Luonnos KAUPUNKISTRATEGIA VISIO LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ROVANIEMI ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS
ARVOT Rovaniemen kaupungin arvot ovat yhteisöllisyys, luovuus, ympäristötietoisuus ja vastuullisuus. Kaupungin toiminnassa arvot tarkoittavat seuraavaa: YHTEISÖLLISYYS: Edistämme yhtäläisiä hyvän elämän mahdollisuuksia. Toimimme luottamusta, turvallisuutta ja tasa-arvoisuutta edistäen. Arvostamme avoimuutta, yhdessä tekemistä ja kansalaiskeskustelua. Rakennamme kumppanuutta ja verkostoidumme. LUOVUUS: Arvostamme jatkuvaa kehittämistä. Etsimme uusia tapoja toimia tavoitteena tasapainoinen ja kestävä muutos. Toimimme tavalla, joka uudistaa ja voimistaa kuntaamme. Hyödynnämme rohkeasti toimintaympäristön muutosten kehitysvoiman. YMPÄRISTÖTIETOISUUS: Toimimme ympäristötietoisesti. Turvaamme myös tulevien sukupolvien mahdollisuudet taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti hyvään elämään tasapainoisella ja kestävällä muutoksella. Arvostamme historiaamme ja kulttuuriamme ja ympäristöämme. VASTUULLISUUS: Asetamme asukkaiden hyvinvoinnin ja alueen elinkeinoelämän menestymisen edistämisen kaiken toiminnan lähtökohdaksi. Toimimme pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti. 2
STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT Vision toteutumista edistävät strategiset päämäärät ovat ASUKKAIDEN ROVANIEMI Rovaniemi järjestää asukkaille riittävät ja laadukkaat peruspalvelut ja luo edellytykset muille hyvinvointipalveluille. Asukkaille tarjotaan viihtyisä elinympäristö ja hyvät kuulluksi tulemisen, osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet. KYLIEN ROVANIEMI Rovaniemen keskustaa lähiöineen ja maaseutua kylineen kehitetään luonnon läheisenä, elinvoimaisena ja vireänä kokonaisuutena. MAAKUNNAN ROVANIEMI Rovaniemi on kehittyvä, yhteistyö- ja muutoskykyinen, kansainvälinen ja omaleimainen maakunta- ja palvelukeskus. YRITYSTEN ROVANIEMI Rovaniemi tarjoaa elinkeinotoiminnalle monimuotoisen ja monialaisen kehitysympäristön sekä hyvät menestymisen ja työllistämisen edellytykset. 3
MENESTYSTEKIJÄT Menestystekijät ovat niitä asioita tai tavoitteita, joissa kaupungin on ehdottomasti onnistuttava, jotta kaupunki kehittyy vision ja strategisten päämäärien suuntaan. Menestystekijät on jaoteltu neljään eri näkökulmaan. I ASUKKAIDEN JA YRITYSTEN NÄKÖKULMA 1. Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen 2. Yritysten ja Rovaniemen alueen kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistaminen III RAKENTEIDEN JA -PROSESSIEN NÄKÖKULMA 6. Ohjausjärjestelmän toimivuus 7. Prosessien sujuvuus ja laatu IV HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA 8. Johtamisen, henkilöstöpolitiikan, henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittäminen II TALOUDEN NÄKÖKULMA 3. Kaupungin talouden tasapainoisuus 4. Kaupunkikonsernin tuloksellisuus 5. Palvelujärjestelmän tuloksellisuus I ASUKKAIDEN JA YRITYSTEN NÄKÖKULMA Rovaniemen kaupungin tavoitteena on ylläpitää kaupungin vetovoimaa siten, että väestömäärän kasvu toteutuu ja aluetalous kehittyy tavoitteiden mukaisesti. Edellytyksenä myönteiselle kehitykselle ovat kilpailukykyä ja vetovoimaa