Tiedot harmonisaation aiheuttamista muutoksista löytyvät antotavoittain raportoiduissa, yksityiskohtaisissa taulukoissa, sekä tekstin alaviitteinä.
|
|
- Esko Auvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 (5) ELÄIMILLE KÄYTETTÄVIEN MIKROBILÄÄKKEIDEN MYYNTI LISÄÄNTYI HIEMAN Eläimille käytettävien mikrobilääkkeiden myyntiä on seurattu Suomessa vuodesta Kulutustiedot perustuvat lääketukkujen Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealle toimittamiin tilastoihin ja ne ilmoitetaan painoyksikköinä (kg vaikuttavaa ainetta). Oletuksena on, että myydyt lääkkeet käytetään tarkkailuajanjakson aikana. Kokonaiskulutus oli alimmillaan vuonna 2003, noin kg. Sen jälkeen kulutus lähti kasvuun ja oli vuonna 2008 noin kg. Viime vuosina myynti on pysynyt kg tuntumassa. Vuoden 2013 myynti oli kg. Edelliseen vuoteen verrattuna kasvua oli 2 %. Kulutuksen ilmoittaminen painoyksikköinä ei sellaisenaan kerro onko mikrobilääkkeiden käyttö eläimille lisääntynyt tai vähentynyt, koska siinä ei oteta huomioon muutoksia eläinten lukumäärässä. Lisäksi eri lääkeryhmien teho vaikuttavan aineen painoyksikköä kohti vaihtelee eli saman tehon saavuttamiseksi eri lääkeaineita tarvitaan erilaiset määrät. Lääkeryhmien kg-kulutusta tulee siksi verrata ennen kaikkea saman luokan myyntiin pidemmällä aikavälillä. EU HARMONISOINTI Kulutustietojen kerääminen on vuosina harmonisoitu eurooppalaisen eläinlääkkeiden kulutuslukuprojektin (European Surveillance of Veterinary antimicrobial Consumption, ESVAC) mukaiseksi. Mm. lääkeaineryhmittelyä on muutettu ja paikallisesti iholle, korviin ja silmiin annosteltavien valmisteiden kulutuksen seurannasta on luovuttu. Suurin muutos koskee penisilliinikulutuksen laskentaa. Harmonisoidussa raportoinnissa penisilliinien kulutus ilmoitetaan aktiivisena aineena (aikaisemmin pro-drug-lääkkeenä). Vertailun mahdollistamiseksi penisilliinin vuosien kulutus on laskettu sekä vanhalla että uudella menetelmällä. Harmonisoidulla tavalla laskettu penisilliinin vuoden 2013 kokonaiskulutus on noin 24 % vanhalla laskutavalla saatua tulosta pienempi. Vastaavasti kaikkien mikrobilääkkeiden kulutus on noin 11 % vanhalla laskutavalla saatua pienempi. Kulutusluvut raportoidaan muutaman vuoden ajan molemmilla laskutavoilla, kunnes siirrytään käyttämään vain harmonisoitua menetelmää. Tämän kirjoituksen kulutustarkastelu perustuu vanhaan laskutapaan. Tiedot harmonisaation aiheuttamista muutoksista löytyvät antotavoittain raportoiduissa, yksityiskohtaisissa taulukoissa, sekä tekstin alaviitteinä. 1 Ei sisällä ihmisille hyväksyttyjen, mutta eläimille määrättyjen tai käytettyjen mikrobilääkkeiden kulutusta. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Säkerhets- och utvecklingscentret för läkemedelsområdet Finnish Medicines Agency PL 55, FIMEA Puh kirjaamo@fimea.fi Y-tunnus
2 2 (5) 1. KOKONAISKULUTUS LÄÄKERYHMITTÄIN Beetalaktaamit ovat eläimille eniten käytettyjä mikrobilääkkeitä. Tärkeimmän beetalaktaamin, penisilliinin, kulutus oli viime vuonna yli kg eli melkein puolet kokonaiskulutuksesta 2. Seuraavaksi käytetyimpiä ovat sulfa-trimetopriimi yhdistelmä (3 100 kg) ja tetrasykliinit (2 400 kg). Mikrobilääkkeiden kokonaismyynti lisääntyi viime vuonna 2 %. Sekä kiloissa että suhteellisesti mitattuna eniten lisääntyi tetrasykliinien (630 kg, 36 %) myynti. Lähes kaikkia muita lääkeryhmiä myytiin edellisvuotta vähemmän. Suhteellisesti eniten väheni 3. polven kefalosporiiinien myynti (- 43 %, - 6 kg). Penisilliinin myynti kasvoi selvästi koko viime vuosikymmenen, mutta on vuoden 2010 jälkeen vähentynyt. Lääkeryhmistä suhteellisesti eniten 2000-luvulla on lisääntynyt aminopenisilliinien kulutus. Viime vuonna niitä myytiin yli kg, eli kaksi kertaa enemmän kuin 10 vuotta sitten. Kefalosporiinien kulutus on 2000-luvulla ollut melko tasaista (sisältyy kuvassa 1. kohtaan Muut beetalaktaamit ). Eläimille käytetään ennen kaikkea ensimmäisen