Kunnanhallitus 150 27.06.2016 Kunnanhallitus 276 14.12.2016 OIKAISUVAATIMUS / OTTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMINEN / SUUN TERVEYDENHUOLLON HAMMASLÄÄKÄRIN VIRKA KHALL 150 Valmistelija: vt. kunnanjohtaja Jouni Martikainen Kunnanhallitus on käyttänyt 141 / 06.06.2016 otto-oikeuttaan pe rus tur valau ta kun nan 25.5.2016 pidetyn kokouksen pykälään 39 koskien suun tervey den huol lon hammaslääkärin virkaa. Kyseessä on yhteen Askolan kunnan kolmesta hammaslääkärin virasta kohden tu va päätös, jossa alkuperäinen päätösehdotus on ollut: "Jotta pe rus turva lau ta kun ta voi pysyä sille asetetussa raamissa, lautakunta päättää jättää täyt tä mät tä kolmannen hammaslääkärin toimen." Päätösehdotusta on edelleen täydennetty kokouksessa tekstillä: "Hammaslääkärin virkaa ei täytetä vaan sijaisjärjestelyin vahvistetaan hammaslääkäriresurssia. Lisäksi otetaan käyt töön palveluseteli täydentämään hammaslääkäripalveluja." Pää tös eh dotuk ses ta tuli perusturvalautakunnan päätös. Vt. kunnanjohtajan ehdotus 6.6.2016 kokoontuneelle kunnanhallitukselle otto-oi keuk sien käyttämiseen oli: "ettei kunnanhallitus käytä kyseisissä asioissa Kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeuttaan." Tämä pe rus tur va lau ta kun nan päätös oli yksi päätösehdotuksen tarkoittamista "kyseisistä asioista." Kunnanhallitus kuitenkin päätti käyttää otto-oikeuttaan, ja että kolmannen ham mas lää kä rin toimi laitetaan välittömästi hakuun ja pyritään täyttämään niin pian kuin mahdollista. Lisäksi kunnanhallitus velvoitti vt. kun nan joh tajaa selvittämään, mistä puutteellinen valmistelu johtuu ja ryhtymään toi menpi tei siin niin, että jatkossa päätösten valmistelu on hyväksyttävällä ta sol la. Kyseisestä kunnanhallituksen päätöksestä on jätetty esityslistan oheis ma te riaa li na oleva oikaisuvaatimus, jossa allekirjoittajina ovat Sanna Kurki ja Rau na Kiiskinen. Sanna Kurki on kunnanhallituksen jäsen ja Rauna Kiis kinen perusturvalautakunnan puheenjohtaja. Koska kunnanhallituksen pää tökses tä otto-oikeuden käyttämisestä on jätetty oikaisuvaatimus, ei kyseinen pää tös ole tullut lainvoimaiseksi. Päätöksessään 112 / 11.05.2016 kunnanhallitus on painottanut, että ta lousar vio on nettositova toimialoille, ja että lautakuntien alainen toiminta tu lee järjestää siten, että lautakunnat pysyvät nettositovien talousarvioidensa puitteis sa. Samassa päätöksessä kunnanhallitus on linjannut lautakunnille, et tä mikäli lautakuntien sisäisesti joidenkin toimintojen kustannusrakenteen netto tu los on alkuvuodesta ollut talousarviota heikompi, tai on tiedossa heik kene mää loppuvuodelle, tulee lautakuntatasolla hakea tulosta korjaavat rat kaisut tarvittaessa muista lautakunnan alaisista toiminnoista. Tähän pää tök seen