tukeva infrastruktuuri sekä kuntalaisten tarpeita vastaavat ja tehokkaasti toteutetut palvelut. Kaupunkiorganisaation on vastattava joustavasti toimintaympäristön muutoksiin. Myös tasapainossa oleva kuntatalous on yksi menestymisen peruslähtökohdista, sillä vain taloudellisesti vahva kunta kykenee järjestämään riittävät palvelut kuntalaisilleen ja turvaamaan kilpailukykyä edistävän alueellisen kehityksen. Rovaniemen kaupungin toiminta ja sen järjestämät palvelut perustuvat kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen palvelutarpeisiin, joita selvitetään mm. arviointi- ja ennakointitiedon, tutkimuksen ja asiakaspalautteen avulla. Palvelutoimintaa ja kaikkia asiakasryhmiä koskevia poikkileikkaavia tavoitteita ovat - kulttuurisen identiteetin ja kulttuurisesti moniarvoisen ilmapiirin vahvistaminen - kuulluksi tulemisen ja osallisuuden tukeminen asioiden valmistelussa ja niiden päätöksenteossa - varhainen ja avoin yhteistyö, ennakoiva ja ennaltaehkäiseva toiminta palveluita järjestettäessä - terveyden edistämisperiaatteen toteuttaminen - kestävän kehityksen eri ulottuvuuksien toteutuminen. 1. Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen Hyvinvoinnin perustan luovat terveys, toimintakykyisyys, turvallisuus, koulutus, työ, toimeentulo viihtyisä ja toimiva asuin- ja elinympäristö sekä vahva sosiaalinen verkosto kulttuuri- ja vapaa-ajan toimintoineen. Kaupungin yleisenä tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kaupunki on keskeinen vaikuttaja alueensa kehittäjänä ja asukkaille tarjottavien palvelujen järjestäjänä. Ensisijainen vastuu omasta ja läheisten hyvinvoinnista ja terveydestä on jokaisella ihmisellä itsellään. Yksilön elämäntapaan ja valintoihin vaikuttavat voimakkaasti mm. hänen voimavaransa ja elinolosuhteensa sekä ympäristön antamat virikkeet ja mahdollisuudet. Kaupungin tehtävänä on tukea asukkaidensa hyvinvointia edistäviä valintoja sekä vahvistaa hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavia tekijöitä kuten koulutusmahdollisuuksia, asuin-, elin- ja työllistymismahdollisuuksia sekä erilaisten palvelujen toimivuutta. Rovaniemen kaupunki järjestää lakisääteiset peruspalvelut asukkailleen. Muita hyvinvointia edistäviä palveluja järjestetään asukkaiden tarpeiden ja kaupungin rahoitusmahdollisuuksien puitteissa. Kaupungin koko toiminta vaikuttaa asukkaiden hyvinvointiin. Kaupungin tavoitteena ovat asukkaidensa hyvinvoinnin turvaavat, toimivat palvelumarkkinat, joilla on monipuolista julkista, yksityistä ja kolmannen sektorin palvelutuotantoa. Kaupungin palveluhankintaa ohjaa valtuuston hyväksymä palveluhankintastrategia. Tavoitteena on myös 4
ylikunnallisen yhteistyön syventäminen yhteistyön kaikkia osapuolia hyödyttävällä tavalla. Maapolitiikassa ja maankäytön suunnittelussa toimitaan ennakoivasti ja pitäen huolta siitä, että kaupunki vastaa kuntalaisten maankäytöllisiin tarpeisiin eli pystyy varmistamaan asukkaiden ja yritysten tonttimaan saatavuuden ja palvelutarpeiden tyydyttämisen. Maanhankintaa ja kaavoitusta kohdennetaan erityisesti alueille, joilla palvelut ovat hyödynnettävissä. Tavoitteena on aluerakenteen eheyttäminen ja rakennetun infrastruktuurin käyttöasteen parantaminen