polven kefalosporiineja (99 % kefalosporiineista). Kuva 1. Eläimille käytettyjen mikrobilääkkeiden kulutus lääkeryhmittäin (kg vaikuttavaa ainetta) *EU harmonisoitu kulutus 2010 lähtien. Maailman terveysjärjestön (WHO) listaamia ihmisten lääkinnässä kriittisen tärkeitä mikrobilääkkeitä eli fluorokinoloneja, kolmannen polven kefalosporiineja ja makrolideja myytiin vuonna 2013 eläinlääkkeissä yhteensä noin 569 kg, eli niiden osuus kilomääräisestä kokonaismyynnistä oli noin 3,5 %. Fluorokinolonien kokonaiskulutus viime vuonna oli 105 kg (sisältyy kuvassa 1. kohtaan Muut ), kymmenessä vuodessa niiden myynti on lisääntynyt noin 30 %. Kolmannen polven kefalosporiinit tulivat markkinoille muutama vuosi sitten, vuonna 2012 niitä myytiin 15 kg ja viime vuonna niiden kulutus lähes puolittui 8 kg:aan. Makrolidien myynti on raportoitu erikseen vasta muutaman vuoden ajan 3, vuonna 2013 niitä myytiin 456 kg. 2 Penisilliinin EU -harmonisoitu kulutus on kg, 40 % harmonisoidusta kokonaiskulutuksesta 3 Raportoitu aikaisemmin yhdessä linkosamidien kanssa. Tarkemmat tiedot kulutuksesta Fimean Yksityiskohtaiset taulukot -verkkosivulta
3 3 (5) 2. MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTTÖ ANTOTAVOITTAIN Useimpia eläinten mikrobilääkevalmisteita käytetään monen eläinlajin hoitamiseen. Koska eläinlääkkeiden kulutusmäärät perustuvat lääketukuista saataviin valmistekohtaisiin tilastoihin, niiden perusteella ei voida laskea eri eläinlajeille annettujen mikrobilääkkeiden määrää. Sen sijaan lääkkeiden antotapoja voidaan eritellä. Mikrobilääkkeitä annetaan suun kautta, injektioina ja iholle. Lypsylehmille niitä annetaan lisäksi utareen sisäisesti. Kuvassa 2. on eritelty mikrobilääkkeet antotavoittain. Mukana eivät ole paikallisesti iholle, korviin ja silmiin annetut mikrobilääkkeet, joiden kulutus on ollut vähäinen (kokonaismyynti alle 200 kg/vuosi) 4. Kuva 2. Vuosina myytyjen mikrobilääkkeiden määrät antotavoittain (kg vaikuttavaa ainetta) *EU -harmonisoitu kulutus 2010 lähtien. Suomessa suurin osa mikrobilääkkeistä annetaan eläimille injektioina. Injektiovalmisteiden osuus kokonaiskulutuksesta vuonna 2013 oli 54 % ja suun kautta annettavien 44 %. Injektiona annettavien valmisteiden kulutus pysyi vuoden 2012 tasolla. Suun kautta annettavien valmisteiden myynti lisääntyi 5 % (330 kg). Utareensisäisesti annosteltavia laktaatiokauden valmisteita myytiin edellisvuotta vähemmän, mutta umpeenpanotuubien myynti lisääntyi hieman. Injektiona annettavien penisilliinien myynti on vuoden 2010 jälkeen vähentynyt 9 %, mutta ne ovat edelleen eläimille ylivoimaisesti eniten käytettyjä injektiovalmisteita (7 300 kg, 83 % injektiovalmisteiden kokonaiskulutuksesta) 5. Huomattavin muutos injektiovalmisteiden kulutuksessa vuonna 2013 oli kolmannen polven kefalosporiinien myynnin väheneminen lähes puoleen. Suun kautta annetuista valmisteista eniten käytettyjä olivat sulfonamidit (2 800 kg), tetrasykliinit (1 800 kg) ja ensimmäisen polven kefalosporiinit (770 kg). Näistä tetrasykliinien myynti kasvoi huomattavasti (+600 kg, 48 %). Sulfonamidien myynti pysyi edellisvuoden tasolla, kun taas ensimmäisen polven kefalosporiineja myytiin aikaisempaa vähemmän (-105 kg, 12 %). Myös makrolidien, linkosamidien ja pleuromutiliinien myynti väheni. Suhteellisesti eniten lisääntyi amfenikolien myynti, se kaksinkertaistui. Kymmenen vuoden tarkastelussa 4 Tilasto ennen vuotta Paikallisesti iholle, korviin ja silmiin annosteltavien mikrobilääkkeiden seurannasta luovuttiin EU-harmonisoinnin myötä. 5 Injektiona annettavien penisilliinien EU -harmonisoitu kulutus on 5500 kg, 79 % injektiovalmisteiden harmonisoidusta kokonaiskulutuksesta
