OPETUS- ja KULTTUURIMINISTERIÖ 1 Vetovoimaneuvottelukunta AMMATILLISEN KOULUTUKSEN VIESTINTÄSUUNNITELMA 2011-2012



Samankaltaiset tiedostot
Strategia KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Taitajakilpailutoiminta. ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

Mitä ja miten ammattiin opiskeleva oppii ja mikä muuttuu uuden lainsäädännön myötä

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv

Ammattiosaamisen näytöt ammatillisen koulutuksen laadunvarmistajana

Ennakkojaksot ja VALMA Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KOTKAN-HAMINAN SEUDULLA

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Ammatillisen koulutuksen viestintästrategia

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Opintojen yksilöllistäminen ja henkilökohtaistaminen. Verkostoista voimaa -seminaari , Amiedu

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU -johtoryhmän toimenpideehdotukset,

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Joustava hakeutuminen ja koulutuksen pääsy. Amiskiertue 2017

Sisältö Mitä muuta merkitään?

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorten yhteiskuntatakuu Elise Virnes

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmistaudu tuleviin opintoihin!

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa seminaari Ritva Sammalkivi. Opintopolku.

Suomen kannan valmistelu komission antamaan ehdotukseen

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

Ammatillisen peruskoulutuksen kehittämishaasteet Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos

SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus

Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017

Oppisopimuksella ammattiin

Tiedonsiirron ja nivelvaihetiimin vuosikello. Aika Sisältö Kohderyhmä Vastuutaho Nivelvaihetiimin toimenpiteet ja vastuu/-t

Henkilökohtaistamisen prosessi

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

TERV ETULOA

Nuorisotakuu koskee kaikkia nuoria. Elise Virnes

AMMATILLINEN KOULUTUS. Työelämän näkökulma 03/2018

OPPISOPIMUSKOULUTUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE

Ammattiosaamisen näytöt

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI Elise Virnes

Oppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Amispalaute -päättökysely Tulosten yhteenveto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

Nuorisotakuu Pasi Rentola

Ammatillisen koulutukseen vaikuttavista eurooppalaisista linjauksista

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN

Tavoitteena hallitusohjelma Puolueiden ja AMKE:n tavoitteita ammatillisen koulutuksen kehittämiseen

Uudistuvan tulosrahoituksen koulutuspoliittiset tavoitteet

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Osaavan työvoiman rekrytointi Kainuuseen -hanke Tiedotustilaisuus

Kirje Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi

!"! #$$% $ &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% ""

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Nuorisotakuu alkaen

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Mirja Elinkeinoelämän foorumi Kotka

AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Työssäoppimisen toteuttaminen

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

Elinikäisen ohjauksen työryhmän linjaukset ja Oppijan verkkopalvelu-uudistuksen tilanne. Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansallinen foorumi

Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja TNO-palvelut nuorten tukena

Outi Kivipelto. Oppijan verkkopalvelu

Järjestäjäverkon muuttamisen vaikutukset lukiokenttään

Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Valtionavustusten vaikuttavuus - Ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeet Pasi Kankare

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari Opetushallitus

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Opintopolku hakeutujan palvelut. Oppijat uratiedon etsijöinä ja rakentajina -seminaari Satu Meriluoto / OPH

Ammatillisen koulutuksen reformin pääperiaatteet. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI Tilaisuuden avaus

Joustavia polkuja osaamisen tunnistamisella

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma

Transkriptio:

