H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S
LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja 4, 01600 VANTAA Aleksanterinkatu 9, LAHTI www.ludusoy.fi Henkilökunta: 15 psykologia ja neuropsykologia 5 puheterapeuttia Palvelut: Kasvun ja oppimisen tukipalvelut: Neuropsykologiset ja psykologiset tutkimukset Neuropsykologinen kuntoutus Pienten lasten ryhmäkuntoutus Puheterapiapalvelut Vanhemmille: Konsultaatio Vanhempainvalmennus Ammattilaisille: Koulutukset Työnohjaus
MITÄ HYVÄ KOULUOPPIMINEN EDELLYTTÄÄ OPPILAALTA? Mukaillen Meltzer, 1996 Vahva emotionaalinen perusta Opiskelumotivaatio Positiivinen käsitys itsestä oppijana Psyykkinen energia Työskentelytaidot (mm.) Itsenäisen työskentelyn taidot Ryhmätyötaidot Vuorovaikutustaidot Auktoriteettien hyväksyminen Kognitiiviset taidot (mm.) Kielelliset taidot Näönvaraiset taidot Ongelmanratkaisukyky Tarkkaavaisuus Oppimisstrategiat Tehokas oppiminen
MITKÄ TEKIJÄT YMPÄRISTÖSSÄ VAIKUTTAVAT OPPIMISEEN? Reynolds, 1997 Koulu Luokka Koti johtajuus yhteiset arvot ja tavoitteet järjestys ja myönteisyys opetuksen taso opetukseen käytetty aika henkilökunnan yhteistyö oppimisen seuranta opetuksen painotukset opetusmateriaalin ja henkilökunnan riittävyys opetuksen suunnittelu opetuksen laatu vuorovaikutus oppimiseen ja opetukseen käytetty aika struktuuri luokan ja materiaalin hallinta odotukset palaute ja arviointi työtilan toimivuus osallistuminen ja kiinnostus kotitehtäviin sitoutuminen johdonmukaisuus oppimista tukeva ympäristö seuranta sensitiivisyys ja tuki
NUORUUSIKÄ Nuoruusikä vs. murrosikä Nuoruusikä alkaa aina murrosiästä ja ajoittuu keskimäärin 12-20 vuoden ikään Sukupuolten välillä selkeä ero aikataulussa Nuoruusiän tärkein kehitystehtävä on autonomia aikuisista Autonomiapyrkimyksen tärkein työkalu on vastakkainasettelu
NUORUUSIKÄ JA OPPIMINEN Nuoruusiän tavanomaisessa kehityksessä älyllinen kehitys jatkuu pääosin lineaarisesti Joillakin kognitiivisen toimintojen osa-alueilla tapahtuu kuitenkin kehityksen hidastumista murrosiässä Paradoksaalisesti heikentymistä tapahtuu toiminnanohjauksessa, johon kohdistuvat vaatimukset lisääntyvät yläkoulun alkaessa selkeästi Emotionaalisen kehityksen muutokset vaikuttavat oppimiseen erityisesti motivaation kautta Psyykkinen kehitystarve ei liity oppimiseen
MITEN TUKEA NUOREN OPPIMISTA? 1. Toiminnanohjauksellinen tuki 2. Motivaation tukeminen TAVOITTEENA HALLINNANTUNNE! Ainoa oppimiskanava onnistumalla!
TOIMINNANOHJAUKSEN TUKEMINEN NUORUUSIÄSSÄ Nuoret tarvitsevat usein tukea toiminnanohjauksessa Suunnitelmallisuus Priorisointi, jäsentäminen, organisointi Arjen hallinta Ajan hallinta Itsearviointi Omien vahvuuksien ja heikkouksien hahmottaminen
TOIMINNANOHJAUKSEN ONGELMAT JA OPPIMINEN Toiminnanohjauksen häiriöt voivat haitata minkä tahansa oppiaineen opiskelua Useimmin vaikutukset näkyvät aineissa, joissa edellytetään runsaasti strategista toimintaa ja tarkkaa suunnittelua Matematiikka (esim. sanalliset ja muut soveltavat tehtävät) Kielten opiskelu Vaativat reaaliaineet (esim. historia, fysiikka) Taitoaineet (esim. kotitalous) Toiminnanohjauksen häiriöt tuottavat usein ns. arjen hallinnan vaikeuksia, jotka vaikuttavat koulussa selviytymiseen Väärä aika, paikka ja väärät kirjat
TOIMINNANOHJAUKSEN ONGELMAT JA OPPIMINEN Itsenäisen opiskelun vaikeus Opiskelustrategiat usein kehittymättömät Oleellisen tiedon löytäminen vaikeaa Mieleenpainaminen ja mielestähaku vaikeaa Opiskelun aloittaminen ja eteenpäinvieminen joustavasti vaikeaa Suunnitelmallisuutta ja organisointia edellyttävien tehtävien tekemisen vaikeus Nuori ei tiedä, miten kokeisiin luetaan tai nuori käyttää täysin vääriä keinoja Merkitys yläkouluiässä korostuu alakouluun verrattuna!
TOIMINNANOHJAUKSEN TUKEMINEN Aikataulun ja työsuunnitelman tekeminen yhdessä nuoren kanssa Opiskelun jaksottamisen suunnittelu yhdessä nuoren kanssa Vaativien ja laajojen tehtävien palastelu ja osatavoitteiden asettaminen yhdessä nuoren kanssa Toteuttamisen seuranta
VANHEMPIEN MERKITYS KOULUMOTIVAATION KEHITTYMISESSÄ Vanhempien Odotukset vaikuttavat lapsen onnistumisen ennakointiin Arvostukset vaikuttavat lasten mieltymyksiin Kiinnostus koulutyötä kohtaan on yhteydessä sisäiseen motivaatioon ja voimakas kontrollointi ulkoiseen motivaatioon
KOULUN MERKITYS MOTIVAATION KEHITTYMISESSÄ Motivaatioon vaikuttaa Opettajan uskomukset lapsen kyvykkyydestä Opetusmenetelmät ja ilmapiiri Motivoituneisuuteen myönteisesti vaikuttaa oppilaiden itsenäisyyttä ja pätevyyttä tukeva asenne ja suorituksen korostamista välttävä asenne Sisäistä motivaatiota heikentää kilpailuhenkisyys, kykyihin perustuva erilainen kohtelu, suoriutumisesta annettavat palkkiot, julkinen arvostelu
OPISKELUMOTIVAATION TUKEMINEN Vertailun vähentäminen (esim. sisarusten välillä) Suoriutumisen tukeminen: oppiminen lisää motivaatiota Tavoitteiden asettaminen sopivalle tasolle: oppimismotivaatio syntyy kun nuori kokee uudet asiat haasteellisina, muttei liian vaikeina Vanhempien kiinnostus koulussa opiskeltavia sisältöjä kohtaan Aina motivaatio ei voi olla sisäistä, jolloin on turvauduttava porkkanaan