Maatilan Parhaat info Snellmanin infolehti alkutuotannon yhteistyökumppaneille 2006 4 Eväitä talvikauteen Tapaamisia Farmarissa
Hintataso ja kilpailukyky Vastaava julkaisija ja toimittaja Tomas Gäddnäs, Oy Snellman Ab Toimitus Martti Hassila Vesa Hihnala Johanna Peltola Heidi Jylhä (Solid Media) Graafinen suunnittelu/ taitto Solid Media Kansikuva Stig Hägglund, www.kuvaus.fi Painotalo FORSBERG Yhteystiedot Oy Snellman Ab PL 113 68601 Pietarsaari puh. 06 786 6111 www.snellman.fi Ennätyskuivan kesän jälkeen olemme jälleen uuden talvikauden kynnyksellä. Loppukesän keskustelut ovat hyvin pitkälle koskeneet kahta asiaa, nimittäin satotasoa ja tuottajahintavertailuja Euroopan maiden hintatasoon. Rehusadon kokonaismäärä ja -laatu äärimmäisen kuivan kesän jälkeen ovat vielä avoinna. Selvää on kuitenkin, että monella tilalla joudutaan tulevan talven aikana tarkistamaan normaaleja ruokintarutiineja. Tiedotusvälineiden kirjoitukset joukkoteurastuksista ovat kuitenkin olleet lievästi sanottuna liioiteltuja. Nykyaikana uskoisi rehustusratkaisuja löytyvän vaikka sato yhden kesän aikana epäonnistuisikin. Satotasossa tuntuu kuitenkin olevan melko suuria paikallisia vaihteluja ja kuivuus voi aiheuttaa hyvinkin negatiivisia seurauksia yksittäisille tuottajille. Tuottajahinta ja sen muodostuminen ovat hyvin monimutkaisia asioita. Moni miettii tänä päivänä sitä, johtaako huonompi sato tuottajahinnan nousuun. Tuottajahintamme Suomessa on eurooppalaisittain jo pohjalukemissa sekä naudan että sian osalta. Kaupan puolelta odotukset ovat kuitenkin olleet päinvastaisia, ainakin osittain. Suurempien teurastusmäärien pitäisi johtaa ylitarjontaan ja sitä kautta hintojen laskuun, pohditaan kaupan piirissä. Nykyisin voimme todeta Suomen tuottajahinnan olevan melko riippumaton Euroopan hintavaihteluista. Suomessa vallalla oleva toimintamalli, jossa tehdään pitkiä sopimuksia kauppaketjujen kanssa, antaa oman luonteensa hintakehitykselle ja rajoittaa hinnanvaihteluita. Snellmanilla ei ole nykyisin lainkaan kokoruhomyyntiä, vaan sikamme ja nautamme jatkojalostetaan kuluttajapakatuiksi tuotteiksi, jotka hinnoitellaan useita kuukausia etukäteen. Tämä aiheuttaa sen, että hinta laahaa jäljessä silloin kun Euroopassa tapahtuu nopeita hinnannousuja. Viime keväänä ei voitu ennakoida hintojen nopeaa nousua Euroopassa. Siksi olemme nyt joutuneet vaikeaan hintakuoppaan, jossa suomalainen liha-ala tekee kauttaaltaan huonompaa tulosta kuin viime vuonna, samalla kun tuottajahinta on liian alhainen. Toivomme tietysti, että voimme pitää vakaamman hintatason myös silloin, kun eurooppalaiset hinnat menevät alaspäin. Nykyisten hinnanmuodostustapojen takia suomalaiset tuottajat eivät pääse osallisiksi nopeista hinnannousuista Euroopassa. Mikäli halutaan analysoida suomalaisen hintatason kilpailukykyä verrattuna muihin Euroopan maihin, pitää hintatasoa tietenkin seurata pitemmältä aikaväliltä. Useimpien uskoisi myöntävän, että tasainen hintataso on parempi kuin nopeat vaihtelut edellyttäen, että taso on riittävän korkea. Samoin uskoisi useimpien, jotka tuntevat alaa, ymmärtävän että niin lihantuottajilla kuin muillakin liha-alan toimijoilla on hyvin vaikea ja haasteellinen tilanne. Kustannusten nousua tuotantoketjun alkupäässä ei voida automaattisesti siirtää kuluttajahintoihin. Lisäkustannukset täytyy kompensoida tuottavuuden parantamisella muualla tuotantoketjussa. Elintarvikeala ei tarjoa mahdollisuuksia nopeisiin voittoihin, vaan mahdollisuus kannattavaan toimintaan vaatii pitkäjänteisyyttä, kovaa työtä ja sitoutumista. Snellmanin tuottajahinta on ollut ja on edelleen kilpailukykyinen suhteessa keskihintaan Suomessa. Suurin kilpailuetu Snellmanin tuottajille on edelleenkin Maatilan Parhaat -erikoiskonsepti, joka antaa mahdollisuuden kasvattaa siat täyteen painoon ja siten saavuttaa paremman tuottavuuden ja kannattavuuden. Toivomme kasvatusmallin edelleenkin vahvistuvan sitä mukaa kun tuottajat saavat käyttöönsä Längelmäeltä tulevia uuden sukupolven karjuja. Naudankasvatuksessa haluamme yhteistyössä tuottajiemme kanssa tukea tuotannon kehitystä varsinkin MP-sonniplus ohjelman puitteissa, joka syksyn aikana etenee useamman teematilaisuuden muodossa. Tulevalla talvikaudella jatkamme aiemman kuvion mukaisesti kutsumalla tuottajia sekä muita yhteistyötahoja tutustumaan toimintaamme Pietarsaaressa. Näiden tilaisuuksien avulla haluamme edelleen parantaa molemminpuolista ymmärrystä tuotantoketjun keskeisten yhteistyötahojen välillä. Ymmärtäminen on tärkeä osa toimivaa yhteistyötä. Yhteistyöterveisiä meiltä Snellmanilla! Tomas Gäddnäs Alkutuotannon johtaja, Oy Snellman Ab