sekä maaseudun säilyttäminen elävänä. Asukkaille tarjotaan mahdollisuus monimuotoiseen ja laadukkaaseen asuin- ja elinympäristöön Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin haasteisiin vastataan. Liikennejärjestelmää kehitetään niin, että se tukee aluerakenteen ja elinkeinotoiminnan kehittämistavoitteita sekä palvelujen saavutettavuutta. Virkistysalueita kehitetään siten, että ne tarjoavat mahdollisuuden luonnon monimuotoisuuden kokemiseen, monipuoliseen luonnossa liikkumiseen, urheiluun, kalastukseen ym. kuntalaisia ja myös matkailua palveleviin toimintoihin. Lapset, nuoret ja perheet Tavoitteena on turvata perheille, lapsille ja nuorille hyvä ja yhdenvertainen asumis-, kasvu-, oppimis- ja työympäristö. Lapsiperheitä tuetaan eri elämäntilanteita vastaavilla palveluilla. Toiminnan vaikuttavuutta lisätään perhekeskeisyyden ja vanhemmuuden tukemisella. Ennalta ehkäisevällä työotteella, varhaisella avoimella ja moniammatillisella yhteistyöllä estetään ongelmien syntymistä ja niiden vaikeutumista. Työikäinen väestö Työikäisen väestön hyvinvoinnin perusta on työ ja siitä saatava toimeentulo. Elinkeino- ja yritystoiminnan edistämisellä sekä monipuolisella palvelutarjonnalla lisätään kaupungin vetovoimaa yritysten sijoittumispaikkana. Kaupunki tukee niitä toimenpiteitä, joiden avulla turvataan koulutetun työvoiman saantia yritysten ja yhteisöjen tarpeisiin. Työikäisten hyvinvointia edistetään laadukkailla liikunta- ja kulttuuripalveluilla. Kohdennetuilla palveluilla parannetaan asukkaiden työ- ja toimintakykyä sekä elämänhallintaa yleisille työmarkkinoille sijoittumiseksi. Ikäihmiset Tavoitteena on ikäihmisten elämänlaadun, terveyden, toimintakyvyn ja aktiivisen omaehtoisen toiminnan edistäminen ja tätä tukevan esteettömän ja turvallisen elinympäristön tarjoaminen. Toiminnan vaikuttavuuden vahvistamiseksi tavoitteena on lisätä ikäihmisten liikuntaharrastusta ja muita ennaltaehkäiseviä toimintamuotoja, muistisairauksien hoitoa ja kuntoutuksen muotoja. Ikäihmisille kohdennetuissa palvelussa tuetaan ensisijaisesti kotona asumista ja tarvittaessa tarjotaan laadukkaat ympärivuorokautisen hoivan palvelut ja akuutin sairauden vaatima hoito. 5
6
2. Yritysten ja Rovaniemen alueen kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistaminen Kaupungin tavoitteena on vahvistaa, edistää ja monipuolistaa alueen yritystoimintaa. Tavoitteena on, että Rovaniemen alueen kasvuyritykset laajentavat toimintaansa hallitusti ja lisäävät työpaikkojensa määrää ja että alueen yritysten lukumäärä nettomääräisesti kasvaa. Tavoitteena on saada alueelle sijoittumaan uusia suomalaisia ja kansainvälisiä yrityksiä. Elinkeinotoimen resurssit kohdistetaan erityisesti painopistealojen kehittämiseen, joita ovat teollisuus, luovat alat, matkailu, ICT turva, kauppa ja palvelut sekä julkiset palvelut. Painopisteiden läpi leikkaavina kehittämiskohteina ovat innovaatiotoiminnan kehittäminen ja alueen kansainvälistyminen. Innovaatiotoimintaa kehitetään läheisessä yhteistyössä alueen yritysten, oppilaitosten ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Elinkeinojen kehittäminen kytketään yhteen palvelutuotannon sekä osaamisen ja ammatillisen koulutuksen