Opiskeluhuollon kokonaisuus Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallitus 17.6.2015
Opiskeluhuollon kokonaisuus 1. Johdanto: Opiskelijan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja työkyvyn tukeminen 2. Opiskeluhuollon suunnitelmat 3. Opiskeluhuoltoryhmät 4. Yhteisöllinen opiskeluhuolto 5. Yksilökohtaisen opiskeluhuolto 6. Opiskeluhuollon seuranta ja arvio kokonaistarpeesta OPISKEL UHUOLLON KOKONAISUUS
Opiskeluhuollon organisointi 1. Johdanto: Opiskelijan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja työkyvyn tukemista Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän (PKKY) keskeisenä tehtävänä on kouluttaa vastuullisia, hyvinvoivia ja työelämään ja/tai jatko-opintoihin valmiita osaajia, joilla on kyky selvitä muuttuvassa yhteiskunnassa ja työelämässä. Muutosvalmiuteen valmentaminen edellyttää myös hyvinvointiin liittyvien tietojen ja taitojen hallintaa sekä yksilön motivoitumista ja vastuun ottamista omasta hyvinvoinnistaan ja työkyvystään osana ammattitaitoa. PKKY:n hyvinvointisuunnitelmassa määritellään opiskeluhuollon rooli yhteisöllisen ja yksilöllisen opiskelijahyvinvoinnin edistämisessä. Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä. Opiskeluhuollon painopisteenä on ennaltaehkäisevä ote sekä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa osallisuus. Opiskeluhuollon keskeisenä tavoitteena on tukea opiskelijoiden oppimista siten, että oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia ja opiskeluun liittyviä muita haasteita tunnistetaan, lievennetään ja ennaltaehkäistään mahdollisimman varhain. PKKY:ssä toimintaamme ohjaava arvo on vastuullisuus. Vastuullinen toiminta konkretisoituu erityisesti vuorovaikutussuhteissa ja yhteisissä prosesseissa sekä opiskelijoiden, huoltajien, työelämän, henkilöstön, omistajien että muun yhteiskunnan kanssa. Vastuullisuus ilmenee valmentavana työotteena, jossa keskeistä on rakentavalla ja monipuolisella tavalla tukea ja ohjata opiskelijoidemme ammatillista, persoonallista ja sosiaalista kehittymistä ja kasvua vastuullisiksi ammatillisiksi osaajiksi ja elinikäisiksi oppijoiksi. Vastuullisuuteen sisältyy myös eri toimijoiden sitoutuminen opiskelijoiden työkyvyn kokonaisvaltaiseen edistämiseen. Opiskelijan työkykyyn vaikuttavat Kuntun (2011) mukaan yksilön terveyden ja voimavarojen lisäksi opiskelutaidot, opetus ja ohjaus sekä opiskeluympäristöt. Koska kyse on toiminnallisesta kokonaisuudesta ja sen eri ulottuvuuksien välisestä tasapainosta, meidän on toiminnassamme kyettävä vaikuttamaan positiivisesti kaikkiin opiskelijan työkyvyn osatekijöihin, jotka on kuvattu seuraavassa kuviossa. OPISKEL UHUOLLON KOKONAISUUS
Vastuullisuus arvona velvoittaa meitä kehittämään opiskeluympäristöjä ja vahvistamaan yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Myös valmentavalle työotteelle perustuva opetus ja ohjaus edistävät yksilöiden opiskelukykyisyyttä, mikäli ne ovat kahdensuuntaiselle vuorovaikutukselle perustuvaa tavoitteellista toimintaa ja auttavat opiskelijoita integroitumaan opiskeluyhteisöönsä. Lisäksi opiskelijan kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalinen tuki vaikuttavat merkittävästi hyvinvointiin ja opiskelujen sujumiseen. Opiskelijan työkykyisyyden kannalta avainasemassa ovat myös opiskelutaidot, kuten ongelmanratkaisukyky sekä sosiaaliset ja vuorovaikutustaidot. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä huolehtii opiskeluhuollon palveluiden järjestämisestä siten, että palvelut ovat opiskelijoille helposti saatavilla ja laadukkaasti järjestetyt. Opiskelijalla on oikeus saada maksutta sellainen opiskeluhuolto, jota koulutukseen osallistuminen edellyttää lukuun ottamatta yli 18-vuotiaiden sairaanhoitopalveluita. PKKY toteuttaa opiskeluhuoltoa yhteistyössä oppilaitosten sijaintikuntien sivistystoimien sekä sosiaali- ja terveystoimien opiskeluhuoltopalveluista vastuussa olevien viranomaisten kanssa siten, että opiskeluhuollosta muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus.
