Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista

FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista 1.6.2012

FCG Finnish Consulting Group Oy 2 (147) SISÄLTÖ 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TARKOITUS... 5 2 KAUPAN SIJAINNIN OHJAUS... 6 2.1 ALUEIDENKÄYTÖN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ... 6 2.2 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET... 6 2.3 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN VÄHITTÄISKAUPPAA KOSKEVAT ERITYISET SÄÄNNÖKSET... 7 2.4 KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA... 9 3 KESKI-SUOMEN LASKENNALLINEN LIIKETILATARVE... 10 4 SUOSITUKSET KESKI-SUOMEN KAUPALLISEN PALVELUVERKON PÄIVITTÄMISEKSI... 13 4.1 LÄHTÖKOHDAT MAAKUNTAKAAVAN MÄÄRÄYKSILLE JA MERKINNÖILLE... 13 4.2 KAUPAN SIJAINTI- JA MITOITUSRATKAISUT... 14 4.2.1 Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja... 14 4.2.2 Keskustatoimintojen alueet... 17 4.2.3 Seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt... 19 4.2.4 Suosituksia kaupan sijainnin ohjauksen merkinnöille ja määräyksille... 21 4.2.5 Suosituksia vähittäiskaupan enimmäismitoituksen määrittelyyn... 22 5 JÄMSÄN RISTEYS -ALUEEN ARVIOINTI... 26 5.1 JÄMSÄN YHDYSKUNTARAKENNE... 26 5.1.1 Kaavoitustilanne... 26 5.1.2 Muut suunnitelmat... 29 5.1.3 Väestö ja työpaikat... 30 5.1.4 Asumisen ja työpaikka-alueiden laajenemissuunnat... 32 5.2 KAUPPA JA PALVELURAKENNE... 32 5.2.1 Jämsän kaupallinen asema ja vaikutusalue... 32 5.2.2 Ostovoima ja liiketilatarve... 33 5.2.3 Kaupan palvelutarjonta ja palveluverkko... 37 5.2.4 Kaupan kilpailutilanne... 40 5.3 LIIKENNEVERKKO... 40 5.4 JÄMSÄN RISTEYKSEN ARVIOINTI... 42 5.4.1 Jämsän Risteyksen sijainti ja kuvaus... 42 5.4.2 Sijainti yhdyskuntarakenteessa... 42 5.4.3 Vaikutukset kauppaan ja palvelurakenteeseen... 44 5.4.4 Vaikutukset liikenteeseen ja liikkumiseen... 45 5.4.5 Johtopäätökset... 47 6 KEURUUN ALUEIDEN ARVIOINTI... 49 6.1 KEURUUN YHDYSKUNTARAKENNE... 49 6.1.1 Kaavoitustilanne... 49 6.1.2 Väestö ja työpaikat... 49 6.1.3 Keuruun keskustan kehittäminen... 53 6.1.4 Asumisen ja työpaikka-alueiden laajenemissuunnat... 54 6.2 KAUPPA JA PALVELURAKENNE... 54 6.2.1 Keuruun kaupallinen asema ja vaikutusalue... 54 6.2.2 Ostovoima ja liiketilatarve... 55 6.2.3 Kaupan palvelutarjonta ja palveluverkko... 58 6.2.4 Kaupan kilpailutilanne... 61 6.3 LIIKENNEVERKKO... 62

FCG Finnish Consulting Group Oy 3 (147) 6.4 YLIAHON ALUEEN ARVIOINTI... 63 6.4.1 Yliahon alueen sijainti ja kuvaus... 63 6.4.2 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen... 63 6.4.3 Vaikutukset kauppaan ja palvelurakenteeseen... 65 6.4.4 Vaikutukset liikenteeseen ja liikkumiseen... 66 6.4.5 Johtopäätökset... 67 6.5 OTAVAN ALUEEN ARVIOINTI... 68 6.5.1 Otavan alueen sijainti ja kuvaus... 68 6.5.2 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen... 68 6.5.3 Vaikutukset kauppaan ja palvelurakenteeseen... 70 6.5.4 Vaikutukset liikenteeseen ja liikkumiseen... 71 6.5.5 Johtopäätökset... 72 7 MUURAMEN RISTEYSALUEEN ARVIOINTI... 73 7.1 MUURAMEN YHDYSKUNTARAKENNE... 73 7.1.1 Kaavoitustilanne... 73 7.1.2 Muut suunnitelmat... 75 7.1.3 Väestö ja työpaikat... 75 7.1.4 Maankäytön laajenemisalueet... 78 7.2 KAUPPA JA PALVELURAKENNE... 78 7.2.1 Muuramen kaupallinen asema ja vaikutusalue... 78 7.2.2 Ostovoima ja liiketilatarve... 79 7.2.3 Kaupan palvelutarjonta ja palveluverkko... 82 7.2.4 Kaupan kilpailutilanne... 85 7.3 LIIKENNEJÄRJESTELMÄ... 86 7.4 MUURAMEN RISTEYSALUEEN ARVIOINTI... 87 7.4.1 Alueen sijainti ja kuvaus... 87 7.4.2 Sijainti yhdyskuntarakenteessa... 88 7.4.3 Vaikutukset kauppaan ja palvelurakenteeseen... 89 7.4.4 Vaikutukset liikenteeseen ja liikkumiseen... 90 7.4.5 Johtopäätökset... 91 8 VIITASAAREN MUSTANIEMEN ALUEEN ARVIOINTI... 93 8.1 VIITASAAREN YHDYSKUNTARAKENNE... 93 8.1.1 Kaavoitustilanne... 93 8.1.2 Muut suunnitelmat... 95 8.1.3 Väestö ja työpaikat... 95 8.1.4 Asumisen ja työpaikka-alueiden laajenemissuunnat... 99 8.2 KAUPPA JA PALVELURAKENNE...100 8.2.1 Viitasaaren kaupallinen asema ja vaikutusalue...100 8.2.2 Ostovoima ja liiketilatarve...100 8.2.3 Kaupan palvelutarjonta ja palveluverkko...103 8.2.4 Kaupan kilpailutilanne...106 8.3 LIIKENNEVERKKO...106 8.4 VIITASAAREN MUSTANIEMEN ALUEEN ARVIOINTI...108 8.4.1 Alueen sijainti ja kuvaus...108 8.4.2 Mustaniemen alueen sijainti yhdyskuntarakenteessa...109 8.4.3 Vaikutukset kauppaan ja palvelurakenteeseen...110 8.4.4 Vaikutukset liikenteeseen ja liikkumiseen...112 8.4.5 Johtopäätökset...113

FCG Finnish Consulting Group Oy 4 (147) 9 ÄÄNEKOSKEN ALUEIDEN ARVIOINTI...114 9.1 ÄÄNEKOSKEN YHDYSKUNTARAKENNE...114 9.1.1 Kaavoitustilanne...114 9.1.2 Väestö ja työpaikat...116 9.1.3 Äänekosken ydinkeskustan kehitys...119 9.1.4 Maankäytön laajenemisalueet...120 9.2 KAUPPA JA PALVELURAKENNE...120 9.2.1 Ostovoima ja liiketilatarve...121 9.2.2 Kaupan palvelutarjonta ja palveluverkko...123 9.2.3 Kaupan kilpailutilanne...128 9.3 LIIKENNEJÄRJESTELMÄ...128 9.4 KOTAKENNÄÄN ALUEEN ARVIOINTI...131 9.4.1 Alueen sijainti ja kuvaus...131 9.4.2 Sijainti yhdyskuntarakenteessa...132 9.4.3 Vaikutukset kauppaan ja palvelurakenteeseen...133 9.4.4 Vaikutukset liikenteeseen ja liikkumiseen...134 9.4.5 Johtopäätökset...135 9.5 HIRVASKANKAAN ALUEEN ARVIOINTI...136 9.5.1 Alueen sijainti ja kuvaus...136 9.5.2 Sijainti yhdyskuntarakenteessa...137 9.5.3 Vaikutukset kauppaan ja palvelurakenteeseen...142 9.5.4 Vaikutukset liikenteeseen ja liikkumiseen...144 9.5.5 Johtopäätökset...144 10 LÄHDELUETTELO...146

FCG Finnish Consulting Group Oy 5 (147) 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TARKOITUS Keski-Suomen maakuntahallitus on tehnyt 19.5.2010 päätöksen Keski- Suomen 4. vaihemaakuntakaavan laatimisesta. Vaihemaakuntakaavan yhtenä tavoitteena on päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko (vähittäiskaupan suuryksiköt) ja siihen liittyvä alue- ja yhdyskuntarakenne (asuminen, liikenne, tekninen huolto, suojelu, virkistys, palvelut, teollisuus ja yritystoiminta). Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavaa varten on laadittu Keski-Suomen kaupallinen selvitys ja Jyväskylän kaupallinen palveluverkkoselvitys sekä niitä täydentäviä selvityksiä. Täydentäviä selvityksiä on laadittu Jämsässä, Keuruulla, Muuramessa, Viitasaarella ja Äänekoskella. Kohdekohtaisissa selvityksissä on kuvattu kaupan nykytilanne ja kehitysedellytykset, arvioitu keskeiset yhdyskuntarakenteeseen, kauppaan ja palvelurakenteeseen sekä liikenteeseen ja saavutettavuuteen kohdistuvat vaikutukset sekä esitetty keskeiset johtopäätökset maakuntakaavoituksen näkökulmasta. Kohdekohtaiset selvitykset on tehty asiantuntija-arviona olemassa olevien selvitysten ja suunnitelmien sekä uusimpien tilasto- ja rekisteritietojen pohjalta. Selvityksissä on sovellettu ympäristöministeriön Kauppa kaavoituksessa ja Kaupan suuryksiköiden vaikutusten selvittäminen ja arviointi -oppaiden kaupallisten vaikutusten tarkastelukokonaisuuksia ja otettu huomioon huhtikuussa 2011 voimaan tulleet maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevat säännökset. Yhteenvetona on esitetty suosituksia Keski-Suomen lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon päivittämiseksi. Suositukset perustuvat Keski-Suomen kaupallisen selvityksen (2010) ja Jyväskylän kaupallisen palveluverkkoselvityksen (2010) sekä vuoden 2011 aikana laadittujen kohdekohtaisten selvitysten tuloksiin sekä 4. vaihemaakuntakaavan kaupan asiantuntijaryhmässä käytyihin keskusteluihin. Suosituksessa on esitetty lähtökohdat 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijainnin ohjausta koskeville määräyksille sekä ehdotukset merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajalle, suuryksiköiden sijoittamisen mahdollistaville merkinnöille (keskustatoimintojen alueet, vähittäiskaupan suuryksiköt) sekä vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitukselle. Kohdekohtaiset selvitykset ja suositukset on laadittu Keski-Suomen liiton toimeksiannosta FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä, jossa työhön ovat osallistuneet FM Taina Ollikainen, YTM Jouni Mäkäräinen ja FM Mikko Keskinen.

FCG Finnish Consulting Group Oy 6 (147) 2 KAUPAN SIJAINNIN OHJAUS 2.1 Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä tarjoaa kunnille ja maakuntien liitoille välineet ohjata kaupan palvelurakenteen kehitystä ja hallita sen muutoksia. Kaavahierarkiassa maakuntakaava on ohjeena yleis- ja asemakaavojen laatimiselle ja yleiskaava asemakaavan laatimiselle. Kullakin kaavatasolla on omat tehtävänsä. Kaavoja laadittaessa on otettava huomioon maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt eri kaavamuotoja koskevat sisältövaatimukset. Maakuntakaavassa kaupan palveluverkon suunnittelun ja vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksen kannalta keskeisiä sisältövaatimuksia ovat maakunnan tarkoituksenmukaisen alue- ja yhdyskuntarakenteen, ympäristön ja talouden kannalta kestävien liikenteen järjestelyjen sekä maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten huomioon ottaminen. Maakuntakaavassa osoitetaan merkitykseltään seudulliset vähittäiskaupan suuryksiköt. Yleiskaavassa kaupan palveluverkon suunnittelun ja vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksen kannalta keskeisiä sisältövaatimuksia ovat yhdyskuntarakenteen toimivuuden, taloudellisuuden ja ekologisen kestävyyden, olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntämisen, palvelujen saatavuuden, eri väestöryhmien kannalta tasapainoisen elinympäristön sekä kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten huomioon ottaminen. Asemakaavalla toteutetaan kaupallisten palvelujen kehittämistä koskevia yleiskaavan tavoitteita ja ohjataan palvelujen toteutusta. Asemakaavassa määritellään kaupallisten palvelun mitoitus, kaupan laatu ja tarkka sijainti. Asemakaavan sisältövaatimuksissa korostuvat palvelujen alueellinen saatavuus, elinympäristön laatu ja liikenteen järjestämistä koskevat määräykset. 2.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat yhdyskuntarakenteen ja kaupan palveluverkon suunnittelua kaavoituksessa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (VN 13.11.2008) painottuu erityisesti ilmastonmuutoksen hillintä ja sen myötä yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, liikennettä ja kaupan sijoittumista koskevat tavoitteet. Yhdyskuntarakennetta ja kauppaa koskevat erityisesti seuraavat tavoitteet: - yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. - kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. - maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toi-

FCG Finnish Consulting Group Oy 7 (147) menpiteet. Kaupunkiseuduilla on varmistettava joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävä liikennejärjestelmä ja palvelujen saatavuutta edistävä keskusjärjestelmä ja palveluverkko sekä selvitettävä vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen. - uusia asuin-, työpaikka- tai palvelualueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että alueen käyttöönotto on kestävän kehityksen mukainen. - alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöautoliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot ohjataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muuten hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. 2.3 Maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevat erityiset säännökset Eduskunta hyväksyi 15.3.2011 esityksen maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevien säännösten muuttamisesta (HE 309/2010). Lakimuutos tuli voimaan 15.4.2011. Lakimuutoksen keskeisenä tavoitteena on selkeyttää vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksen tavoitteita ja periaatteita, vahvistaa seudullista näkökulmaa ja kokonnaisvaltaista otetta kaupan palveluverkon kehittämisessä ja muutosten hallinnassa sekä yhdenmukaistaa kaupan ohjausta koskevat säännökset koskemaan kaikkia kaupan toimialoja. Vähittäiskaupan sijainnin ohjausta koskevien säännösten keskeisenä tavoitteena on kaupallisten palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen. Maankäytön suunnittelulla tulee luoda edellytykset asuinalueiden kaupallisten palvelujen tarjonnalle ja pyrkiä vaikuttamaan olemassa olevien palvelujen säilymiseen. Kaupallisten palvelujen tulee olla mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa eri kulkumuodoilla. Tavoitteena on asiointiliikenteestä aiheutuvien haitallisten vaikutusten vähentäminen. Toinen vähittäiskaupan sijainnin ohjauksen keskeinen tavoite on keskustaalueiden aseman tukeminen kaupan sijaintipaikkana. Keskusta-alueilla on tyypillisesti monipuolinen palvelutarjonta, asutusta ja hyvät liikenneyhteydet ympäröiviltä asuinalueilta eri liikennemuodoilla. Maankäytön suunnittelulla tulee luoda edellytykset kaupallisten palvelujen tarjonnalle keskustaalueilla ja toisaalta edistää keskusta-alueiden olemassa olevan palvelutarjonnan säilyttämistä ja kehitysmahdollisuuksia. Maankäyttö- ja rakennuslain 71 a :n mukaan vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan yli 2 000 kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää. Säännöksiä sovelletaan myös olemassa olevan vähittäiskaupan myymälän merkittävään laajennukseen tai muuttamiseen vähittäiskaupan suuryksiköksi, vähittäiskaupan suuryksikön laajentamiseen sekä sellaisiin vähittäiskaupan myymäläkeskittymiin, jotka ovat vaikutuksiltaan verrattavissa vähittäiskaupan suuryksikköön. Vähittäiskauppaa koskevat säännökset koskevat kaikkia kaupan toimialoja. Lakia sovelletaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan (esim. auto-, rauta-, kodinkone- ja huonekaluliikkeet) kuitenkin vasta neljän vuoden kuluttua lain voimaantulosta.

FCG Finnish Consulting Group Oy 8 (147) Maankäyttö- ja rakennuslain 71 b :ssä esitetty maakunta- ja yleiskaavalle vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset, joiden mukaan: - suunnitellulla maankäytöllä ei saa olla merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Arvioitaessa suunnitteluratkaisun vaikutuksia keskustan kaupallisiin palveluihin otetaan huomioon muun muassa kaupan laatu. - kaavassa osoitettavien kaupan alueiden on mahdollisuuksien mukaan oltava saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. Tavoitteena on, että paljon liikennettä aiheuttavat vähittäiskaupan toiminnot (päivittäistavarakaupat ja kauppakeskukset) sijoittuisivat niin, että niihin on mahdollista päästä henkilöauton ohella myös joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. - suunnitellun maankäytön on edistettävä sellaisen kaupan palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuullisia ja liikenteen haitat mahdollisimman vähäisiä. Liikenteellisten vaikutusten arvioinnissa korostuvat palvelujen etäisyys asutuksesta, mahdollisuus käyttää eri liikkumismuotoja ja muut seikat, jotka vaikuttavat liikenteen määrään (mm. kaupan laatu ja siitä aiheutuva asiointitiheys). Lisäksi lain 71 b :n mukaan maakuntakaavassa on määriteltävä merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja sekä osoitettava vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus riittävällä tarkkuudella. Seudullista merkitystä omaavan suuryksikön alaraja voi olla erilainen riippuen kyseessä olevasta alueesta ja olosuhteista sekä kaupan laadusta. Alaraja voi vaihdella maan eri osissa ja myös yksittäisen maakunnan alueella. Maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksikön mahdollistavan kohde- tai aluemerkinnän enimmäismitoituksen osoittamisen yhteydessä voi olla tarpeen antaa myös muita kaupan laatua koskevia määräyksiä. Mitoituksen osoittamisen tavoitteena on varmistaa keskusverkon ja kaupan palvelurakenteen tasapainoinen kehitys. Velvoite enimmäismitoituksen osoittamisesta koskee vähittäiskaupan suuryksikön kohde- tai aluemerkinnän ohella soveltuvin osin myös keskustatoimintojen alueita. Maankäyttö- ja rakennuslain 71 c :n mukaan vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Keskusta-alueen ulkopuolelle soveltuvia ovat esim. toimialat, jotka eivät kilpaile keskustaan sijoittuvan kaupan kanssa ja joiden sijoittaminen keskustaan on toiminnan luonteen ja ison tilatarpeen vuoksi vaikeaa. Myös toimialan tyypillinen asiointitiheys ja sitä kautta liikenteen määrä vaikuttaa arvioon. Maankäyttö ja rakennuslain 71 d :n mukaan merkitykseltään seudullisen suuryksikön sijoittaminen maakuntakaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle edellyttää, että vähittäiskaupan suuryksikön sijoituspaikaksi tarkoitettu alue on maakuntakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen. Jos asemakaavassa halutaan osoittaa merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö keskustatoimintojen alueen ulkopuolelle, edellyttää se sitä, että maakuntakaavassa on sijoittamisen mahdollistava merkintä. Muiden vähittäiskaupan suuryksiköiden kohdalla tulee ottaa huomioon yleiskaavan ohjausvaikutus.

FCG Finnish Consulting Group Oy 9 (147) 2.4 Keski-Suomen maakuntakaava Keski-Suomen liitto hyväksyi maakuntakaavan vuonna 2007. Maakuntakaava tuli lainvoimaiseksi ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen mukaisena Korkeimman hallinto-oikeuden 10.12.2009 tekemän päätöksen jälkeen. Voimassa olevan maakuntakaavan mukaan vähittäiskaupan suuryksiköitä voidaan rakentaa kaavassa osoitetuille keskustatoimintojen alueille (C ja c) sekä Jyväskylän kaupunkiseudun alakeskuksiin (ca). Keskustatoimintojen alueita (C ja c) on osoitettu kaupunkien ja seutukuntakeskusten keskustoihin. Keskustatoimintojen alakeskuksiksi on osoitettu Jyväskylän kaupunkiseudun Keljonkeskus, Kuokkala, Palokka, Seppälä, Tikkakoski, Vaajakoski, Lievestuore sekä Laukaan ja Muuramen kuntakeskukset. Lisäksi seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä (km ja km- 1) voidaan rakentaa kahdelletoista maakuntakaavassa osoitetulle keskustatoimintojen alueiden ulkopuoliselle kaupan alueelle. Km-merkinnät on osoitettu seuraaviin taajamiin: Hankasalmen asema, Jyväskylän Palokka (moottoritien länsipuoli), Karstula, Konnevesi, Korpilahti, Kuhmoinen, Kyyjärven Paletin kauppakeskus, Petäjävesi, Pihtipudas, Saarijärvi ja Uurainen. Lisäksi km-1 merkintä osoittaa olemassa olevan Jyväskylän Viherlandian. Ote Keski-Suomen maakuntakaavan merkinnöistä ja määräyksistä:

FCG Finnish Consulting Group Oy 10 (147) 3 KESKI-SUOMEN LASKENNALLINEN LIIKETILATARVE Arvio liiketilatarpeesta perustuu Keski-Suomen kaupallisessa palveluverkkoselvityksessä (Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen liitto 2010) esitettyihin lukuihin. Kaupan liiketilatarve on arvioitu ostovoiman perusteella muuttamalla ostovoima liiketilatarpeeksi kaupan keskimääräisen myyntitehokkuuden ( /myynti-m 2 ) avulla. Arvio liiketilatarpeesta perustuu seuraaviin tunnuslukuihin: - myyntialan muunto kerrosalaksi kertoimella 1,25 - päivittäistavarakaupan keskimääräinen myyntitehokkuus 7000 /my-m 2 - erikoiskaupan keskimääräinen myyntitehokkuus 3000 /my-m 2 - autokaupan keskimääräinen myyntitehokkuus 7700 /my-m 2 - kaavallinen ylimitoitus kertoimella 1,3 Liiketilatarvetta tarkasteltaessa on syytä muistaa, että tilantarvearvio on suuntaa-antava ja ilmoittaa ainoastaan suuruusluokan, ei tarkkaa lisätilan tarvetta. Laskelmassa ei ole otettu huomioon myymäläkannan poistumaa eikä ostovoiman siirtymää, jotka lisäävät liiketilan tarvetta. Toisaalta laskelmassa on oletettu, että kaikki ostovoima toteutuu uutena liiketilana. Käytännössä kuitenkin osa ostovoimasta kohdistuu olemassa olevien liikkeiden myynnin kasvuun ja vain osa vaatii uutta liiketilaa. Keskeinen tilatarpeeseen vaikuttava tekijä on myös myyntitehokkuus. Laskelmassa on käytetty keskimääräisiä myyntitehokkuuksia. Myyntitehokkuus vaihtelee myymälätyypeittäin ja toimialoittain, joten myös uusperustannan rakenne vaikuttaa lopulliseen tilantarpeeseen. Taulukko 1. Laskennallinen liiketilatarve vuonna 2008. Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäis- Autokauppa tavara- kauppa vaativa erikois- kauppa ja huoltamot kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Joutsa 3 000 9 300 3 200 6 100 12 300 2 400 Luhanka 500 1 500 500 1 000 2 000 300 Joutsan seutu 3 500 10 800 3 700 7 100 14 300 2 700 Hankasalmi 3 000 9 500 3 200 6 300 12 500 2 600 Jyväskylä 70 700 221 700 75 300 146 400 292 400 60 500 Laukaa 9 800 30 700 10 400 20 300 40 500 8 400 Muurame 5 000 15 900 5 400 10 500 20 900 4 300 Petäjävesi 2 100 6 700 2 300 4 400 8 800 1 800 Toivakka 1 300 4 100 1 400 2 700 5 400 1 100 Uurainen 1 800 5 800 2 000 3 800 7 600 1 600 Jyväskylän seutu 93 700 294 400 100 000 194 400 388 100 80 300 Jämsä 12 900 40 000 13 600 26 400 52 900 10 900 Kuhmoinen 1 400 4 500 1 500 3 000 5 900 1 200 Jämsän seutu 14 300 44 500 15 100 29 400 58 800 12 100 Keuruu 6 000 18 900 6 400 12 500 24 900 5 100 Multia 1 100 3 300 1 100 2 200 4 400 900 Keuruun seutu 7 100 22 200 7 500 14 700 29 300 6 000 Kannonkoski 900 2 700 900 1 800 3 600 800 Karstula 2 500 8 000 2 700 5 300 10 500 2 200 Kinnula 1 000 3 200 1 100 2 100 4 200 900 Kivijärvi 800 2 300 800 1 500 3 100 600 Kyyjärvi 900 2 700 900 1 800 3 600 700 Pihtipudas 2 600 8 200 2 800 5 400 10 800 2 200 Saarijärvi 5 900 18 600 6 300 12 300 24 500 5 000 Viitasaari 4 000 12 700 4 300 8 400 16 700 3 500 Saarijärvi-Viitasaari 18 600 58 400 19 800 38 600 77 000 15 900 Konnevesi 1 600 5 100 1 700 3 400 6 700 1 400 Äänekoski 11 200 35 100 11 900 23 200 46 300 9 600 Äänekosken seutu 12 800 40 200 13 600 26 600 53 000 11 000 KESKI-SUOMI 150 000 470 500 159 700 310 800 620 500 128 000

FCG Finnish Consulting Group Oy 11 (147) Taulukko 2. Laskennallinen liiketilatarve vuonna 2030. Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäis- Autokauppa tavara- kauppa vaativa erikois- kauppa ja huoltamot kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Joutsa 3 500 13 300 4 500 8 800 16 800 3 400 Luhanka 500 2 000 700 1 300 2 500 300 Joutsan seutu 4 000 15 300 5 200 10 100 19 300 3 700 Hankasalmi 4 000 15 500 5 300 10 200 19 500 4 200 Jyväskylä 102 400 399 000 135 500 263 500 501 400 109 000 Laukaa 14 700 57 100 19 300 37 800 71 800 15 600 Muurame 7 800 30 400 10 300 20 100 38 200 8 300 Petäjävesi 3 200 12 700 4 300 8 400 15 900 3 500 Toivakka 1 700 6 900 2 400 4 500 8 600 1 900 Uurainen 2 900 11 400 3 900 7 500 14 300 3 100 Jyväskylän seutu 136 700 533 000 181 000 352 000 669 700 145 600 Jämsä 14 400 56 000 19 000 37 000 70 400 15 300 Kuhmoinen 1 500 5 900 2 000 3 900 7 400 1 600 Jämsän seutu 15 900 61 900 21 000 40 900 77 800 16 900 Keuruu 6 800 26 800 9 100 17 700 33 600 7 300 Multia 1 200 4 400 1 500 2 900 5 600 1 300 Keuruun seutu 8 000 31 200 10 600 20 600 39 200 8 600 Kannonkoski 1 100 4 100 1 400 2 700 5 200 1 100 Karstula 2 600 10 400 3 500 6 900 13 000 2 800 Kinnula 1 100 4 400 1 500 2 900 5 500 1 200 Kivijärvi 800 2 900 1 000 1 900 3 700 800 Kyyjärvi 900 3 500 1 200 2 300 4 400 1 000 Pihtipudas 2 700 10 800 3 700 7 100 13 500 2 900 Saarijärvi 6 600 25 700 8 700 17 000 32 300 7 000 Viitasaari 4 700 18 200 6 100 12 100 22 900 5 000 Saarijärvi-Viitasaari 20 500 80 000 27 100 52 900 100 500 21 800 Konnevesi 1 800 7 000 2 400 4 600 8 800 1 900 Äänekoski 13 600 53 100 18 000 35 100 66 700 14 500 Äänekosken seutu 15 400 60 100 20 400 39 700 75 500 16 400 KESKI-SUOMI 200 500 781 500 265 300 516 200 982 000 213 000 Taulukko 3. Laskennallinen liiketilan lisätarve vuosina 2008-2030. Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäis- Autokauppa tavara- kauppa vaativa erikois- kauppa ja huoltamot kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Joutsa 500 4 000 1 300 2 700 4 500 1 000 Luhanka 0 500 200 300 500 0 Joutsan seutu 500 4 500 1 500 3 000 5 000 1 000 Hankasalmi 1 000 6 000 2 100 3 900 7 000 1 600 Jyväskylä 31 700 177 300 60 200 117 100 209 000 48 500 Laukaa 4 900 26 400 8 900 17 500 31 300 7 200 Muurame 2 800 14 500 4 900 9 600 17 300 4 000 Petäjävesi 1 100 6 000 2 000 4 000 7 100 1 700 Toivakka 400 2 800 1 000 1 800 3 200 800 Uurainen 1 100 5 600 1 900 3 700 6 700 1 500 Jyväskylän seutu 43 000 238 600 81 000 157 600 281 600 65 300 Jämsä 1 500 16 000 5 400 10 600 17 500 4 400 Kuhmoinen 100 1 400 500 900 1 500 400 Jämsän seutu 1 600 17 400 5 900 11 500 19 000 4 800 Keuruu 800 7 900 2 700 5 200 8 700 2 200 Multia 100 1 100 400 700 1 200 400 Keuruun seutu 900 9 000 3 100 5 900 9 900 2 600 Kannonkoski 200 1 400 500 900 1 600 300 Karstula 100 2 400 800 1 600 2 500 600 Kinnula 100 1 200 400 800 1 300 300 Kivijärvi 0 600 200 400 600 200 Kyyjärvi 0 800 300 500 800 300 Pihtipudas 100 2 600 900 1 700 2 700 700 Saarijärvi 700 7 100 2 400 4 700 7 800 2 000 Viitasaari 700 5 500 1 800 3 700 6 200 1 500 Saarijärvi-Viitasaari 1 900 21 600 7 300 14 300 23 500 5 900 Konnevesi 200 1 900 700 1 200 2 100 500 Äänekoski 2 400 18 000 6 100 11 900 20 400 4 900 Äänekosken seutu 2 600 19 900 6 800 13 100 22 500 5 400 KESKI-SUOMI 50 500 311 000 105 600 205 400 361 500 85 000

FCG Finnish Consulting Group Oy 12 (147) Liiketilatarpeen arvioinnissa on syytä ottaa huomioon oman väestön ostovoiman lisäksi myös ostovoiman siirtymän vaikutus liiketilatarpeeseen. Tämä korostuu erityisesti maakuntakeskuksen ja seutukeskusten liiketilatarvetta arvioitaessa, koska niihin suuntautuu erityisesti erikoiskaupan ostovoimaa omaa kuntaa laajemmalta alueelta. Vaikutusalueen sisällä eritasoisten keskusten (pääkeskus alakeskus) välinen ostovoiman siirtymä voidaan ottaa huomioon pääkeskuksen liiketilatarpeessa taulukoissa 1-3 esitettyä laskennallista liiketilatarvetta suurempana mitoituksena kuitenkin niin, että myös alakeskusten kaupalle on riittävästi toiminta- ja kehitysedellytyksiä. Jyväskylän kaupallisessa palveluverkkoselvityksessä arvioitiin Jyväskylän liiketilatarvetta oman väestön ostovoiman lisäksi myös tilanteessa, jossa Jyväskylän kaupallinen vetovoima ja ostovoiman siirtymä säilyisivät laskentavuoden (v. 2008) tasolla. Jyväskylän vähittäiskaupan (pl. autokauppa) laskennallinen liiketilan lisätarve on näin laskettuna noin 110 000 k- m 2 :iä suurempi kuin taulukossa 3 esitetty liiketilan lisätarve eli yhteensä 319 000 k-m 2.

FCG Finnish Consulting Group Oy 13 (147) 4 SUOSITUKSET KESKI-SUOMEN KAUPALLISEN PALVELUVERKON PÄIVITTÄMISEKSI Suositukset Keski-Suomen kaupallisen palveluverkon päivittämiseksi perustuvat keväällä 2010 valmistuneiden Keski-Suomen kaupallisen selvityksen ja Jyväskylän kaupallisen palveluverkkoselvityksen tuloksiin, kuntien ja Keski-Suomen liiton teettämien lisäselvitysten tuloksiin sekä 4. vaihemaakuntakaavan kaupan asiantuntijaryhmässä käytyihin keskusteluihin. Suosituksessa on esitetty lähtökohdat 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijainnin ohjausta koskeville määräyksille sekä ehdotukset merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajalle, suuryksiköiden sijoittamisen mahdollistaville merkinnöille (keskustatoimintojen alueet, vähittäiskaupan suuryksiköt) sekä vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitukselle. Esitetyt suositukset ovat lähtökohtana Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijaintia ja mitoitusta koskeville ratkaisuille. Maakuntakaavan laadinnan yhteydessä kaupan sijaintia ja mitoitusta koskevat ratkaisut tulee tarkistaa ja sovittaa yhteen muiden 4. vaihemaakuntakaavassa esitettävien ratkaisujen kanssa. Lisäksi on arvioitava kaupan sijaintia ja mitoitusta koskevien ratkaisujen vaikutukset kaupan palveluverkon kehitykseen. 4.1 Lähtökohdat maakuntakaavan määräyksille ja merkinnöille Voimassa olevan Keski-Suomen maakuntakaavan keskustatoimintojen alueet ja seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden kohdemerkinnät täyttävät seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumistarpeet pitkälle tulevaisuuteen suuressa osassa maakuntaa. Vähittäiskaupan suuryksiköiden rakentamisen mahdollistavien merkintöjen määrä on kokonaisuutena suuri, koska maakuntakaavaa laadittaessa kaikkia vähittäiskaupan suuryksiköitä (yli 2000 k-m²) on pidetty seudullisesti merkittävinä lukuun ottamatta Jyväskylän kaupungin taajamarakenteen alueella olevia. Keski-Suomen kaupallisen selvityksen (2010) yhteydessä todettiin, että uusien kauppapaikkojen tarvetta on tarpeen arvioida erityisesti Jyväskylän seudulla. Perusteluna voidaan todeta: - väestökehitys ja sen myötä kysynnän kasvu on ollut ja jatkuu ennakoitua nopeampana, - Jyväskylän seutu on maakunnan kaupan pääkeskus ja koko maakunnan kehityksen veturi. Seudun vetovoiman säilyttäminen ja vahvistaminen edellyttää, että palvelutarjontaa kehitetään vastaamaan kasvavaa kysyntää, - nykyiset kaupan alueet ovat lähes täyteen rakennettuja. Uusille ja laajentuville palveluille tulee olla riittävästi sijaintipaikkoja. Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan laadinnan yhteydessä on tullut esille tarve tutkia uusien vähittäiskaupan suuryksiköiden osoittamista myös Jämsän, Keuruun, Saarijärvi-Viitasaaren ja Äänekosken seuduilla. Näiden alueiden osalta uusien suuryksiköiden osoittamisen edellytyksiä on tutkittu erillisten selvitysten yhteydessä.

FCG Finnish Consulting Group Oy 14 (147) Kaupan sijainninohjauksen periaatteet maakuntakaavassa Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeelliset aluevaraukset. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten, maakunnallisten ja useamman kuin yhden kunnan tavoitteiden toteuttamisen kannalta on tarpeen. Maakuntakaavan aluerakennetta koskevat merkinnät muodostavat hierarkkisen kokonaisuuden, johon myös kaupan sijainnin ohjausta koskevat merkinnät sisältyvät. Näin ollen kaupan sijainnin ohjausta koskevat määräykset ja merkinnät tulee sovittaa yhteen maakuntakaavan kokonaisuuden kanssa. Kaupan sijainnin ohjauksen periaatteet osoitetaan maakuntakaavan merkinnöissä ja määräyksissä kolmena kokonaisuutena: Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoituksessa lähdetään liikkeelle määrittelemällä seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja. Sen pohjalta arvioidaan keskustatoimintojen alueiden ja niiden ulkopuolisten kaupan alueiden osoittamisen tarve. Kun maakuntakaavassa osoitettavat keskustatoimintojen alueet ja kaupan alueet ovat selvillä, voidaan määritellä niiden vähittäiskaupan enimmäismitoitus. 4.2 Kaupan sijainti- ja mitoitusratkaisut 4.2.1 Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja Kaupan sijaintia ja mitoitusta koskevien ratkaisujen pohjaksi määritellään merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja. Alarajan määrittelyn tarkoituksena on kohdistaa maakuntakaavan ohjausvaikutus sellaisiin vähittäiskaupan suuryksiköihin, jotka ovat aidosti merkitykseltään seudullisia, koska maakuntakaavassa voidaan osoittaa aluevarauksia vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. Määrittelyssä koon alarajaa ei tule asettaa niin alhaiseksi, että se rajoittaa keskusta-alueiden ulkopuolelle soveltuvien ja merkitykseltään paikallisten kaupan yksiköiden kehittymis- ja sijaintimahdollisuuksia.

