Tietopaketti Vastuullisesta broilerituotannosta Suomessa
SISÄLTÖ 1. Kansallinen laatujärjestelmä 2. Broilerikasvatuksen tuotantoketju Suomessa 3. Hyvinvointi ja terveys 4. Ruokinta 5. Kasvatustiheys 6. Lastaus ja kuljetus 7. Ympäristön huomioiminen 8. Tuottajien pätevyys 9. Teurastus, leikkuu ja tuotteiden valmistus 10. Valmiit tuotteet kuluttajille Kannen kuva: Suomen Broileryhdistys ry 4/2012
1. Kansallinen laatujärjestelmä 1 Suomessa tuotetaan laadukasta ja valvotusti tuotettua broilerinlihaa, jonka tie kasvattamosta kauppaan voidaan tarvittaessa jäljittää. Kansallinen laatujärjestelmä sisältää lainsäädännön lisäksi ohjeistuksia ja käytäntöjä, johon kaikki tuotantoketjun osapuolet - ammattitaitoiset tuottajat ja teollisuus - ovat sitoutuneet. Kansallinen taso Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry:n ohjeet o Eläinaineksen tuonnin ohjeistus ja seuranta (tutkimusvaatimukset, karanteenivaatimus kansallista lainsäädäntöä tiukemmat o Rehuvalmistajien positiivilista o Tautiriskien hallinta Yhteisesti sovitut vapaaehtoiset terveydenhuoltotoimet o Dokumentoitu eläinlääkärin käynti (ETU-lomake) o Tautisulkujen käyttö o Terveystarkkailuohjelma (vanhempais- ja isovanhempaissukupolvi) o Rokotusohjelmaan kuuluminen Hyvän tuotantotavan mukaiset toimenpiteet alkutuotannossa o Tuotantoseuranta o Laatujärjestelmät Jalostavan teollisuuden lisätoimenpiteet o Sertifioidut laatujärjestelmät o Ympäristöhallintaohjelmat Lakisääteinen taso Kansallinen lainsäädäntö o Eläinlääkintähuoltolaki (685/1990), Eläintautilaki (55/1980), Eläinsuojelulaki (247/1996), Elintarvikelaki (23/ 2006), Laki eläinten lääkitsemisestä (617/1997), salmonellavalvontaohjelma EU-lainsäädäntö o Eläinsuojelua ja lihan tarkastusta koskevat asetukset(98/95 EY) ja direktiivit (määrittelevät minimitason) o Virallisesti vastustettavat eläintaudit (esim. Newcastlen tauti, lintuinfluenssa)
2. Broilerikasvatuksen tuotantoketju Suomessa 2 Suomessa broilerituotanto on hyvin suunniteltua ja valvottua, sillä kaikki broilerit kasvatetaan sopimustuotantotiloilla. Sopimustuotannossa tuottaja ja lihayritykset sitoutuvat noudattamaan yhteisiä ohjeistuksia ja käytäntöjä lainsäädännön vaatimusten lisäksi. Broileritilat sitoutuvat muun muassa lintujen hyvinvoinnin seuraamiseen ja arviointiin, terveydenhuoltotyöhön ja eläintautien ehkäisyyn. Lihayritykset ohjaavat tuotantoa sekä neuvovat ja kouluttavat sopimustuottajiaan tuotantoon liittyvissä asioissa. 2.1 Broileriemojen kasvatus Broileri on lihantuotantoon jalostettu kanarotu. Suomessa kasvatetaan Ross-rotuisia broilereita. Broilereiden isovanhemmat tuodaan untuvikkoina Suomeen ja kasvatetaan niihin erikoistuneilla tiloilla. Niiden munista kasvatetaan tuotantopolven emot, nuorikot, joiden munista haudotaan ruoaksi kasvatettavat linnut. Näin turvataan lintujen terveys ja minimoidaan mahdolliset tautiriskit. 