet ja yrittäjät uskaltavat tehdä vuosikymmenten päähän kestäviä sijoituksia tulevaisuuteen. Vuores on jäämässä yhden bussilinjan varaan, vaikka koko kaupunginosan liikennesuunnittelun tavoitteena oli nimenomaan tehokas julkinen liikenne. Miksi raitiotien päätepysäkki käännettiin Hervantajärvelle Vuoreksen sijaan? 155. Muukkonen Johanna Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin välisen Pättiniemenpuiston ottamista asuinrakentamiskäyttöön. Pispanaronraitin niitty tulisi säilyttää sellaisenaan, eli väljänä viheralueena keskellä muuten tiheästi rakennettua Pispalan ja Hyhkyn seutua. Niitty toimii paikallisten asukkaiden monipuolisessa virkistyskäytössä ja siellä on esiintynyt kesäisin valtava kirjo perhos- ja mehiläislajeja, joita ei yleensä kaupungissa näe. Katso vastine mielipiteeseen 151. Vuoresta kehitetään ohjelmasuunnitelman mukaisesti. Siinä esitetään aluetta koskeva pitkäjänteinen suunnitelma kaupunginosan rakentumisesta. Yleiskaavaehdotukseen lisätään Vuoreksen kohdalle paikalliskeskuksen merkintä. Kaupungin palvelumallityössä alueen palvelujen kehittämisen tavoitteena on aluetta palveleva matalan kynnyksen lähitori. Tavoitteena on luoda Vuores-talosta alueen monipuolinen toimintakeskus, johon sijoittuu tulevaisuudessa myös alueen lähitori, joka tukee alueen asukkaita matalan kynnyksen palveluineen, kannustaa harrastamaan ja yhteisölliseen toimintaan. Tähän yhteyteen tulee myös uudenlainen kombikirjasto, joka on koulu- ja yleisen kirjaston yhdistelmä. Vuores-talossa toimii hyvinvointineuvola sekä suun terveydenhoito, lähimmät perusterveydenhuollon vastaanottopalvelut ovat Hervannassa ja Hatanpäällä. Tavoitteena on, että Vuores-talon toinen vaihe valmistuu vuonna 2019, jolloin palvelut alueella laajenevat. Lisäksi alueelle on suunnitteilla lisää päivähoitoa palvelutarpeen kasvaessa. Yleiskaavaehdotukseen on osoitettu pitkän aikavälin raitiotien laajenemissuunnat kaupunkiseudun rakennesuunnitelman 2040 mukaisesti ja niissä on mukana linja keskustasta Lakalaivan kautta Vuorekseen. Katso vastine mielipiteeseen 151. 156. Asianajotoimisto Tammer-Juristit Oy/Asianajaja Nuutinen Janne UKK-instituutin lähimaastossa sijaitseva kiinteistö tulisi Kiinteistö osoitetaan yleiskaavaehdotuksessa osoittaa yleiskaavassa merkinnällä R-1. Kiinteistön ympäristö on osoitettu kaavaluonnoskartassa loma-asun- RA-alueeksi. Kyseessä on yksityinen loma-asuminen. toalueeksi. Kiinteistöä tulisi kohdella rakentamisen näkökulmasta tasapuolisesti samalla tavoin kuin sen välitöntä ympäristöä huomioiden myös kiinteistön asutushistoria. Kiinteistölle ei ole tällä hetkellä ympärivuotista tieoikeutta. Kiinteistölle tulisi järjestää nykyistä polkua kohentamalla liikuntarajoitteiselle soveltuva yhteys, jonka toteuttaminen palvelisi myös laajempaa alueella virkistäytyvää ihmisjoukkoa. Yleiskaavan virkistysreitti-määräyksessä todetaan, että yhteyttä pitkin voidaan kulkea kaavassa osoitetuille loma-asunnoille. Yleiskaavassa on esitetty kulkemisen tavoite yleisellä tasolla. Lopullinen kulkuoikeus määritellään tapauskohtaisesti yksityistietoimituksessa, jossa sovitetaan yhteen virkistyskäytön ja kiinteistöille kulkemisen tarpeet.
58 157. Aura Seppo ym. Yleiskaavaluonnoksessa osoitettu leirintäalue ei sovellu sijoitettavaksi Näsijärven rannalle Niihamassa. Ehdotettu sijainti lisäisi läpiajoliikennettä Luhtaantiellä ja edellyttäisi mahdollisesti tien asfaltointia, mikä ei sovi Kaupin virkistys- ja viheralueen luonteeseen. Lisäksi leirintäalueen toiminta aiheuttaisi häiriötä Niihaman ryhmäpuutarhalle ja alueen yöpyjien matkat perustuisivat yksityisautoiluun joukkoliikenteen puuttuessa. Huomattavasti järkevämpi sijainti leirintäalueelle olisi Alasjärven maastossa, missä kunnallistekniikka on lähellä ja jatkettavissa edullisesti sekä julkinen liikenne ulottuu alueen viereen. Lisäksi alueella jo olevat virkistys- ja urheilutoiminnot monipuolistavat leirintäalueen käyttäjien harrastusmahdollisuuksia. Yleiskaavaluonnoksessa osoitetuille uudelle venesatamalle ei nähdä tarvetta, sillä niitä on jo Näsijärven rannalla useita. Venesataman sijoittaminen Luhtaantien päähän edellyttäisi tien uusimista venekuljetusliikennettä varten, mahdollisesti autotien rakentamista ryhmäpuutarhan läpi sekä matalan rannan laajamittaista ruoppaamista. Yleiskaavaluonnoksessa osoitettu julkinen uimaranta on tarpeeton huomioiden Alasjärven uimapaikan, joka on huomattavasti parempien liikenneyhteyksien päässä. Ryhmäpuutarhaa palvelevan Näsijärven rannan muuttaminen yleiseksi uimarannaksi lisäisi alueen sisäistä liikennettä ja tuhoaisi alueelle ominaisen puoliyksityisen rauhan. Yleiskaavaluonnoksessa uusi ryhmäpuutarha on osoitettu nykyisen yhteyteen. Parempi sijainti olisi Toritunjärven alueella, sillä valmis kunnallistekniikka ja joukkoliikenne ovat lähellä, sijainti ei vaadi Luhtaantien peruskunnostusta eikä lisää Kaupin luontoalueen läpiajoliikennettä. Lisäksi uudesta ryhmäpuutarhasta sekä alueella jo olevista virkistys- ja urheilutoiminnoista olisi luotavissa monipuolinen kokonaisuus. Toisaalta Toritunjärvelle sijoittumisessa tulisi turvata nykyisten mökkiasukkaiden yksityisyys. Uuden ryhmäpuutarhan sijoittamista Alasjärven alueelle rinnakkain uuden leirintäalueen kanssa tulisi myös tutkia. Tilaa on niin paljon, että molemmille alueille on luotavissa oma luonteensa. Mikäli uusi ryhmäpuutarha toteutettaisiin nykyisen laajennuksena, tulisi ensisijaisesti harkita Luhtaan maatilan ja nykyisen ryhmäpuutarhan välistä aluetta, jolla on lukuisia etuja. Vastaavasti laajennuksen toteuttaminen nykyisen ryhmäpuutarhan eteläpuoliselle peltoalueelle aiheuttaisi sijoituspaikkana lukuisia ongelmia. Katso vastine mielipiteeseen 106. Niihaman ryhmäpuutarhan alueelle on varattu laajentumisalue Kauppi-Niihaman osayleiskaavassa (2009). Nykyisen ryhmäpuutarhan laajentamista sekä muita mahdollisia sijainteja ryhmäpuutarhaa varten selvitetään Kauppi-Niihamaa koskevassa kokonaissuunnitelmassa. Yleiskaavaluonnoksessa on esitetty kaksi vaihtoehtoa uuden asuinalueen rakentamiseksi nykyisen Ruotulan golfkentän alueelle. Tulisi tutkia, löytyykö Teiskontien varrelta vastaavaa rakennusmaata, jolloin golfkentän ensimmäisten väylien siirrolta pohjoisemmaksi ja Kaupin luonnetta muuttavilta metsähakkuilta vältyttäisiin. Golfkentän alueelle rakennettaessa kaventuisi myös Teiskontien ja Kaupin hiljaisen alueen välinen metsämassa, joka toimii puskurina liikennemelua vastaan. Yleiskaavaluonnoksessa Teiskontien varsi on osoitettu asumisen ja virkistyksen sekoittuneeksi alueeksi, jota tulee kehittää olemassa oleva viherrakenne ja virkityskäyttö huomioiden. Luonnosta varten laaditussa selvityksessä tutkittiin kahta mahdollista toteuttamisen tapaa. Aluetta asemakaavoitettaessa on mahdollista selvittää myös muita toteutusvaihtoehtoja.
59 Helsingin keskuspuiston ottaminen osittain rakentamiskäyttöön on nostattanut laajaa vastustusta. Vastaavasti Tampereen kaupungin ja luonnonsuojelujärjestöjen välillä tulisi käydä arvokeskustelu siitä, millaisen Kaupin keskuspuiston haluamme tuleville sukupolville jättää. 158. Rusi Eveliina ja Korvenoja Hannu Esitetään, että Västinginmäen alue Särkijärven pohjoisrannalla kaavoitetaan yleiskaavaluonnoksessa osoitetulla tavalla omarantaisiksi pientalotonteiksi. Pyydetään, että ranta-asemakaava laadittaisiin yhdessä ja samanaikaisesti Västinginmäen asemakaavan kanssa. Kaavatyön aikana saatu palaute kaavan Kauppia koskevista ratkaisuista on käytettävissä kun kaavaa koskevia päätöksiä tehdään luottamuselimissä. Katso vastine mielipiteeseen 136. 159. Koponen Klaus, Lassila Karita Ja Grönblad-Voutilainen Rita Pyydetään, että kaavaa valmistelevat viranomaiset tiedottavat kaavoituksesta ja sen vaiheista ulkopaikkakun- Tampereella yleiskaavan nähtävilläolosta kuulutetaan Kaavan etenemisestä tiedotetaan MRL 6 :n mukaan. talaisia kiinteistönomistajia, jotta heillä on mahdollisuus kaupungin ilmoitustaululla, sähköisellä ilmoitustaululla seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. (http://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/ajankohtaista/ilmoitukset.html) ja Aamulehdessä. Pyydetään, että osoitteessa Lentävänniemenkatu 13 sijaitsevat kiinteistöt kaavoitetaan asuinkäyttöön eikä virkistyskäyttöön, sillä kyseisellä alueella on jo osoitettu merkittävä määrä kaupungin omistamia maa-alueita virkistykselle. Lisäksi asuinkäyttöä puoltaa se, että kiinteistöt ovat jo olleet pitkään asuinkäytössä ja niiden välittömässä läheisyydessä on jo olemassa merkittäviä rakennusmassoja (kuten hoitokoti ja pientaloalue) sekä valmis kunnallistekniikka, tieverkosto, julkinen liikenne ja palvelut. Kyseiset kiinteistöt ovat yksityisessä omistuksessa ja ehdotettu kaavaratkaisu aiheuttaisi omistajille kohtuutonta haittaa. Maanomistajia tulee kohdella tasavertaisesti verrattuna esimerkiksi siihen, kuinka Pohtolassa yksityisten omistamia maa-alueita on kaavoitettu asuinkäyttöön. Ei ole käynyt ilmi, mitä selvityksiä kaavan valmistelussa on tehty liittyen Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n 2 momentin kohtaan 3 (asumisen tarpeet), MRL:n 39 :n 4 momenttiin (yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle kohtuutonta haittaa) sekä maanomistajien yhdenvertaiseen kohteluun (mm. perustuslain 2 luvun 6 :n mukaisesti). 160. nimetön Niihaman alueelle valtatien viereen on tullut 2 asuttua rakennusta lisää. Asuminen ei voi muuttaa lomarakennusta asuinrakennukseksi. Muutos aiheuttaa liian suuren arvonnousun kiinteistölle. Yleiskaavan rantojen linjaukset perustuvat selvitykseen "Kantakaupungin rantojen kaavoitustilanne 2016", joka on hyväksytty kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa 20.6.2016. Selvityksessä on linjattu, että asemakaavoitettujen virkistysalueiden kaavat pidetään voimassa. Alueella on voimassa asemakaava vuodelta 1966, jossa alue on osoitettu virkistysalueeksi. Mahdollinen virkistysalueiden ja reittien toteuttaminen edellyttää kaupungin maanhankintaa. Kaupunki on hankkinut vuonna 2014 läheisen kiinteistön asemakaavan toteutumista varten. Kiinteistönomistajien tasapuolisen kohtelun tulee toteutua samanlaisena kun lähtökohdat ja olosuhteet ovat samanlaiset eri kiinteistöjen kohdalla. Pohtolassa asuinkäyttöön asemakaavoitetut yksityisten kiinteistöt rajautuvat olemassa oleviin asuintontteihin, Siivikkalanlahdella oleva kiinteistö rajautuu virkistysalueisiin ja julkisten palvelujen tonttiin. Kaavatilanne kiinteistöllä ei muutu työn alla olevasta yleiskaavasta johtuen. Alue osoitetaan yleiskaavassa osaksi keskuspuistoverkostoa (V), voimassa olevassa yleiskaavassa alue on osoitettu maiseman ja luonnonhoitoalueeksi varatuksi lähivirkistysalueeksi (VLM). Työn alla olevassa yleiskaavassa keskuspuistoverkoston määräyksessä todetaan, että alueella olevat asuinrakennukset ja lomarakennukset voidaan säilyttää. Rakennusten perusparantaminen, korjaaminen ja vähäinen laajentaminen sallitaan sekä tuhoutuneen rakennuksen uudelleen rakentaminen on mahdollista. Laadittava yleiskaava sallii siten voimassa olevaa yleiskaavaa paremmin kiinteistön rakennuskannan nykyisen käytön. Yleiskaavaratkaisu mahdollistaa vain olemassa olevien asuin- ja lomarakennusten säilyttämisen ja kehittämisen. Virkistysalueilla olevia rakennuksia ei osoiteta karttaan rakennuspaikkoina eikä rakennuksille laadita käyttötarkoituksen mukaista asemakaavaa. Arvonnousu kohdistuu näin ollen pääosin käyttöarvoon.
60 161. Lahtinen Simo Vastustetaan Laulunmaankadun muuttamista joukkoliikennekaduksi läpiajoliikenteestä aiheutuvan melun ja muiden häiriöiden takia. Läpiajoliikenteen myötä alueen turvallisuus vaarantuisi. Tällä hetkellä katu toimii hyvin kevyen liikenteen väylänä, jonka varrella lapset leikkivät ja jolle avautuvat asuntojen ulko-ovet ja oleskelupihat. 162. Larno Sari Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin välisen Pättiniemenpuiston ottamista asuinrakentamiskäyttöön. 163. Herrala Juha Valtatien 9 rinnakkaisyhteys välillä Juvankatu-Heikkilänkatu tulee Viialan alueen osalta toteuttaa siten, ettei Vasaratie muodostu luontevaksi yhteydeksi Juvankadulta lännen ja keskustan suuntaan ajettaessa. Vasaratielle on lukuisia tonttiliittymiä sekä tien linjauksesta johtuen näkyvyydeltään hankalia kadunristeyksiä (esim. Sorvitie ja Viialantie), joita ei ole suunniteltu nykyistä suurempaa läpiajoliikennettä varten. Esitetään, että uutta Juvankadulta tulevaa yhteyttä ei yhdistetä lainkaan Vasaratiehen, vaan se linjataan Vasaratien suhteen rinnakkaisena yhteytenä Santaharjuntielle saakka, johon sijoitetaan risteys tai kiertoliittymä. Yhteys voidaan linjata suojeltavien rakennusten ja VT 9:n väliselle maa-alueelle, jolloin häiritään Kalle Päätalon puiston viheralueen nykyistä tilaa mahdollisimman vähän. 164. Karhu Saara Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin välisen Pättiniemenpuiston ottamista asuinrakentamiskäyttöön. Kyseinen viheralue on ainoa puisto tiiviisti rakennetussa Hyhkyssä, joten lisärakentaminen heikentäisi alueen asumisviihtyisyyttä ja maisemallisia arvoja. Jo tehdyn täydennysrakentamisen johdosta alueen kadut kadunvarren pysäköintipaikkoineen ovat ahtaita, joten liikennettä ei ole syytä lisätä. 165. Pork Ain Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin välisen Pättiniemenpuiston ottamista asuinrakentamiskäyttöön. Pieni viheralue tulisi jättää puistoksi ja virkistysalueeksi, kuten se nytkin on. 166. Sponda Oyj Pidetään hyvänä, että yleiskaavaluonnoksessa on esitetty keskustan kehittämistä toiminnallisena työnteon, kaupan ja asumisen alueena. Yleiskaavaluonnoksen kaavamääräykset ovat liian tiukasti kirjoitettuja eivätkä salli esimerkiksi sekoittunutta maankäyttöä työpaikka-alueilla. Katso vastine mielipiteeseen 122. Katso vastine mielipiteeseen 151. Katso vastine mielipiteeseen 123. Katso vastine mielipiteeseen 151. Katso vastine mielipiteeseen 151. Merkitään tiedoksi. Työpaikka-alueita koskevien yleiskaavamääräysten tavoitteena on turvata alueiden säilyminen työpaikka-alueina. Sekoittuneen maankäytön, erityisesti asumisen, salliminen johtaa pitkällä aikavälillä yritysten toimintaedellytysten heikenemiseen, mikäli häiriölle herkkiä toimintoja sijoittuu teollisuuden alueille. Sekoittunutta maankäyttöä tavoitellaan sen sijaan keskusta-alueille, jotka eivät sovellu tuotantotoiminnoille.
61 Toivotaan, että yleiskaavaa kehitetään jatkossa strategisena yleiskaavana, jota tarkastellaan vähintään valtuustokausittain. Esitetään, että lähellä keskustaa sijaitsevaa ja hyvien liikenneyhteyksien saavutettavissa olevaa Messukylän-Hankkion työpaikka-aluetta tulisi tulevaisuudessa kehittää vaiheittain sekoittuneeseen maankäyttöön ja pääasiassa asumiseen. Kyseinen alue jää yleiskaavaluonnoksessa asumiselle varattujen alueiden keskelle ja nykyisen kiinteistökannan ylläpitäminen ei ole pidemmällä tähtäimellä mahdollista toimitilakysynnän suuntautuessa muualle. Sponda Oyj omistaa alueelta noin 22 hehtaarin suuruisen osittain rakentamattoman aluekokonaisuuden, jota haluttaisiin kehittää vaiheittain asumispainotteiseksi alueeksi. 167. Karlsson Essi Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin välisen Pättiniemenpuiston ottamista asuinrakentamiskäyttöön. Hyhkyn alue on jo nyt liian täyteen rakennettu ja täynnä kadunvarsipysäköintiä, joten se tarvitsee myös pienen viheralueen. 168. Suojanen Pekka Esitetään, että Huhmarinkadun, Tornimäenkadun, Teiskontien ja Irjalankadun rajaama alue Ruotulassa jätetään yleiskaavassa edelleen puistoalueeksi alueen asukkaiden virkistyskäyttöön. Suosittua ulkoilukäytössä olevaa aluetta ei tulisi pienentää raitiotien jatkolinjan toteuttamiseen liittyvällä asuinrakentamisella. Alueen rakentaminen olisi ristiriidassa yleiskaavaluonnoksessa esitetyn yleisperiaatteen kanssa, jonka mukaan nykyisiä virkistyskäyttöalueita ei saa merkittävästi heikentää. 169. Karttunen Mikko Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin välisen Pättiniemenpuiston ottamista asuinrakentamiskäyttöön. Pispanaronraitin maisemaniitty tulisi muuttaa takaisin viheralueeksi. Niitty ja kapea rantakaistale ovat tiiviisti rakennetun alueen asukkaille tärkeitä rentoutumispaikkoja, joiden alaa ei tulisi entisestään pienentää. Kartalla 4 on osoitettu musta piste kuvaamaan ilmeisesti Pättiniemenpuiston viheraluetta. Tämä on ristiriidassa kartan 1 kanssa, missä alue on osoitettu asumiselle. 170. Hätinen Tarja Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin välisen puiston ottamista asuinrakentamiskäyttöön. Perusteina ovat ympäröivän kaupunginosan vähäinen virkistysalueiden määrä sekä suunniteltu korkea asuintonttien rakennusoikeus ja sen myötä nykyisen puistoalueen yhtenäisyyden heikentyminen. Yleiskaavatyön aikana uudistetaan yleiskaavoituksen prosessia siten, että yleiskaava on valtuustokausittain päivittyvä kaupungin kehittämisasiakirja. Valtuusto laatii toimikauden alussa koko kaupungin kehittämistä ohjaavan strategian. Valtuustokauden päättyessä strategisten tavoitteiden konkretisointi voidaan hyväksyä yleiskaavan muodossa. Kaupunkistrategian toteuttamista tarkentavassa kaupunkirakenne ja ympäristösuunnitelmassa Rosoisesti kaunista todetaan, että työpaikka-alueiden muuttamisessa muuhun käyttöön suhtaudutaan pidättyvästi. Etu-Hankkion alue on sijaintinsa ja laajuutensa puolesta hyvä alue liikennettä ja muuta häiriötä aiheuttavalle yritystoiminnalle. Alueelle ei esitetä yleiskaavassa nykyisen maankäytön muutosta. Katso vastine mielipiteeseen 151. Yleiskaavaluonnoksessa Teiskontien varsi on osoitettu asumisen ja virkistyksen sekoittuneeksi alueeksi, jota tulee kehittää olemassa oleva viherrakenne ja virkityskäyttö huomioiden. Alueella tehostuva maankäyttö perustuu mahdolliseen raitiotien linjaamiseen alueen kautta Koilliskeskukseen. Katso vastine mielipiteeseen 151. Yleiskaavan luonnoksessa Pättiniemenpuiston kohdalle oli osoitettu kaupunginosapuiston merkintä (musta piste). Merkintä on poistettu kaavaehdotuksesta, koska Pättiniemenpuisto on viheraluejärjestelmässä luonteeltaan korttelipuisto ja luonnonhoitoalue. Yleiskaavan karttojen merkinnät eivät ole ristiriidassa keskenään. Katso vastine mielipiteeseen 151.