Sisältö Hintataso ja kilpailukyky... 2 Naudanhinta pysyy, sianhinta hiukan nousussa... 3 Positiivinen ilmapiiri leimallista Farmarille... 4 Koko perhe mukana... 5 Kasvava toiminta herätti kiinnostusta... 5 Hengittäminen on elintärkeä juttu... 6 Millä eväillä talvikauteen?... 7 Naseva seuraa nautatilojen terveyttä... 7 Olosuhteet ja hoito kannattavuuden kulmakiviä... 8 Uuden polven karjut Längelmäeltä... 9 Muista vilja-analyysi!... 9 MP-sikaplus -tilaisuudet 2006... 9 Tuottajaläheinen työskentelytapa...10 Rakennekehitys jatkuu naudantuotanto pysyy...10 Tulevia nautatilaisuuksia...10 Porsasindeksi nousussa...11 Uusia nimityksiä...11 Maatilan Parhaat info Kuvat:» Puhdas ilma on tärkeää eläimille.» Farmari-maatalousnäyttelyyn tutustuivat mm. presidentti Tarja Halonen ja pääministeri Matti Vanhanen, joka myös pistäytyi Snellmanin osastolla. Pääministerin mukana oli Pro Agria Etelä-Pohjanmaan toimitusjohtaja Antti Siljamäki. Syksyn hintakehitys Naudanhinta pysyy, sianhinta hiukan nousussa Tälle vuodelle me Snellmanilla ennustimme naudanhinnan nousevan yleisesti noin 10 %. Tämä korotus myös toteutettiin Snellmanin osalta. Snellman nosti naudanhintaa niin vuoden alussa kuin myös kevään aikana ja siten naudanhinta on tänä päivänä 10 % korkeampi kuin mitä se oli vuosi sitten. Lehmän hinta on noussut 14 %. Sitä vastoin voimme todeta, että pyrkimykset tehdä korotuksia tuotehintoihin epäonnistuivat. Gallup Elintarviketiedon hintabarometrin mukaan naudan kuluttajahintaindeksi on Suomessa noussut viimeisen 12 kuukauden aikana ainoastaan 3 %. Sialle ennustimme tasaista hintatasoa. Snellmanin sian hinta on myös pysynyt vuoden aikana melko tasaisena, vaikka keskihinta Suomessa olikin aavistuksen laskeva aina syksyyn saakka. Yleinen kuluttajahintaindeksi sianlihalle on noussut hiukan eli 1,8 %. Euroopassa sianlihan hinta on samaan aikaan noussut yli 15 %. Vielä kevättalvella ei kukaan osannut ennustaa nopeaa hinnannousua Euroopassa, joka alkoikin varsinaisesti vasta toukokuussa. Vaikka eurooppalainen hintataso on taas alkanut laskea, on tänä päivänä yhtä vaikea ennustaa missä tahdissa ja laajuudessa hintataso laskee takaisin sille tasolle joka vallitsi vuoden alussa. Snellmanin sianhinta on noussut hiukan syksyn aikana. Naudanhinta on pysynyt samalla tasolla kuin keväällä ja kesällä. Nykytilanteessa meidän pitäisi tietysti saada aikaan tuntuva ulosmyyntihintojen korotus ensi vuodeksi. Tämä on kuitenkin hyvin vaativa ja vaikea projekti. TG Naudan hinta on ollut noususuuntainen vuodesta 2004. Lähikuukausina hinnan ennustetaan pysyvän melko vakaana. Kuvassa kaikkien nautojen (sonni, lehmä, hieho) keskihinta. Sian hinta on aikaisempien vuosien vaihtelujen jälkeen pysynyt jo kahden vuoden ajan lähes muuttumattomana. Tänä syksynä sianhinta on hieman nousujohteinen. 3
Positiivinen ilmapiiri leimallista Farmarille Snellmanin osasto maatalousnäyttelyssä herätti runsaasti mielenkiintoa. Suuri osa yli sadastatuhannesta messuvieraasta tutustui Snellmaniin maistiaisten tai postikorttien muodossa. Snellmanin tuottajatiskin luona oli tungosta koko näyttelyn ajan. Mårten Lassfolk ja Antti Sallinen esittelevät Herra Snellmanin tuotteita sisältävää kylmälaukkua. Seinäjoella elokuun alussa pidetty Farmari 2006 -maatalousnäyttely houkutteli paikalle yli satatuhatta kävijää. Suuri osa näyttelyssä vierailleistä, joukossa sekä tuottajia että muita kävijöitä, tutustui Snellmanin toimintaan. Snellmanin osastolla runsaasti kävijöitä Snellmanin osastolla oli tungosta aamusta iltaan kaikkina neljänä messupäivänä. Suurin osa alkutuotannon henkilöstöstä oli paikalla ja he huolehtivat siitä, että osastolla vierailleet tuottajat saivat vastauksia kysymyksiinsä sekä piristävän kahvituokion tuottajakabinetissa. Perjantaina Snellmanin toimitusjohtaja Martti Vähäkangas oli myös paikalla osastolla. Herra Snellmanin tuotteet herättivät suurta kiinnostusta Snellmanin osasto ja tuotteet olivat näyttävästi esillä ja herättivät paljon kiinnostusta näyttelyn aikana. Suuri osa näyttelyn 102 000 kävijästä tutustui Snellmanin osastoon, joko