PUOLANGAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA

PUOLANGAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA Hyväksytty sivistyslautakunta 13.12.2012 Voimaantulo 1.1.2013

1 Opetussuunnitelma 1 2 LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ, KOULUN TOIMINTA-AJATUS JA ARVOPERUSTA 1 2.1 Lukiokoulutuksen tehtävä 1 2.2 Arvoperusta 2 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 4 3.1 Oppimiskäsitys 4 3.2 Opiskeluympäristö ja -menetelmät 4 3.3 Toimintakulttuuri 5 3.4 Opintojen rakenne 7 3.5 Lukiodiplomit ja muut erityissuoritukset 10 3.6 Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia 11 4 OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 11 4.1 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö 11 4.2 Ohjauksen järjestäminen 11 4.3 Opiskelijahuolto 12 4.4 Erityinen tuki opiskelussa 13 4.5 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 13 4.6 Muut opiskelijapalvelut 14 5 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 15 5.1 Opetuksen yleiset tavoitteet 15 5.2 Aihekokonaisuudet 16 5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus 22 5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 22 5.3.2 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä 29 5.4 Toinen kotimainen kieli 34 5.4.1 Ruotsi 34 5.5 Vieraat kielet 37 5.5.1 Perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkanut oppimäärä (A) 38 5.5.2 Perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B2) 40 5.5.3 Lukiossa alkava oppimäärä (B3) 41 5.6 Matematiikka 43 5.6.1 Matematiikan pitkä oppimäärä 44 5.6.2 Matematiikan lyhyt oppimäärä 50 5.7 Biologia 54 5.8 Maantiede 61 5.9 Fysiikka 66 5.10 Kemia 71 5.11 Uskonto 74 5.11.1 Evankelis-luterilainen uskonto 75 5.11.3 Muut uskonnot 82 5.12 Filosofia 86 5.13 Historia 89 5.14 Yhteiskuntaoppi 94 5.15 Psykologia 98 5.16 Musiikki 102 5.17 Kuvataide 105 5.18 Liikunta 108 5.19 Terveystieto 111 5.20 Opinto-ohjaus 114 6 ARVIOINTI 116 6.1 Arvioinnin tavoitteet 116 6.2 Kurssisuorituksen arviointi 116 6.3 Oppiaineen oppimäärän arviointi 123 6.4 Lukion oppimäärän suoritus 124 6.5 Todistukset ja niihin merkittävät tiedot 125

Puolangan lukion opetussuunnitelma Puolangan lukion opetussuunnitelma perustuu opetussuunnitelmaa sääteleviin asiakirjoihin lukiolaki ja -asetus valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja lukiokoulutuksen tuntijaosta Opetushallituksen määräys lukion opetussuunnitelman perusteista koulutuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma lukioasetuksen 3 :n mukainen vuosittainen suunnitelma Opetussuunnitelman pohjalta lukio laatii lukuvuosittaisen suunnitelman opetuksen käytännön järjestämisestä. Opiskelija laatii henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa lukion opetussuunnitelman sekä lukuvuosittaisen suunnitelman pohjalta. Valtakunnallisiin perusteisiin ja tuntijakoon perustuva opetussuunnitelman hyväksyy Puolangan kunnan sivistyslautakunta. Opetussuunnitelmaa täydennetään ja tarkistetaan paikallisilla osuuksilla sitä mukaa kuin sivistyslautakunta niin määrittää. Kursiivein on merkitty omaa käytäntöä. Arial-fontilla on merkitty kunnan osuus.

2 Lukiokoulutuksen tehtävä, koulun toiminta-ajatus ja arvoperusta 2.1 Lukiokoulutuksen tehtävä Lukio jatkaa perusopetuksen opetus- ja kasvatustehtävää lukiokoulutuksen valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta annetun asetuksen mukaisesti (2002). Lukiokoulutuksen tehtävänä on antaa laaja-alainen yleissivistys. Sen tulee antaa riittävät valmiudet lukion oppimäärään perustuviin jatko-opintoihin. Lukiossa hankittuja tietoja ja taitoja osoitetaan lukion päättötodistuksella, ylioppilastutkintotodistuksella, lukiodiplomeilla ja vastaavilla muilla näytöillä. Lukio antaa opiskelijalle valmiuksia vastata muuttuvan yhteiskunnan ja ympäristön haasteisiin sekä taitoa tarkastella asioita eri näkökulmista. Opiskelijaa ohjataan toimimaan vastuuntuntoisena ja velvollisuuksistaan huolehtivana kansalaisena yhteiskunnassa ja tulevaisuuden työelämässä. Lukio-opetuksella tuetaan opiskelijan itsetuntemuksen kehittymistä ja hänen myönteistä kasvuaan aikuisuuteen sekä kannustetaan opiskelijaa elinikäiseen oppimiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen. Puolangan lukioin toiminta-ajatus Puolangan kunta tarjoaa yleissivistävää nuorten ja aikuisten lukiokoulutusta. Monipuolinen kurssitarjonta turvataan verkoston sisäisellä ja ulkoisella yhteistyöllä. Lukio tekee yhteistyötä myös ammatillisen toisen asteen koulutuksen kanssa ja edistää toimivia suhteita sekä ympäröivään toimintaympäristöön että yliopisto- ja korkeakouluverkostoon. Kansainväliset yhteydet nähdään tärkeiksi toimintamuodoiksi. Perusopintojen ja painotusten tukena hyödynnetään etä- ja monimuoto-opetusta ja projektityöskentelyä. Tavoitetila vuonna 2013: Puolangan lukio toimii uuden opetussuunnitelman mukaisesti niin, että kaikki vuosikurssit ovat suunnitelmallisesti monimuoto-opetuksen piirissä. 3

Opiskelijalle tarjotaan lukioiden yhteistyötä hyödyntäen suunnitelmallisesti laajempi kurssitarjonta esim. niin, että yhteiset kurssit tai osa niistä toteutetaan mahdollisuuksien mukaan omassa lukiossa ja esim. lyhyet kielet ja osa syventävistä kursseista hoidetaan joustavasti monimuoto-opetuksena. Paikallinen yhteistyö perusopetuksen yläkoulujen kanssa ja kansalaisopistojen kanssa on tärkeää. Strategisina painopistealueina ovat opetuksen integraatio, monimuoto-opetuksen laajentaminen ja sopeuttaminen. Mittareina strategisten painopisteiden tarkastelussa käytetään perusopetuksen yläkoululta toisen asteen koulutukseen siirtyvien osuutta lukioon tulevien %-osuutta yleensä ikäluokasta päättötodistuksen saajien ja ylioppilastutkinnon suorittaneiden osuutta yhteisten kurssien määrä monimuoto-opetuksen ja lähiopetuksen suhdetta kurssitarjottimen laajuutta ja kustannusvastaavuutta Kunnan tahtotila on, että peruskoulun päättävistä kaikki sijoittuvat johonkin toisen asteen koulutukseen tai oppisopimuskoulutukseen. 2.2 Arvoperusta länsimainen sivistyshistoria ja suomalainen kulttuuriperintö tärkeitä asioita: totuus, inhimillisyys, oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus; oikea ja väärä, yhteistyö ja rehellisyys, turvallisuus ja vastuullisuus puolankalaiselta ja kainuulaiselta kasvupohjalta valmiudet kohdata yksilön, suomalaisen yhteiskunnan ja globaalin maailman muuttuvat haasteet Kunnallinen arvopohja Lukio-opiskelijoita perehdytetään puolankalaiseen ja kainuulaiseen kulttuuriidentiteettiin ja samalla kasvatetaan kansainvälisyyteen, suvaitsevaisuuteen ja eettisyyteen. Perustana kansainvälisyyteen kasvamiseen on paikallisen ja kansallisen kulttuurin merkityksen ymmärtäminen. Opiskelijoita kannustetaan aktiivisina kansalaisina vaikuttamaan kotiseutunsa ja koko maan hyvinvointiin. Lukiokoulutuksessa annetaan valmiuksia kohdata muuttuvan maailman haasteet. Rohkeus, luovuus, yhteistyökykyisyys ja luottamus omiin kykyihin ovat lukiokasvatuksen tavoitteita. Opetuksessa otetaan huomioon kestävän kehityksen periaatteet sekä Kainuun luontoarvojen näkökulmasta että globaalisti. 4

