KEURUUN KAUPUNKI MT 621 ETELÄOSAN OSAYLEISKAAVA

1 KOKKOLA 27.9.2016 KEURUUN KAUPUNKI MT 621 ETELÄOSAN OSAYLEISKAAVA KAAVAN LAATIJAN VASTINEET ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN MT621 eteläosan alueen osayleiskaavaehdotus päivämäärällä 23.2.2016 on ollut yleisesti nähtävillä 2.5.2016 1.6.2016 välisen ajan. Seuraavaan on kirjattu tiivistetysti ehdotusvaiheen lausunnot (9 kpl) ja kirjalliset muistutukset (3 kpl) sekä kaavan laatijan vastineet. 1. LAUSUNNOT 2. MUISTUTUKSET 1. LAUSUNNOT: 1.1 Keski-Suomen museo, 27.4.2016 Keski-Suomen museolla ei ole huomautettavaa osayleiskaavaehdotuksesta arkeologisen kulttuuriperinnön eikä rakennetun kulttuuriympäristön osalta. 1.2 Keski-Suomen liitto, 25.5.2016 Keski-Suomen liitto viittaa kaavaluonnoksista antamaansa lausuntoon ja toteaa, että lausuttavana olevat kaavaehdotukset voidaan katsoa maakuntakaavan mukaisiksi. Liitto kuitenkin toteaa, että mt621 eteläosan kaavaehdotuksessa ei ole juurikaan tarkasteltu sen aiemmissa lausunnoissa tuomia kysymyksiä eli uuden asutuksen sijoittumista suhteessa muuhun kaupunkirakenteeseen ja ratkaisujen liikenteellisiä vaikutuksia. 1.3 Ähtärin kaupunki, 13.5.2016 Kaavaehdotuksesta ei ole huomautettavaa 1.4 Keski-Suomen ELY-keskus, 6.6.2016 Viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikkoihin kuuluvat vesialueet on osoitettu omalla merkinnällään. Merkintään tulisi vielä lisätä kaavamääräys, joka kieltää viitasammakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentämisen ja hävittämisen.

2 Luontoselvityksessä tuodaan esiin paikallisesti arvokkaana linnustokohteena Suolahdenjärven Kaivoslahti. Tuoreimman lintujen uhanalaisarvioinnin (2015) perusteella Kaivoslahden linnustossa pesii lukuisia valtakunnallisesti uhanalaisia lajeja, kuten erittäin uhanalaiset nokikana ja tukkasotka, vaarantuneet naurulokki ja haapana sekä silmälläpidettävä silkkiuikku. Kaivos lahden osalta tulisi vielä harkita kohteen linnustoarvon tuomista esiin esimerkiksi osoittamalla lahti kaavaan tärkeänä lintualueena säilytettävän alueen osana. ELY-keskus on kiinnittänyt luonnosvaiheen lausunnossaan huomiota mm. melun leviämiseen ja siitä annettaviin kaavamääräyksiin ja esittänyt kaavamääräyksen lisäämistä rakenteiden ja rakennusten sijoittelun osalta sekä piha-alueiden suojauksen osalta melualueelle rakennettaessa niin, että määräys koskettaa myös olevien rakennusten laajentamista ja uudistamista. Melumääräystä ei ole lisätty kaavamerkintöihin ja määräyksiin. ELY-keskus esittää edelleen melumääräyksen osoittamista melualueelle tai sen läheisyyteen rakennettaessa ja huomauttaa luonnosvaiheen lausuntonsa tavoin, että ELY-keskus ei vastaa melusuojauksesta rakennettaessa olemassa olevan maantien melualueelle. Luonnonsuojelulaki kieltää viitasammakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämisen ja heikentämisen. Merkintään voidaan lisätä lause, että lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei saa heikentää tai hävittää. Kaivoslahden linnustokohde on huomioitu kaavaa laadittaessa. Kaivoslahden alueelle voidaan merkitä linnustollisesti arvokas kohde merkintä. Uutta asutusta ei ole osoitettu melualueelle, joten melumääräyksen lisääminen ei ole tarpeen. 