mukavien postikorttien tai Herra Snellmanin maukkaan lihakeiton muodossa. Messutarjouksena Snellmanilla oli pieni, Herra Snellmanin tuotteilla täytetty kylmälaukku. Lähes 1000 tuottajaperhettä haki kylmälaukkunsa ja moni muu kävijä tarttui tilaisuuteen ja osti kylmälaukun omakseen edulliseen messuhintaan. Kasvava laatuyritys Herra Snellmanin perheyritys Pietarsaaressa on valmistanut korkealaatuisia tuotteita 55 vuoden ajan. Snellman kuuluu johtavien yritysten joukkoon viipaloitujen leikkeleiden ja kuluttajapakatun tuoreen lihan myynnissä. Viipaloiduissa kokolihatuotteissa Snellman on markkinajohtaja Suomessa. Määrätietoiset investoinnit uusiin ja tehokkaisiin tuotantolaitoksiin nostavat valmistuskapasiteettia edelleen. Vuonna 2005 liikevaihto nousi 109,3 miljoonaan euroon ja tavoitteena on laadullisen kasvun jatkuminen myös tulevaisuuudessa. Suurin osa Snellmanin alkutuotantohenkilöstöstä oli paikalla näyttelyssä tapaamassa tuottajia. Esittelytiskin takana Johanna Peltola ja Peter Björk. Marja-Leena Malla Korkeamäki esittelee Herra Snellmanin tuotteita Farmarin messuvieraille. Snellmanin tj Martti Vähäkangas oli paikalla tapaamassa tuottajia perjantaina. Farmarin messuvieraat saivat maistaakseen Herra Snellmanin lihakeittoa. Maistiaisannoksia jaettiin lähes 12 000 kappaletta. 4
Maatilan Parhaat info Snellmanin kabinetti oli suosittu taukopaikka lapsiperheiden parissa, mm. Peuran perhe levähti paikalla hetken. Jalostusagronomi Jussi Peura vastaa Längelmäen keskuskoeaseman toiminnasta. Koko perhe mukana Snellmanin Maatilan Parhaat -kasvatuskonsepti painottaa voimakkaasti suomalaisen laatumaatalouden kehitystä, jossa myös lapsilla ja perheellä on keskeinen rooli laatuketjun menestyksen ja hyvinvoinnin takaamisessa. Tämän takia Snellman panostaa tuottajiin tarjoamalla näyttelyohjelmaa kaikenikäisille tuottajille. Jännittävä MP-peli koko perheelle Maatalousnäyttelyssä Snellman julkisti uutuutena Maatilan Parhaat -perhepelin. Peli tuo esille helppotajuisesti lihantuottajan arkipäivän tärkeitä tapahtumia ja sopii kaikenikäisille aina 7- vuotiaasta 70-vuotiaaseen. Pelin saattoi voittaa omakseen lapsille tarkoitetussa arvonnassa, tai sen pystyi myös ostamaan 10 hintaan. Jatkossa pelin voi ostaa Snellmanin tuottajamyymälän kautta. Suosittu lasten arvonta Osastolla oli lapsille arvontaa, jossa jokainen arpa voitti. Herra Snellmanin postikorteilla oli valtava menekki ja noin 350 onnellista lasta voitti Maatilan Parhaat -perhepelin omakseen. Snellman palkitsi sarjan 3-4 kertaa poikineet lehmät. Kuvassa Vesa Hihnala luovuttaa palkinnon sarjan voittajalle Koljosen Mirjan ja Aaron omistamalle Rannan Pretevälle. Kasvava toiminta herätti kiinnostusta Maatilan Parhaat -kasvatusohjelmat olivat esillä Snellmanin näyttelyosastolla. Uudistetun Huolella jopa 105 kiloon -otsikon alla korostetaan Snellmanin erikoistunutta sikaketjua; suomalaisia rotuja sekä isoja, vähärasvaisia ja lihakkaita sikoja. Snellmanin nautaketjuun etsitään aktiivisesti uusia tuottajia. Näyttelyn yhteydessä nautaketjun toiminta-alue laajennettiin kattamaan Satakunta ja Pirkanmaa. Jouni Vanhatalo Kankaanpäästä on nimitetty uuden alueen nautaedustajaksi. Naseva lanseerattiin Farmarissa Torstaina Farmari-näyttelyvieraat saivat osallistua Nasevan avajaistilaisuuteen. Naseva on uusi nautatilojen terveydenhuollon seurantaan tarkoitettu järjestelmä. Nasevan julkisti Eviran uusi pääjohtaja Jaana Husu-Kallio. Lue lisää Nasevasta seuraavalla aukeamalla! Messujen aikana lanseerattiin uusi MP-perhepeli, joka on jännittävä, maatalousaiheinen koko perheelle suunnattu peli. Lasten arvonnassa jokainen arpa voitti. Noin 350 lapsella oli onni voittaa omakseen Maatilan Parhaat -peli. Farmarin aikana julkistettiin Naseva näyttelyn kotieläinkentällä tapahtuneessa julkistamistilaisuudessa. Nasevan julkistajana toimi Eviran pääjohtaja Jaana Husu-Kallio. 5