4 4 (5) painoyksiköissä eniten on lisääntynyt sulfonamidi-trimetopriimi yhdistelmän ja aminopenisilliinien myynti. Ensimmäisen polven kefalosporiineja käytetään erityisesti pieneläimille. Tetrasykliineillä ja makrolideillä lääkitään pääasiassa tuotantoeläimiä. Sulfonamideja käytetään useille eläinlajeille. Suun kautta annettavista aminopenisilliineista suurin osa menee pieneläimille, amfenikoli kaloille ja pleuromutiliinit sikojen hoitoon. 3. ELÄINRYHMIEN LÄÄKINTÄÄN TARKOITETUT VALMISTEET Osa suun kautta annettavista valmisteista on tarkoitettu annosteltavaksi rehuun tai juomaveteen sekoitettuna. Näin lääkitään kerralla suuria eläinmääriä. Vuonna 2013 ryhmälääkintään tarkoitettuja valmisteita myytiin noin kg. Ryhmälääkkeiden osuus kaikkien suun kautta annettavien valmisteiden kulutuksesta oli 53 % ja mikrobilääkkeiden kokonaiskulutuksesta 23 % 6. Vastaavat osuudet vuonna 2008 olivat 73 % ja 33 %. Kuva 3. Ryhmälääkintään käytettyjen mikrobilääkkeiden osuus suun kautta annettavien mikrobilääkkeiden kulutuksesta. 4. UTARETULEHDUKSEN PAIKALLISHOITO MIKROBILÄÄKKEILLÄ Lehmän utaretulehduksen paikallishoitoon käytettävien mikrobilääkkeiden myynti on vähentynyt 2000-luvun alusta huomattavasti 7. Myös lypsylehmien lukumäärä on vähentynyt merkittävästi. Kuvassa 4 on utareen paikallishoitoon käytettävien valmisteiden myynti suhteutettuna lehmien määrään. Erityisesti lypsykauden valmisteita käytetään aikaisempaa vähemmän, sen sijaan umpeenpanovalmisteiden kulutus on pysynyt varsin tasaisena. 6 Ryhmälääkkeiden osuus mikrobilääkkeiden EU harmonisoidusta kokonaiskulutuksesta 26 % 7 Tarkemmat tiedot Fimean Yksityiskohtaiset taulukot -verkkosivulta
5 5 (5) Kuva 4. Laktaatiokauden ja umpeenpanovalmisteiden myynti suhteutettuna lypsylehmien lukumäärään (sininen ja punainen pylväs) sekä lypsylehmien lukumäärä (vihreä käyrä). YHTEENVETO Eläimille tarkoitettujen mikrobilääkkeiden kokonaiskulutus oli vuonna 2013 noin kg eli myynti lisääntyi hieman vuoteen 2012 verrattuna. Vaikka useimpien lääkeryhmien myynti väheni, erityisesti suun kautta annettavia tetrasykliinejä myytiin edellisvuotta enemmän. Useilla valmisteilla on monta kohde-eläinlajia, joten yksin kulutuslukujen perusteella ei voida tietää, mistä muutokset kulutuksessa johtuvat. Jotta voitaisiin arvioida eläinten mikrobilääkkeiden käytössä tapahtuneita todellisia muutoksia, tulisi kulutus suhteuttaa eläinten lukumäärään. Eurooppalaisen kulutuslukuprojektin puitteissa tuotantoeläinten lukumäärä on otettu huomioon. ESVAC-raporttien 8 mukaan Suomessa käytetään useisiin Euroopan maihin verrattuna huomattavasti vähemmän mikrobilääkkeitä eläimille (eläinten määrään suhteutettu kulutus). Mikrobilääkkeiden myynti lisääntyi meillä 2000-luvulla. Vuoden 2010 jälkeen kulutus on pysynyt noin kg tuntumassa ja muutokset vuosimyynnissä (kg) ovat olleet muutamia prosentteja. Mikrobilääkkeiden runsas käyttö nopeuttaa lääkeaineille vastustuskykyisten taudinaiheuttajien valikoitumista. Bakteerien lääkeresistenssillä on merkitystä sekä kansanterveydelle että eläinten hoidon teholle. Eläinten tartuntatauteja voidaan ennaltaehkäistä ennen kaikkea huolehtimalla hyvistä tuotanto- ja elinolosuhteista, jolloin mikrobilääkkeiden käyttöä voidaan vähentää. Käytön tulee olla hallittua ja perustua mahdollisuuksien mukaan bakteeriviljelyyn ja herkkyysmäärityksiin. Lisätietoja: Katariina Kivilahti-Mäntylä Eläinlääkäri p , katariina.kivilahti-mantyla(at)fimea.fi 8 European Surveillance of Veterinary Antimicrobial Consumption (ESVAC)
Fimea raportoi vuoden 2011 kulutusluvut viime vuonna liian suuriksi. Myyntiluvut on korjattu 2012 tulosten julkaisun yhteydessä.
ELÄIMILLE KÄYTETTIIN VÄHEMMÄN MIKROBILÄÄKKEITÄ Eläimille käytettävien mikrobilääkkeiden myyntiä on seurattu Suomessa vuodesta 1995 1. Kulutustiedot perustuvat lääketukkujen Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle
LisätiedotELÄINTEN MIKROBILÄÄKKEIDEN KOKONAISMYYNTI VÄHENI SELVÄSTI
1 (5) ELÄINTEN MIKROBILÄÄKKEIDEN KOKONAISMYYNTI VÄHENI SELVÄSTI YHTEENVETO Eläinten mikrobilääkkeiden myynti on 2010-luvulla ollut varsin tasaista, mutta vuonna 2015 kokonaismyynti väheni noin tuhat kiloa.