2.2 Broilereiden kasvatus Ruoaksi kasvatettavat broilerit kuorituvat hautomoissa, joista ne kuljetetaan sopimustuotantotiloille päivän vanhoina untuvikkoina. Kuva: Broilerikasvatuksen tuotantoketju Suomessa Isovanhempaispolven maahantuonti, kasvatus munitus ja haudonta 200 vrk Emokasvatus eli nuorikkokasvatus 135 vrk Munitus 50 vrk Broileriuntuvikkojen haudonta 21 vrk Broilerin kasvatus 39 vrk Teurastus ja tuotteet kauppaan = 445 vrk Isovanhempaispolven lintujen maahantuonnista kuluu aikaa noin 445 vrk (~15 kk) siihen, kun broilerit ovat kaupassa kuluttajien saatavilla. 2.3 Tuotantotapa ja olosuhteet Suomessa käytetään kertatäyttömenetelmää (all in - all out), jossa kaikki linnut tuodaan kerralla kasvattamoon ja viedään yhtä aikaa teurastettaviksi.. Lintuerien välillä kasvattamo on hetken aikaa tyhjillään. Silloin se pestään, kuivatetaan ja desinfioidaan huolellisesti ja lattialle laitetaan puhtaat pehkut uusia lintuja varten. Tauon aikana myös ruokintalaitteet ja juoma-automaatit tarkastetaan ja puhdistetaan. Muualla Euroopassa käytetään yleisesti ns. harvennusmenetelmää (thinning out), jossa lintuja siirretään joko toisen halliin tai lähetetään teurastukseen eri aikoina. Eläinten siirto paikasta toiseen kasvatuksen aikana nostaa tautiriskiä.
Broilerit kasvatetaan sisätiloissa, vapaina kasvattamon lattialla pehmeän ja joustavan turvepehkun päällä. Koko kasvun ajan ne voivat liikkua vapaasti. Ruokaa ja juomaa on jatkuvasti tarjolla. Kasvatustilojen valaistuksessa noudatetaan 24 tunnin rytmiä ja valon määrä on vähintään 20 luksia. Lintujen vuorokauteen kuuluu vähintään 6 tuntia täysin pimeää aikaa, josta 4 tuntia yhtäjaksoisesti. 3 Kuva: Lihatiedotus 3. Hyvinvointi ja terveys Suomessa on maailman terveimmät broilerit ja broilereiden terveys ja hyvinvointi on tärkeää koko tuotantoketjulle. Ainoastaan terveet ja hyvinvoivat linnut tuottavat hyvin ja ovat laadukkaan lihan perusta. Koko tuotantoketjussa broilereiden hyvinvoinnin eteen tehdään paljon pitkäjänteistä työtä ja sen ansiosta suomalaiset broilerit ovat terveitä ja lääkkeitä tarvitaan vähän. Tilastotietoa siipikarjan sairauksista ja lääkkeiden käytöstä saa Eviran, Fimean ja EFSAn sivuilta. Tiloilla noudatetaan Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry:n ohjeita eläinten tuonnista, rehujen puhtaudesta ja tautiriskien hallinnasta. Lisäksi tiloilla toteutetaan yhteisesti sovittuja vapaaehtoisia terveydenhuoltotoimia, kuten tautisulut, isovanhempaispolven terveystarkkailu ja rokotukset. 3.1 Tautien torjunta Suomessa on kansallinen, lakiin perustuva salmonellan vastustusohjelma eikä salmonellaa juuri esiinny. Ohjelma käsittää koko tuotantoketjun rehuista lihatuotteiden valmistukseen asti. Koko tuotantoketju on lisäksi vapaa-ehtoisesti sitoutunut vastustamaan muita lainsäädännön ulkopuolelle jääviä tarttuvia eläintauteja. Meillä käytössä oleva kertatäyttömenetelmä ehkäisee tautien tarttumista. Tautien tarttumista suojaa myös ulkopuolisten rajoitetut vierailut kasvatustiloissa. Kasvattamoissa saa käydä tuottajan lisäksi vain välttämättömät vierailijat, kuten eläinlääkäri ja huoltohenkilöstö. Muualla yleisesti käytetty harvennusmenetelmä lisää tarttuvien eläintautien riskiä, kun kasvattamossa käydään usein kasvatuskauden aikana.
