Susikonfliktin tausta ja ratkaisut Juha Hiedanpää Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos Turku
Koiran ja suden välissä Sitä käytetään ilmaisemaan omituista hetkeä laskevan hämärän ja pimeän välillä, kun valoja ei vielä sytytetä, kun siristelemällä vielä näkee miten kuten, tai kun hämärän rajaamana kaikki näyttäytyy erityisen selvänä ja hienopiirteisenä... Entre chien et loup liittyy ennen kaikkea aistikokemukseen ja aistien valppauteen. Vähenevän valon ja hämärän kaikki viisi, kuusi aistia nousevat esiin jonkun ikimuistoisen tiedon puskemina, ja ihminen kysyy itseltään: pitääkö minun kulkea varpaillani vai koko anturan painolla. Hannu Väisänen, 2008, Koiran ja suden välissä, 9
Per Maning EMMAn taidemuseossa Per Maning: A Man Does Things Valokuvia ja videoteoksia 1983 2012 Metafora / Hybrid Latinan metaphora kuljettaa yli Esimerkki luonnonarvokauppa
Instituutioiden yhteensopivuuden ongelma suomalaisessa suurpetopolitiikassa (FITPA) Hanketta rahoittavat Suomen Akatemia ja RKTL (2011 2015) Juha Hiedanpää, Sanna Ojalammi & Jani Pellikka Tutkimustehtävä: Kuinka hyödyntää paikallista toimintahalua ja kykyä ja yhteistyössä kehittää susiasioiden hallinnan tapoja ja kannustemekanismeja. http://fitpa project.blogspot.com
Politiikkaratkaisujen luominen Hankkeessamme tutkimme suurpetopolitiikan ja erilaisten elämänmuotojen yhteensopivuuden problematiikkaa: miksi ongelmat, politiikka, tutkimus ja paikalliset tavat kohtaavat niin heikosti. Oran Young on lanseerannut käsitteet instituutioiden sopivuus (ongelmaan) ( institutional fit ) ja instituutioiden yhteensopivuus ( institutional interplay ) eli kuinka instituutiot sopivat yhteen muiden virallisten ja epävirallisten yhteiskunnallisten järjestelyjen kanssa.
Eurajoen lauma Köyliön lauma V. 2005 hoito- Suunnitelman vyöhykejako Yläneen lauma
Metodologia Etnografia Toimintatutkimus Soveltava etologia Käytännön kokeilut
Susikonfliktin tausta
Nykypolitiikka Pahojen tapojen kitkeminen Törkeä metsästysrikos (Huhtikuu 2011) ja eräiden suurpetojen nimellisarvojen kohottaminen (syksy 2010) Muutokset hallinnoinnissa Suomen Riistakeskus (Maaliskuu 2011) Tiukasta suojelusta poikkeamisesta päättäminen alueellisilta riistaviranomaisilta Suomen Riistakeskukseen Kansalaisyhteiskunta Alueelliset riistaneuvostot; 10 jäsentä (laajempi osallistujajoukko kuin alueellisen riistapiirin hallituksessa). Riistaneuvostot perustettiin maaliskuussa 2011. Suurpetoneuvottelukunnat. Kainuussa 2001 ja Varsinais Suomessa ja Satakunnassa 2009. Parikymmentä jäsentä.