Hengittäminen on elintärkeä juttu Eläinten kasvuun ja hyvinvointiin vaikuttavat monet seikat. Peruslähtökohtana täytyy olla se, että vain hyvinvoiva eläin voi tuottaa hyvin, oli sitten kyseessä lihan- tai maidontuotanto. Tavanomaisessa välitysvasikoihin perustuvassa naudantuotannossa tuotantoketju lähtee useimmiten liikkeelle ternivasikan vastaanottamisesta. Noin 2 viikon ikäinen vasikka on erittäin herkkä kaikille muutoksille ja ongelmille, jotka liittyvät sen ravintoon, hoitoon tai kasvuympäristöön. Kun olosuhteet ja ruokinta ovat kunnossa, selviää vasikka parhaiten esimerkiksi siirrosta aiheutuvasta stressistä. Samat ohjeet pätevät myös isompiin eläimiin. Riittävä ilmanvaihto myös talvella Eläin tarvitsee riittävästi puhdasta raikasta ilmaa ympäri vuoden, aivan kuten ihminenkin. Jos navetan ilmanvaihto lämpötilan laskun vuoksi lähes suljetaan, johtaa se samalla sisäilman laadun rajuun heikkenemiseen. Lisääntynyt kosteus luo hyvät kasvuolosuhteet mm. hengitystieviruksille. Ilman epäpuhtaudet, kaasut ja kosteus heikentävät eläimen syöntiä ja sitä kautta sen yleiskuntoa. Kun navetan ilma ja eläimet ovat kosteita, tuntuu myös kaikki veto eläimessä herkemmin. Huono ilmanvaihto saattaa usein olla syy myös likaisiin eläimiin ja tuotantotiloihin. Eläintilan ilmanvaihdon täytyy kylminäkin talvikuukausina pystyä vaihtamaan vähintään minimitason ilmamäärän (ks.taulukko). On hyvä muistaa, että puhdasta tuloilmaa on mahdollista saada navettaan vain jos sieltä poistetaan samalla ilmaa. Vesa Hihnala MP kenttäpäällikkö, Oy Snellman Ab Onnistunut vasikankasvatus edellyttää vasikkaosaston lisälämmityksen ja kuivikkeiden runsaan käytön. Patterilämmitys on yleensä suositeltavin lisälämmityksen muoto. Lisälämpö usein välttämätön, pienille kuiviketta Talvella lisälämpö on usein ainoa keino, jolla ns. lämmin navetta voidaan pitää kuivana. Jos haluaa varmistaa eläimilleen raikkaan hengitysilman myös talviaikana, joutuu hyväksymään sen, että lämpöä karkaa myös harakoille. Lisälämmön tarvetta voi pienentää huolehtimalla mm. ovien ja ikkunoiden tiiviydestä ja seinien ja yläpohjan eristyksestä. Kosteus tiivistyy sinne missä kylmät pinnat ovat. Muutenkin on syytä muistaa, oli sitten kyseessä kylmä tai lämmin navetta, että navetan pitäisi olla alhaalta tiivis ja esim. turhaa ovien aukipitämistä pitäisi kylminä kausina välttää. Kuivikkeen käyttö erityisesti pienille vasikoille on välttämätöntä. Sen avulla se voi säädellä itse omaa lämpöään. Kuiva ja vedoton makuupaikka lisää eläimen makuu/lepoaikaa ja vähentää sitä kautta myös sen stressiä. Oikein mitoitettu ilmanvaihto jatkaa myös navetassa käytettävien koneiden ja laitteiden sekä rakenteiden käyttöikää. Samat sanat sopinee lisätä myös eläinten hoitajaan, hänen terveyteensä ja hyvinvointiinsa. Hengittäminen ja hengitysilman laatu ovat elintärkeitä juttuja niin eläimelle kuin sen hoitajallekin. Ilmanvaihtosuosituksia (MMM) paino poistomäärä m 3 /h kg minimi maksimi vasikka 75 10 55 nuorkarja 300 30 150 lihakarja 600 110 250 hieho 500 50 240 lypsylehmä 700 70 360 Näitä kannattaa soveltaa poistoilmanvaihdon mitoituksessa 1,5 -kertaisina. Lisälämmitysvaihtoehtoja Säteilylämmittimet: Sopivat parhaiten kiinteillä sivuseinillä suojattuihin karsinoihin, joista lämpö ei heti karkaa, eikä lattiaa pitkin tule vetoa. Katos vasikoiden makuualueen päällä pitää lämmön siellä missä sitä tarvitaan. Ei voida lämmittää koko navettaa vaan paikallisesti. Sopii hyvin esim. juottovasikoille. Putkipatterit: Seinälle sijoitettuna hyvä, koska nouseva lämmin ilma sekoittuu korvausilmaan. Poistaa kosteuden tehokkaasti kylmältä seinä/ikkunapinnalta. Lämpöpuhaltimet: Parantavat ilman sekoittumista. Helppo asentaa jälkikäteen. Saattavat nostaa haitallista pölyä pinnoilta ja aiheuttaa melua. Huomioitava paloriski. Lattialämmitys: Miellyttävä eläimen maata. Haihduttaa lattian kosteutta sisäilmaan, haihtuva vesi ja kaasut lisäävät ilmanvaihtotarvetta. Reagoi hitaasti lämpötilan vaihteluihin. Kuivattaa eläimen sorkkia. Lämpötilasuosituksia Vasikat 15 20 C Lihakarja, lehmät 5 15 C ilman virtausnopeus alle 0,2 m/s (talvella) suhteellinen ilmakosteus 60 80 prosenttia 6
Maatilan Parhaat info Naseva seuraa nautatilojen terveyttä Millä eväillä talvikauteen? Kesän rehusato on saatu korjattua ja nyt viimeistään on aika miettiä miten ensi talven ruokinta hoidetaan lihanautatilalla. Sato jäi paikoin varsinkin määrällisesti heikoksi. Kesän säilörehusadosta on erityisen tärkeää tietää sekä määrä että laatu, jotta osataan laskea millä rehuilla ja miten perusrehuja täydennetään. Säilörehua korvaavien ja täydentävien rehujen käyttämisen aloittamista ei kannata jättää myöhemmäksi, vaan järkevämpää on suunnitella ruokinta koko sisäruokintakautta silmällä pitäen ja pitää ruokinta ja rehut suurin piirtein samanlaisina koko