OPETUS- ja KULTTUURIMINISTERIÖ 1 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN VIESTINTÄSUUNNITELMA 2011-2012 Ammatillisen viestintäsuunnitelma on osa vetovoiman edistämistä. Ammatillisen vetovoima on monen tekijän summa. Vetovoimaisen perusedellytys on laatu ja työelämälähtöisyys. Lisäksi vetovoimaan vaikuttavat mm. tiedot ja mielikuvat koulutus- ja uraväylistä sekä koulutuksesta, alojen ja ammattien vetovoima, koulutukseen hakeutumisen helppous ja mahdollisuudet päästä jälkeen joko suoraan työelämään tai jatko-opintoihin tai edetä työuralla. Viestintäsuunnitelmassa vetovoiman edistämistä tarkastellaan viestinnän näkökulmasta. Ammatillisen laadun ja työelämälähtöisyyden parantamiseen liittyvät linjaukset tehdään laatustrategiassa, johon viestintäsuunnitelma kytkeytyy. Toimintaympäristön asettamat haasteet Suurimmat toimintaympäristöstä tulevat haasteet vetovoiman ja ammatillisesta koulutuksesta viestimisen näkökulmasta ovat kasvava pula osaavasta työvoimasta ja samaan aikaan pienenevät ikäluokat. Työvoiman saatavuuden turvaamiseksi ammatilliseen peruskoulutukseen tarvitaan motivoituneita opiskelijoita, jotka valmistuvat tavoiteajassa ja siirtyvät sen jälkeen pääosin suoraan työelämään, mutta osittain myös jatko-opintoihin suorittamaan joko korkeakoulututkintoa tai syventämään osaamistaan suorittamalla ammatti- tai erikoisammattitutkinnon. On tärkeää, että nuoret saavat kattavasti tietoa eri aloista ja niiden työllisyysnäkymistä ja löytävät näin heitä kiinnostavan alan, joka myös työllistää hyvin. Ammatillisen perus haasteena on lisäksi yhdessä lukio kanssa huolehtia siitä, että jokaiselle perusopetuksen päättävälle nuorelle turvataan koulutuspaikka sekä riittävä opintojen ohjaus ja tukitoimet. Työmarkkinoilla tai eri syistä sen ulkopuolella olevan työvoiman osaamisen ylläpitäminen, päivittäminen ja kehittäminen työelämän muuttuvien osaamistarpeiden mukaisesti läpi työuran on Suomen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin perusta. Ammatillisen lisä tarjoamista mahdollisuuksista on tiedotettava laajasti ja kattavasti, jotta yksilöt ja työnantajat pystyvät hyödyntämään koulutus- ja kehittämispalveluja osaamisen kehittämisessä. Lisäksi on huolehdittava koulutukseen hakeutumista ja oppimista tukevista ohjaus- ja neuvontapalveluista. Sekä työvoiman saatavuuden turvaaminen, koko ikäluokan koulutustavoitteesta huolehtiminen että mahdollisuus kehittää osaamista työuran eri vaiheissa edellyttävät, että opinto- ja tutkintopolut ovat motivoivia, joustavia ja yksilöllisiä, jotta ne tukevat tutkinnon/ loppuun suorittamista ja ja työn yhdistämistä joko vuorottelemalla tai osittain rinnan. Myös osaamisvaatimusten kasvu on haaste koko vetovoiman ja ammatillisesta koulutuksesta viestimisen näkökulmasta. Ammatilliseen koulutukseen on tarve saada perus- ja oppimisvalmiuksiltaan hyviä opiskelijoita, joilla