1.5 Keurusseudun Luonnonystävät ry, 26.5.2016 Uudistamme luonnosvaiheessa esittämämme vaatimukset rantarakennusoikeuden pienentämisestä ja haja-asutuksen vähentämisestä sekä vaadimme luonnosvaiheen jälkeen poistetun MYmerkinnän kaavamääräyksen palauttamista. Kaavaehdotukseen on tehty joitain muutoksia luonnosvaiheesta. Merkittävin on MY-merkinnän kaavamääräyksen Alueella ei saa tehdä avohakkuita eikä rantoja rajaavaa puustoa saa kokonaan poistaa (MRL 41 2 mom.). Rakennusoikeus on siirretty rakentamisen salliville AO-, AM- ja RAalueille. poistaminen. Tämä merkintä tulee palauttaa. Lisäksi esimerkiksi metsien luontoarvoja edistävä MY/me merkintä on muutettu väljäksi MY/mo merkinnäksi. Alueella on myös tehty metsähakkuita luonnosvaiheen jälkeen, mikä on heikentänyt aiemmin esittämiämme päätien itäpuolisia liito-orava-alueita. Kaavaehdotuksessa on hyvin huomioitu useita arvokkaita luontokohteita MY/lisämääre - merkinnöin. Vaikka MY-merkintöjen määrä on kiitettävää, ovat niiden kaavamääräykset heikkoja. Näin laajoissa kaavoissa tärkeimmät luontokohteet tulisi merkitä SL-merkinnöin, sillä toistaiseksi vain SL-merkintä näyttää vakiinnuttaneen asemansa pysyvyydeltään rakentamisen kaavamerkintöihin verrattavana luontoarvojen säilyttäjänä. Rantarakennusmitoituksena 8 rakennusta kilometrille on liian suuri. Rantarakentaminen tulee mitoittaa uudestaan tiheydellä 5 tai 6 rakennusta kilometrille, joita Keuruulla on käytetty aiemmin useissa kohteissa. Rantarakennusmitoitusta ei tule kasvattaa missään osissa Keuruuta, sillä jo nykyisten vapaiden tonttien rakentamisella menetetään monen rannan rauha peruuttamattomasti. Vapaat rannat ovat tärkeitä sekä luonnon monimuotoisuudelle että virkistyskäytölle. Alle 200 metrisillä vapailla rantapätkillä sekä retkeilijät että monet eläinlajit tuntevat vielä olevansa huvilan takapihalla. Kaavaehdotuksessa on edelleen noin 30 uutta sisämaan rakennuspaikkaa Hartunlammelta Uskalinsalmelle menevän sähkölinjan pohjoispuolella, kaukana olemassa olevista asunnoista ja infrasta. Tällaisesta asutuksen hajasijoittamisesta on yleisesti jo aikaa sitten luovuttu, koska se lisää liiken-

3 nettä ja kustannuksia sekä on kestävän kehityksen linjausten vastaista. Kaavassa merkityt paikat luovat kunnalle vastuuta tuottaa palveluita, kuten vesijohdon ja viemärin, tiet, sähköt sekä koulukyydit. Ihmisillä on tapana vaatia palveluja kauaksikin kyläkeskuksista. Resurssit tulee käyttää nykyisten kylien palveluiden säilyttämiseen. Hartunlampi-Uskalinsalmi -linjan pohjoispuolelle ei tule ohjata lisää asumista. Hakkuukiellon on katsottu olevan kohtuuton, eikä avohakkuukieltomääräystä täten palauteta MY-merkinnän määräyksiin. MY/me merkintään liittyi maisematyölupavelvoite, jonka katsottiin olevan kohtuuton maanomistajille. ELY-keskuksen lausunnon mukaisesti merkintää muutettiin siten, että