Susikanta, instituutiot, politiikka, ja yhteiskunta Suomi liittyy Euroopan unioniin 1995. Luontodirektiivi ja sen IV (ja V) liite Euroopan komission valvontamenettely (2001-2005) Susikannan hoitosuunnitelma (2005), Suomi haastetaan Euroopan unionin tuomioistuimeen Euroopan unionin tuomioistuin tuomitsi Suomen valikoimattomasta suden metsästyksestä (2007) Poikkeamisista päättäminen ministeriöistä riistanhoitopiireihin 2008? Institutionaalisia muutoksia: Suden nimellisarvon korottaminen (2010), törkeä metsästysrikos (2011) ja Suomen riistakeskus perustetaan (2011) Pihasusiasetus (2013) Ensimmäiset tuomiot törkeästä metsästysrikoksesta (2013) Kuva: Kojola ym. 2011 ja JH Susikannan hoitosuunnitelman päivitys (syksy 2013 )
Susipolitikointi ja hallinnoinnin vaje Vapaus Järkevyys (oikeus ja kohtuus) Mikropolitiikka
Vapaus Negatiivinen vapaus Negatiivinen vapaus on vapautta jostakin. Se toteutuu, jos yksilöiden toiminta on mahdollista ilman muiden toimijoiden, erityisesti valtion sekaantumista tai väliintuloa. Tärkeintä on mahdollisuus toimintaan eli tilaisuus valintojen tekemiseen, ei toiminta sinänsä. Positiivinen vapaus Positiivinen vapaus on subjektiivista, toimijaan sisäistynyttä, ja siten riippuvainen toimijan toiveista, tahdosta, identiteetistä ja autonomiasta. Positiivinen vapaus on vapautta johonkin. Yhtäältä sen harjoittaminen edellyttää toimijalta motivaatiota ja kykyä. Toisaalta positiivisen vapauden harjoittaminen perustuu hallintovallan antamaan aktiiviseen tukeen ja kannustimiin. Luova vapaus
Järkevyys (oikeus ja kohtuus) Tavoitteiden ja keinojen asetannassa lukuun otetaan myös sosiaalisen yhteistyön reiluutta ja tehtävien päätösten myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia koskevat moraaliset näkökohdat (John Rawls) Järkevyys on pidättäytymistä (forbearance) Järkevyys on parhaimman olemassa olevan käytännön etsimistä ja valintaa
Mikropolitiikka Poikkeustila (tiede, hallinto, pelko) Oikeudet ja intressien oikeutus (susi?, pelko) Tulkintapelin jatkumo (pihasusiasetus)
Susikonfliktin ratkaisut Tutkimustehtävä: Kuinka hyödyntää paikallista toimintahalua ja kykyä ja yhteistyössä kehittää susiasioiden hallinnan tapoja ja kannustemekanismeja. Luova vapaus Järkevyys ja sitoutuminen Konfliktin yli
Susikannan hoitosuunnitelman päivitys alkaa 2013 Mahdollistaa riittävän yleisen, ei konkreettisen puitteen, johon osapuolet voivat osallistua ja mahdollisesti myös sitoutua Mutta alueellisella/paikallisella tasolla toiminnallinen katse olisi kohdistettava konkreettiseen, kunkin alueen omaan reviiriin tai omiin reviireihin
Hoitosuunnitelmatyön jalkautuminen Riistaneuvostot ovat strategisia riistapolitiikkaa suunnittelevia ja sidosryhmiä osallistavia toimielimiä Sudensuojelu on suotuisalla tasolla jos Suomessa on 20 25 laumaa
Osana Suomen susikannan hoitosuunnitelman (2005) laadintaa, järjestettiin 30 yleisötilaisuutta (joihin osallistui 1600 ihmistä) Alueelliset riistaneuvostot voisivat susikannan hoitosuunnitelman päivitystyön osana perustaa kullakin laumareviirillään susifoorumin Susifoorumien (aktuaalisten ja potentiaalisten reviirien) kokonaismäärä voisi olla esimerkiksi 30 Hoitosuunnitelma 2.0:n suunnittelussa tilaisuuksien olisi syytä olla foorumeja, ei kuulemistilaisuuksia
Esimerkki/ekskursio
Metsäpeuran palautusistutusten yhteiskunnallisten vaikutusten arviointi Juha Hiedanpää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Paluu susikannan hoitosuunnitelmaan Esimerkki
