YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN TAPAUSKOHTAISTA SOVELTAMISTA KOSKEVA PÄÄTÖS

PÄÄTÖS HAMELY/17/07.04/2012 Häme Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue 8.6.2012 Jakelun mukaan Maa-ainesten ottohanke Hausjärven Sarvinummen alueella YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN TAPAUSKOHTAISTA SOVELTAMISTA KOSKEVA PÄÄTÖS 1. HANKETIEDOT Hanke Hankkeesta vastaava Hankkeen kuvaus Maa-ainesten ottaminen Hausjärven kunnan Kurun kylässä tilalla Sarvinummi 3:56. Rudus Oy Hankkeesta vastaava hakee Hausjärven ympäristölautakunnalta maaaineslain 4 :n mukaista lupaa maa-ainesten ottoon. Maa-aineslupaa haetaan 10 vuodeksi. Ottamisalueen pinta-ala on 24,9 ha ja otettavan aineksen kokonaismäärä on 1 600 000 m 3 ktr. Alueelta ei ole aiemmin otettu maa-aineksia. Ottoalueen kapean muodon takia ottotoimintaa ei ole tarkoitus jakaa vaiheisiin. Hankkeen maa-ainesten ottosuunnitelman mukaan ottoa mahdollisesti laajennetaan myöhemmässä vaiheessa jonkin verran pohjoiseen ja itään, mikäli maa-aines osoittautuu hyvälaatuiseksi. Hankkeen eteläpuolella olevan toisen toiminnanharjoittajan (NCC Roads Oy) soranottoalue tullee yhtymään tämän suunnitelman mukaisen ottoalueen kanssa. Ottoalueen eteläpuolella olevan ottoalueen ja suunnitelman mukaisen ottoalueen maa-ainesmassat todennäköisesti poistetaan myöhemmin erikseen laadittavan luiskanvaihtosopimuksen mukaisesti. Tällöin alueiden väliin ei jäisi lopputilanteessa kannasta. Maa-ainesten ottotoimintaa suunnitellaan ympärivuotiseksi, mutta toimintaa tulee alueella olemaan todennäköisesti urakkaluonteisesti, riippuen kiviaineksen kysynnästä. Kaivua ja maa-aineksen seulontaa tehdään arkisin klo 7:00 21:00. Valmistuotteiden myyntikuljetuksia on arkipäivisin klo 6:00 22:00. Lauantaisin kuljetuksia saattaa olla satunnaisesti. Ennen ottotoiminnan aloittamista tarvittavalta alueelta poistetaan puusto ja pintamaat, jotka välivarastoidaan ottoalueen reunoille. Pintamaita ei poisteta koko alueelta kerralla, vaan ensi vaiheessa poistetaan ottoalu- HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 025 000 Kirkkokatu 12 www.ely-keskus.fi/hame PL 29, 15141 Lahti Birger Jaarlin katu 15 PL 131, 13101 Hämeenlinna

2 een eteläosan pintamaat tarvittavilta osin ja ottotoiminnan edetessä pintamaita poistetaan lisää. Pintamaan seassa mahdollisesti esiintyvät kivet murskataan ja jalostetaan muun aineksen tapaan valmistuotteiksi. Ympäristölupa murskaukseen haetaan tarvittaessa myöhemmin erikseen. Alueen kannot haketetaan paikan päällä tai ne toimitetaan muualle hyödynnettäväksi. Kantoja ei välivarastoida pidemmiksi ajoiksi alueella. Välivarastoitavat pintamaat tullaan käyttämään mahdollisimman nopeasti hyödyksi maisemoinnin yhteydessä levittämällä niitä takaisin ottoalueen pohjatasolle ja loivennettuihin luiskiin. Maa-ainesten kuljetuksissa tullaan käyttämään ottoalueen eteläpuolella olevaa sorapintaista Voitietä, joka yhtyy Hikiäntiehen (tie nro 290) noin 300 metrin etäisyydellä ottoalueesta. Eteläpuolella oleva toiselle toiminnanharjoittajalle kuuluva ottoalue käyttää