kehittämisen kanssa. Maankäytöllisenä tavoitteena on vastata yritysten tonttitarpeisiin pitkäjänteisesti mutta samalla nopeasti ja joustavasti. Yritysten sijoittumista tuetaan myös liikennejärjestelyin. Huolta pidetään siitä, että kaupungilla on tarjota vetovoimainen ja arvonsa säilyttävä toimintaympäristö myös yritysten tarpeisiin. Rovaniemi pitää alueellista kilpailukykyään yllä huolehtimalla asuin- ja elinympäristön laadusta, koulutustarjonnan monipuolisuudesta, verkostoihin kuulumisesta, yhteistyön sujuvuudesta sekä laadukkaasta elinkeinoelämää ja muutakin toimintaa palvelevasta infrastruktuurista ja palvelutarjonnasta, kuten esim. kulttuuri- ja liikuntapalveluista. Rovaniemellä on monia mahdollisuuksia menestyä. Mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää myös aitoa kansainvälistä yhteistyötä eri maiden alueiden, kaupunkien, kehittämisorganisaatioiden ja yritysten välillä. Kehityksen hyödyntäminen vaatii osallistumista valtakunnallisiin ja kansainvälisiin kehittämishankkeisiin niin kaupungin omien toimintojen kehittämisessä kuin yritysten kansainvälisen toimintaympäristön kehittämisessä. 7
II TALOUDEN NÄKÖKULMA 3. Kaupungin talouden tasapainoisuus Kuntalain 65 :n mukaan kunnan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Rovaniemen kaupungin taseessa ei ole kattamattomia alijäämiä. Rovaniemen kaupungin talouden tavoitteena on pitää talous vähintään kuntalain mukaisesti tasapainossa ja sen lisäksi kattaa vuosina 2006-2007 syntyneet alijäämät vuoteen 2013 mennessä. Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Vuosikatetta voidaan parantaa esim. toiminta- ja myyntituloja lisäämällä ja toimintamenoja pienentämällä. Tavoitteena on, että suunnittelukauden yhteenlaskettu vuosikate riittää toteutettaviin nettoinvestointeihin ja, että vuosikatteen ylittävät investoinnit toteutetaan ulkoisella tulorahoituksella. Vuosikatetavoitteen toteutuessa kaupungin lainamäärä ei suunnittelukaudella kasva nykyisestä. Tuottamattomasta ja kaupungille tarpeettomasta omaisuudesta luovutaan tai omaisuutta jalostetaan tuottavaksi. Kaupungin talouden tavoitteet ovat seuraavat: a) Tilikausien 2006-2013 yhteenlaskettu tulos on positiivinen. b) Verorahoitteisten uusinvestointien taso suunnittelukaudella ei ylitä vuosikatetta ja vuosikatteen ylittäville investoinneille tulee olla ulkoinen tulorahoitus. Välttämättömät peruskorjausinvestoinnit rahoitetaan vuosikatteen lisäksi tarvittaessa tulo- ja lainarahoituksella. c) Kaupungin kokonaislainamäärä suunnittelukaudella ei kasva 31.12.2008 tilanteesta merkittävästi. d) Yhtiöiden, liikelaitosten ja taseyksiköiden tulee kattaa tulorahoituksellaan poistot ja omat investointinsa. Kaupunginhallituksen ja lautakuntien investoinnit voivat olla enintään jäljelle jäävän vuosikatteen suuruiset. Välttämättömät peruskorjausinvestoinnit voidaan toteuttaa tarvittaessa tulo- ja lainarahoituksella. 8