Lukio-opetuksen arvoperusta rakentuu suomalaiseen sivistyshistoriaan, joka on osa pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuriperintöä. Lukiossa kulttuuriperintöä tulee oppia vaalimaan, arvioimaan ja uudistamaan. Opiskelijoita kasvatetaan suvaitsevaisuuteen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Lukio-opetuksen lähtökohtana on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus. Lukion sivistysihanteena on pyrkimys totuuteen, inhimillisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Lukiokoulutuksen tulee edistää avointa demokratiaa, tasa-arvoa ja hyvinvointia. Opiskelija ymmärretään oman oppimisensa, osaamisensa ja maailmankuvansa rakentajaksi. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että ihminen havainnoi ja jäsentää todellisuutta kaikkien aistiensa kautta. Kasvatustyössä korostetaan yhteistyötä, kannustavaa vuorovaikutusta ja rehellisyyttä. Tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan oikeutensa ja velvollisuutensa sekä kasvaa aikuisen vastuuseen omista valinnoistaan ja teoistaan. Opiskelijan tulee saada lukioaikanaan kokemuksia siitä, miten tulevaisuutta rakennetaan yhteisillä päätöksillä ja työllä. Lukio-opetus ohjaa opiskelijoita kriittisyyteen ja realistisen maailman hahmottamiseen. Opiskelijan saa jäsentyneen käsityksen siitä, mitkä ovat kansalaisen perusoikeudet Suomessa, Pohjoismaissa ja Euroopan unionissa, ja mitä ne käytännössä merkitsevät sekä miten niitä ylläpidetään ja edistetään. Lukio korostaa kestävän kehityksen periaatteita ja antaa valmiuksia kohdata muuttuvan maailman haasteet. Lukio-opetuksen tulee antaa opiskelijalle tietoa oman kunnan asioista ja tavoitteista. Samalla opetuksen tulee antaa reaalisen myönteinen kuva Puolangasta ja Kainuusta sekä elämisen että yrittämisen kasvupohjana. Keskeisiksi arvoiksi nostetaan seuraavat: Eettiset arvot ja arvostukset Rehellisyys Tasa-arvo ja toisten huomioonottaminen Vastuunottaminen työstä Ympäristöarvot ja -arvostukset Vastuullinen toiminta ympäristössä Tietoisuus ympäristön tilasta ja vaikuttamiskeinoista Luonnon kunnioittaminen Kulttuuriarvot ja arvostukset Muiden kulttuurien arvostaminen Oman elinpiirin arvostaminen Medialuku- ja kirjoitustaito Kunnan arvostukset Omatoimisuus Vastuullisuus Yrittäjyys 5

3 Opetuksen toteuttaminen 3.1 Oppimiskäsitys Oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajien ja ympäristön kanssa aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee vastaanottamaansa informaatiota. Opetuksessa otetaan huomioon, että vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikille samat, se, mitä opitaan, riippuu yksilön aikaisemmasta tiedosta ja hänen käyttämistään strategioista. Uusien strategioiden oppiminen on opiskelijalle tärkeää, jotta oppiminen palkitsisi ja opiskelija motivoituisi elinikäiseen oppimiseen. 3.2 Opiskeluympäristö ja -menetelmät Opiskelijan omaa aktiivista tiedonrakentamisprosessia korostavasta oppimiskäsityksen mukaisesti lukio luo sellaisia opiskeluympäristöjä, joissa opiskelijat voivat asettaa omia tavoitteitaan ja oppia työskentelemään sekä itsenäisesti että yhteistoiminnallisesti erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Heille tulee antaa tilaisuuksia kokeilla ja löytää omalle oppimistyylilleen sopivia työskentelymuotoja. Heitä tulee ohjata tiedostamaan, arvioimaan ja tarvittaessa korjaamaan omaa työskentelytapaansa. Osa lukio-opiskelusta järjestetään yhteistyössä muiden lukioiden kanssa monimuotoopiskeluna. Opiskelijoiden kyky opiskella itsenäisesti vaihtelee, siksi he tarvitsevat opettajaa opiskelunsa ohjaajana sekä lähiopetuksessa että verkko-opiskelussa. Opiskelijoiden yksilöllisyyden ja erilaisuuden vuoksi opetus- ja opiskelumuotojen tulee olla monipuolisia. Monimuoto-opiskeluun ohjaamisessa opettajan tai muun ohjaajan merkitys on suuri. Vertaisohjaaminen on monimuoto-opiskelun arkipäivää. Opiskelijoita ohjataan käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa sekä kirjastojen tarjoamia palveluja. Opiskelijoita kannustetaan soveltamaan oppimaansa opiskelutilanteiden ulkopuolella ja samoin soveltamaan muualla oppimaansa lukioopiskeluun. Puolangan lukiossa monimuoto-opiskelu tarkoittaa olemassa olevan tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä opetuksessa, jolloin se on opiskelijan kannalta videoneuvottelulaittein tapahtuvaa vuorovaikutteista opiskelua, videostreamausta, tuettua verkko-opiskelua ja täydentäviä verkkotehtäviä sekä sähköpostin aktiivista käyttöä. Toiminta-ajatuksen mukaisesti turvataan opiskelijoille mahdollisimman laaja kurssitarjotin. Monimuoto-opiskelun aineistoa voidaan käyttää myös osana kurssin sisältöä. Lukiot kokoavat tieto- ja viestintätekniikan avulla yhteisesti kyllin suuret opiskeluryhmät, jotta opetusta voidaan antaa turvatusti myös ylioppilastutkinnon näkökulmasta. 6

Kainuun etälukioverkkoa ja sen kautta hyödynnettäviä moodle- tai muulle oppimisalustalle koottuja kursseja voidaan käyttää opiskelussa. Samoin Opetushallituksen, Yleisradion ja eri etälukioverkostojen kurssitarjonta on käytettävissä. Kainuun Ammattiopiston, Edukain ja korkeamman asteen koulutuksen verkkokurssien hyödynnettävyys lisää yhteistyötä. Etäopintojen tarjonnasta tiedotetaan opiskelijoille vuosittaisessa opinto-oppaassa. 3.3 Toimintakulttuuri Lukiossa on yleisesti tavoitteena opetussuunnitelmaan nojautuen sellainen toimintakulttuuri, joka korostaa kaikkien yhteisön jäsenten vastuuta. Yhteistyö ja vuorovaikutus niin lukion sisällä, kesken ja ulospäin eri tahojen kanssa on tärkeää ja välttämätöntä. Projektien ja yhteiskumppanien kanssa syntyy uusia mahdollisuuksia kohdata erilaisia asioita ja avata ovia lukion ulkopuoliseen maailmaan. Opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua oman työyhteisönsä kehittämiseen ja koulun ulkopuoliseen vaikuttamiseen ja osallistumiseen muun muassa oppilaskunta- ja nuorisotoiminnan kautta. Puolangan lukiossa nuorten vaikuttamismahdollisuuksia tuetaan. Puolangan lukiossa käytännön opetustyössä on tavoitteena pitää mahdollisimman hyvää huolta opiskelijoista ja samalla kasvattaa heitä sisäiseen yrittäjyyteen: ottamaan vastuuta työstään ja työympäristöstään. Kaikessa toiminnassa korostetaan hyviä tapoja, yhteistyö- ja neuvottelutaitoja sekä avointa vuorovaikutusta ja viestintätaitoja. Lukion opetus on julkista. Avoimuutta korostetaan järjestämällä avoimien ovien päiviä ja vanhempainiltoja. Puolangan lukio on avoin myös tutkimukselle ja seurannalle. Tiedottaminen Opiskelijoille ja heidän huoltajilleen tiedotetaan vuosittaisista käytänteistä kirjallisilla perustiedotteilla tai www-sivuilla (esim. opinto-opas, ainevalintaopas, oppikirjaluettelo, ylioppilaskirjoitusten informaatio, vuosikertomukset). Lisäinformaatiota antavat suullisesti ja kirjallisesti rehtori, opinto-ohjaaja, ryhmänohjaajat, aineenopettajat ja kanslisti. Päävastuu tiedottamisesta on rehtorilla ja apulaisrehtorilla. Puolangan lukion tiedottamisessa kiinnitetään huomiota opiskelijoiden turvalliseen toimintakulttuuriin. Oikeansuuntaisen tiedon ja myönteisen lukioinformaation merkitys on tärkeää jo perusopetuksen 8.-9. luokille ja yhdeksäsluokkalaisten vanhemmille. Tiedottamisessa tärkeä on tiedon vuorovaikutteinen kulku opettajien, henkilökunnan, opiskelijoiden ja muiden tahojen kanssa. Yhteisten opettajien kannalta ja samassa sijaintikunnassa toimimisen kannalta on tärkeää, että Puolangan lukion toimintakulttuuri ja menettelytavat, tieto ja paikallinen toimintakulttuuri kohtaavat. Tärkeää on, että kunnan yleissivistävä koulutus toteutuu paikkakunnan nuorten parhaaksi. Tykes- ja muut projektit tähtäävät opettajien ja henkilökunnan jaksamiseen. Opettajien tarvitsemaan perehdyttämiseen ja täydennyskoulutukseen kiinnitetään huomiota. 7

