Me teimme sen! Opiskelijoiden mielenterveyspalvelujen kehittäminen ja laajentaminen 2003 2006 Loppuraportti

Me teimme sen! Opiskelijoiden mielenterveyspalvelujen kehittäminen ja laajentaminen 2003 2006 Loppuraportti 1

Sisällys Lukijalle Johdanto 1 Käynnistäminen 7 1.1 Lähtökohdat 7 1.2 Tavoitteet ja niiden toteutuminen 9 2 Organisointi 16 2.1 Resurssit 16 2.2 Sidosryhmäyhteistyö 18 2.3 Suunnittelu ja ohjaus 20 3 Tiedotus 22 4 Onnistuminen 25 4.1 Arviointi 25 4.2 Talous 30 Liite Osatavoitteet ja niiden toteutuminen 32 Lähteet ja kirjallisuus 48 2

Lukijalle Lukijalle Syksyllä 2001 Nyytin hallitus ja työntekijät loivat vision siitä, että Nyyti pyrkisi palvelemaan tulevaisuudessa kaikkia tiede- ja taidekorkeakouluopiskelijoita. Seuraavana vuonna tammikuun lopussa kerroin unelmastamme ja sen perusteluista päärahoittajamme eli Raha-automaattiyhdistyksen edustajalle. Tavoitteenamme oli tuolloin tehdä konkreettinen suunnitelma vuoden 2003 aikana. Päärahoittajamme edustaja yllätti minut perusteellisesti todetessaan, että perustelumme ovat niin hyvät, että voisimme tehdä suunnitelman jo vuonna 2002. Näin pääsisimme aloittamaan projektin vuonna 2003. Helmikuussa 2002 sitten käärimme hihat ja ryhdyimme hommiin. Työtä riittikin kosolti neljäksi kuukaudeksi. Projektisuunnitelman laatimisessa minua auttoi merkittävästi erikoissairaanhoitaja Ritva Passiniemi. Hallitus urakoi myös täysillä pitämällä suunniteltujen kokoustensa lisäksi iltakouluja, joissa projektin suunnitelmaa ja sen tavoitteita hiottiin. Ilomme oli huikea, kun Raha-automaattiyhdistys hyväksyi nelivuotisen suunnitelmamme. Olemme hyvin kiitollisia saamastamme tuesta ja arvostamme saamaamme luottamusta suuresti. On kulunut viisi vuotta siitä, kun aloitimme projektin. Kun nyt katson projektisuunnitelmaamme, mietin kuluneita vuosia ja tässä loppuraportissa kuvaamiamme tuloksia, tuntuu suorastaan käsittämättömältä, että olemme onnistuneet näin hyvin. Me teimme hyvän suunnitelman. Lisäksi onnistuimme toteuttamaan projektin vieläkin paremmin kuin suunnittelimme. Saimme aikaan myös sellaisia asioita, joita emme suunnitteluvaiheessa osanneet edes ajatella. Olemme todella tyytyväisiä lopputulokseen. Erityisen hyvältä meistä tuntuu se, että olemme tehneet tämän kaiken ilman erillistä projektiorganisaatiota. Siksi tämä projekti sopii myös esimerkiksi siitä, kuinka projekti voidaan toteuttaa perinteisestä tavoista poiketen luovasti ja innovatiivisesti. Nyytin kaltaiselle ketterälle organisaatiolle tällainen tapa toimia tuntuu sopivalta ja luontevalta. Oppiminen ja oppivan organisaation teoria ovat kiinnostaneet minua jo lähes kaksikymmentä vuotta. Hakiessani kesäkuussa 2001 Nyytin toiminnanjohtajan paikkaa kerroin, että mikäli minut valittaisiin, haluaisin lähteä kehittämään toimintaa oppivan organisaation toimintafilosofian mukaisesti. Olen hyvin iloinen ja kiitollinen Nyytin hallitukselle siitä, että olen saanut tämän mahdollisuuden. Olen todella iloinen myös siitä, että strateginen ja operatiivinen johtaminen on Nyytissä määritelty selkeästi ja se elää myös käytännössä. Tämä on tarjonnut minulle hyvät mahdollisuudet johtaa Nyytin päivittäistä toimintaa ja tätä projektia. Suuri kiitos projektin onnistumisesta kuuluu Nyytin hallitukselle ja tämän projektin eri vaiheiden aikana toimineille puheenjohtajille Lauri Korkeaojalle, Taru Mantereelle, Camilla Granholmille ja Jenni Korkeaojalle. Heistä jokainen on tarjonnut ar- 3

Lukijalle vokasta henkilökohtaista tukea, ja kulloinenkin hallitus on suhtautunut suurenmoisella luottamuksella kaikkiin Nyytissä työskenteleviin. Tämä luottamus on entisestään vahvistanut sitä hyvää henkeä ja ilmapiiriä, joka Nyytissä vallitsee. Osoitamme kauneimmat kiitoksemme kaikille Nyytin jäsenyhteisöille, yhdistyksen puheenjohtajana toimineelle Salli Saarelle ja varapuheenjohtaja Kati Kärkkäiselle sekä nykyiselle yhdistyksen puheenjohtajalle Kari Pylkkäselle. Kari on projektin suunnittelusta alkaen tukenut meitä suurenmoisella tavalla samoin kuin koko Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön johto ja henkilökunta kaikilla sen terveysasemilla. Suomen ylioppilaskuntien liitto ja kaikki kaksikymmentä ylioppilaskuntaa ovat yhteistyökumppaneinamme ratkaisevasti vaikuttaneet siihen, että palvelujemme laajentuminen on onnistunut näin hyvin. Projektiin on liittynyt opetusministeriön rahoittama tutkimus, jossa on osoitettu ainutlaatuista luottamusta Nyytiin ja kannustettu meitä kehittämään tutkimukseen perustuvaa toimintaa. Nyytin järjestökuvan vahvistaminen ja tehokas markkinointi on perustunut Tutkimuspalvelu Pipsa Snellin ja Meridian X:n kanssa tehtyyn erinomaiseen yhteistyöhön. Projektin aikana Nyytissä on työskennellyt palkattujen työntekijöiden lisäksi erilaisia harjoittelijoita ja runsaat sata vapaaehtoista. Suurta kiitollisuutta tunnen siitä, että saan työskennellä upeiden ja toimintaan sitoutuneiden ihmisten kanssa. Olen hyvin ylpeä teistä jokaisesta. Kiitämme suuresti kaikkia niitä lukuisia eri tahoja ja yksittäisiä ihmisiä, joiden kanssa olemme saaneet tehdä yhteistyötä. Me teimme sen, mitä tässä raportissa kuvataan, juuri teidän kysymystenne, kiinnostuksenne, kannustuksenne ja palautteenne ansiosta. Kiitollisena saamastani mahdollisuudesta meidän kaikkien puolesta Kesäkuussa 2007 Helena Partinen toiminnanjohtaja 4