Alueellisen riistaneuvoston järjestämä susifoorumi #1 Mukaan (vain) noin neljä viisikymmentä osallistujaa Kansalaisyhteiskunnan toimijoita (metsästysseuroja ja kyläyhdistyksiä), intressiryhmiä ja viranomaistahoja kutsutaan arpomalla; varmistetaan edustavuus Tarkastellaan yksin, ryhmissä ja joukkona suden läsnäolon vaikutuksia kyseisellä reviirillä; keskustellaan Kukin osallistuja asettaa vaikutukset merkitysjärjestykseen (Qmetodi) Susifoorumin tulokset toimitetaan osallistujille
Alueellisen riistaneuvoston järjestämä susifoorumi #2 Vaikutusten ja niiden tärkeyden perustalta aletaan luoda reviirikohtaisia, riittävän yleisiä toimintamalleja Ennaltaehkäisevät toimet Yhteislaskennat ja seuranta Kompensaatiot, kannustimet ja niiden rahoituslähteet Voidaan kutsua puolueettomia todistajia kertomaan toimintamallien edellytyksistä ja mahdollisista vaikutuksista Susifoorumi antaa suosituksen jatkotoimenpiteistä kannanhoidon suunnitteluun Toimintamallit ja suunnitelmat kirjataan mahdollisimman konkreettisesti kannanhoitosuunnitelmaan
Myös riistahallinnon on suunniteltava Ennaltaehkäiseviä toimia Yhteistoiminnan tukemista Kompensaatioita, kannusteita ja rahoituslähteitä
Luova vapaus Yhteistyö Kokeet ja kokeilut Omistajuus Maata ja varallisuutta ei varjella, koska ne ovat omaisuutta vaan, koska niitä varjellaan, ne ovat omaisuutta. Daniel W. Bromley, Sufficient Reason, 2006.
Tehty työ (http://fitpa project.blogspot.fi/p/publications.html) Hiedanpää, J. & Ojalammi, S. & Pellikka, J. Meet the parents: emotional regime and the wolf politics in SW Finland. Manuscript. Hiedanpää, J & Pellikka, J. Micro politics and spontaneous order: the wolf in SW Finland. Manuscript. Borgström, S. & Hiedanpää, J. Why some institutional arrangements succeed Voluntary protection of forest biodiversity in Southwest Finland and of the Golden Eagle in Finnish Lapland. Submitted, collection by Earthscan. Hiedanpää, J. & Bromley, D.W. 2013. Decisions without Stakeholders without Apologies Except Under Strict Conditions. Journal of Speculative Philosophy 3: xx xx. Hiedanpää, J. 2013. Institutional misfits: Law and habits in Finnish wolf policy. Ecology and Society 18(1):24. http://www.ecologyandsociety.org/vol18/iss1/art24/
Tehty työ (http://fitpa project.blogspot.fi/p/publications.html) Hiedanpää, J. 2013. Paikallisuuden paradoksi. Teoksessa Björn, I., Jokinen, P., Kotilainen, J., Schuurman, N. & Sireni, M. (toim.) Korpososiologi(aa). Kuopio: University Press of Eastern Finland. 224 238. [pdf] Peltola, T., Ratamäki, O. & Pellikka, J. 2013. Salametsästys ja oikeuttamisen yhteisölliset strategiat. Teoksessa Björn, I., Jokinen, P., Kotilainen, J., Schuurman, N. & Sireni, M. (toim.) Korpisosiologi(aa). Kuopio: University Press of Eastern Finland. 208 223. [pdf] Lähteenmäki, L. 2013. Suden hetkiä mediassa. Tutkimus susiuutisten kerronnastaja susiin liittyvien tunteiden representaatioista lounaissuomalaisissa sanomalehdissä. Pro gradu tutkielma, Turun yliopiston historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos. [pdf] Hiedanpää, J. & Pellikka, J. 2012. Virheen politiikka: Susiasioiden hallinta Varsinais Suomessa. Alue ja ympäristö 41(2), 58 69. Hiedanpää, J. & Bromley, D.W. 2011. The harmonization game: Reason and rules in European biodiversity policy. Environmental Policy and Governance 21, 99 111.
Kiitos! Jani Pellikka ja Sanna Ojalammi