62 171. Rintala Päivi Vastustetaan Laulunmaankadun muuttamista joukkoliikennekaduksi läpiajoliikenteestä aiheutuvan melun ja muiden häiriöiden takia. Lisääntyvää melutasoa ei ole huomioitu kadulle avautuvia asuinrakennuksia suunniteltaessa. Lisäksi bussit eivät mahtuisi kapealla kadulle ilman levennystä, joka vähentäisi kovassa käytössä olevia pysäköintipaikkoja. Miksi Laulunsilta halutaan muuttaa läpiajettavaksi, kun vieressä on toinen silta, josta autot voivat kulkea? Siellä olevia joukkoliikenteen pysäkkejä voitaisiin varmasti hyödyntää raitiotielle pääsyyn, kun asia vain huomioidaan suunnittelussa. 172. Arvio Pentti Västinginmäen alueen kaavoittaminen omarantaisiksi asuinpientalokiinteistöiksi Särkijärven pohjoisrannalla tuntuu hyvältä ratkaisulta. Pyydetään, että ranta-asemakaava laadittaisiin yhdessä ja samanaikaisesti Västinginmäen asemakaavan kanssa, jotta kulkuyhteydet ja kunnallistekniset liittymät voidaan toteuttaa tarkoituksenmukaisesti. 173. Heikkilä Maria Vastustetaan valtatien 9 rinnakkaisyhteyttä välillä Juvankatu-Heikkilänkatu. Ala-Heikkilänkadun ympäristö on kulttuurihistoriallisesti arvokasta ikivanhaa maanviljelys- ja asutusaluetta. Lisäksi alueella on runsaita pohjavesiesiintymiä. Tätä ainutlaatuista aluetta ei ole syytä kadottaa rakentamalla väylää, joka muuttaa alueen luonnetta lopullisesti alentaen tonttien ja kotikatujen turvallisuutta, viihtyisyyttä ja arvoa. Liikenne-ennusteen mukaan liikennemäärät kasvavat Sammon valtatien ja Messukylänkadun välillä huomattavasti vähemmän kuin muilla yhteysväleillä. Tämäkin liikenne palvelisi pääasiassa teollisuusaluetta radan toisella puolella. Järkevämpää olisi järjestää kyseinen liikenne kehittämällä VT 9:n Kaukajärven liittymää ja tehdä sieltä käsin sujuva yhteys raskaalle liikenteelle. 174. Kässälä Kerttu Vastustetaan valtatien 9 rinnakkaisyhteyttä välillä Juvankatu-Heikkilänkatu. Suunnitelmavaihtoehdot tulisi hylätä Maankäyttö- ja rakennuslain vastaisina. Suunnitellun tieyhteyden aiheuttama kuorma-auto- ja rekkaliikenne aiheuttaisi kohtuutonta haittaa läheiselle omakotialueelle, joka vanhoine tiloineen ja rakennuksineen sekä kiinteine muinaismuistoineen on kulttuurihistoriallisesti arvokasta aluetta. Maankäyttö- ja rakennuslain (8 luvun 62 ) mukaan osallisilla on oltava mahdollisuus kaavan valmisteluun. Tätä ei ole suotu, vaan valmiit luonnokset on esitelty 25.8.2016 pidetyssä asukastilaisuudessa. Mielipiteen jättäjä haluaa, että häneen ollaan jatkossa yhteydessä kaikissa kiinteistöjään koskevissa asioissa. Katso vastine mielipiteeseen 122. Katso vastine mielipiteeseen 136. Katso vastine mielipiteeseen 123. Katso vastine mielipiteeseen 123. Yleiskaavan valmistelun aikana osallisilla on ollut useita mahdollisuuksia osallistua kaavatyöhön, jo kaavan tavoitteista oli asukasiltoja ja työpajoja syksyllä 2014. Myös yleiskaavaluonnoksesta on järjestetty asukastilaisuuksia. Yleiskaavaluonnos on kaavan valmisteluaineistoa, josta kuullaan asukkaita ja osallisia. Luonnosta tarkistetaan ja täsmennetään saadun palautteen pohjalta ja kaava on valmis vasta kun se etenee kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn. Yleiskaavan etenemisestä tiedotetaan, kuten MRL 6 :ssä on määrätty.
63 Kyseinen tiesuunnitelma ja sen vinosti linjattu yhteys haittaavat kohtuuttomasti oman kiinteistön kehittämistä ja suunnitelmia alueen kaavoittamiseksi. 175. Ojala Pentti Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin välisen Pättiniemenpuiston ottamista asuinrakentamiskäyttöön. Alue on osoitettu yleiskaavaluonnoksessa asumisen alueeksi, mutta sitä ei tulisi kaavoittaa asumiseen. Alueella sijaitsee lasten leikkipuisto sekä uittotunnelin uloskäynti ja väylä Pyhäjärvelle. 176. Solala-Aro Maria ja Aro Mikko Vastustetaan valtatien 9 rinnakkaisyhteyttä välillä Juvankatu-Heikkilänkatu, sillä se aiheuttaisi alueelle huomattavaa melua, liikennesaastetta ja häiriötä sekä vaikuttaisi kielteisesti koko alueen liikenneturvallisuuteen. Suunniteltu yhteys kulkisi Ala-Heikkilänkadun kohdalla kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa maatilamiljöössä, johon sijoittuu arvokasta ja suojeltua rakennuskantaa, kuten maatilojen talouskeskuksia. Liikenneväylän rakentaminen ja olemassa olevien rakennusten purkaminen aiheuttaisi kohtuutonta haittaa arvokkaalle alueelle. 177. Vesanto Josefina Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin välisen Pättiniemenpuiston ottamista asuinrakentamiskäyttöön. Alueen lehdot ja puistoalueet tulisi säilyttää. Uittotunnelin veneväylän rakentamisella tuhottiin jo kyseisiä viheralueita. 178. Salminen Taneli Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin välisen Pättiniemenpuiston ottamista asuinrakentamiskäyttöön. Perusteina ovat ympäröivän kaupunginosan vähäinen virkistysalueiden määrä sekä suunniteltu korkea asuintonttien rakennusoikeus ja sen myötä nykyisen puistoalueen yhtenäisyyden heikentyminen. 179. Kangas Pirkko Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin välisen Pättiniemenpuiston ottamista asuinrakentamiskäyttöön. Pispanaronraitin niitty on pienestä koostaan huolimatta tärkeä luonnon monimuotoisuutta ylläpitävä alue Hyhkyssä, jossa on suhteellisen vähän vapaata piha-alueiden ulkopuolista tilaa. Alueen virkistystä ja hyvinvointia tuottava merkitys on moninkertaisesti suurempi kuin mitä alue talojen pihana tuottaisi. 180. Helin Jani Vastustetaan Laulunmaankadun muuttamista joukkoliikennekaduksi läpiajoliikenteestä aiheutuvan melun ja muiden häiriöiden takia, jotka muuttavat asuinympäristön luonnetta oleskelualueesta valtatieksi. Laulunmaankatua ajetaan jo nykyisellään liian lujaa ja sen liikennettä tulisi rauhoittaa hidasteita rakentamalla. Liikenneverkon kehittämistä koskeva selvitys on laadittu liikenneverkon toimivuuden parantamisen lähtökohdista. Mahdollisia uusia katuja ei toteuteta laaditun selvityksen pohjalta vaan niitä varten laaditaan asemakaavat ja katusuunnitelmat. Liikenneverkkoa koskevan kehittämistarpeen selvittäminen ja osoittaminen yleiskaavassa ei aiheuta kiinteistöille haittaa tai arvon alenemista. Katso vastine mielipiteeseen 151. Katso vastine mielipiteeseen 123. Katso vastine mielipiteeseen 151. Katso vastine mielipiteeseen 151. Katso vastine mielipiteeseen 151. Katso vastine mielipiteeseen 122.
64 Kannatetaan raitiotietä, mutta toivotaan siihen liittyvän syöttöliikenteen hoitamista Hallilantietä ja Sotilaankatua pitkin. Toisen kaistan lisääminen Sotilaankadulle aiheuttaisi varmasti vähemmän haittaa Muotialan asukkaille kuin bussien tuominen Laulumaankadulle. 181. Sipola Jaska ym. Vastustetaan valtatien 9 rinnakkaisyhteyttä välillä Juvankatu-Heikkilänkatu. Suunnitelmavaihtoehdot tulisi hylätä Maankäyttö- ja rakennuslain vastaisina seuraavin perustein: MRL 1 : Molemmat esitetyt vaihtoehdot särkisivät alueen viihtyisän elinympäristön ja omakotiasutuksen, toisivat alueelle melu- ja saasteongelmia sekä uhkaisivat kiinteitä muinaismuistoja, joiden rajaus saattaa nykyisestään laajentua. Aluetta rasittavat jo melullaan vilkkaat valtatie 9 ja Sammon valtatie. MRL 5 : Suunnitelma aiheuttaisi alueelle turvattomuutta, tuhoaisi ympäristön kauneutta ja vaarantaisi kulttuuriarvoja. MRL 9 : Suunnitelmaa laadittaessa ei mitään lain edellyttämistä selvityksistä ole tehty. MRL 11 : Suunnitelmaa laadittaessa vuorovaikutus on ollut puutteellista. Maan- ja kiinteistöjen omistajille, joiden omaisuutta ratkaisut koskevat, ei ole asiasta tiedotettu. Tieto on saatu sattumanvaraisesti. Suunnitelman vaikutuksia ei ole arvioitu riittävästi. MRL 39 : Suunnitelma aiheuttaa alueen kiinteistönomistajille kohtuutonta haittaa kiinteistöjen arvon laskiessa. Tieto suunnitelmasta on jo heikentänyt alueella myytävänä olevien kiinteistöjen menekkiä. Onko tarkoituksena siirtää teollisuusalueiden liikenteen aiheuttama turvattomuus ja lisääntyvä melu yhdystiesuunnitelmalla suhteellisen rauhalliselle omakotialueelle? 182. Tuominen Reino ym. Esitetään, että Vehmaantien kiinteistöjen vuokrasopimuksiin Kaukajärven etelärannalla sovelletaan irtisanomisen osalta 5-10 vuoden siirtymäaikaa. Osa vuokrasopimuksista on peräisin 1940- ja 1960-luvuilta, joten olisi kohtuutonta irtisanoa sopimukset heti kaavan tultua hyväksytyksi. 183. Hassinen Anneli Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin välisen Pättiniemenpuiston ottamista asuinrakentamiskäyttöön. Pispanaronraitin puistokaistale tulisi säilyttää nykytilassaan tai puistokäytössä rakentamisen sijaan. Perusteluina ovat Hyhkyn virkistysalueiden vähyys sekä jo nyt lisääntyneet liikennemäärät alueen pienillä kaduilla. Raitiotien aikaisen joukkoliikenteen suunnittelussa liityntä mainituilta alueilta raitiotiepysäkille otetaan huomioon. Yleiskaavaehdotukseen tehdään tarkastelu Turtolan alueesta, joka sisältää raitiotieliikenteen ja bussiliikenteen yhteensovittamisen tutkimisen. Sotilaankadun pysäkkijärjestelyjen sijainnit ovat yleiskaavaa tarkempaa suunnittelua. Yleiskaavan valmistelun aikana osallisilla on ollut useita mahdollisuuksia osallistua kaavatyöhön, jo kaavan tavoitteista oli asukasiltoja ja työpajoja syksyllä 2014. Myös yleiskaavaluonnoksesta on järjestetty asukastilaisuuksia. Yleiskaavaluonnos on kaavan valmisteluaineistoa, josta kuullaan asukkaita ja osallisia. Luonnosta tarkistetaan ja täsmennetään saadun palautteen pohjalta ja kaava on valmis vasta kun se etenee kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn. Yleiskaavan etenemisestä tiedotetaan, kuten MRL 6 :ssä on määrätty. Liikenneverkkoa koskevan kehittämistarpeen selvittäminen ja osoittaminen yleiskaavassa ei aiheuta kiinteistöille haittaa tai arvon alenemista. Liikenneverkon kehittämistä koskeva selvitys on laadittu liikenneverkon toimivuuden parantamisen lähtökohdista. Tarkemmissa suunnitelmissa tulee arvioida hankkeista aiheutuvat haitat ja keinot niiden vähentämiseksi. Yleiskaavaehdotuksessa VT 9:n molemmin puolin Kaukajärveltä Koilliskeskukseen osoitetaan ohjeellinen liikenneverkon kehittämisen kohdealue -merkintä. Tavoiteltu kehittäminen voidaan toteuttaa monilla eri ratkaisuilla valtatien eri puolilla ja mahdollisesti myös uusina liittyminä valtatielle. Katso vastine mielipiteeseen 107. Katso vastine mielipiteeseen 151.
65 184. Haavikko Lauri Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin välisen Pättiniemenpuiston ottamista asuinrakentamiskäyttöön. Ala-Pispalan ja Hyhkyn välinen viherkäytävä tulisi säilyttää edelleen kokonaisuudessaan puistoalueena, viihtyisänä kulkuväylänä, virkistystarkoituksessa sekä esimerkkinä katoavasta ja kaupungissa harvinaisesta lehto- ja niittyluonnosta. Alueen keskeisiä elementtejä ovat uittotunnelilta Pyhäjärven rantaan ulottuva yhtenäinen viherkäytävä, lehtomainen puroalue, yhtenäinen niittyalue näkyminen sekä leikkipuistoalue haapametsiköineen. 185. Salonen Markku Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin välisen Pättiniemenpuiston ottamista asuinrakentamiskäyttöön. Tähän alueeseen kuuluu osana Pispanaron niitty, joka rajoittuu lännessä Pispanaronraittiin, idässä rantatörmään, etelässä Läkkisepänkadun kohtaan ja pohjoisessa Savenvalajanraitin kohtaan. Alueen kaavoittamista asumiseen suunniteltiin jo 1990-luvulla, mutta niitty päätettiin kuitenkin säilyttää puistona. Nyt olisi kohtuutonta muuttaa alueen kaavoitustilannetta huomioiden aiempi päätös. 186. Östman Margit Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin välisen Pättiniemenpuiston ottamista asuinrakentamiskäyttöön. Yleiskaavakartasta käy ilmi, että Hyhkyn alueen vähäiset viheralueet varattaisiin asumiselle. Niitty- ja nurmialueet ovat palvelleet leikki- ja pelikenttinä kaikenikäisiä asukkaita ja ulkoilureitillä kulkijoita eikä niitä tulisi uhrata rakennuksille. Viheralueet ja järvinäkymät ovat olleet syy muuttaa asumaan Hyhkyyn ja niistä on maksettu asuntojen hinnassa. Jos ne menetetään, tulisi menetys korvata alueen nykyisille asukkaille. 187. Jännetyinen Anna-Riikka Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin välisen puiston ottamista asuinrakentamiskäyttöön. Nykyinen yhtenäinen ja luonnontilainen puistoalue on tärkeä alueen asukkaiden viihtyvyyden kannalta ja myös kerrostaloasukkaat käyvät siellä virkistäytymässä. 188. Särkijärven yhdistys Yleiskaavassa tulisi sallia rakennusluvan myöntämisen perusteena rannalla olevien lomarakennuspaikkojen RA-merkinnän kohdalla poikkeava etäisyys rannasta huomioiden tontin muoto ja maastolliset olosuhteet. Tarvittaessa tulisi sallia lisämaan hankinta, jotta rakennuspaikat saataisiin näin rakennuskelpoisiksi. Katso vastine mielipiteeseen 151. Katso vastine mielipiteeseen 151. Katso vastine mielipiteeseen 151. Kaupunki on jatkuvassa muutoksessa. Yleiskaava ohjaa muutoksia koko kaupungin mittakaavassa, varsinainen rakentaminen suunnitellaan asemakaavassa. Kantakaupungin yleiskaava ei ota kantaa yksittäisten alueiden rakentamiseen muutoin kuin osoittamalla alueen pääkäyttötarkoituksen. Yleiskaavassa on tunnistettu viheralueiden tärkeys, sillä kaupunkirakeneen tehostuminen on edelleen mahdollista. Tehokkaampi rakentaminen toteutuu ensisijaisesti olemassa olevia tontteja täydentämällä, mikä myös muuttaa maisemaa. Näkymä ikkunasta ei ole kenenkään yksinoikeus eikä sille voidan määritellä korvattavaa arvoa. Katso vastine mielipiteeseen 151. Katso vastine mielipiteeseen 142.
66 Lahdesjärven salmen yli suunniteltu silta on tarpeeton eikä kenenkään edun mukainen, sillä kulkuyhteydet voidaan ohjata jo olemassa olevien kulkuväylien kautta tai tekemällä uusia teitä ja reittejä Lahdesjärven ympäri. Olemassa olevat kiinteistöt eivät haittaa virkistysmahdollisuuksia ja pääsy rantaan on mahdollista yksityisten kiinteistöjen ulkopuolelta. 189. Jousmäki Jussi Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin välisen Pättiniemenpuiston ottamista asuinrakentamiskäyttöön. Pispanaronraitin niitty tulisi pitää kokonaisuudessaan virkistyskäytössä, kuten tähänkin asti. Rakentaminen veisi alueen virkistysmahdollisuudet, muuttaisi merkittävästi nykyisen pientaloalueen luonnetta sekä alentaisi olemassa olevien kiinteistöjen arvoa. Alue on osa Pyhäjärven pohjoispuolen pyöräilyreitin miljöötä ja Tampereen käyntikortti, jota ei tulisi pilata. 190. Vuoristo Esko/Hervanta-Seura ry Kiitetään yleiskaavaratkaisua erityisesti ranta-alueiden osalta, jotka on ratkaistu suurelta osin osallisia ja kiinteistönomistajia tyydyttävällä sekä oikeudenmukaisella tavalla. Tampereen raitiotie ei ole oikea tapa hoitaa joukkoliikennettä yhdellä osuudella välillä Hervantajärvi-Lentävänniemi. Sitoutuminen tähän tarkoittaa myös raitiotien jatkolinjojen vetämistä, joista muodostuu kallis ja jäykkä liikennejärjestelmä kaupunkialueelle, jota ei ole suunniteltu kiskoliikenteelle. Huterasti suunniteltu raitiotieväylästö tulisi poistaa yleiskaavasta. Jos raitiotien varikolle on tarvetta, se tulisi sijoittaa Iidesjärven ja Nekalan väliselle rakentamattomalle alueelle eikä nyt suunniteltuun syrjäiseen ja luontoarvoiltaan merkittävään sijaintiin. Tampereen liikennesuunnittelussa tulisi palata sähkö- ja kaasukäyttöiseen bussiliikennöintiin sekä laajentaa nykyisiä ajoratoja niiden edellyttämillä joustoratkaisuilla. Tampereen maankäytön olennainen kehitystoimenpide olisi Kiikkisten salmen ja Teiskontien välisen tunnelin kaavoittaminen. Tällä tavalla melko läheltä keskustaa saataisiin rakennusmaata loputtomiin. Yleiskaavassa tulisi näyttää Tampereen kansallinen kaupunkipuisto siten, että Eteläpuisto vanhoine puustoineen säilyy kaupunkipuiston keskeisenä osana. Katso vastine mielipiteeseen 145. Katso vastine mielipiteeseen 151. Merkitään tiedoksi. Tampereen kaupunginvaltuusto on 7.11.2016 tehnyt päätöksen raitiotien ensimmäisen vaiheen toteuttamisesta ja ja toisen vaiheen toteuttamisaikataulusta. Yleiskaavassa esitetään tämän mukainen ratkaisu. Yleiskaava ei ota kantaa raitiotievarikon sijaintiin. Varikon sjainti on suunniteltu Raitiotien yleissuunnitelmassa (2014), ja varikkoa varten on laadittu asemakaava. Mielipiteessä esitetty sijainti ei ole raitiotien toimivuuden kannalta mahdolllinen. Tampereen seudun joukkoliikenteessä aloitti täyssähköllä liikennöivät bussit liikenteen 19.12.2016. Tavoitteena on kasvattaa sähkökäyttöisen bussiliikenteen määrää merkittävästi vuoteen 2040 mennessä. Yleiskaavatyön yhteydessä on tehty selvitys Kiikkisten salmen yhteyden toteuttamismahdollisuuksista ja yhteyden toteuttamisen liikenteellisistä, taloudellisista ja ympäristöllisistä vaikutuksista. Selvityksen perusteella yhdyskuntalautakunta linjasi, että hankkeen osalta ei ole tarvetta jatkotoimenpiteisiin. Kansallinen kaupunkipuisto voidaan osoittaa yleiskaavssa sen jälkeen kun ympäristöministeriö on tehnyt päätöksen Tampereen kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta. Työn alla oleva yleiskaava ei ole esteenä kansallisen kaupunkipuiston perustamiselle. Eteläpuistossa jää voimaan Keskustan strateginen osayleiskaava (hyv. 18.1.2016) vahvistumispäätöksen jälkeen. Kantakaupungin yleiskaava 2040 ei kumoa hyväksyttyä keskustan strategista osayleiskaavaa.
67 Tulisi muodostaa "Puusta puuhun" -vyöhyke etelästä Riutta- ja Salmusjärviltä Koukkurahkaan sekä Houkanvuorelle. Sieltä vyöhyke jatkuu Hervantajärven Viitastenperälle, Makkarajärvelle ja Suolijärvelle sekä edelleen Lahdesjärvelle ja Vuoreksen pohjoisosiin. Vyöhykkeelle sijoittuu lukuisia liito-oravan elinympäristöjä. Esitetään, että vyöhyke merkitään yleiskaavaan suojelualueena. Luonnontilaiset alueet Ramppi- ja Tohtorinpuistossa sekä Suolijärven ympäristössä ja Pilkkakuusenharjulla tulisi säilyttää nykyisellään eikä muuttaa asumisen alueiksi. Työllisyyden edellytyksenä on pienyritysten perustaminen ja kehittäminen. Siksi esitetään, että yleiskaavassa osoitettaisiin asunnon ja työtilan yhdistelmän sallivia alueita. Tämä vähentäisi myös työmatkojen tarvetta. Pyydetään yleiskaavan diarinumeroiden otteet allekirjoitettuina. 191. Antikainen Antti Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin välisen Pättiniemenpuiston ottamista asuinrakentamiskäyttöön, sillä kyseessä on lähiympäristön ainoa puistomainen alue, osa Pispalan valtatieltä alkavaa yhtenäistä puistoaluetta ja vanhaa perinnepeltoa. Alue on liikenteellisesti ongelmallinen ja sen rakennusoikeus muodostuisi liian massiiviseksi. Mielipiteessä esitetty alue sijoittuu pääosiltaan keskuspuistoverkoston alueelle. Ramppipuisto ja Tohtorinpuisto ovat asemakaavassa virkistysalueita, samoin Suolijärven ympäristö ja Pilkkakuusenharjun lounaspuoleinen Vuoreksen keskuspuisto. Keskuspuistoverkoston aluerajauksia tarkistetaan yleiskaavaehdotukseen liito-oravan elinympäristöjen turvaamiseksi. Yleiskaavassa ei yleispiirteisyytensä vuoksi oteta kantaa toimintojen sekoittumiseen asuntoyksikön tasolla. Yleiskaavaratkaisu mahdollistaa kuitenkin yksityiskohtaisessa suunnittelussa nykyistä joustavamman asumis- ja työpaikkatoimintojen limittämisen toisiinsa, sillä aiempaa laajemmilla keskustatoimintojen alueilla tavoitellaan keskustaympäristöön soveltuvan asumisen ja työpaikkatoimintojen sekoittumista. Maankäytön tiivistyminen ja täydentyminen kaupunkiseudun liikennejärjestelmään hyvin saavutettavasti kytkeytyvillä keskusta-, asiointija työssäkäyntivyöhykkeillä mahdollistaa toisaalta päivittäisen liikkumistarpeen vähenemisen, toisaalta arjen matkojen tekemisen kestäviä liikkumismuotoja hyödyntäen. Lisäksi asumisen alueilla on mahdollistettu laajasti asumista palvelevat toiminnot ja lähipalvelut, jotka toteutuessaan tuovat työpaikkoja välittömästi osaksi asuinympäristöjä. Alueille sijoittuvaa yritystoimintaa on mahdollista kehittää edelleen huomioimalla ympäröivän asumisen olosuhteet. Diaariotteet on toimitettu sähköpostitse 17.11.2016. Katso vastine mielipiteeseen 151. 192. Kuortti Juha-Matti, Kauranen Matti ja Gransten Hans Yleiskaavaluonnos on seikkaperäinen, laaja ja ansiokas Merkitään tiedoksi. asiakirja, jossa kuvataan onnistuneesti tulevaisuuden linjaukset kantakaupungin eri ranta-alueille. Järvikohtainen esitystapa antaa alueiden asukkaille ja maanomistajille selkeän kuvan siitä, mitä toimenpiteitä kunkin järven rannoilla on tarkoitus tehdä.