4. Kaupunkikonsernin tuloksellisuus Kaupunkikonserni on konserniyhteisöjen kokonaisuus, joita ovat kaupunki ja sen tytäryhteisöt. Tytäryhteisö on yhteisö, jossa kaupungilla on määräysvalta. Tässä kaupunkistrategiassa kaupungin valtuusto asettaa talouden tavoitteet koko konsernille ja erikseen merkittäville tytäryhtiöille, joita ovat Rovaniemen Energia Oy, Napapiirin Residuum Oy, Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy ja Rovaniemen Kehitys Oy. Kaupungin tytäryhtiöiden toiminta tulee olla valtuuston asettamien tavoitteiden mukaista ja kannattavaa sekä valtuuston päättämien taloustavoitteiden mukaista. Yhtiöiden investointien tulee olla tuottavia siten, että ilman kaupungin sijoituksia investointien pääomamenot tulee katetuksi. Kun yhtiön investointi tarvitsee uutta lainarahoitusta siten, että koko konsernin lainamäärä kasvaa, on yhtiön osoitettava, että tuleva tulorahoitus riittää lainapääoman takaisinmaksuun. Tällöin investoinnista aiheutuva riski pitää olla hallittu. Kaupunki voi taata vain niitä tytäryhtiön lainoja, jotka on tarkoitettu Rovaniemen kaupunkia ja sen asukkaita palveleviin investointeihin. Mahdollisissa muissa yhtiöiden investoinneissa on varmistettava, ettei niihin sisälly sellaista taloudellista riskiä, josta kaupunki omistajana on vastuussa. Yhtiöiden toiminnassa on noudatettava valtuuston hyväksymää konserniohjetta. Kaupunkikonsernin yhteisöjen on asetettava toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä laadittava omat strategiansa siten, että ne toteuttavat kaupunginvaltuuston hyväksymää kaupunkistrategiaa. 9
5. Palvelujärjestelmän tuloksellisuus Toiminnan taloudellisuus, tuottavuus ja vaikuttavuus pidetään jatkuvasti optimaalisella tasolla. Tuottavuuden kehitystä mitataan. Kaupungin palvelutuotantorakenteet ja -tuotantotavat vastaavat kaupunkilaisten palvelutarpeiden muutoksiin. Palveluprosesseja kehitettäessä erityistä huomiota kiinnitetään hallinnonalojen välisiä rajoja ylittäviin prosesseihin. Olevaa tuotantorakennetta muutetaan ja palveluita järjestetään palveluhankintastrategian linjausten mukaisesti. 10
III RAKENTEIDEN JA -PROSESSIEN NÄKÖKULMA Kaupungin palveluiden järjestäminen perustuu elämänkaarimalliin. Tällöin palveluiden järjestämisen ja tuotannon suunnittelun tulee pohjautua vahvaan asiakasnäkökulmaan. Asiakkaat ja heidän palvelutarpeensa ovat toiminnan keskiössä. Väestöryhmiä ovat lapset, nuoret ja perheet, työikäinen väestö sekä ikäihmiset. Rakenteiden ja -prosessien näkökulmassa tarkastelun painopiste on siinä, miten toiminnan ohjausjärjestelmät eli viranhaltija- ja luottamuselinorganisaatioiden rakenteet, palveluiden tilaamisen ja tuotannon organisoinnin rakenteet sekä toiminnan ohjauksen periaatteet ja -mallit mahdollistavat ja tukevat väestöperustaista toimintaa. Kaupunkistrategian tämä osio perustuu edellä mainittuun näkökulmaan. Palvelurakenteita ja -prosesseja kehitetään myös toiminnallisesta ja tuotannollisesta näkökulmasta eli tällöin arvioidaan mm. palveluverkkoa ja sen toimivuutta, palveluiden tuottamisen rakenteita, palveluiden saavutettavuutta, palveluprosessien sujuvuutta, toiminnan painottumista ennaltaehkäiseviin tai korjaaviin tehtäviin sekä avo- tai laitospalveluihin. Kaupungin tavoitteena on koko palvelujärjestelmän tehokkuus sekä ennaltaehkäisevä ja avopalveluihin tukeutuva toiminta. Tämä strateginen näkökulma konkretisoituu tehtäväalueiden tuloskorteissa ja niissä määritellyissä arviointikriteereissä. 