Tämä hyvinvointisuunnitelma avaa sekä yhteisöllisen että yksikohtaisen opiskeluhuollon keskeiset toteuttamistavat ja -periaatteet Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän ammatillisissa oppilaitoksissa. Suunnitelma koskee tutkintoon johtavissa ammatillisissa perustutkinnoissa sekä ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (Valmassa) opiskelevia. Lisäksi suunnitelmaan on sisällytetty osia, jotka koskevat myös ammatillista aikuiskoulutusta. Hyvinvointisuunnitelmaan on liitetty opiskeluhuoltopalveluiden ohella myös muut hyvinvointiin, turvallisuuteen ja terveyteen liittyvät suunnitelmat, kuten varhaisen puuttumisen malli sekä ohjeistus poissaoloihin puuttumisesta, kiusaamisen ehkäisysuunnitelma, päihdetoimintaohjeistus, suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista sekä kriisitoimintaohjeistus. Suunnitelma on laadittu myös opiskeluhuollon toteuttamista, arvioimista ja kehittämistä varten (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, Opetushallituksen määräys 101/011/2014). 2. Opiskeluhuollon suunnitelmat Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä toteuttaa opiskeluhuoltoa yhteistyössä oppilaitosten sijaintikuntien sivistys- sekä sosiaali- ja terveystoimien kanssa. Sekä kuntien lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sekä PKKY:n yhteinen opiskeluhuoltosuunnitelma, josta käytämme nimeä hyvinvointisuunnitelma, linjaavat oppilaitoksissamme toteutettavaa opiskeluhuoltoa ja sen arviointia.
Kuntien lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan (Lastensuojelulaki 12) on kirjattu: opiskeluhuollon tavoitteet ja paikallisen toteuttamistavan keskeiset periaatteet, arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta, käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista ja avustajapalveluista sekä tuki- ja erityisopetuksesta, toimet, joilla vahvistetaan yhteisöllistä opiskeluhuoltoa ja opiskelijoiden varhaista tukea sekä tiedot suunnitelman toteuttamisesta, seurannasta sekä opiskeluhuollon laadun arvioinnista. Pohjois-Karjan koulutuskuntayhtymän Hyvinvointisuunnitelmaan on kirjattu: arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista, oppilaitosyhteisön toimenpiteet yhteisöllisen opiskeluhuollon edistämiseksi ja tarvittavien tukitoimien järjestämiseksi, yhteistyön järjestäminen opiskelijoiden ja heidän perheidensä sekä oppilaitoksessa työskentelevien ja muiden opiskelijoiden hyvinvointia tukevien tahojen kanssa sekä suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Hyvinvointisuunnitelman ohella edellä mainittuja asioita on kirjattu pedagogiseen strategiaan (sis. opetussuunnitelman yhteisen osan) sekä oppilaitoskohtaisiin opiskeluhuollon toimintasuunnitelmiin, joissa kuvataan oppilaitostasoisesti yhteisöllisen opiskeluhuollon toimenpiteet ja vuosittaiset kehittämiskohteet. 3. Opiskeluhuoltoryhmät
Maakunnallinen opiskeluhuollon ohjausryhmä PKKY-taso Opiskeluhuollon ohjausryhmän tehtävänä on vastata PKKY:n opiskelijahuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Kuntayhtymän hallitus nimeää monialaiseen opiskelijahuollon ohjausryhmään vähintään 10 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet sekä määrää valituista puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Ohjausryhmän esittelijänä toimii kehitysjohtaja. Jäseniksi toimikuntaan nimetään oppilaitosten sijaintikuntien edustajat, koulutuksen järjestäjän edustaja, opiskeluhuollon edustajat, opettajien ja opiskelijoiden edustaja. Ohjausryhmän jäsenet nimetään aina strategiakaudeksi. Ohjausryhmän alla toimii opiskeluhuollon maakunnallinen tiimi, joka valmistelee ohjausryhmässä käsiteltäviä asioita, toimii informaatio-ohjauksen ja opiskeluhuollon toimijoiden keskinäisenä kehittämisen foorumina. Tiimiä vetää opiskelijahuollon koordinaattori kuntayhtymän yhteisistä palveluista. Oppilaitokset nimeävät yksikkönsä edustajat vuosittain samalla tavoin kuin maakunnallisten opintoalatiimien jäsenet. Ohjausryhmällä on myös mahdollisuus käyttää myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Ryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. Oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä Ryhmän tehtävänä on vastata oppilaitoksen yhteisöllisen opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä ja arvioinnista. Ryhmä vastaa myös oppilaitoskohtaisen opiskeluhuollon toimintasuunnitelman laatimisesta ja päivittämisestä. Vastuu ryhmän toiminnasta on pääsääntöisesti rehtorilla, ellei oppilaitoksessa toisin päätetä. Ryhmä kokoontuu lähtökohtaisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa. Ryhmään kuuluvat: rehtori, koulutusjohtaja, kuraattori(t), erityisopettaja(t), opinto-ohjaaja(t), psykologi, terveydenhoitaja(t), ammatilliset ohjaaja(t), asuntolanohjaajat sekä tarvittaessa oppilaitoksen turvallisuuspäällikkö. Ryhmän kutsutaan myös opiskelijoiden ja opettajien edustaja. Ryhmällä on myös mahdollisuus käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita.