Traditiot Lukioihin vakiintuneet juhlat ja tapahtumat erilaisine muotoineen ovat parhaimmillaan hyvää paikallisperinnettä. Kainuun monet kunnalliset tapahtumat kiertävät pitäjästä toiseen, eikä lukioidenkaan ole syytä olla irti paikallisesta toimintaympäristöstään. Sekä koulun sisäiset että koulun ulkopuoliset perinteet ja yhteistyö on osa lukioiden avoimuutta. Oppilaskunnat voivat lisäksi hoitaa erilaisia projekteja ja tehtäviä, esimerkiksi viestintätekniikkaan, yrittäjyyteen ja palveluun liittyviä. Lukioiden omat perinteet avajaisjumalanpalveluksineen, joulujuhlineen, penkkariviikon (viikon 7) tapahtumineen, ylioppilasjuhlineen syksyisin ja keväisin jne. luovat vahvan paikallisen siteen lukion ja sijaintiympäristön kanssa. Työskentelyn ohjeistus Lukuvuoden työskentelyn ohjeistus talousarvioineen, lukuvuoden sisältö ja lukioiden yhteistyö määritellään vuosittaisissa työsuunnitelmissa ja opiskelijoiden opintooppaissa. Verkoston lukiot toimivat yhteisen ohjeistuksen mukaisesti. Yhteistyötahot Kainuun kuntien keskinäinen yhteistyö edistää kaikkien lukioiden työskentelyä. Niiden keskinäinen yhteistyö on suunnitelmallista ja lukioidensa työskentelyä edistävää. Yhteistyö paikallisen perusopetuksen kanssa on välttämätöntä. Opiskelua edistäviä yhteistyötahoja ovat monet etä- ja monimuoto-opetukseen liittyvät virtuaaliprojektit. Opintojen ohjaukseen ja opiskelijahuoltoon, samoin kuin kansainväliseen toimintaan liittyy useita yhteistyökumppaneita hankkeineen. Lukioilla on jo monien vuosien aikana ollut vakiintunutta yhteistyötä näiden lisäksi sijaintikuntien koko sivistystoimen (kansalaisopiston ja kirjaston) kanssa. Yhteistyötahoja ovat sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi seurakunnat, poliisi, yrittäjät ja yritykset. Tärkeitä yhteistyötahoja ovat myös erilaiset viestintätahot, maakuntalehti, paikallislehdet ja muu media sekä kulttuurilaitokset kuten teatteri ja musiikkiopisto. Näin jatkuu luontevasti jo perusopetuksen puolella alkanut yhteistyö. Puolangan lukio on avoin monenlaiseen toiminta-ajatusta tukevaan joustavaan yhteistyöhön. Lukioiden sisäinen ja ulkoinen arviointi Lukioiden itsearviointi tähtää koulutuspalvelujen laadun varmistamiseen ja jatkuvaan kehittämiseen. Itsearvioinnin tehtävänä on tunnistaa lukioiden tila ja kehittämistarpeet monipuolisesti. Samalla tavoitteena on vahvistaa profiloitumista ja parantaa toimintaedellytyksiä. 8

Ylioppilaskirjoitusten tulokset, päättötodistuksen saaneitten osuus ja päättötodistuksen arvosanojen taso sekä jatko-opintoihin sijoittuminen ovat merkittäviä itsearvioinnin välineitä opetuksen tuloksia arvioitaessa. (Ks. s. 5, mittarit) Arvioinnin kokonaiskriteerit voidaan määritellä kunnallisesti. Tutkimuksellinen seuranta ja arviointi toteutetaan ulkoisesti ja siihen liittyy myös kustannusvastaavuuden seuranta. Oppilaskunta Lukion oppilaskunnan tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa ja koulutyötä. Opiskelijoita tulee kuulla heitä koskevissa asioissa. Opiskelijoiden kuuleminen tapahtuu välillisesti oppilaskunnan hallitusta kuulemalla. Lukioiden oppilaskunnat voivat toimia yhteistyössä toisen asteen kesken sekä yläasteiden oppilaskuntien kanssa. Tutor- ja tukioppilastoiminnan kehittäminen on osa oppilaskunnan roolia. Oppilaskunnan kautta kanavoituvat vuosittaiset koulun sisäiset ja ulkoiset tapahtumat ja perinteet. 3.4 Opintojen rakenne Lukio-opinnot muodostuvat lukioasetuksen mukaisesti pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista. Syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia, oppiaineen pakollisiin kursseihin liittyviä kursseja, joita opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa vähintään kymmenen. Oppiaineiden pakollisten ja valtakunnallisesti määriteltyjen syventävien kurssien keskeiset tavoitteet ja sisällöt on määritelty tässä opetussuunnitelmassa, kohdassa 5. Valtioneuvoston asetuksessa lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (955/2002) määrätyn syventävien kurssien vähimmäismäärän lisäksi lukiossa voi olla koulukohtaisia, lukion opetussuunnitelmassa määriteltäviä syventäviä kursseja. Soveltavat kurssit ovat ainekohtaisia eheyttäviä kursseja tai kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja taikka saman tai muun koulutuksen järjestäjän järjestämiä ammatillisia opintoja tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Soveltaviin kursseihin kuuluvat taito- ja taideaineissa suoritettaviin lukiodiplomeihin sisältyvät kurssit. Lukiodiplomit suoritetaan Opetushallituksen vuosittain antamien ohjeiden mukaan. Kunnallisesti painotetaan yrittäjyyskasvatusta ja venäjän kielen asemaa. Syventävät ja soveltavat kurssit ovat tässä verkostossa yhteisiä. Kainuun lukioiden kursseja ja etäkursseja voidaan samoin hyödyntää. Yhteistyötä ammatillisen koulutuksen kanssa edistetään projekteilla ja yhteisillä kursseilla. Soveltaviksi kursseiksi merkitään lukion ulkopuoliset hyväksytyt kurssit ja diplomikurssit. 9

