SITO: Talous: Taulukko 1

SITO: Talous: Taulukko 1 Päämäärä 1. Kaupunkikonsern in talous on kestävästi tasapainossa. Valtuustokauden tavoitteet (Espoo-strategia) 1.1. Kaupungin toimintakate ei heikkene vuoden 2009 tasosta. Oma valtuustokauden tavoite Sivistystoimi tekee talousarvion mukaisen tuloksen vuosittain. Mittari / arviointikriteeri Tulostavoite / tavoite 31.12. Toimintakate, Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen. Sivistystoimen toimintakate toteutui alkuperäisen talousarvion mukaisena. 1.2. Kaupunkikonserni n toiminnan kustannustehokku us ja tuottavuus paranee vuosittain 2,5 % ja yksikköhinnat alenevat vastaavasti. Sivistystoimen toiminnan kustannustehokkuus paranee vuosittain 2,5 % ja yksikköhinnat alenevat vastaavasti. Toteutuneet toimenpiteet PKS-yhteisöjen sekä merkittävimpien konserni- ja osakkuusyhteisöjen kanssa on sovittu tuottavuustavoitteista. TULOS Konserniyhteisöjen kanssa on pidetty yhteiset palaverit syksyn kuluessa osana sivistystoimen johtoryhmätyöskentely ä. Taiteen perusopetuksen edustajien kanssa sovittiin yhteistyöstä 23.10. ja koulutuskonsernien kanssa yhteistyökokous pidettiin 6.11.2012. TULOS 1

1.3. Vuosikatteella rahoitetaan 60 % investoinneista vuonna 2012. Investoinnit on sopeutettu kaupungin tulorahoituksen tasoon. Indeksi- ja väestökorjattu toimintakate-% Investointiohjelman sisältö Peruskaupungin tuottavuuden nousu on vähintään 1,5 %. Toimialan tilahankkeet on priorisoitu yhteistyönä tulosyksiköiden kanssa. Sivistystoimen tilahankkeet on priorisoitu yhdelle pitkälle listalle yhteistyössä tulosyksiköiden kanssa. Päivähoidon pisteytys on valmistunut ja sitä on käytetty priorisoinnin perusteena. 1.4. Asukaskohtainen lainamäärä ei ylitä kaupungin lainojen osalta 1800 euroa/asukas ja konsernilainojen osalta 6000 euroa/asukas. 1.5. Kaupunkikonserni n toiminnan ja talouden ohjaus ja hallinta on tehokasta. Ammattikorkeakoulujen kampusratkaisut Metropolia Ammattikorkeakoulun kampusratkaisut ovat tukeneet koulutuksen kehittämistä. Metropolian kampusratkaisuista on annettu lausunto, mutta päätöksiä ei ole vielä tehty. TULOSTAVOITTEEN TOTEUTUMISTA 2

Oph tulosrahoitusmittari; työllistyminen ja jatko-opiskelu 3 Koulutuskuntayhtymä Omnian vaikuttavuus on parantunut. Avustuskriteerit on määritelty kaikissa sivistystoimen lautakunnissa. VOIDAAN ARVIOIDA VASTA PÄÄTÖSTEN JÄLKEEN Vuoden 2012 tulosrahoituksessa työllistyneiden määrä on 45,2% (valmistuneista opiskelijoista) ja jatko-opiskeluun siirtyneiden määrä 1,7%. Vastaavat luvut v. 2011 tulosrahoituksessa olivat työllistyneiden osalta 48% ja jatko-opiskelun osalta 1,3%. Työllistyneiden osalta on heikennystä, mutta vastaavasti siirrytty enemmän jatko-opiskeluun. TULOS OSITTAIN Avustuskriteerit on käsitelty lautakunnissa: Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta 26.1.2012 (Kaupunginhallitus