LisätiedotEläimille käytettävien mikrobilääkkeiden kulutus tasaantui
Eläimille käytettävien mikrobilääkkeiden kulutus tasaantui Eläimille käytettyjen mikrobilääkkeiden määrää on seurattu Suomessa vuodesta 1995. Kulutustiedot perustuvat lääketukkujen Fimealle toimittamiin
LisätiedotELÄINTEN MIKROBILÄÄKKEIDEN KOKONAISMYYNTI VÄHENI EDELLEEN
1 (5) ELÄINTEN MIKROBILÄÄKKEIDEN KOKONAISMYYNTI VÄHENI EDELLEEN YHTEENVETO Eläinten mikrobilääkkeiden myynti on 2010-luvun alkupuolella ollut varsin tasaista, mutta vuosina 2015-2016 kokonaismyynti väheni
LisätiedotELÄINTEN MIKROBILÄÄKKEIDEN KOKONAISMYYNTI ON PYSYNYT LÄHES MUUTTU- MATTOMANA
ELÄINTEN MIKROBILÄÄKKEIDEN KOKONAISMYYNTI ON PYSYNYT LÄHES MUUTTU- MATTOMANA 1 (5) YHTEENVETO Eläinten mikrobilääkkeiden myynti on 2010-luvun alkupuolella ollut varsin tasaista. Vuodesta 2014 vuoteen 2016
LisätiedotMitä mikrobilääkkeiden kulutusluvut kertovat? Antibioottipäivä 9.11.2010 Katariina Kivilahti-Mäntylä
Mitä mikrobilääkkeiden kulutusluvut kertovat? Antibioottipäivä 9.11.2010 Katariina Kivilahti-Mäntylä 1. Mikrobilääkkeiden kulutus eläimille Suomessa 2010-10-09 Antibioottipäivä KKM 2 Kokonaiskulutus Suomessa
LisätiedotLÄÄKKEET IHMISILLE JA ELÄIMILLE VERI- JA KUDOSVALMISTEET LÄÄKEALAN TOIMIJOIDEN VALVONTA TUTKIMUS- JA KEHITTÄMIS- TEHTÄVÄT SEKÄ LÄÄKETIEDON TUOTTAMINEN
Ylläpidämme ja parannamme väestön terveyttä VALVOMALLA JA KEHITTÄMÄLLÄ LÄÄKEALAA Valvomme ja kehitämme lääkealaa sekä edistämme lääkkeiden järkevää käyttöä väestön terveydeksi. Toimimme sosiaali- ja terveysministeriön
LisätiedotX/2019 APTEEKEILTA KERÄTTÄVÄT TALOUSTIEDOT JA LAADUNVALVONTAMAKSU. Määräys Dnro Fimea / /2019
Määräys 08.02.2019 Dnro Fimea 000612/00.01.02/2019 X/2019 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys APTEEKEILTA KERÄTTÄVÄT TALOUSTIEDOT JA LAADUNVALVONTAMAKSU Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus
LisätiedotOhje. pp.kk.vvvv Dnro
Ohje pp.kk.vvvv Dnro 004690/00.01.02/2016 /2017 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje VARASTOINTIVELVOITTEEN JÄRJESTÄMINEN ERITYISTAPAUKSISSA Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Säkerhets-
LisätiedotMitä lainsäädäntö sanoo vasikoiden lääkitsemisestä?
Mitä lainsäädäntö sanoo vasikoiden lääkitsemisestä? Ylitarkastaja Liisa Kaartinen, Evira Vasikkakasvattamoiden hengitystietulehdusten ennaltaehkäisy, hoito ja lääkityskäytännöt Tampere ja Iisalmi 1 Vasikoiden
LisätiedotMikrobilääkekulutus Suomessa
Emmi Sarvikivi Timothée Dub Tinna Voipio Teemu Möttönen Jukka Ollgren Outi Lyytikäinen TYÖPAPERI Mikrobilääkekulutus Suomessa 2010 2017 34 2018 Työpaperi 34/2018 Emmi Sarvikivi, Timothée Dub, Tinna Voipio,
LisätiedotLaakealan turvallisuus-ja kehittamiskeskuksen ohje
Ohje 26.4.2017 Dnro Fimea 004690/00.01.02/2016 2/2017 Laakealan turvallisuus-ja kehittamiskeskuksen ohje HAKEMUSMENETTELYISTA VARASTOINTI- VELVOITTEEN JARJESTAMISEKSI ERITYISTA- PAUKSISSA Laakealan tun/allisuus-ja
LisätiedotEU:n eläinlääkeasetusehdotus ja eläinlääkäri
EU:n eläinlääkeasetusehdotus ja eläinlääkäri Leena Räsänen, Evira 7.5.2015 EU:n eläinlääkeasetusehdotus Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eläinlääkkeistä annettu 10.9.2014 yhdessä lääkerehuasetusehdotuksen
LisätiedotAjankohtaista lääkitsemisen valvonnasta
Ajankohtaista lääkitsemisen valvonnasta Ajankohtaista eläinten terveydestä ja lääkitsemisestä 19.5.2016 Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara EHYT-yksikkö Hevosten lääkitysopas Löytyy täältä Ajankohtaista
LisätiedotLääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys. Lääkkeiden hyvät tuotantotavat
Määräys pp.kk.2012 3824/03.01.01/2012 X/2012 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys Lääkkeiden hyvät tuotantotavat Valtuutussäännökset Lääkelain (395/1987) 9 :n 3 momentti, 10 :n 3 momentti,
LisätiedotUusi lainsäädäntö eläinten lääkitsemisestä. Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara
Uusi lainsäädäntö eläinten lääkitsemisestä Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Uusi lainsäädäntö 1.12.2014 Laki eläinten lääkitsemisestä (387/2014) MMMa lääkkeiden käytöstä ja luovutuksesta eläinlääkinnässä
Lisätiedotxxx/20xx Maa- ja metsätalousministeriön asetus lääkkeiden käytöstä ja luovutuksesta eläinlääkinnässä 1 Soveltamisala 2 Suhde muihin säädöksiin
xxx/20xx Maa- ja metsätalousministeriön asetus lääkkeiden käytöstä ja luovutuksesta eläinlääkinnässä Annettu Helsingissä xx päivänä xxxkuuta 20xx Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön asetus lääkkeiden käytöstä ja luovutuksesta eläinlääkinnässä