ajan. Näin vältytään kasvutulosten heikkenemiseltä. Millä korvata puuttuva säilörehu? Lihanaudan karkearehuiksi soveltuvat nurmisäilörehun lisäksi kokoviljasäilörehu, heinä ja olki, kertoo vanhempi tutkija Erkki Joki-Tokola MTT:n Ruukin tutkimusasemalta. Näistä kokoviljasäilörehua ja olkea voidaan käyttää vanhempien sonnien ruokinnassa, heinä sopii hyvin nuoremmille lihanaudoille. Karkearehua voidaan korvata myös osittain väkirehulla. Perinteisesti Suomessa on käytetty maltillisia tasoja lihanautojen väkirehuruokinnassa, joten väkirehutasoja on monella tilalla varaa nostaa. Väkirehutaso seosrehuruokinnalla voi olla 70 % rehuyksiköistä. Käytännössä tämä tarkoittaa 400 600 kg:lla sonnilla n. 6,5 kg väkirehua/pv. Tällaisella väkirehutasolla esikuivatun säilörehun (ka 30 %) Johanna Peltola MP tuotepäällikkö, Oy Snellman Ab syönti on keskimäärin 8 9 kg/sonni/pv. Säilörehun kulutus on siis huomattavasti vähäisempää kuin alhaisemmilla väkirehutasoilla, kun sonni tarvitsee 15 20 kg säilörehua päivässä. Erillisruokinnassa turvallinen väkirehutaso liikkuu 40 60 %:n tuntumassa, mikä tarkoittaa keskimäärin 3,5 5,5 kg väkirehua/pv. Seosrehuruokinnassa voidaan käyttää korkeampia väkirehutasoja kuin erillisruokinnassa ilman, että siitä aiheutuu ruokinnallisia häiriöitä. Tämä johtuu siitä, että seosrehu tasaa pötsikäymistä eikä pötsin ph:n vaihtelu ole niin suurta kuin ruokittaessa karkearehu ja väkirehu erikseen. Kuitupitoisia väkirehuja (ohrarehu, leikkeet) käytettäessä väkirehun käyttömäärä voi olla suurempi kuin pelkkää viljaa syötettäessä. Säilörehun laatu vaikuttaa myös väkirehuruokinnan suunnitteluun. Tämän kesän säilörehusadosta näyttää tulleen laadullisesti hyvä. Tähän mennessä valmistuneiden säilörehuanalyysien mukaan D-arvot liikkuvat 68 70:n tuntumassa ja raakavalkuaista säilörehuissa on keskimäärin 15,5 %/kg ka. Hyvälaatuista ja riittävästi valkuaista sisältävää nurmisäilörehua syötettäessä suuremmat sonnit eivät välttämättä tarvitse väkirehussaan valkuaislisää. Alle puolen vuoden ikäinen nauta tarvitsee aina valkuaisrehulisän, ja karkearehun laadusta riippuen valkuaisrehun antoa jatketaan myös vanhemmille sonneille. Nautatilojen terveydenhuollon seurantaan tarkoitettu uusi järjestelmä, Naseva, julkistettiin Farmari -maatalousnäyttelyssä. Nasevan tarkoituksena on tilatasolla tehostaa ja helpottaa nautojen terveydenhuoltoa ja auttaa toteuttamaan eläinterveydenhuollon kansallisia tavoitteita. Sikapuolella vastaava järjestelmä on ollut käytössä vuodesta 2004. Tavoitteena on kaikkien tuotantoa jatkavien nautatilojen liittyminen järjestelmään. Naseva on internetissä toimiva järjestelmä, johon sekä tila että eläinlääkäri kirjaavat terveydenhuollon tietoja. Tietojen käyttäjiä ovat tilan ja hoitavan eläinlääkärin lisäksi mm. meijerit ja teurastamot. Järjestelmään liitytään tilan ja eläinlääkärin välisellä terveydenhuoltosopimuksella, jossa sovitaan tietojen käyttöoikeudet. Maatilan Parhaat -sopimustuottajilta edellytetään Nasevaan liittymistä viimeistään ensi vuoden aikana. Nasevaan liittyminen ja sen käyttö on tuottajalle maksutonta. Eläinlääkärikuluista vastaa tuottaja. Tuottajille järjestetään alueittaisia koulutustilaisuuksia Nasevan käytöstä ensi talven aikana. Tarkempia tietoja koulutuksista löytyy Nasevan osoitteesta www.naseva.fi. Järjestelmään on mahdollista jo nyt tutustua harjoitteluversion avulla, joka löytyy myös tästä osoitteesta. JP Nasevan käyttöönoton aikataulu MP-nautatiloilla: MP-sonniplus -tilat vuoden 2006 loppuun mennessä MP-maitotilat ja muut nautatilat vuoden 2007 loppuun mennessä Kaikki tilat voivat liittyä vapaehtoisesti jo nyt MP-tiloja informoidaan Nasevaan liittymisestä lähiaikoina. 7
Olosuhteet ja hoito kannattavuuden kulmakiviä Yhdellekään tuottajistamme ei liene mikään uusi asia, että sikalaolosuhteilla ja hoidon laadulla on ratkaiseva merkitys sian hyvälle kasvulle ja terveydelle. Terve ja hyvinvoiva sika sietää lyhytkestoisia poikkeamatilanteita kuten ruokinnan viivästyminen, hetkelliset lämpötilan vaihtelut jne. varsin hyvin ilman, että siitä aiheutuu suurempia ongelmia. Mutta jos olosuhteissa on jatkuvasti jotakin pielessä, niin se ei voi olla vaikuttamatta hyvinvointiin ja terveyteen. Stressaantuneena myös sian vastustuskyky erilaisia ulkoisia taudinaiheuttajia vastaan laskee ja siten herkkyys sairastua jo pienistäkin