sisältyen kunnanhallitus ohjeisti lautakuntia myös, että mikäli ta lou del li set ja toiminnalliset tavoitteet ovat vallitsevassa tilanteessa ris ti rii tai sia, tulee taloudellisia tavoitteita painottaa, kunhan toimintojen la ki sää tei set minimit täyttyvät. Kyseinen kunnanhallituksen päätös on saatettu lautakuntien esittelijöinä toimi vien toimialajohtajien tietoon virallisena päätösotteena. Vt. kun nan joh ta ja on myös keskustellut toimialakohtaisessa keskustelussa pe rus tur va joh ta jan kanssa kyseisen kunnanhallituksen päätöksen soveltamisesta pe rus tur va lauta kun nan toimialalla. Näissä keskusteluissa ovat olleet esillä myös suun tervey den huol lon henkilöstötilanne, ja mahdollisuudet perusturvan talouden tasa pai not ta mi seen henkilöstömenojen sopeuttamisen kautta kuitenkin hoi tota kuun mukaisissa rajoissa pysyen. Terveydenhuoltolain 51 :n mukaan hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi to det tu hoito on järjestettävä potilaan terveydentila ja sairauden en na koi tavis sa oleva kehitys huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kolmes sa kuukaudessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu. Tämä kolmen kuukau den enimmäisaika voidaan ylittää suun terveydenhuollossa enintään kolmel la kuukaudella, jos lääketieteellisistä, hoidollisista tai muista vastaavista pe rus tel luis ta syistä hoidon antamista voidaan lykätä potilaan terveydentilan vaa ran tu mat ta. Näin ollen lakisääteinen hoitotakuu täytyy suuressa osassa suun terveydenhoidon hoitoa, kun hoitoa pystytään järjestämään kuuden kuu kau den kuluessa. Kulurakenteen osalta huomionarvoista on, ettei minkään kunnallisen pal velun kokonaiskustannus ole suoraan kyseiseen palveluun kohdennetun hen kilön palkkakustannus muilla palkkasidonnaisilla kustannuksilla täy den net tynä kään. Näin ei ole myöskään suun terveydenhoidossa. Tutkimuksen mukaan suun terveydenhoidossa yleensä ottaen Suomessa: "Ter veys kes kuk sis sa kaikki hoito subventoitua." Lainauksen lähde: Tutkijapuheenvuoroja ter veyden huol los ta / Eeva Widström ja Hennamari Mikkola / Stakes 2008 (s. 161). Perusturvalautakunnan päätöksessä on viitattu kunnan omia ham mas lää kä riresur sse ja täydentäviin toimin hammaslääkäriresursoinnissa. Huomioiden kuu den kuukauden hoitotakuuraja suun terveydenhoidossa, on täydentävien re surs sien pakottava käyttötarve arvioitavissa varsin pieneksi, kun vuotta on tä tä oikaisuvaatimuksen käsittelypäätöstä tehtäessä jäljellä noin kuusi kuukaut ta. Päätösehdotus (vt. kunnanjohtaja): Kunnanhallitus päättää perua otto-oikeuden käyttämisen pe rus tur va lau takun nan 25.5.2016 pidetyn kokouksen pykälään 39 koskien suun ter veyden huol lon hammaslääkärin virkaa. Näin ollen perusturvalautakunnan päätös asiassa 39 / 25.5.2016 jää voimaan.