4 Kuvat: Lihatiedotus Kasvattamoissa käytetään tautisulkua. Tuottajan ja kaikkien muidenkin vierailijoiden on aina vaihdettava vaatteet ja jalkineet ennen kasvattamoon menoa. Myös kädet on puhdistettava huolella. Tuottajat ovat myös sitoutuneet ns. 48 tunnin sääntöön ulkomaanmatkan jälkeen. Se tarkoittaa, että kasvattamoon mennään vasta kahden vuorokauden kuluttua kotimaahan palaamisesta. 3.2 Kasvatushallien puhdistus Jokaisen eri kasvatuserän välillä kasvatustilat sekä ruokinta- ja juomalaitteet tyhjennetään, pestään, kuivatetaan ja desinfioidaan huolellisesti. Aina ennen uuden erän saapumista kasvattamon lattialle laitetaan uudet, puhtaat turvepehkut. 3.3 Kasvatushallien suunnittelu ja rakentaminen Eläinten mahdollisimman hyvät kasvuolot otetaan huomioon jo tuotantorakennusten sijoitus-, suunnittelu- ja rakennusvaiheessa. Suunnittelussa otetaan huomioon tautisuojausta lintujen tarkastamista, ruokintaa ja juomalaitteita koskevat vaatimukset. Suunnitteluvaiheessa on tärkeää lisäksi huomioida kasvatushallien ilmanvaihtoa ja lämmitystä sekä melua ja valaistusta koskevat yleiset ohjeet ja vaatimukset. Kuva: Suomen Broileryhdistys ry
5 3.4 Huoltoajo ja kuljetukset Rehu- ja muiden huoltoautojen kulkureitit suunnitellaan niin, että haitallisten bakteerien pääsy kasvattamoon estyy. Rehut tuodaan tehtaasta tiloille pääasiassa säiliöautoilla, joista ne siirretään putkia pitkin suoraan tilan omiin rehusiiloihin. Lisäksi rehut suojataan tiloilla estämällä luonnonlintujen ja jyrsijöiden pääsy kuivuriin, siiloihin ja muihin rehuvarastoihin. Kuva: Suomen Broileryhdistys ry 3.5 Kasvatusolosuhteiden seuranta ja valvonta Vaikka tuotanto-olosuhteet ovat pitkälti automatisoituja, tuottajan rooli on ensisijaisen tärkeä. Hän käy kasvattamossa vähintään kaksi kertaa päivässä ja seuraa broileriparven yleistä kuntoa ja mahdollista kuolleisuutta. Lisäksi tuottaja tarkistaa kasvattamon lämpötilan, kosteuden sekä ilmastointi-, ruokinta- ja juoma-automaattien toiminnan sekä seuraa rehun ja veden kulutusta. Jos poikkeavaa ilmenee, se korjataan heti. Kaikki seurattavat asiat ja poikkeamat kirjataan tarkasti. Kuvat: Lihatiedotus
6 3.6 Broilereiden hyvinvoinnin arviointi ja parantaminen Broilereiden hyvinvoinnin parantamiseksi ja arviointiin on kehitetty mittareita. jotka otetaan käyttöön vähitellen. Lintujen hyvinvointia tullaan arvioimaan entistä enemmän säännöllisellä ja jatkuvalla havainnoinnilla sekä käyttäytymisen arvioinnilla. Lisäksi katsotaan lintujen kuntoa ja sairauksia eikä niinkään enää pelkästään rakenteita ja olosuhteita. Kaikki havainnot kirjataan tilan tietojärjestelmiin. Kuva: Lihatiedotus