OPETUS- ja KULTTUURIMINISTERIÖ 2 riittää intoa ja kykyä vaikeiden ja vaativien asioiden oppimiseen, työelämässä tarvittavan osaamisen ja ammattitaidon hankkimiseen sekä sen päivittämiseen ja kehittämiseen työuran eri vaiheissa. Toimiala- ja ammattirakenteen muutokset ja niiden mukanaan tuomat osaamisvaatimusten muutokset ohjaavat kohdentamaan viestintää niin, että se ottaa erityisesti huomioon alat, joilla työvoiman tarve tai ammattiosaamisen päivittämistarve on suurin. Lähiaikojen haasteena on taloudellinen taantuma ja siitä toipuminen. Taantuma vaikuttaa vetovoimaisuuteen eri toimialoilla. Taantuma tasaa ammattitaitoisen työvoiman niukkuutta monilla aloilla ja alueilla, mutta se ei poista sitä. Ammatillisen vetovoimaisuuden säilyttäminen ja parantaminen on siksi tärkeää myös taloudellisesti vaikeina aikoina. Osa vetovoimaa on opettajan työn vetovoima. Monilla aloilla on pulaa pätevistä ja osaavista opettajista. Toisaalta ammatilliseen opettajankoulutukseen on runsaasti hakijoita. Tulevaisuuden haasteena on parantaa edelleen opettajan työn houkuttelevuutta eri keinoin, huolehtia ammatillisten opettajien perus- ja täydennyskoulutuksesta työelämäjaksoineen ja varmistaa näin pätevien ja osaavien opettajien saatavuus. Viestintäsuunnitelman taustalla olevat linjaukset Ammatillisen viestintäsuunnitelma tukee hallitusohjelman, ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman 2007-2012 sekä Kööpenhaminan prosessin tavoitteiden saavuttamista erityisesti vetovoiman osalta. Hallitusohjelman tavoitteena on lisätä arvostusta, houkuttelevuutta ja työelämälähtöisyyttä. Tarkoitus on, että ammatillinen koulutus tarjoaa vahvan, ajantasaisen osaamisen sekä jatko-opintokelpoisuuden. Hallitusohjelman tavoitteena on lisäksi ehkäistä syrjäytymistä kiinnittämällä huomiota erityisesti nivelvaiheisiin. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman 2007 2012 mukaan työelämän osaamis- ja työvoimatarpeisiin vastaaminen edellyttää, että ikäluokasta mahdollisimman moni suorittaa toisen asteen tai ammatillisesti suuntautuneen korkea-asteella. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen edellyttää mm. työelämävastaavuuden vahvistamista, ilman ammatillista koulutuksesta jäävien osuuden vähentämistä ja koulutuksesta valmistumista. Kööpenhaminan prosessin tavoitteena on parantaa eurooppalaisen yhteistyön avulla suorituskykyä, laatua ja vetovoimaa sekä edistää ammatillisessa koulutuksessa olevien ja tutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta. Kööpenhaminan prosessin painopisteitä ja strategioita tarkistettiin joulukuussa 2010 Brüggessä. Brüggen kommunikean keskeisenä tavoitteena on kehittää Euroopan entistä laadukkaammaksi ja

OPETUS- ja KULTTUURIMINISTERIÖ 3 vetovoimaisemmaksi. Konkreettisiksi keinoiksi esitetään mm. ammatillisesta koulutuksesta ja ammattialoista tiedottamista ja opinto-ohjauksen kehittämistä niin, että nuoret ja heidän vanhempansa tuntevat eri ammattialat ja niiden tarjoamat koulutus- ja uramahdollisuudet. Viestintäsuunnitelman valmistelu Visio Ammatillisen viestintäsuunnitelma on valmistelu opetus- ja kulttuuriministeriön asettamassa arvostuksen ja vetovoimaisuuden kehittämisen neuvottelukunnassa (ns. vetovoimaneuvottelukunnassa). Suunnitelman laatimista varten kerättiin tietoa vetovoima- ja viestintätoimista, niiden suuntaamisesta ja kehittämisestä järjestäjiltä, opiskelijajärjestöiltä, työelämän järjestöiltä, opettajajärjestöiltä sekä koulutustoimikunnilta. Suunnitelman valmistelussa hyödynnettiin lisäksi vuosina 2007 ja 2010 tehtyjä selvityksiä mielikuvista, neuvottelukunnan keväällä 2010 toteuttamia nuorisopaneeleja sekä Euroopan unionissa tehtävää yhteistyötä vetovoiman kehittämiseksi. Ammatillinen koulutus nähdään monipuolisena, ajantasaisena ja kiinnostavana koulutusväylänä, joka antaa työelämässä tarvittavan vahvan ammattiosaamisen ja hyvien työllistymismahdollisuuksien lisäksi mahdollisuuden ja valmiudet jatkoopintoihin ja osaamisen kehittämiseen työuran eri vaiheissa. Tavoitteet Ammatillisen viestintäsuunnitelmassa asetetaan tavoitteet arvostuksen ja vetovoimaisuuden edelleen kehittämiseksi viestinnän keinoin ja määritellään toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Pääpaino on seuraavissa tavoitteissa: 1. oikean, ajantasaisen ja kiinnostavan tiedon välittäminen ammatillisesta koulutuksesta ja sen tarjoamista koulutus- ja uraväylistä sekä osaamisen kehittämismahdollisuuksista työuran eri vaiheissa 2. kiinnostuksen herättäminen kohtaan, erityisesti hyvin työllistäviä aloja kohtaan 3. arvostuksen edelleen lisääminen, vetovoiman pitäminen hyvänä ja koulutusta koskevien mielikuvien muokkaaminen niin, että ne vastaavat ammattialojen ja todellisuutta. Erityistä huomiota kiinnitetään ammatillisten tutkintojen tuottamaan ammattiosaamiseen, laatuun ja tutkintojen