Johdanto Johdanto Vuosina 2003 2006 toteutetun projektin Opiskelijoiden mielenterveyspalvelujen kehittäminen ja laajentaminen tarkoituksena on ollut kehittää Nyytin toimintaa ja laajentaa sitä kaikkien Suomen tiede- ja taidekorkeakouluopiskelijoiden pariin. Projektissa on kehitetty tiede- ja taidekorkeakouluopiskelijoille verkkoauttamiseen perustuva valtakunnallinen matalan organisaation toimintamalli, joka tukee opiskelijoiden omaa elämänhallintakykyä sekä henkistä hyvinvointia. Puhelinpäivystys ja Virtuaaliolkapää-palvelu ovat laajentuneet valtakunnallisiksi. Vapaaehtoistoimintaa, jolla on pitkä perinne, on kehitetty, ja sille on luotu uusi toimintamalli. Projektissa on kehitetty Elämäntaitokurssi, jonka tavoitteena on löytää keinoja stressin hallintaan, ehkäistä uupumusta ja masennusta sekä antaa keinoja elämänhallinnan lisäämiseen. Lisäksi on kehitetty nettiryhmätoimintamalli, jota kokeiltiin puolitoista vuotta. Lopputuloksena on syntynyt Nyytin nettiauttamismalli, joka julkaistaan vuonna 2007. Projektin ensisijaisena lähtökohtana on ollut tutkimukseen perustuva tieto opiskelijoiden tarpeista sekä heidän kokemuksistaan, jotka liittyvät Nyytin toimintaan ja muiden järjestöjen vastaavaan toimintaan. Tavoitteissa otettiin huomioon valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisen Terveys 2015 -kansanterveysohjelman toimintasuunta sekä Kansallisen terveysprojektin suositukset. Projektin toiminnallisena lähtökohtana on ollut Nyytin ja sen toiminnan kehittäminen oppivan organisaation periaatteiden mukaisesti. Projektille asetettiin viisi kehittämistavoitetta, joista johdettiin vuosittaiset tavoitteet. Palkatut työntekijät, vapaaehtoiset, harjoittelijat, hallitus, fyysiset ja tekniset resurssit sekä sidosryhmäyhteistyö muodostivat käytössä olevat voimavarat. Organisoinnissa huomioitiin eri toimijoiden työnjako, roolit, vastuu ja viestintä. Projektissa huomioitiin myös riskienhallinta, tulosten ja toiminnan laadun seuranta, dokumentointi ja tulosten hyödyntäminen. Talousarvio laadittiin neljälle vuodelle, ja sitä tarkistettiin vuosittain. Nyytin toiminnan valtakunnallista laajentumiskokeilusta on hyötyä monilla eri tahoilla. Projektissa on kehitetty ammattilaisten ja vapaaehtoisten yhteistyöhön toimintamalli, jossa valtakunnalliset palvelut toteutetaan pääosin Internetin välityksellä. Lopullisia hyödynsaajia eli asiakkaita ovat kaikki kahdessakymmenessä Suomen tiede- ja taidekorkeakouluissa opiskelevat perustutkinto-opiskelijat, joita oli 150 000 vuonna 2006. Opiskelijoiden lisäksi välittömiä hyödynsaajia ovat muun muassa YTHS:n 19 eri toimipistettä ja niissä työskentelevät ammattilaiset. Projektin kokemuksia voidaan hyödyntää opiskelijoiden terveyspalveluissa ja erilaisissa tukipalveluissa, esimerkiksi opintojen ohjauksessa ja ammatinvalinnassa. Projektissa on saatu kokemusta siitä, kuinka oppivan organisaation periaatteita voidaan soveltaa järjestötyössä. Projektin toteuttaminen yhteistyössä erilaisten tahojen kanssa on tehnyt mahdolliseksi sen, 5

Johdanto että projektissa on luotu uusia toisiaan tukevia toimintamalleja ja päällekkäisyyksiltä on vältytty. Muita edun saajia ovat muun muassa tiede- ja taidekorkeakoulujen henkilökunta, opiskelijoiden yhteisöt (esimerkiksi ylioppilaskunnat ja ainejärjestöt), viranomaiset (opetusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja Stakes), mielenterveystoimistot, Raha-automaattiyhdistys, kansallinen terveyspolitiikka ja vapaaehtoisjärjestöt. Projektin lopputuloksena syntynyt Nyytin nettiauttamismalli on sellaisenaan laajennettavissa asteittain ammattikorkeakouluopiskelijoille, joita on noin 130 000. Palvelujen laajentamisen edellytyksenä ovat luonnollisesti siihen tarvittavien toimintaresurssien saaminen. Lisäksi palvelujen laajentaminen edellyttää myös, että Nyytille on ammattikorkeakoulupuolella selkeä ja toimiva ammattiapua antava yhteistyötaho, jonne asiakkaita voidaan tarvittaessa ohjata. Projektista laadittiin vuonna 2005 väliraportti, jossa kuvattiin projektin kulkua kahden ja puolen vuoden aikana eli vuodesta 2003 vuoden 2005 elokuun loppuun. Tämän loppuraportin laatimisen perustana on ollut edellä kuvattu väliraportti. Tässä raportissa kuvataan nelivuotisen projektin lähtökohtia, tavoitteita ja niiden toteutumista, projektin organisointia ja tiedotusta sekä arvioidaan projektia ja sen taloudellista onnistumista. Projektin kuluessa Nyytin vapaaehtoistoimintamallista on julkaistu neljä eri painosta (2003, 2004, 2005 ja 2006) ja kehitetystä Elämäntaitokurssista on tehty oma julkaisu. Lisäksi on tuotettu julkaisu Nyytin päivystystoiminnasta vuosilta 1995 2003 suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi sekä historiikki 20 ensimmäiseltä toimintavuodelta. Tähän Raha-automaattiyhdistyksen tukemaan nelivuotiseen valtakunnallista laajentumista koskevaan projektiin on liittynyt myös opetusministeriön rahoittama kaksiosainen tutkimus. Näiden kahden opetusministeriön rahoittaman pro gradu -tutkielmien lisäksi projektin aikana, vuosina 2003 2006 on valmistunut Nyytin toimintaan ja palveluihin liittyen kolme muuta pro gradu -tutkielmaa, kaksi kandidaattityötä, kaksi ammattikorkeakoulun opinnäytetyötä ja erilaisia pienimuotoisia opiskelijoiden harjoitustöitä. Suunnitteilla on kaksi väitöskirjatutkimusta ja yksi pro gradu -tutkielma. 6

Käynnistäminen 1 Käynnistäminen 1.1 Lähtökohdat Projektin suunnittelun perustan muodostivat asiakkaiden tarpeet, tietoyhteiskunta sekä sen antamat mahdollisuudet, Nyytin aikaisempi toiminta ja kokemus Virtuaaliolkapäästä ja muiden järjestöjen vastaavat kokemukset. Toiminnallisena lähtökohtana oli Nyytin ja sen palveluiden kehittäminen oppivan organisaation mukaisesti. Elämänkaaritutkimuksessa esitetään, että siirtymä nuoruudesta aikuisuuteen on yksi ihmisen elämän merkittävimpiä siirtymiä. Ensimmäinen tutkintoon tähtäävä opiskeluaika osuu ikävuosiin 20 35, myöhäisnuoruuden, varhaisaikuisuuden ja aikuisuuden siirtymään. Havighurstin (1948/1972) mukaan nuoruusiän kehitystehtäviin ikävuosina 12 20 kuuluvat uuden aiempaa kypsemmän suhteen kehittäminen samanikäisiin ihmisiin, omaan sukupuoleen liittyvän sosiaalisen roolin saavuttaminen, oman fyysisen olemuksen hyväksyminen, emotionaalinen itsenäistyminen omista vanhemmista ja muista aikuisista, oman taloudellisen itsenäisyyden aloittaminen, oman arvo- ja eettisen systeemin omaksuminen sekä pyrkiminen sosiaalisesti vastuulliseen käyttäytymiseen. Tämä identiteetin muodostuminen ja näiden kehitystehtävien ratkaiseminen on puolestaan pohjana varhaisaikuisuuden kehitystehtävien läpikäymiselle. Varhaisaikuisuuden kehitystehtäviin kuuluvat muun muassa seurustelusuhteen vakinaistaminen, opiskeluista valmistuminen ja työn aloittaminen, mutta myös oman perheen ja kodin perustaminen. Sekä nuoruus- että varhaisaikuisuuden kehitystehtävien ratkaiseminen saattavat tuottaa haasteita ihmisen elämässä. Varhaisaikuisuus on usein kaikkien individualistisin tai itsekeskeisin mutta myös kaikkein yksinäisin elämänvaihe. Silloin ihmisen täytyy selvittää kaikkein tärkeimmät elämäntehtävät ja hän kuitenkin saa osakseen vähiten sosiaalista huomiota ja apua. Tästä johtuen opiskelijoiden elämäntilanne sisältää useita potentiaalisia sekä stressin että kroonisen rasituksen riskejä. Tiede- ja taidekorkeakouluopiskelijoista on tehty terveystutkimukset vuosina 2000 ja 2004. Molempien terveystutkimusten mukaan valtaosa korkeakouluopiskelijoista kokee oman terveydentilansa hyväksi tai melko hyväksi (85 % vuonna 2004). Tästä huolimatta opiskelijat kokevat erilaisia oireita runsaasti. Merkittävintä terveystutkimuksissa 2000 ja 2004 oli useammalla mittarilla havaittu erilaisen psyykkisen problematiikan lisääntyminen. Varsinainen psyykkisten häiriöiden esiintyminen on ollut suurin piirtein samalla tasolla jo ainakin 1960-luvulta lähtien, mutta oireilu tai sen raportointi on lisääntynyt. Mielenterveysseulan stressipisteiden keskiarvo on noussut huomattavasti 1970-luvun loppuun verrattuna. Nyytin tukikeskuksen yhteydenotot kertovat samansuuntaisesta avun ja tuen tarpeesta. Jo tässä vaiheessa näyttää siltä, että myös ammattikorkeakoululaisten keskuudessa on vastaavanlaista avuntarvetta. 7