FCG Finnish Consulting Group Oy 15 (147) Seudullista merkitystä omaavan vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja voi olla erilainen riippuen kyseessä olevasta alueesta ja olosuhteista sekä kaupan laadusta. Kaupan maakunnalliset kehittämisperiaatteet ja seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja voidaan maakuntakaavassa osoittaa joko yleismääräyksenä tai osana taajamatoimintojen aluevarausmerkintöjä. Voimassa olevassa Keski-Suomen maakuntakaavassa seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on 2 000 k-m². Maakuntakaavassa on todettu, että Jyväskylän kaupungin taajamarakenteen sisällä voi kuitenkin olla kerrosalaltaan suurempia yksiköitä, joiden merkitys on paikallinen lähialueen riittävästä väestömäärästä ja ostovoimasta johtuen. Laadittavassa 4. vaihemaakuntakaavassa merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on perusteltua määritellä sellaiseksi, että sen avulla voidaan ohjata seudullisen vähittäiskaupan myymäläverkon tarkoituksenmukaista kehittymistä sekä turvata keskusta-alueiden elinvoimaisuus ja kaupallisten palvelujen toiminta- ja kehitysedellytykset. Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavassa seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajaksi voidaan määritellä 3 000 k-m². Koon alaraja on voimassa koko maakunnan alueella ja se koskee sekä päivittäistavarakauppaa että erikoiskauppaa. Tästä koko maakunnassa voimassa olevasta seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajasta on perusteltua poiketa seudullisesti merkittävien erikoistavaroita myyvien vähittäiskaupan suuryksiköiden osalta Jyväskylän kaupunkiseudun yhtenäisellä keskustaajama-alueella sekä väestömäärältään suurimmissa seutu-/aluekeskuksissa. Jyväskylän kaupunkiseudun yhtenäisellä keskustaajaman alueella seudullisesti merkittävän erikoistavaroita myyvän vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajaksi voidaan määritellä 10 000 k-m². Yhtenäisen keskustaajaman alueen rajaus tulee tarvittaessa määritellä 4. vaihemaakuntakaavan yhteydessä. Koko maakuntaa korkeampi seudullisesti merkittävän erikoistavaroita myyvän vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on perusteltu lisäksi Jämsän, Keuruun, Saarijärven, Viitasaaren ja Äänekosken keskustojen yhteydessä olevilla taajamatoimintojen alueilla. Näillä alueilla seudullisesti merkittävän erikoistavaroita myyvän vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajaksi voidaan määritellä 5 000 k-m². Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajan määrittäminen maakuntakaavassa ei tarkoita sitä, että alarajaa pienempiä vähittäiskaupan suuryksiköitä voitaisiin sijoittaa vapaasti. Maankäyttö- ja rakennuslain 71 b :n mukaan vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset koskevat myös yleiskaavaa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön alarajaa pienempien suuryksiköiden sijoittumista ohjataan kuntakaavoilla. Maankäyttö- ja rakennuslain 71 c :n mukaisesti kaikkien vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskustaalue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Käytännössä siis kaikkien yli 2 000 k-m 2 :n vähittäiskaupan suuryksiköiden vaikutukset on arvioitava joko maakuntakaavassa tai kuntakaavassa.

FCG Finnish Consulting Group Oy 16 (147) Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön alarajan koon määrittely perustuu tietoihin olemassa olevista kaupan yksiköistä sekä seuraavassa esitettyyn tilaa vaativan erikoistavaran kaupan seudullisuuden määrittelyyn. Edellä esitetyt merkitykseltään seudullisten erikoistavaroita myyvien vähittäiskaupan suuryksiköiden koon alarajat koskevat sekä tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa että muuta erikoiskauppaa. Yhtenäiseen alarajaan on päädytty, koska kaikki maakuntakaavaan suunnitellut, uudet vähittäiskaupan suuryksiköiden alueet ovat tilaa vaativan erikoistavaran kaupan alueita. Lisäksi esimerkiksi Jyväskylän osalta ehdotettu seudullisuuden alaraja on alhaisempi kuin seuraavassa esitetyn laskelman osoittama seudullisuuden alaraja. Perusteita tiva-kaupan seudullisuuden määrittelyyn Myymälän alueellinen väestöpohja Erikoiskaupan myymäläkokoon vaikuttavat merkittävimmin toimiala / toiminnan laatu sekä markkina-alueen laajuus, joka on pääosin verrannollinen myymälän kokoon: suuri myymälä tarvitsee suuren markkina-alueen, pieni pärjää vähemmällä. Kooltaan suuri myymälä ei kuitenkaan aina ole seudullisesti merkittävä myymälä. Väestömäärältään suurilla alueilla isokin myymälä voi palvella maantieteellisesti pientä aluetta. Etenkin Jyväskylän kaupunkiseudulla suuret myymälät voivat olla luonteeltaan paikallisia, koska lähialueella asuu myymälän toiminnan kannalta riittävästi asukkaita. Maakuntakaavaan merkitään vain seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt. Seudullista merkittävyyttä voidaan lähestyä tarkastelemalla sekä myymälöiden toiminnan edellyttämää alueellista väestöpohjaa että myymälöiden kokoon perustuvaa väestöpohjaa: kuinka suuri on väestöpohja eri alueilla ja erikokoisilla myymälöillä? Väestöpohjalla tarkoitetaan tässä sitä väestömäärää, jonka yksi tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälä tarvitsee saavuttaakseen myyntinsä vuositasolla. Lähtökohtana väestöpohjan arvioinnissa on käytetty Keski- Suomen huonekalukaupan myymälöiden myyntiä ja huonekalukaupan keskimääräistä kulutuslukua. Väestöpohja on laskettu myynnistä kulutusluvun avulla. Arvioinnin lähtökohtana on käytetty huonekalukauppaa, koska valtaosan huonekalukaupan myymälöistä voidaan olettaa edustavan kooltaan suhteellisen suuria myymälöitä. Huonekalukaupan väestöpohja on laajennettu koskemaan koko tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa huonekalukaupan ja tilaa vaativan erikoistavaran kaupan välisen myynnin suhteella. Tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälän väestöpohja on Keski- Suomessa keskimäärin 22 000 asukasta, mutta väestöpohja vaihtelee alueellisesti niin, että Jyväskylässä väestöpohja on noin 38 000 asukasta ja muualla maakunnassa noin 8 000 asukasta. Myymälöiden toiminnan kannalta on tärkeää, että niiden lähellä asuu riittävästi perusasiakaskuntaa. Lähialueelta eli päämarkkina-alueelta voidaan edellyttää löytyvän noin 70 % tarvittavasta väestöpohjasta. Loppuosa asiakaskunnasta on asuinpaikaltaan vaikeasti määritettäviä liikkuvia asiakkaita. Jos jo perusasiakaskunta edellyttää asiakkaita useamman kunnan alueelta, myymälää voidaan pitää seudullisesti merkittävänä. Tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälän lähialueen väestöpohja (noin 70 % koko väestöpohjasta) on Keski- Suomessa keskimäärin noin 16 000 asukasta. Alueellisesti väestöpohja vaihtelee niin, että Jyväskylässä väestöpohja on noin 27 000 asukasta ja muualla maakunnassa noin 6 000 asukasta.

FCG Finnish Consulting Group Oy 17 (147) Väestöpohja myymäläkoon mukaan Myymäläkoon mukaan määräytyvän väestöpohjan arviointi perustuu tilaa vaativan erikoistavaran kaupan yhtä kerrosneliömetriä kohti laskettuun keskimääräiseen myyntitehokkuuteen ja keskimääräiseen kulutuslukuun. Myyntitehokkuuden avulla on laskettu myynti ja kulutusluvun avulla väestömäärä, jolla myynti täyttyy. Yhden tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälän vuosimyynnin saavuttamiseksi tarvittava koko väestöpohja ja lähialueen väestöpohja on myymälän eri kokoluokissa seuraava: Myymälän Koko Lähialueen koko väestöpohja väestöpohja (n. 70 %) - 2 000 k-m 2 5 000 4 000-3 000 k-m 2 7 000 5 000-5 000 k-m 2 11 000 8 000-10 000 k-m 2 23 000 16 000-15 000 k-m 2 34 000 24 000-20 000 k-m 2 45 000 32 000-30 000 k-m 2 68 000 48 000 Merkitykseltään seudullisen suuryksikön koon alaraja Laskelman mukaan Jyväskylässä merkitykseltään seudullisen tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälän alarajaksi voidaan määritellä 15 000-20 000 k-m 2. Tämä perustuu siihen, että Jyväskylässä yhden myymälän edellyttämä lähialueen väestöpohja on noin 27 000 asukasta, mikä vastaa kooltaan noin 15 000-20 000 kerrosneliömetrin kokoisen myymälän lähialueen väestöpohjaa. Muualla maakunnassa merkitykseltään seudullisen suuryksikön koon alarajaksi voidaan määritellä 3 000-5 000 k-m 2. Muualla maakunnassa yhden myymälän edellyttämä lähialueen väestöpohja on noin 6 000 asukasta, mikä vastaa kooltaan 3 000-5 000 k-m 2 :n kokoisen myymälä lähialueen väestöpohjaa Lähtöaineistona edellä olevissa määrittelyissä on käytetty Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin Keski-Suomen koskevia tietoja vuodelta 2007. Tilastokeskuksen aineisto ei sisällä tietoa myymälöiden pinta-aloista. Tämän vuoksi määrittely perustuu myynneistä, kulutusluvuista ja keskimääräisistä myyntitehokkuuksista johdettuihin arvioihin. Maakuntakaavan laadinnan yhteydessä seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajan määrittelyä voidaan tarkentaa olemassa olevien myymälöiden kerrosalatiedoilla. 4.2.2 Keskustatoimintojen alueet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Keskusta-alueella tarkoitetaan maakunnan, kunnan tai sen osan toiminnallista keskusta, jossa sijaitsee tiiviisti ja monipuolisesti keskustahakuisia palvelutoimintoja, kuten erikoiskauppaa, vapaa-ajan palveluja ja julkisia palveluja sekä merkittävässä määrin ja monipuolisesti eri toimialojen työpaikkoja ja asutusta. Keskusta-alue on hyvin saavutettavissa ja sinne on hyvät liikenneyhteydet ympäröiviltä asuinalueilta eri liikennemuodoilla.

FCG Finnish Consulting Group Oy 18 (147) Keskusta-alueet ovat toiminnallisten vaikutusalueidensa keskuksia ja muodostavat keskusverkon, jolla on hierarkkinen erikokoisiin keskuksiin perustuva rakenne. Maakunnissa voidaan erottaa esimerkiksi maakuntakeskukset, kaupunkiseutujen keskukset, alakeskukset ja lähiökeskukset sekä kunta- ja kyläkeskukset. Kaupan palveluverkon ja yhdyskuntarakenteen tasapainoinen kehitys edellyttää, että erikokoisten keskusten palvelujen mitoitus perustuu keskuksen alue- ja yhdyskuntarakenteelliseen asemaan sekä vaikutusalueen väestöpohjan mahdollistamaan palvelutarjontaan. Keski-Suomen voimassa olevassa maakuntakaavassa keskustatoimintojen alueita (C ja c) on osoitettu kaupunkien ja seutukuntakeskusten keskustoihin. Voimassa olevassa maakuntakaavassa keskustatoimintojen alue on osoitettu aluevarausmerkintänä Jyväskylään ja Jämsään sekä kohdemerkintänä Äänekoskelle, Suolahdelle, Saarijärvellä, Viitasaarelle, Keuruulle, Jämsänkoskelle ja Joutsaan. Keskustatoimintojen alakeskuksiksi (ca) on osoitettu Jyväskylän kaupunkiseudun Keljonkeskus, Kuokkala, Palokka, Seppälä, Tikkakoski, Vaajakoski, Lievestuore sekä Laukaan ja Muuramen kuntakeskukset. Pienet kunta- ja taajamakeskukset on osoitettu taajamatoimintojen alueina. Keskustatoimintojen alueiden osalta uudessa maakuntakaavassa on tarkoituksenmukaista noudattaa voimassa olevan maakuntakaavan mukaista keskustatoimintojen alueiden ja keskustatoimintojen alakeskusten merkintätapaa. Merkintöjen määräykset vastaavat myös lähtökohtaisesti uuden maakuntakaavan tavoitteita. Seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainninohjauksen kannalta merkittävimmät keskukset ovat maakuntakeskus (Jyväskylä) sekäosa seutukeskuksista (Jämsä, Keuruu, Saarijärvi, Viitasaari ja Äänekoski). Laadittavassa 4. vaihemaakuntakaavassa tulisi arvioida uudelleen erityisesti Jyväskylän seudun keskustatoimintojen alueiden merkintöjä, jotka voimassa olevassa maakuntakaavassa eivät vastaa nykyisiä yhdyskuntarakenteen kehittämistavoitteita. Jyväskylän kaupallisen palveluverkkoselvityksen periaatteiden mukaan Jyväskylän keskusverkko muodostuu ydinkeskustan ja Seppälän keskustaalueen lisäksi yhteensä kuudesta alakeskuksesta (Palokka, Korpilahti, Tikkakoski, Kuokkala, Vaajakoski ja Eteläportti). Näistä Eteläportti olisi kehittyvien Keljonkankaan ja Kauramäen asuinalueiden monipuolinen alakeskus, jossa olisi kaupallisten palveluiden lisäksi keskustamaista asumista, työpaikkoja ja julkisia palveluja. Kaupallisen palveluverkkoselvityksen laadinnan jälkeen Jyväskylän kaupunki on käynnistänyt entisen Kankaan paperitehtaan alueen suunnittelun teollisuustoimintojen päätyttyä alueella. Kaupungin tavoitteena on rakentaa alueesta monipuolinen asumisen, työpaikkojen ja palvelujen alue, joka yhdistää ydinkeskustan Seppälän alueeseen. Laadittavassa 4. vaihemaakuntakaavassa tulisi arvioida Jyväskylän keskustatoimintojen alueen laajuutta. Koska kaupungin tavoitteena on kehittää Seppälän ja Kankaan alueita keskustamaisina ja maankäytöltään monipuolisina alueina, voitaisiin Jyväskylän keskustatoimintojen alue laajentaa yhtenäisenä näille alueille korvaten voimassa olevan maakuntakaavan Seppälän alakeskusmerkintä aluevarausmerkinnällä. Keskustatoimintojen alueen kaavamääräyksessä tulisi kuitenkin ohjata Seppälän ja Kankaan kaupallista rakentamista siten, että yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa turvataan Jyväskylän ydinkeskustan asema maakunnallisena kaupan pääkeskuksena.

FCG Finnish Consulting Group Oy 19 (147) Keskustatoimintojen alueen laajentamisen vaikutukset mm. yhdyskuntarakenteeseen ja liikennejärjestelyjen kestävyyteen tulee arvioida vaihemaakuntakaavan laadinnan yhteydessä. Vaihemaakuntakaavassa keskustatoimintojen alakeskusmerkintöjä on perusteltua päivittää Jyväskylän kaupallisen palveluverkkoselvityksen mukaisesti, jolloin Eteläportti osoitettaisiin alakeskuksena ja Keljonkeskus vähittäiskaupan suuryksikön merkinnällä. Lisäksi maakuntakaavan jatkosuunnittelussa tulisi arvioida, onko pienimpiä Jyväskylän seudun alakeskuksia tarkoituksenmukaista osoittaa maakuntakaavassa (Korpilahti, Tikkakoski, Lievestuore). Kaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksen näkökulmasta merkintöjä voidaan pitää keskusten alue- ja yhdyskuntarakenteellinen asema, kehittämistavoitteet ja keskusten väestömäärä huomioon ottaen epätarkoituksenmukaisina. Jyväskylän seudun lisäksi 4. vaihemaakuntakaavassa ei ole tarpeen tehdä merkittäviä muutoksia voimassa olevan maakuntakaavan keskustatoimintojen alueiden merkintöihin. Kuntarakenteen muutosten seurauksena tulisi kuitenkin arvioida merkintöjen yhdenmukaisuutta Jyväskylän seudulla, Jämsässä ja Äänekoskella. Maakuntakaavan jatkosuunnittelussa tulisi arvioida, onko tarpeen osoittaa myös Äänekosken keskustatoimintojen alue aluevarausmerkinnällä ja onko tarpeen osoittaa Jämsänkosken ja Suolahden keskustatoimintojen alueet keskustatoimintojen alakeskusmerkinnöin. 4.2.3 Seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen maakuntakaavan keskustatoimintojen alueen ulkopuolelle edellyttää, että sen sijaintipaikka on osoitettu maakuntakaavassa tähän tarkoitukseen. Maankäyttö- ja rakennuslain lähtökohtana on keskusta-alueiden ensisijaisuus vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintipaikkoina, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Vähittäiskaupan suuryksiköiden osoittaminen keskusta-alueen ulkopuolelle edellyttää vaikutusten arviointia, jonka tulosten pohjalta voidaan tehdä perustellut päätökset kaupan mahdollisesta sijoittumisesta. Vaikutusten arvioinnissa tulee maakuntakaavan sisältövaatimusten lisäksi tarkastella erityisesti maankäyttö- ja rakennuslain 71 b :n mukaisia erityisiä sisältövaatimuksia (mm. vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin sekä niiden kehittämiseen). Koska keskusta-alueiden ulkopuolisten vähittäiskaupan suuryksiköiden vaikutukset ovat sidoksissa mm. alueiden ominaispiirteisiin, väestöpohjaan, olemassa oleviin palveluihin ja toteutusaikaan, ei näiden alueiden kaupan laatua tulisi ohjata maakuntakaavassa liian yksityiskohtaisesti. Voimassa olevassa Keski-Suomen maakuntakaavassa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä (km ja km-1) on osoitettu keskustatoimintojen ulkopuolisille taajama-alueille. Km-merkinnät on osoitettu seuraaviin taajamiin: Hankasalmen asema, Jyväskylän Palokka (moottoritien länsipuoli), Karstula, Konnevesi, Korpilahti, Kuhmoinen, Kyyjärven Paletin kauppakeskus, Petäjävesi, Pihtipudas, Saarijärvi ja Uurainen. Lisäksi km-1 merkintä osoittaa olemassa olevan Jyväskylän Viherlandian, joka on voimassa olevassa maakuntakaavassa osoitettu matkailu- ja myymäläkeskittymien alueeksi, jolle ei saa sijoittaa päivittäistavarakaupan suuryksiköitä.

FCG Finnish Consulting Group Oy 20 (147) Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen ja toisaalta seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajan määrittelyn myötä vähittäiskaupan suuryksiköiden merkintöjä tulisi arvioida Jyväskylän seudulla sekä Jämsässä, Keuruulla, Viitasaarella ja Äänekoskella ottaen huomioon 4. vaihemaakuntakaavaa varten laaditut kohdekohtaiset selvitykset. Lähtökohtana 4. vaihemaakuntakaavan laadinnalle voidaan pitää sitä, että keskusta-alueiden ulkopuolelle osoitetaan vain sellaisia merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä, joilla ei vaikutusten arvioinnin perusteella ole merkittäviä kielteisiä vaikutuksia keskusta-alueen kaupan kehitykseen. Keskusta-alueiden ulkopuolelle soveltuvia suuryksiköitä voivat olla esimerkiksi paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan yksiköt 1. Jyväskylän seudulla nykyisessä maakuntakaavassa alakeskuksena osoitetun Keljonkeskuksen merkintä tulisi päivittää vähittäiskaupan suuryksikön merkinnäksi (km). Lisäksi on tarkoituksenmukaista osoittaa sijoittumispaikkoja keskusta-alueiden ulkopuolelle soveltuville vähittäiskaupan suuryksiköille (pääosin tilaa vaativan erikoistavaran kaupan suuryksiköt). Jyväskylän seudulla keskustatoimintojen alueiden ulkopuoliset erikoiskaupan suuryksiköt voitaisiin osoittaa vyöhykemerkinnöin: 1) Palokan ja Kirrin alueelle sekä 2) Keljonkankaan, Eteläportin ja Muuramen eritasoliittymän alueelle. Maakuntakaavan jatkosuunnittelussa tulee tarvittaessa määritellä vyöhykkeiden laajuus sekä arvioida, esitetäänkö Keljonkankaan, Eteläportin ja Muuramen vyöhyke yhtenäisenä vai kolmesta erillisestä vyöhykealueesta muodostuvana merkintänä. Edelleen maakuntakaavan laadinnan yhteydessä tulee arvioida, onko Viherlandian voimassa olevassa maakuntakaavassa osoitettu km-1 merkintä määräyksineen tarkoituksenmukainen ohjaamaan alueen kaupallista kehittämistä. Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen seurauksena (paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan mukaantulo sijainninohjauksen piiriin) keskustatoimintojen alueiden ulkopuolisia erikoistavaroita myyviä vähittäiskaupan suuryksiköitä voidaan osoittaa kohdemerkintöinä myös Jämsän Risteyksen alueelle, Keuruun Yliahon alueelle, Viitasaaren Mustaniemen alueelle ja Äänekosken Kotakennään ja Alemakasiinin alueelle. Näillä alueilla toimii tai niille on suunnitteilla paljon tilaa vaativan erikoiskaupan suuryksiköitä ja ne ovat tehtyjen erillisselvitysten mukaan soveltuvia tilaa vaativan erikoistavaran kaupan suuryksiköille. 1 Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupalla tarkoitetaan toimialaluokituksen (TOL 2008) mukaista rauta- ja rakennustarvikkeiden, kodinkoneiden, huonekalujen, puutarha-alan, veneiden, moottoriajoneuvojen sekä muiden paljon tilaa vaativien erikoistavaroiden vähittäiskauppaa. Keskustatoimintojen alueille soveltumattomilla erikoiskaupan suuryksiköillä tarkoitetaan sellaisia vähittäiskaupan yksiköitä, jotka eivät esimerkiksi toimialan, myymälätyypin tai yksikkökoon mukaan ole soveltuvia keskustatoimintojen alueille ja jotka eivät aiheuta merkittäviä kielteisiä vaikutuksia keskustatoimintojen alueiden kaupan kehitykseen. Tällaisia yksiköitä voivat olla mm. suuryksiköt, joissa päämyyntiartikkeleita ovat tilaa vaativan erikoistavaran kaupan toimialojen tuotteet sekä suuryksiköt, joiden kaupan myymälätyyppi on keskustaalueille soveltumaton ja yksikkökoko on suuri (esim. retail park -tyyppiset myymäläkeskittymät).

FCG Finnish Consulting Group Oy 21 (147) 4.2.4 Suosituksia kaupan sijainnin ohjauksen merkinnöille ja määräyksille Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijainnin ohjauksen kannalta keskeiset kaavamerkinnät ja -määräykset tulee sovittaa yhteen voimassa olevan maakuntakaavan kanssa sekä muiden 4. vaihemaakuntakaavan merkintöjen ja määräysten kanssa. Vaihemaakuntakaavan lähtökohtana tulee olla, että merkinnät ja määräykset muodostavat yhdessä tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Maakuntakaavan jatkosuunnittelun yhteydessä tulee myös arvioida, missä määrin voimassa olevan maakuntakaavan merkintöjä on tarkoituksenmukaista sisällyttää 4. vaihemaakuntakaavaan vai esitetäänkö maakuntakaavassa ainoastaan keskusverkkoa ja kaupan palveluverkkoa koskevat muutokset. Keskustatoimintojen alueiden osalta vaihemaakuntakaavassa on tarkoituksenmukaista noudattaa voimassa olevan maakuntakaavan mukaista keskustatoimintojen alueiden ja keskustatoimintojen alakeskusten merkintätapaa. Merkintöjen määräykset vastaavat myös lähtökohtaisesti vaihemaakuntakaavan tavoitteita. Tarvittaessa kaupan sijainnin ohjaamiseksi voidaan antaa aluekohtaisia määräyksiä, kuten edellä Jyväskylän keskustaalueen osalta tuotiin esille. Vähittäiskaupan suuryksiköiden osalta voimassa olevan maakuntakaavan merkinnät ja määräykset eivät sellaisenaan vastaa 4. vaihemaakuntakaavassa esitettävien uusien merkintöjen kohteita. Vaihemaakuntakaavassa tulee nykyisten merkintöjen lisäksi osoittaa uudet merkinnät, jotka mahdollistavat keskusta-alueiden ulkopuolelle soveltuvien tilaa vaativia erikoistavaroita myyvien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittamisen. Edellä esitetyistä vaihemaakuntakaavassa esitettävistä merkinnöistä Keljonkeskus voidaan osoittaa voimassa olevan maakuntakaavan mukaisella km -merkinnällä. Muille esitetyille alueille (Jämsä, Keuruu, Viitasaari, Äänekoski) tulee osoittaa määräykseltään uudet merkinnät. Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavassa kaupan sijaintia voidaan ohjata esimerkiksi seuraavien kaavamerkintöjen ja -määräysten avulla: Merkintä C, c Keskustatoimintojen alue (alue- ja kohdemerkintä) ca Keskustatoimintojen alakeskus KM Vähittäiskaupan suuryksikkö Suosituksia kaavamääräyksille Keskustatoimintojen alueille voidaan antaa kaikkia alueita koskevia tai aluekohtaisia suunnittelumääräyksiä alueiden sijainnista ja laajuudesta, kaupan painopistealueista, palveluiden saavutettavuudesta eri kulkumuodoin sekä erityisesti kevyen liikenteen olosuhteiden parantamisesta. Keskustatoimintojen alakeskuksissa voidaan antaa suunnittelumääräyksiä alueiden sijainnista ja laajuudesta sekä palveluiden saavutettavuudesta eri kulkumuodoin sekä erityisesti kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen olosuhteiden parantamisesta. Vähittäiskaupan suuryksiköiden suunnittelumääräyksessä voidaan ohjata alueelle sijoittuvan uuden kaupan laatua sekä alueiden saavutettavuutta erityisesti joukko- ja kevyen liikenteen näkökulmasta.

FCG Finnish Consulting Group Oy 22 (147) KM-2 Erikoistavaroita myyvä vähittäiskaupan suuryksikkö KM-3 Erikoistavaroita myyvien vähittäiskaupan suuryksiköiden kehittämisvyöhyke Merkinnällä osoitetaan merkitykseltään seudullisen paljon tilaa vaativan tai muun keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle soveltuvan erikoiskaupan suuryksiköiden sijoittumiskohteet. Suunnittelumääräyksessä tulee määritellä yksityiskohtaisemmin alueelle soveltuvan kaupan laatu. Merkinnällä osoitetaan merkitykseltään seudullisen paljon tilaa vaativan erikoistavaran tai muun keskustatoimintojen alueille soveltumattoman erikoiskaupan suuryksiköiden sijoittumisalue. Suunnittelumääräyksessä tulee määritellä yksityiskohtaisemmin alueelle soveltuvan kaupan laatu. Suunnittelumääräyksessä tulee esittää selkeästi vyöhykkeen suhde vyöhykealueella sijaitseviin keskustatoimintojen alueisiin (ca) tai vähittäiskaupan suuryksiköihin. 4.2.5 Suosituksia vähittäiskaupan enimmäismitoituksen määrittelyyn Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maakuntakaavassa tulee osoittaa vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus riittävällä tarkkuudella. Enimmäismitoitus tulee esittää sekä keskustatoimintojen alueille että vähittäiskaupan suuryksiköille. Suurimmille ja merkitykseltään maakunnallisille keskustatoimintojen alueille enimmäismitoitusta ei kuitenkaan ole tarpeen määritellä, mikäli sitä ei vaikutusten arvioinnissa todeta tarpeelliseksi. Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoituksen tavoitteena on ohjata palveluverkon tasapainoista kehittämistä ja turvata keskusta-alueiden elinvoimaisuus ja kaupallisten palvelujen toiminta- ja kehitysedellytykset. Maakuntakaavassa esitettävien enimmäismitoitusten tulee antaa yleispiirteiset lähtökohdat ja reunaehdot kuntakaavoitukselle paikalliset olosuhteet ja kaupan laatu huomioon ottaen. Enimmäismitoituksen esittäminen parantaa myös mahdollisuuksia arvioida kaupan sijoittumisen vaikutuksia. Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoituksen määrittelystä maakuntakaavassa ei maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevien erityisten säännösten lyhyestä voimassaoloajasta johtuen ole vielä käytännön kokemuksia. Myöskään enimmäismitoitukseen liittyviä perusteita tai käsitteitä ei ole vielä kaikilta osin määritelty. Näin ollen maakuntakaavan laadinnan yhteydessä ja ympäristöministeriön ohjeistuksen valmistuttua on tärkeää arvioida ja tarkentaa enimmäismitoitusten perusteet. Tämän hetkisen tiedon mukaan enimmäismitoituksen määrittelyperusteet ovat seuraavat: - Keskustatoimintojen alueen enimmäismitoitus esitetään vähittäiskaupan suuryksiköiden kerrosalana, lukumääränä, maksimikokona tai näitä yhdistämällä. Kerrosalana esitettävään enimmäismitoitukseen lasketaan mukaan olemassa olevat ja uudet yli 2000 kerrosneliömetrin suuruiset vähittäiskaupan suuryksiköt. Enimmäismitoitus esitetään suuruusluokkana, joka täsmentyy kuntakaavoituksessa.

FCG Finnish Consulting Group Oy 23 (147) - Kaupan alueiden enimmäismitoitus esitetään vähittäiskaupan suuryksiköiden kerrosalana, lukumääränä, maksimikokona tai näitä yhdistämällä. Kerrosalana esitettävään enimmäismitoitukseen lasketaan mukaan alueen kaikki kaupan kerrosala eli vähittäiskaupan suuryksiköiden kerrosalan lisäksi myös pienemmät kaupan yksiköt. Enimmäismitoitukseen lasketaan mukaan sekä olemassa oleva että uusi kerrosala. Enimmäismitoitus esitetään suuruusluokkana, joka täsmentyy kuntakaavoituksessa. Keskustatoimintojen alueet Keskustatoimintojen alueiden enimmäismitoituksen määrittelyssä keskeinen lähtökohta on keskusverkko ja eritasoisten keskusten väestöpohja. Maakuntakaavassa määriteltävien enimmäismitoitusten tulee tukea lain keskeistä lähtökohtaa, jonka mukaan keskusta-alueet ovat suuryksiköiden ensisijaisia sijaintipaikkoja. Keskusta-alueiden enimmäismitoituksen tulee siten perustua keskusten alue- ja yhdyskuntarakenteelliseen asemaan ja vaikutusalueen ostovoimaan. Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavassa ei ole tarkoituksenmukaista osoittaa enimmäismitoitusta Jyväskylän keskustatoimintojen alueelle. Sen sijaan vaihemaakuntakaavassa osoitettaville keskustatoimintojen alakeskuksille voitaisiin osoittaa yhtenäinen enimmäismitoitus. Ottaen huomioon keskusta-alueiden väestöpohja enimmäismitoitus Jyväskylän seudun alakeskuksissa voisi olla 35 000 k-m². Maakuntakaavan laadinnan yhteydessä tulee arvioida, soveltuuko sama enimmäismitoitus kaikille alakeskuksille. Keskusta-alueiden enimmäismitoitus sisältää nykyisten ja uusien yli 2 000 k-m 2 :n vähittäiskaupan suuryksiköiden kerrosalan. Keskusta-alueiden enimmäismitoitus voidaan määritellä esimerkiksi niin, että ensin arvioidaan, kuinka suuri osa vähittäiskaupan kokonaismitoituksesta kohdistuu keskusta-alueelle (keskimäärin kaksi kolmasosaa) ja sen jälkeen kuinka suuri osa keskustaan kohdistuvasta kerrosalasta sijoittuu yli 2000 k-m 2 :n vähittäiskaupan suuryksiköihin. Enimmäismitoitus sisältää sekä nykyisten että uusien vähittäiskaupan suuryksikköjen kerrosalan. Vähittäiskaupan suuryksiköiden osuus keskustaalueen kokonaiskerrosalasta vaihtelee kunnittain ja alueittain, joten enimmäismitoitus tulee määritellä kunnilta saatavien nykytilannetietojen pohjalta. Vähittäiskaupan suuryksiköt Keskusta-alueiden ulkopuolisten vähittäiskaupan suuryksiköiden alueiden enimmäismitoituksella tulee varmistaa keskusverkon ja kaupan palvelurakenteen tasapainoinen kehitys. Keskusta-alueiden ulkopuolisten vähittäiskaupan suuryksikköjen enimmäismitoitus sisältää alueen kaiken kaupan kerrosalan eli vähittäiskaupan suuryksiköiden kerrosalan lisäksi myös pienemmät kaupan yksiköt. Enimmäismitoitukseen lasketaan mukaan sekä olemassa oleva että uusi kerrosala.

FCG Finnish Consulting Group Oy 24 (147) Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavassa esitettävien uusien tilaa vaativan erikoistavaran kaupan suuryksiköiden ja kehittämisvyöhykkeiden enimmäismitoitus on määritelty alueilla olemassa olevan vähittäiskaupan sekä laskennallisen liiketilatarpeen perusteella. Kehittämisvyöhykkeiden enimmäismitoituksella ohjataan tilaa vaativan erikoistavaran kaupan mitoitusta merkinnän osoittamilla alueilla. Ehdotukset enimmäismitoituksesta Ehdotukset edellä esitettyjen uusien keskustatoimintojen alueiden ja vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoituksesta: Merkintä Kohde Enimmäismitoitus (k-m²) C Keskustatoimintojen alue Jyväskylä (ydinkeskusta, Kangas, Seppälä) Ei esitetä ca Keskustatoimintojen alakeskus Jyväskylä, Eteläportin keskusta 35 000 (sis. vain suuryksiköt >2000 k-m 2 ) - kaikki uutta liiketilaa km Vähittäiskaupan suuryksikkö Jyväskylä, Keljonkeskus 50 000 (sisältää kaiken kaupan pinta-alan) - olemassa oleva 45 000 - uutta 5 000 km-2 Erikoistavaroita myyvä vähittäiskaupan suuryksikkö Jämsän Risteys 40 000 (sisältää kaiken kaupan pinta-alan) - tiva 30 000 (kaikki uutta) - muu 10 000 (olemassa olevaa n. 3 000 ja uutta n. 7 000) km-2 Erikoistavaroita myyvä vähittäiskaupan suuryksikkö Keuruu, Yliaho 20 000 (sisältää kaiken kaupan pinta-alan) - tiva 20 000 (olemassa olevaa n. 10 000 ja uutta n. 10 000) km-2 Erikoistavaroita myyvä vähittäiskaupan suuryksikkö Viitasaari, Mustaniemi 20 000 (sisältää kaiken kaupan pinta-alan) - tiva 15 000 (olemassa olevaa n. 6 000 ja uutta n. 9 000) - muuta 5 000 (olemassa olevaa n. 3 000 ja uutta n. 2 000) km-2 Erikoistavaroita myyvä vähittäiskaupan suuryksikkö Äänekoski, Kotakennään ja Alemakasiinin alueet Onko Kotakennään alueelle tarvetta esittää km-kohde? Riittäisikö km-merkintä Alemakasiinin alueelle ja mahdollisesti Hirvaskankaan alueelle? 40 000 (sisältää kaiken kaupan pinta-alan) - tiva 30 000 (olemassa olevaa n. 7 000 ja uutta n. 23 000) - muuta 10 000 (olemassa olevaa n. 8 000 ja uutta n. 2 000)

FCG Finnish Consulting Group Oy 25 (147) km-2 Erikoistavaroita myyvä vähittäiskaupan suuryksikkö Muuramen eritasoliittymä 20 000 (sisältää kaiken kaupan pinta-alan) - tiva 15 000 (kaikki uutta) - muu 5 000 (kaikki uutta) km-3 Erikoistavaroita myyvien vähittäiskaupan suuryksikköjen kehittämisvyöhyke Keljonkeskus-Eteläportti 50 000 (koko vyöhykkeen tilaa vaativan erikoistavaran kaupan enimmäismitoitus) km-3 Erikoistavaroita myyvien vähittäiskaupan suuryksikköjen kehittämisvyöhyke Palokka-Kirri 70 000 (koko vyöhykkeen tilaa vaativan erikoistavaran kaupan enimmäismitoitus) Maakuntakaavan enimmäismitoituksien tulkinnassa on otettava huomioon, että kaavoissa kaupalliselle toiminnoille osoitetuille alueille sijoittuu usein muitakin toimintoja kuin varsinaista vähittäiskauppaa. Lisäksi osa pienemmistä vähittäiskaupan yksiköistä sijoittuu osaksi suuryksiköitä tulkittavia myymäläkeskittymiä. Laskentatavan epävarmuustekijöistä ja kuntien erilaista lähtökohdista johtuen enimmäismitoituksen on tulkittava ohjaavan yksityiskohtaisempaa suunnittelua yleispiirteisesti uusia vähittäiskaupan suuryksiköitä alueille osoitettaessa. Enimmäismitoitukset on tarkennettava maakuntakaavan laadinnan yhteydessä yhdessä maakuntaliiton ja kuntien kesken. Enimmäismitoituksen määrittelyn tarkentamiseksi tarvitaan tietoa vähittäiskaupan olemassa olevasta pinta-alasta ja sen sijoittumisesta.