Nuorille annettavan lukiokoulutuksen tuntijako Oppiaine tai oppiaineryhmä Opiskelijalle pakolliset kurssit Syventävät valtakunnalliset kurssit Syventävät verkoston kurssit Soveltavat kurssit Äidinkieli ja kirjallisuus 6 3 Kielet - A-kieli EA1, SA2 6 2 - B-kieli RuB1 5 2 - muut kielet 16 RaB3, SB3, VB3 Matematiikka - lyhyt oppimäärä 6 2 - pitkä oppimäärä 10 3 2 Ympäristö- ja luonnontieteet - Biologia 2 3 - Maantiede 2 2 - Fysiikka 1 7 1 - Kemia 1 4 Katsomukselliset ja yhteiskunnalliset aineet Uskonto/elämänkats.tieto 3 2 1 Filosofia 1 3 Psykologia 1 4 1 Historia 4 2 Yhteiskuntaoppi 2 2 Taito- ja taideaineet 5 - Liikunta 2 3 3 - Musiikki 1-2 3 - Musiikkilinja 2 3 24 - Kuvataide 1-2 3 Terveystieto 1 2 Opinto-ohjaus 1 1 Pakolliset kurssit 47 51 Syventävät kurssit väh. 10 Soveltavat kurssit Yhteensä vähintään 75 Musiikkia ja kuvataidetta on opiskeltava yhteensä vähintään kolme pakollista kurssia. Sekä pakollisia että syventäviä kursseja voidaan opettaa joko lähiopetuksena (luokkaopetuksena tai videoneuvottelulaittein tapahtuvana) tai monimuoto-opetuksena. Opetus voi olla yhteistä muiden lukioiden ja ammatillisen nuorisoasteen koulutuksen tai Edukain kanssa. Etäsuoritukset ja korvaavat kurssit otetaan huomioon. Opiskelijoilla voi olla myös etäpäiviä, jolloin tehtävät annetaan etukäteen kotona suoritettaviksi. 10

Lukion suoritusohjeet Opiskeluaika Lukion oppimäärä tulee suorittaa vähintään neljässä vuodessa, jollei opiskelijalle perustellusta syystä myönnetä suoritusaikaan pidennystä. Esimerkiksi vaihtooppilasvuosi tai erityisen tuen tarve jatkavat opiskeluvuosia. Perustellun syyn hyväksyy rehtori. Kokonaiskurssimäärä Lukion oppimäärä sisältää vähintään 75 kurssia. Ylärajaa ei ole. Pakollisten kurssien määrä on 47-51 sen mukaan, opiskellaanko lyhyttä vai pitkää matematiikkaa. Syventäviä kursseja opiskelijan on opinto-ohjelmassaan suoritettava vähintään 10. Jos opiskelija vapautetaan jonkin oppiaineen opiskelusta, hänen tulee valita sen tilalle muita opintoja niin, että säädetty kurssien vähimmäismäärä täyttyy. Kunnallisista ja oppilaitoskohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan vain hyväksytysti suoritetut kurssit. Kokonaiskurssimäärään voi sisällyttää koulun ulkopuolisia kursseja sekä korvaavia kursseja. Korvaavat kurssit hyväksyy rehtori. Ainevalintojen tarkistaminen Ainevalinnat tarkistetaan lukuvuosittain lukiokohtaisesti määritellyllä tavalla. Opintojen keskeyttäminen Opinnot voi keskeyttää rehtorin luvalla erityisestä syystä enintään yhdeksi lukuvuodeksi kerrallaan. 3.5 Lukiodiplomit ja muut erityissuoritukset Lukion opiskelijat voivat suorittaa lukiodiplomeja niissä aineissa, joissa ei ole ylioppilastutkintoa. Opetushallitus voi vuosittain antaa erilliset diplomitehtävät. Diplomien suorittaminen edellyttää suoritetuksi Opetushallituksen määrittelyjen mukaan kahdesta neljään kurssia kyseisessä aineessa, näyttösuoritusta (diplomityö) ja siihen usein liittyvää kirjallista esseetä. Diplomit arvioi lukion oma opettaja ja ulkopuolinen asiantuntija. Myös opettajana voi olla asiantuntija, esimerkiksi Kajaanin teatterin ammattinäyttelijä (teatteridiplomi). Taito-taideaineiden kursseja diplomeja varten voi suorittaa sopimuksen mukaan perusopetuksen yhteydessä tai kansalaisopistoissa, kansanopistoissa ja kulttuurilaitoksissa tai verkko-ohjeiden avulla. Lukiot eivät itse järjestä kaikkia kursseja jokaisena lukuvuonna. Diplomin päättötyöstä opiskelija saa ohjeiden mukaan yhden lisäkurssin, diplomitodistuksen arviointeineen Opetushallituksen antamien ohjeiden mukaan sekä maininnan päättötodistukseen. 11

Lukioissa voi suorittaa minkä tahansa diplomin. Näitä aineita ovat musiikki, kuvataide, käsityöt, liikunta, teatteri, tanssi ja media. Lisäksi voi suorittaa puheviestinnän tutkinnon. Päättötodistukseen merkitään verkoston lukioissa myös opiskelijan erityinen harrastuneisuus (esimerkiksi liikunnassa, teatteritaiteessa tai musiikissa). 3.6 Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Kainuun lukiot on verkotettu Kainuun alueverkon laajakaistaan, jonka tietoturva ja esimerkiksi videoneuvottelukaistat hoidetaan keskitetysti maakunnassa. Kainuun lukioille on valmistettu lukuvuonna 2005 2006 yhteinen tieto- ja viestintätekniikan strategia, joka on liitetty tähän opetussuunnitelmaan. 4 OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 4.1 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö Lukiot järjestävät vuosittain kodin ja koulun välisen yhteistyön merkeissä tapaamisia ja tapahtumia vanhemmille esimerkeille seuraavasti: informaatioilta aloittavien luokkien opiskelijoiden vanhemmille kulttuuripohjaisen avoimen yleisöillan teemalla Wanhat tanssit (2. vuosikurssin opiskelijat) avoimia vanhempainiltoja yhdessä esim. sos. ja terveystoimen, seurakunnan, kansalaisopiston kanssa luentotilaisuuksia nivelkohtien keskusteluillat, esim. perusopetuksesta 2. asteelle, lukiosta eteenpäin Jaksotodistukset ovat hyvä viesti vanhemmille opiskelijan menestyksestä. Alle 18- vuotiaan jaksotodistukseen edellytetään huoltajan nimikirjoitus. Lisäksi lukio voi lähettää kotiin tiedotteita koulun työskentelystä ja opiskelijoita koskevista asioista. 4.2 Ohjauksen järjestäminen Opinto-ohjauksen avulla edistetään opiskelijan opiskeluvalmiuksia ja sosiaalista kypsymistä sekä kehitetään ura- ja elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ohjaus muodostaa jatkumon. Opinto-ohjaajana toimii lukiossa siinä tehtävässä oleva aineen lehtori. 12