Käynnistäminen Nyytin palvelujen laajentumiskokeilu sijoittuu aikaan, jolloin suomalaisessa yhteiskunnassa siirryttiin tietoyhteiskuntaan, mikä toi uusia mahdollisuuksia auttamistyöhön. Vuoden 2000 nuorisobarometrin mukaan nuoret aikuiset käyttävät Internetiä yhä enemmän ja suhtautuvat sen käyttöön aiempia sukupolvia ennakkoluulottomammin (Saarela 2000). Tiede- ja taidekorkeakouluopiskelijoilla on erittäin hyvät mahdollisuudet käyttää tietokonetta. Virtuaaliolkapään esiaste käynnistyi vuonna 1992. Vasta vähän myöhemmin Valoa verkkoon -projektin (1997 2000) aikana samansisältöisestä, mutta teknisesti eteenpäin menneestä sähköpostipäivystyksestä ryhdyttiin käyttämään nimitystä Virtuaaliolkapää. (Ilolakso 2005) Kun Virtuaaliolkapään toiminta aloitettiin, tuskin osattiin ajatella, että jonain päivänä Nyytin tukikeskukseen tultaisiin ottamaan eniten yhteyttä juuri sähköpostitse, mutta syyslukukaudella 2001 näin kävi. Vuodesta 2002 alkaen kirjoittaminen Virtuaaliolkapään kautta on ollut yleisin henkilökohtainen yhteydenottotapa. Tämän seurauksena Virtuaaliolkapäätä on markkinoitu vuodesta 2003 alkaen yhtenä osana Nyytin päivystyspalveluja. Kesällä 2003 Virtuaaliolkapää siirrettiin Internet-pohjaiseen toimintaympäristöön, joka on aiempaa tietoturvallisempi ja monipuolisempi. Projektin toiminnallisena lähtökohtana on ollut Nyytin ja sen palveluiden kehittäminen oppivan organisaation periaatteiden mukaisesti. Oppivan organisaation mukainen toiminta sopii hyvin myös kolmannelle sektorille, jossa luodaan uusia vapaaehtoisten ja ammattilaisten yhteistyölle perustuvia toimintamalleja. Oppivan organisaation määritelmille näyttää olevan yhteistä, että ne korostavat oppimisen yhteyttä muutokseen, muuttumiseen ja innovaatioon, osallistumista, toiminta- ja työskentelytavan muuttamista, delegointia sekä tällaisia asioita edistävää johtamistapaa. (Sarala & Sarala 2001, 53 54). Oppivan organisaation lähtökohtana on humanistinen ihmiskäsitys ja sen perusajattelumalleina pidetään Chris Argyriksen ja Peter Sengen teorioita. Argyriksen mukaan organisaation jäsenet kyseenalaistavat jatkuvasti toimintaansa, havaitsevat virheitä tai poikkeavuuksia ja korjaavat niitä itse uusimalla organisaation ja omia toimintojaan. Sengen mukaan oppivassa organisaatiossa ihmisillä on mahdollisuus jatkuvasti kehittyä ja saavuttaa haluamiaan tuloksia. Oppivassa organisaatiossa viriävät uudet ajattelumallit, ihmisillä on yhteiset tavoitteet ja ihmiset oppivat yhdessä. (Sarala & Sarala 2001). Nyytin valtakunnallisessa laajentumiskokeilussa oppimisnäkökulma on liitetty tuottavuuden, laadun ja prosessin kehittämiseen. Oppivassa laatuorganisaatiossa toimintaa kehitetään konkreettisesti ja luodaan edellytykset kehittämisprosessille ja jatkuvalle oppimiselle. Johdon rooliin tässä prosessissa kuuluu vastuullisuus oppimisesta. Organisaation toimintakyvykkyyden lisäämistä tavoitellaan suuntaamalla kehittämistyö useampaan asiaan joko samaan aikaan tai eri aikoina eri osa-alueille. 8

Käynnistäminen 1. 2 Tavoitteet ja niiden toteutuminen Vuoden 2001 syksyllä Nyytin hallitus asetti vision, jonka mukaan Nyyti on tulevaisuudessa kaikista tiede- ja taidekorkeakouluopiskelijoista välittävä ja helposti lähestyttävä yhteisö, jonka toimintaa ohjaavat arvot ovat asiakaslähtöisyys, mielen hyvinvointi, välittäminen, luotettavuus ja yhteisöllisyys. Vuonna 2002 laaditussa projektisuunnitelmassa asetettiin projektille päätavoite ja viisi kehittämistavoitetta. Kehittämistavoitteista johdettiin vuosittaiset toiminnalliset osatavoitteet, jotka laadittiin siten, että ne olivat samalla myös prosessikuvauksia. Projektin päätavoitteena oli sellaisen valtakunnallisen toimintamallin kehittäminen, joka vastaa kaikkien Suomen tiede- ja taidekorkeakouluopiskelijoiden mielen hyvinvointitarpeisiin ja elämänhallintakyvyn lisääntymiseen. Jotta projektissa päästäisiin sille asetettuun päätavoitteeseen, se suunniteltiin neljän vuoden pituiseksi (2003 2006). Asetettu päätavoite ja viisi kehittämistavoitetta osoittautuivat realistisiksi ja niiden toteuttamisessa onnistuttiin. Vuosittaiset osatavoitteet ja niiden toteutuminen on kuvattu tämän loppuraportin erillisessä liitteessä (liite 1). Projektille asetetut viisi kehittämistavoitetta: 1. Nyytistä oppiva organisaatio Kehitetään Nyytin toimintaa oppivan organisaation ja Nyytissä hyväksyttyjen arvojen mukaisesti, jotta voidaan vastata nykyistä paremmin opiskelijoiden muuttuviin mielen hyvinvointitarpeisiin valtakunnallisesti ja opiskelijalähtöisesti. 2. Vapaaehtoisten ja ammattilaisten yhteistyö Kehitetään vapaaehtoistoimintaa vastaamaan opiskelijoiden muuttuviin mielen hyvinvointitarpeisiin valtakunnallisesti. Kehitetään vapaaehtoisten ja ammattilaisten välistä yhteistyötä Nyytin sisällä sekä YTHS:n ja muiden tahojen kanssa, jolloin palvelujen laatu, tuottavuus ja toimintaprosessit paranevat. 3. Puhelinpalvelu ja Virtuaaliolkapää valtakunnalliseksi Kehitetään ja laajennetaan nykyinen puhelin- ja Virtuaaliolkapää-auttaminen valtakunnalliseksi tukipalveluksi. 4. a) Verkkoryhmäkokeilu Kokeillaan www-tukipalvelujärjestelmässä toimivia valtakunnallisia verkkoryhmiä. 4. b) Stressinhallintaryhmät Kokeillaan uusia kasvokkain kokoontuvia stressinhallintaryhmiä, joiden tavoitteena on löytää keinoja stressin hallintaan ja ehkäistä uupumusta ja masennusta. 9