OPETUS- ja KULTTUURIMINISTERIÖ 4 tarjoamiin mahdollisuuksiin, mm. jatko-opintomahdollisuuksiin, kansainvälisyyteen ja mahdollisuuksiin edetä uralla. 4. keskeisten sidosryhmien viestintään liittyvän yhteistyön aktivointi, tiivistäminen ja koordinointi. Oikean, ajantasaisen ja kiinnostavan tiedon välittäminen ammatillisesta koulutuksesta ja sen tarjoamista koulutus- ja uraväylistä sekä osaamisen kehittämismahdollisuuksista työuran eri vaiheissa Ammatilliseen koulutukseen hakeutuvilla, peruskoulun ja opettajilla ja opinto-ohjaajilla, vanhemmilla, työvoimaviranomaisilla ja työelämän toimijoilla on oikeat ja ajantasaiset tiedot ammatillisesta koulutuksesta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista koulutus- ja uravalintojen ja osaamisen kehittämisen pohjaksi. Ammatillista koulutusta koskeva tieto on esitetty kutakin kohderyhmää kiinnostavalla ja kohderyhmälle ymmärrettävällä tavalla. Kiinnostuksen herättäminen kohtaan, erityisesti hyvin työllistäviä aloja kohtaan Ammatilliseen koulutukseen hakeutuvat näkevät kiinnostavana koulutusväylänä kohti tulevaa/uutta uraa tai mahdollisuutena edetä uralla. Tulevaan työuraan tutustutaan jo peruskoulussa työelämäjaksoilla ja muun työelämäyhteistyön kautta sekä aikana työssäoppimisjaksoilla tai muutoin työpaikalla oppimilla. Ammattiopistoilla on hyvät ja toimivat työelämäyhteydet. Keskeiset viestit: koulutus tarjoaa satoja ammatteja ja tuhansia mahdollisuuksia, ammatillisesta koulutuksesta valmistuneet työskentelevät mielenkiintoisissa ja monipuolisissa työtehtävissä, ammatillisessa koulutuksessa työllistymismahdollisuudet ja mahdollisuudet edetä uralla ovat tulevaisuudessa hyvät, ammattiosaajia tarvitaan aina. Ammatillisen arvostuksen edelleen lisääminen, vetovoiman pitäminen hyvänä ja koulutusta koskevien mielikuvien muokkaaminen niin, että ne vastaavat ammattialojen ja todellisuutta. Ammattiopistot ovat tunnettuja ja vetovoimaisia opiskelu- ja työympäristöjä. Koulutukseen hakeutuvat valitsevat laadukkaan, kilpailukykyisten opiskelu- ja työympäristöjen sekä hyvien työllistymismahdollisuuksien tai uralla etenemismahdollisuuksien ja monipuolisten jatko-opintomahdollisuuksien vuoksi. Ammatillinen koulutus tuottaa ajantasaista ammattiosaamista, jolle on kysyntää työelämässä. Ammatillisen keskeisten sidosryhmien viestintään liittyvän yhteistyön aktivointi, tiivistäminen ja koordinointi Ammatillisen vetovoiman pitäminen hyvänä ja ammatillisesta koulutuksesta viestiminen edellyttää yhteistyötä ja viestintätoimenpiteiden