68 Yhtenäistä koko Kaukajärven ympäri rannassa kulkevaa vapaa-aluevyöhykettä ei ole mahdollista eikä tarvettakaan toteuttaa olevat rakenteen ja realiteetit huomioiden niin Tampereen kuin Kangasalan puolella. Erityisesti tämä koskee Kaukajärven pohjoisrannan vanhoja ja asuttuja rantakiinteistöjä. Esitetään, että Kaukajärven pohjoisrantaa kiertävä kevyen liikenteen yhteys linjataan realistisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla Kangasalantien viereen sillä kohtaa, missä tie ja rantaviiva ovat luonnostaan hyvin lähellä toisiaan. Täten voidaan perinteiset rantakiinteistöt säilyttää rantaan ulottuvina nykytilanteen mukaisesti. 193. Sipola Jaakko Vastustetaan valtatien 9 rinnakkaisyhteyttä välillä Juvankatu-Heikkilänkatu, sillä se tuhoaa alueen kulttuuriarvoja ja vahingoittaa muinaismuistoja sekä tuo rauhalliselle omakotialueelle turvattomuutta ja melua lisääntyvän liikenteen myötä. Aluetta rasittavat jo melullaan vilkkaat valtatie 9 ja Sammon valtatie sekä myös rautatie. Alueen kiinteistönomistajia ja asukkaita ei ole informoitu näin tärkeästä asiasta etukäteen, vaan tieto on saatu sattuman kautta. Jo tieto olemassa olevasta suunnitelmasta on alentanut alueen myynnissä olevien kiinteistöjen kysyntää ja omakotitalojen arvoa. Ristinarkun sisäisen liikenteen hoitamiseksi (ml. raskas liikenne) tulisi tutkia etelän suuntaan tielinjausvaihtoehtoa Vehnämyllynkatu/Kässälänkatu-Messukylänkatu, joka palvelisi olemassa olevia teollisuusalueitakin. Myös suora "ramppiyhteys" Vehnämyllynkadulta/Kässälänkadulta VT 9:lle voisi olla toteuttamisen arvoinen teollisuusalueiden laajentuessa nykyisille peltoalueille VT 9:n länsipuolella. Jos myös VT 9:n itäpuoli olisi teollisuusaluetta, voisi alueet kytkeä toisiinsa siltayhteydellä ramppeineen. Katso vastine mielipiteeseen 102. Katso vastine mielipiteeseen 123. Yleiskaavan valmistelun aikana osallisilla on ollut useita mahdollisuuksia osallistua kaavatyöhön, jo kaavan tavoitteista oli asukasiltoja ja työpajoja syksyllä 2014. Myös yleiskaavaluonnoksesta on järjestetty asukastilaisuuksia. Yleiskaavaluonnos on kaavan valmisteluaineistoa, josta kuullaan asukkaita ja osallisia. Luonnosta tarkistetaan ja täsmennetään saadun palautteen pohjalta ja kaava on valmis vasta kun se etenee kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn. Liikenneverkkoa koskevan kehittämistarpeen selvittäminen ja osoittaminen yleiskaavassa ei aiheuta kiinteistöille haittaa tai arvon alenemista. Yleiskaavaehdotuksessa VT 9:n molemmin puolin Kaukajärveltä Koilliskeskukseen osoitetaan ohjeellinen liikenneverkon kehittämisen kohdealue -merkintä. Tavoiteltu kehittäminen voidaan toteuttaa monilla eri ratkaisuilla valtatien eri puolilla ja mahdollisesti myös uusina liittyminä valtatielle.
69 194. Elo Pekka Yleiskaavaratkaisun perusteella uusien asuinalueiden rakenne vaikuttaa kerrostalovoittoiselta. Tämä vahvistaa trendiä, jossa Tampereelle muuttavat nuoret, opiskelijat ja seniorit, mutta veronmaksukykyiset perheet siirtyvät väljemmän asumisen perässä kehyskuntiin. Kaupunkiasumisen suosio on vielä marginaalista nuorten perheiden keskuudessa. Mahdollistaako kaavaratkaisu verotulojen kasvattamisen ja kuntatalouden vahvistamisen vai onko sen vaikutus negatiivinen? Kaavassa ei ole esitetty merkittävää lisäystä yritysten tiloihin. Kaikki eivät voi kuitenkaan työskennellä palvelu- ja innovaatioelinkeinojen parissa, vaan tarvitaan perinteisiä tuotantotiloja. Missä sellaiset tilat tulevat sijaitsemaan? Jatkuuko nykytilanne, jossa uuden yrityksen perustaja hankkii toimitilansa naapurikunnasta? Kaavassa ei esitetä lainkaan maanalaista rakentamista, jota voitaisiin hyödyntää keskustan liikennevirtojen hallinnassa esimerkiksi rakentamalla lisähaara keskustan ja Rantatunnelin välille tai ottamalla Hämpin ja Kunkun parkit osaksi maanalaista liikenneverkkoa. Kaupin ulkoilualueen ja metsien pilkkominen rakentamisella tulisi lopettaa. Lähellä olevat luonnontilaiset ulkoilumaastot ovat osa viihtyisää, houkuttelevaa ja vihreää kaupunkia. Näsijärven rannassa kulkevasta kävelytiestä tulisi luopua. Siellä on jo nyt viihtyisiä polkuja, jotka mahdollistavat riittävän ulkoilun ja maastossa liikkumisen. Yleiskaavan tavoitteena on strateginen yleispiirteisyys, joten asumisen alueiden osalta ei oteta kantaa niillä tavoiteltuun pääasialliseen asuinrakennustyyppiin (kerros- tai pientalo). Käytännössä laajuudeltaan merkittävät ja keskeisesti sijoittuvat yleiskaavan muutos- ja täydennysalueet tulevat silti rakentumaan kerrostalovaltaisina, sillä alueiden uudistamisen edellytyksenä olevat infra- ja muut investoinnit vaativat toteutuakseen verrattain tehokasta rakentamista. Toisaalta yleiskaavaratkaisu mahdollistaa edelleen tiettyyn asukaskohderyhmään vetoavien pientalotyyppisten asumismuotojen kehittämisen luonnonläheisillä Vuoreksen ja Ojalan pientaloalueilla, jotka ovat tällä hetkellä rakentumassa tai etenemässä jatkosuunnitteluun asemakaavoitusohjelman mukaisesti. Lisäksi nykyisillä pientaloalueilla on oma roolinsa tulevaisuuden lapsiperheasumisen mahdollistajina, sillä alueille on ominaista ilmiö, jossa ikääntyneen asuntokunnan tilalle hakeutuu nuorehko työikäinen pariskunta tai lapsiperhe. Kyseinen ilmiö on tunnistettu yhtenä yleiskaavan taustaselvityksenä laaditussa kantakaupungin asukkaita ja heidän asuinolojaan koskeva raportissa (Asukkaat ja asuminen 2014). Pientaloalueilla asuinympäristön laatua ja soveltuvuutta lapsiperheille pyritään parantamaan erityisesti kehittämällä kävely- ja pyöräily-yhteyksiä palveluiden äärelle sekä toteuttamalla ajoneuvoliikenteen rauhoittamistoimenpiteitä. Yleiskaavaratkaisun taloudellisia vaikutuksia kokonaisuudessaan tullaan käsittelemään osana kaavan vaikutusten arviointia. Tampereen kantakaupungin kaavoitetut ja rakennetut alueet ulottuvat naapurikuntien rajoihin saakka, mistä syystä kantakaupungin alueelta voidaan osoittaa vain vähäisessä määrin uusia alueita mm. yritysalueiksi. Sen sijaan yleiskaavaratkaisu osoittaa selkeästi ne työ- ja toimipaikkojen alueet, joilla ei sallita alueiden muutosta esim. asuntorakentamiseen. Nykyisillä yritysalueilla on vielä reserviä uusien yritysten sijoittumiseksi. Kaupunkiseudun näkökulmasta merkittävimmät uudet yritysalueet sijoittuvat Tampereen naapurikuntin. Hyväksytyssä Keskustan strategisessa osayleiskaavassa on esitetty maanalainen Näsinkallion eritasoliittymä, josta on ajoyhteys Kunkun parkkiin, joka on taas esitetty yhdistettäväksi Hämpin parkkiin. Kauppi on osoitettu lähes kokonaisuudessaan yleiskaavassa keskuspuistoverkostoon kuuluvaksi alueeksi. Alueella sallitaan ulkoilua ja virkistyskäyttöä palveleva vähäinen rakentaminen ja mahdollisesti Ruotulan golfkentän kohtaa Teiskontien varressa voidaan kehittää asuntorakentamiseen. Yleiskaavan keskeinen tavoite on kuitenkin laajan kokonaisuuden säilyttäminen yhtenäisenä viheralueena. Kauppi-Niihaman alueelle on osoitettu rantaa myötäilevä virkistysyhteys-merkintä. Merkinnällä on osoitettu keskuspuistoverkostoa yhdistäviä yhteyksiä tai lähivirkistysalueiden sarjoja. Yhteys on osoitettu pääosin olemassa olevia ulkoilureittejä tai kevyen liikenteen väyliä mukaillen. Merkinnällä tarkoitetaan yhteyden tai reitin lisäksi myös reitin varrella olevia lähivirkistysalueita ja muuta viherympäristöä, mutta ei edellytetä niiden muuttamista nykyisestä. Virkistysyhteys merkintä Näsijärven rannalla tarkoittaa, että Kauppi-Niihaman rantavyöhyke on tärkeä virkistysalueena ja siellä on mahdollisuus kulkea nykyisin ja jatkossakin.
70 Vaikka yleiskaava ei suoraan ota kantaa Hippostalon kohtaloon, kannattaisi miettiä sen säilyttämistä oman aikansa rakennustyylin edustajana. Nyt rakennuksen arvoa ei nähdä, koska 1980-luvusta on kulunut niin vähän aikaa. Yksittäisten rakennusten käyttöä ei ratkaista yleiskaavassa. Yleiskaavan selvityksessä "Kaleva-Kissanmaa -alueen täydennysrakentamisen ja kannen visiosuunnitelma 2016" Hippostalon kohdalla on tutkittu rakennuksen purkamista ja korvaamista toisenlaisella rakentamisella. Rakennuksen säilyttäminen on myös mahdollista. 195. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma/Niinimäki Kai Yleiskaava määrittää sekä lyhyen että pidemmän aikavälin suuntaviivoja Tampereen kaupungin maankäyttöön Merkitään tiedoksi. ja aluekehittämiseen. Selkeät maankäytölliset tavoitteet luovat vakaan pohjan myös kiinteistöomaisuuden kehittämiselle ja uusille investoinneille edistäen samalla kaupungin kasvua ja vetovoimaisuutta. Finlaysonin alueen kehittämistä tukevia esityksiä yleiskaavaluonnoksessa ovat Satakunnankadun vahvistaminen osana joukkoliikenteen tavoiterunkolinjastoa ja alueella toimivan Uuden tehtaan rooli kaupunkistrategian mukaisena kehitettävänä innovaatioympäristönä. Lisäksi luonnoksessa on esitetty Finlaysonin alueen halki kulkeva Itäinenkatu ja osa Finlaysoninkatua keskuspuistoverkoston osia yhdistäväksi viheryhteydeksi. Kyseiset yleiset katualueet toimivat tällä hetkellä kevyen liikenteen reitteinä ja palvelevat myös huoltologistiikkaa. Kaavalla tulisi mahdollistaa alueiden kehittäminen urbaaniksi kaupunkitilaksi, jossa voi olla osittain katettuja kulkuyhteyksiä, puolilämmintä tilaa ja sisäpiha-alueita, kuten on suunnitteilla muihin keskustan kortteleihin. Ehdotetaan, että yleiskaavamääräysten tulkintaohjetta selkiytetään ja yhtenäistetään viheryhteysmerkinnän osalta vastaamaan monipuolisemman urbaanin kaupunkitilan kehittämislähtökohtia. Varma aktivoi mielellään omistamiensa kiinteistöjen ja laajemminkin kaupungin kehittämistä koskevaa vuoropuhelua Tampereen kaupungin kanssa. 196. Tuominen Tellervo Vastustetaan valtatien 9 rinnakkaisyhteyttä välillä Juvankatu-Heikkilänkatu, sillä se pilaa Veijanmäenkadun ja Ala-Heikkilänkadun viihtyisän elinympäristön, tuo turvattomuutta sekä melu- ja saasteongelmia. Lisäksi suunniteltu tieyhteys pilaisi Sikosuolle tulevan suojelualueen ja uhkaisi kiinteitä muinaisjäännöksiä. Rinnakkaisyhteyden suunnitelmavaihtoehdot tulisi hylätä Maankäyttö- ja rakennuslain vastaisina seuraavin perustein: MRL 5 : Vuorovaikutteisuus ei toteudu eikä tieto suunnitelmasta ole kulkenut lain tarkoittamalla tavalla. Lisäksi vaikutusten arviointi on puutteellista. MRL 9 : Suunnitelma vaikuttaa hätäisesti kasatulta ilman lain edellyttämiä tutkimuksia sen ympäristövaikutuksista. MRL 11 : Teollisuusalueen liikenteen johtaminen omakotiasutuksen keskelle ja Sikosuon vihervyöhykkeelle ei ole liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä. MRL 39 : Suunnitelma ei vastaa mitään kohtaa yleiskaavan sisältövaatimuksista. Se aiheuttaa alueen kiinteistönomistajille kohtuutonta haittaa kiinteistöjen arvon laskiessa. Keskustan osalta maankäytön kehittämistä ohjataan kaupunginvaltuuston 18.1.2016 hyväksymällä keskustan strategisella osayleiskaavalla. Mielipiteessä esitetyt asiat on mahdollista huomioida asemakaavamuutosten yhteydessä. Merkitään tiedoksi. Katso vastine mielipiteeseen 123. Yleiskaavan valmistelun aikana osallisilla on ollut useita mahdollisuuksia osallistua kaavatyöhön, jo kaavan tavoitteista oli asukasiltoja ja työpajoja syksyllä 2014. Myös yleiskaavaluonnoksesta on järjestetty asukastilaisuuksia. Yleiskaavaluonnos on kaavan valmisteluaineistoa, josta kuullaan asukkaita ja osallisia. Luonnosta tarkistetaan ja täsmennetään saadun palautteen pohjalta ja kaava on valmis vasta kun se etenee kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn. Yleiskaavan etenemisestä tiedotetaan, kuten MRL 6 :ssä on määrätty. Liikenneverkkoa koskevan kehittämistarpeen selvittäminen ja osoittaminen yleiskaavassa ei aiheuta kiinteistöille haittaa tai arvon alenemista.
71 197. Nimetön Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin välisen Pättiniemenpuiston ottamista asuinrakentamiskäyttöön. Pyydetään arvioimaan yleiskaavaluonnosta uudestaan Pispanaronraitin niityn osalta ja palauttamaan se puistoalueeksi. Tiiviisti rakennetulla ja pienten tonttien luonnehtimalla Hyhkyn/Ala-Pispalan alueella tarvitaan viheralueita myös yleiseen käyttöön. Lisäksi alueella on eläimistöä, jolle viheralueet ovat tärkeä osa elinpiiriä. 198. Backström Helena ja Rainer Esitetään, että Västinginmäen alue Särkijärven pohjoisrannalla kaavoitetaan yleiskaavaluonnoksessa osoitetulla tavalla omarantaisiksi pientalotonteiksi. Pyydetään, että ranta-asemakaava laadittaisiin yhdessä ja samanaikaisesti Västinginmäen asemakaavan kanssa, jolloin säästyy aikaa ja kustannuksia. 199. Honkasalo Eija Yleiskaavaluonnoksen ratkaisu osoittaa Vehmaantien kiinteistöt Kaukajärven etelärannalla loma-asuntoalueeksi vahvistaisi alueen nykytilanteen ja loisi varman pohjan tulevaisuuden maankäytölle. Alue on ollut loma-asuntokäytössä jo yli 80 vuotta Messukylän kunnan ajoista alkaen. Aluetta koskevia jatkotoimenpiteitä suunniteltaessa tulisi ottaa huomioon alueen pitkä vuokraus- ja rakennushistoria sekä vuokralaisten vuosikymmenten aikana rakennuksiin ja rakennuspaikkoihin uhraamat varat ja työpanos. Rantojen kaavoitustilanne 2016 -selvityksen mukaan tonttien nykyiset vuokralaiset irtisanottaisiin ja tontit myytäisiin korkeaan hintaan. Esitetään neuvottelua Tampereen kaupungin edustajien ja Vehmaantien ranta-alueen nykyisten vuokraoikeuksien haltijoiden kesken molempien osapuolten kannalta kohtuullisen ratkaisun löytämiseksi. Katso vastine mielipiteeseen 151. Katso vastine mielipiteeseen 136. Katso vastine mielipiteeseen 107. Katso vastine mielipiteeseen 107. Katso vastine mielipiteeseen 107. 200. Rantanen Pirkko ja Pentti, Vuorisalo Leena, Takala Matti Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin Katso vastine mielipiteeseen 151 välisen Pättiniemenpuiston ottamista asuinrakentamiskäyttöön. Pispanaron niitty on ainoa puistoalue lasten leikkejä ja urheilemista varten muuten tiivisti rakennetussa Hyhkyssä. Alueen kadut ovat täynnä autoja, liikenne vilkasta ja lähiympäristöön on noussut useita täydennysrakennuksia. Niityn arvoa ei voi rahalla korvata ja se tulisi säästää. 201. Hyhkyn Kyläyhdistys ry Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin välisen Pättiniemenpuiston ottamista asuinrakentamiskäyttöön. Pieni puisto on tärkeä maisemalliselta arvoltaan ja asukkaiden virkistysalueena, se liittyy Pyynikille asti ulottuvaan kaupunkipuistoalueeseen ja sisältää ikivanhan niittyalueen. Lisäksi avoin maisematila toimii vastapainona Hyhkyn tiiviille asuintonteille, joilla on korkea rakennusoikeus. Katso vastine mielipiteeseen 151.
72 202. Eläköön Eteläpuisto Ry Yleiskaavan esittäminen seitsemällä eri kartalla vaikeuttaa kaavan tulkintaa ja sen kaikkien vaikutusten hahmottamista. Eri merkinnät ja määräykset ovat lisäksi monitulkintaisia ja monelta osin keskenään ristiriitaisia. Nyt esillä oleva yleiskaavaluonnos on Eteläpuiston osalta niin yleispiirteinen ja ristiriitaisia lähtökohtia asettava, ettei se käytännössä ohjaa asemakaavoitusta. Tämä on vastoin Maankäyttö- ja rakennuslain henkeä ja kirjainta sekä hyvän hallinnon periaatteita. Eteläpuiston maisemallisesti, virkistyksellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas ylätasanne on osoitettu kartalla 5 valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi, jonka arvot tulee säilyttää. Kuitenkin kartalla 1 koko Eteläpuisto lähialueineen on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi. Merkintöjen välillä on ristiriita. Aluetta ei voida samanaikaisesti sekä säilyttää että rakentaa. Eteläpuiston rantaan on kartalla 1 osoitettu keskuspuistoverkostoa tarkoittava viivamerkintä, johon liittyvän kaavamääräyksen mukaan aluetta ylläpidetään ja kehitetään viheralueena. Kuitenkin yleiskaavan selostuksessa todetaan, että Eteläpuistossa rantapuiston sijainti ja etäisyys nykyisestä rantaviivasta riippuu rantatäyttöjen laajuudesta. Tavoitteiden välillä on ristiriita, sillä rakentamisella voidaan hävittää nykyinen arvokas viheralue ja paikata sen menetystä rakentamalla täyttömaalle uusi vihervyöhyke. Kartalla 4 Eteläpuistoon osoitettua uuden kaupunginosapuiston merkintää ei ole saatu luontevasti sijoitettua kartalle. Alue on liian ahdas sekä asuntorakentamiselle että uudelle kaupunginosapuistolle. Kartalla 3 Eteläpuisto lähialueineen on osoitettu tehokkaan kaupunkirakentamisen vyöhykkeeksi, johon liittyvän kaavamääräyksen mukaan rakentaminen tulee sovittaa ympäristöönsä siten, että ympäristön arvot säilyvät. Kaavamääräys antaa virheellisen käsityksen siitä, millaista rakentamista yleiskaavalla voidaan mahdollistaa. Yleiskaavaluonnoksessa Viinikanlahden alue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi. Eläköön Eteläpuisto ry on aiemmin esittänyt, että Eteläpuiston asukasmitoituksen keventämistä voitaisiin kompensoida rakentamalla Viinikanlahdelle. Kuitenkaan näin ei voida toimia Tampereen kaupungin Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle (16.5.2016) antaman lausunnon mukaan, joka liittyy keskustan strategista osayleiskaavaa koskevaan valitukseen. Yleiskaavamerkinnän ja lausunnon välillä on ristiriita. Keväällä 2016 nähtävillä olleiden asemakaavaluonnosten mukaan Eteläpuiston nykyisiä puistoalueita otettaisiin rakentamiskäyttöön noin 10 hehtaaria. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan näin suuren osuuden ottamista rakennusmaaksi koko keskustan asukkaita palvelevilta virkistysalueilta ei voida pitää perusteltuna ratkaisuna. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa yleiskaavaa. Voimassa olevassa Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa Eteläpuiston alue on osoitettu virkistysalueeksi, mutta yleiskaavaluonnoksessa keskustatoimintojen alueeksi. Tämä on selvästi vastoin voimassa olevaa maakuntakaavaa eivätkä viittaukset valmisteilla olevaan uuteen maakuntakaavaan poista ristiriitaa. Eteläpuiston alue kuuluu Tampereen kaupunginvaltuuston hyväksymän (18.1.2016) Tampereen keskustan strategisen osayleiskaavan alueeseen, joka jää voimaan osayleiskaavan vahvistamisen jälkeen. Kantakaupungin yleiskaava 2040 ei kumoa keskustan strategista osayleiskaavaa. Eteläpuistossa vireillä olevaa asemakaavaa laaditaan hyväksytyn osayleiskaavan pohjalta. Eteläpuiston alue kuuluu Tampereen kaupunginvaltuuston hyväksymän (18.1.2016) Tampereen keskustan strategisen osayleiskaavan alueeseen, joka jää voimaan osayleiskaavan vahvistamisen jälkeen. Kantakaupungin yleiskaava 2040 ei kumoa keskustan strategista osayleiskaavaa. Ratkaisua arvioidaan laadittavana olevan asemakaavan vaikutusarvioinnissa. Eteläpuiston alue kuuluu Tampereen kaupunginvaltuuston hyväksymän (18.1.2016) Tampereen keskustan strategisen osayleiskaavan alueeseen, joka jää voimaan osayleiskaavan vahvistamisen jälkeen. Kantakaupungin yleiskaava 2040 ei kumoa keskustan strategista osayleiskaavaa. Eteläpuistossa vireillä olevaa asemakaavaa laaditaan hyväksytyn osayleiskaavan pohjalta.