Käynnistäminen 5. Valtakunnallinen toimintamalli Suunnitellaan opiskelijoiden elämänhallintakyvyn lisäämiseksi uusi valtakunnallinen toimintamalli. Toimintamallin pohjana ovat kehittämistavoitteista 1 4 saadut kokemukset, tutkimukset sekä kehittämistyö. Päätavoite Projektin lopputuloksena on syntynyt Internet-palveluihin perustuva valtakunnallinen toimintamalli, jossa on kolme kokonaisuutta: 24 tuntia ja ympäri vuoden henkilökohtaista apua tarjoava Virtuaaliolkapää, lukukausien aikana toimivat nettiryhmät sekä kotisivut, joilla tarjotaan tietoa ja apua opiskelijoille ja opiskelijayhteisöille. Ensimmäisenä kehittämistavoitteena oli kehittää Nyytin toimintaa ja palveluja oppivan organisaation ja arvojen mukaisesti. Vuoden 2006 lopulla Nyytin hallituksen ja työntekijöiden keskuudessa tehdyn SWOT-analyysin mukaan kaikkein merkittävimpänä sisäisenä vahvuutena nähtiin oppivan organisaation mukainen toimintakulttuuri ja joustava tiimiorganisaatio, jossa strateginen ja operatiivinen johtaminen on määritelty ja joka toimii käytännössä. Nyytin ilmapiiri on positiivinen, innovatiivinen ja innovatiivisuuteen kannustava. Järjestökuva on kunnossa, ja visio ja arvot ovat selkeät. Henkilöstöön kuuluvat työntekijät ja vapaaehtoiset ovat osaavia sekä kehittymiskykykyisiä ja -haluisia. Nyytin organisaation perustehtävää tukevat resurssit ovat kunnossa, palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja yhteistyösuhteet toimivia. Oppivan organisaation mukaisesti oppimisnäkökulma on liitetty tuottavuuden, laadun ja prosessien kehittämiseen. Näin projektissa on koko ajan seurattu, saavutetaanko Nyytin toiminnassa asetettuja tavoitteita, onko toiminta tehokasta resursseihin nähden, toimivatko tukiprosessit (tiedotus, johtaminen ja seuranta) ja onko toiminta Nyytin periaatteiden ja arvojen mukaista. Laatupalautetta on kerätty asiakkailta erillisillä asiakaspalautelomakkeilla 1 ja yhteistyökumppaneilta valtakunnallisissa seminaareissa sekä tapaamisissa. Lisäksi tilastotietoja on verrattu muiden vastaavien tahojen tilastoihin. Nyytin laajentumisprojektiin liittyvät tutkimushankkeet (ks. tarkemmin ss. 25-27) ovat tuottaneet laadullista ja sisällöllistä tietoa, joka on osaltaan toiminut ulkopuolisena arviointina. Laadun seurantaan on kuulunut myös talouden seuranta. Ville Väärälän tutkimuksen (ks. s. 27) perusteella Nyytistä on kehittynyt järjestö, joka toteuttaa toiminnassaan oppivan organisaation periaatteita. Oppivan organisaation mallin mukaisesti toiminnassa korostetaan kykyä oppia uutta sekä muuttaa toimintojaan vastaamaan muuttuvaa ympäristöä. Tutkimuksen mukaan Nyytille oli luonteenomaista toiminnan jatkuva arviointi, demokraattinen päätöksenteko ja jaettu näkemys perustehtävästä. Oppivan organisaation toimintamallin sisäistäminen mahdollisti uusien toimintamallien luomisen sekä oman toiminnan kehittämisen. 1 Nyytissä siirryttiin vuonna 2002 palautejärjestelmään, jossa arvioinnissa käytetään viisiportaista asteikkoa (5 = erittäin hyvä, 4 = hyvä, 3 =keskinkertainen, 2 = huono ja 1 = erittäin huono) 10

Käynnistäminen Toisena kehittämistavoitteena oli vapaaehtoisten ja ammattilaisten yhteistyön kehittäminen. Nyytin vapaaehtoistoimintaan on luotu uusi toimintamalli, joka perustuu vapaaehtoisten ja ammattilaisten väliseen yhteistyöhön sekä tiimityöskentelyyn. Uuden toimintamallin mukaisesti vapaaehtoiset koulutetaan tukemaan ja auttamaan Virtuaaliolkapääviesteihin vastaamisessa. Toimintamallissa kuvataan vapaaehtoisten rekrytointia, koulutusta ja perehdytystä sekä asiakkaan auttamista ja vapaaehtoisten voimavarojen ylläpitämistä ja työnohjausta. Projektin kuluessa vapaaehtoisten rekrytointitilaisuuksiin on osallistunut lähes 200 kiinnostunutta, joista haastateltiin yli 100 kiinnostunutta. Uusia vapaaehtoisia koulutettiin projektin aikana yhteensä 88. Koulutusryhmiä on ollut seitsemän. Koulutuksesta saadun palautteen mukaan rekrytointiprosessi, koulutuksen sisältö, ohjaajien ammattitaito ja harjoitukset on koettu erittäin hyviksi. Koulutus vastaa hyvin osanottajien odotuksia ja se on osoittautunut kokonaisuudessaan onnistuneeksi (Kuva 1). Koulutus vastasi odotuksiani Koulutuksen sisältö Ilmapiiri Ohjaajien ammattitaito Harjoitukset Oma osallistuminen Hyödyntäminen vapaaehtoistyössä Koulutusmateriaali Hakeutumisprosessi Rekrytointitilaisuus Erittäin hyvä Hyvä Keskinkertainen Huono 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100% Kuva 1. Vapaaehtoisten koulutuksesta saatu palaute 2003 2006 Projektin kuluessa Nyytin ja YTHS:n välinen yhteistyö on selkiytynyt ja yhteistyö on kirjattu virallisesti vuodesta 2007 alkaen myös YTHS:n toimintasuunnitelmaan: Verkkoneuvonnan alueella jatketaan yhteistyötä Nyyti ry:n kanssa siten, että Nyyti vastaa valtakunnallisen mielenterveysverkkoneuvonnan toteutuksesta saaden tässä tehtävässään koulutus, työnohjaus ja muuta tarvittavaa asiantuntija-apua YTHS:n mielenterveystyön henkilöstöltä. YTHS ei pyri kehittämään omaa verkkoneuvonta- 11

Käynnistäminen palvelua, koska se olisi päällekkäistä Nyyti ry:n toiminnan kanssa ja johtaisi epätarkoituksenmukaiseen voimavarojen käyttöön. Puhelin- ja Virtuaaliolkapää-palvelun kehittäminen ja laajentaminen valtakunnalliseksi oli kolmas kehittämisalue. Puhelinpalvelu ja Virtuaaliolkapää-palvelu laajentui asteittain syksystä 2004 alkaen valtakunnalliseksi. Vuodesta 2005 alkaen ne toimivat kaikilla tiede- ja taidekorkeakoulupaikkakunnilla. Laajentumisesta huolimatta puhelinpalvelun kysyntä vähentyi koko ajan ja samanaikaisesti Virtuaaliolkapää kasvatti suosiotaan henkilökohtaisen avun palvelumuotona (kuva 2). Tätä kasvuvauhtia tuskin kukaan kykeni ennakoimaan. Kuva 2. Asiakasyhteydenotot (Virtuaaliolkapää, puhelin, käynnit) vuosina 1995 2006 100 % 90 % puhelu käynti Virtuaaliolkapää 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0% 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Yhteensä yhteydenottoja koko projektin aikana tuli Virtuaaliolkapäähän 2 346 ja puhelimitse 361. Kuvasta kolme ilmenevät kaikki Nyytin päivystykseen vuosina 2004 2005 tulleet henkilökohtaiset yhteydenotot kuukausittain. 12

Käynnistäminen 140 120 2004 2005 2006 100 80 60 40 20 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 3. Asiakasyhteydenottojen (Virtuaaliolkapää, puhelin, käynnit) lukumäärä 2004 2006 Vuonna 2005 yhteyttä ottaneiden asiakkaiden opiskelupaikkakunta tiedetään 94 prosentissa ja vuonna 2005 jopa 97 prosentissa yhteydenotoista. Asiakkaiden ilmoitusten perusteella yhteydenotoista tuli kumpanakin vuonna noin puolet pääkaupunkiseudulta ja puolet muilta paikkakunnilta. Valtakunnallisten palvelujen laajentuminen on siis onnistunut hyvin. Yhteyttä ottaneista asiakkaista suurin osa, yli 80 prosenttia, on naisia. Noin puolet yhteydenottajista on 20 24-vuotiaita. Useimmilla asiakkailla oli kaksi syytä tai useampia syitä yhteydenottoon. Jo vuodesta 1995 asiakkaiden ilmaisemista yhteydenoton syistä neljä yleisintä on pysynyt samoina. Yleisin yhteydenoton taustalla oleva syy on stressi, väsymys, uupumus tai masennus jonka osuus on lisääntynyt vuodesta 2000 alkaen. Toiseksi yleisin syy liittyy hiukan eri vuosina vaihdellen seurustelun ja parisuhteen vaikeuksiin sekä kolmas syy ahdistukseen eli kasvukriisiin. Neljänneksi yleisin asiakkaan ilmaisema syy kytkeytyy ihmissuhteisiin, kuten lapsuuden perheeseen. Virtuaaliolkapään viesteistä koulutetut vapaaehtoiset hoitivat vuosina 2005 2006 keskimäärin kaksi kolmasosaa ja työntekijät yhden kolmasosan. Projektin kuluessa Nyytin toimintaperiaatteisiin on kuulunut, että asiakkaan Virtuaaliolkapäälle lähettämään ensimmäiseen viestiin vastataan viikon kuluessa, ja tämä on toteutunut erittäin hyvin. Vuosittain 23 26 prosenttia yhteydenottajista on ohjattu YTHS:n palvelujen piiriin. 13