Opiskelun tuen ryhmä (OTR) Opiskelun tuen ryhmä voi olla koulutusala-, kampus-, yksikkö- tai oppilaitoskohtainen riippuen oppilaitoksen koosta ja muusta toiminnan organisoinnista. Opiskelun tuen ryhmä toteuttaa ja seuraa ennaltaehkäisevää opiskeluhuoltoa. OTR:n tehtävänä on käsitellä opiskelun tukeen ja opintojen sujuvuuteen liittyviä asioita oppilaitoksessa linjattujen periaatteiden ja käytössä olevien toimintamallien mukaisesti, kuten poissaolot, hojksit, hopsit, opintojen etenemättömyys ja mahdollinen kiusaaminen. Käytännössä ryhmä kartoittaa huolen kohteet ja joku kyseisen ryhmän jäsenistä voi käynnistää tapauskohtaisen asiankäsittelyn siten, että lupa asioiden käsittelyyn pyydetään asianomaiselta opiskelijalta. Ryhmään kuuluvat: rehtori, koulutusjohtaja, kuraattori(t), erityisopettaja(t), opinto-ohjaaja(t), terveydenhoitaja(t), ammatilliset ohjaaja(t) ja asuntolan-ohjaaja(t). Lisäksi opettajat osallistuvat tarvittaessa ryhmän toimintaan. Opiskeluhuollon asiantuntijaryhmä Opiskeluhuollon asiantuntijaryhmä vastaa tapauskohtaisesta opiskelijoiden asioiden käsittelystä. Aloitteen yksittäisen opiskelijan asian käsittelystä voi tehdä oppilaitos-/yksikkökohtainen opiskelun tuen ryhmä, ryhmäohjaaja, opiskelija, opiskelijan huoltaja tai muu moniammatillisen yhteistyön toimija. Yksittäisen opiskelijan asian käsittely opiskeluhuollon asiantuntijaryhmässä edellyttää opiskelijan antamaa yksilöityä lupaa käsitellä hänen asioitaan kyseisessä asiantuntijaryhmässä. Opiskeluhuollon asiantuntijaryhmässä on mukana pääsääntöisesti ne oppilaitoksen tai yhteistyötahojen työntekijät, joille opiskelija on antanut luvan käsitellä hänen asioitaan sekä opiskelija ja hänen huoltajansa. Tapauskohtaisesti nimetyssä asiantuntijaryhmässä sovitut toimenpiteet kirjataan opiskelijahuollon kertomuksiin. Ryhmän toimintatavat eritellään tarkemmin Hyvinvointisuunnitelman osassa Opiskeluhuollon asiantuntijaryhmä.