kuljetuksissa samaa tietä. Uusia tiejärjestelyjä ei ottosuunnitelman mukaan ole tarpeen rakentaa ottotoimintaa varten. Suunnitelmassa todetaan kuitenkin, että Voitie on tarkoitus siirtää uuteen linjaukseen ottoalueen pohjalle, ja asiasta neuvotellaan myöhemmin tieosuuskunnan kanssa. Hikiäntiellä kuljetukset suuntautuvat sekä pohjoiseen Riihimäen suuntaan että etelään Hyvinkään suuntaan. Kunnasta saadun tiedon mukaan osa kuljetuksista voi tapahtua myös Kuruntietä pitkin Järvenpään suuntaan. Ottosuunnitelman mukaan toiminnan aiheuttaman raskaan liikenteen määrän kohteessa arvioidaan olevan keskimäärin noin 30 raskasta ajoneuvokäyntiä vuorokaudessa (arkisin), mikäli kuormassa on 40 t ja vuotuinen otto on 160 000 m 3 ktr. Suunniteltu ottoalue on metsätalousaluetta, ja ottosuunnitelman mukaan ottotoiminnan jälkeen alue palautuu metsätalousalueeksi. Lopputilanteen luiskat muotoillaan kaltevuuteen 1:3. Ottoalueen länsipuolelle Hikiäntien vastaiselle rajalle jätetään 50 metrin suoja-alue. Ottoalueen eteläosassa otto ulotetaan kiinteistörajaan asti, muualla kiinteistörajoihin jätetään vähintään 10 metriä leveä suojavyöhyke. Pääosin suojavyöhykkeet jätetään 40 250 metrin levyisiksi. 2. ASIAN KÄSITTELY Asian vireille tulo Asia tuli vireille Hausjärven kunnan tiedusteltua ELY-keskukselta, tarvitaanko Rudus Oy:n maa-aineslupahakemuksen mukaisessa hankkeessa mahdollisesti YVA-menettely. Neuvottelut asianomaisten viranomaisten kanssa ELY-keskus järjesti 8.5.2012 neuvottelun, jossa olivat läsnä Hausjärven ympäristönsuojelusta ja kaavoituksesta vastaavat viranhaltijat. Neuvottelusta laadittiin muistio (Dnro HAMELY/17/07.04/2012).

3 Hankkeesta vastaavan kuuleminen ELY-keskus varasi hankkeesta vastaavalle Rudus Oy:lle mahdollisuuden esittää kirjallisesti näkemyksensä asiassa. Rudus Oy:n 4.6.2012 päivätyssä lausunnossa todetaan seuraavaa: YVA-menettelyn tarkoituksena on tuottaa lisätietoa merkittävistä haitallisista ympäristövaikutuksista päätöksentekoa varten. YVA-menettelyssä ei saataisi lisätietoa ottaen huomioon muussa yhteydessä tehdyt selvitykset, joita on tehty paitsi maakuntakaavoituksen yhteydessä myös aiemmassa ja vireillä olevassa lupamenettelyssä sekä muiden hankkeiden lupamenettelyssä. Harkinnanvaraisen YVA-menettelyn tarpeen sisällölliset kriteerit eivät täyty, eli hankkeen ominaisuudet ja sijainti sekä vaikutusten luonne eivät edellytä YVA-menettelyn soveltamista yksittäistapauksessa. Maa-ainesten otolle on myönnetty 15.2.1994 jo kertaalleen 15.3.2004 saakka voimassa ollut lupa. Ottotoimintaa ei silloin käynnistetty, mutta lupa on myönnetty nykyisen maa-aineslain voimassa ollessa. Ottoalueelle on tehty luonnon perustilaselvitys syksyllä 2010. Hakija on tarkistanut pohjaveden pinnankorkeudet pohjavesiputkista. Alueella on tehty lisäselvityksiä uuden ottolupahakemuksen yhteydessä. KHO on 28.12.2007 vahvistanut alueella voimassa olevan maakuntakaavan. Alue ja sen ympäristöä on nykyisten käyttötarkoitusten tai aluevarausten mukaisesti varattu soran ja hiekan ottoalueiksi (EOh). Maakuntakaava on perustunut MRL 9 :n ja 28 :n 3 momentin 4-kohdan mukaisiin selvityksiin. Kaavoitus vastaa ns. suunnitelma YVAmenettelyä, jolloin harkinnanvaraista hanketason YVA-menettelyä pitäisi välttää. Ottolupahakemuksen johdosta kuullaan asianosaisia ja viranomaisia. YVA-menettelyssä ei saada mitään sellaista tietoa, joka ei jo ole tiedossa tai jota lupamenettelyssä hakemusten selvityksillä ja lakisääteisessä kuulemismenettelyssä ei saataisi. Soranotolla ei ole mainittavia kumuloituvia yhteisvaikutuksia. Hankealueen eteläpuolella olevan NCC Roads Oy:n ottotoiminta on päättynyt. Sen eteläpuolella noin 400 metrin etäisyydellä Rudus Oy:n ottoalueesta on vielä toimintaa. Soranotossa käytetään aina neitseellisiä luonnonvaroja, joten se ei ole kriteeri verrattaessa tapauskohtaisesti hankkeen ympäristövaikutuksia pakollista YVA-menettelyä vaativaan hankkeeseen. Soranotossa ei muodostu mainittavasti jätteitä. Kaivannaisjätteet eli pilaantumattomat pysyvät pintamaat käsitellään kaivannaisjätedirektiivin 2006/21/EY ja asetuksen VNA 379/2008 mukaisen kaivannaishuoltosuunnitelman mukaisesti. Maa-aineslain mukainen soranotto ei aiheuta ympäristövaikutuksia. Alueelle ei tarvitse rakentaa uutta tiestöä. Jos alueella jouduttaisiin murskaamaan, siitä aiheutuisi melupäästöjä, mutta murskausmäärät olisivat huomattavan vähäisiä kalliokiviaineksen louhintaan verrattuna. Mahdollisesta murskauksesta tehtäisiin ilmoitus tai tarvittaessa haettaisiin ympäristölupa. Vielä on epäselvää, tarvitseeko maa-ainesta murskata lainkaan. Ottoalue sijaitsee suositusten mukaisen välimatkan päässä häiriintyvistä kohteista. Lähistöllä on noin 10 asuintaloa. Naapu-

4 ruussuhdelain mukaista häiriötä ei aiheudu ottaen huomioon seulan sijainti. Hanke ei ole maisema- tai suojelualueilla, arvokkaiden elinympäristöjen alueella, kulttuuri-, historia- tai arkeologisesti merkittävällä alueella eikä vieressä ole sellaisia. Noin 1 km:n etäisyydellä on harjujensuojeluohjelmaan kuuluva alue (Pässinlukot-Nummenlukot), johon ottoalue ei ole yhteydessä. Ottoalue ei sijaitse luonnon sietokyvyn kannalta erityisen huomioon otettavalla alueella pohjavettä lukuun ottamatta. Ottoalue on noin 1,65 % Kurun varsinaisesta pohjaveden muodostumisalueesta. Soranoton vaikutusalue on suppea, eivätkä vaikutukset ole suuria tai monitahoisia. Vaikutuksia pohjaveteen ei ole käytettäessä hakemuksen mukaisesti parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Soranotto ja siihen liittyvät toiminnat eivät ole jokapäiväisiä. Päätöksenteossa tarvittavien riittävien tietojen hankinta ELY-keskus on käyttänyt päätöksenteossa aineistona mm. 8.5.2012 käytyä kuntaneuvottelua, hankkeesta vastaavan 4.6.2012 toimittamaa lausuntoa sekä mm. seuraavia muita lähteitä: selvitys raskaan liikenteen reittien vaikutusalueella olevan asutuksen määrästä, selvitys kilometrin säteellä hankealueesta olevan asutuksen määrästä, Hausjärven kunnan maa-ainesoton maisema- ja ympäristöselvitys, Rakennetun ympäristön kulttuuriselvitys (KUKUSE) ja kopiot hankealueen lähiympäristössä toimivien muiden yritysten maa-ainesten ottoa koskevista hankehakemuksista. Saatuaan hankkeesta vastaavan lausunnon 4.6.12 ELY-keskus katsoi saaneensa päätöksentekoa varten riittävät tiedot, jonka jälkeen sillä oli YVA-lain 6 :n mukainen enintään yhden kuukauden määräaika tehdä päätös asiassa. 3. YMPÄRISTÖN TILA JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Hankealue sijaitsee Hausjärven kunnan Kurun kylässä Sarvinummen alueella. Alueen länsipuolella kulkee Hikiäntie (tie nro 290), jota pitkin on etäisyyttä etelään Hyvinkäälle noin 8 km ja luoteeseen Riihimäelle noin 11 km. Hikiälle on ottoalueesta etäisyyttä pohjoiseen noin 4 km. Hankealueelta ei ole aikaisemmin otettu maa-aineksia. Hankealueella tapahtuisi sekä maa-ainesten ottoa että seulontaa ja mahdollisesti myös jonkin verran murskausta. Niistä aiheutuu melua ja pölyä, mahdollisesti myös tärinää. Hanke lisää raskasta liikennettä ympäristön tiestöllä. Hankealueen lähin asutus on noin 260 600 metrin etäisyydellä ottoalueen rajasta. Yhden kilometrin säteellä hankealueesta on noin 15 asuintaloa, jotka yhtä lukuun ottamatta sijaitsevat alueen itä/koillispuolella. Kauempana idässä lähinnä Kuruntien varrella on muutakin haja-asutusta. Sen sijaan pohjoisessa, lännessä ja etelässä lähimpään asutukseen on etäisyyttä yli 1,5 km. Hikiäntien varrella pohjoisessa on Hikiän noin 1200 asukkaan taajama.

5 Suunniteltu maa-ainesten ottoalue sijoittuu Kuru-nimiselle I-luokan pohjavesialueelle (0408603). Lähimmät vedenottamot ovat Kurun vedenottamo runsaan kilometrin päässä ottamisalueesta koilliseen, Hikiän tekopohjavesilaitos noin 2,5 km ottamisalueesta pohjoiseen ja Erkylän kartanon vedenottamo noin 2 km ottamisalueesta länteen. Kurun kylän vesihuolto perustunee osin Kurun vedenottamoon ja osin yksityisiin talousvesikaivoihin. Alueelta on valmistunut geologinen rakenneselvitys vuonna 2008 (GTK, 31.1.2008, Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Hausjärvellä Kurun, Peuranpään ja Monnin välisellä alueella). Pohjaveden päävirtaussuunta on muodostuman suuntaisesti koilliseen/pohjoiseen sekä muodostuman keskeltä kohti reunoja. Merkittävimmät pohjaveden purkautumispaikat ovat Sarvenlähde ja Brusilansuon lähteet. Kyseinen pohjavesialueen osa on potentiaalista vedenhankinta-aluetta. Konkreettisia suunnitelmia pohjaveden ottamiseksi alueelta ei ELY-keskuksen tietojen mukaan kuitenkaan tällä hetkellä ole. Maa-ainesten jalostus alueella voi aiheuttaa haitallisten aineiden joutumista pohjaveteen ja vaarantaa alueen pohjaveden laadun. Laajaalainen soran ja hiekan otto voi heikentää pohjaveden laatua sekä lisätä pohjaveden likaantumisriskiä ja pohjaveden pinnan korkeusvaihteluja. Ottamisen pohjavesivaikutukset kasvavat kaivualueen pinta-alan kasvaessa. Maa-ainesten ottohakemuksen liitteenä oli luontoselvitys, jonka pohjana oli lokakuussa 2010 hankealueelle kohdistunut yhden päivän mittainen maastokäynti sekä erilaisia valmiita aineistoja. Selvityksen pohjana käytetyt aineistot oli koottu alueen maakuntakaavasta, kaavoitusta varten tehdyistä luontoselvityksistä, ympäristöhallinnon OIVA-palvelun HERT- TA-tietokannasta ja ympäristöhallinnon Eliölajit-tietojärjestelmästä. Maastokäynnin tarkoituksena oli selvittää alueella esiintyvät luontotyypit sekä mahdollisten suojeltavien tai luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiden luonnonalueiden esiintyminen. Ottoalueelta ei löytynyt sellaisia arvokkaita luontokohteita tai elinympäristöjä, jotka estäisivät suunnitellun ottotoiminnan. Ympäröiviltä alueiltakaan ei tehtyjen selvityksen perusteella löydetty luonnon arvokohteita tai arvokasta lajistoa, joihin maa-ainesten otolla suunnitellulta alueelta todennäköisesti olisi vaikutusta. Selvityksen mukaan melu voi häiritä eläinten liikkumista ja oleskelua lähiympäristössä. Meluhaitan arvioidaan kuitenkin olevan suhteellisen vähäistä. Ihmisen toiminta on muuttanut aluetta ja sen lähiympäristöä suuresti jo nyt. Suunnittelualueen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita. Lähin Natura-alue on Mustasuon alue (FI0305004) noin 2,5 km ottoalueesta kaakkoon. Noin 650 m:n etäisyydellä ottoalueesta pohjoiseen sijaitsee Pässinlukot-Nummenlukot (HSO040038), joka kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan. Hausjärven kunnassa on tuoreehko maa-ainesoton maisema- ja ympäristöselvitys, jossa alue on merkitty aikaisempaan tai nykyiseen ottotoimintaan liittyväksi laajennusalueeksi, jolle voidaan sijoittaa ottotoimin-

6 taa. Alueen itäreunalla kulkee tärkeä reunavyöhyke, joka on maisemaja ympäristöselvityksen mukaan säilytettävä ehyenä. Erkylän kylä sijaitsee noin 2 km hankealueesta kaakkoon. Erkylään käännytään Hikiäntieltä länteen johtavaa Erkyläntietä. Hankealueelta tuleva raskas liikenne ei kunnan edustajien mukaan todennäköisesti käytä ko. tieosuutta kuljetusreittinä. Erkylän kartano ja kulttuurimaisema ovat Rakennetun ympäristön kulttuuriselvityksen (KUKUSE; Hämeen ympäristökeskuksen moniste 95/2005) mukaan osa valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä ja Erkylänjärven etelärannalla sijaitseva vuonna 1857 valmistunut Eskolan koulu on osa valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä ja maakunnallisesti arvokas kohde. Koulu ei ole enää toiminnassa. Suunnitellulta ottoalueelta Hikiäntielle johtava Voitie on Hausjärven pitäjänhistorian mukaan vanha historiallinen pitäjäntie. Hankealueen lähiympäristössä on nykyisin kolme maa-ainesten ottoaluetta: Fescon Oy:n 6,5 ha:n ottoalue hankealueen eteläpuolella. Fescon Oy:n nykyisen ottoalueen ottomäärä on 250 000 m 3 ktr soraa ja hiekkaa ja vuotuinen otto 25 000 m 3 ktr. Maa-aines vähenee ottoalueelta, ja ottolupa päättyy 30.6.2015. Fescon Oy on kuitenkin ostanut nykyisen alueen eteläpuolelta naapuritilasta noin 5 ha:n maa-alueen, joka on liitetty vanhaan tilaan. Ottotoimintaa halutaan jatkaa uudella alueella, johon vanha ottoalue liittyisi ilman rajaluiskaa. Uusi ottoalue on laajuudeltaan 3,81 ha. Ottomäärä on 137 000 m 3 ktr ja vuotuinen otto 13 700 m 3 ktr. Etäisyys Sarvinummen hankkeesta on noin 400 metriä. Alueella on voimassa olevan ottoluvan hakemisen yhteydessä tehty ympäristövaikutusten selvitys. Seepsula Oy:n 22 ha:n ottoalue Huhtainnummella alueen länsipuolella (alueiden välissä tie nro 290). Ottomäärä on 1.800 000 m 3 ktr ja vuotuinen otto 120 000 m 3 ktr. Ottolupa päättyy 31.5.2018. Seepsula Oy:llä on alueella ympäristölupa murskaukseen ja vesiseulontaan. Seepsula Oy harkitsee kunnasta saadun tiedon mukaan myös alueen laajentamista; hakemusta ei kuitenkaan toistaiseksi ole toimitettu kuntaan. Etäisyys Sarvinummen hankkeesta on noin 0,5 km. Maa-ainesten ottohakemuksen liitteenä oli ympäristöselvitys. NCC Roads Oy:n 3,2 ha:n ottoalue välittömästi hankealueen eteläpuolella. Maisemointi on parhaillaan käynnissä. Luvan voimassaolo on päättynyt. Koska Fescon Oy:n ja Seepsula Oy:n ottoalueiden kuljetukset käyttävät suunnitellun hankkeen kanssa samoja teitä, kaikilla kolmella hankkeella on jonkin verran liikenteestä johtuvia yhteisvaikutuksia, mm. meluvaikutuksia ja liikenneturvallisuuteen liittyviä vaikutuksia. Suunnitteilla oleva

7 4. ALUEEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAT hanke muuttaa yhdessä näiden hankkeiden kanssa maisemaa ja luontoa. Kaikki kolme hanketta sijaitsevat myös samalla Kurun I-luokan pohjavesialueella. Itse toiminnasta voi lisäksi aiheutua jonkin verran meluun, pölyyn ja tärinään liittyviä yhteisvaikutuksia. Alueella ei ole kunnallisia kaavoja. Hikiän ja Kirkonkylän osayleiskaavat ovat tekeillä, mutta lähin kaavoitettava alue sijaitsee ottoalueen pohjoispuolella lähimmillään noin 700 metrin etäisyydellä. Hämeen 28.12.2007 vahvistetussa maakuntakaavassa ottoalue on merkitty soran ja hiekan ottoalueeksi (EOh). Lähiseutu on maakuntakaavassa merkitty lähinnä maa- ja metsätalousalueeksi. Maakuntakaavan sora- ja hiekkaaineksen ottamissuunnitelmia koskevan suunnittelumääräyksen mukaan ottamissuunnitelmassa tulee kiinnittää erityistä huomiota pohjaveden suojeluun ja ainesoton maisemallisiin vaikutuksiin käyttämällä riittäviä suojakerroksia ja vyöhykkeitä sekä vaiheistamalla ainesottoa ja maisemointia. Alueiden toteutuksen tulee perustua riittävään luontoselvitykseen ja ympäristövaikutusten arviointiin. 5. MUIDEN LAKIEN MUKAAN TEHDYT SELVITYKSET Hämeen maakuntakaavaa valmisteltaessa on erilaisten kuntakohtaisten, maakunnallisten ja valtakunnallisten selvitysten pohjalta tehty aluevarauksia eri maankäyttötarkoituksiin, mutta tämän yksittäisen hankkeen ympäristövaikutuksia ei maakuntakaavan valmistelun yhteydessä ole selvitetty siinä laajuudessa ja sillä tarkkuudella kuin YVA-laki edellyttää. Maa-ainesten otolle oli 15.2.1994 myönnetty 15.3.2004 saakka voimassa ollut lupa. Ottotoimintaa ei silloin kuitenkaan käynnistetty. Koska YVA-lainsäädäntö tuli voimaan 1.9.1994 lukien, ei ensimmäistä maaainesten ottolupaa myönnettäessä ole ollut mahdollista tarkastella hankkeen mahdollista YVA-menettelyn tarvetta. Nykyisen maa-ainesten ottohakemuksen liitteenä on luontoselvitys, jonka pohjana oli yksi lokakuussa 2010 hankealueelle tehty maastokäynti. Lisäksi selvityksen pohjana oli käytetty olemassa olevia erilaisia tietolähteitä, jotka on lueteltu edellä tarkemmin. Lokakuussa tehty yhden päivän maastotyö ei olisi riittävä mahdollisen YVA-menettelyn yhteydessä tarvittavaksi luontoselvitykseksi.

8 6. ELY-KESKUKSEN RATKAISU 7. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT ELY-keskus päättää ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 6 :n perusteella, että hankkeeseen ei ole sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan YVA-asetuksen 6 :n hankeluettelon 2b-kohdan perusteella kiven, soran tai hiekan ottoon, kun louhinta- tai kaivualueen pinta-ala on yli 25 hehtaaria tai otettava ainesmäärä vähintään 200 000 kiintokuutiometriä vuodessa. Sarvinummen ottohankkeen ottamisalueen pinta-ala on 24,9 ha ja arvioitu vuotuinen ottomäärä 160 000 m 3 ktr. Se on siten alle YVA-asetuksen hankeluettelon kokorajojen. Arviointimenettelyä sovelletaan ELY-keskuksen tapauskohtaisen arvioinnin ja päätöksen pohjalta hankkeeseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, hankeluettelossa esitettyjen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Harkittaessa vaikutusten merkittävyyttä yksittäistapauksessa otetaan huomioon hankkeen ominaisuudet ja sijainti sekä vaikutusten luonne ja tarkastellaan erityisesti niitä tekijöitä, joita luetellaan YVA-asetuksen 7 :ssä. Rudus Oy:n hanke alittaa pinta-alaltaan niukasti YVA-asetuksen hankeluettelon pinta-alarajan. Arvioitu vuotuinen ottomäärä on noin viidenneksen alle asetuksen ottomäärän mukaisen rajan. Vaikka hanke on kooltaan lähellä asetuksen hankeluettelon mukaista kokorajaa, se ei syrjäisen sijaintinsa vuoksi todennäköisesti aiheuta laadultaan ja laajuudeltaan, eri hankkeiden yhteisvaikutuksetkaan huomioon ottaen, asetuksen hankeluettelon mukaisiin hankkeisiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Jäljempänä on tarkasteltu vielä yksityiskohtaisemmin hankkeen ominaisuuksia ja sijaintia sekä vaikutusten luonnetta. Hankkeen ominaisuudet Hankkeella voi olla jonkin verran yhteisvaikutuksia lähiympäristön muiden soranottoalueiden kanssa. Selvimpiä yhteisvaikutuksia ovat hankkeiden liikenteelliset vaikutukset, koska kaikkien hankkeiden raskas liikenne kulkee ilmeisesti pääosin Hikiäntietä pitkin sekä etelään että pohjoiseen. Kaikkien kolmen hankkeen yhdessä aiheuttaman arviolta noin 50-60:n vuorokautisen raskaan ajoneuvokäynnin vaikutuksia ei voi kuitenkaan pitää merkittävinä, koska ottoalueiden ja kuljetusreittien lähiympäristössä on varsin vähän asutusta eikä lähistöllä ole myöskään herkkiä kohteita, kuten esimerkiksi kouluja, loma-asutusta tai virkistysalueita. Ottotoimintojen melusta, pölystä ja tärinästä aiheutuvat yhteis-

9 vaikutukset lähiseudun asukkaille jäänevät myös vähäisiksi ottaen huomioon kahden muun ottoalueen sijainnin asuintaloihin nähden. Suunnitellut turvaetäisyydet taannevat myös sen, etteivät esimerkiksi melulle asetetut ohjearvot ilmeisesti tulisi ylittämään. Hankkeen sijainti Suunnitellulta hankealueelta ei ole aiemmin otettu maa-aineksia, vaan maankamara on näiltä osin luonnontilainen. Toisaalta hanke on maakuntakaavassa varattu soran ja hiekan ottoalueeksi, ja lähistöllä on jo toiminnassa muita ottoalueita, joten alue on jo osittain ihmisen toiminnan muokkaamaa. Ottoalueelta tai sen lähiympäristöstä ei tehdyn luontoselvityksen mukaan löytynyt sellaisia arvokkaita luontokohteita tai elinympäristöjä, jotka estäisivät suunnitellun ottotoiminnan. Ottamisalueen laajuus ja samassa pohjavesialueen osassa sijaitsevat muut maa-ainesten ottohankkeet huomioon ottaen hankkeesta saattaa aiheutua pohjaveden muodostumisolosuhteiden, laadun ja määrän muutoksia, jotka voivat heikentää alueen