Käynnistäminen Verkkoryhmien kokeilu ja Stressi balanssiin -ryhmän luominen muodostivat neljännen kehittämisen kohteen. Valtakunnallisten nettiryhmien kokeilun aloittamista päätettiin siirtää myöhemmäksi puolella vuodella, koska niiden suunnitteluun ja markkinointiin tarvittiin enemmän aikaa kuin projektisuunnitelmassa oli arvioitu. Nettiryhmiä kokeiltiin puolitoista vuotta syksystä 2005 vuoden 2006 loppuun. Ensimmäisen kokeiluvuoden jälkeen nettiryhmien tekniikkaa kehitettiin siten, että syksystä 2006 alkaen rekisteröityneiden kirjoittajien ja kirjoitettujen viestin lisäksi voitiin seurata eri ryhmien kävijämääriä ja ryhmien latauksia. Syksyn 2006 aikana ryhmissä oli viikoittain keskimäärin lähes 400 kävijää, jotka kävivät ryhmissä keskimäärin kolmesta neljään kertaan. Kuvasta neljä ilmenee, kuinka viittä eri nettiryhmää ladattiin syksyllä 2006. Ryhmiä ladattiin yhteensä yli 100 000 kertaa ja suosituinta Eroryhmää yli 25 000 kertaa. Puolentoista vuoden kokeilun aikana rekisteröityneitä kirjoittajia oli 985 ja yhteensä viestejä kirjoitettiin 1 064. 10 % 9% 34 % Eron kivuista jälleenrakentamiseen Seurustelu ja parisuhde 18 % Yksinäisyys Vaihtari Stressi balanssiin 29 % Kuva 4. Nettiryhmien lataukset syksyllä 2006 Stressi balanssiin -ryhmän suunnittelun tuloksena syntyi alkuperäistä ideaa monipuolisempi toimintamuoto, Elämäntaitokurssi. Kehittämistavoitetta tarkennettiin siten, että tätä kurssia kokeillaan. Projektin aikana toteutettiin kuusi Elämäntaitokurssia, joihin osallistui yhteensä 226 opiskelijaa. Elämäntaitokurssi on osoittautunut hyvin toimivaksi (kuva 5). Nyt tavoitteena on kehittää sitä nettipalveluihin sopivaksi, jolloin se vahvistaisi jatkossa Nyytin tarjoamia nettipalveluja. 14

Käynnistäminen Erittäin hyvä Hyvä Keskinkertainen Melko huono Huono Vastasi odotuksia Sisältö kokonaisuutena Ilmapiiri Vetäjän ammattitaito Oma osallistuminen Materiaali Keskustelu Liikuntaosuus Hyödyntäminen elämässä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuva 5. Elämäntaitokurssin palautteet 2005 2006 Viides kehittämistavoite, valtakunnallinen toimintamalli, perustuu auttamiseen netissä. Nettiauttamisen muodostavat Virtuaaliolkapää, nettiryhmätoiminta ja kotisivut. Nyytin nettiauttamismalli julkaistaan tänä vuonna. Nettipalvelujen lisäksi siinä käsitellään myös Nyytin toiminnallisia lähtökohtia ja toimintakulttuuria. Nyytin toiminnan lähtökohdan muodostavat siirtymä nuoruudesta aikuisuuteen, asiakkaiden tarpeet ja tietoyhteiskunta. Toimintakulttuurissa kuvataan oppivan organisaation mukaista toimintafilosofiaa, asiakkaan auttamisen periaatteita ja vapaaehtoistoimintaa. 15

Organisointi 2 Organisointi Nyytin palvelujen valtakunnallisessa laajentumiskokeilussa ei muutettu organisatorisia rakenteita vaan päätettiin kehittää toimintaa ja palveluja oppivan organisaation toimintafilosofian mukaisesti sekä kokeilla palvelujen laajentamista. Kokeilusta saatujen tulosten perusteella päätettiin arvioida, mitä palveluja jatkossa tuotetaan ja kuinka ne rahoitetaan. Samalla arvioidaan myös sitä, millainen organisaatiorakenne tukisi parhaiten tuotettavia palveluja projektin jälkeen. Projektin organisointi on tapahtunut oppivan organisaation toimintafilosofian perusteiden mukaisesti. Oppivan organisaation keskeisiä ominaisuuksia ovat yhteisymmärrys organisaation toiminta-ajatuksesta ja perustehtävästä avoin ja vilkas vuorovaikutus sekä eri toimintojen ja ammattiryhmien avoin yhteistyö matalat hierarkiat ja hajautettu päätöksenteko suunnittelun ja toteutuksen yhdistäminen ihmisiin ja heidän kehitykseensä luottava ilmapiiri avoimuus tiedonkulussa kaikkiin suuntiin innovatiivisuuden, riskinoton ja luovuuden tukeminen sekä palkitseminen suuri luottamus siihen, että omin avuin pystytään hallitsemaan ongelmia ja mahdollisuuksia osallistuva, demokraattinen, mahdollistava johtajuus; avoin, kommunikoiva, henkilöstön itseohjautuvuutta tukeva johtamiskulttuuri myönteinen suhtautuminen muutoksiin ja innovaatioihin yrittäjämäinen suhde työhön, jossa aina etsitään uusia kehittämismahdollisuuksia; yrittämiseen rohkaiseminen ja kannustaminen henkilökunnan laajat vaikutusmahdollisuudet: itseohjautuvuus ja itsekontrolli runsas positiivinen palaute ja kannustus organisaation menestyminen, korkea tuottavuus ryhmätoiminnan ja yhteistyön hyödyntäminen sekä työyhteisön sisällä että sen rajojen yli. 2. 1 Resurssit Projektia varten ei ole muodostettu erillistä organisaatiota. Sen sijaan Nyytin perusorganisaation työtiimin ja projektin henkilöstön toiminta yhdistettiin yhdeksi kokonaisuudeksi. Näin saatiin luotua järjestelmä, jolla kehitettiin Nyytin koko toimintaa. Näin saatiin myös kokemusta valtakunnallisesta toiminnasta, joka on voitu vakiinnuttaa pysyväksi vuodesta 2007 alkaen. Tällä organisoinnilla saavutettiin myös seuraavia etuja: voimavarat ja asiantuntemus ovat kohdentuneet tavoitteiden mukaisesti organisaatiosuhteet ovat olleet selkeät ja yksiselitteiset valtaa ja vastuuta on voitu jakaa paremmin 16