Opinto-ohjaaja vastaa rehtorin/apulaisrehtorin kanssa ohjaustoiminnan suunnittelusta ja käytännön järjestämisestä. Ohjauksen toteuttamiseen osallistuu koko opetushenkilöstö rehtorin tuella. Opiskelijoiden opintojen etenemisen seurannasta vastaa ryhmänohjaaja kanslian tuella. Yhteydenotoissa opiskelijoiden huoltajiin ryhmänohjaaja on avainhenkilö. Tarvittaessa hän osallistuu opiskelijahuoltoryhmän kokouksiin. Opiskelijalla itsellään on päävastuu opiskelunsa suunnittelusta ja seurannasta. Pitkän poissaolon vuoksi opiskelija laatii erillisen opintosuunnitelman. Opiskelija saa tukea opinto-ohjaajalta ja ryhmänohjaajalta. Jatko-opintoihin liittyvässä suunnittelussa opiskelija saa tietoa ja tukea koulussa opinto-ohjaajalta. Päivittäisessä työskentelyssä opiskelijan tukena ovat aineenopettajien lisäksi erityisesti ryhmänohjaajat, lukion opinto-ohjaaja ja rehtori sekä kanslisti. Opintoja edistävään opintojen ohjaukseen liittyy lähitunteja ja keskusteluja. Lukio tarjoaa lisäksi opintoihin ja lukioon perehdyttävän yhteisen opinto-ohjauksen kurssin monimuoto-opetuksena. Opiskelijaa koskevista poikkeusjärjestelyistä ja sovelluksista päättää rehtori. 4.3 Opiskelijahuolto Opiskelijahuolto on opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Tavoitteena on luoda turvallinen ja terve opiskelu- ja työympäristö sekä ehkäistä syrjäytymistä. Opiskelijahuolto on oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista. Opiskelijoiden osallisuutta oman työyhteisönsä hyvinvoinnin edistämisessä tulee tukea. Vastuu opiskelijahuollosta kuuluu osaltaan kaikille opiskeluyhteisössä työskenteleville. Opiskelun edistämiseksi ja opinto-ohjauksen tueksi lukiossa on joustava opiskelijahuoltoryhmä, joissa käsitellään opiskelijoiden asioita moniammatillisesti ja luottamuksellisesti. Opiskelija on itseään koskevissa asioissa subjekti ja vaikuttaja. Siksi hän on myös mukana itseään koskevassa opiskelijahuollon kokoontumisessa. Opiskelijat tulevat ennen opintojensa loppumista päivälukioissa täysi-ikäisiksi, minkä vuoksi opiskelijan itsemääräämisoikeuteen ja yksilön tietosuojaan on kiinnitettävä huomiota. Terveydentilaan liittyvissä asioissa myös alle 18-vuotias voi kieltää asioidensa kertomisen vanhemmilleen tai opettajille. Opiskelijahuollon sisäinen tiedonsiirto viranomaiselta toiselle toimii opiskelijan parhaaksi ja opiskelun edistämiseksi. 13

4.4 Erityinen tuki opiskelussa Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hän selviytyy tasavertaisesti muiden kanssa lukio-opinnoista. Erityistä tukea tarvitsevat sellaiset opiskelijat, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman tai sairauden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat opiskelijat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Opiskelijalla voi olla erityisen tuen tarve myös mielenterveyteen, sosiaaliseen sopeutumattomuuteen tai elämäntilanteeseen liittyvien ongelmien vuoksi. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opiskelu voidaan lukiolain (629/1998) 13 :n (muutettu lailla 478/2003) mukaan järjestää osittain toisin kuin lukiolaissa ja - asetuksessa ja lukion opetussuunnitelmassa määrätään. Jos opiskelija vapautetaan jonkin oppiaineen opiskelusta, hänen tulee valita sen tilalle muita opintoja niin, että säädetty kurssien vähimmäismäärä täyttyy. Lukiolain 13 :ssä tarkoitetut oppimistilanteet ja kokeet tulee järjestää siten, että opiskelijan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon. Opiskelijalle voidaan laatia suunnitelma, johon kirjataan, miten yksilölliset toimenpiteet voidaan toteuttaa. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan tulee saada kaikkien opettajien tuki. Yksilöllistettyyn joustavaan opetukseen voi sisältyä yksilöllisiä koe- ja oppimistehtäviä, lisäaikaa kokeessa, erillinen koetila ja mahdollisuus täydentää koettaan suullisesti. Nykyinen tieto- ja viestintätekniikka ja verkkoympäristöt antavat lisämahdollisuuksia opiskelijan oppimiselle. Opiskelijan on mahdollista käyttää erityisopettajan palveluja esim. lukihäiriöissä ja muissa oppimisvaikeuksissa. Yksilöllistetty opetus koskee kaikkia aineita. Ylioppilaskirjoituksiin liittyvät poikkeuksellisia menettelyjä koskevat anomukset opiskelija, kanslia ja rehtori hoitavat hyvissä ajoin YTL:aan tavallisimmin lääkärintodistukseen vedoten. Ylioppilastutkinnossa käytännön järjestelyt hoidetaan tapauskohtaisesti. 4.5 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Lukioiden opetuskieli on suomi. Maahanmuuttajaopiskelijat valitsevat, opiskelevatko he suomea lukion suomi äidinkielenä -vaatimusten mukaisesti vai suomea toisena kielenä -kurssien mukaisesti. Maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten opetuksessa ja opiskelussa noudatetaan opetussuunnitelman perusteita ja lukion paikallista opetussuunnitelmaa ottaen huomioon opiskelijoiden taustat ja lähtökohdat kuten suomen/ruotsin kielen taito, äidinkieli ja kulttuuri, maassaoloaika ja aikaisempi koulunkäynti. Opetus ja opiskelu tukevat opiskelijan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että opiskelijan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Maahanmuuttajalle ja muulle vieraskieliselle opiskelijalle voidaan opettaa koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea tai 14

ruotsia toisena kielenä, mikäli hänen suomen tai ruotsin kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Maahanmuuttajille ja muille vieraskielisille opiskelijoille voidaan mahdollisuuksien mukaan järjestää myös oman äidinkielen opetusta yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa. Suomen tai ruotsin kielen ja opiskelijan äidinkielen opetuksen ohella maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten opiskelijoiden tulee saada myös muuta tarvittavaa tukea niin, että he selviytyvät lukio-opinnoistaan edellytyksiään vastaavalla tavalla. Maahanmuuttajia ja muita vieraskielisiä opiskelijoita on jo lukio-opintojen alussa informoitava heidän opiskelumahdollisuuksistaan, tukijärjestelyistä sekä heidän oikeuksistaan ylioppilastutkinnossa. 4.6 Muut opiskelijapalvelut Lukio-opetus on ilmaista, mutta opiskelussa tarvittavat oppikirjat, laskimet, muistiinpanovälineet yms. opiskelija hankkii ja kustantaa itse. Ylioppilaskirjoituksiin liittyvät maksut kuuluvat opiskelijoiden menoeriin. Opetussuunnitelman mukaiset ammatinvalintaan, kulttuuriin ja kansainvälisyyteen liittyvät retket ovat osittain tai kokonaan maksullisia. Lukioissa voi olla opiskelutarvikemaksu. Lukioiden kansliat toimivat opiskelijoiden monipuolisina informaatiopisteinä. Lukiota koskevaa tietoa on lukion opinto-oppaassa ja www-sivuilla. Tarkennettua tietoa saa lisäksi lukion kansliasta, ryhmänohjaajien ja opinto-ohjaajien tuokioista ja rehtorin tiedotustilaisuuksista. Vastuu tiedon saamisesta on opiskelijalla itsellään. Opiskelijan vanhemmille tiedotetaan lukio-opiskeluun yleisesti liittyvistä asioista. Opiskelijan koulumenestyksestä edellytetään alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden vanhempien saavan tietoa esimerkiksi jaksotodistusten avulla. Koulumatkatuki Opiskelija huolehtii itse koulumatkoistaan käyttämällä joukkoliikennettä, kuntien liikennepalveluja tai järjestämällä kyydin itse. Lukio ei ole vastuussa opiskelijan koulukyydin järjestämisestä. Joukkoliikenteen ja kuntien liikennepalvelujen aikataulut suositetaan sovitettaviksi myös lukiopalveluihin sopiviksi. Opiskelija on oikeutettu koulumatkatukeen Kelan antamien ohjeiden mukaisesti. Lisätietoja saa osoitteesta http://www.kela.fi. 15