73 203. Tammer-Golf Kauppi-Niihaman golfkentän alueen tulevaisuutta kaupunkirakenteen tiivistämiseksi on tarkasteltu yhteistyössä Tampereen kaupungin ja Tammer-Golf ry:n kanssa. Työssä syntyneet molemmat vaihtoehdot ovat toteuttamiskelpoisia, mahdollistavat nykyisen rakennuskannan pitämisen käytössä ja ovat kenttärakentamisen kustannuksiltaan samaa suuruusluokkaa. Yleiskaavan tavoitteissa tuodaan useissa kohdin esille liikunnan, liikuntatapahtumien, luonnon ja viihtyisän ympäristön merkitys Tampereen vetovoimatekijänä. Golf liikuntalajina ja kilpailumuotona toteuttaa hyvin näitä tavoitteita. Yleiskaava nähdään positiivisena kehitystyönä, jolla voidaan pitkäjänteisesti varmistaa kaupungin vetovoiman parantaminen sekä taloudellinen ja sosiaalinen hyvinvointi huolehtien samalla asukkaiden terveydestä, viihtyvyydestä ja aktiivisesta harrastustoiminnasta ylläpitäen monimuotoista luonnonympäristöä. Pidetään erittäin tärkeänä, että Tammer-Golf ry pääsee aktiivisesti osallistumaan alueen jatkosuunnitteluun, kun se tulee ajankohtaiseksi. Seuran toiminnan kannalta on oleellista, että kaupunki varmistaa kentän uusien alueiden rakentamisen kustannuksellaan ja yhteistyössä Tammer-Golf ry:n kanssa. 204. Tamminen Markus Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin välisen puiston ottamista asuinrakentamiskäyttöön. Siinä on säilynyt iso puistoalue, jonka yhtenäisyyttä korkeat tonttien rakennusoikeudet söisivät. Muutenkin alueen puistomaisuus on vähentynyt traktorivetoisen veneenkuljetustien rakentamisen myötä. 205. Pajula Markku Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin välisen puiston ottamista asuinrakentamiskäyttöön, sillä se on Hyhkyn viimeinen "henkireikä" Pyhäjärvelle. Alueen katuverkko on jo nyt kuormitettu, alueella on liikenteellisiä vaaran paikkoja ja raskaalle pelastuskalustolle on täydennysrakentamisen yhteydessä saatu reitit vain lunastamalla maata vanhoilta omakotiasukkailta. Lisärakentaminen vaikeuttaisi tilannetta entisestään. Lisäksi Hyhky on arvokasta pohjavesialuetta, jota ei kannata enää kuormittaa lisää. Uittotunnelia on kehitetty ja avattu yleisön käyttöön. Voisiko Pättiniemenpuisto olla osa tätä suunnitelmaa? Rannassa kulkeva kevyen liikenteen väylä katkeaa juuri Hyhkyn kohdalla ja siirtyy ajoteille pois rannasta. Puisto olisi hyvä taukopaikka tässä kohdassa. Merkitään tiedoksi. Alueen toimijat ovat osallisia alueella laadittavissa asemakaavahankkeissa. Yleiskaavassa ei oteta kantaa alueiden toteuttamista kosvien kustannusten jakautumiseen osapuolten kesken. Katso vastine mielipiteeseen 151. kkatso vastine mielipiteeseen 151. Katso vastine mielipiteeseen 151.
74 206. Glomm Axel Mielipiteessä esitetään Tampereen seudun raideliikenteen perustaksi visiota kehäradasta, joka hyödyntäisi Pirkanmaan maakuntakaavaehdotuksessa osoitettua läntistä ratayhteyttä täydennettynä itäisellä ohitusraiteella. Keskustan alueella rata voisi kulkea tunnelissa, mikä vapauttaisi nykyisen pääradan alueen kokonaisuudessaan asuinrakentamiselle. Mielipiteessä on osoitettu radalle vaihtoehtoisia linjauksia sekä pohdittu sen toteuttamisen hyötyjä ja haasteita. Tampereen kaupunkiseudulla erilaisiin raideliikenneratkaisuihin perustuva liikenteen järjestäminen on tulevaisuutta, mikäli seutukunnan kasvu jatkuu jopa ennustettua nopeampana. Tampereen yleiskaavoissa varaudutaan raideliikenteen kehittämiseen sitä mukaan kun tavoitteita viedään eteenpäin maakuntakaavassa ja kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa. 207. Gransten Hans Tuija Valkama-Granstenin perikunnan puolesta Yleiskaavaluonnoksessa on seikkaperäisesti esitetty ehdotus siitä, millaiselta Tampereen kaupunki voisi näyttää Merkitään tiedoksi. vuonna 2040. Kaavaan liittyvä materiaali on laajuudessaan huomattava ja erittäin perusteellinen. Yhtenäistä viheraluetta koko Kaukajärven ympäri ei ole mahdollista toteuttaa, sillä Vehmaisissa, Annalassa ja Kangasalan puolella kiinteistöjä on kaavoitettu yksityiskäyttöön rantavyöhykkeelle asti. Kangasalantien pohjoispuolella kulkee jo itä-länsi-suuntaisesti suora ja turvallinen kevyen liikenteen yhteys. Jos Kangasalantietä siirretään hieman pohjoiseen päin, tulisi miettiä kevyen liikenteen yhteyden muodostamista osoitteissa Kangasalantie 94-100 sijaitsevien kiinteistöjen pohjoispuolelle alueen puustoa säilyttäen. Tämä mahdollistaisi rantaan ulottuvien tonttien säilymisen nykytilanteen mukaisesti. Voimassa olevaan yleiskaavaan nähden on luonnoksessa osoitettu Kaukajärven etelärannan kesäasunnot loma-asuntoalueeksi ja pysyvän asutuksen aluetta on laajennettu rantaa pitkin länteen poistaen viheraluemerkintä. Tältä osin ei toteudu pohjoisrannan kiinteistönomistajien tasapuolinen kohtelu. 208. Laakso Ilari Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin välisen puiston ottamista asuinrakentamiskäyttöön. Alue pyöräteineen, puistoineen ja niittyineen toimii merkittävä virkistys- ja ulkoilualueena paitsi Hyhkyssä asuville, myös siellä liikkuville muille kaupunkilaisille. Tampereen kaltaisessa kasvukeskuksessa tarvitaan asuntorakentamista, mutta asuinalueiden yhdenmukaistaminen ja umpeen rakentaminen ei ole oikea tapa vastata tähän tarpeeseen. On tarjottava myös mahdollisuuksia luonnonläheiseen elämään kaupungissa. 209. Jokinen Pauli Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin välisen puiston ottamista asuinrakentamiskäyttöön. Perusteina ovat ympäröivän kaupunginosan vähäinen virkistysalueiden määrä sekä suunniteltu korkea asuintonttien rakennusoikeus ja sen myötä nykyisen puistoalueen yhtenäisyyden heikentyminen. Katso vastine mielipiteeseen 102. Yleiskaavassa on esitetty Kangasalantien linjauksen siirtämistä pohjoisemmaksi mahdollistamaan maankäytön kehittäminen Kaukajärven ja Kangasalantien väliin. Yleiskaavan tavoitteina on mm. parantaa rantojen yleistä virkistyskäyttöä ja mahdollistaa rannoilla kulkevat virkistysyhteydet. Kiinteistönomistajien tasapuolisen kohtelun tulee toteutua samanlaisena kun lähtökohdat ja olosuhteet ovat samanlaiset eri kiinteistöjen kohdalla. Kaukajärven pohjoisrannalla olevat kiinteistöt ovat kokonaan asemakaavan mukaisella virkistysalueella ja ne on myös voimassa olevassa yleiskaavassa osoitettu viheralueiksi. Kaukajärven eteläranta on kokonaisuudessaan asemakaavatonta aluetta eikä esim. liikenteen melu aiheuta rajoituksia alueen käytölle. Kaukajärveä kiertävä virkistysreitti tulee soviteltavaksi alueelle laadittavassa asemakaavassa myös etelärannalla olevien kiinteistöjen kohdalle. Katso vastine mielipiteeseen 151. Katso vastine mielipiteeseen 151.
75 210. Rintala Juha Vastustetaan Laulunmaankadun muuttamista joukkoliikennekaduksi läpiajoliikenteestä aiheutuvan melun ja muiden häiriöiden takia. Kustannustenkin kannalta on järkevämpää hyödyntää olemassa olevaa Sotilaankadun siltaa kuin rakentaa uutta kevyen liikenteen sillan tilalle. Resurssit tulisi käyttää järkevämmin kehittämällä Hallilantien, Sotilaankadun ja Turtolan puolen joukkoliikennepysäkkejä sekä kevyen liikenteen yhteyksiä. 211. Myllyaho Joni Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin välisen Pättiniemenpuiston ottamista asuinrakentamiskäyttöön. Pispanaron niitty ei näytä kuuluvan yleiskaavaluonnoksessa puistoalueeseen vaan on asumisen alue. Niittyä ei tulisi hävittää, sillä se luo happea muuten tiiviisti rakennettuun ympäristöön ja kuuluu olennaisesti sen yleisilmeeseen. Lisäksi alue palvelee ulkoilukäytössä myös keskustan ja Epilän suunnan asukkaita sekä Varalan urheiluopiston ja Hotelli Rosendahlin vieraita. Vastaavia luonnonniittyjä ei näe Tampereella enää juuri missään. 212. Uusi-Rajasalo Harri Itäisen ohitustien, Lahdentien, Kangasalantien ja Yrittäjänkadun väliin jäävä alue on liian pieni paljon tilaa vaativan kaupan alueeksi eikä sinne saada kulkuyhteyttä kuin Sammon valtatien suunnasta. Ei ole kestävän kehityksen periaatteiden mukaista rakentaa kaupan tilaa ja runsaasti parkkipaikkoja kilometrin päähän Koilliskeskuksesta, jossa on tilaa molemmille. Lisäksi Sammon valtatie on aiemmassa asemakaavassa osoitettu Itäiseltä ohitustieltä alkaen hidaskaduksi, jota on tarkoitus edelleen kaventaa. Alue sopisi paremmin asuinalueeksi. Lahdentien ja Kangasalantien väliin osoitetun yhdystien molemmin puolin olisi mahdollista sijoittaa paljon tilaa vaativaa kauppaa. Toinen sopiva paikka olisi Lahdentien pohjoispuolella, jolloin voidaan hyödyntää olemassa olevia Koilliskeskuksen paikoitustiloja. Jyväskyläntien länsipuoli voitaisiin ottaa asumiskäyttöön, sillä välittömästi tien varressa ei ole merkittäviä virkistysarvoja. 213. Salminen Anneli, Mikko, Vilma ja Ella Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin välisen Pättiniemenpuiston ottamista asuinrakentamiskäyttöön. Pieni puisto on tärkeä maisemalliselta arvoltaan ja asukkaiden virkistysalueena, se liittyy Pyynikille asti ulottuvaan kaupunkipuistoalueeseen ja sisältää ikivanhan niittyalueen. Lisäksi avoin maisematila toimii vastapainona Hyhkyn tiiviille asuintonteille, joilla on korkea rakennusoikeus. Katso vastine mielipiteeseen 122. Katso vastine mielipiteeseen 151. Yleiskaavassa alue on varattu seudullisesti merkittävälle tilaa vaativalle kaupalle Pirkanmaan maakuntakaavaehdotuksen mukaisesti. Alue soveltuu hyvin yritysalueeksi sen saavutettavuuden päätieverkolta ja vähäisten toimintaa rajoittavien naapureiden vuoksi. Alueella toimiville yrityksille on haettu ja myönnetty ympäristölupia vuoden 2016 aikana, mikä osoittaa, että alueen vetovoima yritysalueena ei ole hiipumassa. Koilliskeskusta kehitetään aluekeskuksena, jonne tavoitellaan mm. asumista ja lähipalveluja. Ympäristöluvanvarainen yritystoiminta ja tiva-kauppa soveltuu paremmin keskustojen ulkopuolelle. Tilaa vaativan kaupan alueet on osoitettu maakuntakaavan mukaisesti lähelle valtakunnan päätieverkkoa ja liittymiä. Aitolahdentien varteen ei voida osoittaa lisää autoliikennettä tuottavaa maankäyttöä. Tilaa vaativan kaupan toiminta edellyttää, että myös pysäköinti on järjestettävissä liiketontilla. Kantakaupungin yleiskaavan yksi keskeinen tavoite on Kauppi-Niihaman laajan kokonaisuuden säilyttäminen yhtenäisenä viheralueena. Ratkaisun pohjalla on varsin tuore Kauppi-Niihaman osayleiskaava (hyväksytty 2008, vahvistunut 2011). Luontoarvoiltaan vähemmän arvokkaat alueet ovat rakentamattomina alueina myös tärkeä osa arvokasta viheraluekokonaisuutta. Katso vastine mielipiteeseen 151.
76 214. Soininen Hannu Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin välisen Pättiniemenpuiston ottamista asuinrakentamiskäyttöön. Pispanaronraitin niityn rakentamatta jättämiselle on painavat perustelut. Niitty on pienialainen ja rakentaminen vaarantaisi läheisen lehdon luonnonarvojen säilymisen. Lisäksi sen kohdalla kulkee kevyen liikenteen väylä välillä Savenvalajanraitti-Läkkisepänkatu, jonka avaaminen liikenteelle tuottaisi turvallisuusriskejä erityisesti lapsille ja ikäihmisille. Myöskään Tampereen täydennysrakentaminen ei voi perustua puistoalueiden vähittäiseen nakertamiseen. 215. Kuokkanen Päivi Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin välisen Pättiniemenpuiston ottamista asuinrakentamiskäyttöön. Pispanaronraitin niittyä ei tulisi varata asumiselle, sitä palveleville toiminnoille, lähipalveluille eikä elinkeinotoiminnalle, vaan säilyttää rakentamattomana puistoalueena. Se on Hyhkyssä asuville tärkeä alue ulkoilun, viihtyvyyden ja maiseman kannalta. Aluetta on jo täydennysrakennettu, jonka myötä asukasmäärä ja liikenne ovat lisääntyneet. Luonnonniittyä ei tulisi uhrata ylimitoitetulle rakentamiselle. 216. Ruohotie Eeva-Kaisa ja Veikko Nykyiset Miesmäenpuisto ja Backmaninpuisto tulisi säilyttää ainutlaatuisina lähiluontoalueina, sillä ne ovat maisemallisesti ja virkistyskäytön kannalta välttämättömiä sekä asukkaiden ahkerassa käytössä. Virkistysalueiden määrä on Pohtolassa jo nykyisellään vähäinen täydennysrakentamisesta johtuen. Aiemmassa selvityksessä (Elmar Baderman 1992) on todettu, että puistot tulisi lunastaa ja kunnostaa ulkoilua ja vapaa-ajan käyttöä varten. Lisäksi Pohtolan omakotiyhdistykselle on luvattu kyseisten alueiden jäävän pysyvästi virkistysalueiksi. 217. Asunto Oy Hyhkyn Tupa Haka, hallitus Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin välisen Pättiniemenpuiston ottamista asuinrakentamiskäyttöön. Puiston rajanaapurina oleva senioritaloyhtiö on aikanaan rakennettu alueelle Pispan palvelutalon sekä Pyhäjärven ja puistoalueen läheisyyden takia. 218. Lampinen Raimo ja Kaarina Ojalan alueelta Maurinkylän takaa suunnitellun tien linjausta tulisi muuttaa siten, ettei se tulisi osoitteessa Rahkatie 4 sijaitsevan kiinteistön läheisyyteen. Yleiskaavaluonnoksen kartalta 6 puuttuu Aitovuoren hule- ja lauhdevesien laskuoja, joka estää alueelle suunnitellun AP-alueen käytön rakentamiseen. Osa alueesta on lettosuota ja tulisi säilyttää nykyisellään metsämaana. Katso vastine mielipiteeseen 151. Katso vastine mielipiteeseen 151. Katso vastine mielipiteeseen 152. Katso vastine mielipiteeseen 151. Yleiskaavassa on esitetty yhteystarve Ojalan-Maurinkylän pohjoispuolelta Aitolahdentielle ottamatta kantaa väylän tarkempaan sijaintiin. Yhteystarve liittyy mahdolliseen ampumarata-alueen maankäytön kehittämiseen. Tien tarkempi linjaus suunnitellaan tulevissa asemakaavoissa ja saatu palaute pyritään huomioimaan niissä. Yleiskaavakartalla esitetään kantakaupungin merkittävimmät ojat ja vesireitit. Alueiden asemakaavoituksen yhteydessä selvitetään mahdollisen rakentamisen vaikutukset yleiskaavaa tarkemmalla tasolla ja mm. olemassa olevien laskuojien merkitys.
77 Miksi osoitteessa Rahkatie 4 sijaitsevan kiinteistön tontista osa on osoitettu SE-2-alueeksi? Sillä on edelleen omaa käyttöä puutarhamaana. 219. Korsumäki Timo Hyvänä asiana yleiskaavaluonnoksessa on huomioitu tarve liikunta- ja urheilupaikoille lännessä Lielahden ja idässä Ristinarkun-Holvastin-Atalan alueella. Lännessä erityisesti Niemenrannan alue olisi saavutettavuudeltaan erinomainen suuren volyymin liikuntalajeille ja idässä tulisi huomioida liikuntapaikkojen kokonaisuuden osalta myös Kumpulan ja Ojalan alueet. Lähiliikuntapaikkojen lisäksi olisi erityistä tarvetta uusille täysimittaisille jalkapallokentille, sillä eri sarjoissa pelaavien lisenssipelaajien määrä on Tampereella suuri. Kenttien sijoittelussa tulisi huomioida koulujen ja päiväkotien läheisyys, jolloin kenttien käyttöaste saadaan maksimoitua ja muiden tarvittavien tilojen, kuten pukukoppien ja pysäköintipaikkojen, hyödyntäminen on järkevää ja kustannustehokasta. 220. Myllyaho Sarita Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin välisen Pättiniemenpuiston ottamista asuinrakentamiskäyttöön. Alue tulisi säilyttää puistona eikä kaavoittaa tonteiksi. Puisto on ulkoilijoiden ja koiranulkoiluttajien suosiossa sekä ainoa Hyhkyn jäljellä oleva viheralue. Kaikkia ranta-alueita ei tarvitsi rakentaa täyteen, vaan Hyhky voisi olla jo ns. valmis kaupunginosa. 221. Korpi Antti Vastustetaan valtatien 9 rinnakkaisyhteyttä välillä Juvankatu-Heikkilänkatu, sillä suunniteltu tielinjaus lisää Heikkilänkadun-Ala-Heikkilänraitin-Veijanmäenkadun alueen melurasitetta kohtuuttomaksi. Suunnittelussa tulisi huomioida alueen olemassa olevat melurasitteet (Sammon valtatie ja Tampere-Jyväskylä-rata). Esitetty Aitolahdentien ruuhkan helpottaminen ei ratkea suunnitellulla tielinjauksella. Luontevin ja vähiten nykyistä asutusta haittaava tielinjaus kulkisi VT 9:n itäpuolella heti valtatien reunassa. Itäpuolen linjaus muodostaisi suoran yhteyden Juvankatu-Aitolahdentie-välille. Yleiskaava on yleispiirteinen ja rajaukset eivät kaikilta osin noudata olemassa olevia kiinteistörajoja ja käyttöä. Alue on osoitettu selvitysalueeksi (SE-2) hyväksytyssa Ojalan osayleiskaavassa. Työn alla olevassa kantakaupungin yleiskaavassa, joka vahvistuessaan kumoaa Ojalan osayleiskaavan, alueelle esitetään asumisen ja virkistyksen sekoittunutta aluetta. Alueella mahdollinen muutos edellyttää asemakaavan laatimista, jossa huomioidaan alueen nykyinen käyttö ja kiinteistöt. Yleiskaavassa alueelle osoitettu ekologinen yhteys on tärkeää säilyttää jatkosuunnittelussa. Kaavaluonnoksessa osoitetut keskitettyjen liikunta- ja vapaa-ajanpalvelujen tarvealueet perustuvat Sivistys- ja elämänlaatulautakunnan (Sivela 26.5.2016 54 ) hyväksymään liikuntapaikkarakentamisen suunnitelmaan vuosille 2016-2030. Suunnitelman laatimisen yhteydessä on tunnistettu useita erilaisia tarpeita eri puolille kaupunkia. Yleiskaavaluonnoksessa osoitettujen tarvealueiden suunnitelmat (eli uusien toimintojen sijoituspaikkojen vertailu) pyritään käynnistämään vuoden 2017 aikana. Yleiskaavassa ei yleispiirteisyytensä vuoksi oteta kantaa yksittäisten urheilukenttien sijaintiin. Uusien kenttien rakentamista ja nykyisten kunnostamista sekä kenttäverkoston tehostamista ohjaa Tampereella Kenttä- ja ulkoliikuntaympäristöt 2015-2025 -viherpalveluohjelma, jonka kaupunginhallitus on hyväksynyt (13.6.2016) ohjeellisena. Ulkokenttäohjelmassa on esitetty myös eri palloilulajien tavoitteet. Jalkapalloa varten esitetään yhtä tekonurmipintaista kenttää jokaiselle Tampereen seitsemälle suuralueelle (keskusta, luoteinen, lounainen, eteläinen, kaakkoinen, koillinen, pohjoinen). Katso vastine mielipiteeseen 151. Katso vastine mielipiteeseen 123.