Päätös: Keskustelun kuluessa Reija-Riikka Stenbäck teki seuraavan muu tos esi tyksen: "Oikaisuvaatimuksessa on esitetty, että perusturvalautakunnan päätös vapau tu neen hammaslääkärin toimen täyttämättä jättämisestä perustuu sääs töjen tavoitteluun. Perusturvan päätöksen valmisteluaineistossa tai kokouksessa ei kuitenkaan ole esitetty perusteluita, mihin säästöt voisivat perustua eikä laskelmaa säästöis tä. Koska perustelut ja laskelmat puuttuivat, lautakunnalla ei ole ol lut edellytyksiä arvioida syntyykö päätöksen seurauksena säästöä vai lisäkustannuksia. Hammaslääkäripalveluiden tuotannossa halvin tuotantotapa on oman hammas lää kä rin käyttö. Oman hammaslääkärin vuosipalkka yleiskuluineen on noin 80.000 euroa. Ostohammaslääkärin kustannus on noin 90 euroa tunti. Vuosikustannus on noin 150.000 euroa. Ostohammaslääkärin käyttö tulee noin 70.000 /v kalliimmaksi kuin oma työn te ki jä. Molemmissa tuottamisvaihtoehdoissa tarvitaan hoitotarvikkeita (inst ru mentte ja, paikka-aineita ym. ) noin 8.000 euroa vuosi hammaslääkäriä koh den. Kiinteinä kuluina suun terveydenhuollossa on tilahallinnan ja perusturvan se kä kunnan yleishallinnon vyörytyserät, jotka eivät ainakaan 2016 aikana pie ne ne vaikka toimi jätetään täyttämättä. Jos siirrytään käyttämään palveluseteliä, kuten perusturvan päätöksessä on esi tet ty, säästyy lisäksi hammashoitajan palkkakustannus. Se on yleis ku luineen noin 34.000 euroa vuodessa. Kolmannen hammaslääkärin vuonna 2015 tekemien toimenpiteiden os ta minen yksityiseltä Porvoolaiselta hammaslääkäriasemalta maksaa enemmän kuin 320.000 euroa. Tällöin säästyy hammaslääkärin palkka 80.000 euroa, hammashoitajan palkka 34.000 euroa ja hoitotarvikkeita 8.000 euroa eli yhteensä 122.000 eu roa. Hallinnon vyörytyserät jäävät edelleen muuttumattomiksi. Palveluseteliä ei anneta piikki auki periaatteella vaan setelin myöntämisen yh tey des sä todetaan hoidon tarve ja laajuus. Nyt yleislääkäripuolella tar vitaan yhden setelin antamiseen 10 min kunnan omaa työtä. Ham mas lää kä ri-
pal ve luis sa hoidon tarpeen ja laajuuden määrittely on syytä tehdä vieläkin huo lel li sem min, etteivät kustannukset karkaa. Yleislääkärillä käynti on tyypil li ses ti suuruusluokkaa 100, mutta hammaslääkärin lasku voi olla 500. Helsingissä on jouduttu suun terveydenhuollossa turvautumaan pal ve lusetelin käyttöön, koska omia hammaslääkäreitä ei ole pystytty rekrytoimaan riittä väs ti. Siellä palvelusetelin tarpeen arvioi kaupungin oma hammaslääkäri. Kol man nel la hammaslääkärillä oli 2015 aikana 1800 asiakaskäyntiä. Pal velusete lien myöntämiseen kuluisi vähintään 18.000 minuuttia eli 2 hen ki lötyö kuu kaut ta, josta syntyy kustannuksia ainakin 13.000 euroa vuosi. Asiakkaan ei ole pakko ottaa palveluseteliä. Tästä syystä asiakkaan oma vastuu osuus palvelusetelistä ei voi olla suurempi kuin kunnalle maksettava asia kas mak su, joka on noin 75.000 euroa vuosi kolmannen hammaslääkärin osalta. Tehdessään päätöstä setelin ottamisesta oma vas tuuosuu den suuruuteen vaikuttaa myös se, että asiakas joutuu hakemaan pal velun sa kauempaa joko Porvoosta tai pääkaupunkiseudulta. Kolmannen hammaslääkärin tekemien toimenpiteiden ostaminen te hok kaasti hoidetulta