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 17/14 Päivämäärä Dnro 17.11.2014 2008/14/2014 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.12.2014 - toistaiseksi Kumoaa Maa- ja metsätalousministeriön asetus lääkkeiden käytöstä
LisätiedotLääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN
Ohje 27.2.2017 6895/00.01.02/2016 1/2017 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut henkilöt Voimassaoloaika
LisätiedotKalataudit vuonna 2014
Kalataudit vuonna 214 Perttu Koski Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kalaterveyspäivä 26.3.215 Tampere Pintavesien lämpötila satelliittitulkinnan perusteella Jaakon heittäessä kylmän kiven veteen (25.7.214)
LisätiedotLääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje LÄÄKKEIDEN HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOIT- TAMINEN
Ohje x.x.2017 6895/00.01.02/2016 x/2017 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje LÄÄKKEIDEN HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOIT- TAMINEN Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut
LisätiedotMikrobilääkeresistenssin esiintyminen sianlihan tuotantoketjussa
Mikrobilääkeresistenssin esiintyminen sianlihan tuotantoketjussa Suvi Nykäsenoja erikoistutkija antibioottijaosto, mikrobiologian yksikkö Mikrobilääkeresistenssin hallinta ja ehkäisy sianlihan tuotantoketjussa
LisätiedotLUONNOS/ Kansallinen mikrobilääkeresistenssin torjunnan toimenpidesuunnitelma - toimenpiteet eläinten lääkinnässä ja elintarvikeketjussa
LUONNOS/13.1.2017 Kansallinen mikrobilääkeresistenssin torjunnan toimenpidesuunnitelma toimenpiteet eläinten lääkinnässä ja elintarvikeketjussa Harmaalla pohjalla WHO:n edellyttämät aihealueet, joita on
LisätiedotUusi lainsäädäntö eläinten lääkitsemisestä. Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara
Uusi lainsäädäntö eläinten lääkitsemisestä Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Uusi lainsäädäntö 1.12.2014 Laki eläinten lääkitsemisestä (387/2014) MMMa lääkkeiden käytöstä ja luovutuksesta eläinlääkinnässä
LisätiedotUtaretulehdus on ongelma muuallakin
Utaretulehdus on ongelma muuallakin Prof. Päivi Rajala-Schultz Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto ProAgrian Maitovalmennus 6.9.2018 ProAgrian
LisätiedotEläinten lääkitsemistä yleisesti koskeva lainsäädäntö
Eläinten lääkitsemistä yleisesti koskeva lainsäädäntö Koulutus kalojen lääkinnästä kalanviljelylaitoksia hoitaville/valvoville eläinlääkäreille Ylitarkastaja Liisa Kaartinen, Evira 1 Lääkitsemislainsäädäntö
Lisätiedot5/2019 LÄÄKKEIDEN HYVÄT TUOTANTOTAVAT. Määräys / /2018. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys
Määräys 15.03.2019 007349/00.01.02/2018 5/2019 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys LÄÄKKEIDEN HYVÄT TUOTANTOTAVAT Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Säkerhets- och utvecklingscentret
LisätiedotAntibioottikulutus Suomen akuuttisairaaloissa. Mari Kanerva Dos, infektiolääkäri
Antibioottikulutus Suomen akuuttisairaaloissa Mari Kanerva Dos, infektiolääkäri 18.11.2010 Antibioottien sairaalakulutus Euroopan maissa ESAC:n vuosikirja 2008 ESAC= European surveillance of antimicrobial
LisätiedotANTIBIOOTTIRESISTENSSI LIHANTUOTANNOSSA. Infopaketti lihantuottajille antibioottien hallitusta käytöstä
ANTIBIOOTTIRESISTENSSI LIHANTUOTANNOSSA Infopaketti lihantuottajille antibioottien hallitusta käytöstä Antibioottiresistenssin torjunta on yhteinen asia, johon voidaan vaikuttaa jokaisella tilalla Hyvä
LisätiedotLääkkeiden hyvät tuotantotavat. Lääketehtaat Lääkkeitä kliinisiin lääketutkimuksiin valmistavat yksiköt. Täytäntöön pantava yhteisön lainsäädäntö
Määräys pp.kk.vvvv.../03.01.01/2019../2019 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys Lääkkeiden hyvät tuotantotavat Valtuutussäännökset Lääkelain (395/1987) 9 :n 3 momentti, 10 :n 3 momentti,
LisätiedotMikrobilääkkeiden käyttö eläimillä Suomessa Kirjallisuuskatsaus
Mikrobilääkkeiden käyttö eläimillä Suomessa Kirjallisuuskatsaus Miika Kilpeläinen 2013 Lisensiaatin tutkielma Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen
LisätiedotKolmannen polven kefalosporiinien käyttö seuraeläimillä. päivitys
Kolmannen polven kefalosporiinien käyttö seuraeläimillä päivitys Miten pitäisi käyttää? Kolmannen polven kefalosporiinit ovat reservilääkkeitä ja luokiteltu kriittisen tärkeiksi mikrobilääkkeiksi Lainsäädännössä
LisätiedotLääkkeiden luovuttaminen varalle terveydenhuoltoon kuuluville tiloille
Lääkkeiden luovuttaminen varalle terveydenhuoltoon kuuluville tiloille Ylitarkastaja Liisa Kaartinen, Evira Käsiteltävistä asioista Luovuttaminen varalle valtakunnallisessa eläinten terveydenhuolto-ohjelmassa