kolhuista kasvaa. Myöskään sian mahdollinen lääkitseminen ei aina johda toivottuun tulokseen. Hännänpurenta oire ongelmasta Ongelmallisin hylkäysten aiheuttaja lienee sikaloissa melko tavallinen hännänpurenta. Kiistämättä suurin syy siihen on jokin puute sikalan olosuhteissa. Kuten edellä mainitsin, on sika hyvin voidessaan melko sopeutumiskykyinen hetkellisille vaihteluille, mutta kun liikutaan sietokyvyn rajamailla niin melko mitätönkin asia saa joskus tilanteen räjähtämään ja ongelman esille. Tällöin on välittömästi ryhdyttävä toimeen tilanteen rajoittamiseksi. Tuleekin pyrkiä löytämään ongelman syy tai ainakin siihen altistavat tekijät ja poistamaan ne samalla kun hoidetaan kuntoon purennan kohteeksi joutunut yksilö. Tulehtuneet nivelet Usein hännänpurennan kohteeksi joutuneen eläimen verenkiertoon pääsee sinne kuulumattomia mikrobeja. Esimerkiksi bakteerit voivat kulkeutua ympäri eläimen kehoa ja aiheuttaa saastuttamillaan alueilla paiseita. Nivelet ovat myös vaaravyöhykkeessä. Päästessään niveleen, ulkoisen haavan ja verenkierron kautta, aiheuttavat nämä sinne kuulumattomat bakteerit tulehduksen. Eläimen lääkintä tässä vaiheessa ei aina johda tilanteen korjaantumiseen, koska verenkierto itse nivelessä on niin vähäistä, ettei lääkeaine pääse taudinaiheuttajiin käsiksi. Kuluneilla ja särmikkäillä sikalan rakenteilla on suuri merkitys lihasikavaiheessa esiintyville tulehduksille. Myös tuotantoympäristön vaihtuminen kovempaan nopeimman kasvun aikana (50 70 kg) aiheuttaa nivelpintojen ärtymistä ja tulehtumisia. Kasvun ollessa parhaimmillaan on myös ruokinnan täytettävä eläimen tarpeet. Eli kasvatuksen kaikissa vaiheissa terveydenhuollolla ja ennaltaehkäisyllä on tehokkain vaikutus niveltulehdusten vähentämiseen. Maksahylkäykset Lihasikojen maksahylkäysten määrä on noussut kuluneen kesän aikana. Osasyynä lienevät erittäin otolliset ulkoiset olosuhteet matojen lisääntymiselle. Sikalan peruspuhtaus onkin yksi tärkeimmistä keinoista vähentää loiseläimiä. Toinen ja merkittävämpi tekijä on puutteet porsaiden madotuksessa. Välityskelpoisuusvaatimuksena on, että kaikki porsaat on madotettu noin 7 vk:n iässä tai 1 2 vk ennen myyntiä välitykseen. Sama on vaatimuksena myös tilan pysymiselle terveysluokituksen kansallisella tasolla. Kaikkien porsaita tuottavien sikaloiden olisi syytä tarkistaa oma emakoiden ja porsaiden madotuskäytäntönsä. Myös eläinlääkärit tulevat jatkossa kiinnittämään asiaan enemmän huomiota terveydenhuoltokäyntien yhteydessä. Mikäli kertamadotuksella ei saada toivottua tehoa, on syytä antaa lääkitys kuuriluontoisena jolloin sama lääkemäärä annetaan esimerkiksi viiden päivän aikana. Näin Liian suuri eläintiheys ja virikkeetön ympäristö ovat tavallisimpia hännänpurennan aiheuttajia. Kuvassa hyvin toimiva ratkaisu oljen jakamiseksi. varmistetaan, että kaikki karsinan yksilöt saavat osansa lääkkeestä. Ongelmalähteiden löytämiseksi tulemme seuraamaan lihasikaloiden täyttöerien porsaiden maksahylkäyksiä. Sikaplus-neuvonta Snellmanin uudessa sikatilojen kehittämisohjelmassa mukana oleville tiloille järjestetään pienryhmätilaisuuksia, joissa keskustellaan lähemmin kyseisiä tiloja koskevista kehityskohteista. Asialistalla ovat myös tekstissä aiemmin mainitut ongelma-alueet. MP-sikaketjun tuloksekkaalle toiminnalle on erittäin tärkeää, että kaikki siinä mukana olijat kantavat omalta osaltaan vastuun laadun varmistamisesta. Yhden huolimattomuus voi aiheuttaa toiselle ylimääräistä, ja ennen kaikkea turhaa vaivaa sekä kuluja. Rakennamme yhdessä MP-sikaketjua vahvemmaksi. Martti Hassila MP kenttäpäällikkö, Oy Snellman Ab 8
Uuden polven karjut Längelmäeltä Uusi Keskuskoeasema Längelmäellä on toiminut puoli vuotta. Ensimmäiset kantakoeryhmät on jo kasvatettu ja teurastettu Snellmanin Pietarsaaren teurastamolla ja paloiteltu teurastietoarvostelua varten. Lihat on jo syöty ja tulokset laskettu. Koeasema toimii siis suunnitellusti. Kaikkia Längelmäellä testattavia sikoja ei kuitenkaan teurasteta. Parhaat karjut valitaan keinosiemennyskäyttöön Rauhalinnan ja Tuomikylän karjuasemille. Ensimmäiset ovat jo siementuotannossa tuottajien käytettävissä. Tasapuolisesti. Jussi Peltokangas Osuuskunta Pohjanmaan Jalostuskeskus Tavoitteena on jopa 1000 hyväsukuisen karjupojan testaaminen vuosittain. Karjuasemille otetaan tällä hetkellä n. 150 uutta M- ja Y-karjua, joten