Opintotuki Opiskelija voi hakea opiskeluaan varten opintotukea, joka muodostuu (2005) opintorahasta, asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintotuen myöntämisen perusteita ovat taloudellisen tuen tarve sekä päätoiminen opiskelu. Lukiossa päätoimisuus täyttyy kymmenen kurssin suorittamisella lukukaudessa. Opintotuen suuruuteen vaikuttavat sekä opiskelijan omat että vanhempien tulot. Lisätietoja saa koulujen kanslioista, Kelan paikallistoimistoista sekä Kelan nettisivuilta http://www.kela.fi. Vakuutukset Lukion opiskelijat on vakuutettu vapaaehtoisella ryhmätapaturmavakuutuksella. Vakuutus on voimassa lukioiden varsinaisella kouluajalla, opetuksen aikana, voimisteltaessa, välitunneilla sekä otettaessa osaa koulun opetussuunnitelman puitteissa järjestämiin urheilutilaisuuksiin, retkiin, käynteihin näyttelyissä, museoissa, tehtaissa ja koulun ulkopuolisessa työharjoittelussa sekä matkalla suorinta tietä kouluun ja koulusta Liitteenä kriisisuunnitelma. 5 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 5.1 Opetuksen yleiset tavoitteet Lukion opetus ja muu toiminta järjestetään yleisten valtakunnallisten tavoitteiden mukaan siten, että opiskelijalla on mahdollisuus laaja-alaisen yleissivistyksen hankkimiseen ja jäsentyneen maailmankuvan muodostamiseen. Opiskelijan tulee saada olennaista luontoa, ihmistä, yhteiskuntaa ja kulttuureja koskevaa eri tieteen- ja taiteenalojen tuottamaa tietoa. Opiskelijassa tulee vahvistaa tarvetta ja halua elinikäiseen opiskeluun. Hänen opiskelu-, tiedonhankinta- ja tiedonhallintataitojaan, samoin kuin ongelmanratkaisutaitojaan ja oma-aloitteisuuttaan tulee kehittää. Huomiota tulee kiinnittää tieto- ja viestintätekniikan monipuolisiin käyttötaitoihin. Opiskelutaidoissa tulee korostaa taitoa toimia yhdessä toisten kanssa erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Itsensä ilmaisemisen ja neuvottelemisen taidot ovat tärkeitä myös toisella kotimaisella kielellä ja vierailla kielillä. Yhteistyötaitoihin kuuluu valmius ottaa muut huomioon ja valmius muuttaa tarvittaessa omia käsityksiään ja omaa toimintaansa. Yhteistyö-, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja tulee kehittää yhteisöllisen opiskelun erilaisten muotojen avulla. Opiskelijan tietoisuutta ihmisten toiminnan vaikutuksesta maailman tilaan tulee kehittää. Lukion tulee kehittää opiskelijan taitoa tunnistaa ja käsitellä yksilöllisiä ja yhteisöllisiä eettisiä kysymyksiä. Opiskelijan tulee saada tilaisuuksia pohtia erilaisia vaihtoehtoja, tehdä valintoja ja tiedostaa valintojen välittömiä ja välillisiä seurauksia. 16

Lukion tulee pyrkiä siihen, että opiskelijalle kehittyy halu ja kyky toimia demokraattisessa yhteiskunnassa vastuullisesti, niin että hän ottaa huomioon oman ja muiden hyvinvoinnin. Opetuksen tulee lujittaa opiskelijan itsetuntoa ja auttaa häntä tunnistamaan persoonallinen erityislaatunsa. Opiskelijaa tulee rohkaista ilmaisemaan eri tavoin omia havaintojaan, tulkintojaan ja esteettisiä näkemyksiään. Lukio-opetuksen tulee kannustaa opiskelijoita taiteelliseen toimintaan, taide- ja kulttuurielämään osallistumiseen sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävään elämäntapaan. Lukio-opetuksen tulee antaa opiskelijalle valmiuksia suunnitella omaa tulevaisuuttaan, jatkokoulutustaan ja tulevaa ammattiaan. Opiskelijaa perehdytetään työ- ja elinkeinoelämään sekä yrittäjyyteen. Tavoitteena on, että lukion päätyttyä opiskelija pystyy kohtaamaan joustavasti muuttuvan maailman haasteet, tuntee vaikuttamisen keinoja ja hänellä on halua ja rohkeutta toimia. Hänen tulee saada edellytykset monipuoliseen ja täysipainoiseen elämään. 5.2 Aihekokonaisuudet Aihekokonaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä kasvatus- ja koulutushaasteita. Samalla ne ovat ajankohtaisia arvokannanottoja. Käytännössä aihekokonaisuudet ovat lukion toimintakulttuuria jäsentäviä toimintaperiaatteita ja oppiainerajat ylittäviä, opetusta eheyttäviä painotuksia. Niissä on kysymys koko elämäntapaa koskevista asioista. Kaikkia aihekokonaisuuksia yhdistävinä tavoitteina on, että opiskelija osaa havainnoida ja analysoida nykyajan ilmiöitä ja toimintaympäristöjä, esittää perusteltuja käsityksiä tavoiteltavasta tulevaisuudesta, arvioida omaa elämäntapaansa ja vallitsevia suuntauksia tulevaisuusnäkökulmasta sekä tehdä valintoja ja toimia tavoiteltavana pitämänsä tulevaisuuden puolesta. Kaikille lukioille yhteisiä aihekokonaisuuksia ovat aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys hyvinvointi ja turvallisuus kestävä kehitys kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus teknologia ja yhteiskunta viestintä- ja mediaosaaminen. Näiden aihekokonaisuuksien lisäksi koulutuksen järjestäjä voi hyväksyä opetussuunnitelmaan myös muita aihekokonaisuuksia. Aihekokonaisuudet otetaan huomioon kaikkien oppiaineiden opetuksessa oppiaineeseen luontuvalla tavalla sekä lukion toimintakulttuurissa. Aihekokonaisuuksien pääasiat sisältyvät perusteiden ainekohtaisiin osiin. Vrt. liite 17

Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden tavoitteena on kasvattaa opiskelijoita osallistuviksi, vastuuta kantaviksi ja kriittisiksi kansalaisiksi. Se merkitsee osallistumista ja vaikuttamista yhteiskunnan eri alueilla poliittiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen toimintaan sekä kulttuurielämään. Osallistumisen tasot ovat paikallinen, valtakunnallinen, eurooppalainen sekä globaali. Tavoitteena on, että opiskelija syventää demokraattisen yhteiskunnan toimintaperiaatteiden ja ihmisoikeuksien tuntemustaan osaa muodostaa oman perustellun mielipiteensä ja keskustella siitä kunnioittaen muiden mielipiteitä tuntee yhteiskunnan erilaisia osallistumisjärjestelmiä sekä niiden toimintatapoja haluaa osallistua lähiyhteisön, kotikunnan, yhteiskunnan ja elinympäristön yhteisen hyvän luomiseen yksilönä ja ryhmässä sekä vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon omaksuu aloitteellisuuden ja yritteliäisyyden toimintatavakseen tuntee yrittäjyyden eri muotoja, mahdollisuuksia ja toimintaperiaatteita ymmärtää työn merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle tuntee kuluttajan vaikuttamiskeinot ja osaa käyttää niitä. Aihekokonaisuuden toteuttamisen pääpainon tulee olla käytännön harjoittelussa sekä omakohtaisten osallistumis- ja vaikuttamiskokemusten luomisessa. Koulun oman aktiivisen toiminnan lisäksi tällaista opiskeluympäristöä voidaan kehittää yhteistyössä muiden yhteiskunnan elimien, erilaisten järjestöjen ja yritysten kanssa. Kunnalliset korostukset: tutustuminen Kainuun elinkeinoelämän strategiaan yhteistyö paikallisten yhteisöjen ja yritysten kanssa oppilaskunta aktiivisesti mukana koulun kehittämistyössä Yrittäjyyteen tutustuttaessa ja yrittämismyönteisyyden kasvamisessa voivat projektit toimia erinomaisina opiskeluväylinä. Samalla opiskelija tutustuu erilaisiin tukijärjestelmiin. Matematiikan kurssi talousmatematiikka on hyvä yrittäjyyden tuki. Yrittäjyyskasvatuksessa erilaiset hankkeet, yrittäjyyden verkkokurssit, ekskursiot ja tapahtumat, samoin kuin Into-talo ovat koko alueella toiminnassa. 18