4. Yhteisöllinen opiskeluhuolto Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan toimintatapoja ja -kulttuuria, joilla koko PKKY:n opiskeluyhteisöissä edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Yhteisöllinen opiskeluhuolto on opetussuunnitelman mukaista opiskeluhuoltoa. Sen avulla tuetaan ja ohjataan oppimista sekä tunnistetaan, lievennetään ja ennalta ehkäistään mahdollisimman varhain oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia ja opiskeluun liittyviä muita ongelmia. Vastuu yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttamisesta kuuluu kaikille oppilaitoksessa työskenteleville. Lähtökohtana ovat opiskelijan aktiivisen toimijuuden ja aikuistuvan nuoren itsenäisyyden tukeminen sekä huoltajien osallisuus. Yhteisöllisyys rakentuu arjen vuorovaikutustilanteissa ja oppilaitosten osallistavien toimintatapojen myötä. Oheinen kuvio kiteyttää yhteisöllisen opiskeluhuollon keskeiset elementit Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä. Yhteisöllisen opiskeluhuollon ytimessä on valmentava työote opetuksessa ja
ohjauksessa, jolla tuetaan opiskelijoiden aktiivista toimijuutta eli opiskelijoiden halukkuutta oppiseen, oman itsensä ja ammatillisen osaamisen kehittämiseen sekä vastuullisten valintojen tekemiseen omien kykyjensä ja valmiuksiensa mukaisesti. Valmentavan työotteen ydin on laadukas henkilökohtaistaminen eli HOPS-prosessi (1), jossa opiskelija on aidosti mukana asettamassa tavoitteita, laatimassa suunnitelmia, tekemässä valintoja ja arvioimassa opintojensa etenemistä ja osaamisensa kehittymistä. Valmentavan työotteen keskeinen elementti on läsnäolo (2), joka on ensimmäinen edellytys onnistuneelle kohtaamiselle ja kaksisuuntaiselle vuorovaikutukselle pedagogissa ja ohjauksellisissa prosesseissa. Kun kohtaamme yksilöt aidosti, kuulemme ja kuuntelemme kaikkia, kysymme ja keskustelemme, osoitamme välittämistä ja mahdollistamme luottamuksen syntymisen. Valmentavan työotteen merkityksellisiä osatekijöitä ovat myös yhdessä tekeminen ja monipuolinen työskentely (3). Ne konkretisoituvat erilaisissa oppimisympäristöissä yhteistoiminnallisena ja osallistavana työskentelynä (4) ja vertaisilta oppimisena niin opiskelun kuin opetuksen ja ohjauksenkin suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Ryhmänohjaajien rooli on keskeinen HOPS-prosessissa sekä opiskelijoiden opintojen tukemisessa ja etenemisen seurassa. Varhaisen puuttumisen toimintamalli (5) tukee ryhmänohjaajien työtä sekä takaa opiskelijoiden yhdenvertaisen kohtelun. Laadukas ryhmänohjaus kiinnittää opiskelijoita myös oppilaitosyhteisön jäsenyyteen. Ryhmänohjaus ei kohdistu siis vain yksilöihin vaan myös ryhmiin ja niiden ryhmäytymisen tukemiseen. Samalla on hyvä huomioida se, että ryhmäytymiseen on hyvä panostaa myös muilla tunneilla läpi lukuvuoden. Tunne opiskeluryhmään ja -yhteisöön kuulumisesta ja hyväksytyksi tulemisesta toimii pohjana opiskelijoiden osallisuudelle ja halulle vaikuttaa oppilaitoksen toimintaan. Opiskelijoiden osallisuuden tukemisessa keskeinen tavoitteemme on, että se koostuu monenlaisesta ja monitasoisesta toiminnasta, kuten alla oleva kaavio osoittaa.
Opiskelijoiden osallisuuden edistäminen (6) on keskeistä yhteisöllisen toimintakulttuurin vahvistamisessa. Opiskelijoiden osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia lisää aktiivinen opiskelijakuntatoiminta, joka sisältää niin kuntayhtymä- kuin oppilaitostasoistakin toimintaa. Opiskelijakunnat osallistuvat erilaisten tapahtumien ja teemapäivien järjestämiseen. Ne tekevät myös esityksiä ja antavat lausuntoja oppilaitoksia koskevista asioista. Heillä on myös edustajia erilaisissa PKKY:n työryhmissä, ml. opiskeluhuollon maakunnallisessa ohjausryhmässä sekä oppilaitoskohtaisissa opiskeluhuoltoryhmissä. Opiskelijoiden kuulemistilaisuudet sekä opiskelijapalautekyselyt ovat myös yksi tärkeä väylä huomioida opiskelijoiden kokemuksia ja näkemyksiä. Oppilaitosten tutor-toiminta tukee osaltaan opiskelijoiden yhteistoimintaa sekä harrastuneisuutta. Jatkossa opiskelijoiden osallisuuden tukemisessa tullaan kiinnittämään huomiota etenkin niihin menetelmiin ja työtapoihin, jolla opiskelijoiden osallisuutta voidaan lisätä opintojen ja erilaisten oppimisympäristöjen suunnittelussa ja toteutuksessa. Huoltajien osallisuus (7) on yksi keskeinen yhteisöllistä opiskeluhuoltoa ohjaavista periaatteista. Opiskeluhuoltoa toteutetaan aina mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä alaikäisten opiskelijoiden huoltajien kanssa. Huoltajien osallisuutta edistää se, että heille tiedotetaan käytettävissä olevista opiskeluhuollon palveluista sekä tarvittaessa annetaan henkilökohtaista ohjausta käytettävissä olevista opiskeluhuollon palveluista. Heille tulee antaa myös tietoa opiskelijan oikeuksista opiskeluhuollossa