13.2.2012) Ruotsinkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta 29.2.2012 Kulttuurilautakunta 21.10.2009 Liikuntalautakunta 22.3.2011 Nuorisolautakunta 14.12.2011 Sivistystoimen toiminnan ja talouden ohjaus ja hallinta on tehokasta. Uudistettu koulukohtainen budjetointimalli Koulukohtaista budjetointia on muokattu luomaan edellytyksiä koulun pedagogiselle kehittämiselle. TULOS Koulukohtaista budjettia on kehitetty yhteistyössä rehtoreiden kanssa. Seurantakoulutusta on edelleen järjestetty. Suunnittelutyökalu otetaan käyttöön v. 2013 alusta. Uudistetut sopimukset Siton rooli on tilaaja-tuottajamallissa on määritelty, vastuunjako on selkiytetty ja resurssien allokoinnista on sovittu. Tilaaja-tuottajamalli on kehitysvaiheessa. Palveluliikelaitoksen kanssa tehtävissä sopimuksissa on määritelty roolit, vastuunjaot ja resurssoinnit. 4

5

SITO: Henkilöstö: Taulukko 1 Päämäärä 2. Kaupungilla on osaava, kehittämiseen osallistuva ja uudistumiskykyi nen henkilöstö, joka parantaa työn tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet (Espoo-strategia) 2.1. Johtaminen ja esimiestyö ovat hyvällä tasolla. Oma valtuustokauden tavoite Mittari / arviointikriteeri Tulostavoite / tavoite 31.12. Tyhymatriisin lukuarvo Työhyvinvointi pysyy vähintään vuoden 2011 tasolla. Seurantatiedot saadaan tilanteesta 31.12.2012 helmikuussa 2013. TULOSTAVOITTEEN TOTEUTUMINEN ARVIOIDAAN TILINPÄÄTÖKSEN YHTEYDESSÄ Johtaminen ja esimiestyö ovat hyvällä tasolla sivistystoimessa. Malli on määritetty ja kehittämisohjelman toteuttaminen etenee tavoitteen mukaisesti Espoolainen johtamismalli on määritetty ja kehittäminen käynnistetty. Sivistystoimi on osallistunut aktiivisesti uuden vuorovaikutteisen johtamismallin kehittelyyn ja käyttöönottoon. Työtä jatketaan. Tuloskorttia käyttävien yksiköiden määrä tulosyksiköittäin Tuloskorttien käyttöä laajennetaan tulosyksiköissä. Tuloskortit ovat käytössä sivistystoimessa toimialatasolla ja kaikissa tulosyksiköissä tulosyksikkötasolla. 6

2.2. Henkilöstöja osaamisrakenne tukee palvelujen järjestämisen kehittämistä ja palvelujen tehokasta tuottamista. Sivistystoimen henkilöstöja osaamisrakenne tukevat palvelujen tehokasta tuottamista. Laadittujen suunnitelmien ja osaamisriskikartoitusten kattavuus 100 % tulosyksikkötasolla Osaamisperustainen henkilöstösuunnittelun malli on käytössä kaikissa tulosyksiköissä ja suunnitelma tukee palvelujen järjestämistä. Osaamisperusteiset henkilöstösuunnitelmat on tehty tulosyksikkötasolla suomenkielisen varhaiskasvatuksen ja nuorison tulosyksiköissä ja muissa tulosyksiköissä palvelualuetasolla (vapaa sivistystyö, kaupunkikulttuuri, liikunta, ruotsinkielinen päivähoito ja opetus, suomenkielinen opetus sekä esikunta). 2.3. Jatkuvan parantamisen toimintamalli on käytössä. 2.4. Henkilöstön työhyvinvointi on hyvä ja sairauspoissaolot ovat vähentyneet. Jatkuvan parantamisen toimintatapa on dokumentoidusti käytössä sivistystoimen kaikissa yksiköissä. (T 4.2, 2.1) Sivistystoimen henkilöstön työhyvinvointi on hyvä ja sairauspoissaolot ovat vähentyneet. Jatkuvan parantamisen toimintatapaa toteuttavien yksiköiden määrä Tapaturmataajuus ja työmatkatapaturmataajuu s Jatkuvan parantamisen toimintatapa on käytössä vähintään 70% yksiköistä. Työtapaturmataajuus ja työmatkatapaturmataajuu s on pienentynyt. TULOS Jatkuvan parantamisen toimintatapa on käytössä yli 70 % yksiköistä. Vuoden 2012 tapaturmataajuudet saadaan vasta helmi-maaliskuussa 2013. Työtapaturmataajuus vuonna 2011 on pienentynyt 7,5:een (v. 2010: 8,6) ja 7