4. Ruokinta 7 Broilerit syövät valmista rehua ja viljaa. Broileri tarvitsee eri kasvuvaiheessa erilaista ravintoa ja rehun koostumus vaihtelee linnun iän mukaan. Rehua ja raikasta vettä on koko kasvun ajan vapaasti saatavilla. Valmiin rehun tärkeimmät raaka-aineet ovat vilja valkuaisrehu (rypsi ja soija). Jos rehussa on geenimuunneltua soijaa, se on ilmoitettava rehupakkauksen päällä. Lisäksi rehuun laitetaan vitamiineja, kivennäisaineita ja aminohappoja. Rehuihin laitetaan vielä entsyymejä ja bakteerivalmisteita suolistoterveyden turvaamiseksi sekä lisäaineita loistautien ehkäisemiseksi. Tilat hankkivat valmiit rehut Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry:n ylläpitämän ns. positiivilistan rehuvalmistajilta. Listalla olevien yritysten rehuissa ei ole todettu salmonellaa. Valmiin rehun lisäksi broilerit saavat myös omalla tai naapuritilalla viljeltyä kokonaista vehnää ja kauraa. Broilereiden juomavesi on normaalia talousvettä. Vedensaanti varmistetaan päivittäin tarkistamalla laitteiden toimivuus. Suljetut vesijärjestelmät, ns. nippalinjastot puhdistetaan aina kasvatuserien välillä, muut juomalaitteet päivittäin. Kuvat: Lihatiedotus 5. Kasvatustiheys Nykysäädösten (2007/43/EY) mukaan kasvatus perustuu ns. kolmiportaiseen kasvatustiheyteen, joka on 33, 39 tai 42 kiloa neliötä kohti. Kasvatustiheyden määrittämiseksi tuottajan on pidettävä tarkkaa rekisteriä elävien ja kuolleiden lintujen lukumääristä. Määrittämisen apuna käytetään myös broilereiden teuraspainoja. Lisäksi tuottajan on pidettävä tuotantorakennusten ja laitteiden asiakirjoja ajan tasalla ja helposti viranomaisten saatavilla. Kuva: Suomen Broileryhdistys ry Broilerit kasvavat nopeasti, keskimääräinen kasvuaika on 39 päivää. Kasvattamoon tullessa untuvikko painaa 40-50 g. Broilerit elävät väljästi lähes koko kasvatusajan. Ahtaimmillaan kasvattamo on kasvukauden lopussa, 2-3 päivää ennen teurastusta. Silloin broilerin paino on noin 1,7 kg. 8
6. Lastaus ja kuljetus Kuva: Suomen Broileryhdistys ry Kaikki saman kasvattamon broilerit kuljetetaan kerralla teurastettaviksi. Ruokinta lopetetaan 12 tuntia ennen kuljetusta hygienian takia. Vettä on kuitenkin saatavilla lastauksen alkuun asti. Linnut lastataan kuljetuslaatikoihin ohjeiden mukaisesti sitä varten suunnitelluilla lastaus- koneilla. Laatikot lastataan kontteihin ja viedään teurastamoon kuljetukseen hyväksytyllä ajoneuvolla. Kuljettaja on ammattilainen, jolla on eläinkuljettajan koulutus ja pätevyys. Autoissa on koneellinen ilmanvaihto ja lämmitys. Autot, kontit ja laatikot pestään jokaisen kuljetuksen jälkeen ja desinfioidaan tarvittaessa. Suomessa broilerituotanto on keskittynyttä ja tilat sijaitsevat teurastamoiden läheisyydessä. Kuljetusmatkat ovat siten lyhyet, keskimäärin 45 km. 7. Ympäristön huomioiminen Broilerituotanto vaatii ympäristönsuojelulain edellyttämän ympäristöluvan. Ympäristölupa edellytetään kaikilta ympäristölle vaaraa aiheuttavilta toiminnoilta ja se haetaan ympäristöasetuksen määräämältä lupaviranomaiselta. Ympäristöluvassa annetaan määräykset muun muassa toiminnan käyttötarkkailusta, päästöistä ja jätteiden käsittelystä. Toiminta ei saa pilata maaperää eikä pohjavettä.