sekä asioiden käsittelyyn liittyvistä lain edellyttämistä menettelytavoista ja tietojen käsittelystä. Näihin liittyviä menettelytapoja sekä laajemmin opiskelijan ja huoltajan asemaa koskevia asetuksia avataan osiossa Opiskeluhuollon asiantuntijaryhmä. Pedagogisessa strategiassa kuvataan myös huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä. Opiskelijoiden työkyvyn (8) ylläpitäminen kuuluu myös yhteisöllisen opiskeluhuollon ulottuvuuksiin. Sen peruslähtökohtana on, että opiskelijoita kannustetaan ja motivoidaan noudattamaan terveellisiä elintapoja sekä huolehtimaan oman toiminta- ja työkyvyn ylläpitämisestä. Tätä tehdään kiinteässä yhteistyössä opiskelijaterveydenhuollon kanssa, jonka tehtävänä on edistää ja seurata opiskelijoiden tervettä kasvua ja kehitystä, hyvinvointia ja opiskelu- ja työkykyä (9). Oppilaitoksissa järjestetään säännöllisesti myös erilasia hyvinvointiin ja terveellisiin elintapoihin liittyviä tapahtumia ja teemaviikkoja sekä tehdään ennaltaehkäisevää päihdetyötä. Opiskelijoilla on myös mahdollisuus suorittaa osana ammatillista perustutkintoa työkykypassi. Lisäksi opiskelu- ja työkyvyn ylläpitämisen, liikunnan ja terveystiedon opetuksen sekä ammatillisen tutkinnon osien opetuksen välillä tehdään yhteistyötä, jota on vahvistettu hanketoiminnalla. PKKY on linjannut myös osallistumisemme Urheiluakatemian, Koululiikuntaliiton ja SAKU ry:n toimintaan. Turvallisuus (10) on yksi keskeinen osa yhteisöllistä opiskeluhuoltoa. Opiskelijan oikeus turvalliseen oppimisympäristöön kattaa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden ulottuvuudet. Tämä koskee oppilaitosten ja työssäoppimispaikkojen niin fyysisiä kuin virtuaalisiakin oppimisympäristöjä. Tämä kaikki nivoutuu myös oppilaitostemme esteettömyyteen. Esteettömyydellä tarkoitetaan PKKY:n ammattiopistoissa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteuttamista siten, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa. PKKY on hyväksynyt järjestystä koskevat toimintaohjeet sekä turvallisuus- ja pelastussuunnitelmat, joilla edistetään oppilaitosten sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä oppilaitoksen turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Opintoihin liittyvien matkojen, kuljetusten ja odotusaikojen turvallisuudesta vastaavat aina opettajat. Oppilaitoksilla voi olla näihin liittyen myös omia tarkentavia ohjeistuksia. Kurinpidolliset prosessit sekä Sora-säädökset parantavat osaltaan koulutuksen ja sen jälkeisen työelämän turvallisuutta. Opiskelijoita perehdytetään myös oman ammattialan työturvallisuuslakeihin sekä työsuojelun toimintaohjelmaan. Sosiaalisen turvallisuuden edistämisessä keskeisellä sijalla ovat
kaikenlaista kiusaamista ja syrjintää ehkäisevät toimenpiteet (11) sekä niihin aktiivisesti puuttuva toimintakulttuuri. Olemme sitoutuneet PKKY:ssä sovittelutoimintaan niin opiskelijoiden kuin myös työntekijöidenkin välisten ristiriitojen ratkaisussa. Pidemmän aikavälin tavoitteena on vahvistaa sovittelutoiminnankin taustalla vaikuttavaa restoratiivista ajattelua oppilaitosyhteisön toiminnassa. PKKY:n oppilaitoksissa toteutetaan oppimisympäristöjen terveellisyyden, turvallisuuden sekä oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin tarkastus säännöllisin väliajoin yhteistyössä oppilaitosten sijaintikuntien terveystoimen kanssa. Opiskeluhuollon sidosryhmäyhteistyö (12) on olennainen osa PKKY:n opiskeluhuoltoa. Oppilaitosyhteisön tukemiseksi ja konsultaation järjestämiseksi sekä opiskeluhuollon kehittämiseksi tehdään yhteistyötä myös oppilaitosten sijaintikuntien muiden nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävien viranomaisten ja toimijoiden (kuten nuorisotoimi, lastensuojelu, poliisi, nuorten työpajat jne.) kanssa. Yhteistyöllä pyritään edistämään myös opiskelijoiden mielekästä vapaa-aikaa, harrastustoimintaa, terveitä ja turvallisia elämäntapoja sekä vaikuttamismahdollisuuksia. PKKY:n yhteisöllisen opiskeluhuollon keskeisiä periaatteita ja yhteisiä käytäntöjä (13) kuvataan sekä pedagogisessa strategiassa (ml. valmennuksellinen pedagogiikka, HOPS-prosessi, yhteistyö vanhempien sekä yhteistyökumppaneiden kanssa) että hyvinvointisuunnitelmassa (ml. opintojen ohjaus, erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tukeminen, asuntolaohjaus). Hyvinvointisuunnitelma sisältää myös toimenpideohjeistukset kriisitilanteisiin, kurinpidollisiin prosesseihin, päihdeongelmien ennaltaehkäisemiseen ja niihin puuttuminen sekä toimet opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Näistä samoin kuin tutkintokohtaisista terveydentilavaatimuksista ja muista opintoihin liittyvistä edellytyksistä tiedotetaan hyvinvointisuunnitelman lisäksi hakijan oppaassa, PKKY:n nettisivuilla ja sähköisellä työpöydällä. Opiskeluhuollon oppilaitoskohtaisissa toimintasuunnitelmissa avataan ja kuvataan oppilaitostasolla yhteisöllistä opiskeluhuoltoa edistäviä toimenpiteitä ja vastuualueita (mm. opiskelijoiden osallisuutta, hyvinvointia ja turvallisuutta edistäviä toimenpiteitä). Näitä suunnitelmia päivitetään säännöllisesti, ja ne toimivat myös yhtenä itsearvioinnin pohjana. 5. Yksilökohtainen opiskeluhuolto Yksilökohtaisen opiskeluhuollon tehtävänä on edistää opiskelijan hyvinvointia, terveyttä ja opiskelu- ja työkykyä sekä tunnistaa näihin ja opiskelijan elämäntilanteeseen liittyviä yksilöllisiä tarpeita. Tavoit-
teena on myös varhaisessa vaiheessa ehkäistä ongelmia ja huolehtia tarvittavien yksilöllisten tukitoimien järjestämisestä. Yksilökohtaista opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijan kanssa ja hänen suostumuksellaan. Lähtökohtana on opiskelijaa arvostava, hänen mielipiteitään kuunteleva ja luottamusta rakentava vuorovaikutus. Toiminnassa otetaan huomioon opiskelijan itsenäinen asema opiskeluhuoltoon liittyvissä kysymyksissä. Opiskelijalle ja hänen huoltajalleen annetaan tietoa yksittäisen opiskelijan oikeuksista opiskeluhuollossa sekä asioiden käsittelyyn liittyvistä lain edellyttämistä menettelytavoista ja tietojen käsittelystä. Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan yksittäiselle opiskelijalle annettavia: 1) koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja, 2) opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja ja 3) monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa. Oppilaitoksen henkilökunnalla on velvollisuus ohjata opiskelijaa hakemaan tarvitsemiaan opiskeluhuollon etuuksia ja palveluja (L 1287/13, 11 ). Jos oppilaitoksen tai opiskeluhuollon työntekijä arvioi, että opiskelijan opiskeluvaikeuksien tai sosiaalisten tai psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi taikka poistamiseksi tarvitaan opiskeluhuollon psykologi- tai kuraattoripalveluja, hänen on otettava viipymättä yhteyttä opiskeluhuollon psykologiin tai kuraattoriin yhdessä opiskelijan kanssa ja annettava tiedossaan olevat tuen tarpeen arvioimiseksi tarvittavat tiedot(l 1287/13, 16.). Opiskelijaa on informoitava tästä yhteydenotosta. Jos yhteydenottoa ei ole mahdollista tehdä yhdessä, opiskelijalle on annettava tieto yhteydenotosta (esimerkiksi joko puhelimitse tai Wilmaviestillä) sekä mahdollisuus keskustella yhteydenottoon liittyvistä syistä oppilas- ja opiskeluhuoltolaissa säädetyssä määräajassa. Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen, kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. Ohjaustoimenpiteen voi kirjata huomioiden ohjeet arkaluonteisen tiedon käsittelystä myös Wilmaan tuki-välilehdelle, kohtaan toimenpiteet: Ohjaus opiskeluhuoltopalveluihin. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki painottaa kotien kanssa tehtävän yhteistyön ja vanhempien osallisuuden tärkeyttä. Esimerkiksi opiskelijan ohjauksesta opiskeluhuollon palveluihin (esimerkiksi kuraattorille) on hyvä informoida vanhempia.