työmatkatapaturmataajuu s on pienentynyt 4,4:ään (v. 2010: 5,5). 2.5. Maahanmuuttajat austaisten henkilöiden osuus henkilöstöstä lähenee maahanmuuttaja väestön osuutta espoolaisista. Maahanmuuttajataustaiste n työntekijöiden osuus sivistystoimen henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajaväestön osuutta espoolaisista erityisesti maahanmuuttajien käyttämissä palveluissa. Maahanmuuttajataustaiste n henkilöiden osuus henkilöstöstä, % Maahanmuuttajataustais ten henkilöiden osuus henkilöstöstä kasvaa. TAVOITTEEN TOTEUTUMINEN ARVIOIDAAN HELMI-MAALISKUUSSA 2013 Muunkielisen henkilöstön määrä oli vuoden 2012 lopussa 211 henkilöä. Tämä oli 2,86 % sivistystoimen henkilöstöstä. Vuonna 2011 vastaava luku oli 180 henkilöä, 2,46 % henkilöstöstä. TULOS 2.6. Kaupungilla on korkeakouluja toisen asteen tasoisia harjoittelu- ja työmahdollisuuks ia. Korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten kanssa on solmittu alakohtaisia sopimuksia ja ne ovat konkretisoituneet harjoittelupaikoiksi. 8

SITO: Palvelujen järjestäminen: Taulukko 1 Päämäärä 3.Palvelujen järjestämistä ja palveluverkko a on kehitetty tavoitetila 2020 -konseptin mukaisesti. Valtuustokaude n tavoitteet (Espoo-strategi a) 3.1. Palveluvalikoim a muodostaa ennaltaehkäise vien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, kuntalaisen omatoimisuutta tukevien sekä asiakkaan valinnanvapautt a lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Oma valtuustokauden tavoite Mittari / arviointikriteeri Tulostavoite / tavoite 31.12. Uusi seurantajärjestelmä Uusien perusopetuksen lainsäädännön mukaisten tukimuotojen seuranta on luotu. Esiopetuksen rakenteellisten tukimuotojen seurantamallit on luotu ja otettu käyttöön 2012. Pedagogisten tukitoimien seurantajärjestelmä luodaan lomakkeiden sähköistämisen yhteydessä. Perusopetuksen seurantajärjestelmä on luotu ja se otetaan käyttöön lukuvuoden 2013-2014 alussa. Kulttuurineuvolatoimintaa toteuttaneet toimipisteet, kpl Liikuntapoliittisen ohjelman tavoitteiden toteutuminen 9 Vanhemmuutta tukevia yhteisiä toimintamalleja on luotu. Kuntalaisille on tarjolla matalan kynnyksen TULOS Kulttuurineuvolatoiminta on laajennettu kolmeen neuvolaan. Espoon liikuntapaikkasuunnitelman

vapaa-ajan palveluita, jotka edistävät fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. laatiminen ja terveyttä edistävän toimenpideohjelmien laatiminen on aloitettu. 3.2. Palvelujen järjestämisessä käytetään tuotantotapoja, joilla varmistetaan toiminnan taloudellisuus, vaikuttavuus ja energiatehokku us. Asiakaskäynnit nuorisopalveluiden sosiaaliseen vahvistamiseen tähtäävissä toiminnoissa 3.3. Palvelutuotanto a ja prosesseja kehitetään innovatiivisesti itsepalvelua ja sähköistä asiointia laajentaen Käyttöönotetut palvelut / suunnitellut (%) Uudistetaan palveluprosesseja ja toteutetaan sähköiset palvelut v. 2011 laaditun suunnitelman mukaisesti. Vuonna 2011 tehty kehityssalkku vuoden 2012 töistä sisälsi yhteensä 27 erilaista ja kokoista järjestelmän kehitys- tai hankintatyötä. Näistä 17 oli sähköisiä palveluja, joista 8 oli Espoon 10