yksityiseltä asemalta aiheuttaisi Askolan kunnalle noin 136.000 nettokustannuksen vuodessa (320.000 122.000 75.000 + 13.000 ). Omana toimintana tuotettu nettokustannus on 47.000 euroa (toiminnan muut tu va kustannus 122.000-asiakasmaksut 75.000 ). Koska kunnalle aiheutuu palvelusetelistä noin 89.000 euron lisäkustannus, val tuus ton päättämässä kuntastrategiassa edellytetty ehto mikäli se on talou del li ses ti perusteltua ei toteudu. Selvää on myös se, että Askolalaisten hammashoidon palvelujen tarve ei muu tu tuotetaan ne sitten omana tuotantona, ostolääkäriä käyttäen tai pal velusete lil lä. Askolan 2015 tilinpäätöksen mukaan suun terveydenhuollon kustannus kolmel la omalla hammaslääkärillä tuotettuna oli 95 euroa asukasta kohti, kun kus tan nuk siin on lisätty kunnan sisäiset vyörytyserät ja 88 euroa asukas ilman vyörytyksiä. Kuntaliitto julkaisi 14.6.2016 keskisuurten kaupunkien 2015 SoTe kus tannus ten toteutumat vuodelta 2015. Luvuissa on suun terveydenhuollon kustan nuk set eriteltynä. Valtakunnallinen keskiarvo on 108 euroa asukasta kohti. Eli se on noin 14 % korkeampi kuin Askolassa. Keskisuurten kaupunkien kustannuksia alentaa lisäksi se, että niissä on julki sen palvelun lisäksi yksityisiä palveluja, joihin osa asiakkaista ohjautuu suu re mas sa määrin kuin Askolassa, jossa yksityisiä palveluita ei ole. Esimer kik si Porvoossa on 23 hammaslääkäriä julkisella puolella ja yli 20 yk si-
tyi sel lä puolella. Porvoo julkisen puolen kustannus oli 2015 108 euroa asukas ta kohti. Mustijoen kuntayhtymä oli SoTe kustannuksissa keskisuurten kaupunkien jou kos sa edullisin 2669 /asukas. Suun terveydenhuolto oli siellä kuitenkin 119 /asukas. Askola on toteuttanut 3 vuoden välein palvelujen laatua mittaavan asia kasky se lyn. Viimeisessä mittauksessa 2014 suun terveydenhuollon arvosana kou lu as tei kol la oli 9,2. Viimeisen 20 vuoden aikana suun terveydenhuolto on todettu Askolan parhaaksi palveluksi ja sen myötä se on Askolan yksi tär keä vetovoimatekijä. Kun korkeatasoinen palvelu tuotetaan edullisin kustannuksin, ei pal ve lu tuotan non toteutustapaa kannata lähteä ronkkimaan ilman, että on riittävässä mää rin perillä kustannuksiin ja laatuun vaikuttavista tekijöistä. Vaarana on et tä kustannukset nousevat tai laatu huononee tai tapahtuu molemmat. Kunnanhallitus katsoo, että oikaisuvaatimuksessa esitetyt seikat eivät anna ai het ta muuttaa 6.6.2016 tehtyä päätöstä otto-oikeuden käytöstä pe rus tur valau ta kun nan pykälään 39." Seija Hämäläinen, Heli Hämäläinen ja Tero Suominen kannattivat Reija-Riik ka Stenbäckin tekemää muutosesitystä. Koska oli tehty vt. kunnanjohtajan päätösehdotuksesta poikkeava kan na tet tu esitys, suoritettiin äänestys. Puheenjohtaja ehdotti äänestystavaksi sähköistä äänestystä siten, että ne, jotka kannattavat vt. kunnanjohtajan päätösehdotusta äänestävät "JAA" ja ne, jotka kannattavat Reija-Riikka Stenbäckin muutosehdotusta äänestävät "EI". Vt. kunnanjohtajan esitystä kannatti 2 (Erik Franzen ja Olavi Merihaara) ja Rei ja-riik ka Stenbäckin esitystä 4 (Seija Hämäläinen, Heli Hämäläinen, Tero Suominen ja Reija-Riikka Stenbäck). Näin ollen puheenjohtaja totesi, että Reija-Riikka Stenbäckin esitys tuli kunnan hal li tuk sen päätökseksi. Merkitään pöytäkirjaan, että Sanna Kurki totesi itsensä esteelliseksi (osal lisuus jää vi) ja poistui kokouksesta klo 17.47-18.43 väliseksi ajaksi. Jari Vetten ran ta poistui esteellisenä (int res si jää vi) asian käsittelyn ja päätöksenteon ajak si klo 17.47-18.43. Varajäsen Te ro Suominen oli kokouksessa läsnä tämän ajan. Merkitään pöytäkirjaan, että perusturvajohtaja Ilona Lehtinen oli ko kouk ses-