OPETUS- ja KULTTUURIMINISTERIÖ 5 Kohderyhmät Toimenpiteet yhteensovittamista. Yhteistyön avulla lisätään viestinnän vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta. Keskeistä on erityisesti järjestäjien, ammatillisten opettajien ja muiden toimijoiden sekä elinkeinoelämän ja peruskoulujen välinen yhteistyö. Myös järjestäjien yhteistyö työhallinnon ja sosiaalitoimen sekä lukioiden ja korkeakoulujen kanssa on tärkeää. Oleellinen osa yhteistyöverkostoa ovat lisäksi ja työelämän järjestöt. Keskeistä yhteistyössä on viestintätoimien sovittaminen sekä ajallisesti että sisällöllisesti yhteen niin, että ne tukevat toisiaan. Lisäksi tarvitaan yhteistä, valtakunnallista materiaalia, jota eri toimijat voivat hyödyntää omassa viestinnässään. Viestinnän kohderyhmät ovat ammatilliseen koulutukseen hakeutuvat, vanhemmat,, opettajat ja opinto-ohjaajat, opettajaksi opiskelevat (erityisesti peruskoulun luokan- ja aineenopettajat), opiskelijatutorit, työvoimaviranomaiset, nuorisotoimi sekä media ja sen kautta suuri yleisö. Ammatilliseen koulutukseen hakeutuvat jakautuvat seuraaviin ryhmiin: 1) 2) jatko-opintoihin hakeutuvat ylioppilaat, 3) 4) 5) kehittävät ja 6) joilla on tavoitteena suorittaa tutkinto. Lisäksi ammatilliseen koulutukseen hakeutuu henkilöitä, joiden tavoitteena on vain 7) joidenkin suorittaminen. Viestinnän pääpaino on perusopetuksen päättävissä nuorissa ja heidän vanhemmissaan ja opintoohjaajissa. Viestinnälliset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ja kohderyhmien tavoittamiseksi on kirjattu taulukkoon 1. Taulukkoon on kirjattu myös tavoitteiden saavuttamisesta kertovat valtakunnalliset mittarit. Taulukon tarkoitus on tukea viestintää. Kukin vastuutaho harkitsee, mitä toimenpiteitä sen on mahdollista ja tarkoituksenmukaista toteuttaa. Viestintäsuunnitelman toimeenpano ja seuranta Ammatillisen arvostuksen ja vetovoiman kehittymistä ja viestinnän strategisten tavoitteiden toteutumista seurataan tarkastelemalla viestintätoimien toteutumista sekä sähköisen haun tilastojen (yhteishakutilastojen) että muun tilastomateriaalin avulla. Lisäksi seurataan sähköisten palvelujen käyttäjämääriä sekä tehdään selvitys mielikuvista neljän vuoden välein.

OPETUS- ja KULTTUURIMINISTERIÖ 6 Taulukko 1 Suositeltavat viestintätoimenpiteet ja mittarit Tavoitteet Toimenpiteet Kohderyhmät Vastuutahot Mittarit Oikean, ajantasaisen ja kiinnostavan tiedon sähköinen haku- ja koulutustieto-järjestelmä opetus- ja kulttuuriministeriö haku- ja koulutustietojärjestelmän välittäminen ammatillisesta koulutuksesta ja sen muut tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut Opetushallitus käyttäjämäärä tarjoamista koulutus- ja nettisivujen kävijämäärä uraväylistä esittelevät nettisivut (sisältää työhallinto (työllistyminen/jatkoopinnot) sekä osaamisen materiaalia ja lyhyitä järjestöt ja muut puhtaasti tiedottavaa eri esitteiden määrä kehittämismahdollisuuksista ammatteja esitteleviä sidosryhmät Ammattiosaaja-lehden työuran eri vaiheissa videotarinoita) levikki perus yleisesitteet (ammatit edellä) Ammattiosaaja-lehti sidosryhmien julkaisut vanhemmat, opettajat, opinto-ohjaajat, opettajaksi opiskelevat, työvoimaviranomaiset, nettisivujen ja Ammattiosaaja-lehden käyttäjä-/lukijakysely järjestäjän koulutustarjontaa esittelevät nettisivut järjestäjän koulutustarjontaa esittelevät esitteet, opinto-oppaat ja muu tiedotus- ja markkinointimateriaali vanhemmat,

OPETUS- ja KULTTUURIMINISTERIÖ 7 sosiaalinen media oppilaitoskäynnit ammatillisiin oppilaitoksiin + mahdollisuus tutustua ammatilliseen opiskeluun käytännössä avoimet ovet oppilaitoksen tarjoamista koulutusvaihtoehdoista kertominen (ml. oppisopimuskoulutus) peruskouluissa ja lukioissa yhteinen hakuinfo, jossa esitellään eri koulutusvaihtoehtoja (lukio, ammatillinen koulutus) opettajat, opinto-ohjaajat, työvoimaviranomaiset, vaihtavat peruskoulut koulutusmessut (mm. Next Step ja paikalliset koulutustarjontaa esittelevät messut) vanhemmat, järjestöt ja muut sidosryhmät koulutusmessujen määrä ja kävijämäärä

