RAISION KAUPUNGIN Tämä kaavoituskatsaus perustuu lähivuosien kaavoitusohjelmaan, jota tarkistetaan vuosittain. Yleispiirteisistä kaavahankkeista merkittävin, Raision keskikaupungin osayleiskaavatyö, on edennyt ehdotusvaiheeseen ja tavoitteena on saattaa työ loppuun tämän vuoden aikana. Osayleiskaavatyöhön on liittynyt merkittäviä liikenteellisiä tarkasteluja, joilla pyritään ratkaisemaan keskikaupungin liikenneverkon solmukohtia. Asemakaavoituksen osalta on vireillä lukuisia hankkeita, joilla pyritään luomaan edellytyksiä monipuolisten asunto- ja työpaikka-alueiden muodostumiselle. Kaupungin strategian mukaisesti on viime vuosina kaavoituksella ja investoinneilla pyritty lisäämään voimakkaasti kaupungin omakotitonttitarjontaa. Tätä linjaa jatketaan edelleen, mutta samanaikaisesti kohdistetaan erityistä huomiota myös elinkeinoelämän tarpeisiin laadittavien asemakaavojen laatimiseen. Merkittävimpinä asemakaavahankkeina tässä suhteessa ovat Kantokangas, Hahdenniemi, Palovuori ja Leilimaa. Asuntotuotannon osalta keskeisimpiä kaavahankkeita ovat Kuloistenniitty 1 ja 2 sekä Kisakylä. Niiden kaavahankkeiden kohdalla, joiden osalta kaavoituskatsaus toimii myös maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena ilmoituksena kaavoituksen vireille tulosta, asiasta on erillinen maininta tekstissä. Outi Pekkala, maankäyttöpäällikkö Vuoden 2014 suunnittelua ja tilannekuvausta Valmistuneet asemakaavat Asemakaavoja hyväksyttiin yhteensä 40,5 ha. Uutta asemakaavaa hyväksyttiin 3,6 ha (9 %) ja kaavanmuutosta 36,9 ha (91 %). Kaavoissa on kokonaisrakennusoikeutta yhteensä 72 960 k-m², rakennusoikeus väheni kaavanmuutoksilla yli 22 000 k-m². Kaavoissa on uusia erillispientalotontteja yhteensä n. 100, joka mahdollistaa uusia asuntoja noin 400 asukkaalle. Valmistuneita asemakaavoja olivat seuraavat: - Nuorikkalassa Meri-Nuorikkala 2, jossa rakentamisen mittakaavaa muutettiin kerrostalovaltaisesta asuinalueesta pientalovaltaiseen asuinalueeseen. - Mahittulassa Raisiokanjoni, Kuninkaanväylän varrella Ohikulkutien pohjoispuolella liiketontin laajennus ja katualueen muutos Raisiotunnelin poistuttua. - Kerttulassa Kuuanlaakso 2, Raisionkaaren itäpuolella rakentamattoman, pääosin kerrostalovaltaisen alueen muuttaminen 79 pientalotonteiksi. - Varppeenseudulla Tasalantori, joka mahdollistaa nykyisen torin siirtämisen Tasalanaukion puolelle. RAISION KAUPUNKI - 1 -
Rakentamiseen valmiit tontit Raision kaupunki tarjoaa vuosittain eri alueilta myytäväksi tai vuokrattavaksi omakotitontteja. Vuoden 2015 alkupuolella kaupungilla on myynnissä yhteensä 57 omakotitonttia. Kaikki tontit ovat jatkuvasti haettavissa ja ne myydään pohjahinnalla. Tarjolla olevista tonteista 20 kpl sijaitsee Kaanaan kaupunginosassa, asuntomessualueen viereisellä Katteluksenmetsän alueella. Nuorikkalan kaupunginosan tonteista 25 kpl sijoittuu Nuorikka- Raision kaupungin tonttitarjontaa omakotitaloille lanmetsä 2:n alueelle, 1 kpl Nuorikkalanmetsä 3:n alueelle, 4 kpl Nuorikkalanmetsä 4:n alueelle ja 2 kpl Nuorikkalanniityn alueelle. Kerttulan kaupunginosassa on tarjolla kolme tonttia Puromyllyn alueella. Lisäksi sekä Sommaron että Kallanen 4:n alueella on yksi tontti vapaana. Kaikilla alueilla kunnallistekniikka on valmiina, joten rakentamaan pääsee välittömästi. Lisätietoja luovutettavista tonteista löytyy kaupungin verkkosivuilta, jonne päivitetään myös tiedot vapaana olevien