78 222. Otonkorpi Markku Alasjärven alueella suunnittelun pelisääntöjä tulisi tarkentaa. Kokonaissuunnitelmaa ei ole, vaikka alueelle on paineita sijoittaa erilaisia toimintoja. Kasvaviin liikennemääriin ei ole ratkaisuja ja kevyen liikenteen väyliin toivoisi parannusta. Nykyinen liikenneverkko Niihaman suuntaan on alimittainen. Hankkiossa näyttäisi olevan tarvetta henkilöliikenteen asemalle? Olisi loistava idea rakentaa alueelle kunnollinen henkilöliikenteen solmu, josta yhteydet esimerkiksi Kansiareenalle keskustaan. Alueella on runsaasti mahdollisuuksia tiiviiseen kaupunkirakenteeseen ja palvelut ovat saatavissa hyvien tai paranevien yhteyksien päässä. Nykyisellään kehittymättömän Sammon valtatien ja valtatien 9 risteysalueen mahdollisuuksia tulisi jatkosuunnittelussa linjata paremmin. Moottoritien länsipuolella on toisarvoisessa käytössä olevaa aluetta. Alasjärven rantojen osoittaminen osittain loma-asuntoalueeksi toivottavasti mahdollistaa alueen hyvän hoidon ja rakentamisen, joka parantaa kaikkien osapuolten asemaa. Keskitettyjen palvelujen sijoittamisen vyöhyke sisältää ristiriitaisia piirteitä Alasjärven ympäristön osalta. Kehitystarvetta indikoidaan, mutta sitä ei ole tarkasti määritelty. Valtatien 9 molemminpuolisia alueita Kaukajärven ja Koilliskeskuksen välillä olisi tarkasteltava kokonaisuutena. Sammon valtatien ja valtatien 9 risteyksessä sijaitsevan alueen osalta kaavakarttojen merkinnöissä ja kehittämistavoitteissa on ristiriitaa. Kartalla 1 alue on osoitettu palvelujen ja työpaikkojen sekoittuneeksi alueeksi, kartalla 2 seudullisesti paljon tilaa vaativan kaupan alueeksi. Kauppi-Niihamaan on osoitettu strategisena merkintänä keskuspuistoverkoston kehittämistarvealue. Aluetta koskeva kokonaiskehittämisen suunnittelu ja toteuttamisen ohjelmointityö käynnistyy yleiskaavan hyväksymisen jälkeen. Tämän suunnitelman yhteydessä tulee tarkastella myös vaikutukset alueen liikenteeseen. Hankkioon osoitetaan yleiskaavaratkaisussa työpaikkojen ja elinkeinojen alue, jolle ei tule sijoittaa melusta, päästöistä tai raskaasta liikenteestä häiriintyvää toimintaa, mikä ei siis salli esim. asumista. Näin ollen alueella ei ole potentiaalia junaliikenteen solmupisteenä. Sammon valtatien ja valtatien 9 risteystä ympäröivät alueet on osoitettu yleiskaavaratkaisussa asumisen alueiksi, lukuunottamatta kaakkoista lohkoa, joka on osoitettu seudulliselle paljon tilaa vaativalle kaupalle. Myös voimassa olevassa yleiskaavassa alue on asuntoaluetta, mutta sitä ei ole toteutettu. Loma-asuntoalueeksi osoittaminen turvaa kiinteistöjen kehittämisen loma-asumiseen. Yleiskaavaluonnoksessa Alasjärven ympäristöön osoitettiin keskitettyjen palvelujen sijoittamiselle suotuisa vyöhyke, jolla haluttiin mahdollistaa alueella jo toimivien (esim. ratsastuskeskus) ja mahdollisten uusien vapaa-ajan palvelujen kehittäminen tukeutuen alueen vetovoimatekijänä toimivaan viherympäristöön. Alueelle ei olla suunnittelemassa massiivista kaupunkirakentamista. Ehdotuksessa strategisten kehittämisvyöhykkeiden sisältöä ja rajauksia tullaan selkiyttämään viherympäristön lähtökohdat huomioiden. Aluetta on pyritty tarkastelemaan kokonaisuutena. Tavoitteena yleiskaavassa on mm. aluekeskusten välisten yhteyksien parantaminen. Yleiskaava osoittaa alueelle vaihtelevia käyttötarkoituksia keskustoista asumiseen, työpaikkoihin ja elinkeinoihin sekä seudullista tilaa vaativaa kauppaa. Tällainen toimintojen monipuolisuus edesauttaa mm. joukkoliikenteen toimintaa. Alueella on paljon yhteystarpeita niin ajoneuvoliikenteelle kuin pyöräilylle, jotka tulisi ratkaista tarkemmassa suunnittelussa. Yleiskaavaehdotuksessa alueelle VT 9:n molemmin puolin Kaukajärveltä Koilliskeskukseen osoitetaan ohjeellinen liikenneverkon kehittämisen kohdealue -merkintä. Tavoiteltu kehittäminen voidaan toteuttaa monilla eri ratkaisuilla valtatien eri puolilla ja mahdollisesti myös uusina liittyminä valtatielle. Yleiskaavaluonnoksessa kartta 2 tarkensi kartan 1 tavoitetta osoittamalla alueelle mahdollisuuden seudullisen paljon tilaa vievän kaupan toteuttamiseen maakuntakaavaehdotuksen mukaan. Ehdotuksessa karttajakoa muutetaan ja kaikki kehittämistavoitteet kootaan samalle kartalle.
79 Kaavaselostuksessa esitetty väite maanomistuksesta kaavoituksen hidasteena vaatii perusteluja. Maanomistajien, kaupungin ja rakentajien yhteistyöstä on hyviäkin kokemuksia ja tätä toimintatapaa tulisi edesauttaa kaavoituslinjauksilla. 223. Salmela Antti Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin välisen Pättiniemenpuiston ottamista asuinrakentamiskäyttöön. Mikäli puistoon rakennetaan asuntoja, se vaikuttaa negatiivisesti asumisviihtyvyyteen ja asuntojen arvoon sekä lisää liikennemääriä ja heikentää alueelle ominaista puistomaista ilmettä. Alue tulisi säilyttää kaavassa keskuspuistoverkoston osana uittotunnelille asti. 224. Urbaani Tampere ry Halutaan, että yleiskaavassa rakennetaan tiivistä, elävää ja toiminnallisesti sekoittunutta kaupunkia, jota edustaa tulevan ratikkareitin varren kaupunkimiljöö Pyynikintorilta Kalevaan. Sen sijaan viime vuosikymmeninä on rakennettu eristettyjä ja harvoja asutussaarekkeita, joiden katutasossa ei tapahdu muuta kuin liikennettä. Tiivis ja sekoittunut kaupunkirakenne tuo lukuisia etuja, kuten vetovoimaisuus ja taloudellinen dynaamisuus sekä sosiaalinen ja ekologinen kestävyys. Kiitettävää kaavaluonnoksessa on kaavamerkintöjen yksinkertaisuus, joka ei ota kantaa esimerkiksi keskushierarkiaan (keskustatoimintojen alueet) tai asuntotyyppiin (asumisen alueet). C-keskustamerkinnän ohella tulisi olla käytössä toinen sekoittuneen yhdyskuntarakenteen kaavamerkintä (esim. A/P/T), joka mahdollistaisi varsinaisten keskustojen ulkopuolella asumisen, palvelut ja elinkeinot samalla alueella. Merkinnälle sopivia kohteita olisivat esimerkiksi Multisilta ja Vuores sekä Messukylän, Hankkion ja Vehmaisten asemanseudut. T-merkintä (työpaikkojen ja elinkeinojen alue) antaa virheellisen kuvan työpaikkavaltaisista alueista, vaikka työpaikkatiheys on todennäköisesti verrattain vähäinen. Olisi kuvaavampaa puhua teollisuusalueista. Kaupungin maapoliittisten linjausten mukaan kaupunki laatii 1. asemakaavan vain omistamalleen maalle. Silloin kun raakamaakauppoja ei ole syntynyt, alueen kaavoitusta ei ole käynnistetty, mikä on pääosin syy maanomistuksesta johtuvaan kaavoituksen hitauteen. Jo kertaalleen asemakaavoitetuilla alueilla kaupunki kaavoittaa myös yksityisen omistamaa maata, mistä on erilaisia kokemuksia. Silloin kun laadittavan asemakaavan tavoitteista on yhtenevät näkemykset asemakaavoitus yleensä sujuu toivotulla aikataululla. Mikäli kaupungin ja maanomistajan tavoitteet asemakaavasta eroavat, kaavan laatiminen on hitaampaa. Katso vastine mielipiteeseen 151. Yleiskaavan tavoitteena on tiivis, elävä ja toiminnallisesti sekoittunut kaupunki etenkin keskustassa ja aluekeskuksissa sekä intensiivisten joukkoliikennekäytävien varrella. Kaavaehdotuksessa keskushierarkiaa painotetaan enemmän Tampereen palvelumallityön mukaisesti niin, että aluekeskusten lisäksi kartalle osoitetaan lähitorien sijoittumispaikat. Lisäksi erilailla toteutuvat keskustat on kaavaehdotuksessa jaoteltu täydentyviin keskusta-alueisiin, uudistuviin keskusta-alueisiin ja kaupunkirakennetta yhdistäviin keskusta-alueisiin. Asumisen alueilla on tavoitteena, että asuntorakentaminen on monipuolista ja siksi yleiskaava ei ota kantaa asuntorakentamisen tyyppiin eri alueilla. Asumisen alueilla ovat mahdollisia monipuoliset asumista palvelevat toiminnot ja lähipalvelut, jotka toteutuessaan tuovat työpaikkoja välittömästi osaksi asuinympäristöjä. Lisäksi alueille sijoittuvaa yritystoimintaa on mahdollista kehittää edelleen huomioimalla ympäröivän asumisen olosuhteet. Mielipiteessä esitetyillä alueilla ei ole odotettavissa muutoksia, mistä syystä alueita ei ole syytä esittää sekoittuneiksi alueiksi. Käyttötarkoituksen kaavamääräys tarkentaa sisältöä: "Alue varataan teollisuus- ja tuotantotoiminnoille sekä logistisille toiminnoille ja palveluille."
80 Edellisen yleiskaavan väestöarvio oli pahasti alimitoitettu, joten nyt kannattaisi varautua yläkanttiin ja mitoittaa 300 000 uutta asukasta mahtumaan kantakaupunkiin. Yleiskaavan tulisi mahdollistaa lisää kaupunkia Hervantaan, Tesomalle, Linnainmaalle ja muihin aluekeskuksiin. Kaukajärvi ja Koilliskeskus tulisi yhdistää asumisen ja työpaikkojen sekoitetulla akselilla Juvankadulta Aitolahdentielle. Nyt suunnitelmissa on yksipuolinen ja väljästi rakennettu teollisuusalue, vaikka alueessa olisi suurta potentiaalia. Nokian moottoritien ja Lempääläntien bulevardisointi tulisi ottaa mukaan yleiskaavaan. Ydinkeskustaa ja aluekeskuksia tulisi kehittää kävelyn ehdoin ja kävelyalueita lisäämällä kohti kokonaisvaltaisia kävelykeskustoja. Tampereen kaupungin väestösuunnitteen (2012) ja sen pohjalta yleiskaavan tausta-aineistoksi tehdyn väestöarvion (Asukkaat ja asuminen 2014) perusteella kaupungin väestön ennakoidaan kasvavan vuosien 2013 ja 2040 välillä noin 60 000 asukkaalla. Tämä on otettu yleiskaavan mitoituksen minimilähtökohdaksi. Väestöarvio perustuu oletukseen, jossa kaupungin väestönkasvu jatkuu nykyisellä vahvalla kasvu-uralla. Yleiskaavassa osoitettujen keskustatoimintojen alueiden ja strategisen Kasvun vyöhykkeen tiivistyminen laajasti keskustamaisilla rakentamistehokkuuksilla mahdollistaa ennakoitua huomattavasti suuremman asukasmäärän kasvun vastaanottamisen. Yleiskaavaratkaisu mahdollistaa kaupunkimaisten ympäristöjen syntymisen aluekeskuksiin. Aluekeskuksia koskevan kaavamääräyksen mukaisesti niitä pyritään kehittämään seudullisesti hyvin saavutettavina ja monipuolisina työpaikkojen, asumisen, palvelujen, vapaa-ajan toimintojen sekä joukkoliikenteen ja liityntäpysäköinnin alueina. Lisäksi aluekeskukset ovat keskustatoimintojen alueita ja osa strategisen Kasvun vyöhykettä, joilla tavoitellaan kaupunkimaista tiiveyttä, laadukasta julkista tilaa ja toiminnallista monipuolisuutta. Aluetta on pyritty tarkastelemaan kokonaisuutena. Tavoitteena yleiskaavassa on mm. aluekeskusten välisten yhteyksien parantaminen. Yleiskaava osoittaa alueelle vaihtelevia käyttötarkoituksia keskustoista asumiseen, työpaikkoihin ja elinkeinoihin sekä seudullista tilaa vaativaa kauppaa. Kaupunki haluaa säilyttää kehään tukeutuvat teollisuusalueet työpaikkojen ja elinkeinojen alueina. Tällainen toimintojen monipuolisuus edesauttaa mm. joukkoliikenteen toimintaa. Alueella on paljon yhteystarpeita niin ajoneuvoliikenteelle kuin pyöräilylle, jotka tulisi ratkaista tarkemmassa suunnittelussa. Yleiskaavaehdotuksessa alueelle VT 9:n molemmin puolin Kaukajärveltä Koilliskeskukseen osoitetaan ohjeellinen liikenneverkon kehittämisen kohdealue -merkintä. Tavoiteltu kehittäminen voidaan toteuttaa monilla eri ratkaisuilla valtatien eri puolilla ja mahdollisesti myös uusina liittyminä valtatielle. Yleiskaavaa varten laadituissa selvityksissä on tietoa mahdollisuuksista täydentää sisääntuloväylien varsia. Paikoin täydentävän rakentamisen edellytykset ovat olemassa. Yleiskaavassa kehittämistavoitteet voidaan osoittaa sen jälkeen kun Liikenneviraston laatima Maantiet kaupunkiseuduilla -selvitys on valmistunut. Väylien ja niiden ympäristöjen kehittäminen saattaa muuttaa väylien hallinnollista luokkaa, mistä syystä yhtenäisten valtakunallisten linjausten tekeminen on tärkeää. Yleiskaavassa esitetään ydinkeskustaa ja aluekeskuksia kehitettäväksi jalankulun ehdoilla.
81 Raitiotien jatkolinja Pirkkalaan tulisi osoittaa Nuolialantien kautta palvelemaan Härmälän tiivistä kaupunkirakennetta. Ilmailunkadun kautta kulkeva linja voidaan toteuttaa erikseen Messukeskuksen tarpeisiin räätälöitynä. Myöhemmin sitä voidaan jatkaa Partolan kautta lentoasemalle AiRRport-visiosuunnitelman mukaisena nopeana shuttle-yhteytenä. Yleiskaavassa tulisi osoittaa kolmas raitiotielinja Keskusta-Hatanpää-Lakalaiva-Vuores-Hervanta, jonka voidaan olettaa olevan käytössä vuoteen 2040 mennessä. Suurimpana pettymyksenä yleiskaavaluonnoksessa on se, kuinka vähän rautateiden lähiliikenne on otettu huomioon. Yleiskaavassa olisi "tuhannen taalan paikka" kehittää radanvarsiesikaupunkeja ja lähijunaliikennettä osana kaupungin sisäistä liikennejärjestelmää pohjoiseurooppalaisten kaupunkiseutujen onnistuneisiin esimerkkeihin nojautuen. Tampereella lähijunasuunnitelmien tavoiteltu palvelutaso tuntuu laskevan vuosi vuodelta, vaikka kaupunki kasvaa entistä nopeammin. Kaupunkirakenteen kannalta rautatiellä on lähes moottoritietä vastaava estevaikutus, jota voidaan lieventää jonkin verran ali- ja ylikuluilla, mutta parhaiten auttaa vain raitiotien integrointi osaksi kaupunkia rakentamalla asemia luonnollisiin keskuksiin. Yleiskaavassa tulisi osoittaa lähiliikenneasemina vähintään ne asemat, jotka ovat kaupunkiseudun kuntien yhdessä hyväksymässä rakennesuunnitelmassa 2040, eli yleiskaavassa osoitettujen Tesoman, Lielahden ja Lakalaivan lisäksi Kalkku, Amuri/Särkänniemi, Rantaperkiö, Vuohenoja ja Hankkio. Yleiskaavassa tulisi tarkastella myös selkeästi tiheämpää ja lähijunien käyttöä lisäävää asemaverkkoa pääkaupunkiseudun tapaan. Yleiskaavassa tulisi osoittaa rakennesuunnitelmassa mainittujen asemien lisäksi ainakin Mediapolis, Santalahti, Hatanpää, Multisilta, Järvensivu, Messukylä ja Vehmainen, jotka sijaitsevat erinomaisissa paikoissa estevaikutuksen vähentämisen ja joukkoliikenteen kehittämisen kannalta. Näitä asemia tulisi tarkastella erityisesti siinä kontekstissa, miten ne toimivat yhdessä bussiliikenteen kanssa, joka tarjoaa jatkoyhteydet asemilta eteenpäin. Asemanseutujen rooli osana kaupunkirakennetta tulisi selvittää riittävän tarkasti. Yleiskaavakarttaan 3 tulisi lisätä kunkin lähijuna-aseman ympärille kaavamerkintä "Asemanseutu", joka olisi säteeltään noin 500 metriä ja luonteeltaan yhdyskuntarakenteen täydentämisalue. Nuolialantie osoitetaan yleiskaavassa joukkoliikennepainotteiseksi kaduksi, jota kehitetään ensisijaisesti joukkoliikenteen ehdoilla. Merkintä mahdollistaa raitiotien laajentamisen myös Nuolialantietä Pirkkalan suuntaan. Yleiskaavaehdotukseen raitiotien laajenemissuunnat osoitetaan kaupunkiseudun rakennesuunnitelman 2040 mukaisesti, Nuolialantien kautta Pirkkalan suuntaan sekä Lakalaivan kautta Vuorekseen. Lähijunaliikenteen merkitys vuoteen 2040 mennessä nähdään Tampereen kantakaupungin alueella muuta joukkoliikennettä täydentävänä ja sen merkitys on suurempi kaupunkiseudun liikenteessä. Yleiskaava ei ota kantaa lähijunaliikenteen palvelutasoon. Tampere pyrkii edistämään lähijunaliikenteen käynnistymistä kaupunkiseudulla. Moottoriliikenteen tai rautateiden aiheuttamiin katkostai epäjatkuvuuskohtiin on osoitettu viherverkoston yhteystarve-merkintä. Yleiskaavassa Lielahden ja Lakalaivan alueet on esitetty mielipiteessä esityllä tavalla. Lähijunaliikenne nähdään enemmän kaupunkiseutua ja Pirkanmaata palvelevana joukkoliikenteenä kuin kaupungin sisäisenä. Yleiskaavassa esitetyt lähijunaliikenteen asemat ovat maakuntakaavan mukaisia. Lisäksi on esitetty asemaa Lielahden alueelle. Osa mielipiteessä esitetyistä asemista sijaitsee yleiskaavan työpaikkojen ja elinkeinojen alueilla, joilla ei ole potentiaalia lähijunaliikenteeseen (Kalkku, Messukylä, Vehmainen).
82 Lakalaiva-Rautaharkon suunnitelma on mielenkiintoinen ja rohkea, mutta epärealistinen. Matkat ajatellulta henkilöliikenteen asemalta sekä Messu- ja urheilukeskukselle että varsinaiseen Lakalaivan keskustaan muodostuisivat kävelymatkaa pidemmiksi ja vaatisivat korkeuserosta johtuen konevoimalla toimivaa kuljetinratkaisua. Lisäksi suunnitelma käytännössä edellyttäisi VR:n nykyisten veturihallien siirtoa toisaalle, mikä ei ole taloudellisesti realistista eikä kaavoittaja ole osoittanut vaihtoehtoista sijoituspaikkaa. Tampereen eteläinen asema tulisi toteuttaa Rantaperkiöön, jossa se on helppo kytkeä Pirkkalan suunnan raitiotiehen riippumatta siitä, kulkeeko raitiotie Nuolialantien vai Ilmailunkadun kautta. Lisäksi Rantaperkiössä asema kytkeytyy paremmin olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen Rautaharkon, Koivistonkylän, Härmälän ja Hatanpään suunnissa. Aseman toteuttaminen on teknisesti verrattain helppoa ja halpaa edellyttäen käytännössä vain laiturien ja kulkuyhteyksien rakentamista laitureilta Lahdenperänkadulle. 225. Honkanen Pirjo Yleiskaavaluonnoksessa mielipiteen jättäjän omistama kiinteistö on virheellisesti merkitty kesäasunnoksi, vaikka kyseessä on omakotitalo. 226. Honkanen Mauri Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin välisen Pättiniemenpuiston ottamista asuinrakentamiskäyttöön. Yleiskaavaluonnoksessa Pispanaronraitin niitty vaikuttaa kuuluvan asumisen alueeseen eikä keskuspuistoverkostoon. Niitty on alueen asukkaille merkittävä paikka, joka toimii taajaan asutetun lähialueen maisemallisena keventäjänä ja avoimena monitoimialueena. Kyseisen alueen tulisi pysyä vastaisuudessakin puistoalueena asutuksen sijaan. 227. Rautaharkko Helena Esitetään, että Västinginmäen alue Särkijärven pohjoisrannalla kaavoitetaan samaan aikaan, kun laaditaan muuta Västinginmäen yleiskaavaa ja sen jälkeen oletettavaa asemakaavaa. Esitetään, että nykyiset rantatontit sekä ranta-alueen tontit, joille ei ole omaa rantaa, osoitetaan pysyvään asumiseen. Niille rantatonteille, joilla on loma-asumus, ei tulisi määrätä velvoitetta pysyvän asumisen rakennukselle. Yleiskaavassa Lakalaiva-Rautaharkkoon on esitetty pitkän aikavälin tavoitteellinen ratkaisu. Mielipiteessä esitetyt ongelmat ovat ratkaistavissa erilaisilla suunnitteluratkaisuilla. Järjestelyratapihaa varten maakuntakaavassa on esitetty korvaava sijainti alueen nykyisille toiminnoille. Uuden asemanseudun ja siihen liittyvän liityntäpysäköinnin osoittaminen kehätien tuntumaan korostaa sen merkistystä koko kaupunkiseudulle. Yleiskaavaehdotukseen osoitetaan raitiotien laajenemissuunnat kaupunkiseudun rakennesuunnitelman 2040 mukaisina. Yksi linja kulkee keskustasta Lakalaivan kautta Vuorekseen. Alueen osoittaminen yleiskaavassa pysyvälle asumiselle tarkoittaisi alueen asemakaavoittamista ja kunnallistekniikan rakentamista alueelle. Muusta yhdyskuntarakenteesta irrallaan olevia yksittäisiä rakennuksia ei osoiteta yleiskaavassa asuntoalueiksi. Yleiskaava ei estä rakennusten käyttöä ja kehittämistä. Katso vastine mielipiteeseen 151. Katso vastine mielipiteeseen 136. Nykyistä rakennuskantaa voi käyttää sellaisenaan ja alueelle voi jäädä loma-asuntoja. Asemakaavan toteuttaminen alueella tapahtuu kiinteistöjen omistajien tarpeista eikä alueelle lähtökohtaisesti anneta rakentamiskehotusta asemakaavan hyväksymisen jälkeen. Asemakaava edellyttää kuitenkin maankäyttösopimusmaksun, kaavoitusmaksun ja liittymämaksun maksamista sekä vaikuttaa kiinteistöveron määrään.