FCG Finnish Consulting Group Oy 26 (147) 5 JÄMSÄN RISTEYS -ALUEEN ARVIOINTI 5.1 Jämsän yhdyskuntarakenne 5.1.1 Kaavoitustilanne Keski-Suomen maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaavassa Jämsän keskusta ja Jämsänkosken taajama on osoitettu keskustatoimintojen alueiksi (C ja c). Merkinnän osoittamiin keskuksiin voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä. Keskusta-alueita ympäröivät alueet on osoitettu pääasiassa taajamatoimintojen alueiksi (A). Jämsänjokilaakso on osoitettu kaupunkikehittämisen kohdealueeksi, jolla on kiinnitettävä erityistä huomiota taajamarakenteen tiivistämiseen ja suurteollisuuden liikenteellisten olosuhteiden sujuvuuteen. Kaupungin läpi kulkeva valtatie 9 ja Tampere-Jyväskylä rautatie on osoitettu merkittävästi parannettaviksi liikenneyhteyksiksi. Kuva 1. Ote vuonna 2009 vahvistetusta Keski-Suomen maakuntakaavasta (Keski-Suomen liitto 2007).

FCG Finnish Consulting Group Oy 27 (147) Jämsän rakennemalli Jämsässä on laadittu maankäytön rakennemalli. Tavoitteena oli muodostaa kuntaliitosten jälkeen syntyneen, uuden Jämsän alueelle toteuttamiskelpoinen, toimiva ja ekologisesti kestävä sekä alueen kilpailukykyä lisäävä rakennemalli. Rakennemallityössä on muodostettu kehittämisen raami tulevalle maankäytön suunnittelulle ja kaavoitukselle sekä muulle kehittämiselle. Rakennemalliksi valittiin tarkasteltujen rakennemallivaihtoehtojen pohjalta Jämsän Sydänmalli. Mallissa Jämsän tulevaisuuden toiminnallisen ydinalueen muodostavat jokilaakso (Jämsänkoski-Seppola-Kaipola) ja yhteys Himokselle. Himosta kehitetään monipuolisena, ympärivuotisena ja vetovoimaisena matkailukeskuksena, jonka kapasiteettia lisätään nykyisestä merkittävästi. Sydänmallissa Jämsän keskustasta kehitetään monipuolinen, elävä palveluiden keskus, jonka erityinen vetovoima on Jämsänjokilaaksossa. Jämsänkoskea kehitetään uudistuvana teollisuustaajamana. Jämsän ja Jämsänkosken keskusten välille rakentuvat Jämsänjokilaakson varteen laadukkaan asumisen alueet ja virkistysyhteydet. Väestökehityksen tavoitteena on nykyisen väestömäärän säilyttäminen. Kuva 2. Jämsän maankäytön rakennemalli Jämsän Sydänmalli (Jämsän kaupunki 2012).

FCG Finnish Consulting Group Oy 28 (147) Jämsän kaavatilanne Jämsän kaupungin alueella on useita voimassa olevia yleis- ja rantayleiskaavoja. Vuonna 2011 oli vireillä seitsemän uutta yleiskaava- tai rantayleiskaavahanketta. Kaupungin taajama-alueella on voimassa vuonna 1989 hyväksytty taajamayleiskaava. Kaava on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena oikeusvaikutuksettomana yleiskaavana. Keskeisellä taajama-alueella ei ole vireillä olevia yleiskaavahankkeita. Keskeisin kaupan toimintoihin liittyvä vireillä oleva asemakaavahanke on Jämsän keskusta-alueen kehittäminen. Kaupungin tavoitteena on yhdessä hankekoordinaattorin SRV Keski-Suomi Oy:n ja kiinteistöjen omistajien kanssa luoda Jämsän keskuskorttelista vetovoimainen ja houkutteleva Jämsän kaupallinen keskipiste. Kehittämistyön päämääränä on kehittää korttelialuetta niin, että alueelle voidaan rakentaa keskustan kehittämisen edellyttämiä kaupallisia palveluja, asumista sekä keskustan ilmettä elävöittävää rakentamista. (Jämsän kaupunki, Kaavoituskatsaus 2011). Kuva 3. Ote keskuskorttelin asemakaavan muutosluonnoksesta (Jämsän kaupunki 2011)

FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto 5.1.2 29 (147) 1.6.2012 Muut suunnitelmat 9-tien kehityskäytävän kehittämissuunnitelma Vuonna 2007 valmistuneessa 9-tien kehityskäytävän kehittämissuunnitelmassa on esitetty kaupan palvelujen kehittämiskohteina Jämsän keskusta sekä valtateiden 9 ja 24 risteysalue. Kuva 4. 9-tien kehityskäytävän kehittämissuunnitelma (Jykes 2007) Jämsän keskustan kehittämissuunnitelma Jämsän keskustan kehittämissuunnitelma on valmistunut vuonna 2005. Suunnitelman mukaan Jämsän keskusta on tiivis ja varsin hyvin jäsentynyt kahden kauppakadun varrelle, mutta keskustan kaupallisessa ympäristössä on selviä toiminnallisia katkoksia. Liiketoiminnan kehittämiseksi Jämsän keskustan merkittävimpinä toimenpiteinä on kehittämissuunnitelmassa todettu asiointiympäristön laadullinen parantaminen niin, että se pystyy tarjoamaan kilpailukykyisen vastineen Jyväskylän ja Tampereen kaupallisille keskustoille. Kehittämissuunnitelmassa on esitetty toimenpideohjelma keskustan fyysisen ympäristön parantamiseksi. Suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttaminen jatkuu edelleen. Kaupungin päätös sijoittaa vähittäiskaupan suuret yksiköt keskustan pohjoisreunalle on antanut mahdollisuuden kehittää keskustaa erikoiskaupan ja palveluiden sijaintipaikkana.

FCG Finnish Consulting Group Oy 30 (147) 5.1.3 Väestö ja työpaikat Väestökehitys Jämsässä asui 22 691 asukasta ja Jämsän seudulla 25 245 asukasta vuoden 2010 lopussa. Jämsän kaupungin väestömäärä on vähentynyt 2 332 asukkaalla (-9 %) ja Jämsän seudun väestömäärä 2 751 asukkaalla (-10 %) vuosina 2000-2010. Taulukko 1. Jämsän seudun väestökehitys (Tilastokeskus). Väkiluku Muutos 2000-2010 2000 2005 2010 lkm % Jämsä 25 023 24 327 22 691-2 332-9 % Kuhmoinen 2 973 2 805 2 554-419 -14 % Jämsän seutu 27 996 27 132 25 245-2 751-10 % KESKI-SUOMI 265 683 269 575 273 637 7 954 3 % Väestöennuste Tilastokeskuksen väestöennusteen (2009) mukaan väestömäärä vähenee Jämsässä noin 1 700 asukkaalla (-8 %) ja Jämsän seudulla noin 2 100 asukkaalla (-8 %) vuosina 2010-2030. Keski-Suomen maakunnan väestömäärä kasvaa ennusteen mukaan vuosina 2010-2030 noin 18 300 asukkaalla (+7 %). Maakunnan väestönkasvu toteutuu Jyväskylän seudulla. Taulukko 2. Jämsän seudun väestöennuste (Tilastokeskus). Väkiluku Muutos 2010-2030 2010 2015 2020 2025 2030 lkm % Jämsä 22 691 22 148 21 615 21 250 20 962-1 729-8 % Kuhmoinen 2 554 2 407 2 310 2 244 2 197-357 -14 % Jämsän seutu 25 245 24 555 23 925 23 494 23 159-2 086-8 % KESKI-SUOMI 273 637 279 053 283 951 288 371 291 957 18 320 7 % Vakituisten asukkaiden lisäksi Jämsässä on suuri määrä loma-asukkaita. Himoksen matkailukeskuksen toteuduttua Master Planin mukaisessa laajuudessa alueella tulee asumaan keskimäärin 5 500 loma-asukasta vuoden jokaisena päivänä. Asumisen sijoittuminen Asuminen keskittyy Jämsän seudulla Jämsän ja Jämsänkosken keskustaalueille ja niiden lähiympäristöön. Seppolan osa-alueella asuu noin 8 000 asukasta ja Jämsänkosken osa-alueella noin 7 000 asukasta. Pienempiä väestökeskittymiä Jämsässä ovat Kaipolan keskusta (n. 700 as.), Kuoreveden Halli (n. 1 100 as.) ja Längelmäen Länkipohja (n. 800 as.). Kuhmoisissa väestö keskittyy kuntakeskuksen alueelle. Kuvassa 5 on esitetty väestön määrä 250 m x 250 m ruuduittain Jämsän seudulla vuonna 2007. Tummat värit kuvastavat tiheintä asutusta ja vaaleat värit harvaan asuttuja alueita.

FCG Finnish Consulting Group Oy 31 (147) Kuva 5. Väestön sijoittuminen ja tiheys Jämsän seudulla vuoden 2007 lopussa (Keski-Suomen kaupallinen selvitys 2010). Työpaikkakehitys Vuonna 2008 Jämsässä oli yhteensä runsaat 9 000 työpaikkaa. Eniten työpaikkoja oli teollisuuden (2 700 työpaikkaa), julkisen hallinnon ja palveluiden (2 300 työpaikkaa) sekä kaupan, kuljetuksen ja majoitus- ja ravitsemustoiminnan (1 700 työpaikkaa) toimialoilla. Työpaikkamäärä on vähentynyt Jämsän seudulla noin 900 työpaikkaa ja Jämsässä vajaat 800 työpaikkaa vuosina 2000-2008. Taulukko 3. Jämsän seudun työpaikkakehitys (Tilastokeskus). Työpaikat Muutos 2000-2008 2000 2008 lkm % Jämsä 9 828 9 054-774 -8 % Kuhmoinen 903 775-128 -14 % Jämsän seutu 10 731 9 829-902 -8 % KESKI-SUOMI 103 556 110 261 6 705 6 % Työpaikkojen sijoittuminen Jämsän seudun työpaikat ovat keskittyneet väestön tapaan Jämsän ja Jämsänkosken keskuksiin. Myös Kaipolan alue on merkittävä työpaikkakeskittymä. Kuvassa 6 on esitetty työpaikkojen määrä 250 m x 250 m ruuduittain Jämsän seudulla vuonna 2005. Tummat värit kuvaavat alueita, joilla työpaikkoja on eniten.

FCG Finnish Consulting Group Oy 32 (147) Kuva 6. Työpaikkojen sijoittuminen ja tiheys Jämsän seudulla vuoden 2005 lopussa (Keski-Suomen kaupallinen selvitys 2010). 5.1.4 Asumisen ja työpaikka-alueiden laajenemissuunnat Jämsän rakennemallivaihtoehdoissa on esitetty vaihtoehtoisia maankäytön laajenemissuuntia. Keskeiset laajenemissuunnat ovat Jämsänkosken ja Seppolan välinen alue, Seppolan ja Himoksen välinen alue sekä valtatien 9 varsi Alhojärveltä Patalahdelle. Maankäytön laajenemissuunnat tullaan määrittelemään vuonna 2012 alkavan taajamien yleiskaavan laadinnan yhteydessä. 5.2 Kauppa ja palvelurakenne 5.2.1 Jämsän kaupallinen asema ja vaikutusalue Keski-Suomen maakuntasuunnitelmassa Jämsä on määritelty aluekeskukseksi, jonka roolina on toimia seutunsa julkisten ja yksityisten palvelujen pääkeskuksena. Jämsä muodostaa myös eteläisen osan kansallisesti merkittävästä Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski kehitysvyöhykkeestä. Maakuntasuunnitelman mukaan vyöhyke on kansallisesti yksi merkittävimmistä tuotannollis-taloudellisista alueista, joka muodostaa yhtenäisen työ- ja asuntomarkkina-alueen. Samalla vyöhykkeen kehitys on vuorovaikutteisesti tukemassa koko muun maakunnan elinvoiman kasvua.

FCG Finnish Consulting Group Oy 33 (147) Jämsä on laajentunut merkittävästi sekä alueeltaan että väestömäärältään kuntaliitosten myötä 2000-luvulla: Jämsä ja Kuorevesi yhdistyivät vuonna 2001, osa Längelmäestä liitettiin Jämsään vuonna 2007 ja Jämsä ja Jämsänkoski yhdistyivät vuonna 2009. Jämsän vaikutusalueeseen kuuluu Jämsän lisäksi Kuhmoisten kunta. Jämsä ja Kuhmoinen muodostavat Jämsän paikallismarkkina-alueen, jota rajaavat idässä ja pohjoisessa Jyväskylän, lännessä Tampereen ja etelässä Lahden paikallismarkkina-alueet. Jämsän paikallismarkkina-alue on osa Jyväskylän päämarkkina-aluetta (TNS Gallup 2006). Jämsällä on vahva asema vaikutusalueensa kaupallisena keskuksena. Tähän osaltaan vaikuttavat monipuolinen kaupallisten palvelujen tarjonta sekä sopiva etäisyys kilpaileviin keskuksiin: Jyväskylä 58 km, Tampere 92 km ja Lahti 119 km. 5.2.2 Ostovoima ja liiketilatarve Ostovoima ja ostovoiman kehitysarvio Ostovoimatiedot perustuvat Keski-Suomen kaupallisessa palveluverkkoselvityksessä esitettyihin lukuihin. Ostovoima on arvioitu väestömäärän ja asukaskohtaisten kulutuslukujen perusteella. Kulutuslukuina on käytetty Keski-Suomen keskimääräisiä kulutuslukuja. Ostovoiman kehitys on arvioitu väestöennusteen ja yksityisen kulutuksen kasvuarvioiden pohjalta. Väestöennusteena on käytetty Tilastokeskuksen väestöennustetta. Yksityisen kulutuksen kasvuarviona on käytetty päivittäistavarakaupassa 1 %/vuosi ja erikoiskaupassa 2 %/vuosi. Ostovoimatarkasteluissa on pidettävä mielessä, että kyseessä on tietyn alueen väestömäärään perustuva laskennallinen ostovoima-arvio. Ostovoima-arvio kuvaa tietyn alueen asukkaiden/kuluttajien ostovoimapotentiaalia, ei alueella toteutuvaa myyntiä. Ostovoima-arviossa ei siis ole otettu huomioon ostovoiman siirtymiä alueelta toiselle. Vähittäiskauppaan (pl. autokauppa ja huoltamot) kohdistuva ostovoima oli vuonna 2008 Jämsässä noin 129 milj. euroa, Jämsän seudulla noin 144 milj. euroa ja Keski-Suomessa noin 1 515 milj. euroa. Jämsän ostovoimasta oli päivittäistavarakaupan ostovoimaa noin 55 milj. euroa, tilaa vaativan erikoiskaupan ostovoimaa noin 25 milj. euroa ja muun erikoiskaupan ostovoimaa noin 49 milj. euroa. Autokauppaan ja huoltamotoimintaan kohdistuva ostovoima oli Jämsässä noin 52 milj. euroa ja Jämsän seudulla noin 58 milj. euroa. Vähittäiskaupan (pl. autokauppa ja huoltamot) ostovoiman arvioidaan kasvavan vuosina 2008-2030 Jämsässä noin 36 milj. euroa, Jämsän seudulla noin 39 milj. euroa ja koko maakunnassa noin 792 milj. euroa. Jämsän seudun ostovoiman kasvusta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 7 milj. euroa, tilaa vaativaan erikoiskauppaan noin 10 milj. euroa ja muuhun erikoiskauppaan noin 19 milj. euroa. Autokauppaan ja huoltamotoimintaan kohdistuvan ostovoiman kasvu on Jämsässä noin 21 milj. euroa ja Jämsän seudulla noin 22 milj. euroa.

FCG Finnish Consulting Group Oy 34 (147) Taulukko 4. Arvio vähittäiskauppaan kohdistuvasta ostovoimasta ja ostovoiman kehityksestä Jämsän seudulla (vuoden 2008 rahassa). Ostovoima 2008, milj. Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäis- Autokauppa tavara- kauppa vaativa erikois- kauppa ja huoltamot kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Jämsä 55,1 74,1 25,1 48,9 129,2 51,9 Kuhmoinen 6,3 8,4 2,9 5,6 14,7 5,9 Jämsän seutu 61,4 82,5 28,0 54,5 143,9 57,8 KESKI-SUOMI 646,4 868,7 294,9 573,8 1 515,1 608,4 Ostovoima 2030, milj. (vuoden 2008 rahassa) Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäis- Autokauppa tavara- kauppa vaativa erikois- kauppa ja huoltamot kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Jämsä 62,1 103,6 35,2 68,4 165,7 72,6 Kuhmoinen 6,5 10,9 3,7 7,2 17,4 7,6 Jämsän seutu 68,6 114,5 38,9 75,6 183,0 80,2 KESKI-SUOMI 864,4 1 442,9 489,9 953,0 2 307,2 1 011,0 Ostovoiman kasvu 2008-2030, milj. (vuoden 2008 rahassa) Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäis- Autokauppa tavara- kauppa vaativa erikois- kauppa ja huoltamot kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Jämsä 7,0 29,5 10,0 19,5 36,5 20,7 Kuhmoinen 0,2 2,4 0,8 1,6 2,6 1,7 Jämsän seutu 7,2 32,0 10,8 21,1 39,1 22,4 KESKI-SUOMI 218,0 574,2 194,9 379,2 792,2 402,6 Laskennallinen liiketilatarve vuoteen 2030 Arvio liiketilan tarpeesta perustuu Keski-Suomen kaupallisessa palveluverkkoselvityksessä esitettyihin lukuihin. Kaupan liiketilatarve on arvioitu ostovoiman perusteella muuttamalla ostovoima liiketilatarpeeksi kaupan keskimääräisen myyntitehokkuuden ( /myynti-m 2 ) avulla. Arvio liiketilan tarpeesta perustuu seuraaviin tunnuslukuihin: - myyntialan muunto kerrosalaksi kertoimella 1,25 - päivittäistavarakaupan keskimääräinen myyntitehokkuus 7 000 /mym 2 - erikoiskaupan keskimääräinen myyntitehokkuus 3 000 /my-m 2 - autokaupan ja huoltamoiden keskimääräinen myyntitehokkuus 7 700 /my-m 2 - kaavallinen ylimitoitus kertoimella 1,3 Keski-Suomen kaupallisen palveluverkkoselvityksen mukaan vähittäiskaupan (pl. autokauppa ja huoltamot) ostovoiman pohjalta arvioitu laskennallinen liiketilatarve oli vuonna 2008 Jämsässä noin 53 000 k-m 2, Jämsän seudulla noin 59 000 k-m 2 ja Keski-Suomessa noin 620 000 k-m 2. Jämsän laskennallisesta liiketilatarpeesta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 13 000 k-m 2, tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan noin 14 000 k-m 2 ja muuhun erikoiskauppaan noin 26 000 k-m 2. Autokaupan ja huoltamotoiminnan laskennallinen liiketilatarve oli Jämsässä noin 11 000 k-m 2 ja Jämsän seudulla noin 12 000 k-m 2.

FCG Finnish Consulting Group Oy 35 (147) Ostovoiman kasvu mahdollistaa kaupan paremmat toimintamahdollisuudet. Nykyiset yritykset voivat kasvattaa myyntiään ja uusille yrityksille voi syntyä riittävät toimintaedellytykset. Keski-Suomen kaupallisen palveluverkkoselvityksen mukaan Jämsän seudun ostovoiman kasvun pohjalta arvioitu vähittäiskaupan (pl. autokauppa ja huoltamot) liiketilan lisätarve vuoteen 2030 mennessä on noin 19 000 k-m 2. Liiketilan lisätarpeesta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 2 000 k-m 2, tilaa vaativaan erikoiskauppaan noin 6 000 k-m 2 ja muuhun erikoiskauppaan noin 11 000 k-m 2. Autokaupan ja huoltamotoiminnan liiketilan lisätarve on Jämsän seudulla noin 5000 k-m 2. Taulukko 5. Laskennallinen liiketilatarve vuosille 2008-2030 Jämsän seudulla (Keski-Suomen kaupallinen palveluverkkoselvitys). Laskennallinen liiketilatarve 2008, k-m 2 Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäis- Autokauppa tavara- kauppa vaativa erikois- kauppa ja huoltamot kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Jämsä 12 900 40 000 13 600 26 400 52 900 10 900 Kuhmoinen 1 400 4 500 1 500 3 000 5 900 1 200 Jämsän seutu 14 300 44 500 15 100 29 400 58 800 12 100 KESKI-SUOMI 150 000 470 500 159 700 310 800 620 500 129 000 Laskennallinen liiketilatarve 2030, k-m 2 Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäis- Autokauppa tavara- kauppa vaativa erikois- kauppa ja huoltamot kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Jämsä 14 400 56 000 19 000 37 000 70 400 15 300 Kuhmoinen 1 500 5 900 2 000 3 900 7 400 1 600 Jämsän seutu 15 900 61 900 21 000 40 900 77 800 16 900 KESKI-SUOMI 200 500 781 500 265 300 516 200 982 000 214 000 Laskennallinen liiketilan lisätarve 2008-2030, k-m 2 Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäis- Autokauppa tavara- kauppa vaativa erikois- kauppa ja huoltamot kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Jämsä 1 500 16 000 5 400 10 600 17 500 4 400 Kuhmoinen 100 1 400 500 900 1 500 400 Jämsän seutu 1 600 17 400 5 900 11 500 19 000 4 800 KESKI-SUOMI 50 500 311 000 105 600 205 400 361 500 85 000 Liiketilan tarvetta tarkasteltaessa on syytä muistaa, että tilantarvearvio on suuntaa-antava ja ilmoittaa ainoastaan suuruusluokan, ei tarkkaa lisätilan tarvetta. Laskelmassa ei ole otettu huomioon myymäläkannan poistumaa eikä alueen ulkopuolelta tulevaa ostovoimaa, jotka lisäävät liiketilan tarvetta. Keskeinen tilatarpeeseen vaikuttava tekijä on myös myyntitehokkuus. Laskelmassa on käytetty keskimääräisiä myyntitehokkuuksia. Myyntitehokkuus vaihtelee kuitenkin myymälätyypeittäin ja toimialoittain, joten myös uusperustannan rakenne vaikuttaa lopulliseen tilantarpeeseen.

FCG Finnish Consulting Group Oy 36 (147) Himoksen matkailukeskuksen vaikutus liiketilatarpeeseen Arvion mukaan Himoksen alueella tulee suunnitelmien toteuduttua asumaan keskimäärin 5 500 asukasta ympäri vuoden. Mikäli oletetaan, että loma-asukkaat kuluttavat saman verran kuin vakituiset asukkaat, on lomaasukkaiden vähittäiskauppaan (pl. autokauppa ja huoltamot) kohdistuva ostovoima vuonna 2030 yhteensä noin 43 milj.euroa, josta päivittäistavarakauppaan kohdistuu noin 16 milj.euroa, tilaa vaativaan kauppaan noin 9 milj.euroa ja muuhun erikoiskauppaan noin 18 milj.euroa sekä autokauppaan ja huoltamoihin noin 19 milj.euroa. Ostovoiman pohjalta arvioitu loma-asukkaiden laskennallinen liiketilatarve on yhteensä noin 23 000 k-m 2, josta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 4 000 k-m 2, tilaa vaativaan erikoistavaran kauppaan noin 5 000 k-m 2, muuhun erikoiskauppaan noin 10000 k-m 2 sekä autokauppaan ja huoltamotoimintaan noin 4 000 k-m 2. Käytännössä loma-asukkaat eivät kuitenkaan kuluta esimerkiksi tilaa vaativien ja muiden erikoistavaroiden hankintaan lomanviettopaikkakunnalla yhtä paljon kuin vakituisella asuinpaikkakunnalla. Näin ollen myös lomaasukkaiden kysynnän vaikutus erityisesti tilaa vaativan erikoistavaran kaupan, muun erikoiskaupan ja autokaupan liiketilatarpeeseen on edellä esitettyä pienempi.

FCG Finnish Consulting Group Oy 37 (147) 5.2.3 Kaupan palvelutarjonta ja palveluverkko Päivittäistavarakaupan palveluverkko Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan Jämsässä toimi 20 päivittäistavarakaupan myymälää ja neljä päivittäistavarakaupan erikoismyymälää vuonna 2007. Päivittäistavaramyymälöistä kahdeksan ja päivittäistavarakaupan erikoismyymälöistä kolme toimi Jämsän keskustan alueella. Jämsänkosken taajama-alueella toimi kolme päivittäistavaramyymälää ja Hallissa kaksi. Yksittäisiä valintamyymälöitä toimi lisäksi Längelmäellä, Kaipolassa, Himoksen alueella ja Koskenpäässä. Kuhmoisissa toimi kolme päivittäistavaramyymälää ja yksi päivittäistavarakaupan erikoismyymälä. Jämsän päivittäistavaramyymälöiden sijainti on esitetty kuvassa 7. Kuva 7. Jämsän päivittäistavaramyymälät vuonna 2007 (Myymälätiedot Tilastokeskus. Pohjakartta Logica Suomi Oy, Maanmittauslaitos 2011).

FCG Finnish Consulting Group Oy 38 (147) Erikoiskaupan palveluverkko Jämsässä toimi vuonna 2007 yhteensä 85 ja Kuhmoisissa 13 erikoiskaupan myymälää. Jämsän erikoiskaupan myymälöistä toimi 18 tilaa vaativan erikoiskaupan toimialoilla ja 67 muun erikoiskaupan toimialoilla. Erikoiskaupan palvelut ovat keskittyneet Jämsän keskustan alueelle. Myös Jämsänkosken taajama-alueella on jonkin verran erikoiskaupan palveluja. Moottoriajoneuvojen myymälöitä oli Jämsässä 18 ja Kuhmoisissa 1. Paljon tilaa vaativan erikoiskaupan myymälöiden sijainti Jämsässä on esitetty kuvassa 8 ja muun erikoiskaupan sijainti Jämsässä kuvassa 9. Kuva 8. Jämsän tilaa vaativan erikoiskaupan myymälät vuonna 2007 (Myymälätiedot Tilastokeskus. Pohjakartta Logica Suomi Oy, Maanmittauslaitos 2011).

FCG Finnish Consulting Group Oy 39 (147) Kuva 9. Jämsän muun erikoiskaupan myymälät vuonna 2007 (Myymälätiedot Tilastokeskus. Pohjakartta Logica Suomi Oy, Maanmittauslaitos 2011). Kaupan nykyiset keskittymät ja varaukset Keski-Suomen kaupallisen selvityksen tiedot perustuvat Tilastokeskuksen toimipaikkarekisteriin vuodelta 2007. Vuoden 2007 jälkeen Jämsään on rakennettu runsaasti uutta liiketilaa, mm. K-citymarket vuonna 2008 Jämsän ydinkeskustan tuntumaan. Jämsän ydinkeskusta on vaikutusalueen selkeä kaupallinen keskus, jossa on monipuolinen päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan tarjonta. Muita palvelukeskittymiä ovat Jämsänkoski, Halli ja Länkipohja sekä Kuhmoisten keskusta. Niiden palvelutarjonta on kuitenkin selkeästi heikompaa kuin Jämsän ydinkeskustassa ja ne palvelevat pääosin lähialueensa asukkaita. Maakuntakaavassa osoitetulla Jämsän keskustan keskustatoimintojen alueella on tällä hetkellä kaksi tonttia, joiden asemakaavat mahdollistavat yli 2000 k-m 2 :n vähittäiskaupan suuryksiköiden rakentamisen: ns. pysäkin tontti ja seurakunnan tontti Pääskyläntien alussa. Asemakaavan rakennusoikeus on Pysäkin tontilla noin 3 200 k-m 2 ja seurakunnan tontilla noin 2 700 k-m 2.

FCG Finnish Consulting Group Oy 40 (147) 5.2.4 Kaupan kilpailutilanne Myynti ja ostovoiman siirtymät Vähittäiskaupan myyntiä ja ostovoiman siirtymää koskevat tiedot perustuvat Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko -selvitykseen. Selvityksen mukaan vähittäiskaupan myynti oli vuonna 2007 Jämsässä noin 130 milj. euroa, josta päivittäistavarakaupan myyntiä oli noin 66 milj. euroa ja erikoiskaupan myyntiä noin 64 milj. euroa. Kuvassa 10 on esitetty vähittäiskaupan ostovoiman siirtymä vuonna 2007 Jämsän seudulla. Jämsässä kysyntä ja tarjonta olivat lähes tasapainossa. Kuhmoisissa ostovoiman siirtymä oli positiivinen. Päivittäistavarakaupassa ostovoiman siirtymä oli positiivinen sekä Jämsässä että Kuhmoisissa. Erikoiskaupassa ostovoiman siirtymä oli puolestaan negatiivinen sekä Jämsässä että Kuhmoisissa. (Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko -selvitys) Vähittäiskaupan ostovoiman siirtymä Jämsän seudulla 2007 (%:ia ostovoimasta) -100 % -80 % -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Jämsä 1 % Kuhmoinen Jämsän seutu Keski-Suomi 2 % 10 % 12 % Kuva 10. Vähittäiskaupan ostovoiman siirtymät Jämsän seudulla 2007. 5.3 Liikenneverkko Jämsän keskusta sijoittuu välittömästi valtateiden 9 (Turku-Niirala) ja 24 (Lahti-Jämsä) liittymäalueen pohjoispuolelle. Kantatie 56 (Jämsä-Mänttä) ja Jämsän rata (Orivesi-Jyväskylä) kulkevat keskustan länsipuolella. Suurimmat tieliikennemäärät sijoittuvat valtatielle 9, Jämsän ja Jyväskylän väliselle osuudelle. Kuvassa 11 on esitetty vuoden 2010 keskimääräinen ajoneuvoliikenne Jämsässä.

FCG Finnish Consulting Group Oy 41 (147) Kuva 11. Vuoden keskimääräinen ajoneuvoliikenne vuonna 2010, ajon./vrk (Tiehallinto 2011). Keski-Suomen maakuntasuunnitelmassa todetaan, että autoliikenne säilyy vielä lähivuosikymmeninä tärkeimpänä liikennemuotona Keski-Suomessa. Raideliikenteen merkitys pitkillä matkoilla lisääntyy, mutta lähijunaliikenteeseen ei Keski-Suomessa ole vielä taloudellisia edellytyksiä. Keski- Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma on tarkoitus päivittää vuosien 2011-2012 aikana. Siinä on tarpeen arvioida liikennejärjestelmää myös asiointiliikenteen näkökulmasta. Joukkoliikenteen asema maakunnassa on heikentymässä. Joukkoliikenteen olosuhteiden turvaamiseksi Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi vilkasliikenteisimpien päätie- ja maantiejaksojen kehittäminen joukkoliikenteen laatukäytävänä. Kaupunkimaista paikallisliikennettä ajetaan Jyväskylän, Jämsän ja Äänekosken seuduilla. (Keski-Suomen liitto 2007). Jämsän paikallisliikennereitit kulkevat Jämsänkosken ja Jämsän, Jämsänkosken, Jämsän ja Kaipolan sekä Jämsän ja Jyväskylän välillä. Myös kaukoliikenteen vuorot (Turku-Tampere-Jyväskylä ja Helsinki-Lahti-Jyväskylä) pysähtyvät Jämsässä.

FCG Finnish Consulting Group Oy 42 (147) 5.4 Jämsän risteyksen arviointi 5.4.1 Jämsän Risteyksen sijainti ja kuvaus Tarkasteltava alue sijaitsee Jämsän keskustaajaman alueella noin kilometri Jämsän ydinkeskustasta etelään valtateiden 9 ja 24 liittymän lähiympäristössä. Tarkasteltavalla alueella toimii tällä hetkellä kaksi liikenneasemaa ja hotelli. Tarkasteltavan alueen ja Jämsän ydinkeskustan välisellä alueella sijaitsee tilaa vaativan erikoiskaupan liikkeitä ja teollisuusyrityksiä. Jämsän kaupungin tavoitteena on kehittää Jämsän Risteys -aluetta tilaa vaativan kaupan sekä liikennettä ja matkailua palvelevien toimintojen alueena. Alueella on tällä hetkellä kaksi liikenneasemaa ja hotelli valtatien 9 pohjoispuolella. Valtatien 9 eteläpuolella ei ole tällä hetkellä kaupallisia toimintoja. Tarkasteltavalle alueelle on suunnitteilla liikenneasema valtateiden 9 ja 24 liittymäalueen lounaisneljännekseen. Liikenneaseman yhteyteen on suunniteltu myös majoitustilaa. Muilta osin kaupan hankkeet ovat suunnitteluasteella eikä niistä ole tarkempaa tietoa. Kuva 12. Tarkasteltavan alueen sijainti (Jämsän kaupunki 2011). 5.4.2 Sijainti yhdyskuntarakenteessa Jämsän ja Jämsänkosken yhdyskuntarakenteen kehitykseen ovat vaikuttaneet voimakkaasti suurteollisuuden tarpeet, Jämsänjoki ja valtatie 9 (entinen valtatie 4), joka kulkee Jämsän keskustan eteläpuolella sekä Himoksen matkailualue. Jämsän olemassa oleva yhdyskuntarakenne painottuu valtatien 9 pohjoispuolelle. Tarkasteltava alue sijaitsee keskustaajaman eteläosassa valtateiden 9 ja 24 liittymän lähiympäristössä.

FCG Finnish Consulting Group Oy 43 (147) Jämsän Risteys -alueen sijaintia suhteessa asumisen ja työpaikkojen sijaintiin on tarkasteltu etäisyysvyöhykkeiden avulla. Alle kilometrin etäisyydellä alueesta asui noin 100 asukasta ja alle kolmen kilometrin etäisyydellä noin 5800 asukasta vuonna 2009. Työpaikkamäärä oli alle kilometrin etäisyydellä noin 200 työpaikkaa ja alle kolmen kilometrin etäisyydellä noin 3400 työpaikkaa vuonna 2007. Tarkasteltavan risteysalueen lähialueella (alle 3 kilometriä) asui noin 25 % Jämsän väestöstä 2009 ja oli noin 37 % Jämsän työpaikoista 2007. Kuva 13. Väestön ja työpaikkojen määrä 1, 3 ja 10 kilometrin etäisyydellä valtateiden 9 ja 24 risteysalueesta Jämsässä. Tarkasteltava alue on osa olemassa olevaa Jämsän yhdyskuntarakennetta. Voimassa olevassa maakuntakaavassa osa alueesta on osoitettu työpaikkaalueeksi (TP) ja osa taajamatoimintojen alueeksi (A). Jämsän maankäytön rakennemallissa alue on esitetty liikennepalvelujen ja kaupan kehittämisalueeksi. Paljon tilaa vaativan erikoiskaupan sekä liikennettä ja matkailua palvelevien toimintojen sijoittuminen alueelle vahvistaa alueen nykyistä roolia Jämsän kaupan palveluverkossa. Mikäli alueelle sijoittuu pääosin paljon tilaa vaativan kaupan palveluja sekä liikennettä ja matkailua palvelevia toimintoja ei sillä ole kielteisiä vaikutuksia Jämsän keskustan kehitykseen, koska kyseiset toiminnot eivät kilpaile keskustan kanssa.