tonttien määristä eri alueilla. Rakennuskiellot ja rakentamista koskevat lausunnot Rakennuskielto osayleiskaavan laatimista varten koskee Tasalan eteläpuolista omakotialuetta ydinkeskustassa ja jatkuu 15.7.2016 asti. Vuoden 2014 aikana tekninen lautakunta myönsi kaksi poikkeamislupaa. Kaavoittajan myönteisiä suunnittelutarvealuelausuntoja kirjoitettiin myös kaksi. Merkittäviä rakennuslupahankkeita ja yksittäisiä kaupunkikuvaan vaikuttavia suunnitelmia käsiteltiin rakennusvalvonnan lupahakemuksia käsittelevän katselmuskunnan kokouksissa. Rakennuslupiin liittyvissä suunnittelutehtävissä annettiin opastusta sekä puhelimitse että asiakastapaamisten yhteydessä. Yleispiirteinen suunnittelu Raision yleiskaava / toteutunut tilanne Raision kaupunginvaltuusto on hyväksynyt v. 2004 voimassa olevan yleiskaavan vuodelle 2020. Sen uudistaminen on lähtötietojen analysoinnin osalta käynnistynyt. Sitä varten selvitetään nykyisen yleiskaavan toteutuminen sekä syntyneet muutostarpeet. Uudella yleiskaavalla voidaan konkretisoida kaupunkiseudun rakennemallin tuloksia. VIERULAN ALUERAKENNESELVITYS Alueella on useita kiinteistöjä vailla järjestelmällistä vesihuoltoa. Maanomistusolot ovat pirstaleiset ja kiinteistöjen muodot usein kaavoituksen kannalta hankalia. Kaavoituksen mahdollisuuksia selvitetään yleispiirteisesti. Maakuntaliitossa vireillä olevia merkittäviä kaava-asioita Keskikaupungin osayleiskaava, tavoitevuosi 2030 Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava Varsinais-Suomen maakuntavaltuusto päätti kokouksessaan 10.6.2013 käynnistää Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavan. Kaava tullaan laatimaan vaihemaakuntakaavana, jossa käsitellään - keskusten ja taajamien maankäyttöä, erityisesti Turun kaupunkiseudulla rakennemallityöhön tukeutuen, - vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja sijoittuminen tarkistetun maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti sekä - liikenneverkon kehittämistarpeet maakunnan liikennejärjestelmätyön perusteella. Maakuntakaavan laatimisen aloitus on kuulutettu ja osallistumisja arviointisuunnitelma asetettu nähtäville alkuvuodesta 2014. Alustava Maakuntakaavaluonnos on juuri valmistumassa ja siitä käydään parhaillaan seutukohtaisia keskustelukierroksia. Luonnosaineisto asetetaan nähtäville kevään kuluessa. Maakuntakaavan laatimiseen liittyvänä taustaselvityksenä laadittiin vuoden 2013 aikana Varsinais-Suomen kaupan palveluverkkoselvitys 2013. Palveluverkkoselvityksessä esitetään maakuntakaavan vaatimalla tarkkuudella suosituksia kaupan sijoittumisesta, toimialakohtainen kaupan mitoitus ja suuryksiköiden seudullisuuden alaraja. Varsinais-Suomen liikennejärjestelmätyö Varsinais-Suomen liikennestrategia 2035+ -asiakirja hyväksyttiin maakuntahallituksessa 22.9.2014. Liikennestrategian toimenpiteiden edistämistä jatketaan yhteistyössä alueen kuntien ja sidosryhmien kanssa liikenteen kumppanuusfoorumissa. Varsinais-Suomen liitto, Liikennevirasto, liikenne- ja viestintäministeriö, Varsinais-Suomen ELY-keskus sekä Turun kaupunkiseudun kunnat ovat yhteistyössä laatineet Turun seudun (rakennemallialue) liikennejärjestelmäsuunnitelman. Raision kaupunginhallitus on hyväksynyt suunnitelman tammikuussa 2014. Suunnittelutyön tavoitteena on ollut yhteisen tahtotilan löytäminen maakunnan liikennehankkeiden kehittämisen tärkeysjärjestyksestä. Suunnitelma ottaa huomioon