83 228. Lehtonen Iiro Esitetään, että Västinginmäen alue Särkijärven pohjoisrannalla kaavoitetaan yleiskaavaluonnoksessa osoitetulla tavalla joko omarantaisiksi pientalotonteiksi tai tavanomaisiksi pientalotonteiksi, mikäli kiinteistöllä ei ole omaa rantaa. Pyydetään, että ranta-asemakaava laadittaisiin yhdessä ja samanaikaisesti Västinginmäen asemakaavan kanssa. Halutaan kiirehtiä alueen asemakaavoitusta, jotta omalle kiinteistölle voidaan aiotusti rakentaa kaupungin vesi-, viemäri- ja lämpöverkkoon kytketty pysyvä asumus. Alueen tehokkuusluvun tulisi vastata vähintään Vuoreksen pientalotontteja ja mahdollistaa useamman rakennuksen rakentaminen tontille. 229. Suomen Liikenneliitto SuLi ry Lähijunaseisakkeiden ja -liikennöinnin osalta luonnos on perusteettoman pessimistinen. Lähijunaliikenteen toteuttaminen muun muassa nostaisi palvelemiensa uusien alueiden imagoa antaen rohkaisevan kehityssignaalin asukkaille ja yrityksille, vähentäisi autoilun liikennesuoritetta Tampereen ahtaalla katuverkolla sekä tuottaisi suuria matka-aikahyötyjä. Lisäksi lähijuna ja raitiotie voivat toimia saumattomasti yhteen mahdollistaen sujuvat matkaketjut. Hyvin suunniteltu liityntäliikenne puolestaan antaa myös "pakkoautoilijoille" mahdollisuuden käyttää raideliikennettä ja helpottaa siten keskustan, aluekeskusten sekä TAYS:n/TAMK:n alueen pysäköintiongelmia. Lähijunaseisakkeiden vaiheittainen käyttöönotto ja niihin liittyvät rakennustyöt tulisi aikatauluttaa selkeästi aiempaan ajankohtaan jo tämän vuosikymmenen lopulle, kun merkittävät täydennysalueet (Tesoma, Tohlopinranta ja Santalahti) alkavat valmistua. Lähijunan toteuttamisen kanssa voidaan edetä seisake ja junavuoro kerrallaan ja se on täysin realistista. Tampellan seisakkeen mahdollisuuksia tulisi pohtia, sillä alueen tiedetään kehittyvän kooltaan ja painoarvoltaan huomattavan suureksi. Yleiskaavaan tulisi lisätä Tohlopinrannan/Mediapoliksen/Epilän seisake, jonka läheisyyteen sijoittuu tiheää nykyistä asutusta, uusi Tohlopinrannan asuinalue sekä strategisesti tärkeänä kohteena Mediapolis. Santalahden seisake tulisi osoittaa vähintään varauksena kaavaan. Asutusta tulee olemaan molemmin puolin tiiviisti Santalahden alueen valmistuessa. Lisäksi olisi mahdollista toteuttaa lähijunan ja raitiotien integrointi houkuttelevalla paikalla. Seisakevaraukset tulisi tehdä myös Amuriin, Jankaan, Hankkioon, Hatanpäälle ja Rantaperkiöön. Tilavarausten tekeminen ei tässä vaiheessa estä mitään, mutta niiden tekemättä jättäminen voi tulevaisuudessa aiheuttaa isoja ongelmia, kun liikennejärjestelmä ja kaupunkirakenne muuttuvat taloudellisesti ja tilankäytöllisesti kestävämpään suuntaan. Katso vastine mielipiteeseen 136. Asemakaavan laatiminen voidaan aloittaa maanomistajien aloitteesta yleiskaavan hyväksymisen jälkeen. Rakentamisen tehokkuus määritellään asemakaavassa. Katso vastine mielipiteeseen 224. Tampellan joukkoliikenneratkaisuja selvitetään Ranta-Tampellan valmistumisen myötä. Junaseisakkeella ei pystytä ratkaisemaan koko alueen joukkoliikenteen palvelua. Alueen tehostuvaan maankäyttöön arvioidaan pystyttävän vastaamaan muilla joukkoliikenteen tavoilla. Katso vastine mielipiteeseen 224.
84 Ranta-Tampellaan, Tampellaan ja Juhannuskylään tulisi varata tilaa raitiotielle ja sen pysäkeille, sillä nämä alueet täyttävät jo nyt raitiotien kannattavuuskriteerit. Raitiotien eteläinen haara voisi päättyä Ranta-Tampellaan. Tässä yhteydessä tulisi varautua linjaamaan kyseinen haara Kansiareenan kautta valtion ratakäytävän länsipuolta pitkin. Yleiskaavassa tulisi kenties varautua Litukan siirtolapuutarha-alueen mutkan oikaisuun siten, että raitiotie voisi jatkossa kulkea suoraan Teiskontien viertä TAMK:n eteläpuolelta TAYS:n alueelle. Muutoin raitiotien nykyinen suunnitelma on kannatettava. Tilavarausten tekeminen raitiotien jatkolinjoille ei pääsääntöisesti estä mitään, mutta niiden tekemättä jättäminen saattaa tulevaisuudessa pysäyttää nyt hyvin alkaneen liikenne- ja rakennekehityksen. Tasaisten ja hyvin reititettyjen ratakäytävien reunojen käyttöä pikapyöräteinä kohti keskustaa tulisi tutkia aiempaa rohkeammin. Useista kaupunginosista pääsisi Tammelaan, rautatieasemalla ja ratapihan kannelle erittäin sujuvasti ilman raskaita mäkiosuuksia ja autoliikenteen risteyksiä, jotka heikentävät pyöräilyn houkuttelevuutta työmatkaliikenteessä. Kaikille uusille alueille tulisi aina tehdä tilavaraukset niin, että niiden sisään saadaan bussille päätepysäkki. Nykyisiä Keskustorille ja Pyynikintorille päättyviä bussilinjoja tulisi päättää laajemminkin muualle keskustaan, jolloin joukkoliikenteen verkon kattavuus nousisi ja houkuttelevuus lisääntyisi. Selvästi aiempaa suurempaa huomioita tulisi kiinnittää jalankulun ja pyöräilyn sujuvuuteen välttämällä kaikin mahdollisin keinoin konfliktien lisääntymistä autoilun kanssa niin pysyvissä kuin väliaikaisissa ratkaisuissa. Yleisesti kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen sujuvuus tulisi priorisoida vuorostaan autoilun edelle. Tämä ei tarkoita autoilun kehittämisen lopettamista vaan tasapainoisempaa strategioiden mukaista suunnittelua. Alueiden tarkemmassa suunnittelussa on tehty tilavaraus bussipysäkeille. Tampereen raitiotietä kehitään ensivaiheessa siten, että saavutettavuus keskustaan paranee keskustan ulkopuolisilta alueilta. Raitiotien laajentamista esim. keskustan sisäisenä joukkoliikennepalveluna voidaan arvioida myöhemmin. Keskustan sisäisten kävelyn ja pyöräilyn reittien sekä joukkoliikennepalveluiden kehittäminen on kuitenkin tärkeää, jotta keskustassa asuvien ja työskentelevien liikkuminen on helppoa ja turvallista. Katso vastine mielipiteeseen 224. Yleiskaavaluonnoksessa on osoitettu joukkoliikenteen tavoiterunkolinjasto ottamatta tarkemmin kantaa millaisella kalustolla liikennettä hoidettaisiin. Yleiskaavan pyöräilyn pääreitistön tavoiteverkko esitetään yleispiirteisellä tasolla siten, että vain seudulliset yhteydet ja kantakaupungissa sijaitsevien keskustojen väliset yhteydet korostuvat. Pyöräverkon kehittämistyötä jatketaan osana jatkuvasti päivittyvää yleiskaavaprosessia. Bussipysäkkien tilavaraukset arvioidaan tarkemmissa kaavoissa. Yleiskaavassa ei ole tarpeen esittää bussilinjojen päätepysäkkejä. Yleiskaavassa esitetään erityisesti keskusta-alueiden liikkumisympäristöjen kehittämistä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen ehdoilla. Lisäksi yleiskaavassa esitetään pyöräilyn pääreitistön tavoiteverkko, jonka puitteissa pyritään kehittämään mahdollisimman sujuvia ja katkeamattomia yhteyksiä.
85 230. Pesonen Teiskontien liittymän muutos kanneksi, Kansiareena ja raitiotie ovat kalliita ja järjettömiä hankkeita, joiden hyödyllisyyttä ei voi mitenkään perustella. Nykyisen kaltaiseen bussiliikenteeseen ei olisi enää varaa ratikan valmistuttua, joka palvelee hyvin pientä osaa asukkaista. 231. Järvelä Tampereen keskustassa tulisi jalankulkuväylien päällysteenä käyttää asfalttia kivi- ja laattapäällysteiden sijaan johtuen ilmasto-oloista. Kivipäällysteet ovat liukkaita, hankaloittavat lumen aurausta ja muuttuvat kivien liikkuessa epätasaisiksi vaikeuttaen lastenrattaiden tai rollaattorin kanssa liikkumista. 232. Ollikainen Yleiskaavasuunnitelmat vaikuttavat mielenkiintoisilta ja toteuttamiskelpoisilta. Myös luonto ja puistot sekä raitiotie tulisi huomioida. 233. nimetön Tietokoneaikaa lisää. Yksi tunti. Yleiskaavassa ei ratkaista kyseisten hankkeiden rakentamista, mutta esitetään ratkaisuja jotka mahdollistavat niiden suunnittelun ja toteuttamisen. Kansi ja Areena-hanketta viedään eteenpäin Tampereen kaupunginvaltuuston hyväksymän (16.5.2016) toteutussopimuksen mukaisesti ja raitiotien ensimmäinen vaihe rakennetaan valtuuston hyväksymän (7.11.2016) toteutussuunnitelman mukaisesti. Yleiskaavatyön yhteydessä on alustavasti tutkittu Hervannan valtaväylän ja Teiskontien liittymäalueen kansirakentamista (Kaleva-Kissanmaan-alueen täydennysrakentamisen ja kannen visiosuunnitelma 2016). Alueen hyvin saavutettava sijainti tulevan raitiotien varressa sekä TAMK:n kampusalueen laajentumismahdollisuudet luovat alueelle vetovoimaa ja maankäytöllistä kehittämispotentiaalia. Visiosuunnitelmassa on päädytty esittämään alueelle tehokasta rakentamista sekä liikenneratkaisun osalta osittaista tukeutumista nykyisiin ramppijärjestelyihin, mikä edistää hankkeen toteutettavuutta. Kattamisen taloudellinen toteuttamiskelpoisuus ratkaistaan lopullisesti mahdollisessa jatkosuunnittelussa. Raitiotien valmistuttua sen korkea palvelutaso kohdistuu etenkin raitiotiereitin varrelle, noin 800 metrin säteelle pysäkeistä. Kuitenkin samalla toteutettavat tiheät runkobussilinjat ja raitiotielinjojen päihin suunniteltu kaupunginosien sisäinen syöttöliikenne parantavat kaikkien kaupunkilaisten joukkoliikennepalveluja. Jalankulkuväylien päällysteitä koskevat asiat eivät ole ratkaistavissa yleiskaavassa. Mielipide välitetään tiedoksi yleisten alueiden suunnittelusta vastaaville. Viheralueiden ja niiden verkoston kehittäminen on yksi yleiskaavan teemoista. Tampereen kaupunginvaltuusto on 7.11.2016 tehnyt päätöksen raitiotien ensimmäisen vaiheen toteuttamisesta ja toisen vaiheen toteuttamisaikataulusta. Raitiotie on osoitettu yleiskaavassa päätöksen mukaisena. Palaute on annettu epähuomiossa yleiskaavan palautelaatikkoon kirjastossa ja liittyy kirjaston tietokoneaikaan. Välitetään palaute ko. kirjastolle.
86 234. Lampinen Ojalan alueelta Maurinkylän takaa suunnitellun tien linjausta tulisi muuttaa siten, ettei se tulisi osoitteessa Rahkatie 4 sijaitsevan kiinteistön läheisyyteen. Yleiskaavaluonnoksen kartalta 6 puuttuu Aitovuoren hule- ja lauhdevesien laskuoja, joka estää alueelle suunnitellun AP-alueen käytön rakentamiseen. Osa alueesta on lettosuota ja tulisi säilyttää nykyisellään metsämaana. Miksi osoitteessa Rahkatie 4 sijaitsevan kiinteistön tontista osa on osoitettu SE-2-alueeksi? Sillä on edelleen omaa käyttöä puutarhamaana. 235. Irri Vastustetaan valtatien 9 rinnakkaisyhteyttä välillä Juvankatu-Heikkilänkatu. Suunnitelmassa ei ole perustettu tien liikenteellistä tarvetta ja uusi tielinja kulkisi sekä aiemmassa kaavassa Ristinarkkuun suunnitellun pientaloasutuksen että kulttuurihistoriallisesti arvokkaan alueen läpi. Liikenne Juvankadulta pohjoisiin kaupunginosiin tulisi järjestää olemassa olevaa moottoritietä hyödyntäen niin, että Viialan eteläpuolelle tehdään liittymät moottoritielle. Moottoritie on turvallisin mahdollinen ratkaisu, sillä autot kulkevat omassa käytävässään aiheuttaen vähemmän haittaa asuinalueille. 236. nimetön Autoliikenteelle tarkoitettu silta Lahdesjärven yli on liian massiivinen eikä sellaista tulisi toteuttaa. 237. Santtu Pyykkönen Tampereen kaupungin karttapalvelujen serverin tehokkuutta voisi lisätä, sillä materiaalit latautuvat hieman hitaasti. 238. Kirsi-Maarit Asplund Pientaloalueet tulisi säilyttää pientaloalueina eikä rakentaa maisemaikkunoin varustettuja kerrostaloja lähelle nykyistä asutusta. Tampereella tulisi olla myös viihtyisiä pientaloalueita eikä vain tiivistyvää kaupunkimaista asumista. Meluarvojen ylittymisen vaikutukset olemassa olevalle asutukselle tulisi huomioida. Katso vastine mielipiteeseen 218. Katso vastine mielipiteeseen 123. Yleiskaavaehdotuksessa tieyhteystarvemerkinnät alueelta poistetaan ja VT 9:n molemmin puolin Kaukajärveltä Koilliskeskukseen osoitetaan ohjeellinen liikenneverkon kehittämisen kohdealue -merkintä. Tavoiteltu kehittäminen voidaan toteuttaa monilla eri ratkaisuilla valtatien eri puolilla ja mahdollisesti myös uusina liittyminä valtatielle. Katso vastine mielipiteeseen 135. Serverin tehokkuutta on lisätty ja karttojen pitäisi jatkossa latautua nopeammin. Yleiskaavan tavoite toteuttaa kaupungin tuleva kasvu yhdyskuntarakennetta täydentämällä merkitsee käytännössä rakenteen tiivistymistä ja lähiympäristön muutosta useilla kantakaupungin keskeisillä alueilla. Toisaalta yleiskaavan merkittävät muutos- ja täydennysalueet sijoittuvat pääsääntöisesti kantakaupungin olemassa olevien pientaloalueiden ulkopuolelle, joten pientaloalueita tulee säilymään myös jatkossa. Lisäksi yleiskaavaratkaisu mahdollistaa edelleen tiettyyn asukaskohderyhmään vetoavien pientalotyyppisten asumismuotojen kehittämisen luonnonläheisillä Vuoreksen ja Ojalan pientaloalueilla, jotka ovat tällä hetkellä rakentumassa tai etenemässä jatkosuunnitteluun asemakaavoitusohjelman mukaisesti. Melua tuottavien hankkeiden, kuten uusien liikenneväylien rakentamisen, yhteydessä arvioidaan aina tapauskohtaisesti meluselvityksen tarve ja melun mahdolliset vaikutukset olemassa olevalle asutukselle. Pitkällä aikavälillä on tarkoitus toteuttaa nykyisten asuinalueiden sisällä liikenteen rauhoittamisen toimenpiteitä, jotka vähentäisivät myös asutukselle aiheutuvia meluvaikutuksia ajonopeuksien alentuessa.
87 Bussien tulisi kulkea edelleen suoraan esikaupungista keskustaan eikä vaihtopysäkeille odottamaan täpötäyttä raitiotietä. Ostosten kuljettaminen kahdella kulkuvälineellä on hankalaa ja aikaa vievää, mikä johtaa yksityisautoilun lisääntymiseen. Asuinalueille tulisi varata riittävästi autopaikkoja sekä huomioida kotihoidon ja muun huoltoliikenteen pysäköintitarve. 239. Ari Nieminen Pärrinmaan alue tulisi säilyttää osana viherympäristöä sekä poistaa suunnitelmista uusi tie ja teollisuusalue, sillä ne katkaisisivat Peltolammin-Pärrinkosken luonnonsuojelualueen kytkeytymisen Pirkkalan puoleiseen laajaan ja yhtenäiseen metsäalueeseen. Alueiden välisiä viheryhteyksiä tulisi aktiivisesti parantaa eikä heikentää. Lisäksi luontoarvot tulisi osata arvioida suunnittelussa nykyistä paremmin. Lahdesjärvelle ja Särkijärvelle ei tulisi rakentaa uusia ranta-asuinalueita. Uusi tieyhteys ja uudet asuinalueet eivät sovi rauhallisille järville, jotka ovat tärkeitä sekä ihmisille että vesilinnuille. Lahdesjärven uimarantaa tulisi kehittää, sillä sinne on lyhyt etäisyys 9-tieltä ja Lahdesjärven ABC:ltä. Lempääläntie kohti Lempäälää tulisi osoittaa joukkoliikenteen runkolinjaksi, nyt merkintä puuttuu. Etelä-Tampereen kehitettäviltä asuinalueilta ja naapurikunnista tulisi olla kunnon joukkoliikenneyhteydet. Hiedanrannassa ranta-alueet tulisi jättää luontoa ja ihmisten virkistäytymistä varten. Ranta-alueen kautta tulisi linjata puistoympäristössä ja järvinäkymien ääressä kulkeva kevyen liikenteen väylä keskustan ja Lentävänniemen välille, mikä tekisi alueesta viihtyisän ja kutsuvan. Houkanojan laakson kautta kulkevaa laajaa viheryhteyttä alueiden välillä tulisi vaalia. Valitettavasti Ruskontien jatke jo toteutettiin sillan sijasta viheryhteyden katkaisevalla penkereellä. Kaukaniemen historiallinen ja luontoarvoiltaan tärkeä alue tulisi paremmin esiin, mikäli sille jätettäisiin kunnolla tilaa asuinrakentamiselta. Aivan viereen nouseva asuinalue ahdistaisi ja latistaisi Kaukaniemen arvojen kokemisen. Nekalan vanhan rautatiesillan kautta saisi toteutettua viheryhteyden ja kevyen liikenteen väylän alueiden välille. Perkkoonpuistoa tulisi kehittää yhtenäisenä viheralueyhteytenä johtoalueelta aina Herrainsuolle saakka. Yleiskaavaluonnoksessa joukkoliikenteen osalta esitettiin tavoiterunkolinjasto. Kaavaehdotuksessa joukkoliikenteen runkolinjasto korvataan kaavaselostuksen vinjettikuvalla, jossa näytetään seudullinen joukkoliikenteen hyvän palvelutason runkolinjasto. Bussiyhteyksien vaihdollisuus ei ole yleiskaavassa ratkaistava asia, vaan tähän otetaan kantaa Tampereen seudun joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyssä. Autopaikkojen määrät määritellään asemakaavoissa. Pärrinmaan teollisuusalue on kantakaupungin yleiskaava 1998 mukaista teollisuusaluetta ja aluetta asemakaavoitetaan voimassa olevan yleiskaavan mukaisesti. Lahdesjärvelle on osoitettu kehitettävän uimarannan merkintä. Yleiskaavaluonnoksessa oli esitetty kaupungin sisäinen joukkoliikenteen runkolinjasto, joka ei ulottunut kuntarajojen yli. Kaavaehdotuksessa joukkoliikenteen runkolinjasto korvataan kaavaselostuksen vinjettikuvalla, jossa näytetään seudullinen joukkoliikenteen runkolinjasto. Peltolammin ja Multisillan alueet kuuluvat hyvän palvelutason joukkoliikennevyöhykkeeseen, joka jatkuu kuntarajan yli Sääksjärvelle. Lentävänniemestä tullaan toteuttamaan sujuvat ja turvalliset jalankulku- ja pyöräily-yhteydet rantoja pitkin Hiedanrannan kautta keskustaan. Vuonna 2016-2017 valmistuu osuus Hiedanrannan kartano-hiedanrannan pumppaamo ja vuonna 2017 toteutetaan Paasikiventien pohjoispuolen osuutta välille Hiedanrannan pumppaamo-santalahden eritasoliittymä. Houkanojan laakso on yleiskaavassa osoitettu ohjeelliseksi ekologiseksi yhteydeksi, jonka jatkuvuus ja kytkeytyminen keskuspuistoverkostoon tulee turvata. Yleiskaavan maankäyttömerkintä on yleispiirteinen. Kaukaniemen maankäyttöä ohjaava asemakaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 2015, ja siinä merkittävä osa alueesta on osoitettu lähivirkistysalueeksi, jota hoidetaan maisemallisena kokonaisuutena, jossa vaalitaan alueen kulttuurihistoriallisia arvoja ja luonnon monimuotoisuutta. Katso vastine mielipiteeseen 113. Alue on merkitty osaksi keskuspuistoverkostoa.