sa asiantuntijana tämän pykälän käsittelyn ajan klo 17.53-18.30. Ko kouk sessa pidettiin tauko tämän asian kä sit te lyn jälkeen klo 18.43-18.58. Merkitään pöytäkirjaan, että Erik Franzen ja Olavi Merihaara jättivät eriävät mielipiteet. Pöytäkirja tämän päätöksen osalta tarkistettiin välittömästi kokouksessa. Täytäntöönpano: oikaisuvaatimuksen jättäneet, perusturvalautakunta KHALL 276 Lisätietoja: vt. kunnanjohtaja Jouni Martikainen, puh 040 5587 589 tai etuni mi.sukunimi@askola.fi Valmistelija: kunnanjohtaja Helsingin hallinto-oikeus on antanut 31.10.2016 16/0835/2 päätöksen Sanna Kurjen ja Rauna Kiiskisen tekemään tätä pykälää koskevaan kunnallisvalitukseen. Hallinto-oikeuden ratkaisu kuuluu seuraavasti: "Hallinto-oikeus kumoaa ja poistaa valituksenalaisen päätöksen ja poistaa siihen liitetyn valitusosoituksen. Hallinto-oikeus ei tutki valitusta. Perustelut: Hallinto-oikeus katsoo, että valittajat ovat tarkoittaneet valittaa sekä kunnanhallituksen päätöksestä ottaa perusturvalautakunnan 25.5.2016 päättämä asia ( 39) käsiteltäväkseen että päätöksestä panna hammaslääkärin toimi hakuun. Kuntalain 91 :n (365/1995) mukaan päätöksestä, joka koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta. Hallinto-oikeus toteaa, että kunnanhallituksen päätös 6.6.2016 (141) kuntalain 51 :n (578/2006) mukaisen otto-oikeuden käyttämisestä on valmistelua koskeva päätös. Myös samalla tehty päätös hammaslääkärin toimen panemisesta hakuun on valmistelua koskeva päätös. Kysymys ei siten ole sellaisista päätöksistä, joista voidaan tehdä kuntalaissa tarkoitettu oikaisuvaatimus tai kunnallisvalitus. Näin ollen Askolan kunnanhallituksen päätös 27.6.2016 ( 150) on kumottava ja poistettava ja siihen liitetty valitusosoitus on poistettava sekä kunnallisvalitus jätettävä hallinto-oikeudessa tutkimatta." Hallinto-oikeuden päätös kokonaisuudessaan on esityslistan oheismateriaalina.
Kunnanhallituksen edellisen kokouksen muissa mahdollisissa asioissa 269 / 21.11.2016 Jari Vettenranta esitti Reija-Riikka Stenbäckin kannattamana, että seuraavan kunnanhallituksen kokoukseen otettaisiin käsiteltäväksi kunnanhallituksen kokouksessa 7.11.2016 253 saapuneena päätöksenä esitelty Helsingin hallinto-oikeuden päätös kunnallisvalituksesta, sekä miten siitä tulee tiedottaa luottamushenkilöille ja kuntalaisille ja että tulisi esittää selvitys, kuka on tehnyt päätöksen toimeenpanon estämisestä ja onko kunnanhallituksen päätöksen toimeenpanon estäminen ollut lain mukainen. Helsingin hallinto-oikeuden päätös tämän asian kunnallisvalituksesta oli kunnanhallituksen kokouksessa 7.11.2016 253 saapuneena päätöksenä esillä, jotta kyseisen päätöksen sisältö tuli kunnanhallituksen tietoon. Kyseisen tietoon saattamisen ajankohtana tämä hallinto-oikeuden päätös ei ollut vielä