Sähköisten palvelujen käytön määrä 11 Kehitetään sähköistä oppimisympäristöä ja parannetaan sähköisen asioinnin mahdollisuuksia. uudelle sähköiselle asiointialustalle tulevia. 16.7 töistä oli toteutettu 3, tekeillä oli 16 ja alkamatta oli 8. 4 työtä jäi vuonna 2012 alkamatta. 2012 aikana toteutui n. 85,2% suunnitellusta. TULOS OSITTAIN Päiväkodeissa käyttöön otettavasta tieto- ja viestintätekniikasta ja sen hyödyntämisestä on laadittu suunnitelmia MeKastus-hankkeessa yhteistyössä sivistystoimen tietohallinnon kanssa. Hanke jakaantuu kolmeen alihankkeeseen: tieto- ja viestintätekninen infrastruktuuri suomenkielisen varhaiskasvatuksen yksiköissä, lasten mediakasvatus ja tieto- ja viestintätekniikka päivähoidon arjessa ja tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen päivähoidon henkilöstön

työssä. Kaikista hankkeen osioista on tehty suunnitelma, joka päivittyy työskentelyn edetessä. Varhaiskasvatukseen on laadittu suunnitelma tietokoneiden lisäämiseksi henkilökunnan käyttöön. Kevään aikana suunnitelma on toteutettu 4 päiväkodin osalta. Henkilökunnan käytössä jokaisessa lapsiryhmässä oma tietokone. Henkilöstön käytössä on 33 työasemaa enemmän kuin vuodenvaihteessa. 3.4. Palveluverkkoa suunniteltaessa lähtökohtana pidetään kaupungin tarkastelua kokonaisuutena sekä palveluverkon jakautumista lähipalveluihin, Suunnitelma on käsitelty kaupunginhallituksessa. Palvelujen järjestämisen tavoitetilan pohjalta tarkennetaan suunnitelma palvelujen sijoittumisesta. Palvelujen sijoittuminen otetaan huomioon jo kaavasuunnitteluvaihees sa sekä metroasemien palvelutorien suunnittelussa mm. Matinkylän palvelutori. TULOS OSITTAIN 12

alueellisiin palveluihin, kaupunkitasoisii n ja seudullisiin palveluihin huomioiden eri kieliryhmien tarpeet. Päätöksenteon pohjaksi arvioidaan eri vaihtoehtojen ilmastovaikutuk set. 3.5. Epätarkoituksen mukaisista yksiköistä luovutaan ja toimintoja yhdistetään suuremmiksi kokonaisuuksik si ilmastovaikutuk set huomioiden. Toimenpideohjelma laadittu Toteutuneet muutokset 13 Investointiohjelman yhteyteen on laadittu toimenpideohjelma palveluverkon tehostamiseksi. Epätarkoituksenmukaisista tiloista luovutaan, kun toimintaan soveltuvia tiloja on saatavilla hyvien liikenneyhteyksien päässä. Toimenpideohjelma on laadittu investointiohjelman yhteyteen. TULOS Epätarkoituksenmukaisista tiloista on luovuttu varhaiskasvatuksen osalta, kun uusia tiloja on saatu.

3.6.Suomenkieli sten, ruotsinkielisten ja muiden kieliryhmien palvelut voivat sijoittua yhteisiin toimitiloihin. 3.7. Palveluja tuotetaan yli kuntarajojen. Toteutuneet toimenpiteet Pääkaupunkiseudulla valmistaudutaan toteuttamaan varhaiskasvatuspalvelut yli kuntarajojen vuoden 2012 aikana. Varhaiskasvatuspalveluj a on saatavissa yli kuntarajojen, mutta tarve on osoittautunut vähäiseksi. PKS yhteisen hakujärjestelmän kehittäminen ei ole edennyt. 3.8. Tilasuunnittelus sa parannetaan toiminnan ja tilojen käytön taloudellisuutta, muunneltavuutt a ja energiatehokku utta sekä yhteiskäyttöma hdollisuuksia. TULOSTAVOITE EI OLE 14