kaavamääräyksestä tulee esille suojelun vapaaehtoisuus. MY/mo merkinnän alueet ovat mahdollisia METSO-kohteita, joissa suojelu perustuu maanomistajan vapaaehtoisuuteen. Suojelun vapaaehtoisuutta ei ole syytä rajoittaa, mutta kohteet on kuitenkin haluttu tuoda ilmi kaavakartalla. Täten merkinnän katsotaan olevan tarkoituksenmukainen. SL-merkinnän käyttö edellyttäisi luonnonsuojelulain nojalla perustettua tai perustettavaksi tarkoitettua luonnonsuojelualuetta. MY-merkinnällä osoitetut alueet eivät kuitenkaan ole luonnonsuojelualueita eikä niitä ole tarkoitettu perustettavaksi luonnonsuojelualueiksi. Tämän takia SL-merkintää ei voida käyttää ja MY-merkinnän voidaan katsoa olevan riittävä turvaamaan alueen luontoarvot. Mitoitusta 8 rantarakennuspaikkaa/ rvkm on käytetty maanomistajien tasapuolisen kohtelun vuoksi alueen kestokykyyn nähden. Mitoitusta puoltaa rannan taustalla sijaitseva pysyvä asutus, verrattuna erämaavesistöihin, joissa mitoituksen tulee olla pienempi. Rantarakentamisen mitoitus luontoarvojen näkökulmasta vaihtelee. Toisinaan tiheämpi mitoitus toisaalla turvaa luontoarvoja toisaalla. Parhaimmillaan useiden luontoarvojen kokonaisuudet sijoittuvat pitemmälle vapaan rannan osuudelle, mutta luontoarvot huomioidaan aina kuitenkin tapauskohtaisesti suojeluperusteiden ja vaikutusten mukaisesti. Osayleiskaavassa on määritetty kylävyöhykkeen ja maa- ja metsätalousvaltaisen vyöhykkeen rajat. Uutta rakentamista ei ole osoitettu kylävyöhykkeen ulkopuolelle. 1.6 Keuruun kaupunki; Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimisto, 31.5.2016 Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimistolla ei ole osayleiskaavaehdotuksista huomautettavaa. 1.7 Keuruun Lämpövoima Oy, 20.4.2016 Keuruun Lämpövoima Oy:llä ei ole toimintaa kaavaehdotusten alueilla. 1.8 Keuruun Sähkö Oy, 25.4.2016 Keuruun Sähkö Oy haluaa huomauttaa, että kaavoitusalueella meneviä 20 kv johtoja, muuntamoita ja muita verkon osia ei tulla siirtämään kaavan perusteella. Johdot ja rakenteet uusitaan kunnon

4 ja käyttöiän perusteella. Mikäli rakenteita tarvitsee kaavamuutoksen myötä tai muun myöhemmän syyn vuoksi siirtää nykyiseltä paikaltaan, tulee siirtoa haluavan tahon maksaa siirrosta aiheutuvat kustannukset. Olemassa olevien rakenteiden tarvitsemat johtokadut ja turva-alueet tulee huomioida alueen suunnittelussa ja aikanaan alueen rakentamisessa. Lisäksi Keuruun Sähkö Oy toivoo kaavaan varttavan Myllymäentien varteen reitti keksijännitejohdolle. Lisäksi toivomme huomioitavan rakennuspaikkojen sähköistämisen vaatimat reitit ja muuntamopaikat. Keuruun Sähkö haluaa myös huomauttaa, että kaavakartassa näkyvistä keskijännitejohdoista osa on jo purettu ja korvattu maakaapeleilla, ja lisäksi puretaan seuraavan vuoden aikana. Liitekartassa merkitty puretut ja purkuun tulevat johdot. Kaavassa on osoitettu nykyiset sähkölinjat ja ne on huomioitu alueen suunnittelussa. Myllymäentien varteen jää rakentumaton alue, johon voidaan rakentaa keskijännitejohto. Puretut sähkölinjat voidaan poistaa kaavakartalta.