FCG Finnish Consulting Group Oy 44 (147) 5.4.3 Vaikutukset kauppaan ja palvelurakenteeseen Kaupan toiminta- ja kehitysedellytykset Kaupan toimintaedellytysten kannalta on oleellista, että kaavoituksella mahdollistetaan riittävä ja joustava liikerakentaminen sekä laajennusmahdollisuudet pitkällä tähtäimellä. Tästä johtuen Jämsän Risteys -alueen paljon tilaa vaativan erikoiskaupan kokonaismitoituksen on oltava riittävän suuri. Kokonaismitoituksessa on kuitenkin otettava huomioon ennen kaikkea kysynnän kasvu ja liiketilan tarve tulevaisuudessa, mutta myös Jämsän nykyinen kaupan palvelutarjonta ja pinta-ala. Jämsän Risteys -alueen varaaminen paljon tilaa vaativan erikoiskaupan liikerakentamiseen, luo edellytykset tonttitarjonnan ja sitä kautta toimivan kilpailun turvaamiselle. Ostovoimaa ja sen kasvua sekä niiden pohjalta arvioitua laskennallista liiketilan tarvetta tarkastelemalla voidaan hahmottaa, kuinka suuri on se markkinoiden kasvu, jonka jakajaksi uudet ja laajentuvat kaupan toiminnot tulevat. Jämsän seudun oman väestön ostovoiman pohjalta arvioitu paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan laskennallinen liiketilatarve oli vuonna 2008 suuruusluokaltaan 27 000 k-m 2 (sis. tilaa vaativan erikoiskaupan sekä autokaupan ja huoltamot). Jämsän seudun ostovoiman kasvun pohjalta arvioitu paljon tilaa vaativan erikoiskaupan laskennallinen liiketilan lisätarve vuosina 2008-2030 on suuruusluokaltaan 11 000 k-m 2. Mikäli otetaan huomioon Himoksen matkailukeskuksen loma-asukkaiden tilaa vaativan erikoiskaupan kysyntä, on Jämsän seudun paljon tilaa vaativan erikoiskaupan liiketilatarve vuonna 2030 noin 47 000 k-m 2 (=liiketilatarve 2008 + liiketilan lisätarve 2008-2030 + loma-asukkaiden ostovoiman edellyttämä liiketilatarve). Liiketilan tarvetta tarkasteltaessa on syytä muistaa, että tilantarvearvio on suunta-antava. Mikäli tarkasteltavan alueen mitoitus määritellään vaikutusalueen kysynnän mukaan, ei alueen toteutuksella ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia nykyisten myymälöiden toimintaedellytyksiin. Alueen liikenteellinen sijainti mahdollistaa myös ohikulkuliikenteen ostovoiman hyödyntämisen. Kaupan palvelutarjonnan kehitys Jämsän vähittäiskaupan tarjonta on hyvä suhteessa väestöpohjaan. Asukaslukuun suhteutettuna asukasmäärä yhtä päivittäistavarakaupan myymälää kohti oli 1 170 asukasta ja yhtä erikoiskaupan myymälää kohti 275 asukasta vuonna 2007. Asukkaita yhtä myymälää kohti oli päivittäistavarakaupassa vähemmän ja erikoiskaupassa enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Näin ollen väestöpohjaan suhteutettuna Jämsän päivittäistavarakaupan palveluverkko on jonkin verran keskimääräistä kattavampi. Tarkasteltavalle risteysalueelle on tarkoitus toteuttaa tilaa vaativan erikoiskaupan yksiköitä, joilla tarkoitetaan pääasiassa moottoriajoneuvo-, huonekalu-, rauta- ja rakennustarvike, maatalous-, puutarha-alan ja kodintekniikka-alan kauppaa. Lisäksi alueelle on suunnitteilla liikennettä ja matkailua palvelevia toimintoja. Jämsän kaupallisen palvelutarjonnan näkökulmasta on tärkeää, että Jämsässä on monipuolinen vähittäiskaupan tarjonta myös tilaa vaativassa erikoiskaupassa, jolloin seudun asukkaiden ei tarvitsisi hakea palveluita suuremmista keskuksista, kuten Jyväskylästä.

FCG Finnish Consulting Group Oy 45 (147) Alueen toteutuminen paljon tilaa vaativan erikoiskaupan alueena parantaa Jämsän palvelutarjontaa, joka puolestaan vahvistaa Jämsän kaupallista vetovoimaa ja vähentää ostovoiman siirtymää esim. Jyväskylään. Liikennettä ja matkailua palvelevien toimintojen toteutuminen alueelle lisää alueen vetovoimaisuutta ohikulkuliikenteen näkökulmasta ja lisää seudun ulkopuolelta tulevaa ostovoimaa Jämsässä. Alueen rooli Jämsän kaupan palveluverkossa Kaupan liikerakentamisen myötä Jämsän Risteys -alueesta muodostuisi Jämsään vetovoimainen tilaa vaativan erikoiskaupan alue, joka sijoittuisi näkyvälle ja liikenteellisesti erinomaiselle paikalle. Tilaa vaativa erikoiskauppa täydentäisi Jämsän nykyistä vähittäiskaupan tarjontaa ja toisaalta monipuolistaisi valtateiden 9 ja 24 risteysalueen nykyistä palvelutarjontaa. Jämsän ydinkeskustan kaupan toimintaedellytykset Mikäli tarkasteltava alue kehittyy tilaa vaativan kaupan sekä liikennettä ja matkailua palvelevien toimintojen alueena, ei sillä ole haitallisia vaikutuksia Jämsän ydinkeskustan kaupalliseen asemaan, kaupan palveluihin tai niiden kehittämiseen. Jämsän päivittäistavarakauppa ja keskustahakuinen erikoiskauppa ovat tällä hetkellä keskittyneet ydinkeskustaan. Myös päivittäistavarakaupan suuryksiköt ovat keskustan välittömässä läheisyydessä. Jämsän ydinkeskustaa on tarkoitus jatkossakin kehittää monipuolisena ja vetovoimaisena keskustahakuisen kaupan sijaintipaikkana laaditun keskustan kehittämissuunnitelman mukaisesti. Näin ollen kaupan laatu huomioon ottaen ei ole tarkoituksenmukaista, että keskustaan huonosti soveltuvat kaupan toimialat sijoittuisivat keskusta-alueelle. Kaikkien tilaa vaativan kaupan toimialojen suuryksiköitä voidaan pitää sellaisina, että sijoittuminen keskusta-alueen ulkopuolelle on perusteltua. Kaupan laadun lisäksi on myös huomattava, että voimassa olevassa maakuntakaavassa osoitetulla Jämsän keskustan keskustatoimintojen alueella on tällä hetkellä vain kaksi tonttia, joiden asemakaavat mahdollistavat yli 2000 k-m 2 :n kaupan yksikön rakentamisen: ns. pysäkin tontti ja seurakunnan tontti Pääskyläntien alussa. Pysäkin tontin rakennusoikeus on 3 200 k-m 2 ja seurakunnan tontin rakennusoikeus noin 2 700 k-m 2. Tätä suuremmille yksiköille tulee olla osoitettuna hyviä sijaintipaikkoja esim. Jämsän Risteys -alueen läheisyydessä. 5.4.4 Vaikutukset liikenteeseen ja liikkumiseen Liikenteen toimivuus ja helppo saavutettavuus ovat tärkeitä tekijöitä kaupan menestykselle. Vilkas ohikulkuliikenne lisää alueen kaupallista kiinnostavuutta. Näkyvä ja helposti lähestyttävä alue on kaupan kannalta aina kiinnostava. Erityisesti tilaa vaativalle kaupalle näkyvä ja hyvin saavutettavissa oleva sijainti on tärkeä menestystekijä.

FCG Finnish Consulting Group Oy 46 (147) Tarkasteltava alue sijaitsee noin kilometrin Jämsän ydinkeskustasta etelään valtateiden 9 ja 24 risteysalueella. Alue tulisi olemaan porttina Tampereen ja Lahden suunnista Jämsään saavuttaessa. Alueen saavutettavuus henkilöautolla eri puolilta Jämsän seutua on erinomainen. Kuvassa 14 on esitetty Jämsän saavutettavuus ajoaikaetäisyytenä. Jämsän seutu kokonaisuudessaan on alle 45 minuutin ajoetäisyydellä Jämsän keskustasta ja tarkasteltavasta alueesta. Kuva 14. Ajoaikaetäisyydet Jämsään ja Jyväskylään (Jykes: 9-tien kehityskäytävä 2007). Suomessa tehtyjen liikennetutkimusten (Kalenoja ym. 2008) mukaan alle 20 000 asukkaan seuduilla tilaa vaativan kaupan asiointi tapahtuu pääosin (93 %) henkilöautolla. Liikennetuotoksen kannalta on kuitenkin huomionarvioista, että tilaa vaativan kaupan toimialan yksiköissä asioidaan harvemmin kuin esimerkiksi päivittäistavaramyymälöissä. Jämsän keskustan alueella on kattava kevyen liikenteen verkosto, joten tarkasteltava alue on hyvin saavutettavissa myös kevyellä liikenteellä. Alle kolmen kilometrin etäisyydellä alueesta asuu huomattava määrä asukkaita (noin 5 800 asukasta), joilla on halutessaan mahdollisuus asioida alueella henkilöauton sijasta myös kevyellä liikenteellä.

FCG Finnish Consulting Group Oy 47 (147) Jämsän joukkoliikenteen palvelut muodostuvat paikallisliikenteestä sekä pitkänmatkan vakiovuoroliikenteestä. Paikallisliikenteen palvelut ovat Jämsänkosken, Jämsän keskustan ja Jyväskylän sekä Jämsän keskustan ja Kaipolan välillä on hyvät, joten valtateiden 9 ja 24 risteysalueen kaupan alueella asiointi on Jämsänkosken ja Jämsän keskustan, Jyväskylän ja Kaipolan suunnalta mahdollista myös joukkoliikenteellä. Muualta kaupungin alueelta joukkoliikenneyhteydet alueelle ovat varsin heikot, joten joukkoliikenne ei liene varteenotettava vaihtoehto asiointiliikenteessä. Kokonaisuutena voidaan arvioida, että Jämsän Risteys -alue on henkilöautolla ja kevyellä liikenteellä erinomaisesti saavutettavissa ja myös joukkoliikenteellä kohtuullisesti saavutettavissa. Jämsän alue- ja yhdyskuntarakenne huomioon ottaen asiointimatkat alueelle ovat valtaosalle Jämsän asukkaista kohtuullisia. Palvelutarjonnan lisääntyminen Jämsässä vähentää asiointitarvetta Jyväskylään, jolloin asiointiliikenteen määrä ja sitä kautta myös liikenteen aiheuttamat päästöt vähenevät. 5.4.5 Johtopäätökset Tarkasteltavalla Jämsän Risteys -alueella sijaitsee tällä hetkellä kaksi liikenneasemaa ja hotelli, jotka kaikki ovat valtatien 9 pohjoispuolella. Alueella ei sijaitse tällä hetkellä vähittäiskaupan suuryksikön kokorajan ylittäviä yksiköitä. Jämsän kaupungin tavoitteena on kehittää aluetta tilaa vaativan erikoiskaupan sekä liikennettä ja matkailua palvelevien toimintojen alueena. Lisäksi tavoitteena on laajentaa aluetta valtatien 9 eteläpuolelle. Kuten edellä on arvioitu, valtateiden 9 ja 24 risteyksen lähiympäristö on luonteva paljon tilaa vaativan kaupan sijaintialue Jämsässä. Alue on osa nykyistä yhdyskuntarakennetta ja se on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa eri puolilta Jämsän seutua. Tilaa vaativan erikoiskaupan sijoittumisella alueelle ei myöskään ole haitallisia vaikutuksia Jämsän ydinkeskustan eikä Jämsän seudun muiden keskusten kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Alueen kokonaismitoituksen tulee kuitenkin olla tasapainossa tilaa vaativan erikoiskaupan ostovoiman kehittymiseen Jämsän seudulla. Tarkasteltavana oleva alue soveltuu seudullisesti merkittävien tilaa vaativan kaupan yksiköiden sijaintialueeksi. Alueen enimmäismitoituksessa on otettava huomioon Jämsän seudun tilaa vaativan erikoiskaupan kysyntä ja kysynnän kasvu. Alueen tilaa vaativan erikoistavaran kaupan enimmäismitoituksen ylärajaksi voidaan suositella 30 000 k-m 2, mikä on suuruusluokaltaan kolme neljäsosaa Jämsän seudun oman väestön tilaa vaativan erikoistavaran kaupan laskennallisesta liiketilatarpeesta vuonna 2030. Enimmäismitoitus sisältää tilaa vaativan erikoistavaran kaupan ja autokaupan liiketilan. Esitetty mitoitussuositus turvaa tilaa vaativan erikoiskaupan toiminta- ja kehitysedellytykset myös muualla Jämsän seudulla, kuten Jämsän, Jämsänkosken ja Kuhmoisten keskusta-alueilla.

FCG Finnish Consulting Group Oy 48 (147) Myös alueella tällä hetkellä toimivat liikenneasemat ja alueelle mahdollisesti sijoittuvat uudet liikenneasemat ja kaupalliset palvelut tulisi ottaa kokonaismitoituksessa huomioon. Alueella toimii tällä hetkellä kaksi liikenneasemaa, molemmat valtatien 9 pohjoispuolella. Liikenneasemien ja kaupallisten palvelujen enimmäismitoitus voi olla suuruusluokaltaan 10 000 k- m 2, jolloin alueen enimmäismitoitus olisi yhteensä noin 40 000 k-m 2, josta 30 000 k-m 2 olisi tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa ja 10 000 k-m 2 muun erikoiskaupan ja kaupallisten palvelujen kerrosalaa. Karkea arvio alueen liikenneasemien nykyisestä kerrosalasta on 3 000 k-m 2. Matkailijoiden ja ohikulkuliikenteen ostovoima antavat perusteita laskennallista liiketilatarvetta jonkin verran suuremmallekin enimmäismitoitukselle.

FCG Finnish Consulting Group Oy 49 (147) 6 KEURUUN ALUEIDEN ARVIOINTI 6.1 Keuruun yhdyskuntarakenne 6.1.1 Kaavoitustilanne Keski-Suomen maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaavassa Keuruun keskusta on osoitettu keskustatoimintojen kohdemerkinnällä (c), jonne voi sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Keskustan ympärillä olevat lähialueet on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Valtatien 23 eteläpuolella sijaitsee mm. laajat puolustusvoimien alueet (EP) sekä teollisuus- ja varastotoimintojen alueita (t, T). Keuruun keskustaajaman ja Multian välinen alue on osoitettu matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeksi (mv). Kuva 1. Ote vuonna 2009 vahvistetusta Keski-Suomen maakuntakaavasta (Keski-Suomen liitto 2007). Keuruun kaavatilanne Keuruun kaupungin oikeusvaikutteisia yleiskaavoja ovat Pihlajaveden osayleiskaava, Pihlajaveden Asemankylän-Sahankylän osayleiskaava ja Liukko-Häkkisen rantaosayleiskaava. Oikeusvaikutuksettomia yleiskaavoja ovat Keskustan osayleiskaava ja Keurusselän rantaosayleiskaava. Kaupan toimintojen sijoittamisen kannalta keskeisin on Keskustan osayleiskaava, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa vuonna 1991. Keskustan alueella on vireillä useita asemakaavahankkeita, joilla on suora tai välillinen vaikutus kaupan sijoittumiseen Keuruulla, mm. Otavan ja Tervan alueiden asemakaavoitus. (Keuruun kaupunki, Kaavoituskatsaus 2010). 6.1.2 Väestö ja työpaikat Väestökehitys Keuruulla asui 10 666 asukasta ja Keuruun seudulla 12 556 asukasta vuoden 2010 lopussa. Keuruun seudun väestömäärä on vähentynyt yhteensä noin 1500 asukkaalla (-10 %) ja Keuruun kaupungin väestömäärä noin 1200 asukkaalla (-10 %) vuosina 2000-2010.

FCG Finnish Consulting Group Oy 50 (147) Taulukko 1. Keuruun seudun väestökehitys (Tilastokeskus). Väkiluku Muutos 2000-2010 2000 2005 2010 lkm % Keuruu 11 870 11 180 10 666-1 204-10 % Multia 2 153 2 020 1 890-263 -12 % Keuruun seutu 14 023 13 200 12 556-1 467-10 % KESKI-SUOMI 265 683 269 575 273 637 7 954 3 % Väestöennuste Tilastokeskuksen väestöennusteen (2009) mukaan väestömäärä vähenee Keuruulla noin 600 asukkaalla (-6 %) ja Keuruun seudulla noin 800 asukkaalla (-7 %) vuosina 2010-2030. Keski-Suomen maakunnan väestömäärä kasvaa ennusteen mukaan vuosina 2010-2030 noin 18 300 asukkaalla (+7 %). Maakunnan väestönkasvu toteutuu Jyväskylän seudulla. Taulukko 2. Keuruun seudun väestöennuste (Tilastokeskus). Väkiluku Muutos 2010-2030 2010 2015 2020 2025 2030 lkm % Keuruu 10 666 10 366 10 194 10 093 10 004-662 -6 % Multia 1 890 1 831 1 768 1 727 1 697-193 -10 % Keuruun seutu 12 556 12 197 11 962 11 820 11 701-855 -7 % KESKI-SUOMI 273 637 279 053 283 951 288 371 291 957 18 320 7 % Asumisen sijoittuminen Asuminen keskittyy Keuruun seudulla Multian ja Keuruun kuntakeskusten alueelle sekä Keuruun Haapamäen taajama-alueelle. Harvaa asutusta on sekä pääteiden varsilla että järvien ranta-alueilla. Kuvassa 2 on esitetty väestön määrä 250 m x 250 m ruuduittain Keuruun seudulla vuonna 2007. Tummat värit kuvastavat tiheintä asutusta ja vaaleat värit harvaan asuttuja alueita. Kuva 2. Väestön sijoittuminen ja tiheys Keuruun seudulla vuoden 2007 lopussa (Keski-Suomen kaupallinen selvitys 2010).

FCG Finnish Consulting Group Oy 51 (147) Kuvassa 3 on esitetty väestön sijoittuminen Keuruun keskustan alueella vuoden 2007 lopussa. Kuvan alueella asui noin 6 700 asukasta, joka oli noin 61 % Keuruun vuoden 2007 asukasmäärästä. Asuminen keskittyy ydinkeskustan alueelle sekä Lapinsalmen itäpuolella Päkärin ja Kivelän alueille (Keuruun kaupunki ja Entrecon Oy 2010). Kuva 3. Väestön sijoittuminen Keuruun keskustassa vuoden 2007 lopussa 250m* 250m ruuduissa (Keuruun kaupunki ja Entrecon Oy 2010). Työpaikkakehitys Vuonna 2008 Keuruulla oli yhteensä noin 4 000 työpaikkaa. Eniten työpaikkoja on julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen (1 500 työpaikkaa), tukkuja vähittäiskaupan (800 työpaikkaa) sekä teollisuuden (700 työpaikkaa) toimialoilla. Taulukko 3. Keuruun seudun työpaikkakehitys (Tilastokeskus). Työpaikat Muutos 2000-2008 2000 2008 lkm % Keuruu 4 282 4 012-270 -6 % Multia 529 563 34 6 % Keuruun seutu 4 811 4 575-236 -5 % KESKI-SUOMI 103 556 110 261 6 705 6 %

FCG Finnish Consulting Group Oy 52 (147) Työpaikkojen sijoittuminen Keuruun seudulla työpaikat ovat keskittyneet Keuruun ja Multian kuntakeskuksiin. Keuruun työpaikat ovat keskittyneet keskustan alueelle sekä Haapamäen taajamaan. Kuvassa 4 on esitetty työpaikkojen määrä 250 m x 250 m ruuduittain Keuruun seudulla vuonna 2005. Tummat värit kuvaavat alueita, joilla työpaikkoja on eniten. Kuva 4. Työpaikkojen sijoittuminen ja tiheys Keuruun seudulla vuoden 2005 lopussa (Keski-Suomen kaupallinen selvitys 2010). Kuvassa 5 on esitetty työpaikkojen sijoittuminen Keuruun keskustan tuntumassa 250 m x 250 m ruuduissa vuoden 2005 lopussa. Kuvan alueella oli noin 2 600 työpaikkaa, joka oli noin 63 % Keuruun vuoden 2005 työpaikoista. Työpaikat keskittyvät suurelta osin Keuruun ydinkeskustan alueelle. Pienempiä työpaikkakeskittymiä ovat Otavan alue, Varissaari, Yliahon alue ja Juurikkaniemen sairaala. (Keuruun kaupunki ja Entrecon Oy 2010).

FCG Finnish Consulting Group Oy 53 (147) Kuva 5. Työpaikkojen sijoittuminen Keuruun keskustassa vuoden 2005 lopussa 250m* 250m ruuduissa (Keuruun kaupunki ja Entrecon Oy 2010). 6.1.3 Keuruun keskustan kehittäminen Keuruun ydinkeskusta-alueen yrittäjät ja kiinteistönomistajat ovat ideoineet yhdessä kaupungin viranhaltijoiden kanssa keskustan tulevaisuutta. Myös kulttuuriväki on pitänyt yhden ideointi-illan. Ideoiden pohjalta on työstetty ydinkeskustan ideavaihtoehdot, jotka ovat luonteeltaan yleispiirteisiä idealuonnoksia. Keuruuntien on liikenteellisesti seutukunnan vilkkain alue. Alueelle päästään valtatiellä (23) olevasta kiertoliittymästä, Vaasantieltä kahdesta kohtaa eli Koulutien ja Keuruuntien risteysten kautta sekä pohjoisesta Multiantietä pitkin. Keuruun ydinkeskustan alueella toimii yli 90 yritystä ja niissä on n. 320 työpaikkaa. Ilmaisia parkkipaikkoja on yhteensä n. 370. Kaupallisen keskustan eteläpuolella on ns. Vanhan Keuruun alue, joka on valtakunnallisesti arvokkaan kulttuurihistorian vuoksi suosittu matkailukohde. Kaupallisen alueen pohjoispuolella on urheilupalveluiden alue. Idealuonnoksissa on hahmotettu Keuruun ydinkeskustan kehitystä mm. asumisen lisärakentamisen, liikenne- ja pysäköintijärjestelyjen parantamisen sekä kaupan liikerakentamisen näkökulmista.

FCG Finnish Consulting Group Oy 54 (147) 6.1.4 Asumisen ja työpaikka-alueiden laajenemissuunnat Keuruun kaupunki on laatinut kuvan 6 mukaisen esityksen Keski-suomen 4. vaihemaakuntakaavan merkinnöistä Keuruun keskustan alueella. Ydinkeskustan alue on osoitettu keskustatoimintojen aluemerkinnällä (C). Keskustan läheiset alueet on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Merkittävät uudet asuinalueet ovat Kivelän alueen pohjoispuolella oleva alue ja Ketvelniemen länsipuolella oleva Laajalahden ranta-alue. Työpaikkaalueeksi (TP) on osoitettu Yliahon alue ja sen laajennus valtatien 23 pohjoispuolelle sekä Varissaari ja Otavan alue. Keuruun kaupungin tavoitteena on keskittää päivittäistavarakauppa keskusta-alueelle ja varata tilaa vaativalle kaupalle riittävästi alueita keskustan tuntumassa olevilta työpaikkaalueilta (Otava, Varissaari, Yliaho). Kuva 6. Keuruun kaupungin esitys 4. vaihemaakuntakaavan merkinnöistä Keuruun keskustan lähiympäristössä (Keuruun kaupunki 2011). 6.2 Kauppa ja palvelurakenne 6.2.1 Keuruun kaupallinen asema ja vaikutusalue Keuruu on maakuntasuunnitelmassa tunnistettu aluekeskukseksi, jonka roolina on toimia seutunsa julkisten ja yksityisten palvelujen pääkeskuksena. Keuruun vaikutusalueeseen kuuluu Keuruun lisäksi Multia. Keuruu ja Multia muodostavat paikallismarkkina-alueen, jota rajaavat lännestä Töysän, Ähtärin ja Virtain vaikutusalueet, etelässä Mänttä-Vilppula, idässä Jyväskylä ja pohjoisessa Saarijärvi. Multian ostovoimasta osa kohdistuu Keuruulle. Vakituisten asukkaiden kysynnän lisäksi Keuruun kysyntää lisäävät ohikulkuliikenne sekä kesäasukkaat ja matkailijat. (Keuruun kaupunki ja Entrecon Oy 2010)

FCG Finnish Consulting Group Oy 55 (147) Keuruun ja Multian muodostama paikallismarkkina-alue kuuluu Jyväskylän markkina-alueeseen TNS Gallupin todellisia asiointikäyntejä mitanneen suuren vaikutusaluetutkimuksen (2006) mukaan. Kuvassa 7 on esitetty vähittäiskaupan liikevaihto vuonna 2008. Kuva hahmottaa Keuruun ja naapurikuntien kaupallista hierarkiaa. Keuruu on kaupan liikevaihdolla mitaten verrattavissa Mänttä-Vilppulaan ja selvästi mm. Saarijärveä ja Virtoja suurempi. Jyväskylä on kaupan liikevaihdolla mitaten luonnollisesti koko maakunnan suurin keskus. (Keuruun kaupunki ja Entrecon Oy 2010) Kuva 7. Vähittäiskaupan liikevaihto (TOL 47) Keuruulla ja lähikunnissa vuonna 2008 (Keuruun kaupunki ja Entrecon Oy 2010). 6.2.2 Ostovoima ja liiketilatarve Ostovoima ja ostovoiman kehitysarvio Ostovoimatiedot perustuvat Keski-Suomen kaupallisessa palveluverkkoselvityksessä esitettyihin lukuihin. Ostovoima on arvioitu vuoden 2008 väestömäärän ja asukaskohtaisten kulutuslukujen perusteella. Kulutuslukuina on käytetty Keski-Suomen keskimääräisiä kulutuslukuja. Ostovoiman kehitys on arvioitu väestöennusteen ja yksityisen kulutuksen kasvuarvioiden pohjalta. Väestöennusteena on käytetty Tilastokeskuksen väestöennustetta. Yksityisen kulutuksen kasvuarviona on käytetty päivittäistavarakaupassa 1 %/vuosi ja erikoiskaupassa 2 %/vuosi. Ostovoimatarkasteluissa on pidettävä mielessä, että kyseessä on tietyn alueen väestömäärään perustuva laskennallinen ostovoima-arvio. Ostovoima-arvio kuvaa tietyn alueen asukkaiden/kuluttajien ostovoimapotentiaalia, ei alueella toteutuvaa myyntiä. Ostovoima-arviossa ei siis ole otettu huomioon ostovoiman siirtymiä alueelta toiselle.

FCG Finnish Consulting Group Oy 56 (147) Vähittäiskauppaan (pl. autokauppa) kohdistuva ostovoima oli vuonna 2008 Keuruulla noin 61 milj. euroa, Keuruun seudulla noin 72 milj. euroa ja Keski-Suomessa noin 1 515 milj. euroa. Keuruun seudun ostovoimasta oli päivittäistavarakaupan ostovoimaa noin 31 milj. euroa, tilaa vaativan erikoiskaupan ostovoimaa noin 14 milj. euroa ja muun erikoiskaupan ostovoimaa noin 27 milj. euroa. Autokauppaan ja huoltamotoimintaan kohdistuva ostovoima oli Keuruulla noin 24 milj. euroa ja Keuruun seudulla noin 29 milj. euroa. Taulukko 4. Arvio vähittäiskauppaan kohdistuvasta ostovoimasta ja ostovoiman kehityksestä Keuruun seudulla (vuoden 2008 rahassa). Ostovoima 2008, milj. Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäis- Autokauppa tavara- kauppa vaativa erikois- kauppa ja huoltamot kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Keuruu 25,9 34,8 11,8 23,0 60,7 24,4 Multia 4,6 6,2 2,1 4,1 10,9 4,4 Keuruun seutu 30,6 41,1 13,9 27,1 71,6 28,8 KESKI-SUOMI 646,4 868,7 294,9 573,8 1 515,1 608,4 Ostovoima 2030, milj. (vuoden 2008 rahassa) Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäis- Autokauppa tavara- kauppa vaativa erikois- kauppa ja huoltamot kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Keuruu 29,6 49,4 16,8 32,7 79,1 34,6 Multia 5,0 8,4 2,8 5,5 13,4 5,9 Keuruun seutu 34,6 57,8 19,6 38,2 92,5 40,5 KESKI-SUOMI 864,4 1 442,9 489,9 953,0 2 307,2 1 011,0 Ostovoiman kasvu 2008-2030, milj. (vuoden 2008 rahassa) Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäis- Autokauppa tavara- kauppa vaativa erikois- kauppa ja huoltamot kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Keuruu 3,7 14,6 5,0 9,6 18,3 10,2 Multia 0,4 2,1 0,7 1,4 2,5 1,5 Keuruun seutu 4,1 16,8 5,7 11,1 20,8 11,8 KESKI-SUOMI 218,0 574,2 194,9 379,2 792,2 402,6 Vähittäiskaupan (pl. autokauppa ja huoltamot) ostovoiman arvioidaan kasvavan vuosina 2008-2030 Keuruulla noin 18 milj. euroa, Keuruun seudulla noin 21 milj. euroa ja koko maakunnassa noin 792 milj. euroa. Keuruun seudun ostovoiman kasvusta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 4 milj. euroa, tilaa vaativaan erikoiskauppaan noin 6 milj. euroa ja muuhun erikoiskauppaan noin 11 milj. euroa. Autokauppaan ja huoltamotoimintaan kohdistuvan ostovoiman kasvu on Keuruulla noin 10 milj. euroa ja Keuruun seudulla noin 12 milj. euroa. Laskennallinen liiketilatarve vuoteen 2030 Arvio liiketilan tarpeesta perustuu Keski-Suomen kaupallisessa palveluverkkoselvityksessä esitettyihin lukuihin. Kaupan liiketilan lisätarve on arvioitu ostovoiman kasvun perusteella muuttamalla ostovoiman kasvu liiketilan lisätarpeeksi kaupan keskimääräisen myyntitehokkuuden ( /myyntim 2 ) avulla. Liiketilan lisätarvearvio perustuu seuraaviin tunnuslukuihin:

FCG Finnish Consulting Group Oy 57 (147) - myyntialan muunto kerrosalaksi kertoimella 1,25 - päivittäistavarakaupan keskimääräinen myyntitehokkuus 7000 /my-m 2 - erikoiskaupan keskimääräinen myyntitehokkuus 3 000 /my-m 2 - autokaupan keskimääräinen myyntitehokkuus 7 700 /my-m 2 - kaavallinen ylimitoitus kertoimella 1,3 Keski-Suomen kaupallisen palveluverkkoselvityksen mukaan vähittäiskaupan (pl. autokauppa ja huoltamot) ostovoiman pohjalta arvioitu laskennallinen liiketilatarve oli vuonna 2008 Keuruulla noin 25 000 k-m 2, Keuruun seudulla noin 29 000 k-m 2 ja Keski-Suomessa noin 620 000 k-m 2. Keuruun laskennallisesta liiketilatarpeesta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 6 000 k-m 2, tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan noin 6 500 k-m 2 ja muuhun erikoiskauppaan noin 12 500 k-m 2. Autokaupan ja huoltamotoiminnan laskennallinen liiketilatarve oli Keuruulla noin 5 000 k-m 2 ja Keuruun seudulla noin 6 000 k-m 2. Ostovoiman kasvu mahdollistaa kaupan paremmat toimintamahdollisuudet. Nykyiset yritykset voivat kasvattaa myyntiään ja uusille yrityksille voi syntyä riittävät toimintaedellytykset. Keski-Suomen kaupallisen palveluverkkoselvityksen mukaan Keuruun seudun ostovoiman kasvun pohjalta arvioitu liiketilan lisätarve vuoteen 2030 mennessä on noin 10 000 k-m. Liiketilan lisätarpeesta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 1 000 k-m 2 ja erikoiskauppaan noin 9 000 k-m 2. Autokaupan ja huoltamotoiminnan liiketilan lisätarve on 2000-3000 k-m 2. Taulukko 5. Laskennallinen liiketilatarve vuosille 2008-2030 Keuruun seudulla (Keski-Suomen kaupallinen palveluverkkoselvitys). Laskennallinen liiketilatarve 2008, k-m 2 Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäis- Autokauppa tavara- kauppa vaativa erikois- kauppa ja huoltamot kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Keuruu 6 000 18 900 6 400 12 500 24 900 5 100 Multia 1 100 3 300 1 100 2 200 4 400 900 Keuruun seutu 7 100 22 200 7 500 14 700 29 300 6 000 KESKI-SUOMI 150 000 470 500 159 700 310 800 620 500 129 000 Laskennallinen liiketilatarve 2030, k-m 2 Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäis- Autokauppa tavara- kauppa vaativa erikois- kauppa ja huoltamot kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Keuruu 6 800 26 800 9 100 17 700 33 600 7 300 Multia 1 200 4 400 1 500 2 900 5 600 1 300 Keuruun seutu 8 000 31 200 10 600 20 600 39 200 8 600 KESKI-SUOMI 200 500 781 500 265 300 516 200 982 000 214 000 Liiketilan laskennallinen lisätarve 2008-2030, k-m 2 Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäis- Autokauppa tavara- kauppa vaativa erikois- kauppa ja huoltamot kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Keuruu 800 7 900 2 700 5 200 8 700 2 200 Multia 100 1 100 400 700 1 200 400 Keuruun seutu 900 9 000 3 100 5 900 9 900 2 600 KESKI-SUOMI 50 500 311 000 105 600 205 400 361 500 85 000 Liiketilan tarvetta tarkasteltaessa on syytä muistaa, että tilantarvearvio on suuntaa-antava ja ilmoittaa ainoastaan suuruusluokan, ei tarkkaa lisätilan tarvetta. Laskelmassa ei ole otettu huomioon myymäläkannan poistumaa eikä alueen ulkopuolelta tulevaa ostovoimaa, jotka lisäävät liiketilan tarvetta. Keskeinen tilatarpeeseen vaikuttava tekijä on myös myyntitehokkuus.

FCG Finnish Consulting Group Oy 58 (147) Laskelmassa on käytetty keskimääräisiä myyntitehokkuuksia. Myyntitehokkuus vaihtelee kuitenkin myymälätyypeittäin ja toimialoittain, joten myös uusperustannan rakenne vaikuttaa lopulliseen tilantarpeeseen. 6.2.3 Kaupan palvelutarjonta ja palveluverkko Päivittäistavarakaupan palveluverkko Keuruulla toimii Keuruun yritysluettelon mukaan kahdeksan päivittäistavaramyymälää (www.keulink.fi). Keuruun päivittäistavaramyymälöiden sijainti on esitetty kuvassa 8. Keuruun päivittäistavaramyymälöistä kuusi toimii Keuruun keskustan alueella (Keuruun Megamarket, S-market Keuruu, K-Supermarket Järvituuli, ABC-Keuruu, Siwa ja Keuruun luontaistuote), yksi Haapamäen taajamassa (Sale) ja yksi Pihlajaveden taajamassa (Pihlajaveden kyläkauppa). Vuoden 2009 lopulla on Keuruun keskustan alueella aloittanut toimintansa Lidl. Päivittäistavaramyymälöiden lisäksi Keuruulla toimii neljä elintarvike-, makeisym. kioskia, joista kolme toimii Keuruun kuntakeskuksen alueella ja yksi Haapamäen taajamassa. Kuva 8. Keuruun päivittäistavaramyymälät vuonna 2007 (Myymälätiedot Tilastokeskus. Pohjakartta Logica Suomi Oy, Maanmittauslaitos 2011).

FCG Finnish Consulting Group Oy 59 (147) Erikoiskaupan palveluverkko Keuruulla toimii Keuruun yritysluettelon mukaan yhteensä 46 erikoiskaupan myymälää (www.keulink.fi). Erikoiskaupan myymälöistä toimii tilaa vaativan erikoiskaupan toimialoilla 14 myymälää ja muun erikoiskaupan toimialoilla 32 myymälää. Autokauppoja Keuruulla toimii 6 ja huoltamoita 4. Erikoiskaupan palvelut ovat keskittyneet kuntakeskuksen alueelle, jossa toimii mm. apteekki, Alko ja erikoismyymälöitä (mm. vaateliikkeitä, kenkäkauppa, kirjakauppa, urheiluliikkeitä) sekä tilaa vaativaksi erikoiskaupaksi luokiteltavia palveluita (mm. huonekalu-, rauta- ja kodinkonekauppoja). Keuruun erikoiskaupan myymälöiden sijainti on esitetty kuvissa 9 ja 10. Kuva 9. Keuruun tilaa vaativan erikoiskaupan myymälät vuonna 2007 (Myymälätiedot Tilastokeskus. Pohjakartta Logica Suomi Oy, Maanmittauslaitos 2011).