3.9. Hallinto- ja palvelutoimitiloj en tilatehokkuutta parannetaan. 3.10. Kaupunkikonser nin sisäiset palvelut ovat tehostuneet merkittävästi. Sivistystoimella on toimialatasoiset sopimukset kaupungin sisäisten palvelujen tehokkaasta ja laadukkaasta tuottamisesta. Lisäksi sivistystoimen sisäisiä palveluita tehostetaan. (T 4.1, 5.3) Uudistetut sopimukset Sivistystoimen sopimustilanne kaupungin sisäisten liikelaitosten kanssa on ajanmukaistettu niin, että turvataan kustannustehokkuus ja laatu. Sivistystoimen edustaja on osallistunut sisäisten palvelujen ohjausmallin suunnitteluun ja sopimuksiin on kirjattu reklamaatiotavat ja sanktiot. Uusien keskitettyjen palvelujen laadun seurantaan ja kehittämiseen on luotu malli. 3.11. Palveluiden arviointiin on laatu-, asiakastyytyväi syys- sekä taloudellisuusja tuottavuusmittar it. Sivistystoimessa on käytössä keskeisten palvelujen taloudellisuus-, tuottavuus-, laatu- ja asiakastyytyväisyysmittarit. Keskeisille palveluille on laadittu ja sovittu mittaustavat Yhtenäiset mittaustavat ovat käytössä. Sivistystoimessa on sovittu mittaustavat opetuksen ja varhaiskasvatuksen osalta, hyödynnetään mm. Kuntaliiton vertailutietohankkeen mittareita ja vertailutietoa sekä päivähoidon kuusikkovertailua. 15

SITOn itsearviointijärjestelmän kuvaus Sitossa käytettävää itsearviointijärjestelmää on selkeytetty. TULOS Sivistystoimen johtoryhmä teki päätöksen, että sivistystoimi siirtyy vuonna 2013 CAF-mallin käyttöön, kun uusi versio on käytettävissä. 3.12. Kestävä kehitys ja ympäristökriteer it on otettu huomioon palveluja tuotettaessa ja hankittaessa. Toteutuneet toimenpiteet Kestävän kehityksen periaatteita sovelletaan omassa palvelutuotannossa. Kestävän kehityksen periaatteita on kehitetty ja otettu käyttöön sivistystoimen tulosyksiköissä mm. 75% päiväkodeista, 50%:iin kouluista on koulutettu ekotukihenkilö. Toimintasuunnitelman toteutuminen Regional Centre of Expertise for Sustainable Development (RCE) -hanketta kehitetään toimintasuunnitelman mukaisesti. Kestävän kehityksen -hanke on edennyt toimintasuunnitelman mukaisesti ja hanke on huomioitu tulosyksiköiden tuloskortissa. 3.13.Palvelut järjestetään siten, että lapsilla ja Toimintasuunnitelman toteutuminen Pedagogisen toiminnan Global Education Leaders' Kouluttajakoulutus on järjestetty ja opettajia on 16

nuorilla on mahdollisuus saavuttaa tulevaisuudessa tarvittavaa osaamista. Lastentarhanopettajien osuus kasvatushenkilöstöstä Program (GELP) -hanke etenee toimintasuunnitelman mukaisesti. Yli 3-vuotiaiden lasten kasvatushenkilöstön koulutustasoa on nostettu lisäämällä lastentarhanopettajien osuutta päiväkodeissa. koulutettu. GELP etenee suunnitellusti. Talousarvion yhteydessä muutettiin 20 lastenhoitajan vakanssia lastentarhanopettajan vakansseiksi. Elto/lto:n osuus on noussut 37,8 5:sta 39,1 %:iin. 3.14 Selkiytetään sivistystoimen toimintamallia uudistamalla prosesseja. Keskeiset prosessit Keskeiset prosessit on määritelty ajanmukaisiksi. Sivistystoimen keskeisten prosessien määrittelyä ei tehty, koska valtuustokauden vaihtuessa luottamusorganisaation muutosten johdosta tulee muutoksia myös sivistystoimen organisoinnissa. TAVOITE EI OLE 17

