KULJETUSPOLAR OY MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA TILALLE HOURULA PYHÄJOEN MIILUKANKAALLA 1:

Transkriptio

1

2

3

4

5

6

7 KULJETUSPOLAR OY MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA TILALLE HOURULA PYHÄJOEN MIILUKANKAALLA 1:

8 1. HANKETIEDOT Kuljetuspolar Oy hakee lupaa maa-ainesten ottamiselle tilalla Hourula Pyhäjoella, Miilukankaan alueella. Hakijalla on sopimus maa-ainesten ottoluvan hakemisesta määräalalle kyseisestä tilalta. Otto kohdistuu hiekkaan pohjavesipinnan ylä- ja alapuolella. Lupaa haetaan 10 vuodeksi määrälle m ALUEEN NYKYTILA, MAANKÄYTTÖ JA MAAPERÄN LAATU Suunniteltu ottoalue ympäristöineen on metsätalouskäytössä. Alueella ei ole aiemmin suoritettu maa-ainesten ottotoimintaa. Lähin asutus sijaitsee noin 700 metrin etäisyydellä alueen kaakkoispuolella. Kulku alueelle tapahtuu alueelle luoteesta ottoalueelle johtavan metsäautotien kautta. Rajanaapuritilojen omistajat yhteystietoineen ovat kiinteistötietojärjestelmän mukaan: Jussinoja om. Kittilä Kauko Miilukallio om. Kortesuo, Matti Miilukangas om. Jussinoja, Kerttu ja Jussinoja, Risto Otettava maa-aines on hiekkaa. Hiekkaa on koekuoppien perusteella suurimmalla osalla aluetta haettavalle syvyydelle eli 3 metriä pohjavesipinnan alapuolelle. Paikoin hiekka on silttistä, mikä rajoittanee ottotoimintaa. 3. POHJA- JA PINTAVESIOLOSUHTEET Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Kopisto sijaitsee noin 1,7 kilometriä suunnitellun ottoalueen koillispuolella. Otto ulotetaan noin 3 metriä pohjavesipinnan alapuolelle. Koekaivannoista tehtyjen havaintojen perusteella pohjavesipinta on noin tasolla +19,5(N60), joten haettava ottotaso on +16,5(N20). Ulkopuolisten pintavesien valuntaa altaaseen voidaan vähentää pintamaista ottoalueen hienojakoisista maa-aineksista tehtävillä valleilla. Mikäli alueella säilytetään polttoaineita, käytetään kaksoisvaipallisia säiliöitä. 4. OTTOTOIMENPITEET Ottoalueen rajaukset ja ottotaso ilmenevät piirroksista Ottoalueen koko on noin 4,1 ha, kun naapuritiloihin jätetään 10 metrin suojavyöhykkeet. Muuten maa-aineslupaa haetaan koko esisopimuksen mukaiselle alueelle. Syntyvän vesialtaan koko on noin 3,5 ha. Haettava ottomäärä on m 3. Toteutuva ottomäärä voi jäädä pienemmäksi silttisen maa-aineksen takia. Ottolupaa haetaan 10 vuodeksi. Pintamaat kasataan oton edetessä vaiheittain alueen reunoille, jossa ne estävät pintavaluntaa altaisiin.

9 Otto ulotetaan keskimäärin tasolle +16,5(N60), jolloin alueelle syntyy keskimäärin 3 metrin syvyinen vesiallas. Riippuen hiekkakerroksen syvyydestä ottoalueen eri osissa allas voi olla paikoin hieman syvempi tai matalampi. Naapuritiloihin jätetään 10 metrin suojavyöhyke. Luiskaukset tehdään kaltevuudella 1:3 kaksi metriä pohjavesipinnan alapuolelle, noin tasolle +17,5(N60), tämän alapuolella kaltevuudella 1:1. Pintamaat kuoritaan alueen reunoille, josta ne käytetään maisemoinnissa luiskien yläosien kasvukerrokseen. Syntyvän altaan vesirajan lähelle jätetään hiekkainen vyöhyke, jotta humusta ei pääse altaaseen. Ottoalueen reunat ovat matalia, joten pintamaat riittävät suojaukseksi. Luiskauksia voidaan tehdä jo oton edetessä. Ottoalue toimii myös tukitoiminta-alueena, jolle varastokasat sijoitetaan. 5. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Haettavan ottoalueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse suojelualueita. Lähin suojelualue, Natura-alue Parhalahti - Syölätinlahti ja Heinikarinlampi sijaitsee noin 8 kilometriä suunnitellun ottoalueen luoteispuolella. Lähimpään muinaismuistoon on etäisyyttä noin 3,5 kilometriä. Ottoalue on tavanomaista, metsätalouskäytössä olevaa aluetta, joten otosta ei aiheudu maisemallista haittaa eikä haittoja luonnon monimuotoisuudelle. Toiminta suoritetaan siten, että mahdollisten öljy- tai polttoainevahinkojen mahdollisuus minimoidaan yhtiön laatujärjestelmän mukaisesti, jolloin ympäristölle tai pohjavedelle ei aiheudu haittoja. Onnettomuustilanteista ilmoitetaan välittömästi valvontaviranomaisille ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin. Altaasta otetaan tarvittaessa vesinäytteet, jotka toimitetaan analysoitavaksi hyväksyttyyn laboratorioon. 6. MAISEMOINTI JA JÄLKIKÄYTTÖ Alueelle muodostuu vesiallas, jota voidaan käyttää esim. virkistyskäyttöön. Altaan reunat muotoillaan ympäristöön sopiviksi ja vallit loivennetaan. Luiskien yläosien alue metsittyy luontaisesti. Oulu GEOPUDAS OY Jari Savolainen geologi