FCG Finnish Consulting Group Oy 60 (147) Kuva 10. Keuruun muun erikoiskaupan myymälät vuonna 2007 (Myymälätiedot Tilastokeskus. Pohjakartta Logica Suomi Oy, Maanmittauslaitos 2011). Kaupan alueet ja pinta-alat Päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan myymälät ovat sijoittuneet pääosin Keuruun ydinkeskustaan Keuruuntien varteen. Vuoden 2009 lopulla aloittaneiden Lidlin ja Expertin myötä Keuruun kaupallinen vyöhyke on laajentunut valtatietä 23 pitkin ydinkeskustan länsipuolelle, Tervan alueelle. Paljon tilaa vaativan kaupan myymälöitä sijaitsee myös Lapinsalmen itäpuolella sijaitsevalla Yliahon alueella noin 1,5 kilometrin päässä ydinkeskustasta. (Keuruun kaupunki / Entrecon Oy 2010). Keuruun keskustassa ja sen lähiympäristössä on kaupan liiketilaa noin 29 000 k-m 2. Liiketilasta sijoittuu noin 30 % ydinkeskustaan, 35 % Tervan alueelle ja 35 % Yliahon alueelle. Liiketila jakautuu toimialaryhmittäin seuraavasti: päivittäistavarakauppa 18 %, tilaa vaativa erikoiskauppa 29 %, muu erikoiskauppa 35 % ja autokauppa 18 %.

FCG Finnish Consulting Group Oy 61 (147) Taulukko 6. Keuruun kaupan pinta-alan jakautuminen alueittain ja toimialaryhmittäin (Keuruun kaupunki). Pinta-ala 2011, k-m 2 Ydin- Tervan Yliahon Keuruu keskusta alue alue yhteensä Päivittäistavarakauppa 3 600 1 500 0 5 100 Tilaa vaativa erikoiskauppa 0 2 600 5 800 8 400 Muu erikoiskauppa 5 000 5 200 0 10 200 Autokauppa 0 800 4 500 5 300 Yhteensä 8 600 10 100 10 300 29 000 6.2.4 Kaupan kilpailutilanne Myynti ja ostovoiman siirtymät Keuruun kaupan tarjonta on väestöpohjaan ja kysyntään nähden suhteellisen monipuolista. Maakuntakeskus Jyväskylä on ylivoimainen kaupan valikoimissaan, mutta lähempänä sijaitseviin pienempiin keskuksiin verrattuna Keuruu on kaupan tarjonnaltaan vahva. Vähittäiskaupan liikevaihto oli Keuruulla vuonna 2008 noin 58 milj.euroa, josta hieman yli puolet koostui päivittäistavarakaupasta. Tilaa vaativan erikoiskaupan liikevaihto oli noin 10 milj.euroa ja muun erikoiskaupan liikevaihto hieman yli 17 milj.euroa. (Keuruun kaupunki / Entrecon Oy 2010) Kuvassa 11 on esitetty vähittäiskaupan ostovoiman siirtymä kunnittain vuonna 2007 Keuruun seudulla. Ostovoiman siirtymä oli positiivinen Keuruulla ja negatiivinen Multialla. Seututasolla kysyntä ja tarjonta ovat lähes tasapainossa. (Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko -selvitys) Vähittäiskaupan ostovoiman siirtymä Keuruun seudulla 2007 (%:ia ostovoimasta) -100 % -80 % -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Keuruu 10 % Multia -58 % Keuruun seutu -1 % Keski-Suomi 12 % Kuva 11. Vähittäiskaupan ostovoiman siirtymät Keuruun seudulla 2007. Kaupan hankkeet Keuruulla Keuruun Megamarket on siirtymässä Haapamäentien eteläpuolelle, tien ja rautatien väliselle alueelle. Asemakaavassa alue on osoitettu liikerakennusten korttelialueeksi (KM), jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Tontin rakennusoikeus on 7 000 k-m 2, josta on rakenteilla n. 5000 k-m 2. Hankkeen myötä liiketilan nettolisäys on noin 2 500 k-m 2.

FCG Finnish Consulting Group Oy 62 (147) 6.3 Liikenneverkko Keuruun keskustan läpi kulkevat valtatie 23 (Jyväskylä-Pori) ja kantatie 58 (Mänttä/Vilppula-Ähtäri). Liikennemäärät ovat vilkkaimmillaan Keuruun keskustassa, jossa pitkänmatkan liikenteeseen sekoittuu myös paikallista liikennettä. Seuraavassa kuvassa on esitetty vuoden 2008 keskimääräinen ajoneuvoliikenne Keuruulla (Tiehallinto). Kuva 12. Vuoden keskimääräinen ajoneuvoliikenne, ajon./vrk (Tiehallinto). Keski-Suomen maakuntasuunnitelmassa todetaan, että autoliikenne säilyy vielä lähivuosikymmeninä tärkeimpänä liikennemuotona Keski-Suomessa. Raideliikenteen merkitys pitkillä matkoilla lisääntyy, mutta lähijunaliikenteeseen ei Keski-Suomessa ole vielä taloudellisia edellytyksiä. Mikäli edellytykset aikanaan syntyvät, on lähijunaliikenteen järjestäminen myös Keuruulla mahdollista. Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma on tarkoitus päivittää vuosien 2011-2012 aikana. Siinä on tarpeen arvioida liikennejärjestelmää myös asiointiliikenteen näkökulmasta.

FCG Finnish Consulting Group Oy 63 (147) 6.4 Yliahon alueen arviointi 6.4.1 Yliahon alueen sijainti ja kuvaus Yliahon alue sijaitsee noin 1,5 km Keuruun keskustan itäpuolella Mäntäntien ja Jyväskyläntien välisellä alueella. Keuruun kaupungin tavoitteena on kehittää aluetta tilaa vaativan kaupan alueena. Alueella sijaitsee nykyisin tilaa vaativan kaupan ja autokaupan yksiköitä. Nykyisistä kaupan yksiköistä ainoastaan alueella sijaitseva rauta-maatalouskauppa on vähittäiskaupan suuryksikkö, jonka suuruus on noin 3 000 k-m. Nykyinen alueen kaupan kokonaismäärä on noin 10 000 k-m. Keuruun kaupungin tavoitteena on laajentaa Yliahon aluetta ja sijoittaa uutta tilaa vaativan kaupan aluetta Jyväskyläntien (VT 23) pohjoispuolelle. Jyväskyläntien pohjoispuolella sijaitsee myös Karjolan alue, joka on asemakaavoitettu ja kaavassa alue on varattu liikerakennusten korttelialueeksi (KL), jolle voidaan sijoittaa paljon tilaa vaativaa kauppaa. Alueen kokonaisrakennusoikeus on 11 500 k-m. Keuruun kaupunki on esittänyt, että Yliahon alue ja siihen liittyvä Jyväskyläntien pohjoispuolinen alue osoitettaisiin maakuntakaavassa työpaikkaalueeksi (TP), jolle suunnittelumääräyksellä mahdollistettaisiin seudullisesti merkittävien tilaa vaativan kaupan yksiköiden sijoittuminen. Yliahon alue Kuva 13. Yliahon alueen sijainti. 6.4.2 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Keuruun taajaman alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittymiseen on vaikuttanut voimakkaasti keskustaa ympäröivät vesistöt. Yliahon alue sijaitsee Keuruun keskustaajaman itäosassa. Lapinsalmen itäpuolisella alueella sijaitsee Yliahon työpaikka-alueen lisäksi asutusta Kivelän, Lapinmäen ja Nyyssänniemen alueilla. Alue on nykyisin asemakaavoitettu.

FCG Finnish Consulting Group Oy 64 (147) Alle kilometrin etäisyydellä Yliahon alueesta asui noin 1500 asukasta ja alle kolmen kilometrin etäisyydellä noin 5 400 asukasta vuonna 2009. Työpaikkamäärä oli alle kilometrin etäisyydellä noin 700 työpaikkaa ja alle kolmen kilometrin etäisyydellä noin 2 400 työpaikkaa vuonna 2007. Yliahon alueen lähialueella (alle 3 kilometriä) oli noin 50 % Keuruun kaupungin väestöstä 2009 ja noin 58 % Keuruun työpaikoista 2007. Keuruun suunnitelluista uusista asuntoalueista Kivelän alueen laajennus pohjoisen suuntaan lisää Yliahon lähialueen väestömäärää. Kuva 14. Väestön ja työpaikkojen määrä 1, 3 ja 10 kilometrin etäisyydellä Yliahon alueesta. Yliahon alue on osa olemassa olevaa Keuruun yhdyskuntarakennetta. Kaupan toimintojen sijoittaminen alueelle ja alueen täydennysrakentaminen tukevat nykyistä yhdyskuntarakennetta. Voimassa olevassa maakuntakaavassa Yliahon Jyväskyläntien eteläpuolinen alue on osoitettu teollisuusalueeksi (T) ja alue on pääosin toteutunut. Alue on kehittynyt voimassa olevien suunnitelmien mukaisesti ja alueelle on sijoittunut myös tilaa vaativaa erikoiskauppaa. Jyväskyläntien pohjoispuolinen alue on voimassa olevan maakuntakaavan mukaan taajamatoimintojen aluetta (A).

FCG Finnish Consulting Group Oy 65 (147) 6.4.3 Vaikutukset kauppaan ja palvelurakenteeseen Kaupan toiminta- ja kehitysedellytykset Kaupan toimintaedellytysten kannalta on oleellista, että kaavoituksella mahdollistetaan riittävä ja joustava liikerakentaminen sekä laajennusmahdollisuudet pitkällä tähtäimellä. Tästä johtuen Yliahon alueen kaupan kokonaismitoituksen on oltava riittävän suuri. Kokonaismitoituksessa on kuitenkin otettava huomioon ennen kaikkea kysynnän kasvu ja liiketilan tarve tulevaisuudessa, mutta myös Keuruun nykyinen kaupan palvelutarjonta ja pinta-ala. Ostovoiman kasvua ja sen pohjalta arvioitua laskennallisen liiketilan lisätarvetta tarkastelemalla voidaan hahmottaa, kuinka suuri on se markkinoiden kasvu, jonka jakajaksi uudet ja laajentuvat kaupan toiminnot tulevat. Keuruun seudun ostovoiman kasvun pohjalta arvioitu tilaa vaativan erikoiskaupan laskennallinen liiketilan lisätarve vuosina 2008-2030 on suuruusluokaltaan 6 000 k-m 2 (ml. autokauppa ja huoltamot). Liiketilan tarvetta tarkasteltaessa on kuitenkin syytä muistaa, että tilantarvearvio on suuntaantava ja laskelmassa ei ole otettu huomioon myymäläkannan poistumaa. Esimerkiksi tilanteessa, jossa nykyisin Keuruussa toimiva yritys rakentaa uuden suuremman myymälän ja vanha myymälä lopetetaan, on uusi myymälätila vanhaa myymälätilaa korvaavaa. Yliahon alueelle on mahdollista sijoittaa huomattava määrä liiketilaa jo nykyisten kaavojen puitteissa. Yksin Karjolan asemakaavoitetun alueen rakennusoikeus on jo 11 500 k-m eli enemmän kuin tilaa vaativan erikoiskaupan ja autokaupan laskennallinen liiketilan tarve. Mikäli uusi liikerakentaminen ylittäisi merkittävästi kysynnän kasvun edellyttämän liiketilatarpeen, se heikentäisi olemassa olevien myymälöiden toimintaedellytyksiä ja/tai lisäisi ostovoiman siirtymiä Keuruulle. Toisaalta Keuruun markkinoiden koko rajoittaa sinne sijoittuvien suuryksiköiden kokoa. Keuruun kaupallinen asema -raportissa (Keuruun kaupunki/entrecon 2010) on arvioitu, että Keuruun markkina-alueen suuryksikköhankkeiden suuruusluokka asettuu enintään noin 5 000 k-m suuruusluokkaan. Tilaa vaativassa kaupassa suurimmat Keuruulla nykyisin toimivat yksiköt ovat alle 3000 k-m. Näin ollen voidaan pitää varsin epärealistisena, että alue toteutuisi nopeasti ja täysimääräisesti siten, että kaikki liiketoiminta olisi uusperustaa. Kaupan palvelutarjonnan kehitys Keuruun vähittäiskaupan tarjonta on varsin hyvä suhteessa väestöpohjaan. Asukaslukuun suhteutettuna asukasmäärä yhtä päivittäistavarakaupan myymälää kohti oli 1 365 asukasta ja yhtä erikoiskaupan myymälää kohti 237 asukasta vuonna 2007. Asukkaita yhtä myymälää kohti on vähemmän kuin koko maassa keskimäärin, joten väestöpohjaan suhteutettuna Keuruun palveluverkko on jonkin verran keskimääräistä kattavampi. Yliahon alueelle on tarkoitus toteuttaa tilaa vaativan erikoiskaupan yksiköitä, joilla tarkoitetaan pääasiassa moottoriajoneuvo-, huonekalu-, rauta- ja rakennustarvike, maatalous-, puutarha-alan ja kodintekniikka-alan kauppaa. Keuruun kaupallisen palvelutarjonnan näkökulmasta on tärkeää, että Keuruulla olisi monipuolinen vähittäiskaupan tarjonta myös tilaa vaativassa erikoiskaupassa, jolloin seudun asukkaiden ei tarvitsisi hakea palveluita suuremmista keskuksista, kuten Jyväskylästä.

FCG Finnish Consulting Group Oy 66 (147) Yliahon alueen rooli Keuruun kaupan palveluverkossa Kaupan liikerakentamisen myötä Yliahon alueesta muodostuisi Keuruulle vetovoimainen tilaa vaativan kaupan alue, joka sijoittuisi näkyvälle ja liikenteellisesti erinomaiselle paikalle valtatie 23:n varrelle. Tilaa vaativa kauppa täydentäisi Yliahon nykyistä kaupan tarjontaa ja toisaalta laajentaisi jo nykyisinkin valtatie 23:n varrelle sijoittunutta kaupan vyöhykettä edelleen itään päin. Keuruun ydinkeskustan kaupan kehitys Mikäli Yliahon alue kehittyy tilaa vaativan kaupan alueena, ei sillä ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia Keuruun keskustan kaupalliseen asemaan, kaupan palveluihin tai niiden kehittämiseen. Keuruun kauppa on nykyisin sijoittunut ydinkeskustaan ja ydinkeskustan länsipuoleiselle Tervan alueelle. Tervan aluetta on Keuruun kaavoitustavoitteiden mukaan tarkoitus kehittää kaupan lisäksi toimisto- ja asuinrakentamisen alueena. Näin ollen kaupan laatu huomioon ottaen ei ole tarkoituksenmukaista, että keskustaan huonosti soveltuvat kaupan toimialat sijoittuisivat keskusta-alueelle. Tilaa vaativan kaupan toimialoja voidaan kodintekniikkakauppaa lukuun ottamatta pitää Keuruun osalta sellaisena, että sijoittuminen keskusta-alueen ulkopuolelle on perusteltua. 6.4.4 Vaikutukset liikenteeseen ja liikkumiseen Liikenteen toimivuus ja helppo saavutettavuus ovat tärkeitä tekijöitä kaupan menestykselle. Vilkas ohikulkuliikenne lisää alueen kaupallista kiinnostavuutta. Näkyvä ja helposti lähestyttävä alue on kaupan kannalta aina kiinnostava. Keuruun keskustan läpi kulkevat valtatie 23 (Jyväskylä-Pori) ja kantatie 58 (Mänttä/Vilppula-Ähtäri). Liikennemäärät ovat vilkkaimmillaan keskustassa, jossa pitkänmatkan liikenteeseen sekoittuu myös paikallista liikennettä. (Keuruun kaupunki ja Entrecon 2010) Yliahon alue sijaitsee noin 1,5 kilometriä Keuruun keskustasta itään Jyväskyläntien (valtatie 23) varressa. Alueen lähituntumassa on myös Mänttä- Vilppulaan johtavan kantatien 58 liittymä. Yliahon alue tulisi olemaan porttina Jyväskylän suunnasta Keuruulle saavuttaessa. Alueen saavutettavuus henkilöautolla Keuruun yhdyskuntarakenteen läpäiseviä valtateitä pitkin on erinomainen. Yliahon alue on hyvin saavutettavissa myös kevyellä liikenteellä. Kuten edellä on kuvattu, alle kolmen kilometrin etäisyydellä alueesta asuu 5400 asukasta. Varsin lyhyen etäisyyden lisäksi kevyen liikenteen hyvää saavutettavuutta korostaa hyvä ja kattava kevyen liikenteen verkosto Keuruun keskustasta sekä Jyväskylätien että Mäntäntien suuntaan. Toisaalta Keuruun vesistöt kasvattavat jonkin verran todellisia etäisyyksiä. Keuruun joukkoliikenteen palvelut muodostuvat sekä pidemmän matkan vakiovuoroliikenteestä että Keuruun sisäisestä palvelu- ja asiointiliikenteestä. Jyväskyläntien- ja Mäntäntien suuntainen vakiovuoroliikenne on hyvin Yliahon alueelta saavutettavissa. Myös kerran viikossa kulkeva Keuruun palveluliikennelinja Puikkari kulkee Kivelän ja Lapinmäen suuntaan.

FCG Finnish Consulting Group Oy 67 (147) Suomessa tehtyjen liikennetutkimusten (Kalenoja ym. 2008) mukaan alle 20 000 asukkaan seuduilla tilaa vaativan kaupan asiointi tapahtuu pääosin (93%) henkilöautolla. Liikennetuotoksen kannalta on kuitenkin huomionarvioista, että tilaa vaativan kaupan yksiköissä asioidaan harvemmin kuin esimerkiksi päivittäistavarakaupoissa. Keuruun alue- ja yhdyskuntarakenne huomioon ottaen asiointimatkat Yliahon alueelle ovat kohtuullisia ja palvelut ovat myös Keuruun olosuhteet huomioon ottaen mahdollisuuksien mukaan joukko- ja kevyellä liikenteellä saavutettavissa. Koska alueella sijaitsee jo nykyisin tilaa vaativan kaupan palveluita, mahdollistaa kaupan laajentuminen myös asioinnin yhdistämistä sekä esimerkiksi asioinnin useammassa kaupassa samalla matkalla. 6.4.5 Johtopäätökset Yliahon alueella sijaitsee nykyisin noin 10 000 k-m vähittäiskauppaa. Alueen vähittäiskaupasta autokaupan osuus on noin 4 500 k-m ja muu vähittäiskauppa on myös tilaa vaativaa kauppaa. Alueella sijaitsee nykyisin yksi vähittäiskaupan suuryksikön rajan ylittävä myymälä. Keuruun kaupungin tavoitteena on lisätä kaupan toimintoja Yliahon alueella ja laajentaa aluetta Jyväskyläntien pohjoispuolelle. Kuten edellä on arvioitu, Yliahon alue on luonteva tilaa vaativan kaupan sijaintialue Keuruulla. Alue on osa nykyistä yhdyskuntarakennetta ja se on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa. Yliahon alueen kehittämisellä ei ole myöskään haitallisia vaikutuksia Keuruun keskustan kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen, kun kaupan toiminnat ohjataan tilaa vaativaan kauppaan. Kuitenkin alueen kokonaismitoituksen tulee olla tasapainossa tilaa vaativan vähittäiskaupan ostovoiman kehittymiseen Keuruun seudulla. Yliahon alue soveltuu siten myös seudullisesti merkittävien tilaa vaativan kaupan suuryksiköiden sijaintialueeksi. Alueen enimmäismitoituksessa on otettava huomioon kysynnän ja sen kasvun edellyttämän liiketilatarpeen lisäksi myös alueella jo olemassa oleva vähittäiskauppa sekä muualla Keuruulla olevan tilaa vaativan kaupan siirtyminen Yliahon alueelle. Siten alueen enimmäismitoituksen ylärajaksi voidaan suositella enintään 20 000 k- m⁵, mikä vastaa suuruusluokaltaan tilaa vaativan erikoiskaupan laskennallista liiketilatarvetta vuonna 2030. Enimmäismitoitus sisältää Yliahon alueen olemassa olevan (10 000 k-m 2 ) ja uuden (10 000 k-m 2 ) tilaa vaativan erikoistavaran kaupan ja autokaupan pinta-alan.

FCG Finnish Consulting Group Oy 68 (147) 6.5 Otavan alueen arviointi 6.5.1 Otavan alueen sijainti ja kuvaus Otavan alue sijaitsee noin 1,5 km Keuruun keskustasta länteen Haapamäentien eteläpuolella. Keuruun kaupungin tavoitteena on kehittää aluetta tilaa vaativan kaupan yksiköiden alueena. Otavan alueella ei sijaitse nykyisin vähittäiskauppaa. Suunnitellun alueen eteläpuolella on nykyisin pientalovaltaista asutusta ja teollisuusaluetta. Haapamäentien eteläpuolella sijaitseva alue on voimassa olevassa asemakaavassa varattu toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY-1). Asemakaavassa on Otavantien molemmin puolin tontti, joiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on noin 17 900 k-m (11 300 + 6 600). Voimassa olevan asemakaavan määräysten mukaan alueelle saa sijoittaa alle 2000 k-m :n vähittäiskaupan myymälän ja / tai huoltoaseman ja / tai paljon tilaa vaativan erikoistavaran myymälän sekä toimitiloja teollisuudelle, jolle ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Keuruun kaupunki on esittänyt, että Otavan alue merkittäisiin maakuntakaavassa Yliahon tavoin TP -merkinnällä, joka mahdollistaisi myös seudullisesti merkittävien tilaa vaativan erikoiskaupan yksiköiden sijoittamisen alueelle. Otavan alue Kuva 15. Otavan alueen sijainti. 6.5.2 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Keuruun taajaman alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittymiseen on vaikuttanut voimakkaasti keskustaa ympäröivät vesistöt. Keuruun Otavan alue sijaitsee Keuruun taajaman länsiosassa Keurusselän länsipuolella. Keskustan länsipuolella on Otavan alueen lisäksi asutusta sekä Melonsaaressa että Mustasaaressa. Otavan alueella ei ole nykyisin vähittäiskaupan toimintoja.

FCG Finnish Consulting Group Oy 69 (147) Alle kilometrin etäisyydellä Otavan alueesta asui noin 300 asukasta ja alle kolmen kilometrin etäisyydellä noin 6 100 asukasta vuonna 2009. Työpaikkamäärä oli alle kilometrin etäisyydellä noin 200 työpaikkaa ja alle kolmen kilometrin etäisyydellä noin 2 200 työpaikkaa vuonna 2007. Kivelän alueen lähialueella (alle 3 kilometriä) oli noin 57 % Keuruun kaupungin väestöstä 2009 ja noin 55 % Keuruun työpaikoista 2007. Etäisyyden tarkasteluissa tulee Otavan alueen osalta ottaa huomioon Keuruun vesistöjen etäisyyksiä kasvattava vaikutus. Esimerkiksi Otavan pohjoispuoliselta Ketvelniemen alueelta on noin kolme kertaa pidempi etäisyys tieyhteyksiä pitkin kuin linnuntietä yli Kivilahden. Kuva 16. Väestön ja työpaikkojen määrä 1, 3 ja 10 kilometrin etäisyydellä Otavan alueesta. Otavan alue sijaitsee Keuruun olemassa olevan yhdyskuntarakenteen reunalla Keurusselän länsipuolella. Voimassa olevassa maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Otavan alueen asemakaava on hyväksytty syyskuussa 2010 ja toimitilarakentamiselle osoitetut korttelialueet ovat rakentamattomia. Asemakaavassa Otavan alueelle ei ole osoitettu uutta asuinrakentamista. Myöskään Otavan lähiympäristöön ei ole suunnitteilla merkittäviä uusia asuntoalueita.

FCG Finnish Consulting Group Oy 70 (147) 6.5.3 Vaikutukset kauppaan ja palvelurakenteeseen Kaupan toiminta- ja kehitysedellytykset Kaupan toimintaedellytysten kannalta on oleellista, että kaavoituksella mahdollistetaan riittävä ja joustava liikerakentaminen sekä laajennusmahdollisuudet pitkällä tähtäimellä. Toisaalta uuden liikerakentamisen kokonaismitoituksessa on otettava huomioon kysynnän kasvu ja liiketilan tarve tulevaisuudessa, mutta myös Keuruun nykyinen kaupan palvelutarjonta ja pinta-ala. Ostovoiman kasvua ja sen pohjalta arvioitua laskennallisen liiketilan lisätarvetta tarkastelemalla voidaan hahmottaa, kuinka suuri on se markkinoiden kasvu, jonka jakajaksi uudet ja laajentuvat kaupan toiminnot tulevat. Keuruun seudun ostovoiman kasvun pohjalta arvioitu tilaa vaativan erikoiskaupan laskennallinen liiketilan lisätarve vuosina 2008-2030 on suuruusluokaltaan 6 000 k-m 2 (ml. autokauppa ja huoltamot). Liiketilan tarvetta tarkasteltaessa on kuitenkin syytä muistaa, että tilantarvearvio on suuntaantava ja laskelmassa ei ole otettu huomioon myymäläkannan poistumaa. Esimerkiksi tilanteessa, jossa nykyisin Keuruussa toimiva yritys rakentaa uuden suuremman myymälän ja vanha myymälä lopetetaan, on uusi myymälätila vanhaa myymälätilaa korvaavaa. Otavan alueen asemakaavan kokonaismitoitus 17 900 kerrosneliömetriä ylittää Keuruun tilaa vaativan erikoiskaupan ja autokaupan laskennallisen liiketilatarpeen. Mikäli alue toteutuisi tässä laajuudessa ja se olisi kokonaisuudessaan uutta tilaa vaativan erikoiskaupan liiketilaa, se heikentäisi merkittävästi olemassa olevien myymälöiden toimintaedellytyksiä ja/tai lisäisi ostovoiman siirtymiä Keuruulle. Toisaalta Keuruun markkinoiden koko rajoittaa sinne sijoittuvien suuryksiköiden suuruutta. Keuruun kaupallinen asema- raportissa (Keuruun kaupunki/entrecon 2010) on arvioitu, että Keuruun markkina-alueen suuryksikköhankkeiden suuruusluokka asettuu enintään noin 5 000 k-m suuruusluokkaan. Tilaa vaativassa kaupassa suurimmat nykyisin toimivat yksiköt ovat alle 3000 k-m. Näin ollen voidaan pitää varsin epärealistisena, että Otavan alue toteutuisi nopeasti ja täysimääräisesti siten, että kaikki liiketoiminta olisi uusperustaa. Kaupan palvelutarjonnan kehitys Keuruun vähittäiskaupan tarjonta on varsin hyvä suhteessa väestöpohjaan. Asukaslukuun suhteutettuna asukasmäärä yhtä päivittäistavarakaupan myymälää kohti oli 1 365 asukasta ja yhtä erikoiskaupan myymälää kohti 237 asukasta vuonna 2007. Asukkaita yhtä myymälää kohti on vähemmän kuin koko maassa keskimäärin, joten väestöpohjaan suhteutettuna Keuruun palveluverkko on jonkin verran keskimääräistä kattavampi. Otavan alueelle on tarkoitus toteuttaa tilaa vaativan erikoiskaupan suuryksiköitä, joilla tarkoitetaan pääasiassa moottoriajoneuvo-, huonekalu-, rauta- ja rakennustarvike, maatalous-, puutarha-alan ja kodintekniikka-alan kauppaa. Keuruun kaupallisen palvelutarjonnan näkökulmasta on tärkeää, että Keuruulla olisi monipuolinen vähittäiskaupan tarjonta myös tilaa vaativassa erikoiskaupassa, jolloin seudun asukkaiden ei tarvitsisi hakea palveluita suuremmista keskuksista, kuten Jyväskylästä.

FCG Finnish Consulting Group Oy 71 (147) Otavan alueen rooli Keuruun kaupan palveluverkossa Otavan rakentamisella olisi todennäköisesti vaikutuksia Keuruun Yliahon tilaa vaativan kaupan toiminta- ja kehitysedellytyksiin. Mikäli Otavaan rakentuisi vähittäiskaupan suuryksiköitä, Keuruulle syntyisi uusi merkittävä kaupan alue ja tilaa vaativaa erikoiskauppaa sijaitsisi sekä ydinkeskustan itä- että länsipuolella. Keuruun vähittäiskaupan vyöhyke on laajentunut viime aikoina erityisesti keskustan länsipuolelle. Toisaalta myös keskustan itäpuolella Yliahon alueella sijaitsee tilaa vaativan kaupan toimintoja ja yksi suuryksikkö. Palveluverkon kehittämisen näkökulmasta vähittäiskaupan suuryksiköiden tulisi sijoittua ensisijaisesti olemassa olevaan palvelurakenteeseen nojautuen. Kun otetaan huomioon Keuruun ostovoiman kasvun rajallisuus, johtaa tilaa vaativan erikoiskaupan suuryksiköiden sijoittaminen kahdelle alueelle todennäköisesti liiketilan ylimitoitukseen. Keuruun ydinkeskustan kaupan toimintaedellytykset Mikäli uusi Otavan kaupan alue kehittyisi tilaa vaativan kaupan alueena, ei sillä olisi merkittävää vaikutusta Keuruun keskustan kaupalliseen asemaan ja kehitysmahdollisuuksiin. Keuruun kauppa on nykyisin sijoittunut keskustaan ja keskustan länsipuoleiselle Tervan alueelle. Tervan aluetta on Keuruun kaavoitustavoitteiden mukaan tarkoitus kehittää kaupan lisäksi toimisto- ja asuinrakentamisen alueena. Näin ollen kaupan laatu huomioon ottaen ei ole tarkoituksenmukaista, että keskustaan huonosti soveltuvat kaupan toimialat sijoittuisivat keskusta-alueelle. Edellä lueteltuja tilaa vaativan kaupan toimialoja voidaan kodintekniikkakauppaa lukuun ottamatta pitää Keuruun osalta sellaisena, että sijoittuminen keskusta-alueen ulkopuolelle on perusteltua. 6.5.4 Vaikutukset liikenteeseen ja liikkumiseen Otavan alue sijaitsee noin 1,5 kilometrin päässä Keuruun keskustassa. Alue on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa ja saavutettavuus henkilöautolla on erinomainen Keuruun yhdyskuntarakenteen läpäiseviä valtateitä pitkin. Otavan alue on hyvin saavutettavissa myös kevyellä liikenteellä. Alle kolmen kilometrin etäisyydellä alueesta asuu noin 6 100 asukasta, joskin vesistöt kasvattavat todellisia etäisyyksiä. Otavan alue on kevyellä liikenteellä hyvin saavutettavissa, koska Haapamäentien varrella kulkee erillinen kevyen liikenteen väylä keskustasta Otavan alueeseen saakka. Keuruun joukkoliikenteen palvelut muodostuvat sekä pidemmän matkan vakiovuoroliikenteestä että Keuruun sisäisestä palvelu- ja asiointiliikenteestä. Haapamäentien suuntainen vakiovuoroliikenne on hyvin Otavan alueelta saavutettavissa. Myös kerran viikossa kulkeva Keuruun palveluliikennelinja Puikkari kulkee Otavan suuntaan. Suomessa tehtyjen liikennetutkimuksien (Kalenoja ym. 2008) mukaan alle 20 000 asukkaan seuduilla tilaa vaativan kaupan asiointi tapahtuu pääosin (93%) henkilöautolla. Liikennetuotoksen kannalta on kuitenkin huomionarvioista, että tilaa vaativan toimialan yksiköissä asioidaan harvemmin kuin esimerkiksi päivittäistavaramyymälöissä.

FCG Finnish Consulting Group Oy 72 (147) Kokonaisuutena voidaan arvioida, että Otavan alue on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa. Keuruun alue- ja yhdyskuntarakenne huomioon ottaen asiointimatkat alueelle ovat kohtuullisia ja palvelut ovat Keuruun olosuhteet huomioon ottaen myös joukko- ja kevyellä liikenteellä saavutettavissa. 6.5.5 Johtopäätökset Otavan alueen voimassa olevassa asemakaavassa on toimitilarakentamisen korttelialueella mahdollistettu työpaikkatoimintojen lisäksi alle 2000 k- m :n suuruisten vähittäiskaupan yksiköiden, huoltoasematoimintojen ja tilaa vaativan erikoiskaupan yksiköiden rakentaminen. Alueella ei sijaitse nykyisin vähittäiskaupan toimintoja. Keuruun kaupungin tavoitteena on, että maakuntakaavassa alueelle mahdollistettaisiin seudullisesti merkittävien tilaa vaativan kaupan yksiköiden rakentaminen. Otavan alue on varsin hyvin saavutettavissa eri kulkumuodoin. Alueen rakentamisella ei voida katsoa olevan haitallisia vaikutuksia myöskään Keuruun keskustan kehittymiseen, mikäli alueen vähittäiskauppa rajataan tilaa vaativaan erikoiskauppaan. Tilaa vaativan erikoiskaupan kehittymiselle reunaehtoja Keuruulla luo kuitenkin rajallinen ostovoiman kehitys seuraavien vuosikymmenien aikana. Alueen kokonaismitoituksen tulisi olla tasapainossa tilaa vaativan vähittäiskaupan ostovoiman kehittymiseen Keuruun seudulla. Myös Yliahon alueen tilaa vaativan erikoiskaupan kehittämistarpeet ja mahdollisuudet tulee ottaa huomioon Otavan aluetta mitoitettaessa. Otavan alue on asemakaavassa osoitettu monipuolisesti eri käyttötarkoituksia varten, mikä mahdollistaa alueen kehittämisen vähittäiskaupan, huoltoasema- ja työpaikkatoimintojen alueena. Maakuntakaavassa käsitellään ainoastaan niitä vähittäiskaupan suuryksiköitä, joilla on seudullista merkitystä. Kaupallisen palveluverkon näkökulmasta Keuruun seudullisesti merkittävän tilaa vaativan vähittäiskaupan tulisi sijoittua ensisijaisesti keskusta-alueelle ja olemassa olevalle Yliahon alueelle. Näin kunnan merkittävin uusi kaupan rakentaminen tukeutuisi olemassa oleville kaupan sijoittumisalueille keskustaan ja sen itäpuolelle. Otavan aluetta voidaan asemakaavan perusteella kehittää vähittäiskaupan alueena, mutta seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittaminen alueelle tulisi ajoittaa ja siirtää myöhempään vaiheeseen, kun Keuruun ostovoiman kehitys luo edellytyksiä uusien yksiköiden sijoittamiselle.

FCG Finnish Consulting Group Oy 73 (147) 7 MUURAMEN RISTEYSALUEEN ARVIOINTI 7.1 Muuramen yhdyskuntarakenne 7.1.1 Kaavoitustilanne Keski-Suomen maakuntakaava Muuramen keskusta on osoitettu voimassa olevassa maakuntakaavassa keskustatoimintojen alakeskukseksi (ca), jolle voi sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Jyväskylän ja Muuramen rajalle, valtatien 9 molemmin puolin on osoitettu työpaikka-alue, jonka laajenemissuunta on pääasiassa etelään ja pohjoiseen. Muuramen keskustan eteläpuolella sijaitseva Teollisuuskylä on osoitettu maakunnallisesti merkittäväksi teollisuusalueeksi. Valtatie 9 ja Tampere-Jyväskylä rautatie on osoitettu merkittävästi parannettaviksi liikenneyhteyksiksi. Lisäksi Muuramen taajama-alueen läpi kulkeva osuus valtatiestä on osoitettu uudeksi moottoritieksi. Kuva 1. Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta (Keski-Suomen liitto 2007).

FCG Finnish Consulting Group Oy 74 (147) Muuramen kaavatilanne Muuramen kunnan keskusta-alueella on kunnanvaltuuston hyväksymä, vahvistamaton osayleiskaava vuodelta 1997. Osayleiskaavan tarkistaminen on käynnistetty vuonna 2004 ja sitä jatketaan vuonna 2011. Tarkoituksena on vanhan osayleiskaavan muuttaminen ajan tasalle ja oikeusvaikutteiseksi. Ensimmäisessä vaiheessa osayleiskaava laaditaan alueelle, joka rajautuu etelässä Muuramejokeen ja pohjoisessa Jyväskylän rajaan. (kuva x). Kuva 2. Keskustaajaman vireillä olevan osayleiskaavan rajaus (Muuramen kunta 2011). Muuramen taajama-alueella on vireillä useita asemakaavahankkeita, joista pääosa liittyy uusien pientalovaltaisten asuinalueiden suunnitteluun. Uusia asuinalueita on suunnitteilla sekä keskustan etelä- että pohjoispuolelle. Kuva 3. Keskeisen taajama-alueen vireillä olevat asemakaavahankkeet (Muuramen kunta 2011).

FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto 7.1.2 75 (147) 1.6.2012 Muut suunnitelmat 9-tien kehityskäytävän kehittämissuunnitelma Vuonna 2007 valmistuneessa 9-tien kehityskäytävän kehittämissuunnitelmassa on esitetty kaupan palvelujen kehittämiskohteina Muuramessa Rannankylän risteysalue ja Pukkiniitty. Rannankylän risteysalue on tässä selvityksessä tarkasteltava alue ja Pukkiniitty on Jyväskylän Eteläportin laajenemisalue. Kumpaakin aluetta on esitetty uuden liikekeskuksen paikaksi. Kuva 4. 9-tien kehityskäytävän kehittämissuunnitelma (Jykes 2007) Muuramen keskustan kehittämissuunnitelma Muuramen keskustan kehittämissuunnitelma on laadittu 10 vuotta sitten. Keskustan kaupallinen painopiste on asuinalueiden laajenemisen myötä siirtynyt vuosien kuluessa ja tuleva laajenemissuunta on luode, jonne merkittävimmät uudet asuinalueetkin tulevat sijoittumaan. 7.1.3 Väestö ja työpaikat Väestökehitys Vuoden 2010 lopussa Muuramessa asui noin 9 300 asukasta, Jyväskylän seudulla noin 173 700 asukasta ja Keski-Suomessa noin 273 600 asukasta. Väestömäärä on lisääntynyt 2000-luvulla Muuramessa noin 1 200 asukkaalla (14 %) ja Jyväskylän seudulla noin 17 500 asukkaalla (11 %).

FCG Finnish Consulting Group Oy 76 (147) Taulukko 1. Jyväskylän seudun väestökehitys (Tilastokeskus). Väkiluku Muutos 2000-2010 2000 2005 2010 lkm % Hankasalmi 5 745 5 588 5 542-203 -4 % Jyväskylä 116 519 124 205 130 816 14 297 12 % Laukaa 16 548 17 193 18 142 1 594 10 % Muurame 8 101 8 672 9 256 1 155 14 % Petäjävesi 3 780 3 703 4 022 242 6 % Toivakka 2 368 2 353 2 418 50 2 % Uurainen 3 125 3 137 3 455 330 11 % Jyväskylän seutu 156 186 164 851 173 651 17 465 11 % KESKI-SUOMI 265 683 269 575 273 637 7 954 3 % Asumisen sijoittuminen Asuminen keskittyy Muuramen keskusta-alueelle ja Kinkomaan alueelle. Jyväskylän puolella lähimmät asutuskeskittymät ovat Keljonkangas ja Säynätsalo. Vuonna 2010 Muuramen keskustassa asui noin 74 % kunnan väestöstä, Kinkomaalla noin 12 % ja haja-asutusalueilla noin 14 %. Kuvassa 5 on esitetty väestön määrä 250 m x 250 m ruuduittain Muuramessa ja lähialueilla vuonna 2007. Tummat värit kuvastavat tiheintä asutusta ja vaaleat värit harvaan asuttuja alueita. Kuva 5. Väestön sijoittuminen ja tiheys Muuramessa ja lähialueilla vuoden 2007 lopussa (Keski-Suomen kaupallinen selvitys 2010).

FCG Finnish Consulting Group Oy 77 (147) Väestöennuste Tilastokeskuksen väestöennusteen (2009) mukaan Muuramen väestömäärä jatkaa kasvuaan myös tulevaisuudessa. Vuoteen 2030 mennessä kunnan väkiluku kasvaa noin 2 100 asukkaalla (23 %) ja Jyväskylän seudun väestö noin 25 500 asukkaalla (15 %). Keski-Suomessa väestömäärä kasvaa noin 18 300 asukkaalla (+7 %). Maakunnan väestökasvu toteutuu Jyväskylän seudun kunnissa. Taulukko 2. Jyväskylän seudun väestöennuste (Tilastokeskus). Väkiluku Muutos 2010-2030 2010 2015 2020 2025 2030 lkm % Hankasalmi 5 542 5 564 5 634 5 701 5 750 208 4 % Jyväskylä 130 816 136 681 141 439 145 525 149 058 18 242 14 % Laukaa 18 142 19 174 20 104 20 836 21 358 3 216 18 % Muurame 9 256 10 097 10 644 11 077 11 375 2 119 23 % Petäjävesi 4 022 4 224 4 450 4 647 4 782 760 19 % Toivakka 2 418 2 435 2 503 2 550 2 575 157 6 % Uurainen 3 455 3 720 3 963 4 140 4 243 788 23 % Jyväskylän seutu 173 651 181 895 188 737 194 476 199 141 25 490 15 % KESKI-SUOMI 273 637 279 053 283 951 288 371 291 957 18 320 7 % Työpaikkakehitys Muuramessa oli 2 730 työpaikkaa vuonna 2008. Eniten työpaikkoja oli teollisuuden (900 työpaikkaa), julkisen hallinnon ja palveluiden (900 työpaikkaa) sekä kaupan, kuljetuksen ja majoitus- ja ravitsemistoiminnan (300 työpaikkaa) toimialoilla. Taulukko 3. Jyväskylän seudun työpaikkakehitys (Tilastokeskus). Työpaikat Muutos 2000-2007 2000 2008 lkm % Hankasalmi 1 683 1 548-135 -8 % Jyväskylä 52 294 61 329 9 035 17 % Laukaa 4 793 5 318 525 11 % Muurame 2 635 2 730 95 4 % Petäjävesi 1 007 990-17 -2 % Toivakka 673 601-72 -11 % Uurainen 834 859 25 3 % Jyväskylän seutu 63 919 73 375 9 456 15 % KESKI-SUOMI 103 556 110 261 6 705 6 % Työpaikkojen sijoittuminen Työpaikat ovat keskittyneet Muuramen keskusta-alueelle sekä keskustasta noin viisi kilometriä etelään sijaitsevalle Muuramen teollisuuskylän alueelle. Jonkin verran työpaikkoja on myös Kinkomaan alueella (kuva 6).

FCG Finnish Consulting Group Oy 78 (147) Kuva 6. Työpaikkojen sijoittuminen ja tiheys Muuramen seudulla vuoden 2005 lopussa (Keski-Suomen kaupallinen selvitys 2010). 7.1.4 Maankäytön laajenemisalueet Muuramen keskusta-alueen keskeiset maankäytön laajenemissuunnat ovat luode, pohjoinen ja koillinen. Uusia asuntoalueita on kaavoitettu ja kaavoitetaan sekä valtatien 9 itä- että länsipuolelle. 7.2 Kauppa ja palvelurakenne 7.2.1 Muuramen kaupallinen asema ja vaikutusalue Muuramen keskusta-alue on Keski-Suomen maakuntakaavassa osoitettu Jyväskylän kaupunkiseudun alakeskukseksi (ca). Muurame on osa Keski- Suomen maakuntasuunnitelman mukaista kansallisesti merkittävää Jämsä- Jyväskylä-Äänekoski kehitysvyöhykettä. Muurame kuuluu Jyväskylän markkina-alueeseen (TNS Gallup 2006). Muuramen asukkaat hakevat kaupan palvelut pääosin Jyväskylästä. Muuramen keskustasta on Jyväskylän ydinkeskustaan noin 15 km ja Keljon marketalueelle noin 10 km. Muuramen asukkaita palveleva tilaa vaativan kaupan tarjonta on pääosin Jyväskylän ydinkeskustan pohjoispuolella Seppälän, Palokankankaan ja Kirrin alueilla.

FCG Finnish Consulting Group Oy 79 (147) 7.2.2 Ostovoima ja liiketilatarve Ostovoima ja ostovoiman kehitysarvio Ostovoimatiedot perustuvat Keski-Suomen kaupallisessa palveluverkkoselvityksessä esitettyihin lukuihin. Ostovoima on arvioitu vuoden 2008 väestömäärän ja asukaskohtaisten kulutuslukujen perusteella. Kulutuslukuina on käytetty Keski-Suomen keskimääräisiä kulutuslukuja. Ostovoiman kehitys on arvioitu väestöennusteen ja yksityisen kulutuksen kasvuarvioiden pohjalta. Väestöennusteena on käytetty Tilastokeskuksen väestöennustetta. Yksityisen kulutuksen kasvuarviona on käytetty päivittäistavarakaupassa 1 %/vuosi ja erikoiskaupassa 2 %/vuosi. Ostovoimatarkasteluissa on pidettävä mielessä, että kyseessä on tietyn alueen väestömäärään perustuva laskennallinen ostovoima-arvio. Ostovoima-arvio kuvaa tietyn alueen asukkaiden/kuluttajien ostovoimapotentiaalia, ei alueella toteutuvaa myyntiä. Ostovoima-arviossa ei siis ole otettu huomioon ostovoiman siirtymiä alueelta toiselle. Vähittäiskauppaan (pl. autokauppa ja huoltamot) kohdistuva ostovoima oli vuonna 2008 Muuramessa noin 51 milj. euroa, Jyväskylän seudulla noin 948 milj. euroa ja Keski-Suomessa noin 1 515 milj. euroa. Muuramen ostovoimasta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 22 milj. euroa, tilaa vaativaan erikoiskauppaan noin 10 milj. euroa ja muuhun erikoiskauppaan noin 19 milj. euroa. Autokauppaan ja huoltamotoimintaan kohdistuva ostovoima oli Muuramessa noin 20 milj. euroa. Vähittäiskaupan (pl. autokauppa ja huoltamot) ostovoiman arvioidaan kasvavan vuosina 2008-2030 Muuramessa noin 39 milj. euroa, Jyväskylän seudulla noin 626 milj. euroa ja koko maakunnassa noin 792 milj. euroa. Muuramen ostovoiman kasvusta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 12 milj. euroa, tilaa vaativaan erikoiskauppaan noin 9 milj. euroa ja muuhun erikoiskauppaan noin 18 milj. euroa. Autokauppaan ja huoltamotoimintaan kohdistuvan ostovoiman kasvu on Muuramessa noin 19 milj. euroa.

FCG Finnish Consulting Group Oy 80 (147) Taulukko 4. Arvio vähittäiskauppaan kohdistuvasta ostovoimasta ja ostovoiman kehityksestä Muuramessa ja Jyväskylän seudulla (vuoden 2008 rahassa). Ostovoima 2008, milj. Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäis- Autokauppa tavara- kauppa vaativa erikois- kauppa ja huoltamot kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Muurame 21,8 29,3 10,0 19,4 51,2 20,5 Jyväskylän seutu 21,8 29,3 10,0 19,4 51,2 20,5 KESKI-SUOMI 646,4 868,7 294,9 573,8 1 515,1 608,4 Ostovoima 2030, milj. (vuoden 2008 rahassa) Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäis- Autokauppa tavara- kauppa vaativa erikois- kauppa ja huoltamot kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Muurame 33,7 56,2 19,1 37,1 89,9 39,4 Jyväskylän seutu 33,7 56,2 19,1 37,1 89,9 39,4 KESKI-SUOMI 864,4 1 442,9 489,9 953,0 2 307,2 1 011,0 Ostovoiman kasvu 2008-2030, milj. (vuoden 2008 rahassa) Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäis- Autokauppa tavara- kauppa vaativa erikois- kauppa ja huoltamot kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Muurame 11,8 26,9 9,1 17,8 38,7 18,8 Jyväskylän seutu 11,8 26,9 9,1 17,8 38,7 18,8 KESKI-SUOMI 218,0 574,2 194,9 379,2 792,2 402,6 Laskennallinen liiketilatarve vuoteen 2030 Arvio liiketilatarpeesta perustuu Keski-Suomen kaupallisessa palveluverkkoselvityksessä esitettyihin lukuihin. Kaupan liiketilatarve on arvioitu ostovoiman perusteella muuttamalla ostovoima liiketilatarpeeksi kaupan keskimääräisen myyntitehokkuuden ( /myynti-m 2 ) avulla. Arvio liiketilatarpeesta perustuu seuraaviin tunnuslukuihin: - myyntialan muunto kerrosalaksi kertoimella 1,25 - päivittäistavarakaupan keskimääräinen myyntitehokkuus 7 000 /mym 2 - erikoiskaupan keskimääräinen myyntitehokkuus 3 000 /my-m 2 - autokaupan ja huoltamoiden keskimääräinen myyntitehokkuus 7 700 /my-m 2 - kaavallinen ylimitoitus kertoimella 1,3 Keski-Suomen kaupallisen palveluverkkoselvityksen mukaan vähittäiskaupan (pl. autokauppa ja huoltamot) ostovoiman pohjalta arvioitu laskennallinen liiketilatarve oli vuonna 2008 Muuramessa noin 21 000 k-m 2. Muuramen laskennallisesta liiketilatarpeesta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 5 000 k-m 2, tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan noin 5500 k-m 2 ja muuhun erikoiskauppaan noin 10 500 k-m 2. Autokaupan ja huoltamotoiminnan laskennallinen liiketilatarve oli Muuramessa noin 4 300 k-m 2. Ostovoiman kasvu mahdollistaa kaupan paremmat toimintamahdollisuudet. Nykyiset yritykset voivat kasvattaa myyntiään ja uusille yrityksille voi syntyä riittävät toimintaedellytykset.

FCG Finnish Consulting Group Oy 81 (147) Keski-Suomen kaupallisen palveluverkkoselvityksen mukaan Muuramen ostovoiman kasvun pohjalta arvioitu vähittäiskaupan (pl. autokauppa ja huoltamot) liiketilan lisätarve vuoteen 2030 mennessä on noin 17 300 k-m 2. Liiketilan lisätarpeesta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 2 800 k- m 2, tilaa vaativaan erikoiskauppaan noin 4 900 k-m 2 ja muuhun erikoiskauppaan noin 9 600 k-m 2. Autokaupan ja huoltamotoiminnan liiketilan lisätarve on Muuramessa noin 4 000 k-m 2. Taulukko 5. Laskennallinen liiketilatarve vuosille 2008-2030 Muuramessa ja Jyväskylän seudulla (Keski-Suomen kaupallinen palveluverkkoselvitys). Laskennallinen liiketilatarve 2008, k-m 2 Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäis- Autokauppa tavara- kauppa vaativa erikois- kauppa ja huoltamot kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Muurame 5 000 15 900 5 400 10 500 20 900 4 300 Jyväskylän seutu 93 700 294 400 100 000 194 400 388 100 80 300 KESKI-SUOMI 150 000 470 500 159 700 310 800 620 500 129 000 Laskennallinen liiketilatarve 2030, k-m 2 Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäis- Autokauppa tavara- kauppa vaativa erikois- kauppa ja huoltamot kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Muurame 7 800 30 400 10 300 20 100 38 200 8 300 Jyväskylän seutu 136 700 533 000 181 000 352 000 669 700 145 600 KESKI-SUOMI 200 500 781 500 265 300 516 200 982 000 214 000 Liiketilan laskennallinen lisätarve 2008-2030, k-m 2 Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäis- Autokauppa tavara- kauppa vaativa erikois- kauppa ja huoltamot kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Muurame 2 800 14 500 4 900 9 600 17 300 4 000 Jyväskylän seutu 43 000 238 600 81 000 157 600 281 600 65 300 KESKI-SUOMI 50 500 311 000 105 600 205 400 361 500 85 000 Liiketilatarvetta tarkasteltaessa on syytä muistaa, että tilantarvearvio on suuntaa-antava ja ilmoittaa ainoastaan suuruusluokan, ei tarkkaa lisätilan tarvetta. Laskelmassa ei ole otettu huomioon myymäläkannan poistumaa eikä ostovoiman siirtymää, jotka lisäävät liiketilan tarvetta. Keskeinen tilatarpeeseen vaikuttava tekijä on myös myyntitehokkuus. Laskelmassa on käytetty keskimääräisiä myyntitehokkuuksia. Myyntitehokkuus vaihtelee kuitenkin myymälätyypeittäin ja toimialoittain, joten myös uusperustannan rakenne vaikuttaa lopulliseen tilantarpeeseen. Muuramen ostovoimasta merkittävä osa, päivittäistavarakaupassa 45 % ja erikoiskaupassa peräti 94 %, valui kunnan ulkopuolelle vuonna 2007. Mikäli tavoitteena olisi kysynnän ja tarjonnan tasapaino (ostovoiman siirtymä 0 %), olisi Muuramen liiketilatarve päivittäistavarakaupassa noin 1 700 k-m 2 ja erikoiskaupassa noin 11 000 k-m 2 edellä esitettyjä lukuja suurempi. Päivittäistavarakaupassa on perusteltua pitää tavoitteena kysynnän ja tarjonnan tasapainoa. Erikoiskaupassa sen sijaan kysynnän ja tarjonnan tasapaino lienee Muuramessä epärealistinen johtuen mm. Jyväskylän läheisyydestä. Erikoiskaupassakin tulisi kuitenkin olla tavoitteena ostovoiman vuodon vähentäminen.

FCG Finnish Consulting Group Oy 82 (147) 7.2.3 Kaupan palvelutarjonta ja palveluverkko Päivittäistavarakaupan palveluverkko Vuonna 2008 Muuramessa toimi 2 päivittäistavaramyymälää (S-Market ja K-Market). Molemmat päivittäistavaramyymälät sijaitsevat Muuramen keskustan alueella. Lähimmät Jyväskylän puolella sijaitsevat päivittäistavaramyymälät ovat Keljonkankaalla ja Säynätsalossa (kuva 7). Kuva 7. Muuramen päivittäistavaramyymälät vuonna 2007 (Myymälätiedot Tilastokeskus. Pohjakartta Logica Suomi Oy, Maanmittauslaitos 2011). Erikoiskaupan palveluverkko Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan Muuramessa toimi vuonna 2007 yhteensä 20 erikoiskaupan myymälää. Erikoiskaupan palvelut ovat keskittyneet keskustaajaman alueelle. Muuramen erikoiskaupan myymälöiden sijainti on esitetty kuvissa 8 ja 9.

FCG Finnish Consulting Group Oy 83 (147) Kuva 8. Muuramen tilaa vaativat erikoiskaupan myymälät vuonna 2007 (Myymälätiedot Tilastokeskus. Pohjakartta Logica Suomi Oy, Maanmittauslaitos 2011).

FCG Finnish Consulting Group Oy 84 (147) Kuva 9. Muuramen muut erikoiskaupan myymälät vuonna 2007 (Myymälätiedot Tilastokeskus. Pohjakartta Logica Suomi Oy, Maanmittauslaitos 2011). Kaupan nykyiset alueet ja varaukset Muuramen palvelutarjonta on heikko suhteessa väestöpohjaan. Asukkaita yhtä myymälää kohti on päivittäistavarakaupassa noin 4 600 asukasta (koko maassa 1 583 asukasta/myymälä) ja erikoiskaupassa noin 450 asukasta (koko maassa 239 asukasta/myymälä). Palveluverkko on näin ollen merkittävästi harvempi kuin koko maassa keskimäärin. Merkittävin kaupan keskittymä on Muuramen keskusta-alue, jonne sijoittuu molemmat päivittäistavaramyymälät ja suurin osa erikoiskaupan myymälöistä. Merkittävimmät kaavavaraukset liikerakentamiselle ovat keskustan pohjoisen liittymän tuntumassa.

FCG Finnish Consulting Group Oy 85 (147) 7.2.4 Kaupan kilpailutilanne Myynti ja ostovoiman siirtymät Vähittäiskaupan myyntiä ja ostovoiman siirtymää koskevat tiedot perustuvat Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko -selvitykseen. Selvityksen mukaan vähittäiskaupan myynti oli vuonna 2007 Muuramessa noin 14 milj. euroa, josta päivittäistavarakaupan myyntiä oli noin 12 milj. euroa ja erikoiskaupan myyntiä noin 2 milj. euroa. Ostovoiman siirtymä oli Muuramessa -73 %, eli kysyntä on tarjontaa selvästi suurempaa. Seudun kunnista ostovoiman siirtymä oli positiivinen vain Jyväskylässä. Jyväskylän kaupallisessa palveluverkkoselvityksessä ostovoiman siirtymiä on tarkasteltu myös erikseen päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan osalta. Päivittäistavarakaupan ostovoiman nettosiirtymä oli Muuramessa -45 % vuonna 2008 ja erikoiskaupan ostovoiman nettosiirtymä -94 % vuonna 2007. Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä 2008 (%:ia ostovoimasta) -100 % -80 % -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Hankasalmi 5 % Jyväskylä 26 % Laukaa -22 % Muurame -45 % Petäjävesi Toivakka -22 % -25 % Uurainen -42 % Jyväskylän seutu 13 % Kuva 10. Jyväskylän seudun päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä 2008 (Tilastokeskus ja A.C.Nielsen Finland Oy). Erikoiskaupan ostovoiman siirtymä 2007 (%:ia ostovoimasta) -100 % -80 % -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Hankasalmi -19 % Jyväskylä 60 % Laukaa -71 % Muurame -94 % Petäjävesi Toivakka -81 % -73 % Uurainen -44 % Jyväskylän seutu 29 % Kuva 11. Jyväskylän seudun erikoiskaupan ostovoiman siirtymä 2007 (Tilastokeskus).

FCG Finnish Consulting Group Oy 86 (147) 7.3 Liikennejärjestelmä Muuramen keskeinen tieyhteys on kunnan läpi kulkeva valtatie 9. Valtatien 9 keskimääräinen liikennemäärä oli Muuramen keskustan eteläpuolella noin 12 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja pohjoispuolella noin 17 000 ajoneuvoa vuorokaudessa vuonna 2010 (kuva 12). Kuva 12. Vuoden keskimääräinen ajoneuvoliikenne vuonna 2010, ajon./vrk (Tiehallinto 2011). Keski-Suomen maakuntasuunnitelmassa todetaan, että autoliikenne säilyy vielä lähivuosikymmeninä tärkeimpänä liikennemuotona Keski-Suomessa. Raideliikenteen merkitys pitkillä matkoilla lisääntyy, mutta lähijunaliikenteeseen ei Keski-Suomessa ole vielä taloudellisia edellytyksiä. Joukkoliikenteen asema maakunnassa on kaiken kaikkiaan heikentymässä. Joukkoliikenteen olosuhteiden turvaamiseksi Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi vilkasliikenteisimpien päätie- ja maantiejaksojen kehittäminen joukkoliikenteen laatukäytävänä. (Keski- Suomen liitto 2007).

FCG Finnish Consulting Group Oy 87 (147) 7.4 Muuramen risteysalueen arviointi 7.4.1 Alueen sijainti ja kuvaus Tarkasteltava alue sijaitsee Muuramen keskustaajaman pohjoisreunalla noin puoli kilometriä Muuramen ydinkeskustasta pohjoiseen valtatien 9 eritasoliittymän lähiympäristössä valtatien molemmin puolin. Tarkasteltavalla alueella toimii tällä hetkellä valtatien itäpuolella liikenneasema ja huonekalukauppa ja valtatien länsipuolella päiväkoti ja koulu sekä Saunakylä. Tarkasteltavan alueen ja Muuramen ydinkeskustan välisellä alueella sijaitsee asuntoalueita sekä mm. kulttuurikeskus, lukio ja monitoimitalo. Muuramen kunnan tavoitteena on kehittää valtatien 9 eritasoliittymän aluetta kaupallisten palvelujen sekä liikennettä ja matkailua palvelevien toimintojen alueena. Kunnan tavoitteena on osoittaa risteysalue Keski- Suomen 4. vaihemaakuntakaavassa alueeksi, jolle voi sijoittaa seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön. Kuva 13. Tarkasteltavan alueen sijainti (Maanmittauslaitos 2011)

FCG Finnish Consulting Group Oy 88 (147) 7.4.2 Sijainti yhdyskuntarakenteessa Muuramen asutuksen painopiste kuten myös nykyisten kaupan palvelujen painopiste on sijoittunut Muuramen keskustan alueelle. Muuramen asutusrakenne on levittäytynyt ja levittäytyy edelleen keskustasta Jyväskylän suuntaan valtatien 9 molemmille puolille. Tarkasteltava risteysalue sijaitsee keskustaajaman pohjoisosassa valtatien 9 varressa. Tarkasteltavan alueen sijaintia suhteessa asumisen ja työpaikkojen sijaintiin on tarkasteltu etäisyysvyöhykkeiden avulla. Alle kilometrin etäisyydellä alueesta asui noin 900 asukasta ja alle kolmen kilometrin etäisyydellä noin 6 200 asukasta vuonna 2009. Työpaikkamäärä oli alle kilometrin etäisyydellä noin 50 työpaikkaa ja alle kolmen kilometrin etäisyydellä noin 1 100 työpaikkaa vuonna 2007. Tarkasteltavan risteysalueen lähialueella (alle 3 kilometriä) asui noin 67 % Muuramen väestöstä 2009 ja oli noin 41 % Muuramen työpaikoista 2007. Kuva 14. Väestön ja työpaikkojen määrä 1, 3 ja 10 kilometrin etäisyydellä tarkasteltavasta risteysalueesta.

FCG Finnish Consulting Group Oy 89 (147) Tarkasteltava alue on osa olemassa olevaa Muuramen yhdyskuntarakennetta, joten alueen toteutuksella ei ole yhdyskuntarakennetta hajauttavaa vaikutusta. Alue on voimassa olevassa maakuntakaavassa osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Asutusrakenteen laajentuessa edelleen pohjoisen suuntaan ja valtatien 9 länsipuolelle alueen lähiasutuksen määrä tulee lisääntymään merkittävästi. Vähittäiskaupan ja liikennettä palvelevien toimintojen sijoittuminen alueelle vahvistaa alueen roolia Muuramen kaupan palveluverkossa. Kaupallinen rooli ja työnjako keskustan kanssa on tarpeen määritellä, jotta alueet tukevat toistensa kehitystä ja kilpailevat mahdollisimman vähän keskenään. 7.4.3 Vaikutukset kauppaan ja palvelurakenteeseen Kaupan toiminta- ja kehitysedellytykset Kaupan toimintaedellytysten kannalta on oleellista, että kaavoituksella mahdollistetaan riittävä ja joustava liikerakentaminen sekä laajennusmahdollisuudet pitkällä tähtäimellä. Tästä johtuen tarkasteltavan risteysalueen kaupan kokonaismitoituksen on oltava riittävän suuri. Toisaalta kokonaismitoituksessa on otettava huomioon ennen kaikkea kysynnän kasvu ja liiketilan tarve tulevaisuudessa, mutta myös Muuramen nykyinen kaupan palvelutarjonta ja pinta-ala. Valtatien 9 risteysalueen lähiympäristön varaaminen liikerakentamiseen, luo edellytykset riittävän tonttitarjonnan ja sitä kautta toimivan kilpailun turvaamiselle. Ostovoiman kasvua ja sen pohjalta arvioitua liiketilan laskennallista lisätarvetta tarkastelemalla voidaan hahmottaa, kuinka suuri on se markkinoiden kasvu, jonka jakajaksi mahdollinen uusi liikerakentaminen tulee ja kuinka suurelle alueelle uusi liikerakentaminen tulisi vaikuttamaan. Muuramen oman väestön ostovoiman edellyttämä laskennallinen liiketilatarve vuonna 2030 on yhteensä noin 46 000 k-m 2, josta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 8 000 k-m 2, tilaa vaativaa erikoiskauppaan noin 10 000 k-m 2, muuhun erikoiskauppaan noin 20 000 k-m 2 ja autokauppaan ja huoltamoille noin 8 000 k-m 2. Ostovoiman kasvun pohjalta arvioitu liiketilan lisätarve vuosina 2008-2030 on yhteensä noin 21 000 k-m 2, josta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 3 000 k-m 2, tilaa vaativaa erikoiskauppaan noin 5 000 k-m 2, muuhun erikoiskauppaan noin 9 000 k-m 2 ja autokauppaan ja huoltamoille noin 4 000 k-m 2. Muuramen ostovoiman kasvu ja sen pohjalta arvioitu liiketilan lisätarve mahdollistavat vähittäiskaupan suuryksikön toteuttamisen. Tarkasteltavan risteysalueen itäpuolelle on mahdollista sijoittaa uutta liiketilaa jo nykyisten kaavojen puitteissakin. Mikäli alueen mitoitus määritellään vaikutusalueen kysynnän mukaan, ei alueen toteutuksella ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia nykyisten myymälöiden toimintaedellytyksiin. Alueen liikenteellinen sijainti mahdollistaa myös ohikulkuliikenteen ostovoiman hyödyntämisen.

FCG Finnish Consulting Group Oy 90 (147) Kaupan palvelutarjonnan kehitys Muuramen vähittäiskaupan tarjonta on heikko suhteessa väestöpohjaan. Päivittäistavarakaupassa ja erikoiskaupassa asukasmäärä yhtä myymälää kohti on merkittävästi suurempi ja palveluverkon kattavuus merkittävästi heikompi kuin koko maassa keskimäärin. Muuramen risteysalueen toteuttaminen kaupan alueena parantaa Muuramen tällä hetkellä puutteellista kaupan palvelutarjontaa. Palvelutarjonnan lisääntyminen ja monipuolistuminen vahvistaa Muuramen kaupallista vetovoimaa ja vähentää ostovoiman siirtymää Jyväskylään. Alueen rooli kaupan palveluverkossa Kaupan liikerakentamisen toteutuksen myötä risteysalueesta muodostuu merkittävä kaupan keskittymä Muuramessa. Alueesta muodostuu sisääntuloportti Jyväskylän suunnasta Muuramen keskustaan tultaessa. Alue on liikenteellisesti erinomainen paikka ja tarjoaa uusille yrityksille vetovoimaisen ja näkyvän sijaintipaikan. Todennäköistä on, että alue houkuttelee myös nykyisiä keskusta-alueella toimivia kaupan yksiköitä. Alueen toteutuminen siirtää kaupallista painopistettä ydinkeskustasta pohjoiseen valtatien varteen. Muuramen ydinkeskustan kaupan toimintaedellytykset Muuramen risteysalue tarjoaa sijaintipaikan vähittäiskaupalle ja liikennettä palveleville toiminnoille. Alueen kaupallinen rooli ja työnjako keskustan kanssa on tarpeen määritellä tarkasti, jotta alueet tukevat toistensa kehitystä ja kilpailevat mahdollisimman vähän keskenään. Päivittäistavarakaupan palvelut tulisi pyrkiä säilyttämään keskustassa, jonne ne ovat tälläkin hetkellä sijoittuneet ja josta ne ovat hyvin saavutettavissa. Näin ollen päivittäistavarakaupan sijoittuminen valtatien varteen laajassa mitassa ei ole suositeltavaa. Myös erikoiskaupan toimintaedellytykset keskustassa tulee turvata, joskin käytännössä valtatien varsi voi olla kaupan näkökulmasta ainoa varteenotettava uusien erikoiskaupan yksiköiden sijaintipaikka Muuramessa. 7.4.4 Vaikutukset liikenteeseen ja liikkumiseen Liikenteen toimivuus ja helppo saavutettavuus ovat tärkeitä tekijöitä kaupan menestykselle. Vilkas ohikulkuliikenne lisää alueen kaupallista kiinnostavuutta. Näkyvä ja helposti lähestyttävä alue on kaupan kannalta aina kiinnostava. Erityisesti tilaa vaativalle kaupalle näkyvä ja hyvin saavutettavissa oleva sijainti on tärkeä menestystekijä. Tarkasteltava alue sijaitsee noin puoli kilometriä Muuramen ydinkeskustasta pohjoiseen valtatien 9 varressa. Alue tulee olemaan porttina Jyväskylän suunnasta Muuramen keskustaan saavuttaessa. Alue on henkilöautolla hyvin saavutettavissa ympäröiviltä asuinalueilta ja kaikista ilmansuunnista, pohjoisesta ja etelästä valtatietä 9 pitkin, idästä Kinkovuorentietä pitkin ja lännestä Isolahdentietä pitkin. Muuramen keskustan alueella on kattava kevyen liikenteen verkosto, joten tarkasteltava alue on hyvin saavutettavissa myös kevyellä liikenteellä. Alle kolmen kilometrin etäisyydellä alueesta asuu noin 6 200 asukasta, joilla on halutessaan mahdollisuus asioida alueella henkilöauton lisäksi myös kevyellä liikenteellä.

FCG Finnish Consulting Group Oy 91 (147) Muuramen joukkoliikenteen palvelut muodostuvat Jyväskylän kanssa yhteisestä paikallisliikenteestä sekä pitkänmatkan vakiovuoroliikenteestä. Paikallisliikenteen reitit kulkevat lännen suunnasta Isolahdentietä, idän suunnasta Kinkovuorentietä ja Muuramen keskustan suunnasta Muuramentietä. Tarkasteltava alue on hyvin saavutettavissa ja asiointi alueella mahdollista myös joukkoliikenteellä. Kokonaisuutena voidaan arvioida, että Muuramen risteysalue on henkilöautolla ja kevyellä liikenteellä erinomaisesti saavutettavissa ja myös joukkoliikenteellä kohtuullisesti saavutettavissa. Muuramen alue- ja yhdyskuntarakenne huomioon ottaen asiointimatkat alueelle ovat valtaosalle Muuramen asukkaista kohtuullisia. Palvelutarjonnan lisääntyminen Muuramessa vähentää asiointitarvetta Jyväskylään, jolloin asiointimatkat lyhenevät ja asiointiliikenteen määrä vähenee ja sitä kautta myös liikenteen aiheuttamat päästöt vähenevät. 7.4.5 Johtopäätökset Tarkasteltava alue on osa olemassa olevaa Muuramen yhdyskuntarakennetta ja liikenteellisesti hyvin saavutettavissa, joten alueen toteutuksella ei ole yhdyskuntarakennetta hajauttavaa vaikutusta. Asutusrakenteen laajentuessa edelleen pohjoisen suuntaan ja valtatien 9 länsipuolelle alueen lähiasutuksen määrä tulee lisääntymään merkittävästi. Valtatien 9 risteysalueen lähiympäristön varaaminen liikerakentamiseen, luo edellytykset riittävän tonttitarjonnan ja sitä kautta toimivan kilpailun turvaamiselle. Muuramen ostovoiman kasvu ja ostovoiman vuodon vähentäminen ja niiden pohjalta arvioitu liiketilan lisätarve mahdollistavat uuden liiketilan rakentamisen Muurameen. Mikäli alueen mitoitus määritellään kysynnän mukaan, ei alueen toteutuksella ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia nykyisten myymälöiden toimintaedellytyksiin. Alueen liikenteellinen sijainti mahdollistaa myös ohikulkuliikenteen ostovoiman hyödyntämisen. Muuramen risteysalue tarjoaa liikenteellisesti erinomaisen sijaintipaikan vähittäiskaupalle ja liikennettä palveleville toiminnoille. Alueen kaupallinen rooli ja työnjako keskustan kanssa on tarpeen määritellä tarkasti, jotta alueet tukevat toistensa kehitystä ja kilpailevat mahdollisimman vähän keskenään. Päivittäistavarakaupan palvelut tulisi pyrkiä säilyttämään keskustassa, joten päivittäistavarakaupan sijoittuminen valtatien varteen laajassa mitassa ei ole suositeltavaa. Myös erikoiskaupan toimintaedellytykset keskustassa tulee turvata, joskin käytännössä valtatien varsi voi olla kaupan näkökulmasta ainoa varteenotettava uusien erikoiskaupan yksiköiden sijaintipaikka Muuramessa. Tarkasteltavana oleva alue soveltuu tilaa vaativan erikoistavaran kaupan suuryksiköiden sijaintipaikaksi. Alueen enimmäismitoituksessa on otettava huomioon Muuramen vähittäiskaupan kysynnän kasvu. Alueen enimmäismitoitukseksi voidaan suositella 20 000 k-m 2, josta noin 15 000 k-m 2 on tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa (=kolme neljäsosaa tilaa vaativan erikoistavaran kaupan sekä autokaupan ja huoltamoiden laskennallisesta liiketilatarpeesta vuonna 2030) ja noin 5 000 k-m 2 muuta erikoiskauppaa ja kaupallisia palveluja. Enimmäismitoitusta voidaan perustella sillä, että alue on ainoa potentiaalinen tilaa vaativan erikoistavaran kaupan sijaintialue Muuramessa sekä myös sillä että valtaosa Muuramen erikoistavarakaupan ostovoimasta siirtyy tällä hetkellä kunnan ulkopuolelle.

FCG Finnish Consulting Group Oy 92 (147) Keskustan vähittäiskaupan toimintaedellytysten turvaamiseksi tulisi risteysalueen mitoituksen osalta määrittää, kuinka suuri osuus kokonaismitoituksesta pitää olla tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa ja kuinka suuri osa voi olla enintään muuta kauppaa ja kaupallisia palveluja.