9 Lisäksi valtaosa maamme aktiivitiloista on mukana maatalouden ympäristötukiohjelmassa. Ohjelman avulla pyritään vähentämään maataloudesta aiheutuvaa ympäristökuormitusta ja huolehtimaan luonnon monimuotoisuuden suojelusta ja maisemanhoidosta. Tavoitteena on mm. vähentää sisävesiin ja Itämereen joutuvan fosforin ja typen määrää. Ympäristötukiohjelmaan liittyminen on vapaaehtoista. Tuen ja siihen liittyvien tilakohtaisten ohjelmien avulla kehitetään tilan tuotantotapoja. Omilla pelloilla tai lähialueilla tuotettu vilja vähentää teollisen rehun käyttöä. Lantaa hyödynnetään bioperäisten lannoitteiden tuotannossa. Tarkkaan suunniteltu ja alueellisesti keskittynyt tuotanto sekä lyhyet kuljetusmatkat vähentävät osaltaan tuotannon aiheuttamaa ympäristökuormaa. 8. Tuottajien pätevyys Uudet säädökset (2007/43/EY) edellyttävät broilerituottajalta koulutusta, jossa keskitytään erityisesti eläinten hyvinvointiin liittyviin asioihin. Uusien tuottajien tulee hankkia riittäväksi katsottava koulutus, jo alalla olevat tuottajille riittää vähintään kolmen vuoden kokemus. 9. Teurastus, leikkuu ja tuotteiden valmistus Eläinten teurastus on säädeltyä, ohjeistettua ja valvottua toimintaa. Kun broileriparvi tuodaan tuotantolaitoksen, Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tarkastuseläinlääkäri tarkistaa parven alkuperän, arvioi lintujen kunnon ja selvittää terveydentilan. Kaikki työvaiheet kirjataan tietojärjestelmiin sitä mukaa, kun lihaerää käsitellään tuotantolaitoksessa. Tarkka kirjaus mahdollistaa tuotteen alkuperän jäljittämisen tarvittaessa aina kasvatustilalle saakka. Tarkastuseläinlääkärin lisäksi laadunvalvonnasta huolehtivat tuotantolaitosten omat koulutetut lihantarkastajat. Ennen teurastusta jokaiselle parvelle tehdään myös salmonellatestit. Suomessa on kansallinen salmonellavalvontaohjelma ja sen ansiosta salmonellaa esiintyy hyvin vähän, vain noin prosentissa parvista. Jos broileriparvesta löydetään salmonellaa, se teurastetaan erikseen muista parvista ja liha käytetään ainoastaan kuumennettaviin tuotteisiin. Salmonella tuhoutuu + 70 asteessa. Kesäkaudella broileriparvista tutkitaan salmonellan lisäksi kampylobakteerit. Tuotanto-olojen vaikutusta lintujen hyvinvointiin arvioidaan mm. kuolleisuuden ja jalkapohjien kunnon perusteella. Jalkapohjien kunto arvioidaan jalkapohjanäytteiden avulla. Jos on viitteitä lintujen huonoista oloista, siitä ilmoitetaan viranomaisille ja tiloilla ryhdytään tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin. Teurastamoissa noudatetaan tiukkaa hygieniaa ja omavalvontasuunnitelmaa (HACCP). Tuotantolaitosten lihantarkastajat ja myös tarkastuseläinlääkäri valvoo, että omavalvontasuunnitelmaa noudatetaan ohjeistuksen mukaisesti. Jokaisella työntekijällä on oltava hygieniapassi.
10 Broilerit tainnutetaan kaasulla (hiilidioksidi) tai sähköllä, jonka jälkeen lintujen kaulavaltimot katkaistaan. Lintujen on oltava tajuttomia ennen kaulan katkaisua. Eläinlääkäri seuraa ja valvoo teurastusta. Sen jälkeen linnut kynitään, leikataan ja kuljetetaan edelleen jatkojalostukseen. Elintarvikkeeksi kelpaamattomat sivutuotteet käytetään lemmikki- ja turkiseläinten rehujen valmistukseen. Lopuista sivutuotteista tehdään lannoitteita ja energiaa. 10. Valmiit tuotteet kuluttajille Suomessa tuotetut broilerituotteet ovat turvallisia ja hygieenisiä. Tuoreena myytävässä lihassa ei ole salmonellaa. Raaka-aineet ovat hyvin jäljitettävissä ja tarvittaessa liha voidaan jäljittää tuotantotilalle asti. Suomessa valtaosa broilerista myydään tuoreena ja valmiiksi pakattuna. Pakkauksista selviää alkuperämaa, viimeinen käyttöpäivä, säilytysohjeet sekä valmistus- ja lisäaineet. Lisäksi pakkauksissa on tietoa tuottajista, tuotannon ympäristövaikutuksista (hiilijalanjälki) sekä käyttövinkkejä. Tuotevalikoima on laaja ja monipuolinen ja sitä kehitetään kuluttajien toiveiden mukaisesti. Tarjolla on maustamattomia, maustettuja ja marinoituja tuotteita. Maustamattomat tuotteet myydään sellaisenaan tai miedosti suolattuna. Lisäaineita käytetään pääasiassa marinoiduissa tuotteissa. Lisäaineiden käyttö on kuitenkin tarkkaan säädeltyä eikä niistä aiheudu haittaa terveydelle. Kuvat: Lihatiedotus