Samalla on hyvä huomioida myös se, että: - Opiskeluhuolto on opiskelijan oikeus ja opiskeluhuollon asiantuntijaryhmän työskentely ei edellytä huoltajan suostumusta opiskelijan lupa riittää. Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä opiskeluhuollon palveluja (18.3 ). - Jos alaikäisellä tai muutoin vajaavaltaisella ei ikänsä tai kehitystasonsa vuoksi ole edellytyksiä arvioida itsenäisesti opiskeluhuoltoasian merkitystä, huoltaja tai muu laillinen edustaja voi antaa tällöin suostumukseen siihen hänen sijastaan. - Opiskelijan omat toivomukset ja mielipiteet on kuitenkin otettava muutoin huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten edellytysten mukaisesti. - Opiskelija voi myös kieltää painavasta syystä huoltajaansa osallistumasta itseään koskevan opiskeluhuoltoasian käsittelyyn tai antaa itseään koskevia salassa pidettäviä opiskeluhuollon tietoja huoltajilleen, jollei se ole selvästi hänen etunsa vastaista. Arvion tästä voi tehdä vain kuraattori tai terveydenhoitaja. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä yksilökohtaisen opiskeluhuollon palvelut tuotetaan yhteistyössä oppilaitosten sijaintikuntien sosiaali- ja terveystoimien kanssa. Yksilökohtaisen opiskeluhuolto ja sen onnistuminen edellyttävät kiinteää ja toimivaa yhteistyötä myös muun oppilaitosten opiskeluhuoltohenkilöstön (ml. opinto-ohjaajien, erityisopettajien, ammatilliset ohjaajien, asuntolaohjaajien) kanssa. Kaikkien opettajien ja etenkin ryhmänohjaajien rooli on myös merkityksellinen opiskelijoiden toimintakyvyn tai terveydentilan muutoksista johtuvien tai muiden ongelmien varhaisessa tunnistamisessa, niihin puuttumisessa sekä tarvittaessa yksilökohtaisen opiskeluhuollon palveluihin ohjaamisessa. Yhteistyötä tehdään tarvittaessa myös muun opetushenkilöstön sekä perusopetuksen, VALMAkoulutusten, etsivän nuorisotyön, työpajatoiminnan sekä muiden viranomaisten, kuten erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja poliisin kanssa. Nivelvaiheessa tehtävä yhteistyö perusopetuksen kanssa on kuvattu erityisopetuksen suunnitelmassa sekä opinto-ohjauksen suunnitelmassa. Opiskelijalle annetaan yksilöllistä opiskelu-huollon tukea ja ohjausta myös kurinpitorangaistusten tai opiskeluoikeuden peruuttamisprosessin tai sen uhan yhteydessä. Nämä ohjaustoimenpiteet on kuvattu tarkemmin sekä opinto-ohjauksen että kurinpidollisia prosesseja koskevissa suunnitelmissa. Yksilökohtaisten palveluiden järjestämisessä suositaan varhaisen puuttumisen malleja sekä pyritään madaltamaan monin eri keinoin opiskelijoiden kynnystä hakea ajoissa tarvitsemaansa tukea ja palve-
luita. Olennaista on se, että nämä palvelut ovat lähellä opiskelijaa. Tärkeää on myös se, että ammattilaisten välinen yhteistyö on tiivistä, viestinkulku jouhevaa ja oppilaitoskohtaiset opiskeluhuoltoryhmät kokoontuvat säännöllisesti. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon prosesseja sekä keskinäistä työnjakoa kuvataan tarkemmin opiskeluhuoltopalveluita koskevassa osiossa. 