SITO: Asiakas ja kaupunkilainen: Taulukko 1 Päämäärä 4. Espoolaiset ovat entistä aktiivisempia ja omatoimisempi a huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöst ään. Palvelumme laatu säilyy hyvänä molemmilla kotimaisilla kielillä. Valtuustokauden tavoitteet (Espoo-strategia) 4.1. Espoolaiset kokevat asuinalueensa, yhteisönsä ja kaupunkikeskuks et turvallisina. 4.2. Espoolaisten mahdollisuudet osallistua palveluiden ja lähiympäristönsä kehittämiseen ovat lisääntyneet. Oma valtuustokauden tavoite Koulut, kirjastot, nuorisotilat ym. sivistystoimen tilat ovat turvallisia toiminnan keskuksia. Vuorovaikutteisia mahdollisuuksia osallistua sivistystoimen palvelujen kehittämiseen on lisätty. Mittari / arviointikriteeri Tulostavoite / tavoite 31.12. Koulujen itsearviointi 18 Oppilaat kokevat oppimisympäristönsä turvallisena. Uudet vaikuttamiskanavat Kuntalaisten osaamisresurssia on hyödynnetty palveluiden kehittämisessä. Turvallisuusohjelmat on päivitetty ja koulutusta on järjestetty. Espoo-tarinan materiaali ei ollut vielä käytettävissä kuntalaisselvittelyä varten. Sivistystoimessa on opinnäytetyöntekijä valmistelemassa palvelumuotoilun hyödyntämistä palveluiden kohdentamisessa. TAVOITE EI OLE

4.3. Lasten, nuorten ja ikäihmisten hyvinvointia on parannettu. Käytäntöjä, jotka tukevat lasten, nuorten ja ikäihmisten hyvinvointia, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä on vahvistettu. Ilman toisen asteen koulutuspaikkaa jääneet/tarjotut lisäopetuspaikat/ paikan vastaanottaneet Kaikille ilman toisen asteen koulutuspaikkaa jääneille tarjotaan lisäopetuspaikkaa tai muuta koulutusta. Kaikille ilman toisen asteen opiskelupaikkaa tarjottiin ammattistarttia tai lisäopetuspaikkaa, 207 opiskelijaa valittiin suomenkieliseen opetukseen. Lisäksi ohjattiin nivelvaiheen opetukseen oppilaat, jotka eivät hakeneet jatkopaikkaa. TULOS 4.4. Maahanmuuttajat kotoutuvat nopeasti ja asuinalueita eheyttävästi ja maahanmuuttajie n työllisyysaste on kasvanut. 4.5. Espoolaiset hoitavat suurimman osan asioinnistaan sähköisesti. 4.6. Espoolaiset ovat tyytyväisiä kaupungin järjestämiin Maahanmuuttajien kotoutumista on edistetty tarjoamalla kieli- ja muuta koulutusta sekä vapaa-ajan toimintaa erityisesti yhdessä kantaväestön kanssa. Sivistystoimen sähköisten palvelujen käyttö on lisääntynyt. Espoolaiset ovat tyytyväisiä sivistystoimen järjestämiin palveluihin. Laaja asuinkuntaindeksi (asteikko 1-5) 3,57 v. 2009, 3,56 v. 2010, Asukkaiden tyytyväisyys on vähintään edellisen mittauksen tasolla. Laajan asuinkuntaindeksin lukuarvo 3,59 on samaa tasoa kuin 19

palveluihin. 3,60 v. 2011 edellisvuonna. Kyselyjen tulokset Pääkaupunkiseudun yhteisen perusopetuksen 2. luokkalaisille ja huoltajille osoitetun palvelukykykyselyn tulokset ovat vähintään samalla tasolla kuin naapurikunnissa. TULOS Tulokset olivat keskimäärin hieman PKS-keskiarvon yläpuolella. 20