alueen tarpeet ja liikennepoliittisen selonteon linjaukset. Keskikaupungin osayleiskaavaehdotus Noin 400 ha, 2000 asukasta ja 1000 työpaikkaa.osayleiskaavalla tavoitellaan palvelujen ja asumismahdollisuuksien monipuolistumista, kaupunkikuvan kiinnostavuuden lisäämistä sekä toimintojen sujuvuutta ja turvallisuutta Raision kaupunkialueen ytimessä. Suunnittelu antaa perustaa useille asemakaavan muutoksille, joilla ydinkeskustaa voidaan parantaa. Työn alkuvaiheeseen liittyy monia erityisselvityksiä. Yhteistyötä tehdään valtion tieviranomaisten kanssa. Osayleiskaavaehdotus on ollut yleisesti nähtävillä 22.5. - 23.6.2014. Siitä on saatu viranomaisten lausunnot. Osayleiskaava pyritään saamaan valtuuston käsittelyyn vuoden 2015 aikana. Osayleiskaavatyön yhteydessä on laadittu Pääteiden E8 ja E18 aluevaraussuunnitelma Raision keskustan kohdalla. - 2 - RAISION KAUPUNKI RAISION KAUPUNKI - 3 -
Asemakaavoitus 2015 Seuraavassa on kuvattu kaavoituskohteiden keskeistä sisältöä ja ohjeellista ajoitusta. Arvioidut asunto-, asukas- ja työpaikkamäärät ovat uusia, kaavoituksella syntyviä. Keskikaupunkialue YDINKESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOKSET Osayleiskaavatyöhön liittyen selvitetään tarkemmin kaupallisen keskustan osa-alueita, joita voidaan jatkaa riittävin perustein asemakaavan muutoksiksi. PAPPILANMÄKI, Noin 90 uutta asuntoa ja 140 asukasta. Päiväkodin ja asuin-/liikerakennuksen tontteja tarkastellaan kokonaisuutena tarkoituksena sijoittaa alueelle kerrostalotyyppistä asuinrakentamista ja liiketilaa. Vanha asuin-liikerakennus säilytetään. Kaava-alueen maanomistajat solmivat maankäyttösopimuksen. Kaavaehdotuksen hyväksymisvaihe on alkuvuonna. Kaava on tullut vireille 2011. KIRKKOHERRANKUJA, Omakotialuetta on tarkoitus tiivistää jakamalla kaksi suurta omakotitonttia siten, että syntyy neljä uutta omakotitonttia. Samalla tutkitaan läheisen, Ihalantien toisella puolella olevan yleisten rakennusten korttelialueen laajennusmahdollisuutta. Kaavahanke on tullut vireille 2012. KISAKYLÄ, ASEMAKAAVA JA Noin 280 asuntoa ja 470 asukasta. Kerttulan urheilukeskusaluetta vastapäätä olevaa niittyä suunnitellaan kytkettyjen pientalojen ja asuinkerrostalojen käyttöön. Tavoitteena on luoda asumismahdollisuuksia liikunnallisille henkilöille, ennen kaikkea lapsiperheille ja nuorisolle. Samalla luodaan edellytyksiä urheilukeskusalueen parantamiselle ja lisärakentamiselle. Alueen pohjoisosa kaavoitetaan pääosin omakotitonteiksi. Kaavahanke edellyttää maankäyttösopimuksia. Kaava on tullut vireille 2008 ja laajennettuna kaavoituskatsauksessa 2012. Alueen luontoarvot kartoitettiin 2013. Ohikulkutien ympäristö LEILIKALLIO 2, Noin 70 työpaikkaa. Muutoksella tavoitellaan korttelirakenteiden ja tonttijakojen selkeyttämistä. Samalla alueen katujärjestelyjä tarkistetaan ja muodostetaan alueelle katkeamaton ulkoilureittiyhteys läheiselle luonnonsuojelualueelle. Kaavaehdotusta työstetään eteenpäin mahdollisen konkreettisen rakennushankkeen myötä. Kaavahanke edellyttää maankäyttösopimuksia. Kaava on tullut vireille 2008 ja laajennettuna kaavoituskatsauksessa 2012. ETELÄ-KUNINKOJAN LIIKEALUE, Kaava-alueella olevien liikekortteleiden kaavamerkintöjä ja -määräyksiä tarkistetaan. Kaava on tullut vireille 2012. LEILIMAA, Ohikulkutien varren logistiikka-alueen toimitilakortteleiden kaavamerkintöjä ja -määräyksiä tarkistetaan. Turun puolella olevia liikekortteleita tarkastellaan samanaikaisesti. Kaava on tullut vireille 2006 ja laajennettuna aluerajauksena uudelleen kaavoituskatsauksessa 2013. - 4 - RAISION KAUPUNKI RAISION KAUPUNKI - 5 -