10 PIIRUSTUKSET JA LIITTEET: Hakemuslomake (2 kpl) Sijaintikartta suunnitelman kansilehdellä 1: Sijaintikartta ; Geopudas Oy n. 1: / 1: Suunnitelmakartta ; Geopudas Oy 1:2000 Poikkileikkaukset ; Geopudas Oy1:200 / 1:1000 Jälkitilannekartta ; Geopudas Oy 1:2000 Maanomistajalista osoitetietoineen (1 sivu) Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma

11 YMPÄRISTÖHALLINTO PVM KAIVANNAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA MAA-AINESTEN OTTAMISTOIMINNALLE (MAL 5a, 16b, YSL 103a ). Suunnitelma liittyy maa-ainesten ottamislupaan Ympäristölupaan 1. LUPATIEDOT Ympäristöluvan tai maa-ainesten ottamisluvan hakijan nimi Kuljetuspolar Oy Ottamisalueen nimi Miilukankaan hiekka-alue Kunta Pyhäjoki Kylä Pohjankylä Tilan RN:o Hourula Ottamisalueen pinta-ala 4,1 ha Luvan viimeinen voimassaolopäivä Otettava maa-aines Ottamismäärä (m 3 -ktr) Kalliokiviaines (murske, louhe) Rakennus- ja muu luonnonkivi Sora ja hiekka Moreeni Multa tai savi 2. KAIVANNAISJÄTE Kaivannaisjätteen laji (1 Arvio kaivannaisjätteen kokonaismäärästä (m 3 -ktr) (2 Kaivannaisjätteen hyödyntäminen ja käsittely (3 Pilaantumaton Valitse 1, 2 ja/tai 3 Ei pysyvä maaaines Pintamaa ja 2 Tarvittaessa yksityiskohtaisempi kuvaus pintamaat käytetään maisemointiin Pysyvä maa-aines Pilaantunut maaaines Kaivannaisjätteitä yhteensä Kannot ja hakkuutähteet Kivipöly tai kivituhka Vesiseulonta- ja selkeytysaltaiden hienoainekset Savi ja siltti Sivukivi Seulontakivet ja lohkareet Muu, mitä? Mitä? Suuret kannot murskataan pintamaihin tai energiantuotantoon

12 A) Tiedot kaivannaisjätteen ympäristövaikutuksista (4 Esitetty maa-ainesten ottamissuunnitelmassa. Pintamaiden ja hakkuujätteiden käyttö maisemointiin ei aiheuta haitallisia vaikutuksia pohja- tai pintavesiin tai maisemaan. B) Ympäristön pilaantumisen sekä muiden vaikutusten ehkäisemiseksi toteutettavat toimet toiminnan aikana ja sen päätyttyä (5 Esitetty maa-ainesten ottamissuunnitelmassa. Öljyvuotoja tms. tarkkaillaan silmämääräisesti, toimenpiteet esitetty suunnitelmatekstissä C) Selvitys seurannasta ja tarkkailusta toiminnan aikana ja sen päätyttyä (6 Esitetty maa-ainesten ottamissuunnitelmassa. Toiminta ei edellytä tarkkailua toiminnan aikana tai sen jälkeen. D) Tiedot toiminnan lopettamisesta (7 Esitetty maa-ainesten ottamissuunnitelmassa. 3. KAIVANNAISJÄTEALUE E) Selvitys kaivannaisjätteen jätealueesta (8 Esitetty maa-ainesten ottamissuunnitelmassa. Jätealueen sijainti ja pinta-ala (ha) Suunnitellun ottoalueen pintamaat kuoritaan ottoalueen reunoille ja käytetään maisemointiin sekä valleihin Jätealueen perustaminen ja hoito Ei erillistä jätealuetta, pintamaat kuoritaan alueen reunoille Jätealueen ympäristö Ympäröivä alue metsätalouskäytössä. Selvitys maaperän ja pohjaveden tilasta Maaperä ottoalueella on hiekkaa noinkolme metriä pohjavesipinnan alapuolelle. Paikoin silttistä. Pohjavesipinta on keskimäärin 3 metirn syvyydellä maanpinnasta. Alueelle muodostuu noin kolmen metrin syvyinen vesiallas. Jätealueen ympäristövaikutukset ja niiden seuranta Pintamaiden käyttäminen montun suojaamiseen sekä alueen maisemointiin ei aiheuta haitallisia vaikutuksia ympäristöön eikä vaikutuksia ole tarpeellista seurata. Jätealueen käytöstä poistaminen ja jälkihoito Luiskien alueesta muodostuu ympäristön kaltaista metsämaata toiminnan jälkeen. Syntyvän vesialtaan reunoille muotoillaan matalat maavallit. Ei vaadi jälkihoitoa. F) Liitekartta 1:2000-1:10 000, josta käy ilmi kaivannaisjätteen jätealueiden sijainti ja lähiympäristö Esitetty maa-ainesten ottamissuunnitelmassa 4. LISÄTIETOJA Yhdyshenkilön nimi ja yhteystiedot (osoite, puhelin ja sähköpostiosoite) Lasse Himanka Kuljetuspolar Oy, Kalajoentie 1, Kalajoki lasse.himanka@kuljetuspolar.fi Jari Savolainen Geopudas Oy, Laakeritie 9, OULU jari.savolainen@geopudas.fi OHJEITA: