TYÖELÄMÄLÄHTÖISTEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN ARVIOINTIKRITEERISTÖ AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN

TYÖELÄMÄLÄHTÖISTEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN ARVIOINTIKRITEERISTÖ AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN Työelämälähtöisillä oppimisympäristöillä tarkoitetaan kaikkia ammatillisen kasvun ympäristöjä, joissa opiskelija hankkii ja näyttää ammattiosaamistaan. Keskeiset oppimisympäristöjen kehittämisen arviointikohteet: 1. Kehittämishanke 2. Opiskelijalähtöisyys ja yksilölliset opintopolut (henkilökohtaistamisen mahdollisuudet, terveys- ja turvallisuus, henkinen hyvinvointi) 3. Työelämälähtöisyys / tutkinnon perusteet 4. Pedagoginen kehittämistoiminta 5. Työssäoppiminen 6. Oppimisen ja osaamisen arviointi ja ammattiosaamisen näytöt 7. Oppimisympäristön turvallisuus ja resurssit

OHJE OPPIMISYMPÄRISTÖN ARVIOIJALLE: 1. Tutustu kriteeristössä mainittuihin arviointikohteisiin ja kriteereihin. 2. Perehdy arvioinnin kohteena olevasta oppimisympäristöstä ennakkoon toimitettuun aineistoon. 3. Mieti, keneltä ja millaista lisätietoa tarvitset, jotta pystyt arvioimaan oppimisympäristöä siten, että arvio on oikeudenmukainen. Huom! Arvioinnista kirjoitetaan sanallinen palauteraportti, johon kootaan oppimisympäristön keskeiset vahvuudet, kehittämiskohteet, mahdollisuudet ja uhat. Kaikkia kriteerejä ei siis tarvitse käyttää. 4. Muotoile tarkentavat lisäkysymykset, jotka esität opiskelijoiden, työelämän edustajien ja oppilaitoksen edustajien haastatteluissa. 5. Tee lopullinen arvio pohjautuen dokumentaatioon, haastatteluihin ja havainnointiin. 6. Vertaiskäynnin päätteeksi arvioijat kokoontuvat yhteiseen palaveriin, jossa arvioijien muistiinpanojen ja yhteisen keskustelun pohjalta kootaan lopullinen palauteraportti, joka annetaan kehittäjille yhteisessä palautetilaisuudessa.

ARVIOINTIKOHTEET JA KRITEERIT Arvio 1 = ei toteudu, 2=toteutuu joskus/kehitettävää, 3= toteutuu useimmiten/erinomainen 1. KEHITTÄMISHANKE 1 2 3 1.1 Kehittämishankkeen suunnittelu 1.1.1 Eri osapuolilla on ollut mahdollisuus osallistua kehittämishankkeen suunnitteluun. (mm. työelämä, organisaation johto, yhteistyö oppilaitokset, muut hankkeet) 1.1.2 Kehittämisen tarve on kartoitettu eri osapuolten näkökulmista. (mm. opiskelija, opettaja, työelämä, organisaatio) 1.1.3 Kehittämisen edellytykset ja mahdollisuudet on kartoitettu eri osapuolten näkökulmasta. (mm. opiskelija, opettaja, työelämä, organisaation johto) 1.1.4 Kehittämishankkeen toimijoiden resurssitarve on kartoitettu. (osaaminen, laitteet, tuki- ja ohjauspalvelut, täydennyskoulutuksen tarve) 1.1.5 Kehittämishanke on suunniteltu työelämälähtöiseksi. (Miten työelämälähtöisyys on suunniteltu?) 1.1.6 Kehittämishankkeelle on laadittu kirjallisesti tarkoituksenmukaiset ja saavutettavissa olevat tavoitteet. 1.1.7 Kehittämishankkeelle on laadittu tarkoituksenmukaiset laatumittarit tavoitteiden toteutumisen seuraamiseksi. 1.1.8 Kehittämishankkeessa tavoiteltavalle mallille on laadittu käyttöönotto- ja levittämissuunnitelma. 1.1.9 Kehittämishankkeelle on suunniteltu avoin verkkoympäristö, jonka kautta hankkeen tuotokset ovat kaikkien käytössä. (www- osoite?) 1.2 Kehittämishankkeen toteutus 1.2.1 Kehitetty toimintamalli on tukenut opintojen loppuun suorittamista ja on ehkäissyt opintojen keskeyttämistä. 1.2.2 Kehittämishankkeesta on tiedotettu riittävästi eri osapuolia. (sisäinen ja ulkoinen tiedotus, miten?) Tämän hetkinen tilanne ja tavoitetila Yritysyhteistyö ja hankeyhteistyö. Opiskeljoiden ja työelämän kontaktien hyödyntäminen. Työelämälähtöiset SOME- ratkaisut, SOME yrityskartoitus. Käyttöönotto ja levittäminen suunnitella hankkeen jälkeen. Opefoorumi, PSK:n www- sivu Hankala arvioida vielä tässä vaiheessa. Mahdollista arvioida myöhemmin. Sisäinen tiedotus, suunnitelmat, tehtävälistaukset, aikataulutus. Ulkoinen: hankeyhteistyö, OPH

1.2.3 Kehittämishanke toteutuu suunnitelman mukaisesti ja aikataulussa. (mm. pilotointi, Aikataulua päivitetty. Hanke on aikataulussa. mallintaminen, levittäminen) 1.2.4 Kehittämishankkeen toteutumista suunnitelman mukaan seurataan ja tarvittaessa Jatkuva seuranta. Välituloksien katselmointi muutetaan. 1.2.5 Kehittämishankkeessa työelämälähtöisyys toteutuu tarkoituksenmukaisesti. Yrityskartoitus ja SOME strategia. (Miten työelämälähtöisyys toteutuu?) 1.2.6 Kehittämishanke tukee monipuolisesti tutkinnon perusteiden toteutumista. Toteutuu osittain hyvin. Vanhustyöhön suunnattu SOME kurssi ja muut koulutukset. 1.2.7 Kehittämishankkeessa tuotettuja toimintamalleja hyödynnetään koulutuksen järjestäjän Edellä mainitut kurssit ja niistä saadut kokemukset opetussuunnitelmatyössä. huomioidaan opetussuunnitelmatyössä. 1.2.8 Ohjeet, prosessikuvaukset ja viestintäsuunnitelma on toteutettu toimijoiden näkökulmista. Ne ovat helposti luettavat ja ymmärrettävät. 1.2.9 Kehittämishankkeen tuotos on mallinnettu. 1.2.10 Hankkeessa kehitetyssä mallissa on kuvattu eri osapuolten tehtävät, työnjako ja Hankkeen alkuvaiheessa suunniteltu ja resurssoitu resurssitarve. 1.2.11 Kehittämishankkeen malli on otettu käyttöön osaksi organisaation toimintaa. Ei vielä tässä vaiheessa, mutta myöhemmin huomioidaan omassa toiminnassa. 1.2.12 Kehitettävä malli on siirrettävissä muiden organisaatioiden käyttöön ja sen käyttöönoton mahdollisuudesta on tiedotettu. 1.2.13 Yhteistyö suunniteltujen yhteistyötahojen kanssa on toteutunut suunnitelman mukaisesti. Nappiparisto hankkeen verkostoitumisesta hyviä kokemuksia. 1.3 Kehittämishankkeen laadun varmistaminen 1.3.1 Kehittämishankkeen toteutumisesta pyydetään palautetta eri osapuolilta. (mm. opiskelijat, opettajat, työelämä, organisaation johto) Hankkeen aikana palautekeskustelut eri osapuolten kanssa. 1.3.2 Kehittämishankkeessa palautteenkeruu on suunnitelmallista ja säännöllistä. (Miten ja kuinka usein?) Hankkeen välivaiheita on katselmoitu, kerätty palautetta ja kokemuksia. 1.3.3 Saatua palautetta käytetään hyödyksi oppimisympäristöjen edelleen kehittämisessä. Etäohjauksen ja opetuksen kehittäminen jatkossa keskeistä. 1.3.4 Saatua palautetta käytetään hyödyksi työelämälähtöisyyden edelleen kehittämisessä. Työelämäyhteistyön kehittäminen. Olemassaolevat ja uudet kontaktit. 1.3.5 Saatua palautetta käytetään hyödyksi organisaation edelleen kehittämisessä. SOME osaamisen ja verkostojen hyödyntäminen

1.4 Jatkuva kehittämistoiminta 1.4.1 Kehittämisehdotuksia laaditaan palautteisiin perustuen. Mahdollisia jatkohankkeita harkitaan. 1.4.2 Kehittämisehdotukset kootaan ja laaditaan toimintasuunnitelma. 1.4.3 Koulutuksen järjestäjällä on olemassa dokumentoitu toimintamalli, jolla syntyneet innovaatiot viedään osaksi normaalia toimintaa ja tiedotetaan omassa organisaatiossa. Ohjeistukset liittyen etäratkaisujen hyödyntämiseen opetuksessa ja ohjauksessa 1.4.4 Kehittämistoiminnasta tiedotetaan yhteistyötahoja ja verkostoja. 1.4.5 Pedagogiset ja tekniset tukipalvelut mahdollistavat uusien innovaatioiden vakiintumisen osaksi arkea on mahdollista. Mahdollisuuksia kehittää yksilön työskentelyä on olemassa. ARVIOINTIKOHTEET JA KRITEERIT Arvio 1 = ei toteudu, 2=toteutuu joskus/kehitettävää, 3= toteutuu useimmiten/erinomainen 2. OPISKELIJALÄHTÖISYYS JA YKSILÖLLISET OPINTOPOLUT 1 2 3 Tämän hetkinen tilanne ja kehittämissuunnitelma 2.1 Mahdollistaako oppimisympäristö/malli yksilö- ja/tai ryhmäkohtaisen suunnittelun? Verkkoalustat + ohjaustyökalut ryhmäkoht. (mm. erityisopiskelijat) 2.2 Opiskelijoiden lähtökohdat ja valmiudet on selvitetty. (osaaminen, tiedot, oppimisvalmiudet, Hakeutumisvaiheen hlökohtaistaminen henkilökohtainen tilanne) 2.3 Opiskelijat osallistuvat oppimisympäristön kehittämiseen. Some ympäristöt, facebook, youtube ym. Miten? 2.4 Opiskelijoilla on valittavana vaihtoehtoisia tapoja opintojensa suorittamiseen omista Työelämälähtöinen oppiminen, verkon tavoitteistaan ja lähtökohdistaan käsin. hyödyntäminen 2.5 Opiskelijat ovat selvillä oppimisympäristössä tapahtuvan oppimisen tavoitteista. Hlö.kohtaista ohjausta eri tavoin. 2.6 Opiskelijat ovat selvillä oppimisympäristössä tapahtuvan oppimisen arvioinnista. Kriteerit määritelty ja tiedossa. 2.7 Opiskelijat ovat selvillä eri oppimisympäristöissä tapahtuvan oppimisen/opintojen Toteutus ja materiaali ja käytännöt tiedossa. toteutuksesta. 2.8 Opettajat ja oppimisen tukipalvelujen henkilöstö osaa tarjota yksilöllistä opintopolkua Hlö.kohtaistamisen avulla.

mahdollisuutena opiskelijalle. 2.9 Opettajat ja oppimisen tukipalvelujen henkilöstö tuntee oppimisympäristöjen mahdollisuudet ja edellytykset riittävän hyvin. 2.10 Opettajat ja oppimisen tukipalvelujen henkilöstö osaa ohjata opiskelijoita työelämälähtöiseen oppimiseen liittyvissä kysymyksissä. 2.11 Käytössä olevat HOPS/HOJKS- lomakkeet mahdollistavat opintojen yksilöllisen suunnittelun ja suunnitelman kirjaamisen. 2.12 Kullekin opiskelijalle laaditaan HOPS/HOJKS opiskelijan omista tarpeistaan ja lähtökohdistaan käsin. (esim. erityisen tuen tarve/lahjakkaat opiskelijat) Monipuolinen oppimisympäristön käyttö Neuvonta ja tuki tarvittaessa Toteutuu yksilöllisesti Huomioimme tarvittaessa opiskeloiden erityistarpeet. 2.13 Kaikki osapuolet ovat selvillä opiskelijan henkilökohtaisista tavoitteista, edellytyksistä ja valmiuksista opintoihin/oppimisympäristöihin liittyen. 2.14 HOPSia arvioidaan ja päivitetään säännöllisesti/tarpeen mukaan. Päivitetään tarvittaessa 2.15 Kehitettyjen oppimisympäristöjen/mallien myötä opiskelijoiden opintopolut ovat yksilöllistyneet. Ryhmäkohtaisesti huomioidaan erilaiset toimintamallit. ARVIOINTIKOHTEET JA KRITEERIT Arvio 1 = ei toteudu, 2=toteutuu joskus/kehitettävää, 3= toteutuu useimmiten/erinomainen 3. TYÖELÄMÄLÄHTÖISYYS / TUTKINNON PERUSTEET 1 2 3 3.1 Oppimisympäristö suunnitellaan/soveltuu työelämälähtöisesti tutkinnon perusteiden mukaisiin työtehtäväkokonaisuuksiin. (työprosessit, työmenetelmät, välineet, materiaalit sekä tiedonhallinta) 3.2 Työelämän edustajat tuntevat opiskelijan tavoitteet ja sisällöt. (vrt tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimukset) 3.3 Oppimisympäristö tarjoaa paikan asiantuntijakohtaamisille (suora keskusteluyhteys työelämään). Opiskelija saa palautetta ja ohjausta oppimistilanteissa työelämän edustajilta. 3.4 Yhteistyössä mukava olevat työelämän edustajat tietävät mitä heiltä odotetaan Tämän hetkinen tilanne ja kehittämissuunnitelma Yritysyhteistyö oppimisympäristöjen ja koulutusmateriaalien suunnittelussa. Työelämän edustajat ovat kehittämässä koulutuksien sisältöä. Opiskelijat saavat suoraa palautetta työelämän edustajilta.

oppimisympäristöön/malliin liittyen. 3.5 Työelämäyhteistyössä huomioidaan työelämän tarpeet ja mahdollisuudet. 3.6 Oppimisympäristöt tukevat työelämätaitojen kehittymistä. ARVIOINTIKOHTEET JA KRITEERIT Arvio 1 = ei toteudu, 2=toteutuu joskus/kehitettävää, 3= toteutuu useimmiten/erinomainen 4. PEDAGOGINEN KEHITTÄMISTOIMINTA 1 2 3 4.1 Opetusjärjestelyt ja oppimisympäristöt Tämän hetkinen tilanne ja kehittämissuunnitelma 4.1.1 Oppimisympäristöjen suunnitteluun ja kehittämiseen on varattu riittävästi aikaa. Pyritään kehittämään muun työn ohessa 4.1.2 Oppimisympäristöt on suunniteltu siten, että ne mahdollistavat opiskelijoille erilaisia tapoja oppia. Oppimisympäristössä rajalliset mahdollisuudet. Etäohjauksessa mahdollista 4.1.3 Oppimisympäristöt on suunniteltu siten, että opiskelijalla on mahdollisuus osoittaa ja Oppimisen arviointi oppimisympäristössä rajallista. arvioida oppimistaan eri tavoin. 4.1.4 Oppimisympäristö mahdollistaa ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien edellyttämän Koulutuksessa ja ohjauksessa hyödynnetään osaamisen saavuttamisen. oppimisympäristöä. 4.1.5 Erilaisissa oppimisympäristöissä tapahtuvan oppimisen rytmitys ja aikataulutus on mielekäs. Aikataulutuksessa kehittämisen varaa. 4.1.6 Erilaisissa oppimisympäristöissä opitaan ne asiat, jotka on tarkoituksen mukaista oppia siellä. (työpaikka, oppilaitos, verkkoympäristö, jne.) 4.1.7 Erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen lisää opintojen valinnaisuutta. Valinnaisia etra opintoja verkkoympäristössä. 4.1.8 Oppimisympäristö mahdollistaa elinikäisen oppimisen avaintaitojen kehittymisen. 4.1.9 Oppimisympäristön tuomaa lisäarvoa oppimiseen arvioidaan suunnitelmallisesti. 4.1.10 Oppimisympäristö mahdollistaa työvaltaisten opetus- ja opiskelumenetelmien hyödyntämisen ja kehittämisen. 4.2 Ohjaus ja opetusmenetelmät 4.2.1 Opetuksessa ja ohjauksessa käytetään vaihtoehtoisia välineitä ja menetelmiä. Luokka-, etä-, labraopetus 4.2.2 Ohjauksen ja perehdytyksen työkalujen käyttö on suunniteltu eri toimijoiden näkökulmat huomioiden.

4.2.3 Opettajat ovat saaneet riittävästi perehdytystä ja osaavat käyttää ohjauksen kanavia monipuolisesti ja tehokkaasti. (esim. verkko- ohjausympäristö) 4.2.4 Opiskelijat ovat saaneet riittävästi perehdytystä ja osaavat käyttää ohjauksen kanavia monipuolisesti ja tehokkaasti. (esim. verkko- ohjausympäristö) 4.2.5 Työelämän edustajat ovat saaneet riittävästi perehdytystä ja osaavat käyttää ohjauksen kanavia monipuolisesti ja tehokkaasti. (esim. verkko- ohjausympäristö) 4.2.6 Ohjaussuunnitelma sisältää opetuksen ja ohjauksen tavoitteet, kohteet, menetelmät ja aikataulutukset eri oppimisympäristöissä. 4.2.7 Opiskelijan opetukseen, ohjaukseen ja arviointiin on varattu riittävästi aikaa eri ympäristöissä. 4.2.8 Elinikäisen oppimisen avaintaidot ovat osana oppimisympäristöä. (mm. vuorovaikutustaidot, eettisyys, turvallisuus, aktiivinen kansalainen, yrittäjyys ) 4.3 Pedagoginen johtaminen 4.3.1 Organisaatio johto mahdollistaa ja tukee toiminnallaan oppimisympäristöjen suunnittelua, hallintaa ja kehittämistä. 4.3.2 Työnjako, lukujärjestys ja muut organisatoriset ratkaisut tukevat opettajien mahdollisuuksia toteuttaa erilaisissa oppimisympäristöissä suunnittelu-, ohjaus- ja arviointityötä. Ohjausta voisi tarjota monipuolisemmin. Mahdollisuus käyttää useita kanavia. Opiskejat käyttävät muutamia kanavia. Perehdyttämisessä kehittettävää Suunnitellaan kurssikohtaisesti. Resursseja ohjaukseen voisi olla lisää Pyritään järjestämään aikaa oppimisympäristöjen kehittämiseen. Jaetaan resursseja kuormituksen mukaan. 4.3.3 Pedagoginen johtaminen on osa organisaation strategista toimintaa. 4.3.4 Pedagoginen johtaminen on kuvattu. (roolit, tehtävät, tavoitteet, laadunhallinta) Joiltakin osin henkilöstöstrategiassa 4.3.5 Elinikäisen oppimisen periaatteita noudatetaan koko organisaation toiminnassa. (mm. jatkuva parantaminen, osaamisen kehittäminen ja uusintaminen, ennakointi ja kestävät toimintatavat, kehitys) 4.3.6 Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmat on laadittu työelämälähtöisesti, aitojen työelämän prosessien mukaan. 4.3.7 Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma vastaa aitoja työelämän prosesseja ja kokonaisuuksia.

ARVIOINTIKOHTEET JA KRITEERIT Arvio 1 = ei toteudu, 2=toteutuu joskus/kehitettävää, 3= toteutuu useimmiten/erinomainen Tämän hetkinen tilanne ja kehittämissuunnitelma 5. TYÖSSÄOPPIMINEN 1 2 3 5.1 Työpaikkaohjaajien tuentarve työssäoppimisessa on kartoitettu. On pyritty selvittämään tuen tarve 5.2 Opettajalle on varattu riittävästi aikaa yhteistyöhön työelämän edustajien kanssa. 5.3 Työelämän edustajat ovat tietoisia työssäoppimisen tavoitteista. 5.4 Työelämän edustajilla on riittävästi tietoa opetussuunnitelman sisällöstä ja rakenteesta. Työelämän edustajat mukana kehittämässä. 5.5 Työelämän edustajille on tarjolla riittävästi tukea mahdollisissa opiskelijaan tai häneen Tukea on tarjolla. Tukea voitaisiin pyytää oppimiseensa liittyviin haasteisiin. enemmänkin. 5.6 Työpaikkaohjaajilla on riittävästi aikaa ohjata opiskelijoita työssäoppimispaikalla. Ohjaajien omat kiireet vaikuttavat jossain määrin. 5.7 Työpaikkaohjaajille on tarjottu työpaikkaohjaajakoulutusta. Pyritään ohjeistamaan. Ei varsinaisesti koulutusta. 5.8 Työpaikkaohjaajat ovat voineet vaikuttaa työpaikkaohjaajakoulutuksen sisältöön ja toteutustapaan. (Miten?) 5.9 Työpaikkaohjaajat ovat osallistuneet työpaikkaohjaajakoulutukseen. 5.10 Työssäoppiminen mahdollistaa ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien suorittamisen. Tutkinnon osat suoritetaan työssäoppimispaikalla 5.11 Työssäoppiminen on mahdollista toteuttaa yksilöllisen opintopolun mukaisesti. (mm. laajuus, Opiskelijoilla on mahdollista mennä rytmitys, erityisen tuen tarve, opintojen eri sisältöjen integrointi) työssäoppimisjaksolle joustavasti. 5.12 Työssäoppimisessa kerätään palaute ja sitä käytetään hyödyksi kehittämisessä. Työpaikkavierailut ja palautekeskustelu 5.13 Työpaikkarekisteriä hyödynnetään työssäoppimispaikkojen valinnassa. Yhteistyöyritysten tehokas hyödyntäminen 5.14 Työssäoppimisen ohjauksessa ja arvioinnissa käytetään monipuolisesti erilaisia menetelmiä ja työkaluja. (mm. sosiaalinen media) Bloqit (työpäiväkirjat) ja oppimisympäristö.

ARVIOINTIKOHTEET JA KRITEERIT 6. OPPIMISEN JA OSAAMISEN ARVIOINTI JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT Työelämälähtöisillä oppimisympäristöillä tarkoitetaan kaikkia ammatillisen kasvun ympäristöjä, joissa opiskelija hankkii ja näyttää ammattiosaamistaan. Hyödynnä alla olevia avaavia kysymyksiä, kun teet arviointia dokumenttien perusteella sekä suunnitellessasi tarkentavia lisäkysymyksiä vertaiskäynnin keskusteluja ja haastatteluja varten. Toteutuminen 1 = ei toteudu, 2=toteutuu joskus/kehitettävää, 3= toteutuu useimmiten/erinomainen 1 2 3 Kehittämistarve ja suunnitelma Kommentit, havainnot, puutteet, kehittämisehdotukset jne. Kirjaa myös lyhyesti, perustuuko arvio haastatteluun vai dokumentaatioon ja mainitse mihin. 6.1 Oppimisympäristö on suunniteltu siten, että opiskelijalla on mahdollisuus osoittaa ja arvioida oppimistaan eri tavoin. 6.2 Työelämän edustajia perehdytetään opiskelijan arvioinnin periaatteisiin ja niiden soveltamiseen. 6.3 Opiskelija saa palautetta oppimistilanteissa vertaisilta (opiskelijakollegat), opettajat ja työelämän edustajat. 6.4 Oppimisen arviointi on suunniteltu siten, että se motivoi ja kannustaa opiskelijaa. 6.5 Opiskelija arvioi omaa oppimistaan ja osaamistaan. Miten? Tutkinnon suorittajan työtehtävät on valikoitu tutkinnon suorittamista ajatellen. Miten tiedotetaan? Työpaikkavierailut ja hlö.kohtaistamis- Käynnit. - Miten ja milloin palautetta on saatu? - Onko palaute ollut motivoivaa ja kannustavaa? Yleensä motivoivaa ja kannustavaa - Miten? Opiskelijat odottavat palautetta opiskelijoilta. Miten? Missä vaiheissa? Välipalautteet, loppupalaute Joidenkin työtehtävien suorittaminen työpaikalla voi olla haastavaa. Perehdyttämiseen voisi olla hieman enemmän resursseja. Opiskelijat haluavat antaa palautetta oppimastaan ja osaamisestaan.

6.6 Opetuksessa ohjataan opiskelijoita arvioimaan itseään arviointikriteeristön ja tutkinnon perusteiden mukaisesti. 6.7 Näyttöjen dokumentaatioon liittyvät materiaalit ja ohjeet ovat saatavilla eri oppimisympäristöissä. 6.8 Oppimisympäristöt ja kehitetyt toimintamallit mahdollistavat ja tukevat näyttöjen antamista aidoissa työympäristöissä. 6.9 Verkko- oppimisympäristössä on avoimesti saatavilla hyvät ohjeet arvioinnista ja sen dokumentoinnista eri toimijoille. 6.10 Näyttödokumentaation palautuksessa/jakelussa hyödynnetään verkko- oppimisympäristöjä. Opiskelijoidan kanssa käydään läpi arviointkriteerit Oppimisympäristön kautta saatavissa Tutkinnot suoritetaan työpaikalla Ohjeistusta arviointiin liityen on saatavilla. Käytetään Verkko- oppimisympäristöä, bloqeja ja verkkotallennusympäristöjä. Arviointikriteeristö vastaa tutkinnon perusteita Dokumentoinnissa vaihtelevia käytäntöä.

ARVIOINTIKOHTEE T JA KRITEERIT 7. OPPIMISYMPÄRISTÖN TURVALLISUUS JA RESURSSIT 7.1 Oppimisympäristöjen vaarojen kartoitus ja riskien arviointi on tehty. 7.2 Opiskelijat on perehdytetty omaa ammattialaa koskeviin turvallisuusohjeisiin. 7.3 Opiskelija on perehdytetty oppimisympäristönä toimivan työpaikan työturvallisuusohjeisiin. 7.4 Oppimisympäristöissä on huomioitu nuoren työntekijän suojelu ja sitä koskevat määräykset, lupa- asiat ja ilmoittamisvelvollisuus. 7.5 Oppimisympäristöjen välineet, varusteet ja laitteet ovat ajanmukaisia, turvallisia ja toimivia. Välineitä on riittävästi kaikille. Työelämälähtöisillä oppimisympäristöillä tarkoitetaan kaikkia ammatillisen kasvun ympäristöjä, joissa opiskelija hankkii ja näyttää ammattiosaamistaan. Hyödynnä alla olevia avaavia kysymyksiä, kun teet arviointia dokumenttien perusteella sekä suunnitellessasi tarkentavia lisäkysymyksiä vertaiskäynnin keskusteluja ja haastatteluja varten. Miten? Milloin? Turvallisuussuunnitelmassa huomioitu Ammattialaan liittyviä turvallisuusasioita opiskelijoille. Ks. Alakohtaiset turvallisuusoppaat Millaisia välineitä ja työkaluja on mahdollista käyttää? Onko selkeät käyttö- ja huolto- ohjeet? Toteutuminen 1 = ei toteudu, 2=toteutuu joskus/kehitettävää, 3= toteutuu useimmiten/erinomainen 1 2 3 Kehittämistarve ja suunnitelma Kommentit, havainnot, puutteet, kehittämisehdotukset jne. Kirjaa myös lyhyesti, perustuuko arvio haastatteluun vai dokumentaatioon ja mainitse mihin. Suunnitelmaa ylläpidetään Opiskelijoiden perehdyttämistä voisi kehittää

7.6 Opiskelijalla on käytettävissään opittavan asian oppimisen edellyttämät tiedot, aineistot ja välineet. 7.7 Opettajilla ja opiskelijoilla on mahdollisuus hyödyntää opetuksessa, oppimisessa ja ohjauksessa henkilökohtaisesti hankkimiaan laitteita. 7.8 Tieto- ja viestintäteknologiaan sekä tietoturvaan liittyvät asiat on huomioitu. Oppimisympäristöissä toimivat ovat sopineet ja tuntevat sähköisen viestinnän pelisäännöt ja tietoturvaan liittyvät asiat. Aineistot ja välineet ovat ajantasalla Ei ole tarvetta käyttää henkilökohtaisia laitteita. Miten? Henkilöstö ja opiskelijat ajan tasalla. Opiskelijoilla rajatut käyttöoikeudet. 7.9 Oppimisympäristö mahdollistaa monipuolisen vuorovaikutuksen ja alakohtaisen asiantuntijuuden jakamisen yhteistyössä työelämän kanssa. 7.10 Oppimisympäristöjen turvallisuuteen ja toimivuuteen liittyvät tukipalvelut on organisoitu siten, että ne ovat oppimisympäristössä toimivien saatavilla ja käytettävissä. Miten? Työelämän arvioijat hyödyntävät tutkinnon arviointiin liittyvää materiaalia - Miten? Mitä? Tukipalvelut apuna oppimisympäristön kehittämisessä. Työyhteisössä eroja käytännön tasolla.

Kriteerien työstössä hyödynnettyjä aineistoja: Ammatillisten tutkintojen perusteet Oppimisympäristöjen kehittäminen - asiantuntijakoulutuksen WIKI (perustaja Pasi Silander) http://oppimisymparistowiki.wikispaces.com/ Leena Vainion artikkeli: Blended learning sulautuvaa oppimista http://portal.hamk.fi/portal/page/portal/hamk/tutkimus_ja_kehitys/valtakunnalliset_verkostohankkeet/ylempi_amk_tutkinto/artikkelipankk i/teemat/opetuksen_toteutus/tab/blended%20learning%20- %20monimuotoista%20verkko- opetuksen%20hy%c3%b6dynt%c3%a4 Verkko- ohjauksen käsikirja (Hanne Koli 2008), Oy Finn Lectura ab Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön täydennysmateriaali www.edu.fi/kenguru PAREMPI OPPIA YHDESSÄ - Tukea etwinning- hankkeesta - julkaisu http://www.oph.fi/julkaisut/2008/parempi_oppia_yhdessa.pdf Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit (ammatillinen koulutus) OKKA- säätiö, Suomen ympäristöopisto SYKLI, Eco- One Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus (2008) http://www.oph.fi/prime118/prime144.asp Katso lisää: http://ammatillisetoppimisymparistot.wikispaces.com/vertaisarviointi