Organisointi työntekijöiden ja vapaaehtoisten työmotivaatiota on voitu lisätä uusien haasteellisten tehtävien myötä tiedon kulku on ollut yksinkertaisempaa ja tehokkaampaa, koska projekti ei ole erillinen huomio on kiinnitetty tuloksiin eikä sääntöihin ja menetelmiin. Näin saatiin muodostettua tiimityömalli, jonka jäsenillä on toisiaan täydentäviä taitoja. Projektiin palkatun henkilöstön yksityiskohtaiset tehtävä- ja vastuualueet ovat määräytyneet osana tiimityötä. Päivittäisessä toiminnassa projekti integroitiin Nyytin toimintaan siten, että kaikista toiminnoista laadittiin yksityiskohtaiset prosessikuvaukset. Jokaisen tiimin jäsenen tehtävät ja vastuualueet määriteltiin osana prosessikuvauksia. Näin kaikki tiimin jäsenet sitoutuivat yhteiseen päätavoitteeseen, kehittämistavoitteisiin ja vuosittaisiin toimintatavoitteisiin sekä yhteiseen toimintamalliin. Tämä on edistänyt sitä, että tiimin kaikki jäsenet ovat pitäneet itseään yhteisvastuussa suorituksistaan. Projektin vuosittaisissa tavoitteissa on huomioitu Nyytin vakituisen henkilöstön, projektiin palkattujen työntekijöiden ja vapaaehtoisten työskentelyn kehittäminen ja sitouttaminen projektiin. Tämä on toteutettu muun muassa yhteisellä suunnittelulla sekä jatkuvalla koulutuksella ja työnohjauksella. Asiaan on myös vaikuttanut se, että projektia ei ole suunniteltu Nyytin toiminnasta erilliseksi hankkeeksi. Tällä luotiin oppivan organisaation mukaiset edellytykset sille, että kaikilla toiminnassa mukana olevilla ihmisillä on ollut mahdollisuus jatkuvasti kehittyä, saavuttaa haluamiaan tuloksia ja luoda edellytykset olosuhteille, joissa uudet ajattelumallit voivat viritä. Kun vakituisella henkilöstöllä, vapaaehtoisilla ja projektin työntekijöillä on yhteiset tavoitteet, kaikki voivat oppia yhdessä. Operatiivisesta johtamisesta on vastannut toiminnanjohtaja ja strategisesta johtamisesta hallitus. Henkilöstö ja vapaaehtoiset Nyytin henkilöstöön kuuluvat palkatut työntekijät, koulutetut vapaaehtoiset ja erilaiset harjoittelijat. Projektin aikana Nyytissä ovat työskennelleet yleisavustuksella palkattuina toiminnanjohtaja Helena Partinen, suunnittelija Saiju Rajamäki (vuodesta 2003 elokuuhun 2006), suunnittelija Päivi Maria Väisänen (syys-joulukuu 2006), toimistoassistentti Päivi Korelin (2003 2005) ja toimistoassistentti Johanna Kontio (2006). Projektirahoilla palkattuina ovat työskennelleet suunnittelija Päivi Maria Väisänen (elokuusta 2003 elokuuhun 2006), tukikeskusassistentti Noora Karjalahti (elokuusta 2003 maaliskuuhun 2004), tukikeskusassistentti Paula Nikolainen (maaliskuu toukokuu 2004) sekä tukikeskusassistentti ja suunnittelija Eeva Oksanen (elokuusta 2004 vuoteen 2006). Lisäksi suunnittelijat Anne Viitala ja vapaaehtoisten ohjaaja Elina Riuttala ovat työskennelleet tuntityöntekijöinä palkkioperusteisesti vuosina 2005 2006. Elina Riuttala on työskennellyt kokopäiväisenä suunnittelijana vuodesta 2006 alkaen. Palkatun henkilöstön lisäksi projektin toteuttamiseen ovat osallis- 17

Organisointi tuneet vuonna 2003 harjoittelijat Noora Karjalahti, Tiina Pönni ja Miia Kerokoski, vuonna 2004 Paula Nikolainen, Karoliina Ahonen, Hanna Virtanen ja Marja Sollo, vuonna 2005 Outi Ilander sekä vuonna 2006 Saara Piispanen. Opetusministeriön rahoittamassa tutkimusprojektissa 2004 2007 työskentelivät määräaikaisesti suunnittelijat Antti Ilolakso ja Ville Väärälä. Projektin suunnitteluvaiheessa vuosittain tarvittavan vapaaehtoisten kokonaismäärän arvioitiin olevan projektin lopussa 100 120. Projektin kuluessa vapaaehtoisten rooli ja vastuualue selkiinnytettiin siten, että he eivät ota enää vastaan käyntiasiakkaita eivätkä toimi myöskään puhelinpäivystäjinä. Vapaaehtoiset koulutetaan vastaamaan Virtuaaliolkapääviesteihin. Tämän seurauksena heitä tarvitaan lähes puolet vähemmän kuin vuonna 2002 oli arvioitu. Toimitilat ja laitteet Nyytin vuokratut toimitilat Rikhardinkadulla olivat riittävät ja niitä käytetään tehokkaasti. Päivisin tilat ovat Nyytin henkilökunnan ja osittain myös vapaaehtoisten käytössä. Vapaaehtoiset työskentelevät enimmäkseen iltaisin, ja silloin tiloissa pidetään myös ryhmiä, kursseja ja teemailtoja. Toimitiloihin hankittiin projektirahoilla ajanmukaiset, ergonomiset työpöydät, työtuolit ja hyllyt sekä tietokoneet ja ohjelmia. Syksyllä 2006 tehtiin päätös muuttaa vuonna 2007 samassa talossa vapautuneeseen vastaavankokoiseen toimitilaan, joka on toiminnallisesti parempi ja joka mahdollistaa näin palvelujen mahdollisen laajenemisen tulevaisuudessa ammattikorkeakouluopiskelijoiden pariin. Projektin tavoite oli tarjota vapaaehtoistukea ja asiantuntija-apua Internetissä sekä lisätä näiden palvelujen tietoturvallisuutta. Tämä toteutui, kun Virtuaaliolkapää-palvelu siirrettiin sähköpostijärjestelmästä tietoturvallisempaan www-pohjaiseen järjestelmään vuonna 2003. Suunnitellut toiminnallisuudet toteutettiin Medixine Oy:n ohjelmistolla niin, että www-tukipalvelun sivustot integroitiin ulkoasullisesti saumattomaksi osaksi Nyytin www-sivuja. Syksyllä 2005 käynnistyneet nettiryhmät toteutettiin Faktor Oy:n www-pohjaisen dokumentinhallintaohjelma Kleopatran yhtenä moduulina, mikä oli alun perin suunniteltua järjestelmää edullisempi vaihtoehto. Kleopatra-ohjelmaan sisältyy myös vapaaehtoisten vuoronvarauskalenteri. Nyytin aiempi vuokrattu puhelinpalvelu on projektin alkaessa uudistettu valtakunnallista toimintaa vastaavaksi ISDN-puhelinjärjestelmäksi. Tässä järjestelmässä opiskelija voi soittaa Nyytiin paikallispuheluhinnalla. 2. 2 Sidosryhmäyhteistyö Tärkeimmät sidosryhmä- ja yhteistyötahot ovat olleet YTHS ja sen paikalliset terveysasemat sekä Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ja ylioppilaskunnat. 18

Organisointi Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Projekti suunniteltiin siten, että Nyytin toiminta tukee opiskelijoiden mielen hyvinvointia ja oman elämän hallintaa. Työnjako Nyytin ja YTHS:n välillä on selkiintynyt, eikä Nyytin toiminta ole päällekkäistä YTHS:n mielenterveyspalvelujen kanssa. Tavoitteena on ollut löytää keinoja mielenterveysongelmien syntymisen ehkäisyyn ja uusia toimintatapoja yhteistyössä YTHS:n kanssa. YTHS:llä on ollut edustaja Nyytin hallituksessa koko projektin ajan, ja yhdistyksen puheenjohtaja on ollut YTHS:stä. Heidän lisäkseen yhteyttä YTHS:ään on pidetty säännöllisin tapaamisin YTHS:n johdon ja muiden toimijoiden kanssa. Toiminnanjohtaja on tavannut kaikkien YTHS:n terveysasemien edustajat, ja heille on esitelty Nyytin toimintaa. Samassa yhteydessä on sovittu paikallisesta yhteistyöstä sekä Nyytin palvelujen markkinoinnista. Lisäksi on osallistuttu erilaisiin YTHS:n koulutus- ja muihin tilaisuuksiin. SYL ja ylioppilaskunnat Projektin markkinoinnissa on toimittu tiiviissä yhteistyössä YTHS:n alueellisten toimipaikkojen lisäksi Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) ja ylioppilaskuntien kanssa. Valtakunnallisen laajentumisen yhteydessä toiminnanjohtaja on tavannut myös kaikkien ylioppilaskuntien edustajat, joille on esitelty Nyytin toimintaa. Tällöin on sovittu siitä, kuinka ylioppilaskunnat markkinoivat Nyytin palveluja. Vuodesta 2003 alkaen sekä keväällä että syksyllä on SYL:n järjestämien koulutustilaisuuksien yhteydessä esitelty projektia sosiaalipoliittisille sihteereille ja toimijoille. Keväällä 2005 tähän tapaamisen osallistuivat myös koulutuspoliittiset sihteerit. Syksyllä 2006 toiminnanjohtaja tapasi ylioppilaskuntien puheenjohtajat ja pääsihteerit. Valtakunnallisten tapaamisten lisäksi vuosittain on ollut muutamia alueellisia tapaamisia. Suomen ylioppilaskuntien liiton hallitukseen ja työntekijöihin on pidetty myös yhteyttä säännöllisesti. Projektin loppuseminaarin ajankohta suunniteltiin ja sovittiin yhteistyössä SYL:n kanssa. Yliopistot ja korkeakoulut Projektissa oli tarkoitus saada Nyytin toiminta ja valtakunnallinen kokeilu tutkimuksen esimerkiksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden kohteeksi. Nyytin vapaaehtoistoiminnasta on valmistunut kaksi pro gradu -työtä ja yksi ammattikorkeakoulun opinnäytetyö sekä vapaaehtoisten koulutuksesta yksi kandidaatintutkielma. Virtuaaliolkapääauttamisesta on tehty pro gradu-tutkielma, Elämäntaitokurssista ammattikorkeakoulun opinnäytetyö ja Nettiryhmätoiminnasta kandidaattityö (ks. ss. 25-27). Suunnitteilla ovat väitöskirjatutkimukset Virtuaaliolkapääauttamisesta ja Elämäntaitokurssista sekä pro gradu -tutkielmat Ero- ja Yksinäisyysryhmistä netissä. 19