5 1.9 MTK-Keurusseutu, 27.5.2016 Kaavaselostus on kattava ja kaavan vaatimat selvitykset on tehty perusteellisesti, varsinkin suunnittelualueen luonnonympäristön ja eläimistön osalta. Nämä selvitykset ovatkin ohjanneet vahvasti kaavamerkintöjen ja määräysten valikoimaa ja sisältöä. MY, MY/xy Selostuksessa tuodaan esiin luontoselvityksen yhteydessä löydettyjä kohteita, joista osa kaavaehdotuksen mukaan merkittäisiin kartalle maa- ja metsätalousvaltaisella alueella käsittääksemme arvokkaina luontokohteina MY-merkinnällä lisämääreineen. Emme pidä tarpeellisena tällaisten lisämääreiden mukaan ottamista kaavamerkintöihin, koska tämän tyyppisin alueisiin joudutaan metsänkäyttöilmoitusten yhteydessä kiinnittämään huomiota joka tapauksessa Metsälain mukaisesti tai muun lainsäädännön vuoksi. Erityisillä kaavamääräyksillä niihin ei ole tarpeen puuttua. Ne kohteet myös arvioidaan em. lainsäädännön kriteerein. Tätä yleiskaavaa varten tehdyt luontoselvitykset eivät luultavasti ole täysin samoin kriteerein tehtyjä. MY/mo merkinnällä varustetut kohteet tarkoittavat ilmeisesti luontoselvityksessä löydettyjä potentiaalisia METSO-kohteita. Luontoselvitys tuo toki apua maanomistajille mahdollisten METSOkohteiden tiedostamiseen ja selvitettynä tausta-aineistona kannustaa ehkä vapaaehtoisten sopimusten tekemiseen, mutta emme pidä perusteltuna merkitä näitä MY/mo kohteita kuitenkaan kaavakartalle. MY/mo merkintä on siten tarpeeton. On muistettava, että METSO-ohjelma perustuu täysin maanomistajien vapaaehtoisen suojelutoimenpiteiden ja sopimusten piiriin. Liito-oravan (lisääntymis-/) ja/tai elinympäristö MY-lo merkintä ja aluevaraukset on tehty vastoin Ympäristöministeriön (YM) ja Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) ohjeita. YM on antanut kunnille erilliset ohjeet liito-oravan huomioon ottamiseksi kaavoituksessa. Yleiskaavojen osalta YM:n ohjeissa liito-oravan suojelua lähestytään siten, että jos yleiskaavassa on tarkoitus esittää joitakin luontoa suuresti muuttavaa maankäyttömuotoa liito-oravan esiintymiselle suotuisalla alueella, olisi lajin lisääntymis- ja levähdyspaikat pyrittävä kartoittamaan ja rajaamaan mahdollisimman tarkasti maastossa. Normaalin metsätalouden jatkaminen nykyisen lainsäädännön puitteissa ei täten vaadi yleiskaavaan MY/lo tyyppisiä aluevarauksia. Kaavamerkintä ja siihen liittyvät määräykset ovat pysyviä ja jäävät alueelle voimaan, vaikka jokin suojeltavan lajin yksilöt luontaisen liikkumisen vuoksi poistuisivatkin alueelta. Näemmekin parempana käytäntönä tukeutua voimassa oleviin suojelusäädöksiin ilman kaavamerkintää ja siihen liittyviä aluevarauksia. Kaavavalmistelun luontoselvityksillä on toki käyttöarvoa tausta-aineistona viranomaisille ja metsäalan toimijoille mm. metsänkäyttöilmoituksiin liittyvässä harkinnassa ja metsätalouden toimenpiteitä suunniteltaessa. YM on suosittanut myös, että liito-oravan suojelemiseksi voidaan perustaa luonnonsuojelualue. METSO-ohjelma voi myös tarjota vapaaehtoisen suojelun keinoja. Nämä molemmat väylät mahdollistavat maanomistajalle luonnonsuojelusta korvauksen ja palvelevat luonnonsuojelua pidemmällä tähtäimellä paremmin kuin maanomistajalle kohtuutonta haittaa aiheuttavat ja vaille korvausta jättävät kaavamääräyksien tyyppiset pakkokeinot. Myös MY/lo merkintään esitetty maisematyölupavaatimus kaikille tällä merkinnällä varustetuille kohteille on kohtuuton maanomistajan/hakkuiden haltijan näkökulmasta. Edelliseen perustuen esitämme, että yleiskaavaan ei oteta käyttöön MY/lo merkintää. Samoin perustein esitämme, että kaavaselostuksen kohdassa 8.2. mainittu viitasammakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen (MY/vs) kaavamerkintää ei käytetä yleiskaavassa. MY/vs merkintää ei tosin löydykään kaavamerkinnät ja määräykset liitteestä, vaikka merkinnästä on maininta ehdotusvaiheen kaavaselostuksessa. luo-x Metsälainsäädäntö turvaa pienimuotoiset erityisen arvokkaat metsäluonnon monimuotoisuuskohteet. Metsälain mukaan tällaisen arvokkaan kohteen käsittelyssä on turvattava näiden ominaispiirteiden säilyminen. Luo-merkinnät kaavoissa ovat epämääräisiä niin ymmärrettävyyden, yksiselitteisyyden kuin oikeusvaikutustenkin osalta. Myös ympäristöministeriö ohjeistaa käyttämään luomerkintöjen sijaan mieluummin MY-merkintää, jonka oikeusvaikutukset tulevat metsälain kautta. MA MA-merkintään liittyy määräys "Maa- ja metsätalouteen liittyvä täydennysrakentaminen on alueella sallittu". Näkemyksemme mukaan tämä määräys estää asuinrakentamisen näillä alueilla. Näin