OPETUS- ja KULTTUURIMINISTERIÖ 8 opinto-ohjaajat Oikeiden, ajantasaisten ja kiinnostavien tietojen välittäminen koulutus- ja urapoluista sekä työtehtävistä, joihin tutkinnon suorittaneet työllistyvät (ammattien vetovoima) opo-päivät opinto-ohjaajat TET-jaksojen kehittäminen opintojen ohjausta sekä koulutus- ja uravalintoja tukevaan suuntaan perusopetuksen työelämäyhteistyö työelämäyhteistyö ammatillisten oppilaitosten ja peruskoulujen yhteistyö (ml. yhteiset hakuinfot) alumni-toiminta nuorten ammattiosaajien esittäytyminen (netti, messut, oppilaitosvierailut) kuvaukset eri ammateista ja perus opettajat ja opintoohjaajat, opettajat ja opinto-ohjaajat, peruskoulut työhallinto

OPETUS- ja KULTTUURIMINISTERIÖ 9 työtehtävistä (netti, sosiaalinen media) opettaja- ja opo-vaihdot perusopetuksen, ja lukion välillä työvoimaviranomaiset muut koulutus- ja urapolkuihin sekä tutkinnon suorittaneiden tuleviin työtehtäviin tutustumismahdollisuudet joko työelämässä tai muutoin, erityisesti peruskoulun opettajien ja opinto-ohjaajien osaamisen kehittäminen Taitaja-kilpailut TaitajaPLUS-kilpailut opintopolut (erityisesti peruskoulun) opintoohjaajat ja opettajat 8. 9.-luokkalaiset, ammattikoulutuksessa opiskelevat nuoret,, opinto-ohjaajat, suuri yleisö alueellisesti työhallinto nuorisotoimi Skills Finland ry kilpailuihin osallistuvien määrä kävijämäärä

OPETUS- ja KULTTUURIMINISTERIÖ 10 Kiinnostuksen herättäminen ja erityisesti hyvin työllistäviä aloja kohtaan vetovoimakampanjat työvoimapulasta kärsiville aloille sosiaalinen media (esim. järjestäjän nettiopo) Taitaja9-kilpailut Taitaja-kilpailut TaitajaPLUS-kilpailut Aikuisopiskelijan (Elinikäisen oppimisen) viikko vanhemmat, suorittajat peruskoulun 8.-9.- luokkalaiset, ammattikoulutuksessa opiskelevat nuoret, opinto-ohjaajat vailla ammatillista koulutusta työvoimaviranomaiset, opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Skills Finland ry aikuis muut aikuis työ- ja elinkeinoministeriö yhteishakutilastot aikuiskoulutustilastot osallistujamäärä kävijämäärät

OPETUS- ja KULTTUURIMINISTERIÖ 11, media (opetus- ja kulttuuriministeriö) Ammatillisen arvostuksen edelleen lisääminen, vetovoiman pitäminen hyvänä ja koulutusta koskevien mielikuvien muokkaaminen Taitaja-kilpailut 8. 9.-luokkalaiset, ammattikoulutuksessa opiskelevat nuoret,, yritykset, suuri yleisö alueellisesti Skills Finland ry mielikuvatutkimus EuroSkills-, WorldSkills- ja Abilympics-kilpailuihin osallistumisesta tiedottaminen Aikuisopiskelijan (Elinikäisen oppimisen) viikko 8. 9.-luokkalaiset, ammattikoulutuksessa opiskelevat nuoret, vailla ammatillista koulutusta työvoimaviranomaiset,, media Skills Finland ry aikuis muut aikuis työ- ja elinkeinoministeriö (opetus- ja kulttuuriministeriö)

OPETUS- ja KULTTUURIMINISTERIÖ 12 opettajan työn ja työyhteisön näkyväksi tekeminen (esim. artikkelit eri alojen ammattilehtiin, videotarinat nettisivuilla) eri sidosryhmät kaikki toimijat, erityisesti opettajajärjestöt ja Ammatillisen keskeisten sidosryhmien viestintään liittyvän yhteistyön aktivointi, tiivistäminen ja koordinointi vetovoimaneuvottelukunta järjestäjien viestintäverkosto viestinnän vuosikello tapahtumakalenteri nettisivuilla eri sidosryhmät opetus- ja kulttuuriministeriö ja kaikki sidosryhmät omien tapahtumiensa osalta