HEINÄAJANPUISTO, Tarkoituksena on luoda liiketilojen lisärakentamismahdollisuuksia laajentamalla kahta tonttia ja selkeyttämällä niiden muotoa. Samalla tarkistetaan kaavamerkintöjen sisältö. Kaavahanke edellyttää maankäyttösopimuksia. Kaava on tullut vireille kaavoituskatsauksessa 2013. MAKSLANPELTO, ASEMAKAAVA Makslan vanhaa asuinaluetta asemakaavoitetaan nykyinen yhdyskuntarakenne huomioiden. Uusia omakotitontteja muodostetaan sekä yksityiselle että kaupungin maalle. Kolmelta yksityiseltä maanomistajalta on tullut asemakaavoitusanomus. Kaavahanke on tullut vireille kaavoituskatsauksessa 2014. Pohjoinen alue / Raumantien ympäristö KANTOKANGAS, ASEMAKAAVA Noin 500 työpaikkaa. Noin 30 ha:n alueelle laadittavaan asemakaavaan sisältyy sekä kaupungin että yksityisten omistamia, erikokoisia toimitilarakennusten tontteja. Kaavalla määritellään Raumantien varren kaupunkikuvalliset tavoitteet. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville sen jälkeen, kun maankäyttösopimusneuvottelut on saatu päätökseen. Kaavahanke edellyttää maankäyttösopimuksia. Kaava on tullut vireille 2010. KANTONIITTU 2, ASEMAKAAVA Tavoitteena on täydentää suurkorttelia Raumantien varren kokonaisuuteen soveltuvin toimitilarakennuksin. Yksityisten maanomistajien kesken laaditaan maankäyttösopimukset. Asemakaavaluonnos on sisältynyt aikaisemmin Kantoniitun asemakaava-alueeseen. Kaavahanke edellyttää maankäyttösopimuksia. Kaava on tullut vireille 2012. PALOVUORI, ASEMAKAAVA Alue sijoittuu Raumantien välittömään läheisyyteen ja käsittää nykyisen moottorirataalueen laajentumisalueineen. Jätteenpolttolaitoksen kaavoittaminen alueelle ei ole enää ajankohtaista. Kaavahanke edellyttää maankäyttösopimuksia. Kaava on tullut vireille kaavoituskatsauksessa 2014. Muut alueet HAHDENNIEMI, Venesataman alueen asemakaava uudistetaan varaamalla riittävät alueet satamatoimintojen, venesäilytyksen, liiketoiminnan sekä virkistyksen ja matkailun tarpeisiin. Ensimmäisessä vaiheessa kaavoitetaan korttelialue sataman toimintoja tukevalle toimitilarakentamiselle. Kaava on tullut vireille kaavoituskatsauksessa 2014. VIERULANLAITA, ASEMAKAAVA Naantalin rajalle sijoittuva kaava-alue on suurelta osin jo rakentunutta ympäristöä. Asemakaavassa vakiinnutetaan nykytilannetta, tutkitaan nykyisten kiinteistöjen lohkomismahdollisuuksia useimmiksi tonteiksi ja kartoitetaan kokonaan uusia rakennuspaikkoja. Alueelta on saatu yksityisiltä kiinteistönomistajilta asemakaavoitusanomus. Kaavahanke edellyttää maankäyttösopimuksia. Kaava on tullut vireille kaavoituskatsauksessa 2014. TAMMISTO 2, ASEMAKAAVA Noin 25 tonttia ja 90 asukasta. Kaavoitus katuyhteyksineen liittyy Naantalin Tammiston alueen asemakaavoitukseen. Raision alueelle suunnitellaan pientaloasutusta lähelle kuntarajaa sekä toimitiloja liikennemelusta aroille alueille. Kaavahanke on tullut vireille 2011. PIRILÄNLAAKSO, ASEMAKAAVA JA Noin 80 uutta omakotitonttia ja 280 asukasta. Alueen vanha asemakaava uusitaan ottamalla huomioon maaston muodot sekä muut ympäristöominaisuudet. Kaavalla muodostuu omakotitontteja sekä kaupungin että yksityiselle maalle. Kaavahanke on tullut vireille 2012. Alueen luontoarvot kartoitettiin 2013. KULOISTENNIITTY 