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön asetus eläinlääkärin lääkekirjanpidosta
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 22/14 Päivämäärä Dnro 17.11.2014 2164/14/2014 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.12.2014 - toistaiseksi Kumoaa Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinlääkärien
LisätiedotLääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys
Määräys pp.kk.vvvv Dnro 002646/00.01.00/2014 /2014 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys PITKÄLLE KEHITETYSSÄ TERAPIASSA KÄY- TETTÄVIEN LÄÄKKEIDEN (ATMP) VALMISTA- MINEN YKSITTÄISEN POTILAAN
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Caremast vet 600 mg intramammaarisuspensio lypsävälle lehmälle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS
VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Caremast vet 600 mg intramammaarisuspensio lypsävälle lehmälle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi 10 g intramammaariruisku sisältää: Vaikuttava aine:
LisätiedotXX/2019 LÄÄKKEIDEN HYVÄT JAKELUTAVAT. Määräys xx.xx.2019 Dnro / /2018. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys
Määräys xx.xx.2019 Dnro 007317/00.01.02/2018 XX/2019 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys LÄÄKKEIDEN HYVÄT JAKELUTAVAT Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Säkerhets- och utvecklingscentret
LisätiedotLääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje APTEEKIN LÄÄKEKAAPPI
Ohje xx.xx.2012 Dnro 3835/03.01.01/2012 x/2012 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje APTEEKIN LÄÄKEKAAPPI Kohderyhmät Apteekit Voimaantulo Ohje tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013 ja
LisätiedotLaakealan turvallisuus-ja kehittamiskeskuksen maarays VELVOITEVARASTOINNIN LUPA- JA ILMOITUSMENETTELYT
Maarays 26.4.2017 Dnro Fimea 004690/00.01.02/2016 1/2017 Laakealan turvallisuus-ja kehittamiskeskuksen maarays VELVOITEVARASTOINNIN LUPA- JA ILMOITUSMENETTELYT Laakealanturvallisuus-jakehittamiskeskus
LisätiedotLääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje ELÄIMELLE ANNETUN LÄÄKEVALMISTEEN HAITTAVAIKUTUKSESTA ILMOITTAMINEN
Ohje pp.kk.vvvv 000327/00.01.02/2014 1/2014 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje ELÄIMELLE ANNETUN LÄÄKEVALMISTEEN HAITTAVAIKUTUKSESTA ILMOITTAMINEN Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus
LisätiedotSuomessa käytetään Pohjoismaista eniten mikrobilääkkeitä avohoidossa
Työssä lääkeinfo Annikka Kalliokoski, Erkki Elonen, Tiina Hetemaa, Juhana E. Idänpään-Heikkilä, Jorma Lahtela, Esa Leinonen, Maria Paile-Hyvärinen, Jaana Puhakka Tommi Maunuksela LK mikrobiologia ja immunologia
LisätiedotBroilerien terveys ja lääkkeiden käyttö. Helsinki 16.11.2011 Pirjo Kortesniemi
Broilerien terveys ja lääkkeiden käyttö Helsinki 16.11.2011 Pirjo Kortesniemi perustettu 30.6.1994 Tausta: - Säilyttää Suomen erinomainen terveystilanne - Hallita EU- jäsenyyden mukanaan tuomat uudet tautiriskit
LisätiedotLääketehtaat Lääketukkukaupat Lääkevalmisteen kauppaantuonnista vastaavat henkilöt Elintarviketurvallisuusvirasto. Fimean määräys 2/2010
Määräys X/2012 1 (6) XX.XX.2012 Dnro 1801/03.01.01/2012 Eläinlääketurvatoiminta Valtuutussäännökset Lääkelaki (395/1987) 30 :n 7 momentti sellaisena kuin se on muutettuna lailla 773/2009 Kohderyhmät Lääketehtaat
LisätiedotAjankohtaista lääkitsemisen valvonnasta. Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Ylitarkastaja Liisa Kaartinen
Ajankohtaista lääkitsemisen valvonnasta Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Ylitarkastaja Liisa Kaartinen Ex tempore lääkkeet eli apteekissa tilauksesta valmistettavat itsehoito- tai reseptilääkkeet
Lisätiedotxxx/20xx Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinlääkärin lääkekirjanpidosta
xxx/20xx Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinlääkärin lääkekirjanpidosta Annettu Helsingissä xx paivänä xxxkuuta 20xx Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään eläinten lääkitsemisestä
LisätiedotEnergian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009
Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa
LisätiedotLääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys
Määräys 13.01.2016 Dnro Fimea 004378/00.01.00/2015 1/2016 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys ELINLUOVUTUSTOIMINNASSA KIRJATTAVIS- TA LUOVUTTAJAA KOSKEVISTA LISÄTIE- DOISTA JA ELINIRROTUSPÖYTÄKIRJASTA
LisätiedotEi saa käyttää kaneille, hamstereille, gerbiileille, marsuille eikä muille pienille kasvinsyöjille.
