ESPOON KAUPUNGIN LAUSUNTO: PORMESTARIN JA ALUEELLISTEN TOIMIELINTEN VALITSEMINEN SUORILLA VAALEILLA 1. Tulisiko pormestarin suora vaali mahdollistaa lainsäädännössä? Borde lagstiftningen möjliggöra direkta borgmästarval? Asiassa tulisi edetä kokeilulainsäädännön kautta. Asiaa tulisi kokeilun avulla arvioida suhteessa muuhun johtamis- ja luottamushenkilöjärjestelmään, vaalijärjestelmään ja vaalitekniikkaan. 2. Tulisiko alueellisten toimielinten valitseminen suorilla vaaleilla mahdollistaa lainsäädännössä? Borde lagstiftningen möjliggöra valet av delområdesorgan genom direkta val? Asiassa tulisi edetä kokeilulainsäädännön kautta. Asiaa tulisi kokeilun avulla arvioida suhteessa muuhun johtamis- ja luottamushenkilöjärjestelmään, vaalijärjestelmään ja vaalitekniikkaan. Alueellisille toimielimille on vaikea osoittaa merkittäviä tehtäviä sekä lainsäädännössä että käytännössä. Ilman merkittäviä tehtäviä ja omaa (suurta) budjettivaltaa elimiä ei ole tarpeen valita vaaleilla. Vaarana on, että järjestelmästä muodostuu hallinnollisesti raskas ja byrokraattinen, ja se ei lisää vaan vähentää asukkaiden kiinnostusta aluevaikuttamiseen ja oman alueensa kehittämiseen. Alueellisten toimielinten tehtävät ja rooli ovat myös epäselvät suhteessa muihin kaupungin luottamuselimiin ja päätöksentekojärjestelmään. Lautakuntien jäseniä esim. ei valita suorilla vaaleilla. Uusien toimielinten sijaan tulisi kehittää vapaaehtoiselta pohjalta ja uuden kuntalain mukaisesti enemmän muita osallistumisen ja vaikuttamisen tapoja. Kuntalaisten lähitekemistä tulee tukea. Asioissa onnistutaan, kun kuntalaiset itse ovat niissä mukana. Kun ihmiset osallistuvat, saadaan aikaan hyviä tuloksia.
3. Näettekö mahdollisena, että kuntanne ottaisi tulevaisuudessa käyttöön pormestarinvaalin? Betraktar ni det som möjligt att er kommun i fortsättningen skulle ta i bruk borgmästarsval? Pormestarimalli edellyttäisi koko kaupungin organisaation muuttamista uudenlaiseksi. Espoossa ei ole ollut ongelmaa tai epäselvyyttä viranhaltijavalmistelun ja luottamushenkilöpäätöksenteon välillä. Työnjako ja yhteistyö ovat sujuneet hyvin. Kehitetty poikkihallinnollisia kehitysohjelmia, joissa ohjausryhmissä on sekä luottamushenkilöitä että viranhaltijoita. Kehitysohjelmien ohjaus ja yhteistyö on sujunut hyvin. 4. Näettekö mahdollisena, että kuntanne ottaisi tulevaisuudessa käyttöön kunnanosavaaleja? Betraktar ni det som möjligt att er kommun i fortsättningen skulle ta i bruk kommundelsval? Ks. vastaus kysymykseen 2. Alueellisten toimielinten tehtävät ja rooli ovat epäselvät suhteessa muihin kaupungin luottamuselimiin. Lautakuntien jäseniä esim. ei valita suorilla vaaleilla. Espoossa tärkeimpiä ovat kuntalaisen suorat vaikuttamisen tavat. Kuntalaiset osallistuvat asioihin niiden suunnitteluvaiheissa. Espoossa on laajasti käytössä asukasillat, workshopit sekä sähköiset kommentointi- ja palautemahdollisuudet. Lisäksi Espoossa toimii aktiiviset asukasyhdistykset ja seitsemän asukasfoorumia. Tavoitteena tulee olla em. tapojen kehittäminen edelleen erityisesti digitalisointia, ketteryyttä ja joustavuutta lisäämällä. 5. Miten ehdokasasettelu pitäisi toteuttaa kunnanosavaaleissa? Pitäisikö ehdokkaita kunnanosavaalissa voida asettaa kuntavaalien tapaan sekä valitsijayhdistysten että puolueiden vai vain valitsijayhdistysten? Hur borde kandidatuppställningen förverkligas vid kommundelsval? Borde kandidaterna vid kommundelsval ställas upp i likhet med kommunalval både av partier och av väljarorganisationer, eller endast av väljarorganisationer?
Ehdokkaita voisivat asettaa kuntavaalien tapaan sekä valitsijayhdistykset että puolueet. Kandidater borde i likhet med kommunalvalet kunna ställas upp både av väljarföreningar och av partier x Ehdokkaita voisivat asettaa vain valitsijayhdistykset. Kandidater ska enbart kunna ställas upp av valföreningar. Valitsijayhdistys malli toteuttaa paremmin uudistuksen tavoitteita. 6. Millaisia tehtäviä kunnat voisivat mielestänne delegoida vaaleilla valituille alueellisille toimielimille? Hurdana uppgifter kunde kommunerna delegera till delområdesorgan som valts genom val? Uuden kuntalain tehtävät ja kunnan delegoimat muut tehtävät. Kuntalain mukaan alueellisen toimielimen tehtävänä on kunnan päätöksentekoon vaikuttaminen sekä kunnan osa-alueen kehittäminen. Toiminnan perusajatuksena on kunnan osa-alueen asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien edistäminen. Tässä roolissaan se vastaa kunnan osan ja sen asukkaiden sekä kunnan ja muiden toimielinten välillä tarvittavasta vuorovaikutuksesta, kunnanosan asukkaiden näkemysten välittämisestä kunnan päätöksentekoon sekä osallistuu kunnan osa-alueen asioiden hoitoon. Nykylain mukaan alueelliselle toimielimelle tulee varata mahdollisuus lausunnon antamiseen kuntastrategian sekä talousarvion ja -suunnitelman valmistelussa sekä asioissa, joiden ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus kunnan asukkaiden ja palvelun käyttäjien elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin. (Kuntalaki 36 ) 7. Jos kukaan pormestariehdokkaista ei saa yli puolta annetuista äänistä ensimmäisellä kierroksella, mikä olisi mielestänne tarkoituksenmukainen pormestarin valintatapa? Kunnassa toimitetaan kahden viikon kuluttua toinen vaali kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Kommunen ordnar ett nytt val mellan de två kandidater som fick det största antalet röster efter två veckors tid. Valtuusto valitsee pormestarin kahdesta eniten ääniä saaneesta ehdokkaasta. Fullmäktige väljer borgmästaren mellan de två kandidater som fått mest röster. Muu, mikä? Annat, vad? En ota kantaa. Tar inte ställning. Äänestäjän tahto toteutuisi parhaiten, jos järjestetään toinen kierros. Menettely vastaa periaatteessa (ilman vaalia) kaupunginjohtajan menettelyä eli aina, jos
1. kierroksella kukaan ei saa yli puolta annetuista äänistä, on toinen kierros/vaali. Espoo on edelläkävijä ja haluaa, että vaaleja koskevassa lainsäädännössä mahdollistettaisiin myös muunlaisia vaalitapoja, jotta pormestarinvaali voitaisiin suorittaa yhdellä kierroksella. Esimerkiksi siirtoäänivaali, enemmistövertailuvaali ja preferenssivaali (IRV) ovat muualla maailmassa käytettyjä tapoja ratkaista valinta demokraattisesti yhdellä äänestyksellä. 8. Tulisiko vaaleilla valitun pormestarin peräkkäisiä toimikausia rajoittaa? Borde man begränsa antalet efterföljande mandatperioder för en borgmästare som väljs genom val? x 9. Jos kyllä, kuinka moneen toimikauteen? Kommentteja. Om ja, så hur många mandatperioder? Kommentarer. Toimikausia ei ole tarpeen rajata, koska kaupungin / kunnanjohtajankaan toimikausia ei ole rajoitettu. 10. Ovatko ehdotetut vaaleilla valitun pormestarin asema ja tehtävät mielestänne tarkoituksenmukaisia? Är den föreslagna ställningen och de föreslagna uppgifterna för en borgmästare som valts genom val ändamålsenliga enligt er uppfattning? Kommentteja/Kommentarer Pormestari vastaa kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävistä. Lisäksi tullaan oletettavasti tarvitsemaan hallintojohtaja tai vastaava, joka johtaa kunnan hallintoa viranhaltijana. 11. Muuta lausuttavaa esityksestä / Andra kommentarer till propositionen: Nykyinen kuntalaki on hyvä ja se mahdollistaa laajasti toiminnan kehittämisen. Kuntalaki on pääsääntöisesti mahdollistava myös muiden osallistumis- ja vaikuttamiskeinojen osalta, myös valtuuston valitsemaa alueellista toimielintä ja pormestaria koskien. Nykyinen kuntalaki mahdollistaa myös muutoin johtamisjärjestelmien kehittämisen huomioiden erilaisten kuntien tarpeet.
Työryhmän raportin mukaan on myös huomattava, että vaalien ajankohtia ja kansalaisten osallistumisoikeuksia selvittäneen työryhmän (oikeusministeriö, mietintöjä ja lausuntoja 31/2014) linjauksen mukaisesti lakia neuvoa-antavissa kunnallisissa kansanäänestyksissä noudatettavasta menettelystä (656/1990) tullaan muuttamaan niin, että mahdollistetaan kunnallisten kansanäänestysten järjestäminen kuntavaalien yhteydessä. Näin ollen olisi periaatteessa mahdollista, että yhtäaikaisesti tulisi toimitettavaksi kolmet vaalit ja kunnallinen kansanäänestys eli neljä äänestystapahtumaa yhtäaikaisesti. Sote-uudistuksen yhteydessä on myös esitetty ratkaisuksi itsehallintoalueita, joihin valitaan luottamushenkilöt suorilla vaaleilla. Tämä tarkoittaisi, että kunnassa saattaisi olla samalla kertaa viisi äänestystapahtumaa. Näin monen äänestyksen toteuttamisesta samanaikaisesti ei ole Suomessa aiempia kokemuksia.