lainvoimainen, vaan päätöksen oli liitetty valitusosoitus Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka tuli samalla kunnanhallituksen tietoon saatetuksi. Kun päätös, tässä tapauksessa Helsingin hallinto-oikeuden päätös, ei vielä ole lainvoimainen, on sen tietoon saattaminen tässä toimitulla tavalla ollut asianmukaisin tapa toimia. Helsingin hallinto-oikeuden päätös on ollut yleisöjulkinen sekä hallinto-oikeuden kautta saatavissa olevana asiakirjana, että kunnanhallituksen kokoukseen 7.11.2016 253 liittyneenä asiakirjana ja siten kaikkien luottamushenkilöiden ja kuntalaisten pyydettäessä nähtäville saatavissa. Nyt kun kyseinen Helsingin hallinto-oikeuden päätös on lainvoimaistunut, on kyseiseen päätökseen sisältynyt Askolan kunnanhallituksen päätöksen 27.6.2016 ( 150) kumoaminen syytä saattaa sen pykälän jatkokäsittelynä lista-asiana kunnanhallituksen käsittelyyn, kuten tämän pykälän käsittelyssä nyt tapahtuu. Tämän käsittelyn yhteydessä lainvoimaiseksi tullut päätös tulee täten myös lista-asiana esille sekä kuntalaisille, että luottamushenkilöille. Pääsääntönä kunnallisten päätösten toimeenpanon osalta on, että toimeenpanosta tulee pidättäytyä, kunnes päätös on lainvoimainen. Erityisen tärkeää tämä on silloin, jos toimeenpanotoimenpiteiden peruminen on mahdotonta ja myös silloin mikäli mahdollisten toimeenpanotoimenpiteiden peruminen mahdollisesti tapahtuvien valitusprosessien kautta ehkä tulevien kumoamisprosessien kautta olisi ongelmallista. Tässä tapauksessa kyseessä on ollut tehtävän avaaminen toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen täyttämistä varten. Mikäli kunnallisvalituksen hallinto-oikeuskäsittelyssä olisi päädytty ratkaisuun, jossa kyseinen tehtävän toistaiseksi täyttämiseen avaamisen päätös olisi katsottu kumottavaksi, niin olisi ongelmallista, mikäli tehtävä olisi kuitenkin jo täytetty toistaiseksi voimassa olevalla työsuhteella valituksen alaisuuden aikana. Näin ollen asian hallinnollisen käsittelyn merkityksessä
on ollut syytä pidättäytyä tehtävän avaamisella toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteen täyttämisprosessiin. Tämä pidättäytyminen vailla lainvoimaa olleen päätöksen toimenpanosta on ollut paitsi laillista, myös lainsäädännön tarkoittama toimintamalli, jolla tulee toimia valituksenalaisten päätösten suhteen. Vailla lainvoimaa olevien päätösten toimeenpanosta pidättäytymisestä ei tehdä erillisiä päätöksiä, kuten ei ole tässäkään tapauksessa tehty. Tässä kappaleessa kuvatuttujen toimintatapojen oikeellisuus on varmistettu myös Kuntaliiton johtavalta hallintolakimieheltä. Tämä ohjeistus on annettu myös Askolan kunnan perusturvalle perusturvan tiedustellessa edellytyksiä tehtävän aukilaittamiselle. Samassa yhteydessä perusturvaa on ohjeistettu, että mikäli tehtävän määräaikaiselle täyttämiselle on edellytykset, ei tehtävän toistaiseksi täyttämiseen avaamista käsitelleen päätöksen valituksenalaisuus estä sitä. Kunnan toiminnasta myös tässä asiassa vastaa kunnanjohtaja. Mikäli kunta (tai mikään muukaan työnantaja) solmii määräaikaisia työsopimuksia, tulee määräaikaisuuteen olla lainmukainen peruste. Tämän arvioinnin suorittaminen on sinällään riippumatonta mahdollisista