1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Biocillin 1000 mg/g jauhe juomaveteen sekoitettavaksi kanoille, ankoille ja kalkkunoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 gramma jauhetta sisältää: Vaikuttava aine: Amoksisilliinitrihydraatti
LisätiedotLääkitsemislainsäädäntö: Tuotantoeläimet. Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö
Lääkitsemislainsäädäntö: Tuotantoeläimet Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö Tuotantoeläimen määritelmä Eläimet, joita pidetään, kasvatetaan, hoidetaan, teurastetaan
LisätiedotFimea kehittää, arvioi ja informoi
Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa
LisätiedotDnro 3042/ /2010. Lääketehtaat Lääketukkukaupat Lääkevalmisteen kauppaantuonnista vastaavat henkilöt Elintarviketurvallisuusvirasto
Määräys 2/2010 1 (7) 21.10.2010 Dnro 3042/03.01.01/2010 Eläinlääketurvatoiminta Valtuutussäännökset Lääkelaki (395/1987) 30 :n 7 momentti sellaisena kuin se on muutettuna lailla 773/2009 Kohderyhmät Lääketehtaat
LisätiedotEläinten lääkitsemisen valvonta Dnro 2481/0411/2015
Dnro 2481/0411/2015 Eviran raportti Hyväksymispäivä 27.5.2015 Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja Terhi Laaksonen Liisa Kaartinen, Henriette Helin-Soilevaara Liisa
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTA Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut 12.8.2011 1(8)
Varhaiskasvatuspalvelut 12.8.2011 1(8) LASTEN KOTIHOIDON TUEN KUNTALISÄN SEURANTA AJALLA 1.10.2002 31.3.2011 - YHTEENVETO 1. Lähtökohtia Lasten kotihoidon tuen kuntalisää on maksettu Nurmijärven kunnassa
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTA Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut (9)
Varhaiskasvatuspalvelut 29.9.2016 1(9) LASTEN KOTIHOIDON TUEN KUNTALISÄN SEURANTA AJALLA 1.10.2002 31.3.2016 - YHTEENVETO 1. Lähtökohtia Lasten kotihoidon tuen kuntalisää on maksettu Nurmijärven kunnassa
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY
T170/M15/2014 Liite 1 / Bilaga 1 / Appendix 1 Sivu / Sida / Page 1(8) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY LÄÄKEALAN TURVALLISUUS- JA KEHITTÄMISKESKUS
LisätiedotLemmikkieläinten tyypillisimmät lääkehaitat. ELL Karoliina Laine Fimea Eläinlääkevalvonta -yksikkö
Lemmikkieläinten tyypillisimmät lääkehaitat ELL Karoliina Laine Fimea Eläinlääkevalvonta -yksikkö Eläinlääkkeiden haittavaikutukset ja niiden seuranta Haittavaikutuksella tarkoitetaan haitallista tai tahatonta
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Suomessa. Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI)
Mikrobilääkeresistenssi Suomessa Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI) Sisältö Mikrobilääkeresistenssin seuranta FiRe TTR SIRO Kohdennetut tutkimukset esim. karbapenemaasidiagnostiikka
Lisätiedot2/2014 ELINLUOVUTUS- JA ELINSIIRTOTOIMINTAA KOSKEVAT LAATU- JA TURVALLISUUS- VAATIMUKSET. Määräys 29.1.2014 Dnro 000306/00.01.
Määräys 29.1.2014 Dnro 000306/00.01.02/2013 2/2014 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys ELINLUOVUTUS- JA ELINSIIRTOTOIMINTAA KOSKEVAT LAATU- JA TURVALLISUUS- VAATIMUKSET Lääkealan turvallisuus-
LisätiedotYritysvaikutusten arviointi:
Kh 19.10.2015 259 NURMIJÄRVEN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA Sivistyslautakunta 67 08.10.2015 Lasten kotihoidon tuen kuntalisän seuranta ajalla 1.10.2002-31.3.2015 SIVIS 67 Lasten kotihoidon tuen kuntalisä on
LisätiedotHevosten lääkitys. Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Evira
Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Evira Lääkkeet ja lainsäädäntö Eläinten lääkitsemisen lainsäädännöllä varmistetaan eläinten hyvinvointia, ihmisten ja eläinten terveyttä, elintarviketurvallisuutta
LisätiedotSuomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt: keiden ja millainen kulutus?
Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt: keiden ja millainen kulutus? Janne Härkönen 29.5.218 1 Alkuperäisartikkeli: Mäkelä Pia, Härkönen Janne: Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt keiden ja
LisätiedotEU:n strateginen lähestymistapa ympäristössä oleviin lääkeaineisiin. europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen
EU:n strateginen lähestymistapa ympäristössä oleviin lääkeaineisiin europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen Lääkeaineiden päätyminen ympäristöön Farmaseuttisten tuotteiden jäämiä voi joutua ympäristöön
LisätiedotLääketehtaat Lääketukkukaupat Lääkevalmisteen kauppaantuonnista vastaavat henkilöt Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos Suomen Punainen Risti Veripalvelu
Määräys 5/2010 1 (8) 9.12.2010 Dnro 2713/03.01.01/2010 Lääketurvatoiminta Valtuutussäännökset Lääkelaki (395/1987) 30 :n 7 momentti sellaisena kuin se on muutettuna lailla 773/2009 Kohderyhmät Lääketehtaat
LisätiedotBentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus
LIITE 1/(5) Valvontaosasto Pvm/Datum/Date Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö Tammikuu 2016 Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen
LisätiedotEnergian hankinta ja kulutus 2013
Energia 2014 Energian hankinta ja kulutus 2013 Energian kokonaiskulutus edellisvuoden tasolla vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,37 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna
LisätiedotLääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea ja arviointiylilääkäreiden verkosto
1 (7) 5.2.2015 Dnro 1896/60.02.01/2014 UUSIEN SAIRAALALÄÄKKEIDEN NOPEA ARVIOINTI Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea ja arviointiylilääkäreiden verkosto Fimea ja arviointiylilääkärien verkosto
LisätiedotVERTAILULABORATORIOTOIMINTA
VERTAILULABORATORIOTOIMINTA MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN Liite 3. Testattavat mikrobilääkkeet Staphylococcus sp. ß-laktamaasitesti* G-penisilliini amoksisilliinikl. happo kefalotiini 2 oksasilliini**:
LisätiedotSisältö. Taustaa 8.11.2010. Antibioottien käyttö ja resistenssitilanne: seuraeläimet ja hevoset. Taustaa. Lääkkeiden käyttö ja resistenssi
Antibioottien käyttö ja resistenssitilanne: seuraeläimet ja hevoset Merja Rantala, ELT Tarttuvien eläintautien erik.ell Kliininen opettaja (mikrobiologia) ELTDK/HY ja FINRESVet työryhmä Antibioottipäivä
Lisätiedot1.2 Hakijan postiosoite (= toimilupapäätöksen mukainen osoite, johon lupapäätös voidaan lähettää)
Page 1 of 6 VAPAUTUKSEN HAKEMINEN 1. Varastointivelvollinen Kaikki kohdat täytetään toimijoittain alla olevasti: Valitse (x) seuraavista vaihtoehdoista: Lääketehdas (kohdat 1-3.3.3 ja 3.4-3.7 sekä 5-8;
LisätiedotBentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus
LIITE 1/(5) Valvontaosasto Pvm/Datum/Date Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö kesäkuu 2015 Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen
LisätiedotTyöryhmämuistio MMM 2003:9 Mikrobilääkkeiden käyttösuositukset eläinten tärkeimpiin tulehdus- ja tartuntatauteihin Helsinki 2003
Työryhmämuistio MMM 2003:9 Mikrobilääkkeiden käyttösuositukset eläinten tärkeimpiin tulehdus- ja tartuntatauteihin Helsinki 2003 Maa- ja metsätalousministeriölle Maa- ja metsätalousministeriö asetti 6.3.2002
Lisätiedot1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. AMOXIVAL VET 200 mg tabletti koiralle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS. Vaikuttava aine:
VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI AMOXIVAL VET 200 mg tabletti koiralle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine: Amoksisilliini... 200,00 mg Vastaten amoksisilliinitrihydraattia...
LisätiedotMuuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö
Lisätiedot(9) UUSIEN SAIRAALALÄÄKKEIDEN NOPEA ARVIOINTI. 1 Arviointiprosessin tavoitteet
4.10.2016 1 (9) UUSIEN SAIRAALALÄÄKKEIDEN NOPEA ARVIOINTI 1 Arviointiprosessin tavoitteet Sairaalalääkkeiden nopean arvioinnin tavoitteena on: lisätä lääkkeen käyttöönottopäätöksissä tarvittavaa tietoa
LisätiedotHevoset ja lääkityslainsäädäntö. Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara
Hevoset ja lääkityslainsäädäntö Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara EU-lainsäädäntö Eläinlääkedirektiivi 2001/82/EY, muut. 2004/28/EY Kaskadiperiaate Mahdollisuus lääkitä hevosia myös muilla kuin
Lisätiedot1 (7) 27.10.2010 LÄÄKEVALMISTEIDEN PERUSREKISTERIN TUOTEKUVAUS. Yleistä lääkevalmisteiden perusrekisteristä
1 (7) 27.10.2010 LÄÄKEVALMISTEIDEN PERUSREKISTERIN TUOTEKUVAUS Yleistä lääkevalmisteiden perusrekisteristä Lääkevalmisteiden perusrekisterissä ovat myyntiluvallisten ihmislääkevalmisteiden perustiedot
LisätiedotLääkkeiden luovutus terveydenhuoltoon kuuluville tiloille
Lääkkeiden luovutus terveydenhuoltoon kuuluville tiloille Helsinki 2006 Työryhmämuistio mmm 2006:24 Lääkkeiden luovutus terveydenhuoltoon kuuluville tiloille Helsinki 2006 Maa- ja metsätalousministerille
LisätiedotEläinten lääkitsemistä koskevan lainsäädännön uudistus
Eläinten lääkitsemistä koskevan lainsäädännön uudistus Leena Räsänen MMM Eläinlääkintöneuvos Lääkepäivä 2013 1 Lakiehdotus laki eläinten lääkitsemisestä - kokonaisuudistus lääkelaki - eläinlääkärin oikeus
LisätiedotX/2013 LÄÄKKEIDEN TOIMITTAMINEN EUROOPPA- LAISEN LÄÄKEMÄÄRÄYKSEN PERUSTEELLA. Määräys pp.kk.vvvv Dnro
Määräys pp.kk.vvvv Dnro X/2013 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys LÄÄKKEIDEN TOIMITTAMINEN EUROOPPA- LAISEN LÄÄKEMÄÄRÄYKSEN PERUSTEELLA Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Säkerhets-
LisätiedotMarkkinakehityksestä yleensä
Markkinakehityksestä yleensä lihan kulutus kasvaa globaalisti, kaksinkertaistuu vuoteen 2040. Broileri, nauta Eussa kulutus vakaa. Sika laskussa, broiler nousussa. Suomessa vastaava. Mitä Suomessa tapahtuu?
LisätiedotJOHDANTO FARMAKOLOGIAAN. Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto
JOHDANTO FARMAKOLOGIAAN Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Farmakologian opetuksen tavoite L2/H2-lukuvuonna: Oppia perusteet rationaalisen lääkehoidon
Lisätiedot30.12.2010 Dnro 4848/03.01.01/2010. Kliinisiä eläinlääketutkimuksia suorittavat
Määräys 3/2010 1 (12) 30.12.2010 Dnro 4848/03.01.01/2010 Kliiniset eläinlääketutkimukset Valtuutussäännökset Lääkelain (395/1987) 88 a : 4 momentti sellaisena kuin se on muutettuna lailla 773/2009 Kohderyhmä
LisätiedotLuomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014
Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2013 Luomukasvintuotanto
Lisätiedot