valinnanvaraa olisi ja karsintaa niin kasvatustulosten kuin rakenteenkin perusteella voidaan tehdä todella ankarasti. Vain todelliset huippuyksilöt jäävät eloon toteuttamaan suomalaista sianjalostusohjelmaa. Kaikkien hyödyksi. Teurasporsastuotannon uutuutena MY-risteytyskarjuja Perinteisten puhtaiden M- ja Y-karjujen lisäksi Längelmäellä on jo aloitettu MYristeytyskarjujen testaus. Parhaat risteytyskarjut tullaan valitsemaan karjuasemille. Niitä käytetään isänä seossiemenen tapaan teurasporsaiden tuottamisessa. Jalostusvalinnoissa keskitytään kasvuun, rehunkulutukseen, lihaprosenttiin ja jalkarakenteeseen. Aluksi risteytyskarjuja käytetään seoksissa yhdessä lihantuotanto-ominaisuuksiltaan parhaiden M- ja Y-karjujen kanssa. Määrän kasvaessa tavoitteena on uusi vain risteytyskarjuja sisältävä erikoisseos. Maatilan Parhaat info MP-sikaplus -tilaisuudet 2006 Hyvinvointi ja hylkäykset Ilmajoki 8.11. päivätilaisuus (suomenkielinen) Vöyri 7.11. iltatilaisuus (ruotsinkielinen) Sikojen ruokinta Ilmajoki 23.11. päivätilaisuus (suomenkielinen) Vöyri 22.11. iltatilaisuus (ruotsinkielinen) Tarkemmat ohjelmat lähetetään postitse. Faban toimilupakurssi Faba Jalostus järjestää sikojen keinosiemennyksen toimilupakurssin Snellmanilla Pietarsaaressa 21. 22.11. 2006. Ilmoittautumiset numeroon 06-4241 000 viimeistään 10.11.2006. Muista vilja-analyysi! Tähän mennessä tehtyjen vilja-analyysien perusteella ohran valkuaispitoisuus on keskimäärin 10,3 % ja hehtolitrapaino 68. Valkuaispitoisuus saattaa kuitenkin vaihdella suuresti, 9,5 11,5 %:n välillä. Tämän takia on erittäin tärkeää analysoida oma vilja ja teettää ruokintasuunnitelmat sen mukaan, eikä luottaa keskimääräisiin arvoihin ja kenties monta vuotta vanhoihin rehuoptimointeihin. Viljan valkuaispitoisuus vaikuttaa ennen kaikkea ruokinnan kalleimman komponentin, tiivisteen, käyttömäärään, oli sitten kyseessä vilja-tiiviste -ruokinta tai ovr-liemiruokinta. Tiivisteen käyttömäärän vaihtelu viljan valkuaispitoisuuden vaihdellessa: ohra-tiiviste -ruokinta, % painosta ovr-liemiruokinta, % ry:stä imettävät emakot 19 24 % tarkistettava erikseen joutilaat emakot 13 18 % tarkistettava erikseen lihasiat 30 65 kg 23 26 % 7 9,5 % lihasiat 66 90 kg 19,5 22,5 % 6,5 8,5 % lihasiat 91 -> kg 16 19 % 5 7 % On myös muistettava, että tiivistettä vaihdettaessa myös rehuoptimointi pitää päivittää. Eri rehutehtaiden tiivisteet poikkeavat toisistaan hyvinkin paljon, eivätkä kaikki tiivisteet edes sovellu kaikille viljoille. Muista siis tutkituttaa viljasi ja käyttää Snellmanin ruokintasuosituksia hyväksesi. Oikein valittu tiiviste voi antaa lihasikaa kohti jopa 5 lisäansion! Reijo Lintulahti MP sikakonsultti, Oy Snellman Ab 9
Tuottajaläheinen työskentelytapa Jouni Vanhatalon periaatteena Snellmanin alkutuotannon lähivuosien yhtenä tavoitteena on lisätä naudanhankintaa merkittävästi. Yhtenä selkeänä toimenpiteenä hankinnan kasvattamiseksi on alkutuotantoalueen laajentaminen uudelle eteläiselle alueelle, joka käsittää Pirkanmaan ja Satakunnan Pori-Tampere linjan pohjoispuolella. Uuden alueen nautaedustajana on aloittanut Jouni Vanhatalo Kankaanpäästä. Kiinnostus tuottajien keskuudessa on ollut jo ennakkoon suurta, ja yhteydenottoja on tullut runsaasti jo ennen kuin Jouni pääsi aloittamaan työt. Ensimmäiset tilakäynnit olikin jo sovittuna heti ensimmäiselle työviikolle. Kovat odotukset Jounilla on kovat odotukset uuden työnsä suhteen. On todella mielenkiintoista aloittaa työt alueella, joka on Snellmanille uusi. Alue on kuitenkin minulle entuudestaan tuttu, ja tuottajat Länsi-Suomea ja Pohjanmaata myöten ovat tulleet tutuiksi aikaisemmista kontakteista, kertoo Jouni. Snellman mielletään tuottajien keskuudessa jämptiksi ja tuottajaläheiseksi taloksi, jonka tuotteet ovat korkealle arvostettuja. Tilakäynnit etusijalla Tuottajaläheisyys on Jounille tärkeää ja myös yksi hänen työnsä perusperiaatteista. Syksyn toimintaa suunnitellessaan Jouni asettaa tilakäynnit ja henkilökohtaiset kontaktit etusijalle. Lisäksi suunnitelmissa on järjestää tuottajatilaisuuksia, joihin kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita kuuntelemaan ja keskustelemaan Snellmanin toiminnasta. Jo nyt Jouni kehottaa kiinnostuneita tuottajia ottamaan yhteyttä ja sopimaan tilakäynnistä. Lisäksi kannattaa seurata kirjepostia ja lehti-ilmoittelua. Pitkä