FCG Finnish Consulting Group Oy 93 (147) 8 VIITASAAREN MUSTANIEMEN ALUEEN ARVIOINTI 8.1 Viitasaaren yhdyskuntarakenne 8.1.1 Kaavoitustilanne Keski-Suomen maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaavassa Viitasaaren keskusta on osoitettu keskustatoimintojen kohteeksi (c). Merkinnän osoittamaan keskukseen voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä. Keskusta-alueita ympäröivät alueet on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A) sekä teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Keskustaajaman ja Viitasaaren sataman alue on osoitettu puuteknologian kehittämisen kohdealueeksi (pk) ja Viitasaaren läpi kulkeva valtatie 9 merkittävästi parannettavaksi valtatieksi. Kuva 1. Ote vuonna 2009 vahvistetusta Keski-Suomen maakuntakaavasta (Keski-Suomen liitto 2007). Viitasaaren kaavatilanne Viitasaaren kaupungin alueella on voimassa useita 1990- ja 2000-luvulla hyväksyttyjä yleis- ja rantayleiskaavoja. Keskustaajaman osayleiskaava on hyväksytty vuonna 1989. Kaava ei ole oikeusvaikutteinen. Vuonna 2011 oli vireillä neljä uutta yleiskaavaa / rantayleiskaavaa tai kaavamuutosta. Lisäksi kaupungin suunnitelmissa on keskustaajaman nykyisen osayleiskaavan päivittäminen.

FCG Finnish Consulting Group Oy 94 (147) Kaupungin kaavoituskatsauksessa (2011) todetaan, että keskustaajaman nykyinen kaava on ylimitoitettu eikä palvele taajaman kehittämistarpeita. Keskustaajaman osayleiskaava tullaan laatimaan ns. strategisena yleiskaavana, jolla ei ole oikeusvaikutuksia. Sen tärkein tehtävä on ohjata maankäyttöä kaupungin strategian mukaisesti. Työn yhteydessä tarkistetaan mm. alueiden käyttötarkoituksia, mitoitusta sekä taajaman laajenemisalueita ja kehittämistarpeita. Kaavan laatimisen tarkempi aikataulu on vielä avoin. Keskeinen vireillä oleva asemakaavahanke on Torinseudun asemakaavan muutos, jonka ensimmäinen osa (korttelit 88 ja 89) hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 30.5.2011. Muun alueen osalta kaavasuunnittelu jatkuu. Suunnittelun päätavoitteena on tyhjänä olevan Alemakasiini-kiinteistön korttelin 120 käytön ratkaiseminen sekä torin ja sataman toimintojen yhteensovittaminen. Yhdessä asemakaavan kanssa laadittavien ideasuunnitelmien kanssa torin ympäristöstä on tarkoitus kehittää viihtyisä ja elävä kaupunkikeskusta. Kuva 2. Vireillä olevaan Torinseudun asemakaavamuutokseen liittyvä keskustan kehittämisvisio (Viitasaaren kaupunki 2011).

FCG Finnish Consulting Group Oy 95 (147) 8.1.2 Muut suunnitelmat Viitasaaren kaupunki on laatinut kaupunkikeskustan kehittämisohjelman vuosille 2010-2030. Kaupungin strategisena päämääränä on luoda Viitasaaresta viihtyisä paikka asua ja yrittää sekä lisätä kaupungin tunnettavuutta. Tavoitteena on mm. rakentaa Viitasaarelle Keski-Suomen kaunein kaupunkikeskusta. Keskustasuunnittelun ohjausryhmä on koordinoinut yhteen keskustan viimeaikaisia ja vireillä olevia suunnitteluhankkeita ja määritellyt niille yhteiset tavoitteet: - elävöittää kaupunkikeskustaa tuomalla sinne uutta asumista - avata ja hyödyntää Pihkurinselän järvimaisemaa - huomioida ilmastomuutos tiivistämällä kaupunkikeskustaa - vahvistaa kaupunki-imagoa kasvattamalla kerroslukuja ydinkeskustassa - huomioida eri toimintojen tarpeet: asuminen, kauppa ja muut palvelut, kulttuuri, matkailu, virkistys ja liikenne - luoda toiminnoiltaan monipuolinen, sekoittunut ympäristö, liikennemuotojen sekoittaminen (shared space), liikennejärjestelmän selkiyttäminen ja liikenneturvallisuuden parantaminen - luoda esteetön, liikkumiseen houkutteleva ja turvallinen elinympäristö - sijoittaa liiketiloja katutasoon toriympäristöön - huomioida eri ihmisryhmien tarpeet - luoda edellytyksiä uusiutuvien energioiden hyödyntämiseen - kehittää kaupunkikeskustaa Slow Town - ajattelun eli kiireettömän pikkukaupunkielämän ja paikallisuuden pohjalta - toteuttaa vuorovaikutteista ja avointa suunnitteluprosessia 8.1.3 Väestö ja työpaikat Väestökehitys Viitasaarella asui 7 174 asukasta ja Saarijärven-Viitasaaren seudulla 33094 asukasta vuoden 2010 lopussa. Viitasaaren kaupungin väestömäärä on vähentynyt 741 asukkaalla (-9 %) ja Saarijärven-Viitasaaren seudun väestömäärä 4 068 asukkaalla (-11 %) vuosina 2000-2010. Taulukko 1. Saarijärven-Viitasaaren seudun väestökehitys (Tilastokeskus). Väkiluku Muutos 2000-2010 2000 2005 2010 lkm % Kannonkoski 1 741 1 627 1 577-164 -9 % Karstula 5 137 4 801 4 507-630 -12 % Kinnula 2 117 1 933 1 821-296 -14 % Kivijärvi 1 610 1 424 1 364-246 -15 % Kyyjärvi 1 793 1 646 1 508-285 -16 % Pihtipudas 5 225 4 917 4 563-662 -13 % Saarijärvi 11 624 11 048 10 580-1 044-9 % Viitasaari 7 915 7 458 7 174-741 -9 % Saarijärvi-Viitasaari 37 162 34 854 33 094-4 068-11 % KESKI-SUOMI 265 683 269 575 273 637 7 954 3 %

FCG Finnish Consulting Group Oy 96 (147) Väestöennuste Tilastokeskuksen väestöennusteen (2009) mukaan väestömäärä vähenee Viitasaarella vajaalla 400 asukkaalla (-5 %) ja Saarijärven-Viitasaaren seudulla noin 3 200 asukkaalla (-10 %) vuosina 2010-2030. Keski-Suomen maakunnan väestömäärä kasvaa ennusteen mukaan vuosina 2010-2030 noin 18 300 asukkaalla (+7 %). Maakunnan väestönkasvu toteutuu Jyväskylän seudulla. Taulukko 2. Saarijärven-Viitasaaren seudun väestöennuste (Tilastokeskus). Väkiluku Muutos 2010-2030 2010 2015 2020 2025 2030 lkm % Kannonkoski 1 577 1 562 1 555 1 555 1 559-18 -1 % Karstula 4 507 4 281 4 113 3 980 3 877-630 -14 % Kinnula 1 821 1 733 1 691 1 670 1 654-167 -9 % Kivijärvi 1 364 1 221 1 162 1 125 1 098-266 -20 % Kyyjärvi 1 508 1 439 1 391 1 354 1 330-178 -12 % Pihtipudas 4 563 4 368 4 201 4 071 3 969-594 -13 % Saarijärvi 10 580 10 152 9 923 9 752 9 610-970 -9 % Viitasaari 7 174 7 030 6 913 6 843 6 798-376 -5 % Saarijärvi-Viitasaari 33 094 31786 30949 30350 29895-3 199-10 % KESKI-SUOMI 273 637 279 053 283 951 288 371 291 957 18 320 7 % Asumisen sijoittuminen Viitasaarella asuminen keskittyy kaupungin keskustaajamaan, jossa asuu noin 55 % kaupungin asukkaista. Muita pienempiä asutuskeskittymiä ja kylä-alueita ovat Kymönkoski-Kiminki (n. 400 as.), Keiharinkoski (n. 300 as.), Jurvansalo (n. 250 as.) ja Keitelepohja (n. 200 as.). Viitasaaren keskustaajaman lisäksi muita seudullisesti merkittäviä väestökeskittymiä ovat Saarijärven ja Pihtiputaan kuntakeskukset. Kuvassa 3 on esitetty väestön määrä 250 m x 250 m ruuduittain Viitasaaren seudulla vuonna 2007. Tummat värit kuvastavat tiheintä asutusta ja vaaleat värit harvaan asuttuja alueita.

FCG Finnish Consulting Group Oy 97 (147) Kuva 3. Väestön sijoittuminen ja tiheys Viitasaaren lähivaikutusalueella vuoden 2007 lopussa (Keski-Suomen kaupallinen selvitys 2010). Työpaikkakehitys Vuonna 2009 Viitasaarella oli yhteensä noin 2 400 työpaikkaa. Eniten työpaikkoja oli julkisen hallinnon ja palveluiden (650 työpaikkaa), teollisuuden (500 työpaikkaa) sekä kaupan, kuljetuksen ja majoitus- ja ravitsemustoiminnan (450 työpaikkaa) toimialoilla. Työpaikkamäärä on vähentynyt Saarijärven-Viitasaaren seudulla noin 1 400 työpaikkaa ja Viitasaaren kaupungissa vajaat 200 työpaikkaa vuosina 2000-2009.

FCG Finnish Consulting Group Oy 98 (147) Taulukko 3. Saarijärven-Viitasaaren seudun työpaikkakehitys (Tilastokeskus). Työpaikat Muutos 2000-2009 2000 2009 lkm % Kannonkoski 518 445-73 -14 % Karstula 1 873 1 392-481 -26 % Kinnula 591 571-20 -3 % Kivijärvi 448 273-175 -39 % Kyyjärvi 654 541-113 -17 % Pihtipudas 1 742 1 515-227 -13 % Saarijärvi 3 812 3 699-113 -3 % Viitasaari 2 630 2 438-192 -7 % Saarijärvi-Viitasaari 12 268 10 874-1 394-11 % KESKI-SUOMI 103 556 106 402 2 846 3 % Työpaikkojen sijoittuminen Viitasaaren työpaikat ovat keskittyneet väestön tapaan keskustaajaman alueelle, jossa sijaitsee noin 80 % kaupungin kaikista työpaikoista. Jonkin verran työpaikkoja on keskittynyt myös Kymönkosken kyläalueelle. Seudullisesti merkittäviä työpaikkakeskittymiä Viitasaaren lisäksi ovat Saarijärven ja Pihtiputaan kuntakeskukset. Kuvassa 4 on esitetty työpaikkojen määrä 250 m x 250 m ruuduittain Viitasaaren seudulla vuonna 2005. Tummat värit kuvaavat alueita, joilla työpaikkoja on eniten. Kuva 4. Työpaikkojen sijoittuminen ja tiheys Viitasaaren lähivaikutusalueella vuoden 2005 lopussa (Keski-Suomen kaupallinen selvitys 2010).

FCG Finnish Consulting Group Oy 99 (147) 8.1.4 Asumisen ja työpaikka-alueiden laajenemissuunnat Asumisen merkittävimmät laajenemisalueet sijoittuvat keskustaajaman luoteisosaan (mm. Kurkelan alue) ja eteläosaan (mm. Tuhmalanniemi). Rakentamattomia teollisuus- ja liiketontteja on keskustaajaman koillisosassa pääosin Nelostien itäpuolella. Kuva 5. Viitasaaren taajama-alueen rakentamistilanne 2011 (Viitasaaren kaupunki).

FCG Finnish Consulting Group Oy 100 (147) 8.2 Kauppa ja palvelurakenne 8.2.1 Viitasaaren kaupallinen asema ja vaikutusalue Keski-Suomen maakuntasuunnitelmassa Viitasaari on määritelty aluekeskukseksi, jonka roolina on toimia seutunsa julkisten ja yksityisten palvelujen pääkeskuksena. Viitasaari kuuluu suuren vaikutusaluetutkimuksen (TNS Gallup 2006) mukaan Jyväskylän markkina-alueeseen. Paikallisella tasolla Viitasaaren kaupalliseen vaikutusalueeseen voidaan katsoa kuuluvan Viitasaaren lisäksi Pihtipudas ja Kinnula eli Saarijärvi-Viitasaaren seudun pohjoiset osat. 8.2.2 Ostovoima ja liiketilatarve Ostovoima ja ostovoiman kehitysarvio Ostovoimatiedot perustuvat Keski-Suomen kaupallisessa palveluverkkoselvityksessä esitettyihin lukuihin. Ostovoima on arvioitu väestömäärän ja asukaskohtaisten kulutuslukujen perusteella. Kulutuslukuina on käytetty Keski-Suomen keskimääräisiä kulutuslukuja. Ostovoiman kehitys on arvioitu väestöennusteen ja yksityisen kulutuksen kasvuarvioiden pohjalta. Väestöennusteena on käytetty Tilastokeskuksen väestöennustetta. Yksityisen kulutuksen kasvuarviona on käytetty päivittäistavarakaupassa 1 %/vuosi ja erikoiskaupassa 2 %/vuosi. Ostovoimatarkasteluissa on pidettävä mielessä, että kyseessä on tietyn alueen väestömäärään perustuva laskennallinen ostovoima-arvio. Ostovoima-arvio kuvaa tietyn alueen asukkaiden/kuluttajien ostovoimapotentiaalia, ei alueella toteutuvaa myyntiä. Ostovoima-arviossa ei siis ole otettu huomioon ostovoiman siirtymiä alueelta toiselle. Vähittäiskauppaan (pl. autokauppa ja huoltamot) kohdistuva ostovoima oli vuonna 2008 Viitasaarella noin 41 milj. euroa, Viitasaaren lähivaikutusalueella noin 77 milj. euroa ja Saarijärven-Viitasaaren seudulla noin 188 milj. euroa. Viitasaaren lähivaikutusalueen ostovoimasta oli päivittäistavarakaupan ostovoimaa noin 33 milj. euroa, tilaa vaativan erikoiskaupan ostovoimaa noin 15 milj. euroa ja muun erikoiskaupan ostovoimaa noin 29 milj. euroa. Autokauppaan ja huoltamotoimintaan kohdistuva ostovoima oli Viitasaarella noin 16 milj. euroa, Viitasaaren lähivaikutusalueella noin 31 milj. euroa ja Saarijärven-Viitasaaren seudulla noin 76 milj. euroa. Vähittäiskaupan (pl. autokauppa ja huoltamot) ostovoiman arvioidaan kasvavan vuosina 2008-2030 Viitasaarella noin 13 milj. euroa, Viitasaaren lähivaikutusalueella noin 21 milj. euroa ja Saarijärven-Viitasaaren seudulla noin 48 milj. euroa. Viitasaaren lähivaikutusalueen ostovoiman kasvusta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 4 milj. euroa, tilaa vaativaan erikoiskauppaan noin 6 milj. euroa ja muuhun erikoiskauppaan noin 11 milj. euroa. Autokauppaan ja huoltamotoimintaan kohdistuvan ostovoiman kasvu on Viitasaarella noin 7 milj. euroa, Viitasaaren lähivaikutusalueella noin 12 milj. euroa ja Saarijärven-Viitasaaren seudulla noin 28 milj. euroa.

FCG Finnish Consulting Group Oy 101 (147) Taulukko 4. Arvio vähittäiskauppaan kohdistuvasta ostovoimasta ja ostovoiman kehityksestä Viitasaarella, Viitasaaren lähivaikutusalueella ja Saarijärven-Viitasaaren seudulla (vuoden 2008 rahassa). Ostovoima 2008, milj. Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäis- Autokauppa tavara- kauppa vaativa erikois- kauppa ja huoltamot kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Viitasaari 17,4 23,4 8,0 15,5 40,9 16,4 Pihtipudas 11,2 15,0 5,1 9,9 26,2 10,5 Kinnula 4,4 5,9 2,0 3,9 10,3 4,1 Viitasaaren vaikutusalue 33,0 44,4 15,1 29,3 77,4 31,1 Saarijärvi-Viitasaaren seutu 80,3 107,9 36,6 71,3 188,2 75,6 KESKI-SUOMI 646,4 868,7 294,9 573,8 1 515,1 608,4 Ostovoima 2030, milj. (vuoden 2008 rahassa) Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäis- Autokauppa tavara- kauppa vaativa erikois- kauppa ja huoltamot kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Viitasaari 20,1 33,6 11,4 22,2 53,7 23,5 Pihtipudas 11,8 19,6 6,7 13,0 31,4 13,7 Kinnula 4,9 8,2 2,8 5,4 13,1 5,7 Viitasaaren vaikutusalue 36,8 61,4 20,8 40,5 98,2 43,0 Saarijärvi-Viitasaaren seutu 88,5 147,7 50,2 97,6 236,2 103,5 KESKI-SUOMI 864,4 1 442,9 489,9 953,0 2 307,2 1 011,0 Ostovoiman kasvu 2008-2030, milj. (vuoden 2008 rahassa) Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäis- Autokauppa tavara- kauppa vaativa erikois- kauppa ja huoltamot kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Viitasaari 2,7 10,2 3,5 6,7 12,9 7,1 Pihtipudas 0,6 4,6 1,6 3,0 5,2 3,2 Kinnula 0,5 2,3 0,8 1,5 2,7 1,6 Viitasaaren vaikutusalue 3,8 17,0 5,8 11,2 20,8 11,9 Saarijärvi-Viitasaaren seutu 8,2 39,8 13,5 26,3 48,0 27,9 KESKI-SUOMI 218,0 574,2 194,9 379,2 792,2 402,6 Laskennallinen liiketilatarve vuoteen 2030 Arvio liiketilan tarpeesta perustuu Keski-Suomen kaupallisessa palveluverkkoselvityksessä esitettyihin lukuihin. Kaupan liiketilatarve on arvioitu ostovoiman perusteella muuttamalla ostovoima liiketilatarpeeksi kaupan keskimääräisen myyntitehokkuuden ( /myynti-m 2 ) avulla. Arvio liiketilan tarpeesta perustuu seuraaviin tunnuslukuihin: - myyntialan muunto kerrosalaksi kertoimella 1,25 - päivittäistavarakaupan keskimääräinen myyntitehokkuus 7 000 /mym 2 - erikoiskaupan keskimääräinen myyntitehokkuus 3 000 /my-m 2 - autokaupan ja huoltamoiden keskimääräinen myyntitehokkuus 7 700 /my-m 2 - kaavallinen ylimitoitus kertoimella 1,3 Keski-Suomen kaupallisen palveluverkkoselvityksen mukaan ostovoiman pohjalta arvioitu vähittäiskaupan (pl. autokauppa ja huoltamot) liiketilatarve oli vuonna 2008 Viitasaarella noin 16 700 k-m 2 ja Viitasaaren lähivaikutusalueella noin 31 700 k-m 2. Viitasaaren lähivaikutusalueen liiketilatarpeesta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 7 600 k-m 2, tilaa vaativan erikoiskauppaan noin 8 200 k-m 2 ja muuhun erikoiskauppaan noin 15 900 k-m 2. Autokaupan ja huoltamotoiminnan liiketilatarve oli Viitasaarella noin 3 500 k-m 2 ja Viitasaaren lähivaikutusalueella noin 6 600 k-m 2.

FCG Finnish Consulting Group Oy 102 (147) Vähittäiskaupan (pl. autokauppa ja huoltamot) liiketilan lisätarve vuosina 2008-2030 on Viitasaarella noin 6 200 k-m 2 ja Viitasaaren lähivaikutusalueella noin 10 000 k-m 2. Viitasaaren lähivaikutusalueen liiketilan lisätarpeesta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 900 k-m 2, tilaa vaativaan erikoiskauppaan noin 3 100 k-m 2 ja muuhun erikoiskauppaan noin 6 000 k- m 2. Autokaupan ja huoltamotoiminnan liiketilan lisätarve on Viitasaarella noin 1 500 k-m 2 ja Viitasaaren lähivaikutusalueella noin 2 500 k-m 2. Taulukko 5. Laskennallinen liiketilatarve vuosina 2008-2030 Viitasaarella, Viitasaaren lähivaikutusalueella ja Saarijärven-Viitasaaren seudulla (Keski- Suomen kaupallinen palveluverkkoselvitys). Laskennallinen liiketilatarve 2008, k-m 2 Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäis- Autokauppa tavara- kauppa vaativa erikois- kauppa ja huoltamot kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Viitasaari 4 000 12 700 4 300 8 400 16 700 3 500 Pihtipudas 2 600 8 200 2 800 5 400 10 800 2 200 Kinnula 1 000 3 200 1 100 2 100 4 200 900 Viitasaaren vaikutusalue 7 600 24 100 8 200 15 900 31 700 6 600 Saarijärvi-Viitasaaren seutu 18 600 58 400 19 800 38 600 77 000 15 900 KESKI-SUOMI 150 000 470 500 159 700 310 800 620 500 129 000 Laskennallinen liiketilatarve 2030, k-m 2 Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäis- Autokauppa tavara- kauppa vaativa erikois- kauppa ja huoltamot kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Viitasaari 4 700 18 200 6 200 12 000 22 900 5 000 Pihtipudas 2 700 10 600 3 600 7 000 13 300 2 900 Kinnula 1 100 4 400 1 500 2 900 5 500 1 200 Viitasaaren vaikutusalue 8 500 33 200 11 300 21 900 41 700 9 100 Saarijärvi-Viitasaaren seutu 20 500 80 000 27 100 52 900 100 500 21 800 KESKI-SUOMI 200 500 781 500 265 300 516 200 982 000 214 000 Liiketilan laskennallinen lisätarve 2008-2030, k-m 2 Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäis- Autokauppa tavara- kauppa vaativa erikois- kauppa ja huoltamot kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Viitasaari 700 5 500 1 900 3 600 6 200 1 500 Pihtipudas 100 2 400 800 1 600 2 500 700 Kinnula 100 1 200 400 800 1 300 300 Viitasaaren vaikutusalue 900 9 100 3 100 6 000 10 000 2 500 Saarijärvi-Viitasaaren seutu 1 900 21 600 7 300 14 300 23 500 5 900 KESKI-SUOMI 50 500 311 000 105 600 205 400 361 500 85 000 Liiketilan tarvetta tarkasteltaessa on syytä muistaa, että tilantarvearvio on suuntaa-antava ja ilmoittaa ainoastaan suuruusluokan, ei tarkkaa lisätilan tarvetta. Laskelmassa ei ole otettu huomioon myymäläkannan poistumaa eikä alueen ulkopuolelta tulevaa ostovoimaa, jotka lisäävät liiketilan tarvetta. Keskeinen tilatarpeeseen vaikuttava tekijä on myös myyntitehokkuus. Laskelmassa on käytetty keskimääräisiä myyntitehokkuuksia. Myyntitehokkuus vaihtelee kuitenkin myymälätyypeittäin ja toimialoittain, joten myös uusperustannan rakenne vaikuttaa lopulliseen tilantarpeeseen.

FCG Finnish Consulting Group Oy 103 (147) 8.2.3 Kaupan palvelutarjonta ja palveluverkko Päivittäistavarakaupan palveluverkko Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan Viitasaarella toimi 11 päivittäistavarakaupan myymälää ja 3 päivittäistavarakaupan erikoismyymälää vuonna 2007. Päivittäistavaramyymälöistä yhdeksän ja päivittäistavarakaupan erikoismyymälöistä kaikki toimivat Viitasaaren keskustaajamassa. Pihtiputaalla toimi neljä päivittäistavaramyymälää ja neljä päivittäistavarakaupan erikoismyymälä ja Kinnulassa kaksi päivittäistavaramyymälää. Viitasaaren päivittäistavaramyymälöiden sijainti on esitetty kuvassa 6. Kuva 6. Viitasaaren päivittäistavaramyymälät vuonna 2007 (Myymälätiedot Tilastokeskus. Pohjakartta Logica Suomi Oy, Maanmittauslaitos 2011).

FCG Finnish Consulting Group Oy 104 (147) Erikoiskaupan palveluverkko Viitasaarella toimi vuonna 2007 yhteensä 35, Pihtiputaalla 28 ja Kinnulassa 8 erikoiskaupan myymälää. Viitasaaren erikoiskaupan myymälöistä toimi 11 tilaa vaativan erikoiskaupan toimialoilla ja 24 muun erikoiskaupan toimialoilla. Moottoriajoneuvojen myymälöitä oli Viitasaarella 8 ja Pihtiputaalla 2. Erikoiskaupan palvelut ovat keskittyneet Viitasaaren keskustaajaman alueelle. Viitasaaren paljon tilaa vaativan erikoiskaupan myymälöiden sijainti on esitetty kuvassa 7 ja muun erikoiskaupan sijainti kuvassa 8. Kuva 7. Viitasaaren tilaa vaativan erikoiskaupan myymälät vuonna 2007 (Myymälätiedot Tilastokeskus. Pohjakartta Logica Suomi Oy, Maanmittauslaitos 2011).

FCG Finnish Consulting Group Oy 105 (147) Kuva 8. Viitasaaren muun erikoiskaupan myymälät vuonna 2007 (Myymälätiedot Tilastokeskus. Pohjakartta Logica Suomi Oy, Maanmittauslaitos 2011). Kaupan nykyiset keskittymät ja varaukset Viitasaaren kaupalliset palvelut ovat keskittyneet keskustaajaman alueelle. Keskustaajamassa kaupalliset palvelut sijoittuvat pääosin Keskitien lähiympäristöön. Tilaa vaativan kaupan yksiköitä on myös Nelostien itäpuolella. Viitasaaren keskustaajamassa on yhteensä noin 36 600 k-m 2 myymälärakennusten kerrosalaa (rakennusluokitus VTJ2000), josta - myymälähallit noin 11 200 k-m 2 - liike- ja tavaratalot, kauppakeskukset noin 14 900 k-m 2 - muut myymälärakennukset noin 10 500 k-m 2 Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia vähittäiskaupan suuryksiköitä (>2000 k-m 2 ) on Viitasaarella kuusi, joista neljä sijoittuu ydinkeskustaan ja kaksi Nelostien itäpuolelle. Viitasaaren vähittäiskaupan suuryksiköiden koko vaihtelee hieman yli 2 000 k-m 2 :stä 3 000 k-m 2 :iin.

FCG Finnish Consulting Group Oy 106 (147) 8.2.4 Kaupan kilpailutilanne Myynti ja ostovoiman siirtymät Vähittäiskaupan myyntiä ja ostovoiman siirtymää koskevat tiedot perustuvat Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko -selvitykseen. Selvityksen mukaan vähittäiskaupan myynti oli vuonna 2007 Viitasaarella noin 43 milj. euroa, josta päivittäistavarakaupan myyntiä oli noin 24 milj. euroa ja erikoiskaupan myyntiä noin 19 milj. euroa. Kuvassa 9 on esitetty vähittäiskaupan ostovoiman siirtymä vuonna 2007 Viitasaarella, Viitasaaren lähivaikutusalueella ja Saarijärven-Viitasaaren seudulla. Viitasaarella vähittäiskaupan (pl. autokauppa ja huoltamot) ostovoiman siirtymä oli positiivinen (+6 %), Pihtiputaalla ja Kinnulassa negatiivinen. Myös Saarijärven-Viitasaaren seudulla vähittäiskaupan ostovoiman siirtymä oli negatiivinen. Päivittäistavarakaupassa ostovoiman siirtymä oli positiivinen sekä Viitasaarella (+39 %) että Viitasaaren lähivaikutusalueella (+23 %). Erikoiskaupan ostovoiman siirtymä puolestaan oli negatiivinen sekä Viitasaarella (-19 %) että Viitasaaren seudulla (-28 %). Vähittäiskaupan ostovoiman siirtymä seudulla 2007 (%:ia ostovoimasta) -100 % -80 % -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Viitasaari 6 % Pihtipudas -13 % Kinnula -35 % Viitasaaren vaikutusalue Saarijärvi-Viitasaaren seutu -6 % -10 % Keski-Suomi 12 % Kuva 9. Vähittäiskaupan ostovoiman siirtymät Viitasaaren seudulla 2007. (Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko -selvitys) 8.3 Liikenneverkko Viitasaaren keskusta sijoittuu Nelostien (valtatie 4) molemmin puolin. Ydinkeskusta, valtaosa kaupallisista palveluista ja asuminen sijoittuvat valtatien länsipuolelle. Nelostien itäpuolella on teollisuusalueita ja tilaa vaativan erikoiskaupan yksiköitä. Viitasaarelta länteen (Kyyjärvi) ja itään (Siilinjärvi) johtava kantatie 77 on keskisen Suomen itä länsi-suuntainen pääväylä. Viitasaarelta on Jyväskylään matkaa noin 100 kilometriä. Viitasaaren keskustaajaman alueella Nelostien keskimääräinen liikennemäärä on noin 7 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja kantatien 77 noin 2 000 ajoneuvoa vuorokaudessa (kuva 10).

FCG Finnish Consulting Group Oy 107 (147) Kuva 10. Vuoden keskimääräinen ajoneuvoliikenne vuonna 2010, ajon./vrk (Tiehallinto 2011). Keski-Suomen maakuntasuunnitelmassa todetaan, että autoliikenne säilyy vielä lähivuosikymmeninä tärkeimpänä liikennemuotona Keski-Suomessa. Raideliikenteen merkitys pitkillä matkoilla lisääntyy, mutta lähijunaliikenteeseen ei Keski-Suomessa ole vielä taloudellisia edellytyksiä. Keski- Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma on tarkoitus päivittää vuosien 2011-2012 aikana. Siinä on tarpeen arvioida liikennejärjestelmää myös asiointiliikenteen näkökulmasta. Joukkoliikenteen asema maakunnassa on heikentymässä. Joukkoliikenteen olosuhteiden turvaamiseksi Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi vilkasliikenteisimpien päätie- ja maantiejaksojen kehittäminen joukkoliikenteen laatukäytävänä. Kaupunkimaista paikallisliikennettä ajetaan Jyväskylän, Jämsän ja Äänekosken seuduilla. (Keski-Suomen liitto 2007). Viitasaaren kautta kulkee useita pikavuoroja päivittäin. Pikavuoroliikenne kulkee pohjois-eteläsuunnassa valtatiellä 4. Joukkoliikennepalvelut keskustaajamasta haja-asutusalueille ovat heikot. Vanhuksia ja vammaisia palvelee asiointiliikenteessä tuettu taksiliikenne.

FCG Finnish Consulting Group Oy 108 (147) 8.4 Viitasaaren Mustaniemen alueen arviointi 8.4.1 Alueen sijainti ja kuvaus Tarkasteltava alue sijaitsee Viitasaaren keskustaajaman alueella noin kaksi kilometriä Viitasaaren kaupallisesta keskustasta pohjoiseen Nelostien itäpuolella. Tarkasteltavalla alueella toimii tällä hetkellä kaksi rautakauppaa, konetarvike- ym. tilaa vaativan erikoiskaupan yksiköitä ja teollisuusyrityksiä sekä Alemakasiini. Liikerakennusten kerrosala on yhteensä noin 9 000 k-m 2 (varastorakennukset mukaan lukien noin 12 000 k-m 2 ). Alueella toimii kaksi maankäyttö- ja rakennuslain mukaista vähittäiskaupan suuryksikköä, joista toisen kerrosala on noin 2 000 k-m 2 ja toisen noin 3 000 k- m 2. Viitasaaren kaupungin tavoitteena on kehittää Mustaniemen aluetta pääosin tilaa vaativan kaupan alueena ja mahdollistaa vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen alueelle. Tarkasteltavan alueen ja Viitasaaren kaupallisen keskustan välisellä alueella sijaitsee asumista ja teollisuusalueita. Tarkasteltava alue Kaupallinen keskusta Kuva 11. Tarkasteltavan alueen sijainti (Viitasaaren kaupunki 2011).

FCG Finnish Consulting Group Oy 109 (147) 8.4.2 Mustaniemen alueen sijainti yhdyskuntarakenteessa Mustaniemen alueen sijaintia suhteessa asumisen ja työpaikkojen sijaintiin on tarkasteltu etäisyysvyöhykkeiden avulla. Alle kilometrin etäisyydellä alueesta asui noin 1 300 asukasta ja alle kolmen kilometrin etäisyydellä noin 3700 asukasta vuonna 2009. Työpaikkamäärä oli alle kilometrin etäisyydellä noin 1 200 työpaikkaa ja alle kolmen kilometrin etäisyydellä noin 2000 työpaikkaa vuonna 2007. Tarkasteltavan alueen lähialueella (alle 3 kilometriä) asui noin 51 % Viitasaaren väestöstä 2009 ja oli noin 78 % Viitasaaren työpaikoista 2007. Kuva 12. Väestön ja työpaikkojen määrä 1, 3 ja 10 kilometrin etäisyydellä (Väestötiedot Tilastokeskus. Pohjakartta Logica Suomi Oy, Maanmittauslaitos 2011). Viitasaaren keskustaajaman olemassa oleva yhdyskuntarakenne sijoittuu Nelostien molemmin puolin. Tien länsipuolella on ydinkeskusta, jonne on sijoittunut valtaosa kaupallisista ja julkisista palveluista ym. keskustatoiminnoista. Myös asuminen on sijoittunut pääosin Nelostien länsipuolelle. Nelostien itäpuolella sijaitsee teollisuusalueita ja tilaa vaativan erikoiskaupan yksiköitä.

FCG Finnish Consulting Group Oy 110 (147) Tarkasteltava alue sijaitsee Viitasaaren keskustaajaman alueella ja on osa Viitasaaren olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta, joten alueen toteutuksella ei ole yhdyskuntarakennetta hajauttavaa vaikutusta. Voimassa olevassa maakuntakaavassa alue on osoitettu teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Nelostien länsipuolinen alue on osoitettu taajamatoimintojen (A). Mikäli tarkasteltavalle alueelle sijoittuu pääosin paljon tilaa vaativan erikoiskaupan palveluja, ei sillä ole kielteisiä vaikutuksia Viitasaaren kaupallisen keskustan kehitykseen, koska kyseiset toiminnot eivät kilpaile keskustan kaupan kanssa ja soveltuvat paremmin ydinkeskustan ulkopuolelle. Viitasaaren kaupunkikeskustan kehittämiseksi on laadittu kehittämisohjelma, jonka mukaan tavoitteena on rakentaa Viitasaarelle Keski-Suomen kaunein kaupunkikeskusta. Tavoitteena on luoda toiminnoiltaan monipuolinen, sekoittunut ympäristö ja huomioida eri toimintojen tarpeet: asuminen, kauppa ja muut palvelut, kulttuuri, matkailu, virkistys ja liikenne. 8.4.3 Vaikutukset kauppaan ja palvelurakenteeseen Kaupan toiminta- ja kehitysedellytykset Kaupan toimintaedellytysten kannalta on oleellista, että kaavoituksella mahdollistetaan riittävä ja joustava liikerakentaminen sekä laajennusmahdollisuudet pitkällä tähtäimellä. Tästä johtuen Viitasaaren tarkasteltavan alueen paljon tilaa vaativan erikoiskaupan kokonaismitoituksen on oltava riittävän suuri. Kokonaismitoituksessa on kuitenkin otettava huomioon ennen kaikkea kysynnän kasvu ja liiketilan tarve tulevaisuudessa, mutta myös Viitasaaren nykyinen kaupan palvelutarjonta ja pinta-ala. Tarkastelualueen varaaminen paljon tilaa vaativan erikoiskaupan liikerakentamiseen, luo edellytykset tonttitarjonnan ja sitä kautta toimivan kilpailun turvaamiselle. Ostovoiman kasvua ja sen pohjalta arvioitua laskennallista liiketilatarvetta tarkastelemalla voidaan hahmottaa, kuinka suuri on se markkinoiden kasvu, jonka jakajaksi uudet ja laajentuvat kaupan toiminnot tulevat. Viitasaaren kaupan mitoitusta tarkasteltaessa on tarkoituksenmukaista ottaa lähtökohdaksi päivittäistavarakaupassa Viitasaaren ostovoiman vaatima liiketilatarve. Erikoiskaupassa sen sijaan voidaan olettaa, että myös Pihtiputaan ja Kinnulan asukkaat hakevat osan erikoiskaupan palveluista Viitasaarelta, jolloin mitoituksen lähtökohtana voidaan pitää Viitasaaren lähivaikutusalueen ostovoiman vaatimaa liiketilatarvetta. Päivittäistavarakaupan ostovoiman pohjalta arvioitu liiketilatarve on Viitasaarella vuonna 2008 noin 4 000 k-m 2 ja vuonna 2030 noin 4 700 k-m 2 eli päivittäistavarakaupan liiketilan lisätarve vuosina 2008-2030 on Viitasaarella yhteensä noin 700 k-m 2. Erikoiskaupan ostovoiman pohjalta arvioitu liiketilatarve on Viitasaaren lähivaikutusalueella vuonna 2008 noin 30 700 k-m 2 ja vuonna 2030 noin 42 300 k-m 2 eli erikoiskaupan liiketilan lisätarve vuosina 2008-2030 on Viitasaaren lähivaikutusalueella noin 11 600 k- m 2. Erikoiskaupan liiketilan lisätarpeesta kohdistuu paljon tilaa vaativaan erikoiskauppaan (ml. autokauppa ja huoltamot) noin 5 600 k-m 2 ja muuhun erikoiskauppaan noin 6 000 k-m 2. Mikäli tavoitteena on erikoiskaupan kysynnän ja tarjonnan tasapaino, tarvittaisiin Viitasaaren lähivaikutusalueella erikoiskaupan liiketilaa edellä mainitun lisäksi noin 5 400 k-m 2 eli erikoiskaupan liiketilan lisätarve olisi yhteensä noin 17 000 k-m 2.