soveltuvuutta vedenhankintaan. Haitallisten aineiden käsittelyn yhteydessä voi myös sattua onnettomuuksia, joilla voi olla vaikutuksia pohjaveden laatuun. Koska Kurun pohjavesialueen muodostumisalue on pinta-alaltaan laaja, noin 1500 ha:n laajuinen, on ottoalueen pinta-ala alle 2 % pohjavesialueen pintaalasta. Potentiaalisen riskin pohjaveden laadulle muodostavat alueet, joiden pinta-ala on yli 30 % pohjavesialueen pinta-alasta (Maa-ainesten kestävä käyttö -opas, 2009). Mahdollisten onnettomuuksien seurausvaikutuksia on mahdollista minimoida mm. tukitoiminta-alueen asianmukaisella rakentamisella ja ylläpidolla. Hankealueen lähiympäristössä ei ole taajaa asutusta eikä herkkiä kohteita, ei myöskään historiallisesti tai kulttuurisesti merkittäviä kohteita. Historiallista arvoa on kuitenkin Voitiellä, jonka sijaintia tultaisiin jossakin vaiheessa mahdollisesti muuttamaan ottoalueen eteläosassa. Vaikutusten luonne Hankkeen lähivaikutusalueella noin kilometrin säteellä on 15 asuintaloa. Kuljetusreittien varrella asutus on vähäistä lukuun ottamatta Hikiän taajamaa noin 4 kilometrin päässä. Vaikutusten kohteena olevan väestön määrä on siten suhteellisen vähäinen lukuun ottamatta Hikiän taajamaa, jonka kautta osa raskaasta liikenteestä kulkee; osa suuntautuu etelään Hyvinkään suuntaan, osa mahdollisesti Kuruntietä Järvenpään suuntaan. Ottotoiminnasta aiheutuu melua, pölyä ja mahdollisesti myös tärinää, joilla voi olla vaikutuksia ihmisten terveyteen ja viihtyvyyteen, mutta hankkeen syrjäisen sijainnin vuoksi nämä vaikutukset jäänevät suhteellisen vähäisiksi. Melun, pölyn ja mahdollisen tärinän leviämistä voidaan

10 vielä vähentää asianmukaisilla suojavyöhykkeillä ja -etäisyyksillä. Ottotoiminnasta ei aiheutune haitallisia vaikutuksia pohjaveden pinnan korkeuteen, koska ottoalueen pinta-ala on vain muutama prosentti pohjaveden muodostumisalueen pinta-alasta. Toiminnasta johtuvat vaikutukset ihmisiin päättyvät ottotoiminnan päättyessä, luontoon ja maisemaan kohdistuvat vaikutukset sen sijaan ovat palautumattomia. Saatujen tietojen mukaan hankealueella ja sen lähiympäristössä ei kuitenkaan ole erityisiä luontoarvoja. Maisemallisesti tärkeäksi arvioidulta ottoalueen itäpuoliselta alueelta ei ole tarkoitus ottaa maa-aineksia. Sovelletut säännökset: Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) ja sen muuttamisesta (1584/2009) 2-6 ja 19 ; valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006, muutos 359/2011) 4, 5, 6 ja 7. 7. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen ei saa erikseen hakea valittamalla muutosta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 17 :n 2 momentissa tarkoitetut tahot saavat kuitenkin hakea muutosta tähän päätökseen samassa järjestyksessä ja yhteydessä kuin hanketta koskevasta muun lain mukaisen lupa-asian ratkaisusta tai hankkeen toteuttamisen kannalta muusta olennaisesta päätöksestä valitetaan. 8. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Hämeen ELY-keskus tiedottaa tämän päätöksen nähtävillä olosta kuuluttamalla Hausjärven kunnan ilmoitustaululla. Kuulutus ja päätös ovat nähtävillä Hausjärven kunnantalossa, osoite Keskustie 2-4, 12100 Oitti, 12. 29.6.2012. Kuulutus ja päätös julkaistaan myös sähköisesti Hämeen ELYkeskuksen internetsivuilla osoitteessa www.ely-keskus.fi/hame. Johtaja Harri Kallio Erikoissuunnittelija Markku Paananen JAKELU Päätös Hankkeesta vastaavalle saantitodistuksin Tiedoksi Hausjärven kunta Ympäristöministeriö