1, ASEMAKAAVA Turkuun rajoittuva alue kaavoitetaan asumiselle. Joukkoliikenneakselin varrelle sijoittuvalle alueelle tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa kerrostaloja ja mahdollisesti myös rivitaloasumista. Kaava tulee vireille kaavoituskatsauksessa 2015. KULOISTENNIITTY 2, ASEMAKAAVA Turkuun rajoittuva alue kaavoitetaan pientaloasumiselle. Vaihtoehtoina tutkitaan omakotitalo-, rivitalo- tai muun pientalorakentamisen sijoittamista alueelle. Kaava tulee vireille kaavoituskatsauksessa 2015. Kaavoitukseen kuuluu yleensä neljä päävaihetta: vireilletulo-, luonnos-, ehdotus- ja hyväksymisvaihe. Näissä eri vaiheissa on kaikilla niillä, joita asia eri syistä koskee (osalliset) mahdollisuuksia tehdä anomuksia ja ehdotuksia, esittää mielipiteitä, jättää muistutuksia tai tehdä valituksia. Aivan kaavoituksen alkuvaiheessa laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa kuvataan mm. kaavan tavoitteita, Kaavoitus ja vuorovaikuttaminen Alueidenkäytön ja rakentamistavan eri tarkkuutta kuvastavat kaavatasot yleispiirteisestä maakuntakaavasta yksityiskohtaiseen asemakaavaan. Niiden väliin sijoittuu yleiskaavoitus ja osayleiskaavoitus. Yleispiirteisempi ja suurempia aluekokonaisuuksia käsittävä kaava ohjaa aina tarkempaa kaavoitusta. Kaikkea kaavasuunnittelua ohjaavat vielä valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet, joissa painotetaan mm. yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja liikennemäärien hillintää, energian säästöä sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista. Oikeusvaikutuksiltaan merkittävin asiakirja on kaavakartta määräyksineen. Siihen liittyy selostus ja mahdollisesti erillisselvityksiä ja täydentäviä ohjeita. Kaavoituksen alussa kuvataan kaavaprosessia ja vaikutusmahdollisuuksia osallistumis- ja arviointisuunnitelmalla. MAAKUNTAKAAVA JA KUNTIEN YHTEINEN YLEISKAAVA Maakuntakaava on alueen yleispiirteisin maankäyttöä ohjaava kaava. Sen laatii Varsinais-Suomen liitto. Lisäksi kunnan voivat laatia yhteisiä yleiskaavoja, mutta toistaiseksi tällaista kaavaa ei ole Turun kaupunkiseudulla laadittu. YLEIS- JA OSAYLEISKAAVA Yleiskaavalla ohjataan koko kaupungin maankäyttöä sekä rakentamista pitkällä aikavälillä. Sitä täydentävät osa-alueille laadittavat osayleiskaavat. Molempiin, pääasiassa oikeusvaikutteisiin kaavoihin sisältyvät tavoitteet asukas- ja työpaikkamääristä, palveluverkon kehittämisestä ja rakentamisen johdonmukaisesta edistymisestä. Kaavaprosesseihin liittyy usein ympäristöoloja, liikennettä, sosiaalista elämää yms. koskevia erillisselvityksiä Kaavat valmistellaan kaupunginhallituksen ja konsernijaoston päätöksin, ja ne hyväksyy kaupunginvaltuusto. ASEMAKAAVA Asemakaava on oikeusvaikutteinen, alueidenkäyttöä ja rakentamistapaa yksityiskohtaisesti ohjaava kaava, jolla määritellään mm. rakennusoikeudet. Asemakaavat valmistellaan teknisen lautakunnan päätöksin ja ne hyväksyy kaupunginvaltuusto kaupunginhallituksen esityksestä. Merkitykseltään vähäiset asemakaavan muutokset voidaan hyväksyä teknisen lautakunnan päätöksellä. Kaavoitusjärjestelmä vaikutusten arviointia, aikataulua ja suunnitteluryhmää. Kaavojen sisällön kannalta vaikuttavin on luonnosvaihe, jolloin voidaan monipuolisimmin esittää mielipiteitä tulevan kaavan ominaisuuksista. Kaavojen sisällölle ja laatimistavalle on asetettu laissa monia vaatimuksia. Valmiit kaavat sisältävät