88 240. Tuomo Pollari Lahdesjärven alue on yleiskaavaluonnoksessa osoitettu palvelujen ja työpaikkojen sekoittuneeksi alueeksi, mutta se tarjoaisi "premium-sijainnin" teollisuus- ja tuotantotoiminnalle. Alueen liikenneyhteydet ovat erinomaiset ja asutus on riittävän kaukana jopa Vuoreksen ja Multisillan tuleva kasvu huomioiden. Nyt teollisuutta on siirtynyt Pirkkalan puolelle, mutta Lahdesjärvi tarjoaisi Tampereen sisällä kilpailukykyisen paikan yrityksille. Tampereen Pasilaa, eli uutta henkilöliikenteen asemaa, ei tulisi toteuttaa Lakalaivaan, vaikka maakuntakaava ratkaisua tukeekin. Tampereen etu on mahdollisimman nopea yhteys etelään ja ylimääräinen pysähdys hidastaisi sitä. Keskustaan ja rautatieasemalle suuntautuvan julkisen liikenteen perustuessa raitiotiehen ei tarvita toista kaukoliikenteen asemaa. Sen sijaan Lakalaiva olisi toivottava lähijunapysäkin paikka. Valtatien 9 rinnakkaisyhteyden avaaminen Kaukajärveltä Koilliskeskukseen ja sen vaihtoehdot tulisi selvittää nykyistä tarkemmin. Mitä vaikutuksia olisi esimerkiksi parannetulla kevyen liikenteen yhteydellä tai suorilla bussilinjoilla? Nyt tehdyssä selvityksessä on mietitty tälle välille vain autoliikenteen reittejä eikä lainkaan pyöräilyä. Yleiskaavamateriaalissa ei riittävästi perustella eritasoliittymän tarvetta Kuntokadun risteyksessä. Riittääkö nykyinen liittymä, jos kattamissuunnitelmat eivät toteudukaan? Vaikka Kaupin kampus kehittyy, pysäköintikapasiteettia on suunnitelmissa rajallinen määrä ja mahdollisesti tulevan ratikan pitäisi muutenkin vähentää autoilua. 241. Jari Nieminen Esitetään yleiskaavaluonnoksessa Kaukajärven rantaan osoitetun polun poistamista maastoltaan jyrkän Kaukajärventörmän kohdalta. Polun rakentaminen ja ylläpito edellyttäisivät metsän raivaamista, joka katkaisi vuoden 2014 inventoinnissa heikoksi todetun liito-oravien kulkureitin Kristillan metsikköön ja tuhoaisi lajin elinympäristöä (rannan tihkupinta, haavat ja lahopuut). Kulkureitti Kaukaniemeen voidaan toteuttaa jo olemassa olevien teiden kautta luonto-arvoja heikentämättä. Ylempänä puistoalueella toteutettujen raivaustöiden jälkeen alueen lintukanta on romahtanut ja nyt Kangasalantien varren rakentamisen (asemakaava nro. 8455) myötä lintujen elinmahdollisuudet kapenevat entisestään. Asemakaavaa nro. 8455 laadittaessa Kaukaniemestä tehtiin laaja selvitys luontoarvoista. Siinä rannat todettiin suojeltaviksi. Yleiskaavaehdotus ei noudata suojelutarpeita. Alue on saavutettavuudeltaan Tampereen kaupunkiseudun parhaita paikkoja. Myös kaupan toimijat ovat kiinnostuneet tällaisesta sijainnista. Yleiskaavan kaavamääräys ei poissulje ympäristöhäiriötöntä teollisuutta ja tuotantotoimintaa alueelta. Kaukojunat pysähtyvät Lakalaivassa vasta kun alueella on riittävä maankäyttöpotentiaali ja kysyntä liikenteelle. Järjestelyratapiha ja Lakalaivan aluekeskus luovat tulevaisuudessa kysyntää myös kaukoliikenteelle alueen kehittyessä merkittäväksi työpaikkojen ja asumisen alueeksi. Katso vastine mielipiteeseen 123. Yleiskaavassa Kuntokadun liittymä on osoitettu kehitettäväksi liittymäksi. Merkinnällä ei oteta kantaa siihen tuleeko liittymä muuttaa eritasoliittymäksi. Teiskontien ja Hervannan valtaväylän eritasoliittymän visiotyössä liikennemallinnukset osoittivat, että Kuntokadun liittymä toimisi ilman eritasoa mikäli Paasikiventielle rakennettaisiin rampit Tekunkadulle ja näin mahdollistuisi Taysin alueen liikenteen liittyminen laajemmalle alueelle. Katso vastine mielipiteeseen 102. Yleiskaavan maankäyttömerkintä on yleispiirteinen. Kaukaniemen maankäyttöä ohjaava asemakaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 2015, ja siinä merkittävä osa alueesta on osoitettu lähivirkistysalueeksi, jota hoidetaan maisemallisena kokonaisuutena, jossa vaalitaan alueen kulttuurihistoriallisia arvoja ja luonnon monimuotoisuutta.
89 242. Heikki Kerppilä Hervannan länsiosa on jätetty strategisesti kehitettävän vyöhykkeen (Mahdollisuuksien vyöhyke) ulkopuolelle. Raitiotien liityntäliikenne voidaan kuitenkin järjestää niin, että alueella on yhtä hyvä joukkoliikennepalvelu kuin muuallakin Hervannan asuinalueilla, joten ei ole perusteita tehdä tällaista jakoa. Lisäksi länsi-hervanta ja hiipumassa oleva Maijalanpuiston palvelukeskus kaipaavat uutta virtaa. Toisaalta alueella on joukkoliikenteen kannalta keskeisellä paikalla rakentamaton Tekniikanpuiston tontti, joka toimii nykyisin vajaakäyttöisenä pysäköintialueena. Näissä olisi eväitä täydennysrakentamiseen. Vaitinaron eritasoliittymän toteuttaminen selvityksessä esitetyssä muodossaan heikentää liikaa pyöräilyreitin sujuvuutta. Lahdesjärven uimarannan kehittäminen on tarpeen, mutta ei saa johtaa autoliikenteen lisääntymiseen alueella. Ulkoilureitistön viihtyisyys ei kestäisi sitä. Viinikankatu tulisi sisällyttää pyöräilyn tavoiteverkkoon, sillä katu on joillakin yhteysväleillä sujuvin ja suorin reittivalinta. Lempääläntiehen verrattuna katu on vähemmän meluisa sekä geometrialtaan miellyttävämpi, kun sillä ei ole hankalia eritasoliittymiä. 243. Jenni & Marcus Schorpp Esitetään, että Särkijärven itäpään alueet pysyisivät loma- ja virkistyskäytössä ja toivotaan, että aluetta koskevista päätöksistä tullaan tiedottamaan ajoissa. Särkijärven ympäristön metsäalueet Hervannan ja Hallilan välissä ovat luonnon aarreaitta, jotka tarjoavat helpon pääsyn järvi- ja metsänäköalojen ääreen lähellä kaupunkia eikä niitä tulisi pilata liialla rakentamisella. Myös Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä. Lisäksi alueella on sukupolvelta toiselle siirtyneitä kesänviettopaikkoja, joihin omistajat uskaltavat investoida ra-merkinnän poistuessa. Kunnallistekniikan vieminen Särkijärven itäpäähän herättää kysymyksiä. Kuinka kalliiksi tulee jäteveden poistojärjestelmän rakentaminen niin matalalla sijaitsevalle alueelle? Lisäksi sillan rakentaminen kapeikon yli tulisi varmasti kalliiksi, koska tieyhteys halkoisi lukuisia yksityisomistuksessa olevia tontteja. 244. Antti Raititien jatkolinja Pirkkalan suuntaan tulisi linjata Nuolialantietä pitkin, missä se palvelee parhaiten hankkeen maksajia, eli kaupunkilaisia. Kaavan tavoitteena on kehittää Hervantaa kokonaisuutena myös läntisten alueiden osalta, kuten mielipiteessä esitetään. Hervanta on kokonaisuudessaan osoitettu aluekeskuksena. Kaavaehdotusta laadittaessa luonnoksessa esitettyjä strategisia vyöhykkeitä on selkeytetty. Mielipiteessä mainittua mahdollisuuksien vyöhykettä ei esitetä sellaisenaan vaan tavoitteet on esitetty Elinvoiman ja Kasvun vyöhykkeille. Innovaatioympäristö-kohdemerkintä tarkoittaa alueelle soveltuvaa asuntorakentamisen mahdollistamista. Vaitinaron liittymän kehittäminen ja valittava liittymätyyppi on riippuvainen valittavasta Hiedanrannan alueen maankäyttövaihtoehdosta. Vaitinaron liittymän kehittämistä eri kulkumuotojen osalta tutkitaan Hiedanrannan suunnittelun yhteydessä. Katso vastine mielipiteeseen 239. Viinikankatu on osa Vuoreksen ja keskustan välistä pyöräilyn pääreittiä. Pyöräilyreitistön esittämistapaa kehitetään ehdotukseen. Katso vastine mielipiteeseen 145. Katso vastine mielipiteeseen 224.
90 245. Sakari Kestinen Yleiskaavassa tulisi osoittaa Kalkkuun lähiliikenneasema. Seudun rakennesuunnitelmassa asema on osoitettu, eikä ole mitään syytä jättää sitä pois vuodelle 2040 tähtäävästä yleiskaavasta. Itse asiassa asema tulee ajankohtaiseksi jo paljon aikaisemminkin, viimeistään kaksoisraiteen rakentamisen yhteydessä 2030-luvulla. Asema palvelee paitsi olemassa olevaa Kalkun maankäyttöä ja maltillista tiivistämistä, myös työpaikkoja ympäristössä: Myllypuron alue on kehittymässä Kolmenkulman työpaikka-alueeksi, ja työssäkäyntiliikenne on fiksuinta hoitaa lähiliikennejunilla, jotka joka tapauksessa kulkevat Nokia-Tampere-reittiä. Kalkun asemalla olisi luonteva paikka vaihtaa kaupunkipyörään tai esimerkiksi autonomiseen sähköbussiin, joka veisi työmatkalaiset perille saakka. Tämä on paljon houkuttelevampaa joukkoliikennettä kuin suoraan Keskustorilta tuleva, mutta harvakseltaan kulkeva bussi. Katso vastine mielipiteeseen 224. Santalahden osayleiskaavassa on alueelle merkitty seisakevaraus, jota ei ole perusteltua poistaa yleiskaavasta. Sen poistamista ei myöskään yleiskaavaluonnoksen aineistossa ole perusteltu. Särkänniemen/Amurin seisakevaraus tulisi jättää paikoilleen. Paikka on luonteva vaihtopaikka lähijunan ja ratikan välillä ja lisäksi parantaa Särkänniemen yhteyksiä myös kauempaa tuleville, jotka voivat vain vaihtaa junaa Tampereen päärautatieasemalla. Yleiskaavassa tulisi osoittaa Rantaperkiöön lähiliikenneasema. Seudun rakennesuunnitelmassa asema on osoitettu, eikä ole mitään syytä jättää sitä pois vuodelle 2040 tähtäävästä yleiskaavasta. Itse asiassa asema tulee ajankohtaiseksi jo paljon aikaisemminkin, viimeistään Sääksjärvi-Lempäälä-välin kolmannen raiteen rakentamisen yhteydessä. Asema palvelee paitsi olemassa olevaa Rantaperkiön, Vihilahden ja Rautaharkon maankäyttöä ja maltillista tiivistämistä, myös työpaikkoja ympäristössä. Hatanpään ja Nekalan työpaikka-alueiden työssäkäyntiliikenne on fiksua hoitaa lähiliikennejunilla, jotka joka tapauksessa kulkevat Lempäälä-Tampere-reittiä. Lisäksi Rantaperkiön seisake olisi luonteva vaihtopaikka Pirkkalaan ja Vuorekseen menevien raitiolinjojen ja Lempäälän lähiliikennejunien välillä, mahdollistaen sujuvat matkaketjut. Yleiskaavassa tulisi osoittaa Multisiltaan lähiliikenneseisake. Seisake palvelee paitsi olemassa olevaa Multisillan maankäyttöä ja maltillista tiivistämistä, myös työpaikkoja ympäristössä: radan länsipuoli on kehittymässä työpaikka-alueeksi, ja työssäkäyntiliikenne on fiksuinta hoitaa lähiliikennejunilla, jotka joka tapauksessa kulkevat Lempäälä-Tampere-reittiä. Multisillan seisakkeella olisi luonteva paikka vaihtaa kaupunkipyörään tai esimerkiksi autonomiseen sähköbussiin, joka veisi työmatkalaiset perille saakka aina Sarankulmaan asti. Tämä on paljon houkuttelevampaa joukkoliikennettä kuin suoraan Keskustorilta tuleva, mutta harvakseltaan kulkeva bussi.
91 Yleiskaavassa tulisi osoittaa Järvensivulle lähiliikenneseisakevaraus. Radalla on olemassa oleva kaksoisraide, jonka käyttöönotto lähiliikennettä varten ei edellytä suuria investointeja, ainoastaan laiturit olemassa olevan alikulun yhteyteen. Asema palvelee paitsi olemassa olevaa Järvensivun ja Kalevanharjun maankäyttöä ja maltillista tiivistämistä seurakuntayhtymän käytöstä poistuvalle alueelle ja Hermeksen kortteliin, myös työpaikkoja ympäristössä: Kalevanharju on kehittynyt työpaikka-alueeksi, seisakkeen vieressä ovat mm. Turvan ja Saarioisten pääkonttorit, vähän etäämpänä mm. kaupungin Tietotalo sekä Patrian ja TAKK:n toimitalot. Myös yliopistokampus ja Technopolis ovat lähituntumassa ja idästä päin paremmin saavutettavissa kuin päärautatieaseman kautta. Tämä työssäkäyntiliikenne on fiksuinta hoitaa 30 minuutin välein kulkevilla lähiliikennejunilla, jotka kulkevat Orivesi-Tampere-reittiä. Junaseisakkeilla voitaisiin korvata Tampere-Orivesi-radalla usean nykyisen bussilinjan liikenne kokonaan tai osittain, mikä vähentäisi liikennöintikuluja ja parantaisi joukkoliikenteen palvelutasoa. Yleiskaavassa tulisi osoittaa Vuohenojalle lähiliikennejunien, raitiotien ja bussien välinen vaihtoasema. Seudun rakennesuunnitelmassa asema on osoitettu, eikä ole mitään syytä jättää sitä pois vuodelle 2040 tähtäävästä yleiskaavasta. Itse asiassa asema tulee ajankohtaiseksi jo paljon aikaisemminkin, mahdollisesti jo raitiotien rakentamisen yhteydessä 2020-luvun alussa. Vuohenojan olemassa oleva maankäyttö ei ole järin tiivistä, mutta kävelymatkan päässä on kasvava Kalevanrinteen alue. Prismakeskus on käytännössä aivan radan vieressä jo nyt ja kasvaessaan vielä lähempänä. Sen rooli voisi olla junamarket, ja ostosliikenteen lisäksi alueen työssäkäyntiliikennettä palveleva. Vuohenojan kolmion tiivistysrakentaminen on kuitenkin asia, jota kannattaisi selvittää, sillä sinne olisi mahdollista saada nykyistä oleellisesti tiiviimpää asutusta kadun varren rakentamisella ilman, että täytyy purkaa olemassa olevia asuintaloja. Vaihtoasema palvelisi myös Järvensivun itäosia, Palvaanniemen aluetta, Aakkulaa ja Hakametsää. Erityisen tärkeä asema on kuitenkin Hervannan/TAYS:n ja Kangasalan suunnan välisen vaihtoliikenteen asemana. Radalla on olemassa oleva kaksoisraide, jonka käyttöönotto lähiliikennettä varten ei edellytä suuria investointeja, ainoastaan laiturit olemassa olevan alikulun yhteyteen ja kulkuyhteydet junalaitureilta raitiopysäkille ja raitiopysäkiltä edelleen Messukyläntien bussipysäkeille. Yleiskaavassa tulisi osoittaa Messukylään lähiliikenneasemavaraus. Radalla on olemassa oleva kaksoisraide, jonka käyttöönotto lähiliikennettä varten ei edellytä suuria investointeja, ainoastaan laiturit olemassa olevan ylikulun yhteyteen. Kattavamman palvelutason saaminen toki edellyttää sillan rakentamista Junailijankadun ja Veertsankujan väliin, mikä parantaisi myös poikittaista kävely- ja pyöräliikennettä Messukylä-Ristinarkussa. Asema palvelee paitsi olemassa olevaa Jankan, Ristinarkun ja Messukylän maankäyttöä ja maltillista tiivistämistä rautatiekäytöstä poistuneelle alueelle Alasniitynkadun eteläpuolelle, myös lähiympäristön työpaikkoja. Tämä työssäkäyntiliikenne on fiksuinta hoitaa 30 minuutin välein kulkevilla lähiliikennejunilla, jotka kulkevat Orivesi-Tampere-reittiä. Junaseisakkeilla voitaisiin korvata Tampere-Orivesi-radalla usean nykyisen bussilinjan liikenne kokonaan tai osittain, mikä vähentäisi liikennöintikuluja ja parantaisi joukkoliikenteen palvelutasoa.
92 Yleiskaavassa tulisi osoittaa Hankkiolle lähiliikenneasema, jota voivat käyttää myös pitkän matkan taajama- ja kaukojunat. Seudun rakennesuunnitelmassa asema on osoitettu, eikä ole mitään syytä jättää sitä pois vuodelle 2040 tähtäävästä yleiskaavasta. Radalla on olemassa oleva kaksoisraide, jonka käyttöönotto lähiliikennettä varten ei edellytä suuria investointeja, ainoastaan laiturit olemassa olevan alikulun yhteyteen. Asemanseudun maankäyttö on nykyisellään kovin harvaa, mutta sen on yleiskaavan mukaan tarkoitus tiivistyä molemmin puolin rataa ja moottoritietä. Lyhyen pyörämatkan päässä on Kaukajärvi ja Koilliskeskus, jotka ovat merkittäviä keskuksia. Niille kymmenille tuhansille ihmisille Hankkion asema olisi lähin rautatieasema. Hankkiosta on kehittymässä merkittävä työssäkäyntialue. Tämä työssäkäyntiliikenne on fiksuinta hoitaa 30 minuutin välein kulkevilla lähiliikennejunilla, jotka kulkevat Orivesi-Tampere-reittiä. Junaseisakkeilla voitaisiin korvata Tampere-Orivesi-radalla usean nykyisen bussilinjan liikenne kokonaan tai osittain, mikä vähentäisi liikennöintikuluja ja parantaisi joukkoliikenteen palvelutasoa. Hankkion asemalla olisi luonteva paikka vaihtaa kaupunkipyörään tai esimerkiksi autonomiseen sähköbussiin, joka veisi työmatkalaiset perille saakka. Tämä on paljon houkuttelevampaa joukkoliikennettä kuin suoraan Keskustorilta tuleva, mutta harvakseltaan kulkeva bussi. Yleiskaavassa tulisi osoittaa Vehmaisille lähiliikenneseisakevaraus. Radalla on olemassa oleva kaksoisraide, jonka käyttöönotto lähiliikennettä varten ei edellytä suuria investointeja, ainoastaan laiturit uuden, vuosikymmeniä suunnitelmissa olleen alikulun yhteyteen. Asema palvelee paitsi olemassa olevaa Vehmaisten länsiosien ja Leinolan eteläosien maankäyttöä ja maltillista tiivistämistä aseman lähiympäristöön, myös työpaikkoja ympäristössä: Hankkio-Vehmainen on kehittynyt merkittäväksi työpaikka-alueeksi ja sellaisena sitä kehitetään myös yleiskaavassa. Tämä työssäkäyntiliikenne on fiksuinta hoitaa 30 minuutin välein kulkevilla lähiliikennejunilla, jotka kulkevat Orivesi-Tampere-reittiä. Junaseisakkeilla voitaisiin korvata Tampere-Orivesi-radalla usean nykyisen bussilinjan liikenne kokonaan tai osittain, mikä vähentäisi liikennöintikuluja ja parantaisi joukkoliikenteen palvelutasoa. Seisake alikulkuineen myös vähentää rautatien estevaikutusta, ja muuttaa Vehmaisten kulttuurihistoriallisesti merkittävän asemanseudun ympäristön luonnetta puolihylätystä takapihasta takaisin uuteen loistoonsa, koko lähiympäristön keskeiseksi liikennenoodiksi, josta voi kehittyä myös paikalliskeskustasoinen asumis- ja palvelukeskittymä. 246. Anna Väisänen Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin välisen Pättiniemenpuiston ottamista asuinrakentamiskäyttöön, sillä se on asukkaille tärkeä ulkoilualue. Yhtenäisen viherympäristön tulisi yleiskaavassa ulottua Pispalan uittotunnelilta Pättiniemenpuistoon asti. Ristinarkkuun ja Hankkioon on merkitty yleiskaavassa logististen toimintojen vyöhyke, jolle ei tule sijoittaa melusta, päästöistä tai raskaasta liikenteestä häiriintyvää toimintaa. Näin ollen alueella ei ole potentiaalia junaliikenteen solmupisteenä. Katso vastine mielipiteeseen 224. Katso vastine mielipiteeseen 151.
93 247. Aarne Alameri Lähijunaseisake tulisi sijoittaa raitiotien ja rautatien leikkauskohtaan Tampereen keskustan länsipuolella vaihtoyhteyksien vuoksi. Seisake palvelisi myös ympäröivää asutusta, Särkänniemeä ja Tipotien terveysasemaa. Lähijunaseisake tulisi sijoittaa Kalkkuun palvelemaan alueen asutusta. Lähijunaseisake tulisi sijoittaa Epilään palvelemaan alueen asutusta. Lähijunaseisake tulisi sijoittaa Santalahteen palvelemaan alueen nykyistä asutusta sekä tulevaa täydennysrakentamista. Lähijunaseisake tulisi sijoittaa Multisiltaan palvelemaan alueen asutusta. Lähijunaseisake tulisi sijoittaa Rantaperkiön Vihiojalle palvelemaan alueen asutusta ja vaihtoyhteyksiä. Lähijunaseisake tulisi sijoittaa Hakametsän Vuohenojalle palvelemaan raitiotien vaihtoyhteyksiä Kalevan ja Hervannan suuntaan. Lähijunaseisake tulisi sijoittaa Messukylään/Ristinarkkuun palvelemaan alueen asutusta. Lähijunaseisake tulisi sijoittaa Vehmaisiin/Holvastiin palvelemaan alueen asutusta ja vaihtoyhteyksiä Kangasalan suuntaan. 248. Rami Heikkinen Epilässä Tohlopinrannan läheisyydessä olisi yksi parhaita paikkoja lähijunaseisakkeelle, sillä molemmin puolin rataa on olemassa olevaa asutusta ja uusi asuinalue tulossa viereen. Miksi seisakkeen rakentaminen ei ole ohjelmassa jo vuoteen 2020 mennessä, kun uusi alue alkaa valmistua? Aikahyöty keskustan suuntaan matkustettaessa olisi ylivoimainen bussiin verrattuna. Seisake kiinnostaisi varmasti myös Mediapolista ja rakennusliikkeitä. Valtion osallistuessa lähiraideinfran kustannuksiin kyse ei olisi isosta satsauksesta. Tesoman seisake tulisi saada rakenteilla heti, sillä Tesoman keskus on alkanut uudistua. Jos seisaketta ei rakenneta samaan aikaan uuden keskuksen kanssa, joukkoliikenne häviää kulkumuotona autoilulle. Kantakaupungin ratakäytäviin tulisi sijoittaa pyöräväylät, jotka tarjoavat työ-, ostos- ja vapaa-ajanmatkoja varten tasaisen, suoran ja sujuvan baanan lähiöistä keskustaan. Tampereen keskustaan tulisi toteuttaa lenkkimäisiä viherreittejä, joita pitkin voi aidosti tehdä lenkin palaamatta samaa väylää takaisin. Viher- ja virkistyskäytävän ei tarvitse olla puiston levyinen, vaan siihen riittää 6-12 metriäkin. Katso vastine mielipiteeseen 224. Alueen tehostuvaan maankäyttöön arvioidaan pystyttävän vastaamaan muilla joukkoliikenteen tavoilla. Kaavaehdotuksessa joukkoliikenteen runkolinjasto korvataan kaavaselostuksen vinjettikuvalla, jossa näytetään seudullinen joukkoliikenteen runkolinjasto. Joukkoliikenteen lyhyemmän aikavälin palvelutasoa tarkastellaan joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyssä. Katso vastine mielipiteeseen 229. Keskustan viherverkosto on määritelty keskustan strategisessa osayleiskaavassa. Viherpalveluita kehittetään yhdessä asukkaiden kanssa. Mielipiteessä esitetty toivomus välitetään viherpalveluiden toteuttamisesta vastaaville tahoille.