6. Ohjausjärjestelmän toimivuus Väestöperustainen, asukkaiden tarpeista lähtevä palveluiden järjestämisen malli antaa suunnan kaupunkiorganisaation rakenteiden ja prosessien kehittämiselle. Rakenteellista kehittämistyötä tehdään sekä luottamushenkilöjärjestelmän että viranhaltijajärjestelmien tasolla. Tavoitteena on vahvistaa poliittista ohjausta mm. määrittämällä ja rakentamalla väestöperustaisuuteen pohjautuva Rovaniemelle sopiva toimielinrakenne ja ohjausmallit niiltä osin, kuin se on tarkoituksenmukaista. Kokonaistavoite edellyttää, että tilaajaorganisaation eli kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja lautakuntien sekä tilaajapuolen viranhaltijaorganisaation ohjausote on vahva. Tilaajaorganisaation ohjausotetta vahvistetaan mm. hakemalla tilaajaorganisaatiolle rakenne, joka murtaa perinteiset sektoreiden väliset raja-aidat ja myös kehittämällä väestöperustaisuuteen pohjautuvaa sopimusmenettelyä ja sen vaikuttavuutta. 11
7. Prosessien sujuvuus ja laatu Väestöperustaiselta toiminnalta edellytetään, että palveluiden järjestämistä johdetaan yli hallinnollisten sektorirajojen. Käytännössä tämä tarkoittaa tarvetta kehittää palveluprosesseja asiakasryhmien näkökulmasta eli näkökulmasta, jossa ylitetään perinteisiä sektoripohjaisesti organisoidun hallinnon rajoja. Tähän liittyy tarve kehittää ja selkiyttää valtuustokauden aikana palvelusopimusten sisältöjä ja kestoa, sopimusten arvioinnin systemaattisuutta ja tilaajan ja tuottajan rooleja ja vastuita. Tilaajaorganisaation arviointi- ja ennakointimenetelmät ja niiden soveltamiseen liittyvä osaaminen tukevat toiminnan kehittämistä. Tämä tarkoittaa mm. arviointi- ja ennakointijärjestelmien rakentamista, samalla myös arvioinnin systemaattisuuden kehittämistä ja osaamisen vahvistamista. Palvelutuotannon ohjauksessa tuetaan myös hallinalojen välisiä raja-aitoja ylittävien prosessien kehittämistä. Palvelutuotanto-organisaatiossa vahvistetaan liiketoimintaosaamista, laaditaan tuotantosuunnitelmia ja jalkautetaan niitä ja hyväksyttyjä sopimuksia. Yhteistyön ja tiedonkulun tilaajan ja tuottajan välillä tulee olla sujuvaa. 12
HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA 8. Johtamisen, henkilöstöpolitiikan, henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittäminen Kaupungilla on osaava, motivoitunut ja palvelukykyinen henkilöstö, joka kykenee järjestämään ja tuottamaan asetettujen tavoitteiden mukaiset palvelut kaupunkilaisille. Henkilöstön saatavuudesta ja palvelutarpeiden mukaisesta rakenteesta ja riittävyydestä huolehditaan. Kaupungin tehtävät ovat kiinnostavia ja palvelusuhteet ehdoiltaan kilpailukykyisiä. Henkilöstöpolitiikka on kannustavaa ja henkilöstön ammatillista kehitystä tukevaa. Kaupungin henkilöstöpolitiikassa painotetaan avointa ja säännöllistä yhteistoimintaa, jonka tavoitteena on toisaalta toiminnan tuloksellisuuden parantaminen ja henkilöstön sitouttaminen sekä toisaalta henkilöstön oikeudenmukainen kohtelu ja tasa-arvo. Kaupunki on hyvä työnantaja, joka huolehtii henkilöstönsä hyvinvoinnista sekä esimiestyön ja alaistaitojen vahvistamisesta. Johtaminen perustuu luottamuksen rakentamiseen, kannustamiseen, yhdessä tekemiseen ja alaisten kuuntelemiseen ja huomioonottamiseen. 13