kokemus maatalousalalta Jouni on työskennellyt toistakymmentä vuotta maatalouden parissa; siitä viimeiset seitsemän vuotta liha-alalla. Tässä ajassa ovat tulleet tutuiksi niin nauta- kuin sikatilatkin ympäri Suomea. Kotona Kankaanpäässä asustaa perheen lisäksi kolme ajokoiraa, joiden Jouni kertoo olevan tärkeä harrastus metsästyksen ja kalastuksen ohella. Koirien kanssa käydään viikonloppuisin kilpailemassa ajokokeissa ja ne osallistuvat myös ketunmetsästykseen, kertoo Jouni vapaa-ajanvietostaan. JP Tulevia nautatilaisuuksia Rakennekehitys jatkuu naudantuotanto pysyy MP-sonniplus -tilaisuudet erikoistuneille kasvattajille Seinäjoki 2.11. Nivala 14.11. Uusikaarlepyy 16.11. (ruots.) Suomen Gallup Elintarviketiedon kesällä julkaisemassa ennusteessa vuodelle 2012 lehmämäärän (lypsy- ja emolehmät) arvioidaan laskevan nykyisestä noin 3 %. Tilojen lukumäärä sitä vastoin laskee hyvin voimakkaasti, eli noin 34 %. Maidontuotanto nousisi ennusteen mukaan noin 2 % nykyisestä määrästä vuoteen 2012 mennessä. Erikoistuneiden nautatilojen määrä näyttää kehittyvän samalla tavoin kuin maitotilojenkin, missä tilamäärän arvioidaan tippuvan nykyisestä 30 %. Erikoistuneiden naudantuotantotilojen vuosimyynnin arvioidaan nousevan nykyisestä 42 eläimestä 68 eläimeen. Vuoteen 2012 mennessä naudantuotannon arvioidaan laskevan nykyisestä vain 2 %, eli 84 miljoonasta kilosta 83 miljoonaan kiloon. Samaan aikaan Snellmanin tavoitteena on nostaa naudanhankintaa noin 3 miljoonalla kilolla. VH Tarkemmat tiedot lähetetään MP-sonniplus -tiloille postitse. Snellmanin tuottajien navetan avajaisia Mikko Viitala, Muhos vko 42 Avajaiset Kalajoella vuoden vaihteessa. Seuraa lehtien ilmoittelua! 10
Maatilan Parhaat info 5 Pietarsaari 1 2 3 4 6 MP Nauta 1. Pekka Taipale 0500-265 635 2. Mårten Lassfolk 044-7966 545 3. Peter Björk 0500-263 996 4. Jarmo Niemelä 0500-369 597 5. Eero Sallinen 0400-384 180 Antti Sallinen 040-5543 621 6. Jouni Vanhatalo 044-7966 531 Vesa Hihnala MP kenttäpäällikkö 044-796 6345 Matti Kastarinen MP kenttäedustaja 0500-263 995 MP Sika Martti Hassila MP kenttäpäällikkö (06) 786 6344, 044-796 6344 Reijo Lintulahti MP sikakonsultti 044-796 6542 MP Konttori Johanna Peltola MP tuotepäällikkö (06) 786 6360, 044-796 6360 Mona Julin Logistiikkapäällikkö (06) 786 6343, 044-796 6343 Lisa Ahlgren Ilmoitussihteeri (06) 786 6375 Ronny Snellman Eläinvälityssuunnittelija (06) 786 6331, 044-796 6331 Tomas Gäddnäs Alkutuotannon johtaja (06) 786 6342, 044-796 6342 s-posti: etunimi.sukunimi@snellman.fi Oy Snellman Ab Kuusisaarentie 1 B 68600 Pietarsaari puh * 06 786 6111 faksi 06 786 6184 anelma@snellman.fi Tyytyväinen suomalainen sika kehittyy edelleen... Porsasindeksi nousussa MP-porsasindeksi laskennassa näkyy porsastuottajien panostaminen eläinaineksen laatuun. Viimeisimmässä laskennassa elokuussa Snellmanin tuottajien keskiarvo oli 52,6, kun se huhtikuussa oli 51,9. Porsaiden lihantuotanto-ominaisuudet ovat siis hiukan aiempaa paremmat.tämä parantaa edelleen lihasikojen kasvattajien mahdollisuuksia tehostaa tuotantoaan ja pienentää tuotantokustannuksia. ETU-palveluista Sikava Uudet nimitykset Valmisruoka-liikeyksikön johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi on nimitettu 1.9.2006 alkaen Esa Heikkinen. Hänen vastuulleen kuuluvat Kokkikartano Oy:n toimitusjohtajuuden lisäksi muut valmisruoan yksiköt kotimaassa ja Ruotsissa. Huippueläimiä alennettuun hintaan Snellmanin kampanja eläinaineksen kehittämiseksi jatkuu. Tuottajat voivat tilata puhdasrotuisia maatiais- tai yorkshirerotuisia emakoita ja karjuja tuettuun hintaan. Hyvistä emakoista alennus on -20 % ja karjuista 150. Tilauksen voi tehdä Ronnylle eläinvälitykseen 06-786 6331. Sikojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä ETU-palvelut saa uuden nimen vuoden 2007 alusta. Uusi nimi tulee olemaan Sikava. Sikava toimii uuden nautojen terveydenhuollon seurantajärjestelmän Nasevan tapaan Eläintautien torjuntayhdistyksen (ETT ry.) alaisuudessa. Elintarvikealan toimijoista koostuva ETT kehittää yhdessä Eviran ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa eläinterveydenhuollon kansallista ohjelmaa. Peter Fagerholm on nimitetty 1.9.2006 alkaen johtajaksi strategisiin tehtäviin konsernin palveluksessa vastuualueenaan brandikehitys ja yhtiön strategiaprosessi. Hän jatkaa johtoryhmän jäsenenä. 11
120865