6. Opiskeluhuollon seuranta ja arvio kokonaistarpeesta Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän pedagoginen johtoryhmä sekä maakunnallinen opiskeluhuollon ohjausryhmä seuraavat kuntayhtymätasoisesti opiskeluhuollon toteutumista sekä arvioivat sen kokonaistarvetta. Oppilaitosten osalta vastuu seurannasta ja kokonaistarpeen arvioinnista kuuluu rehtorille sekä oppilaitoskohtaiselle opiskeluhuoltoryhmälle. Lisäksi PKKY tekee jokaisessa oppilaitoksen sijaintikunnassa yhteistyötä opiskeluhuollon seurannasta ja kokonaistarpeen arvioinnista yhteistyötä paikallisten sivistys- sekä sosiaali- ja terveystoimien viranomaisten kanssa. Kuntayhtymällä on edustajia myös kuntien nuorten ohjaus- ja palveluverkostoissa, jotka osaltaan tukevat opiskeluhuollon kokonaistilanteen arviointia. Opiskeluhuollon kokonaistarpeen arvioinnin tarkoitus on varmistaa palveluiden yhdenvertainen saatavuus ja toiminnan tarkoituksenmukaisuus. Arviossa otetaan huomioon opiskelijoiden terveyteen ja hyvinvointiin sekä opiskeluyhteisöön ja oppimisympäristöihin liittyvät tarpeet. Arviota laadittaessa hyödynnetään monipuolisesti edellä mainittuihin liittyviä selvityksiä ja seurantatietoja, opiskeluhuollossa kertynyttä tietoa ja kokemusta sekä huoltajilta ja erityisesti opiskelijoilta saatua palautetietoa. Opiskelijapalautekyselyihin on PKKY:ssä lisätty opiskeluhuoltoon liittyviä kysymyksiä. Kyselyssä huomioidaan myös se, onko vastaaja nimetty erityisopiskeijaksi vai ei. Tämä antaa osaltaan syventävää palautetta opiskeluhuollon toimivuudesta. Lisäksi vuosittain seurataan osana toiminnan ja tuloksellisuuden arvioinnin toimintamallia ja siihen liittyviä itsearviointikäytänteitä mm. opintojen läpäisyastetta ja opiskelijoiden keskeyttämistä sekä opiskeluhuollon toimivuutta. Vuosittaisen itsearviointiprosessin ohessa opiskeluhuollon omavalvontaa tehdään myös osana sisäistä tarkastusta. Kouluterveyskyselyt samoin kuin THL:n opiskeluhuoltoon kohdistuvat kyselyt antavat osaltaan tärkeää tietoa, samoin Amis-barometri. Tarvittaessa PKKY voi olla mukana myös erilaisissa opiskeluhuoltoa koskevissa tutkimushankkeissa.
PKKY vastaa opetussuunnitelman mukaisesta opiskeluhuollosta ja siihen sisältyvien palveluiden riittävyydestä. Kuraattoripalveluiden osalta PKKY toteuttaa palvelut itse kuntien kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti Kiteetä lukuun ottamatta. Kuraattoripalveluiden resursoinnin lähtökohtana on ollut yksi kuraattori 780 opiskelijaa kohden. Psykologipalveluiden järjestämisestä vastaa sen sijaan aina oppilaitosten sijaintikunta. Vastaavasti myös opiskeluterveydenhuolto, jonka vastaanotto on jokaisella oppilaitoskampuksella, on kuntien vastuulla. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon palveluiden riittävyyttä tarkastellaan vuosittain oppilaitosten sijaintikuntien sosiaali- ja terveystoimien viranomaisten kanssa. Opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumisesta ja opiskelijapalautekyselyiden, kouluterveyskyselyn sekä muiden kyselyiden keskeisistä tuloksista tiedotetaan oppilaitosten henkilökuntaa, opiskelijoita, huoltajia sekä tarvittavia yhteistyökumppaneita. Näistä samoin kuin muista opiskeluhuollon palveluista (ml. sorasäädöksistä) tiedotetaan PKKY:n nettisivuilla, Wilmassa, PKKY:n sähköisellä työpöydällä, huoltajien illoissa, henkilökunnan kokouksissa sekä yhteistyökumppaneille järjestetyissä tilaisuuksissa, kuten esimerkiksi Polku toisen asteen opintoihin -tapahtumassa.