94 Kantakaupunkia tulisi tiivistää suunniteltua enemmän. Korkeakoulutetuilla osaajilla on suuri merkitys kaupungin elinvoiman kannalta ja suuri osa heistä haluaa asua keskustassa tai sen läheisyydessä. Nykyisellään hajanaiseen keskustaan tulisi rakentaa reilusti lisää asuntoja. Tiivis rakentaminen voi olla myös vihreää ja viihtyisää. Raitiotie tulisi ulottaa Ranta-Tampellaan, missä tulee olemaan tuhansia ihmisiä ja satoja työpaikkoja ei-kävelyetäisyydellä keskustasta. Mallia tulisi ottaa Helsingistä, missä Jätkäsaaren ja Kalasataman kaltaisten uusien kaupunkialueiden liittäminen ratikkaverkkoon on ollut itsestäänselvyys. 249. Jukka Vartiainen Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin välisen Pättiniemenpuiston ottamista asuinrakentamiskäyttöön. Pispanaronraitin niitty tulisi säilyttää ja kehittää sitä viheralueena. Alueen viihtyvyyden säilyttämiseksi vähäisiä viheralueita ei tulisi kutistaa entisestään. 250. Aromaa Marja ja Tuomo Yleiskaavaan tulisi jättää suunniteltu kokoojakadun varaus välillä Hylliniitynkatu-Veisunkatu ja toteuttaa se. Asukasmäärän kasvu Ilokkaanpuiston asemakaavasuunnitelman myötä heikentää entisestään liikenteen toimivuutta ja sujuvuutta alueella. Liikennemäärät omakotialueen läpi Hylliniitynkatua pitkin ovat jo nykyisellään suuret ja kasvavat entisestään ympäröivien Vuoreksen, Lakalaivan ja Lahdesjärven alueiden rakentuessa. Hylliniitynkatu lukuisine tonttiliittymineen ei ole luonteeltaan läpiajoliikenteen kokoojakatu eikä sen tulisi toimia sellaisena. Yleiskaavaratkaisussa varaudutaan kantakaupungin asukasmäärän kasvuun vähintään 60 000 uudella asukkaalla sekä useiden kymmenien tuhansien työpaikkojen lisäykseen vuoteen 2040 mennessä. Tämä tarkoittaa merkittävää yhdyskuntarakenteen tiivistämistä kantakaupungin keskeisillä alueilla. Kaupunkimaista rakentamistapaa pyritään suosimaan erityisesti aiempaa laajemmilla yleiskaavan keskustatoimintojen alueilla sekä ehdotukseen osoitettavalla Kasvun vyöhykkeellä. Näin voidaan myös vastata tulevaisuudessa todennäköisesti entisestään nousevaan urbaanin ja keskustamaisen asumisen kysyntään. Keskustan alue kuuluu Tampereen kaupunginvaltuuston hyväksymän (18.1.2016) Tampereen keskustan strategisen osayleiskaavan alueeseen, jonka on tarkoitus jäädä voimaan koko kantakaupunkia koskevan yleiskaavan rinnalla. Kyseisessä osayleiskaavassa on varauduttu siihen, että keskustan alueelle voi sijoittua jopa 15 000 uutta asukasta vuoteen 2030 mennessä. Tiiveyden, vihreyden ja viihtyisyyden yhtäaikaista toteutumista pyritään erityisesti edistämään keskustatoimintojen alueita koskevalla kaavamääräyksellä, jonka mukaan tonteilla maantasoa ei pääsääntöisesti voida osoittaa pysäköintiin tai liikennealueeksi. Tavoitteena on varmistaa, että tiiviin kaupunkiympäristön lomaan muodostuu riittävästi avoimia kaupunkitiloja ja vehreitä pihoja. Tampereen raitiotietä kehitään ensivaiheessa siten, että saavutettavuus keskustaan paranee keskustan ulkopuolisilta alueilta. Raitiotien laajentamista esim. keskustan sisäisenä joukkoliikennepalveluna voidaan arvioida myöhemmin. Keskustan sisäisten kävelyn ja pyöräilyn reittien sekä joukkoliikennepalveluiden kehittäminen on kuitenkin tärkeää, jotta keskustassa asuvien ja työskentelevien liikkuminen on helppoa ja turvallista. Katso vastine mielipiteeseen 151. Yleiskaavaluonnosta varten laadittiin selvitys rinnakkaistien tarpeellisuudesta liikenneverkkoanalyysin ja liikennemallitarkastelun avulla. Tieyhteyden liikennemäärä iltapäivän huipputunnin aikana olisi vain noin 200 ajoneuvoa tunnissa. Yhteenvetona selvityksessä todetaan, että autoliikenteen yhteytenä katuyhteys palvelisi vain pienen alueen maankäyttöä, eikä uusi katuyhteys paranna esimerkiksi Lahdesjärven saavutettavuutta. Yhteyden liikenteellinen merkitys ei näin ollen edellytä varauksia yleiskaavaan eikä asemakaavaan. Selvityksen perusteella mielipiteessä esitetty yhteystarvetta ei esitetä yleiskaavassa.
95 Nirvankadun ja Hylliniitynkadun risteys on erittäin vaarallinen. Autot kääntyvät Hylliniitynkadulle kovalla ajonopeudella mäen takia ja vastaantulevalle kaistalle. Lisäksi risteyksessä on suojatie, jota lapset käyttävät kulkiessaan Nirvan kouluun. Ennen kokoojakadun varauksen poistoa tulisi selvittää kunnolla alueen liikenneolosuhteita. Aluetta koskeva liikenneselvitys on puutteellinen, sillä sen liikennemäärä- ja ajonopeuslaskennat on tehty väärässä kohdassa, mittauspisteitä ei ole ollut tarpeeksi eikä ruuhka-aikoja ole huomioitu. Selvityksessä todetaan, että nykyisen katuverkon liikennettä rauhoittamalla sekä liittymäjärjestelyjä selkeyttämällä voidaan alueen liikenneturvallisuustilannetta tarvittaessa parantaa. Ko. ongelmia tulee käsitellä alueen tarkemmissa suunnitelmissa. Selvitys perustuu liikennemallitarkasteluun, jossa katuverkolle on mallinnettu tulevaisuuden liikennemäärät ja siinä on nimenomaan tarkasteltu iltapäivän huipputuntia. Yleiskaavaehdotuksessa osoitetaan Särkijärven sillan ja Lempääläntien väliselle alueelle ohjeellinen liikenneverkon kehittämisen kohdealue -merkintä. Tavoiteltu kehittäminen voidaan toteuttaa monilla eri ratkaisuilla valtatien eri puolilla.
96 Asukas- ja yleisötilaisuudet Neljä alueittain kohdennettua työpajaa Länsi-, Etelä, Kaakkois- ja Koillis-Tampereella järjestettiin Alue-Alvareiden kautta. Alueellinen työryhmä eli Alue-Alvari on Tampereen kaupungin asukkailleen järjestämä vaikuttamiskanava, johon pääsevät jäseniksi alueensa asioista kiinnostuneet asukkaat. Neljän alueen Alue-Alvarit kokoontuvat säännöllisesti käsittelemään ajankohtaisia teemoja. Työpajojen tavoitteina oli kerätä kommentteja ja näkemyksiä yleiskaavaluonnoksesta sekä selventää osallistujille, mitä uusi yleiskaava muuttaa nykyisessä maankäytössä. Tilaisuuksissa esiteltiin aluksi yleiskaavaluonnosta ja yleiskaavatyötä, jonka jälkeen varsinaisessa työpajaosuudessa työskenneltiin kaavaluonnoskarttojen ympärillä pienryhmissä. Lopuksi teemapisteiden tuloksista tehtiin lyhyet yhteenvedot ja kerrottiin työn jatkumisesta. Osallistujat saivat kiertää vapaasti kolmella eri teemapisteellä, joiden aiheet olivat: 1) palvelut, elinkeinot ja liikennejärjestelmä, 2) ulkoilu ja luonto sekä 3) asuminen ja tulevaisuuden elämäntavat. Kunkin teemapisteen kaavaluonnoskarttaan merkittiin virikekysymysten pohjalta kommentteja ja kysymyksiä kustakin aihealueesta. Teemapisteiden vetäjät huolehtivat asukkaiden kommenttien kirjaamisesta. Tilaisuuksissa vallitsi hyvä henki, ja asukkailta saatiin runsaasti kommentteja, kehitysehdotuksia ja kysymyksiä yleiskaavaluonnoksesta. Keskustelut painottuivat kunkin alueen erityiskysymyksiin. Tilaisuuksiin osallistui sekä Alvareiden jäseniä että muita alueen asukkaita, ja osallistujamäärät vaihtelivat 20 50 henkilön välillä. Tilaisuudet täyttivät tehtävänsä hyvin. Koillisen alueen asukas ilta Leinolan koululla 25.8.2016 Kaavaluonnoksen ensimmäinen asukastilaisuus keräsi ilahduttavan runsaasti väkeä Leinolan koululle. Tilaisuudessa oli paikalla noin 50 osallistujaa. Tilaisuus avattiin Tampereen kaupungin yleiskaavoituksen projektiarkkitehtien Lotta Kauppilan ja Kaisu Kuuselan pitämällä kaavaluonnoksen esittelyllä. Esittelyn jälkeen osallistujat pääsivät tutustumaan kaava-aineistoon ja kommentoimaan sitä teemapisteillä. Teemapisteillä käytiin monenlaisia keskusteluja. Eniten kysymyksiä ja huolta aiheutti kaavaluonnoksessa esitetty valtatie 9:n länsipuolinen tieyhteystarve. Etenkin Ristinarkun kohdalla asukkaat olivat huolestuneita taloistaan ja tielinjauksien vaikutuksista alueeseen. Toisaalta nähtiin, että valtatien 9 länsipuolelle voisi toteuttaa täydennysrakentamista. Virkistysalueiden suhteen etenkin ranta-alueiden säilyminen kaupunkilaisten käytössä nähtiin tärkeäksi. Koillisen alueen lähiliikuntapaikkojen monipuolisuus ja sujuvat yhteydet laajemmille ulkoilu- ja virkistysalueille nähtiin tärkeiksi. Myös täydennysrakentamisessa tulee huomioida lähiliikuntapaikkojen säilyminen. Ruotulan gol kentän alueelle esitetyt vaihtoehtoiset rakennetarkastelut ja ylipäätään kentän alueelle rakentaminen jakoi mielipiteitä. Niihaman siirtolapuutarha-alueen läheisyyteen osoitetut satama-alue ja sen viereinen uimaranta puhuttivat. Erityisesti pohdittiin sataman toteuttamismahdollisuuksia luontonäkökulmasta ja matalan rannan ruoppaustarvetta. Koko kantakaupunkia koskevina asioina nousivat keskusteluissa esiin lähijunayhteyksien parantaminen ja liityntäpysäköinnin mahdollisuuksien kehittäminen. Nähtiin, että kaavaratkaisut hankaloittavat yksityisautoilua kantakaupungin alueella. Lisäksi pohdittiin, onko täydennysrakentaminen sisääntuloväylien alueilla mahdollista. Eteläisen alueen asukasilta Hatanpään koululla 30.8.2016 Kaavaluonnoksen toinen alueellinen asukastilaisuus pidettiin 30.8.2016 Hatanpään koululla. Paikalla olivat kaupungilta yleiskaavapäällikkö Pia Hastio, projektiarkkitehti Kaisu Kuuse- Koillisen alueen asukasilta. Eteläisen alueen asukasilta.
97 la, kaavoitusarkkitehti Hannu Eerikäinen ja liikenneinsinööri Timo Seimelä. Tilaisuuteen osallistui 25 alueen asukasta. Yleisen kaavaluonnosesittelyn jälkeen jalkauduttiin kolmelle eri teemapisteelle. Niillä annettiin palautetta kaavaluonnoksesta. Palautteissa nousivat esiin muun muassa yleiskaavaluonnoksessa osoitetun Lakalaivan aluekeskuksen ja sen palveluiden huono saavutettavuus Härmälästä korkeuseron ja liikenneväylien estevaikutuksen takia sekä poikittaisen joukkoliikenteen heikkous. Rantojen saamista yleiseen virkistyskäyttöön pidettiin tärkeänä. Lisäksi tuotiin esiin muun muassa lasten koulureitit ja niiden turvallisuus, toivomus lähijunien seisakkeista ja toivomus Nekalan säilymisestä nykyisenkaltaisena työpaikkojen ja palveluiden alueena. Härmälään toivottiin peruspalveluita. Viinikan ratapiha-alueen tulevaisuus ja siirtyminen pois kaava-alueelta herätti keskustelua. Kaakkoisen alueen asukasilta Hervannan vapaa-aikakeskuksessa 1.9.2016 Kaakkois-Tampereen asukasiltaan Hervannassa osallistui noin 20 asukasta. Kaupungin puolesta kaavaluonnosta esittelivät yleiskaavapäällikkö Pia Hastio, projektiarkkitehti Lotta Kauppila, erikoissuunnittelija Jukka Aaltonen ja liikenneinsinööri Heljä Aarnikko. Keskustelua herättivät liikenteen, asumisen ja rantojen virkistyskäytön kysymykset. Erityisesti liikenteen osalta keskusteltiin vilkkaasti liikennejärjestelmän ja pyöräilyverkon kehittämisestä. Myös raitiotien tulevaisuus Kaakkois-Tampereella puhututti. Asuinrakentamisen suhteen paikalla olleilla asukkailla oli eriäviä mielipiteitä. Osa asukkaista oli sitä mieltä, että esimerkiksi Hervanta on nykyiselläänkin liian tiheään rakennettu, kun taas osan mielestä korkeampikin rakentaminen sopisi alueelle. Rantojen suhteen asukkaat olivat yksimielisiä: ne tulisi säästää rakentamiselta ja varata virkistyskäyttöön. Läntisen alueen asukas ilta Lielahtikeskuksessa 7.9.2016 Länsi-Tampereen asukastyöpajassa Lielahtikeskuksessa oli runsas osanotto, noin 40 asukasta. Tilaisuuden alussa kaavoituksen edustajat projektiarkkitehdit Lotta Kauppila ja Kaisu Kuusela, kaavoitusarkkitehti Hannu Eerikäinen ja erikoissuunnittelija Jukka Aaltonen esittelivät kaavaluonnosta. Sen jälkeen siirryttiin antamaan palautetta kartoille. Työskentelyssä nostettiin esiin mm. poikittaisten joukkoliikenneyhteyksien parantaminen ja ratikkalinjan sijoittuminen Lielahdessa. Nokian moottoritien alku ehdotettiin laitettavaksi kannen alle. Nostettiin esiin teollisuusalueiden lisääminen, jotta teollisuustoimijat eivät mene naapurikuntiin. Pienten puistojen pelättiin katoavan, koska niitä ei ole merkitty yleiskaavaan. Esitettiin myös toiveita erilaisista puuttuvista palveluista. Ranta-alueiden maanomistajat / vuokra oikeuden haltijat 31.8.2016 Ranta-alueiden tulevaisuuden maankäyttö on yksi kantakaupungin yleiskaavan tärkeistä teemoista. Yleiskaavan tavoitteena on yhtenäistää aiempien, eri aikoina tehtyjen yleiskaavojen erilaisia linjauksia rantojen käytön suhteen. Luonnosvaiheessa oli tavoitteena, että yleiskaavalla ohjataan suoraan rantojen lomakiinteistöjen rakentamista, joten ranta-alueiden asukkaiden ja maanomistajien kuulemiseksi järjestettiin erillinen tilaisuus. Kutsut tilaisuuteen lähetettiin kesäkuussa 2016 kirjeitse yli 200 asukkaalle tai maanomistajalle. Tilaisuus järjestettiin keskiviikkona 31.8.2016 Sampolassa ja siihen osallistui noin sata henkeä. Tilaisuuden avasi apulaispormestari Pekka Salmi ja puhetta johti hänen poistuttuaan paikalta yhdyskuntalautakunnan ympäristö- ja rakennusjaoston puheenjohtaja Matti Höyssä. Yleiskaavapäällikkö Pia Hastio esitteli aluksi yleiskaavaluonnoksen tavoitteet ja ratkaisut rantojen osalta. Sen jälkeen käytiin yleistä keskustelua. Keskustelussa nousivat esiin mm. Kauppi-Niihaman rantareitti ja sen linjaus suoraan Niihaman siirtolapuutarhan saunalle. Rantareitti pitäisi toteuttaa esteettömänä, jotta rol- Kaakkoisen alueen asukasilta. Läntisen alueen asukasilta.
98 laattorillakin pääsisi kulkemaan ja reitin pitäisi kiertää siirtolapuutarha- alue esim. Luhtaanpolkua myöten. Asukkaille selvitettiin mitä tarkoittaa rakennuspaikan käsite ja mistä pinta-alasta rakennusoikeus yleiskaavassa määritellään. Kaavassa puhutaan kokonaisrakennusoikeudesta eli nykyinen rakennuskanta otetaan huomioon. Kuivan maan kohteita virkistysalueilla ei kaavaluonnoksessa ole merkitty kohdemerkinnöin ja se ihmetytti asukkaita, kuten myös rakennusoikeuden määrittely. Siihen vastattiin, että vähäinen laajentaminen on mahdollista näissä kohteissa. Luonnoksessa oli rannoilla useita asumisen ja virkistyksensekoittuneen alueen merkintöjä. Näitä avattiin keskustelussa niin, että ehdotukseen mennessä on tarkoitus tarkemmin selvittää mm. kunnallistekniikan kustannuksien ja luontoarvojen huomioimisen perusteilla, mikä alue soveltuu asumiselle ja mikä loma-asumiselle. Aiemmin epäselvät kaavatilanteet ovat aiheuttaneet sen, että asukkaat eivät ole uskaltaneet kehittää omaa kiinteistöään ja monin paikoin ne ovat päässeet ränsistymään. Nyt toivottiin sellaista yleiskaavaa, että siihen voi luottaa ja ettei tavoitteet taas kohta muutu. Kaavan laatimisen aikataulua pidettiin kovin tiukkana. Yleisen keskustelun jälkeen siirryttiin järvittäin karttojen äärelle keskustelemaan yksityiskohtaisemmin ratkaisuista eri järvien rannoilla. Tilaisuus sujui hyvässä hengessä ja se koettiin tarpeelliseksi. Tampere 2040 yleiskaavailta 8.9.2016 Luonnosvaiheen vuorovaikutuksen suurin yksittäinen tapahtuma oli 8.9.2016 Monitoimitalo13:n Wivi Lönn -salissa järjestetty Tampere 2040 -yleiskaavailta. Yleiskaavailta oli kaikille avoin tilaisuus, jonka ohjelma jakautui yleiskaavaluonnokseen tutustumiseen kaavoittajien johdolla ja asiantuntijoiden paneelikeskusteluun. Palautelaatikkoon sai jättää kirjallista palautetta kaavaluonnoksesta. Kaavakarttoja kehuttiin tilaisuudessa visuaalisesti hyvin kauniiksi ja onnistuneiksi. Ohessa joitakin poimintoja kartoilla esitetyistä kommenteista ja kysymyksistä: 1)Yhdyskuntarakenne - Ehdotettiin varautumista vielä isompaan kasvuun ja korkeampia taloja. - Ehdotettiin nuorison mukaan ottamista suunnitteluvaiheessa. - Mitä selvitysalue Lielahden rannan kohdalla tarkoittaa? 2)Palvelut, elinkeinot ja liikennejärjestelmä - Voisiko Ylöjärven suunnan ratikkavarauksen viedä Teivon kautta Vihattulan sijaan? - Tuleeko Sarankulman juna-asemalle myös ratikan ja bussin vaihtopaikka? - Onko Koilliskeskuskin aluekeskus? Vastattiin, että palvelee koko Treen koillista aluetta. - Mitä uusia tievarauksia on osoitettu? - Lakalaivaan tulee sijoittaa muitakin toimitiloja kuin paljon tilaa vaativaa, on niin hyvät kulkuyhteydet 3)Asuminen ja lähiliikkuminen - Kaukajärven etelärannan A-aluetta ei tule laajentaa - Peltolammille ei tulisi rakentaa uusia taloja vanhan opiskelijatalon paikalle 4)Viherverkosto ja vapaa-ajan palvelut - Miksi luontoselvitys/liito-oravaselvitys ei ole aineistoissa? Vastattiin, että raportti valmistuu ehdotukseen. Jo tekeillä olevan selvityksen tietoja on kyllä käytetty tämän työn valmistelussa. - Ehdotettiin Niihaman siirtolapuutarhalle/laajennukselle uutta paikkaa. - Onko luonnonsuojelualueita tullut lisää edelliseen yleiskaavaan verrattuna? - Miksi Vuoreksen Pilkankuusenpuisto on merkitty A-alueeksi? 5)Kulttuuriympäristön suojelu - Osanottajat lähinnä kyselivät kartan merkinnöistä 6)Kestävä vesitalous ja ympäristöterveys 7)Yhdyskuntatekninen huolto - Kuinka sitovia geo-varaukset ovat? - Voiko sitovia jäteasemavaraukset ovat? Voiko tulla muuallekin? Tampere 2040 yleiskaavailta. Yleiskaavaillan paneelikeskustelu.