Organisointi Yliopistoihin ja niiden opintotoimistoihin on lähetetty säännöllisesti informaatiota projektista. Opintopsykologien kanssa on käynnistynyt yhteistyö vuonna 2006. Kaikkiin yliopistoihin on lähetetty informaatiota ulkomaille vaihtoon menevien nettiryhmätoiminnasta. Korkeakoulupastoreita on informoitu myös säännöllisesti, ja heidän vuosittaiseen valtakunnalliseen tapaamiseensa on osallistuttu vuonna 2004. Muut yhteistyötahot Apua.info on kansalaisille suunnattu, varhaisvaiheen asiantuntija-apua tarjoava Internet-portaali, jonka sisällöntuotannosta vastaa 23 sosiaalialan organisaation muodostama AVEC-verkosto. AVEC luotiin yhteistyössä muun muassa Stakesin, Suomen Mielenterveysseuran, A-klinikkasäätiön ja Nyyti ry:n kanssa Valoa verkkoon -hankkeen kokemusten perusteella. Nyyti on osallistunut aktiivisesti Apua.info-portaalin kehittämiseen ja toteuttamiseen. Jo projektin suunnitteluvaiheessa vuonna 2002 käynnistyi yhteistyö Nyytin ja Tukinetin välillä. Virtuaaliolkapään sivuille rakennettiin vuonna 2004 linkki Tukinetin sivuille, jotta muut kuin tiede- ja taidekorkeakouluopiskelijat ohjautuisivat oikean palvelun piiriin. Nyytin nettiryhmien suunnittelussa huomioitiin Tukinetin kokemukset vastaavantyyppisistä palveluista. Kirkkohallituksen kanssa aloitettiin keväällä 2006 Parisuhteen palikat -yhteishanke, jossa pyritään kartoittamaan 15 30-vuotiaiden itsetuntemuksen ja parisuhdetaitojen tukemiseen sopivia toimintamalleja. Yhteistyötä on tehty myös seuraavien tahojen kanssa: opetusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes, Suomen Mielenterveysseura, Opiskelijoiden Liikuntaliitto OLL, Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus ja Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto SAMOK. 2.3 Suunnittelu ja ohjaus Nyytin hallitus on suunnitellut, valvonut ja tukenut projektia sekä päättänyt sen rajauksesta, aikataulusta ja resurssista. Projektia on käsitelty ja ohjattu säännöllisesti Nyytin hallituksen kokouksissa sekä yhdistyksen sääntömääräisissä kevät- ja syyskokouksissa. Projekti integroitiin alusta alkaen osaksi Nyytin toimintaa, eikä siksi ole perustettu erillistä ohjaus- tai projektiryhmää. Tähän ratkaisuun päädyttiin Nyytin Yhdessä yhteisöksi projektissa 2000 2002 ja sen jatkoprojektissa 2002 2004 saatujen kokemusten perusteella. Tämä menettely osoittautui hyvin toimivaksi ja onnistuneeksi ratkaisuksi. Projektin etenemistä on myös käsitelty ja arvioitu vuosittain järjestetyissä valtakunnallisissa seminaareissa, joihin on kutsuttu muun muassa seuraavien tahojen edustus: YTHS, SYL/ylioppilaskunnat, Otus, OLL, SAMOK, Suomen Ammattiin Opiskelevien Keskusliitto SAKKI, Suomen lukiolaisten liitto, Stakes, STM, OPM, 20

Organisointi RAY, yliopistot, Suomen Mielenterveysseura ja muut Nyytin toiminnan kannalta tärkeät yhteistyökumppanit. Valtakunnalliset seminaarit on pidetty avoimina ja niistä on informoitu Terveyden edistämisen keskuksen Tekryn välityksellä kaikkia sen jäsenyhteisöjä. 19. marraskuuta 2003 Helsingissä järjestettiin ensimmäinen Nyytin valtakunnallista laajentumista ja yhdessä yhteisöksi -jatkoprojektin tuloksia käsittelevä seminaari. Seminaarissa oli noin 120 osallistujaa: opiskelija-aktiiveja ja keskeisiä yhteistyökumppaneita ympäri Suomen lähes kaikilta yliopistopaikkakunnilta. Seminaarin ohjelmassa käsiteltiin valtakunnallisen laajentumisen lisäksi vapaaehtoistoimintaa, opiskelijoiden hyvinvointia sekä pääkaupunkiseudun tiede- ja taidekorkeakouluissa vuosina 2002 ja 2003 toteutettua Samassa veneessä -tempausta. Seminaarista saadun palautteen mukaan se onnistui kokonaisuudessaan hyvin ja vastasi osallistujien odotuksiin. Alustuksia ja paneelia pidettiin hyvinä. Toisen kerran valtakunnallista laajentumista käsiteltiin Nyytin 20-vuotissyntymäpäivänä 22. marraskuuta 2004 järjestetyssä juhlaseminaarissa. Lisäksi käsiteltiin oppivaa organisaatiota, yliopisto-opiskelijoiden terveystutkimuksen 2004 alustavia tuloksia, mielenterveystarpeiden ja -palvelujen kohtaamista, Nyytin vapaaehtoistoimintaa sekä sitä, kuinka vireystaso, oppiminen ja luovuus liittyvät toisiinsa. Valtiovallan tervehdyksen toi sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre. Seminaariin osallistui noin sata henkilöä. Seminaarista saadun palautteen mukaan 90 prosenttia osallistujista piti sitä erittäin hyvänä tai hyvänä, ja se vastasi heidän odotuksiaan. Valtakunnallista laajentumista käsiteltiin kolmannessa avoimessa seminaarissa, joka pidettiin Helsingissä 31. tammikuuta 2006. Osallistujia oli lähes sata. Seminaarin ohjelmassa käsiteltiin teknologisoituvaa nykyaikaa, ujoutta ja yksinäisyyttä sekä Nyytin historiaa. Palaute seminaarista oli erittäin positiivista ja luentoja kiiteltiin mielenkiintoisiksi. Loppuseminaari pidettiin 16. huhtikuuta 2007 Helsingissä, ja siihen osallistui yhteensä runsaat sata henkilöä. Seminaarin ohjelmassa käsiteltiin hyvinvointia laajasti, mielenterveysongelmia ja niiden kehittymistä, valtakunnallisen laajentumisen keskeisiä tuloksia, päivystys- ja vapaaehtoistoiminnan kehittymistä, Virtuaaliolkapääauttamista sekä parisuhteen rakentamista ja päättymistä. Raha-automaattiyhdistyksen tervehdyksen seminaariin toi osastopäällikkö Janne Peräkylä. Seminaarista saadun palautteen mukaan seminaari onnistui erittäin hyvin ja kaikki luennoitsijat saivat kiitosta. 21