6 jyrkkä rakentamisrajoitus ei ole perusteltavissa, koska se loukkaa maanomistajan oikeuksia ja tasa-arvoista kohtelua. Lisäksi määräys osittain myös kumoaa itseään, estämällä maaseutuelinkeinoja tukevaa asuinrakentamista. Rajanveto siitä, millainen asuminen tukee elinkeinoja on keinotekoinen ja käytännössä vaikea toteuttaa. Täten kyseinen määräyksen kohta on poistettava. Kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle tulee jättää näillä alueilla mahdollisuus tapauskohtaiseen harkintaan rakennuslupia myönnettäessä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Yleiskaava on luonnonsuojelulain tarkoittama suunnitelma, josta on arvioitava 65 :ssä tarkoitetut vaikutukset. Myös luonnonsuojelulaissa tarkoitetut luontotyypit ja säännös erityisesti suojeltavista lajeista sekä luontodirektiivin liitteessä IV(a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämis- tai heikentämiskielto on otettava huomioon yleiskaavaa hyväksyttäessä. Luonnonsuojelulain nojalla perustettu maisema-alue on otettava huomioon yleiskaavoituksessa. Tehdyissä selvityksissä esiin tulleet erityiset ympäristöarvot on osoitettu osayleiskaavassa MY/lisämääre merkinnöin. ELY-keskuksen lausunnon mukaisesti MY/me -merkintää muutettiin MY/mo merkinnäksi siten, että kaavamääräyksestä tulee esille suojelun vapaaehtoisuus. MY/mo merkinnän alueet ovat mahdollisia METSO-kohteita, joissa suojelu perustuu maanomistajan vapaaehtoisuuteen. Suojelun vapaaehtoisuutta ei ole syytä rajoittaa, mutta kohteet on kuitenkin haluttu tuoda ilmi kaavakartalla, jotta kohteet tulee huomioiduksi myös jatkossa. Täten merkinnän katsotaan olevan tarkoituksenmukainen. MY/lo merkinnällä on osoitettu havaittuja liito-oravan elinympäristöjä. Selvitysalueen liitooravan kannalta arvokkaat kohteet on kartoitettu hankealueen luontoselvitysten yhteydessä sekä myöhemmällä tarkistuskäynnillä. Lisäksi olemassa olevat tiedot lajin esiintymisestä on tarkistettu Ely-keskuksesta. Liito-orava on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu laji. Liitooravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain nojalla kielletty. Kaavaa laadittaessa liito-oravien mahdollinen esiintyminen ja kaavan vaikutus niihin on selvitettävä. Havaitut liito-ravien lisääntymis- ja levähdyspaikat on tämän vuoksi osoitettu kaavakartalla. Kaavamääräys ei sisällä vaatimusta maisematyöluvasta. Vt 18 ja mt 621 osayleiskaavalla sekä mt 621 eteläosan osayleiskaavalla on yhteinen kaavaselostus. Kaavat ovat kuitenkin toisistaan erillisiä. Vt 18 ja mt 621 osayleiskaavassa ei ole osoitettu viitasammakoiden MY/vs kaavamerkintää, mutta merkintää on käytetty mt 621 eteläosan osayleiskaavassa. Viitasammakko on EU:n luontodirektiivin suojaama laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei saa hävittää. Täten lajin esiintyminen tulee selvittää maankäytön suunnittelussa. Havaitut viitasammakon elinympäristöt on osoitettu kaavakartalla. Luo-merkintää ei ole käytetty mt621 osayleiskaavassa. Merkintää on käytetty vt18 ja mt621 osayleiskaavan puolella. Lausunnossa mainittu MA-merkinnän määräys on vt18 ja mt 621 osayleiskaavassa. Mt621 osayleiskaavassa on kuitenkin vähän vastaava kaavamääräys, jossa MA-alueella sallitaan haja-asutusluonteinen sekä maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. MA-merkintä ei itsessään ilman erillistä kaavamääräystä mahdollista rakentamista. Merkintää käytetään alueilla, joilla ei yleensä sallita rakentamista lainkaan. Kaavamääräyksellä on kuitenkin haluttu sallia alueelle maa- ja metsätalouteen liittyvä täydennysrakentaminen.