SITO: Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kestävän kehityksen kaupunki: Taulukko 1 Päämäärä 5. Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset ja yritykset juurtuvat Espooseen. Valtuustokauden tavoitteet (Espoo-strategia) 5.1. Yliopistot ja ammattikorkeako ulut muodostavat yhtenäisen kansainvälisiä opiskelijoita ja tutkijoita houkuttelevan kampusverkosto n. 5.2. Otaniemi - Keilaniemi - Tapiola - Suurpelto -kokonaisuutta kehitetään tieteen, taiteen, talouden (T3) ja liikunnan monipuolisena keskittymänä sekä puutarhamaisena asuinalueena. 5.3. Otaniemen innovaatioympäri Oma valtuustokauden tavoite Ahertajankulmasta, kulttuurikeskuksesta, teatteritalosta, Opinmäestä ja Tapiolan urheilupuistosta ratkaisut on sivistystoimen osalta tehty. (T 6.2) Mittari / arviointikriteeri Tulostavoite / tavoite 31.12. Tehdyt ratkaisut 21 Tapiolan urheilupuiston, Teatteritalon ja kulttuurikeskuksen ratkaisut sekä suunnitelmat Ahertajankulmasta on sivistystoimen osalta tehty. Tapiolan Urheilupuiston kaava on tehty. Kaavaesitys mahdollistaa suunnitellut liikuntahankkeet. OSITTAIN

stö tuottaa kasvuhakuisia yrityksiä ja maailmanluokan palveluinnovaatio ita. 5.4. Kaupunki osana metropolialuetta on tieteen, taiteen ja talouden yhdistämisen vetovoimasta tunnettu edelläkävijä merkittävimpien kansainvälisten verkostojen ja kaupunkiseutuje n keskuudessa. Sivistystoimen kannalta merkittävimmät kansainväliset verkostot ja kaupunkiseudut on tunnistettu ja määritelty ja kansainvälinen yhteistyö on aktiivista. Kansainvälisen toiminnan määrä Kansainvälinen toiminta on aktiivista ja tukee sivistystoimen toiminnan tavoitteita. Pohjamateriaalia ei ollut vielä käytettävissä sivistystoimen kansainvälisiä linjauksia varten. TAVOITE EI OLE 5.5. Asunto- ja tonttitarjontaa koskevan aiesopimuksen mukaiset tavoitteet on toteutettu. 5.6. Joukkoliikenneyh teyksiä 22

palvelukeskittymi in parannetaan, joukkoliikenteen kulkutapaosuus kasvaa ja Helsingin seudun liikennejärjestelm än aiesopimuksen mukaiset tavoitteet on toteutettu. 5.7. Kaupungin elinvoimaisuutta on vahvistettu eheyttämällä kaupunkirakenne tta kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. 5.8. Yritystoiminnan kasvu on vahvistanut kaupungin tulopohjaa. 5.9. Palveluverkko rakentuu Toteutuneet toimenpiteet Suurten palvelujen tilatarve- ja yksikkökokomitoitus on 23 Yksikkömitoitusta on tarkistettu tarveselvitysten

junaradan, tulevan metron ja muiden keskeisten joukkoliikenneyht eyksien varteen suurten asiakasvirtojen läheisyyteen. tarkistettu. Toteutuneet toimenpiteet Metron asemaseutujen kaupungin palvelujen sijoittumissuunnitelmat on laadittu. yhteydessä mm. Tapiolan koulu. TULOS OSITTAIN Matinkylän palvelutorin suunnittelussa on sivistystoimen palvelutarve otettu huomioon Meri-Matin koulun, yhteispalvelun ja kirjaston osalta. Kaupunkitason työryhmän työn tuloksena on esitetty vaihtoehdot palvelujen sijoittumiseen. 5.10. Kasvihuonepääst öt vähenevät vuosittain ilmastostrategian tavoitteiden mukaisesti. CO2-päästöjen kehitys Kasvihuonepäästöt vähenevät vuosittain ilmastostrategian mukaisesti. TULOS Kasvihuonepäästöjen vähenemistä koskeva tavoitteen toteutuminen voidaan arvioida vasta keväällä 2013, kun vuoden 2012 päästölaskenta valmistuu. 24

TAVOITTEEN TOTEUTUMINEN ARVIOIDAAN KEVÄÄLLÄ 2013 25