erilaisia oikeusvaikutuksia. Kaavoituksen tulee olla avointa keskustelulle ja mielipiteiden esittämiselle. Teknistaloudellisten seikkojen lisäksi kaavoituksessa tulee entistä merkittävämmin ottaa huomioon luonnonympäristöön, ihmisten sosiaaliseen elämään ja kaupunkikulttuuriin liittyviä piirteitä. Kaavoitus on monien eri näkemysten ja selvitysten yhteensovittamista useiden juridisten seikkojen määritellessä työtapaa. Tuloksena pitäisi olla toimivaa ja ajan kulumista kestävää kaupunkirakennetta sekä hyvää kaupunkikuvaa. - 6 - RAISION KAUPUNKI RAISION KAUPUNKI - 7 -
Asemakaavan kulku Maankäyttöpalvelut / Kaavoitus Kaupunki tekee KAAVAN VIREILLETULO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA (OAS) SEKÄ KAAVALUONNOS Asetetaan nähtäville teknisen keskuksen palvelupisteeseen ja kaupungin verkkosivuille sekä esille kirjaston yhteispalvelupisteeseen. KAAVAEHDOTUS Kaavaehdotuksen laatimisessa ja käsittelyssä otetaan huomioon luonnosvaiheen mielipiteet ja lausunnot. Kaavakartta selostuksineen asetetaan nähtäville teknisen keskuksen palvelupisteeseen ja kaupungin verkkosivuille sekä esille kirjaston yhteispalvelupisteeseen. KAAVAEHDOTUKSEN HYVÄKSYMINEN Muistutuksista ja lausunnoista laaditaan yhteenveto ja mahdolliset tarkistukset tehdään kaavaehdotukseen. Mikäli muutokset ovat oleellisia, tarkistettu kaavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäville. Osallinen voi tehdä Kaavan laatimisesta tai muuttamisesta voi tehdä anomuksen kaupunginhallitukselle. Mielipiteet ja lausunnot voi antaa asiakaspalvelupisteesen kirjallisesti luonnosvaiheessa, joka on vuorovaikuttamisen kannalta keskeinen vaihe. Kaavan etenemistä voi seurata mm. internetin välityksellä tai tiedustelemalla asiaa kaavoitushenkilöstöltä. Muistutukset tulee antaa kirjallisesti kaavan nähtävilläoloaikana kaupunginhallitukselle. Muistutusten käsittelystä annetaan vastaus osoitteensa ilmoittaneille. Kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymispäätöksestä voi valittaa Turun hallinto-oikeudelle 30 vrk:n kuluessa. Turun hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallintooikeuteen. Raision kaupunki / Tekninen keskus / Asiakasneuvonta puh. (02) 434 3290 avoinna 8.15-16.00 Käyntiosoite: Nallinkatu 2 Raision kaupungintalo Tekninen keskus Postios. PL 100, 21201 RAISIO Verkossa: www.raisio.fi -> Kaavoitus ja maankäyttö Sähköposti: etunimi.sukunimi@raisio.fi Maankäyttöpäällikkö Outi Pekkala, Maankäytön kokonaisohjaus ja yleiskaavoitus puh. 044 797 1707 Kaupunginarkkitehti Olli Arvola, Kaavoitus-, kaupunkikuva- ja arkkitehtuuriasiat puh. 040 506 6948 Toimistoarkkitehti Juha Virola, Kaavoitus- ja arkkitehtuuriasiat, rakennuslupiin liittyvä suunnitteluneuvonta puh. 040 506 6946 Toimistoarkkitehti Emma Kaitaa, Kaavoitus- ja arkkitehtuuriasiat puh. 040 506 6947 (virkavapaalla 19.7.2015 asti) Suunnitteluavustaja Eija Elo, puh. 044 797 1522 Suunnitteluavustaja Marjo Koskinen, puh. 044 797 1458 Suunnitteluavustaja Satu Mäkelä, puh. 044 797 1459 Kaavoituskatsauksen ulkoasu ja taitto: Eija Elo KAAVAN VOIMAANTULO Vaikutuksiltaan vähäisistä asemakaavoista päättää kaupunginvaltuuston sijaan tekninen lautakunta. Kaikista edellä mainituista vaiheista kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä ja verkkosivuilla. Kaupungin verkkosivuille lisätään materiaalia vireillä olevista kaavahankkeista sekä hyväksytyistä kaavoista. - 8 - RAISION KAUPUNKI