Organisointi 3 Tiedotus Nyytin valtakunnallinen laajentuminen on edellyttänyt viestinnän vahvistamista, jotta palveluja on voitu lähteä markkinoimaan kaikille korkeakoulupaikkakunnille. Tämän vuoksi projektin ensimmäisenä vuonna oli varauduttu Nyytin järjestökuvan selkiyttämiseen ja tehokkaaseen markkinointiin. Viestinnän vahvistamisen tavoitteena on ollut, että Nyyti esiintyy ulospäin linjakkaasti yhdenmukaista positiivista kuvaa välittäen. Tarkoituksena on ollut selkeyttää ja vahvistaa opiskelijoihin, sidosryhmiin ja päättäjiin suuntautuvaa Nyytin viestintää ja järjestökuvaa. Järjestökuvan vahvistamisella on tähdätty siihen, että Nyyti yltää vastaamaan kasvavaan mielenterveystyön kysyntään ja kykenee laajentamaan toimintaansa ryhdikkäästi myös muille korkeakoulupaikkakunnille. Ulkoisesta tiedottamisesta on vastannut toiminnanjohtaja ja sisäisestä tiedottamisesta toimistoassistentti. Nyytin järjestökuvan selkeyttäminen ja vahvistaminen suunniteltiin vaiheittain eteneväksi seuraavasti: Vaihe 1/4 Selvitetään opiskelijoiden keskuudessa, mitä Nyytin nimi, logo ja muut visuaaliset elementit sekä perussanoma viestivät opiskelijoille. Tämä selvitystyö tehtiin syksyllä 2002 Tampereella. Selvitetään Nyytin henkilöstön ja vapaaehtoisten keskuudessa samat asiat sekä tarkennetaan, mitä Nyytin tulisi jatkossa itsestään viestiä ja millä tavoin. Vuoden 2003 keväällä selvitettiin Helsingissä ylioppilaskuntien, Nyytin henkilöstön ja vapaaehtoisten keskuudessa samat asiat sekä tarkennettiin, mitä Nyytin tulisi jatkossa itsestään viestiä ja millä tavoin. Vaihe 2/4 Tehdään tutkimustuloksiin ja Nyytin sekä suunnitteluryhmän yhteiseen analyysiin perustuen ehdotuksia visuaalisen ilmeen kohentamiseksi samalla, kun viestinnän sisältöä hiotaan. Tehtiin ehdotus visuaalisen ilmeen kohentamiseksi samalla, kun viestinnän sisältöä hiottiin. Vaihe 3/4 Tehdyt ehdotukset testataan opiskelijoiden keskuudessa ja niistä kerätään mielipiteitä ja tietoa yhdistyksen sisällä, jotta varmistuttaisiin siitä, että lopullinen toteutus vastaa viestinnällisiä tavoitteita. Testattiin ehdotukset opiskelijoiden keskuudessa (ideointiryhmä ja kolme testiryhmää) vuonna 2003, jotta varmistuttaisiin siitä, että lopullinen toteutus vastaa viestinnällisiä tavoitteita. 22

Organisointi Vaihe 4/4 Valitaan testaustuloksiin perustuen lopulliset suunnitelmat ja hiotaan ne toteutuskuntoon. Tehdään pitkän tähtäyksen tiedotussuunnitelma, jossa otetaan myös huomioon Nyytin esiintyminen mediaan, yhteistyökumppaneihin ja rahoittajiin päin. Kehitetään tiedotusta entistä näkyvämmäksi ja kohderyhmää tavoittavammaksi. Valittiin lopulliset suunnitelmat ja ne hiottiin toteutuskuntoon vuoden 2003 syksyllä. Pitkän tähtäyksen tiedotusta on suunniteltu osana Nyytin vuosittaista toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Virtuaaliolkapää- ja puhelinpalvelun laajenemisen markkinointi toteutettiin flyer- ja kampanjailmoituksina sekä erillisenä käyntikorttina. Virtuaaliolkapäästä valmistui juliste vuoden 2005 elokuussa. Koska nettiauttaminen muodostaa palvelujen toiminnan perustan, Nyytin www-sivuston ilme ja perusta on uudistettu. Tiedotuksessa ja markkinoinnissa on toimittu tiiviissä yhteistyössä YTHS:n, SYL:n, ylioppilaskuntien ja yliopistojen kanssa. Nettiryhmien markkinointi toteutettiin erillisillä käyntikorteilla. Lisäksi projektin kuluessa on tehty Nyytin uuden ilmeen mukaisesti kirjekuoret, lomakkeet, tarrat, kynät, päivystyksen ja työntekijöiden käyntikortit, Halicardit, paidat, haalarimerkit, muistilehtiöt, klipsut, Halicard-tyyny ja näyttelyseinät. 30000 2004 2005 2006 25000 20000 15000 10000 5000 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 6. Kotisivuilla käyntien lukumäärä vuosina 2004 2006 23

Organisointi Nelivuotisen projektin aikana Nyytin kotisivuilla oli yhteensä yli puoli miljoonaa käyntiä. Projektin kuluessa Nyytin nettisivukäyntien määrä lisääntyi viikoittain noin tuhannella. Projektin käynnistämisvuonna 2003 Nyytin www-sivuilla oli yhteensä noin 52 000 käyntiä. Kotisivujen käyntien kuukausittainen määrä vuosina 2004 2005 ilmenee kuvasta 6. Vuonna 2005 käyntejä oli 150 2666, ja vuonna 2006 niitä oli 208 554. Vuoden 2006 keväällä tehtiin selvitys (Tutkimuspalvelu Pipsa Snell Oy), mitä parannuksia, korjauksia ja selvennyksiä Nyytin nettisivustolle olisi syytä tehdä. Selvitettäviä asioita olivat muun muassa etusivujen toimivuus, asiakasryhmittelyjen nimikkeiden informaatio, kuva- ja värimaailmojen herättämät assosiaatiot sekä se, millaisen mielikuvan sivustot nykyisellään Nyytistä antavat. Saatujen tulosten perusteella sivujen sisältöä kehitettiin ja muun muassa kuvitusta uudistettiin. Samassa yhteydessä sivujen ylläpitoon ja päivittämiseen etsittiin uusi ratkaisu. Projektin edetessä Nyytin toimintaan liittyvät asiat olivat entistä enemmän esillä julkisissa tiedotusvälineissä. Nyytin edustajien osallistuminen sekä julkisiin tapahtumiin että opiskelijoiden erilaisiin tilaisuuksiin on lisääntynyt. Nyytin edustajat osallistuivat vuosina 2005 ja 2006 erilaisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin yhteensä 53 kertaa sekä opiskelijoiden tapahtumiin ja tilaisuuksiin 32 kertaa. Myös tiedotusvälineiden kiinnostus Nyytiä kohtaan kasvoi: vuosina 2005 ja 2006 julkiset tiedotusvälineet kirjoittivat Nyytistä yhteensä 43 kertaa, opiskelijajärjestöjen lehdet ja muut opiskelijoille kohdennetut tiedotusvälineet 54 kertaa. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden lisäksi Nyytin toiminnasta tehtiin vuosina 2005 ja 2006 kahdeksan muuta harjoitustyötä. Virtuaaliolkapääauttamista ja Nyytin toimintaa on esitelty seuraavissa tapahtumissa: vuonna 2004 pohjoismaisessa opiskelijaterveydenhuoltoa käsittelevässä kongressissa Helsingissä, tammikuussa 2005 WHO:n konferenssissa Helsingissä (European Ministerial Conference on Mental Health Facing the Challenges, Building Solution) ja sen yhteydessä pidetystä järjestöpäivästä, toukokuussa 2005 TerveSOS-tapahtumassa Turussa ja vuonna 2006 pohjoismaisessa terveyden edistämistä käsittelevässä konferenssissa (5th Nordic Health Promotion Research Conference). Projektin viimeisenä vuonna tehtiin päätös lähettää kolme abstraktia vuonna 2007 Suomessa järjestettävään koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon kattojärjestön (European Union of School and University Health and Medicine, EUSUHM) kongressiin. 24