tehtävän taloudellisten ja toiminnallisten tarpeiden arviointiin liittyvistä hallinnollisista prosesseista ja arvioidaan työlainsäädännöllisistä lähtokohdista, kun taas toiminnallisten ja taloudellisten päätösprosessien lainmukaisuus arvioidaan hallinnon järjestämistä ja toimintaa koskevan lainsäädännön määrittämänä. Määräaikaisia työsopimuksia ei tule tehdä ilman lainmukaista määräaikaisuuden perustetta. Päätösehdotus (kunnanjohtaja): Kunnanhallitus toteaa Helsingin hallinto-oikeuden kumonneen kunnanhallituksen päätöksen 27.6.2016 ( 150). Näin ollen kunnanhallituksen otto-oikeuden käyttämisen päätös 141 / 06.06.2016 perusturvalautakunnan 25.5.2016 pidetyn kokouksen pykälään 39 koskien suun terveydenhuollon hammaslääkärin virkaa on jäänyt lainvoimaiseksi päätökseksi ja on toimeenpantavissa. Päätös: Merkitään pöytäkirjaan, että Sanna Kurki poistui esteellisenä (intressijäävi) asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi klo 18.01-18.09. Paikalla oli asian käsittelyn ja päätöksenteon ajan varajäsen Juho Nirvi. Keskustelun kuluessa Jari Vettenranta teki seuraavan muutosesityksen: "Kunnanhallitus käytti kokouksessaan 6.6 otto-oikeutta perusturvalautakunnan päätökseen jättää vapautunut hammaslääkärin virka
täyttämättä ja edellytti, että kolmannen hammaslääkärin toimi laitetaan välittömästi hakuun ja pyritään täyttämään niin pian kuin mahdollista. Lisäksi kunnanhallitus velvoittaa vt. kunnanjohtajaa selvittämään, mistä puutteellinen valmistelu johtuu ja ryhtymään toimenpiteisiin niin, että jatkossa perusturvalautakunnan päätösten valmistelu on hyväksyttävällä tasolla. Kunnanhallituksen jäsen Sanna Kurki ja perusturvalautakunnan puheenjohtaja Rauna Kiiskinen tekivät otto-oikeuspäätöksestä oikaisuvaatimuksen, jonka kunnanhallitus 27.6 kokouksessaan totesi aiheettomaksi ja näin ollen säilytti linjansa hammaslääkärin rekrytoinnista 6.6 tekemänsä päätöksen mukaisesti. Kunnanhallituksen jäsen Sanna Kurki ja perusturvalautakunnan puheenjohtaja Rauna Kiiskinen tekivät hallinto-oikeudelle kunnallisvalituksen siitä, että kunnanhallitus oli hylännyt heidän tekemänsä oikaisuvaatimuksen. Hallinto-oikeus hylkäsi kunnallisvalituksen ja kunnanhallituksen alkuperäinen otto-oikeuspäätös 6.6 tuli lainvoimaiseksi ja kunnanhallituksen päätös hammaslääkärin palkkaamisesta ja perusturvan valmistelun saattamiseksi hyväksyttävälle tasolle tulee toimeenpanna." Ari-Pekka Eloranta ja Heli Hämäläinen kannattivat Jari Vettenrannan tekemää muutosesitystä. Koska oli tehty kunnanjohtajan päätösehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys, suoritettiin äänestys. Puheenjohtaja ehdotti äänestystavaksi äänestystä siten, että ne, jotka kannattavat kunnanjohtajan päätösehdotusta äänestävät "JAA" ja ne, jotka kannattavat Jari Vettenrannan muutosehdotusta äänestävät "EI". Kunnanjohtajan esitystä kannatti 2 (Erik Franzen ja Juho Nirvi) ja Jari Vettenrannan esitystä 3 (Ari-Pekka Eloranta, Heli Hämäläinen ja Jari Vettenranta). Näin ollen puheenjohtaja totesi, että Jari Vettenrannan esitys tuli kunnanhallituksen päätökseksi. Täytäntöönpano: perusturvalautakunta, kunnanjohtaja Lisätietoja: kunnanjohtaja Jouni Martikainen, puh 040 5587 589 tai etunimi.sukunimi@askola.fi