7 2. MUISTUTUKSET: 2.1 Jorma Sammallahti, 19.5.2016 Haen alueeni 249-410-22-639 osalta muutosta osayleiskaavaan. Tein jo vuonna 2014 esillä olleeseen osayleiskaavaehdotukseen muutosta alueen rakennuspaikoista, mutta se ei tunnu olevan toteutumassa kohdallani. Hain muutosta 80-90-luvun vaihteessa Ikäheimosen tekemän osayleiskaavaluonnoksen mukaiseksi. Haluan edelleen alueelle lisää rakennuspaikkoja. Tarvitsen niitä perheeni tuleviin tarpeisiin. Mt621 eteläosan osayleiskaavan alueelle on laadittu emätilaselvitys. Selvityksen mitoitusperusteet kertovat, kuinka monta rakennuspaikkaa kullekin emätilalle voidaan enintään muodostaa. Emätilakohtainen rakennusoikeus jaetaan siitä muodostettujen tilojen kesken nykyisen kiinteistöjaotuksen mukaan. Emätilaselvityksessä huomioidaan uusia rakennuspaikkoja jaettaessa tiloista aikaisemmin lohkottujen rakennuspaikkojen määrä. Jo käytetty rakennusoikeus vähennetään emätilan rakennusoikeudesta. Emätilaselvityksen pinta-alamitoituksen mukaan tilan 22:639 kantatilalla 22:4 on rakennusoikeutta ranta-alueiden ulkopuolella viidelle rakennuspaikalle, joista neljä on jo rakennettu. Jäljelle jäävä yksi uusi rakennuspaikka on osoitettu jo kaavaehdotuksessa muistuttajan tilalle 22:639. Tilan 22:639 alueelle ei voida osayleiskaavassa osoittaa enempää rakennuspaikkoja. 2.2 Otto Pohjavirta, 29.5.2016 Kiinteistön 22:206 läpi on suunniteltu tie (ohjeellinen uusi liityntäväylä) uusille tonteille (33:2). Kyseinen tie menee pihan läpi ja jakaa tilan (22:206 ja 33:1) kahtia. Kauppakirjassa on sovittu, että kulkuoikeus jää rasittamaan tilaa 33:2, jossa uudet tontit ovat. Nykyinen olemassa oleva tie on tarkoitettu ainoastaan ns. traktorikäyttöön. Itse ei ole tarvetta paremmalle tielle. Onko uusi liityntäväylä mahdollista vielä poistaa yleiskaavasta ja muuttaa liityntäväylä uusille tonteille 2:140 suunnalta? Kyseiseltä suunnalta tie menisi metsämaiden läpi. Liitteenä kartta, johon piirretty uusi ehdotettu tien paikka.

8 Liityntäväylä on osoitettu kaavassa ohjeellisena ja sen tarkempi sijainti ratkaistaan myöhemmässä suunnittelussa. Tien sijaintia ei enää tässä suunnittelun vaiheessa muuteta. 2.3 Saara ja Ossi Hietala, 28.4.2016 Emme ole kiinnostuneita, emmekä hyväksy kaavaehdotuksia numerot AO2. Korpelan tila 10:86. Tilan nykyisen asuinrakennuksen yhteyteen osoitettu uusi rakennuspaikka voidaan poistaa kaavasta. Kiinteistön eteläreunalla sijaitsevat kaksi uutta rakennuspaikkaa säilytetään kuitenkin kaavassa. Asiasta on sovittu puhelimitse (Ville Vihanta>Saara Hietala, 21.6.2016). Jutta Piispanen Kaavan laatija Ville Vihanta Kaavasuunnittelija