Hyvinvointi ja turvallisuus Lukioyhteisössä tulee luoda edellytyksiä osallisuuden, keskinäisen tuen ja oikeudenmukaisuuden kokemiselle. Nämä ovat tärkeitä elämänilon, mielenterveyden ja jaksamisen lähteitä. Hyvinvointi ja turvallisuus -aihekokonaisuuden tarkoituksena on, että opiskelija ymmärtää oman ja yhteisönsä hyvinvoinnin perusedellytykset. Aihekokonaisuus kannustaa toimimaan hyvinvoinnin ja turvallisuuden puolesta perheessä, lähiyhteisöissä ja yhteiskunnan jäsenenä. Se vakiinnuttaa hyvinvointia ja turvallisuutta ylläpitävää arkiosaamista, jota jokainen tarvitsee kaikissa elämänvaiheissa ja erityisesti elämän kriisitilanteissa. Tavoitteena on, että opiskelija osaa ilmaista tunteita ja näkemyksiä vuorovaikutustilanteissa yhteisödynamiikkaa kehittävällä tavalla sekä käsitellä myös pettymyksiä, ristiriitaisia kokemuksia ja konflikteja väkivallattomasti rohkaistuu ottamaan yksilöllistä vastuuta opiskeluyhteisön jäsenten hyvinvoinnista ja yhteisöllisyydestä sekä ottamaan itse vastaan yhteisön tukea osaa arvioida, mitkä yhteisölliset ja yhteiskunnalliset toimintatavat tai rakenteelliset tekijät edistävät hyvinvointia ja turvallisuutta ja mitkä voivat ne vaarantaa toimii niin, että hän vaikuttaa myönteisesti opiskeluyhteisönsä hyvinvointiin ja turvallisuuteen tunnistaa vakavat ongelmat sekä osaa niiden ilmaantuessa hakea apua ja käyttää hyvinvointipalveluita tai ryhtyä muihin tarkoituksenmukaisiin toimiin myös poikkeustilanteissa osaa kohdata muutoksia ja epävarmuutta sekä rakentaa pohjaa uusille mahdollisuuksille. Hyvinvointi- ja turvallisuuskokemus on yleensä samanaikaisesti fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen. Kysymys oikeudenmukaisuuden toteutumisesta liittyy siihen olennaisena osana. Kokemus on yksilöllinen, mutta sen perusta yhteisöllinen. Puolangan lukiossa on kiinnitettävä huomiota sekä opiskelijoiden että henkilökunnan henkiseen turvallisuuteen ja tiedonsaantiin. Myös opettajien ja henkilökunnan hyvinvointiin ja jaksamiseen kiinnitetään huomiota. Työterveyshuollon, TYKY-kuntoutuksen ja samansuuntaisten projektien (esimerkiksi Tykesin) sekä työnohjauksen avulla voidaan edistää työyhteisöjen hyvinvointia. K Kunnalliset korostukset: positiivinen työilmapiiri toimiva opiskelijahuolto kriisi- ja turvallisuussuunnitelmat 19

Kestävä kehitys Kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvän elämän mahdollisuudet. Ihmisen tulee oppia kaikessa toiminnassaan sopeutumaan luonnon ehtoihin ja maapallon kestokyvyn rajoihin. Lukion tulee kannustaa opiskelijoita kestävään elämäntapaan ja toimintaan kestävän kehityksen puolesta. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee perusasiat kestävän kehityksen ekologisesta, taloudellisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta ulottuvuudesta sekä ymmärtää, että vasta niiden samanaikainen toteuttaminen tekee kehityksestä kestävän osaa mitata, arvioida ja analysoida sekä luonnonympäristössä että kulttuuri- ja sosiaalisessa ympäristössä tapahtuvia muutoksia pohtii, millainen on kestävä elämäntapa, luontoa pilaamaton ja ekotehokas tuotanto ja yhdyskunta, sosiaalista pääomaansa vahvistava yhteisö ja yhteiskunta sekä luontoperustastaan ylisukupolvisesti huolehtiva kulttuuri osaa ja tahtoo toimia kestävän kehityksen puolesta omassa arjessaan, lukiolaisena, kuluttajana ja aktiivisena kansalaisena osaa tehdä yhteistyötä paremman tulevaisuuden puolesta paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Kestävän kehityksen haasteita tulee oppia tarkastelemaan monista näkökulmista: Selvitetään, miten ihmistoiminta on vaikuttanut ympäristöön ja miten ihmisen tapa muokata ympäristöjään on muuttunut kulttuurievoluution aikana. Analysoidaan maailmanlaajuisia ympäristöuhkia ja niiden syitä sekä keinoja korjata kehityksen suuntaa. Tarkastellaan väestönkasvuun, köyhyyteen ja nälkään liittyviä ongelmia. Arvioidaan aineiden ja energian kiertokulkuja luonnossa ja tuotantojärjestelmissä sekä opetellaan säästämään energiaa ja raaka-aineita. Pohditaan, millaista voisi olla taloudellinen kasvu, joka ei perustu raaka-aineiden ja energian käytön lisäämiseen, ja mikä merkitys talouden vakaudella on ympäristönsuojelulle ja ihmisten hyvinvoinnille. Tutustutaan kestävän kehityksen periaatteita toteuttaviin yrityksiin ja teknologioihin sekä opitaan käyttämään kuluttajan vaikutuskeinoja. Selvitetään, miten ihmisen toiminnot voivat sopeutua ympäristöihinsä kulttuuriperintöä arvostaen ja luonnon monimuotoisuutta vaarantamatta. Harjoitellaan kestävän elämäntavan käytäntöjä ja selvitetään niiden rakenteellisia edellytyksiä. Opetukseen ja lukion arkeen tuodaan esimerkkejä onnistuneista käytännöistä. Rohkaistuakseen aktiiviseksi kestävän kehityksen edistäjäksi opiskelija tarvitsee kokemuksia siitä, että hänen omilla eettisillä, käytännöllisillä, taloudellisilla, yhteiskunnallisilla ja ammatillisilla valinnoillaan on merkitystä. Kestävän kehityksen edistämisessä tulee luoda yleiskuva muutostarpeiden mittavuudesta ja siitä, että tarvittaviin tuloksiin päästään vain laajalla yhteistyöllä. Opetuksen lisäksi kestävään elämäntapaan kannustavat mahdollinen lukion oma ympäristöohjelma tai kestävän kehityksen ohjelma sekä ympäristötietoinen toimintakulttuuri. Kunnalliset korostukset: kainuulaisten luonnonvarojen kestävä käyttö ja alkuperäisen luonnon sekä kulttuuriperinnön vaaliminen paikallisen luonnon, taloudellisen hyvinvoinnin ja elämisen laadun tasapaino ekologisten toimintatapojen edistäminen koulussa 20

Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Lukiokoulutuksen tulee tarjota opiskelijalle mahdollisuuksia rakentaa kulttuuriidentiteettiään äidinkielen, menneisyyden jäsentämisen, uskonnon, taide- ja luontokokemusten sekä muiden opiskelijalle merkityksellisten asioiden avulla. Opiskelijan tulee tietää, mitä yhteiset pohjoismaiset, eurooppalaiset ja yleisinhimilliset arvot ovat ja miten ne tai niiden puute näkyvät omassa arjessa, suomalaisessa yhteiskunnassa ja maailmassa. Lukion tulee tarjota opiskelijalle runsaasti mahdollisuuksia ymmärtää, miten kulttuuriperintömme on muodostunut ja mikä voi olla hänen tehtävänsä kulttuuriperinnön ylläpitäjänä ja uudistajana. Lukion tulee vahvistaa opiskelijan myönteistä kulttuuri-identiteettiä sekä kulttuurien tuntemusta, joiden perustalta on mahdollista saavuttaa kulttuurien välisen toiminnan taito ja menestyä kansainvälisessä yhteistyössä. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee kulttuurikäsitteen erilaisia tulkintoja ja osaa kuvata kulttuureiden erityispiirteitä tuntee henkistä ja aineellista kulttuuriperintöä on tietoinen omasta kulttuuri-identiteetistään, tietää mihin kulttuuriseen ryhmään hän tahtoo kuulua ja osaa toimia oman kulttuurinsa tulkkina arvostaa kulttuureiden monimuotoisuutta elämän rikkautena ja luovuuden lähteenä sekä osaa pohtia tulevan kulttuurikehityksen vaihtoehtoja osaa kommunikoida monipuolisesti myös vierailla kielillä kulttuuritaustaltaan erilaisten ihmisten kanssa pyrkii toimimaan aktiivisesti keskinäiseen kunnioittamiseen perustuvan monikulttuurisen yhteiskunnan rakentamiseksi. Toimintakulttuuria kehitettäessä kiinnitetään huomiota lukioon kulttuuriympäristönä ja hyviin tapoihin sekä lukion omiin traditioihin, juhliin ja muihin tapahtumiin. Opiskelijoita kannustetaan monikulttuuriseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Kunnalliset korostukset: kainuulaisen ja kansallisen kulttuuriperinnön tuntemus kansainvälinen toiminta Teknologia ja yhteiskunta Teknologian kehittämisen lähtökohtana on ihmisen tarve parantaa elämänsä laatua ja helpottaa elämäänsä työ- ja vapaa-aikanaan. Teknologian perustana on luonnossa vallitsevien lainalaisuuksien tunteminen. Teknologia sisältää tiedon ja taidon suunnitella, valmistaa ja käyttää teknologisia tuotteita, prosesseja ja järjestelmiä. Opetuksessa korostetaan teknologian ja yhteiskunnan kehittymisen vuorovaikutteista prosessia. 21

Tavoitteena on, että opiskelija osaa käyttää luonnontieteiden ja muiden tieteenalojen tietoa pohtiessaan teknologian kehittämismahdollisuuksia ymmärtää ja osaa arvioida ihmisen suhdetta nykyteknologiaan sekä osaa arvioida teknologian vaikutuksia elämäntapaan, yhteiskuntaan ja luonnonympäristön tilaan osaa arvioida teknologian kehittämistä ohjaavia eettisiä, taloudellisia, hyvinvointi- ja tasa-arvonäkökohtia sekä ottaa perustellen kantaa teknologisiin vaihtoehtoihin ymmärtää teknologian ja talouden vuorovaikutusta sekä osaa arvioida teknologisten vaihtoehtojen vaikutusta työn sisältöön ja työllistymiseen oppii yrittäjyyttä ja tutustuu paikalliseen työelämään. Aihekokonaisuuden tulee ohjata opiskelija pohtimaan teknologian kehittämistä suhteessa yhteiskunnallisiin muutoksiin historiallisista, ajankohtaisista ja tulevaisuuden näkökulmista. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään, käyttämään ja hallitsemaan teknologiaa. Hänen on opittava teknologian kehittämistyöhön kuuluvaa innovatiivisuutta ja ongelmanratkaisutaitoja. Hänen tulee oppia tarkastelemaan teknologian arvolähtökohtia ja seurannaisvaikutuksia. Nykyihmisen riippuvuutta teknologiasta tulee tutkia ja pohtia yksilön, työelämän ja vapaa-ajan kysymyksinä. Erityisesti kiinnitetään huomiota ihmisen perustarpeiden näkökulmasta välttämättömään ja ei-välttämättömään teknologiaan. Opiskelijaa kannustetaan ottamaan kantaa teknologian kehittämiseen sekä osallistumaan yksilönä ja kansalaisyhteiskunnan jäsenenä sitä koskevaan päätöksentekoon. Aihekokonaisuuteen liittyviä kysymyksiä konkretisoidaan tutustumalla eri alojen teknologioihin. Näitä ovat esimerkiksi hyvinvointi ja terveys, informaatio ja viestintä, muotoilu ja musiikki, ympäristönsuojelu, energiantuotanto, liikenne sekä maa- ja metsätalous. Erilaiset projektit tukevat tätä aihekokonaisuutta, samoin kansainväliset toiminnot ja eri tahojen kanssa kansainvälisesti järjestetyt metsätapahtumat. Maaseutuyrittäjyyteen tutustuminen, Puolangan lukion viestintäpainotteisuus ja oman paikkakunnan yrittäjyyteen paneutuminen edistävät myös teknologian aihekokonaisuutta. Kajaanin yliopistokeskuksen ja Kainuun ammattikorkeakoulun tarjontaan sekä elintarvikelaboratorion, erilaisten polisten, mekaanisen puunjalostuksen ja alkutuotannon toimintaan tutustutaan. Kunnan teknologiset ratkaisut ja yleensä moninainen teknologian hyödyntäminen tulee olla opiskelijoiden tiedossa ammatinvalinnan laajuutta ajatellen. Kunnalliset korostukset: monimuoto-opiskelun hyödyntäminen lukio-opiskelussa Viestintä- ja mediaosaaminen Lukio-opetuksen tulee tarjota opiskelijalle opetusta ja toimintamuotoja, joiden avulla hän syventää ymmärrystään median keskeisestä asemasta ja merkityksestä kulttuurissamme. Lukion tulee vahvistaa opiskelijan aktiivista suhdetta mediaan ja valmiutta vuorovaikutukseen sekä yhteistyötä paikallisen/alueellisen median kanssa. 22

Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään mediavaikutuksia, median roolia viihdyttäjänä ja elämysten antajana, tiedon välittäjänä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana, käyttäytymismallien ja yhteisöllisyyden kokemusten tarjoajana sekä maailman- ja minäkuvan muokkaajana. Opiskelija havainnoi ja erittelee kriittisesti median kuvaaman maailman suhdetta todellisuuteen. Opiskelija oppii huolehtimaan yksityisyyden suojastaan, turvallisuudestaan ja tietoturvastaan liikkuessaan mediaympäristöissä. Tavoitteena on, että opiskelija saa riittävät viestien tulkinta- ja vastaanottotaidot: hän oppii mediakriittisyyttä valinnoissa ja mediatekstien tulkinnoissa sekä kuluttajan tarvitsemia yhteiskunnallisia tietoja ja taitoja osaa käsitellä eettisiä ja esteettisiä kysymyksiä: hän oppii vastuuta median sisällöntuottamisessa, käytössä ja mediakäyttäytymisessään saa paremmat vuorovaikutus-, viestintä- ja vaikuttamistaidot pystyy tuottamaan mediatekstejä ja monipuolistamaan ilmaisullista osaamistaan tuottaessaan itse mediatekstien sisältöjä ja välittäessään niitä tottuu käyttämään mediaa opiskelun välineenä ja opiskeluympäristönä, harjaantuu käyttämään mediaa opiskeluun liittyvissä vuorovaikutustilanteissa sekä tiedonhankinnassa ja -välittämisessä tuntee median toimintaan vaikuttavia taloudellisia ja yhteiskunnallisia tekijöitä saa tietoa viestintäalasta, mediatuotannosta ja tekijänoikeuksista. 5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus 5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta. Äidinkielen myötä ihminen omaksuu yhteisönsä kulttuurin ja rakentaa omaa identiteettiään. Tämä mahdollistaa sosiaalisen vuorovaikutuksen sekä kulttuurin jatkuvuuden ja sen kehittämisen. Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Se saa sisältöjä kieli-, kirjallisuus- ja viestintätieteistä sekä kulttuurin tutkimuksesta. Kielen, kirjallisuuden ja viestinnän tietoja sekä lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja opitaan erilaisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus opastaa arvostamaan omaa kulttuuria ja kieltä. Oppiaine ohjaa monikulttuurisuuden ja monikielisyyden ymmärtämiseen ja kielelliseen ja kulttuuriseen suvaitsevaisuuteen. Lukion kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on kaunokirjallisuuden ymmärtäminen, tekstien eritteleminen ja tulkitseminen eri näkökulmista. Kaunokirjallisuus tarjoaa 23