FCG Finnish Consulting Group Oy 111 (147) Liiketilan tarvetta tarkasteltaessa on kuitenkin syytä muistaa, että tilantarvearvio on suunta-antava eikä laskelmassa ole otettu huomioon myymäläkannan poistumaa. Esimerkiksi tilanteessa, jossa nykyisin Viitasaarella toimiva yritys rakentaa uuden suuremman myymälän ja vanha myymälä lopetetaan, on uuden myymälätilan pinta-alasta vain osa kokonaan uutta liiketilaa, osa on vanhaa myymälätilaa korvaavaa. Mikäli tarkasteltavan alueen mitoitus määritellään kysynnän mukaan, ei alueen toteutuksella ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia nykyisten myymälöiden toimintaedellytyksiin. Alueen liikenteellinen sijainti mahdollistaa myös ohikulkuliikenteen ostovoiman hyödyntämisen. Kaupan palvelutarjonnan kehitys Viitasaaren päivittäistavarakaupan tarjonta on hyvä suhteessa väestöpohjaan. Asukaslukuun suhteutettuna asukasmäärä yhtä päivittäistavarakaupan myymälää kohti oli 673 asukasta vuonna 2007 eli selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Näin ollen väestöpohjaan suhteutettuna Viitasaaren päivittäistavarakaupan palveluverkko on jonkin verran keskimääräistä kattavampi. Myös päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä oli positiivinen eli Viitasaari saa ostovoimaa kaupungin ulkopuolelta. Erikoiskaupassa sen sijaan tarjonta ei vastaa kysyntää ja erikoiskaupan ostovoiman siirtymä on negatiivinen. Lähes viidennes (19 %) Viitasaaren ja 28 % Viitasaaren lähivaikutusalueen erikoiskaupan ostovoimasta siirtyy alueen ulkopuolelle. Tarkasteltavalle alueelle on tarkoitus sijoittaa pääosin paljon tilaa vaativan erikoiskaupan yksiköitä, joilla tarkoitetaan moottoriajoneuvo-, huonekalu-, rauta- ja rakennustarvike, maatalous-, puutarha-alan ja kodintekniikkaalan kauppaa. Viitasaaren ja sen vaikutusalueen kaupallisen palvelutarjonnan näkökulmasta on tärkeää, että Viitasaarella on monipuolinen vähittäiskaupan tarjonta myös paljon tilaa vaativassa erikoiskaupassa, jolloin vaikutusalueen asukkaiden ei tarvitse hakea palveluita suuremmista keskuksista, kuten Jyväskylästä. Alueen toteutuminen paljon tilaa vaativan erikoiskaupan alueena parantaa Viitasaaren erikoiskaupan palvelutarjontaa, joka on tällä hetkellä puutteellinen suhteessa kysyntään. Palvelutarjonnan paraneminen vahvistaa Viitasaaren kaupallista vetovoimaa ja vähentää ostovoiman siirtymää esim. Jyväskylään. Alueen rooli Viitasaaren kaupan palveluverkossa Kaupan liikerakentaminen vahvistaa tarkasteltavan alueen roolia Viitasaaren kaupan palveluverkossa. Uuden liikerakentamisen myötä alueelle sijoittuu uusia paljon tilaa vaativan erikoiskaupan palveluja nykyisten lisäksi. Alueesta on mahdollisuus kehittää merkittävä ja vetovoimainen tilaa vaativan erikoiskaupan alue, joka sijoittuu näkyvälle ja liikenteellisesti erinomaiselle paikalle. Tilaa vaativa erikoiskauppa täydentää Viitasaaren nykyistä vähittäiskaupan tarjontaa ja toisaalta monipuolistaa tarkastelualueen nykyistä palvelutarjontaa.

FCG Finnish Consulting Group Oy 112 (147) Viitasaaren ydinkeskustan kaupan toimintaedellytykset Viitasaaren päivittäistavarakauppa ja keskustahakuinen erikoiskauppa ovat tällä hetkellä keskittyneet ydinkeskustaan. Mikäli tarkasteltavalle alueelle sijoittuu pääosin paljon tilaa vaativaa erikoiskauppaa, ei alueen toteutuksella ole haitallisia vaikutuksia Viitasaaren ydinkeskustan kaupalliseen asemaan, kaupan palveluihin tai niiden kehitysedellytyksiin. Viitasaaren ydinkeskustaa on tarkoitus kehittää toiminnoiltaan monipuolisena ja vetovoimaisena keskustahakuisen kaupan sijaintipaikkana. Näin ollen kaupan laatu huomioon ottaen ei ole tarkoituksenmukaista, että keskustaan huonosti soveltuvat kaupan toimialat sijoittuisivat ydinkeskustan alueelle. Kaikkien tilaa vaativan kaupan toimialojen suuryksiköitä voidaan pitää sellaisina, että sijoittuminen keskusta-alueen ulkopuolelle on perusteltua. 8.4.4 Vaikutukset liikenteeseen ja liikkumiseen Liikenteen toimivuus ja helppo saavutettavuus ovat tärkeitä tekijöitä kaupan menestykselle. Vilkas ohikulkuliikenne lisää alueen kaupallista kiinnostavuutta. Näkyvä ja helposti lähestyttävä alue on kaupan kannalta aina kiinnostava. Erityisesti tilaa vaativalle kaupalle näkyvä ja hyvin saavutettavissa oleva sijainti on tärkeä menestystekijä. Tarkasteltava alue sijaitsee noin kaksi kilometriä Viitasaaren ydinkeskustasta pohjoisen suuntaan Nelostien varressa tien itäpuolelle. Alueen saavutettavuus henkilöautolla eri puolilta Viitasaaren lähivaikutusaluetta on erinomainen. Suomessa tehtyjen liikennetutkimusten (Kalenoja ym. 2008) mukaan alle 20 000 asukkaan seuduilla tilaa vaativan kaupan asiointi tapahtuu pääosin (93 %) henkilöautolla. Liikennetuotoksen kannalta on kuitenkin huomionarvioista, että tilaa vaativan kaupan toimialan yksiköissä asioidaan harvemmin kuin esimerkiksi päivittäistavaramyymälöissä. Viitasaaren keskustan alueella on kattava kevyen liikenteen verkosto, joten tarkasteltava alue on hyvin saavutettavissa myös kevyellä liikenteellä. Alle kolmen kilometrin etäisyydellä alueesta asuu varsin suuri määrä asukkaita (noin 3 700 asukasta), joilla on halutessaan mahdollisuus asioida alueella henkilöauton sijasta myös kevyellä liikenteellä. Viitasaaren joukkoliikenteen palvelut muodostuvat pääosin pitkänmatkan vakiovuoroliikenteestä. Joukkoliikenteen yhteydet tarkasteltavalle alueelle ovat kohtuulliset Nelostien vaikutuspiirissä asuville. Muualta kaupungin alueelta ja lähivaikutusalueelta joukkoliikenneyhteydet alueelle ovat varsin heikot, joten joukkoliikenne ei ole varteenotettava vaihtoehto asiointiliikenteessä. Kokonaisuutena voidaan arvioida, että tarkasteltava alue on henkilöautolla ja kevyellä liikenteellä hyvin saavutettavissa, mutta joukkoliikenteellä varsin heikosti saavutettavissa. Viitasaaren lähivaikutusalueen yhdyskuntarakenne huomioon ottaen asiointimatkat alueelle ovat valtaosalle asukkaista kuitenkin kohtuullisia. Palvelutarjonnan lisääntyminen Viitasaarella vähentää asiointitarvetta Jyväskylään, jolloin asiointiliikenteen määrä ja sitä kautta myös liikenteen aiheuttamat päästöt vähenevät.

FCG Finnish Consulting Group Oy 113 (147) 8.4.5 Johtopäätökset Mustaniemen alueella sijaitsee tällä hetkellä paljon tilaa vaativan erikoiskaupan yksiköitä, joista yksi on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen vähittäiskaupan suuryksikkö (>2000 k-m 2 ). Myös alueella toimiva Alemakasiini on yli 2000 k-m 2. Näin ollen mikäli 4. vaihemaakuntakaavassa määriteltävä seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on 2 000 k-m 2, on alueelle jo nykytilanteen mukaisesti osoitettava vähittäiskaupan suuryksikön salliva kaavamerkintä. Viitasaaren kaupungin tavoitteena on kehittää Mustaniemen aluetta pääosin tilaa vaativan erikoiskaupan alueena. Kuten edellä on arvioitu, tarkasteltava alue on luonteva paljon tilaa vaativan erikoiskaupan sijaintialue Viitasaarella. Alue on osa nykyistä yhdyskuntarakennetta ja se on henkilöautolla hyvin saavutettavissa eri puolilta Viitasaaren lähivaikutusaluetta. Myös kevyellä liikenteellä alue on hyvin saavutettavissa Viitasaaren keskustan suunnalta. Tilaa vaativan erikoiskaupan sijoittumisella alueelle ei myöskään ole haitallisia vaikutuksia Viitasaaren ydinkeskustan eikä Viitasaaren lähivaikutusalueen muiden keskusten kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Alueen kokonaismitoituksen tulee kuitenkin perustua Viitasaaren lähivaikutusalueen paljon tilaa vaativan erikoiskaupan ostovoiman kehityksen edellyttämään liiketilatarpeeseen. Mustaniemen alue soveltuu seudullisesti merkittävien tilaa vaativan erikoistavaran kaupan yksiköiden sijaintialueeksi. Alueen enimmäismitoituksessa on otettava huomioon Viitasaaren lähivaikutusalueen tilaa vaativan erikoiskaupan kysyntä ja sen kasvu. Alueen enimmäismitoituksen ylärajaksi voidaan suositella 20 000 k-m 2, josta on tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa noin 15 000 k-m 2 (=kolme neljäsosaa Viitasaaren lähivaikutusalueen paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan laskennallisesta liiketilatarpeesta vuonna 2030) ja muuta erikoiskauppaa noin 5 000 k-m 2. Enimmäismitoitus sisältää koko vähittäiskaupan (myös alle 2000 neliön myymälät ja autokaupan) nykyisen (noin 9 000 k-m 2, josta tiva 6 000 k-m 2 ja Alemakasiini 3 000 k-m 2 ) ja uuden liiketilan (noin 11 000 k-m 2 ). Edellä esitetty ehdotus Mustaniemen alueen mitoituksesta turvaa tilaa vaativan erikoiskaupan toiminta- ja kehitysedellytykset myös muualla Viitasaaren lähivaikutusalueella (Pihtiputaalla ja Kinnulassa). Mikäli 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajaksi 5 000 k-m 2 ja mikäli alueelle ei ole odotettavissa yli 5 000 k-m 2 :n yksiköitä, ei aluetta ole tarpeen osittaa vaihemaakuntakaavassa vähittäiskaupan suuryksikkö-merkinnällä.

FCG Finnish Consulting Group Oy 114 (147) 9 ÄÄNEKOSKEN ALUEIDEN ARVIOINTI 9.1 Äänekosken yhdyskuntarakenne 9.1.1 Kaavoitustilanne Keski-Suomen maakuntakaava Vuonna 2009 vahvistetussa Keski-Suomen maakuntakaavassa Äänekosken keskusta ja Suolahden taajama on osoitettu keskustatoimintojen kohdemerkinnällä (c), jolle voi sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Keskustojen lähialueet on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Keskeiset taajamaalueiden ympäristöt on merkitty lisäksi kaupunkikehittämisen kohdealueeksi (kk2). Maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaan Ääneseudun kaupunkialueen tulevassa kehityksessä on kiinnitettävä erityistä huomiota taajamarakenteen tiivistämiseen ja suurteollisuuden liikenteellisten olosuhteiden sujuvuuteen. Työpaikka-alueina (TP) on maakuntakaavassa osoitettu Hirvaskangas ja Koukkuniemi. Hirvaskangas on tulevaisuuden työpaikka-alue, jonka läheisyyteen sekä Äänekosken että Uuraisten puolelle on syntynyt ja tulee syntymään taaja-asutusta. Koukkuniemi on taajamarakenteeseen liittyvä tulevaisuuden työpaikka-alue, jonka pääasiallinen laajenemissuunta on pohjoinen. Maakuntakaavassa on osoitettu valtatien 4 linjaus ohjeellisena moottoritienä välille Vehniä-Äänekoski. Suunnittelumääräyksessä on todettu mm., että tien ja eritasoliittymien sijainti sekä muun tieverkon järjestelyt täsmentyvät suunnittelun edetessä. Kuva 1. Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta (Keski-Suomen liitto 2007).

FCG Finnish Consulting Group Oy 115 (147) Äänekosken kaavatilanne Äänekosken kaupunki käynnisti vuonna 2006 rakenneyleiskaavaprosessin, jossa laadittiin uuden Äänekosken alueelle strateginen maankäytön suunnitelma. Rakenneyleiskaava Äänekoski 2016 hyväksyttiin 3.11.2008. Rakenneyleiskaavassa Äänekosken keskusta on esitetty kaupunkikeskustamerkinnällä ja keskustan lähiympäristö tiivistyvän kaupunkikeskustan alueena, jolle ensisijaisesti sijoittuvat julkiset ja merkittävimmät kaupalliset palvelut sekä tiiviimpi asuminen, kuten kerrostalot. Koukkuniemen, Hirvaskankaan ja Myllyrinne-Viinamäen alueet on rakenneyleiskaavassa esitetty kehittyvinä yritystoiminnan ja työpaikkojen alueina. Koukkuniemen ja Hirvaskankaan alueet on lisäksi merkitty kehitettäviksi liikennepalvelujen alueiksi, jotka ovat valtakunnallisten pääliikenneväylien varteen syntyviä kaupallisten palvelujen alueita ja palvelevat pääasiassa ohikulkevaa liikennettä. Alueiden palvelut ovat pääosin matkailupalveluja, mutta niille tavoitellaan myös erikoisliikkeitä, pienimuotoista päivittäistavarakauppaa ja muita yrityksiä. Kuva 2. Ote Äänekosken rakenneyleiskaavasta 2016 (Äänekosken kaupunki 2008). Rakenneyleiskaavatyötä on jatkettu laatimalla Äänekosken, Suolahden ja Sumiaisten taajamien osayleiskaavoja, joiden tavoitevuosi on 2020. Suolahden osalta osayleiskaava hyväksyttiin vuonna 2009. Äänekosken keskusta-alueen osayleiskaavoitus on edelleen vireillä. Kaavan jatkoaikataulu on sidoksissa ELY-keskuksen toimesta tutkittavana olevan valtatien 4 linjauksen täsmentymiseen välillä Huutomäki-Äänekosken pohjoinen liittymä. Tavoitteena on saada kaava nähtäville vuoden 2012 aikana. Äänekoski 2020 osayleiskaavassa aluevaraussuunnittelun painopiste on taajaman kasvualueiden määrittämisessä, tärkeiden suojeluarvojen osoittamisessa sekä keskeisten virkistysalueiden ja -reittien turvaamisessa.

FCG Finnish Consulting Group Oy 116 (147) Kuva 3. Ote Äänekosken keskustan osayleiskaavaluonnoksesta ja siihen suunnitellut muutokset (Äänekosken kaupunki 2007 ja 2011). 9.1.2 Väestö ja työpaikat Väestökehitys Vuoden 2010 lopussa Äänekoskella asui noin 20 200 asukasta, Äänekosken seudulla noin 23 900 asukasta ja Keski-Suomessa noin 273 600 asukasta. Väestömäärä on vähentynyt 2000-luvulla Äänekoskella noin 470 asukkaalla (-2 %) ja Äänekosken seudulla noin 720 asukkaalla (-3 %). Keski-Suomen väestömäärä on lisääntynyt 2000-luvulla noin 7 900 asukkaalla (+3 %). Väestönkasvu on kohdistunut Jyväskylän seudulle. Taulukko 1. Äänekosken seudun väestökehitys (Tilastokeskus). Väkiluku Muutos 2000-2010 2000 2005 2010 lkm % Äänekoski 20 713 20 345 20 244-469 -2 % Konnevesi 3 217 3 099 2 963-254 -8 % Äänekosken seutu 23 930 23 444 23 207-723 -3 % KESKI-SUOMI 265 683 269 575 273 637 7 954 3 %

FCG Finnish Consulting Group Oy 117 (147) Asumisen sijoittuminen Asuminen keskittyy Äänekoskella kuntakeskuksen, Suolahden, Sumiaisten ja Konginkankaan taajama-alueille. Äänekosken väestöstä asuu keskustaajamassa noin 41 %, Suolahden taajamassa noin 19 %, Sumiaisissa noin 2 % ja Konginkankaalla noin 1 %. Harvaa asutusta on sekä Keiteleen rantaalueilla että valtateiden 13 ja 4 varsilla. Kuvassa 4 on esitetty väestön määrä 250 m x 250 m ruuduittain Äänekosken seudulla vuonna 2007. Tummat värit kuvastavat tiheintä asutusta ja vaaleat värit harvaan asuttuja alueita. Kuva 4. Väestön sijoittuminen ja tiheys Äänekosken seudulla vuoden 2007 lopussa (Keski-Suomen kaupallinen selvitys 2010). Väestöennuste Tilastokeskuksen väestöennusteen (2009) mukaan väestömäärä vähenee Äänekoskella noin 400 asukasta (-2 %) ja Äänekosken seudulla noin 700 asukasta (-3 %) vuoteen 2030 mennessä. Keski-Suomessa väestömäärä kasvaa noin 18 300 asukkaalla (+7 %). Maakunnan väestönkasvu toteutuu Jyväskylän seudulla. Taulukko 2. Äänekosken seudun väestöennuste (Tilastokeskus). Väkiluku Muutos 2010-2030 2010 2015 2020 2025 2030 lkm % Äänekoski 20 244 20 092 20 003 19 943 19 854-390 -2 % Konnevesi 2 963 2 815 2 736 2 685 2 644-319 -11 % Äänekosken seutu 23 207 22 907 22 739 22 628 22 498-709 -3 % KESKI-SUOMI 273 637 279 053 283 951 288 371 291 957 18 320 7 %

FCG Finnish Consulting Group Oy 118 (147) Rakenneyleiskaava 2016 työn yhteydessä Äänekosken kaupunki on asettanut tavoitteeksi, että väestömäärä kasvaisi 100 asukkaalla vuodessa, jolloin Äänekosken väestömäärä kasvaisi vuosina 2006-2016 yhteensä 1000 asukkaalla. Mikäli väestömäärä kasvaisi tavoitteen mukaisesti, Äänekosken väestömäärä olisi 20 744 asukasta vuonna 2015 ja 21 244 asukasta vuonna 2020 eli huomattavasti suurempi kuin Tilastokeskuksen ennusteen mukaan. Työpaikkakehitys Äänekoskella oli yhteensä noin 8 400 työpaikkaa vuonna 2008. Eniten työpaikkoja oli teollisuuden (3 200 työpaikkaa), julkisen hallinnon (2 100 työpaikkaa) sekä tukku- ja vähittäiskaupan (1 200 työpaikkaa) toimialoilla. Taulukko 3. Äänekosken seudun työpaikkakehitys (Tilastokeskus). Työpaikat Muutos 2000-2008 2000 2008 lkm % Äänekoski 8 869 8 382-487 -5 % Konnevesi 922 827-95 -10 % Äänekosken seutu 9 791 9 209-582 -6 % KESKI-SUOMI 103 556 110 261 6 705 6 % Työpaikkojen sijoittuminen Työpaikat ovat keskittyneet Äänekosken keskustan alueelle sekä Suolahden taajamaan. Pienempiä työpaikkakeskittymiä on Konginkankaalla ja Sumiaisissa (kuva 5). Kuva 5. Työpaikkojen sijoittuminen ja tiheys Äänekosken seudulla vuoden 2005 lopussa (Keski-Suomen kaupallinen selvitys 2010).

FCG Finnish Consulting Group Oy 119 (147) Työssäkäynti Äänekoski on työpaikkaomavarainen. Teoreettinen työpaikkaomavaraisuus oli vuonna 2005 noin 103 % ja vuonna 2007 noin 105 %. Äänekoskelaisten työssäkäynti suuntautuu pääosin Jyväskylään, jossa vuonna 2007 kävi töissä noin 10 % Äänekosken työllisestä työvoimasta. Vastaavasti Jyväskylästä käydään paljon töissä Äänekoskella, kuten myös Laukaalta, Konnevedeltä sekä Karstula/Saarijärven alueelta. Kuva 6. Työssäkäynti Äänekoskelta ja Äänekoskelle vuonna 2009 (Äänekosken kaupunki, Tilastokeskus). 9.1.3 Äänekosken ydinkeskustan kehitys Äänekosken keskusta hahmottuu Kauppakadun, Torikadun ja Äänekoskentien alueelle. Tämän hetkistä kaupunkikuvaa hallitsee mittakaavattomuus. Keskustan liikennejärjestelyt ovat syntyneet autoilupainotteisiksi eikä keskustaa ole juurikaan kehitetty kevyen liikenteen käyttöön. (Äänekosken kaupunki, Äänekosken keskustan kehittäminen 2010-2050). Äänekosken keskustan kehittämiseksi on laadittavana ideatasoinen kehittämissuunnitelma, jonka tavoitteena on parantaa kevyttä liikennettä, lisätä asumista ja piristää kaupankäyntiä. Täydennysrakentamisella lisätään asiakaspohjaa, joka puolestaan piristää kaupankäyntiä ja nopeuttaa keskustan kaupunkikulttuurin syntymistä. Tavoitteena on luoda kysyntää erikoiskaupalle, säilyttää keskustan palvelut ja tarjota varteenotettava vaihtoehto illanvietolle suhteessa läheiseen suurkaupunkiin. (Äänekosken kaupunki, Äänekosken keskustan kehittäminen 2010-2050) Uutta liikerakentamista on tarkoitus sijoittaa keskustan alueelle pääsääntöisesti pääkatujen rakennusten pohjakerroksessa sijaitseviin kivijalkamyymälöihin. Yhteensä rakentamista on noin 65 000 k-m 2, joka tarkoittaa 500-600 asuntoa ja vähintään 30 kivijalkamyymälää. (Äänekosken kaupunki, Äänekosken keskustan kehittäminen 2010-2050).

FCG Finnish Consulting Group Oy 120 (147) 9.1.4 Maankäytön laajenemisalueet Äänekosken rakenneyleiskaavatyössä on määritelty vaihtoehtoisia taajamarakenteen laajenemissuuntia, joihin mm. uudet asuin- ja työpaikka-alueet sijoittuvat. Keskustan yleiskaavaluonnoksessa on esitetty kahdeksan laajenemisen kohdealuetta. Asumisen laajenemisalueita ovat Ääneniemi-Kovala- Rotkola (kuvassa alue numero 1), Paloasemanmäki (2), Mämmensalmi IV (3), Aittolahti (4) ja Tärttämäki (7). Koukkuniemen alue (5) on tarkoitus varata teollisuudelle (T), Kotakennään alue (6) työpaikkarakentamiseen ja palveluille (TP ja P) sekä Myllyrinne-Viinamäen alue (8) työpaikkarakentamiseen ja teollisuudelle (TP ja T). Kuva 7. Laajenemisen kohdealueet (Äänekosken kaupunki 2007). Äänekosken rakenneyleiskaavassa Koukkuniemen, Hirvaskankaan ja Myllyrinne-Viinamäen alueet on esitetty kehittyvinä yritystoiminnan ja työpaikkojen alueina. Koukkuniemen ja Hirvaskankaan alueet on lisäksi merkitty kehitettäviksi liikennepalvelujen alueiksi, joiden palvelut ovat pääosin matkailupalveluja, mutta niille tavoitellaan myös erikoisliikkeitä, pienimuotoista päivittäistavarakauppaa ja muita yrityksiä. (Äänekosken kaupunki 2008) 9.2 Kauppa ja palvelurakenne Äänekosken keskustaajama on Keski-Suomen maakuntasuunnitelmassa määritelty aluekeskukseksi, jonka roolina on toimia seutunsa julkisten ja yksityisten palvelujen pääkeskuksena. Äänekoski on osa kansallisesti merkittävää Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski kehitysvyöhykettä. (Keski-Suomen liitto 2010)

FCG Finnish Consulting Group Oy 121 (147) 9.2.1 Ostovoima ja liiketilatarve Ostovoima ja ostovoiman kehitysarvio Ostovoimatiedot perustuvat Keski-Suomen kaupallisessa palveluverkkoselvityksessä esitettyihin lukuihin. Ostovoima on arvioitu vuoden 2008 väestömäärän ja asukaskohtaisten kulutuslukujen perusteella. Kulutuslukuina on käytetty Keski-Suomen keskimääräisiä kulutuslukuja. Ostovoiman kehitys on arvioitu väestöennusteen ja yksityisen kulutuksen kasvuarvioiden pohjalta. Väestöennusteena on käytetty Tilastokeskuksen väestöennustetta. Yksityisen kulutuksen kasvuarviona on käytetty päivittäistavarakaupassa 1 %/vuosi ja erikoiskaupassa 2 %/vuosi. Vähittäiskauppaan (pl. autokauppa) kohdistuva ostovoima oli vuonna 2008 Äänekoskella noin 113 milj. euroa, Äänekosken seudulla noin 130 milj. euroa ja Keski-Suomessa noin 1 515 milj. euroa. Äänekosken seudun ostovoimasta oli päivittäistavarakaupan ostovoimaa noin 55 milj. euroa, tilaa vaativan erikoiskaupan ostovoimaa noin 25 milj. euroa ja muun erikoiskaupan ostovoimaa noin 50 milj. euroa. Autokauppaan ja huoltamotoimintaan kohdistuva ostovoima oli Äänekoskella noin 46 milj. euroa ja Äänekosken seudulla noin 52 milj. euroa. Vähittäiskaupan ostovoiman arvioidaan kasvavan vuosina 2008-2030 Äänekoskella noin 44 milj. euroa, Äänekosken seudulla noin 48 milj. euroa ja koko maakunnassa noin 792 milj. euroa. Äänekosken seudun ostovoiman kasvusta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 11 milj. euroa, tilaa vaativaan erikoiskauppaan noin 13 milj. euroa ja muuhun erikoiskauppaan noin 24 milj. euroa. Autokauppaan ja huoltamotoimintaan kohdistuvan ostovoiman kasvu on Äänekoskella noin 23 milj. euroa ja Äänekosken seudulla noin 26 milj. euroa. Taulukko 4. Arvio vähittäiskauppaan kohdistuvasta ostovoimasta ja ostovoiman kehityksestä Äänekosken seudulla (vuoden 2008 rahassa). Ostovoima 2008, milj. Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäis- Autokauppa tavara- kauppa vaativa erikois- kauppa ja huoltamot kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Konnevesi 7,1 9,5 3,2 6,3 16,6 6,7 Äänekoski 48,3 65,0 22,1 42,9 113,3 45,5 Äänekosken seutu 55,4 74,5 25,3 49,2 129,9 52,2 KESKI-SUOMI 646,4 868,7 294,9 573,8 1 515,1 608,4 Ostovoima 2030, milj. (vuoden 2008 rahassa) Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäis- Autokauppa tavara- kauppa vaativa erikois- kauppa ja huoltamot kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Konnevesi 7,8 13,1 4,4 8,6 20,9 9,2 Äänekoski 58,8 98,1 33,3 64,8 156,9 68,8 Äänekosken seutu 66,6 111,2 37,7 73,4 177,8 77,9 KESKI-SUOMI 864,4 1 442,9 489,9 953,0 2 307,2 1 011,0 Ostovoiman kasvu 2008-2030, milj. (vuoden 2008 rahassa) Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäis- Autokauppa tavara- kauppa vaativa erikois- kauppa ja huoltamot kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Konnevesi 0,7 3,5 1,2 2,3 4,3 2,5 Äänekoski 10,4 33,1 11,3 21,9 43,6 23,2 Äänekosken seutu 11,2 36,7 12,5 24,2 47,9 25,7 KESKI-SUOMI 218,0 574,2 194,9 379,2 792,2 402,6

FCG Finnish Consulting Group Oy 122 (147) Laskennallinen liiketilatarve vuoteen 2030 Arvio liiketilan tarpeesta perustuu Keski-Suomen kaupallisessa palveluverkkoselvityksessä esitettyihin lukuihin. Kaupan liiketilan lisätarve on arvioitu ostovoiman kasvun perusteella muuttamalla ostovoiman kasvu liiketilan lisätarpeeksi kaupan keskimääräisen myyntitehokkuuden ( /myyntim 2 ) avulla. Liiketilan lisätarvearvio perustuu seuraaviin tunnuslukuihin: - myyntialan muunto kerrosalaksi kertoimella 1,25 - päivittäistavarakaupan keskimääräinen myyntitehokkuus 7000 /my-m 2 - erikoiskaupan keskimääräinen myyntitehokkuus 3 000 /my-m 2 - autokaupan keskimääräinen myyntitehokkuus 7 700 /my-m 2 - kaavallinen ylimitoitus kertoimella 1,3 Keski-Suomen kaupallisen palveluverkkoselvityksen mukaan vähittäiskaupan (pl. autokauppa ja huoltamot) ostovoiman pohjalta arvioitu laskennallinen liiketilatarve oli vuonna 2008 Äänekoskella noin 46 000 k-m 2, Äänekosken seudulla noin 53 000 k-m 2 ja Keski-Suomessa noin 620 000 k-m 2. Äänekosken laskennallisesta liiketilatarpeesta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 11 000 k-m 2, tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan noin 12 000 k-m 2 ja muuhun erikoiskauppaan noin 23 000 k-m 2. Autokaupan ja huoltamotoiminnan laskennallinen liiketilatarve oli Äänekoskella noin 10 000 k-m 2 ja Äänekosken seudulla noin 11 000 k-m 2. Ostovoiman kasvu mahdollistaa kaupan paremmat toimintamahdollisuudet. Nykyiset yritykset voivat kasvattaa myyntiään ja uusille yrityksille voi syntyä riittävät toimintaedellytykset. Keski-Suomen kaupallisen palveluverkkoselvityksen mukaan Äänekosken seudun ostovoiman kasvun pohjalta arvioitu liiketilan lisätarve vuoteen 2030 mennessä on noin 22 500 k-m. Liiketilan lisätarpeesta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 2 600 k-m 2, tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan noin 6 800 ja muuhun erikoiskauppaan noin 13 100 k-m 2. Autokaupan ja huoltamotoiminnan liiketilan lisätarve vuosina 2008-2030 on 5 000-6 000 k-m 2. Taulukko 5. Laskennallinen liiketilatarve vuosille 2008-2030 Äänekosken seudulla (Keski-Suomen kaupallinen palveluverkkoselvitys). Laskennallinen liiketilatarve 2008, k-m 2 Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäis- Autokauppa tavara- kauppa vaativa erikois- kauppa ja huoltamot kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Konnevesi 1 600 5 100 1 700 3 400 6 700 1 400 Äänekoski 11 200 35 100 11 900 23 200 46 300 9 600 Äänekosken seutu 12 800 40 200 13 600 26 600 53 000 11 000 KESKI-SUOMI 150 000 470 500 159 700 310 800 620 500 129 000 Laskennallinen liiketilatarve 2030, k-m 2 Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäis- Autokauppa tavara- kauppa vaativa erikois- kauppa ja huoltamot kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Konnevesi 1 800 7 000 2 400 4 600 8 800 1 900 Äänekoski 13 600 53 100 18 000 35 100 66 700 14 500 Äänekosken seutu 15 400 60 100 20 400 39 700 75 500 16 400 KESKI-SUOMI 200 500 781 500 265 300 516 200 982 000 214 000 Liiketilan laskennallinen lisätarve 2008-2030, k-m 2 Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäis- Autokauppa tavara- kauppa vaativa erikois- kauppa ja huoltamot kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Konnevesi 200 1 900 700 1 200 2 100 500 Äänekoski 2 400 18 000 6 100 11 900 20 400 4 900 Äänekosken seutu 2 600 19 900 6 800 13 100 22 500 5 400 KESKI-SUOMI 50 500 311 000 105 600 205 400 361 500 85 000

FCG Finnish Consulting Group Oy 123 (147) Liiketilan tarvetta tarkasteltaessa on syytä muistaa, että tilantarvearvio on suuntaa-antava ja ilmoittaa ainoastaan suuruusluokan, ei tarkkaa lisätilan tarvetta. Laskelmassa ei ole otettu huomioon myymäläkannan poistumaa eikä alueen ulkopuolelta tulevaa ostovoimaa, jotka lisäävät liiketilan tarvetta. Keskeinen tilatarpeeseen vaikuttava tekijä on myös myyntitehokkuus. Laskelmassa on käytetty keskimääräisiä myyntitehokkuuksia. Myyntitehokkuus vaihtelee kuitenkin myymälätyypeittäin ja toimialoittain, joten myös uusperustannan rakenne vaikuttaa lopulliseen tilantarpeeseen. 9.2.2 Kaupan palvelutarjonta ja palveluverkko Päivittäistavarakaupan palveluverkko Äänekoskella toimii 14 päivittäistavaramyymälää, joista kuusi toimii Äänekosken keskustassa, viisi Suolahdella, yksi Sumiaisissa ja kaksi Konginkankaalla. Varsinaisten päivittäistavaramyymälöiden lisäksi päivittäistavaramyyntiä on lisäksi Ale-Makasiinissa ja Tokmannissa. Vuoden 2011 lopulla on avattu K-Citymarket Äänekosken keskustaan. Äänekosken päivittäistavaramyymälöiden sijainti on esitetty kuvassa 8. Kuva 8. Äänekosken päivittäistavaramyymälät vuonna 2007 (Myymälätiedot Tilastokeskus. Pohjakartta Logica Suomi Oy, Maanmittauslaitos 2011).

FCG Finnish Consulting Group Oy 124 (147) Erikoiskaupan palveluverkko Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan Äänekoskella toimi vuonna 2007 yhteensä 69 erikoiskaupan myymälää. Erikoiskaupan palvelut ovat keskittyneet Äänekosken ja Suolahden keskusta-alueille. Äänekosken erikoiskaupan myymälöiden sijainti on esitetty kuvissa 9 ja 10. Kuva 9. Äänekosken tilaa vaativan erikoiskaupan myymälät vuonna 2007 (Myymälätiedot Tilastokeskus. Pohjakartta Logica Suomi Oy, Maanmittauslaitos 2011).

FCG Finnish Consulting Group Oy 125 (147) Kuva 10. Äänekosken muut erikoiskaupan myymälät vuonna 2007 (Myymälätiedot Tilastokeskus. Pohjakartta Logica Suomi Oy, Maanmittauslaitos 2011). Kaupan nykyiset alueet ja varaukset Keski-Suomen kaupallisen selvityksen tiedot perustuvat Tilastokeskuksen toimipaikkarekisteriin vuodelta 2007. Vuoden 2007 jälkeen Äänekoskelle on rakennettu runsaasti uutta liiketilaa, mm. keskustaan S-market (n. 5 000 k-m 2 ) ja Alemakasiini (n. 8 000 k-m 2 ) sekä Hirvaskankaalle kauppakeskus Spektri (n. 4 000 k-m 2 ) ja ABC-liikenneasema (n. 4 000 k-m 2 ). Lisäksi keskustaan on valmistunut vuoden 2011 lopulla K-Citymarket (n. 7 000 k-m 2 ). Äänekosken kaupan palvelut ovat keskittyneet Äänekosken ja Suolahden taajamiin ja molemmilla alueilla on kaavavarauksia myös uusille kaupan palveluille. Kuvassa 11 on esitetty Äänekosken keskustaajaman nykyiset yli 3 000 k-m 2 :n liikerakennukset, jotka ovat maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Liikerakennusten koko vaihtelee 3 000 k-m 2 :stä 8 000 k-m 2 :iin. Keskusta-alueen suurten liikerakennusten kerrosala (pl. Alemakasiini) on yhteensä noin 32 000 k-m 2.

FCG Finnish Consulting Group Oy 126 (147) ent. K-SUPERMARKET Kuva 11. Äänekosken keskusta-alueen nykyiset yli 2 000 k-m 2 :n liikerakennukset (Äänekosken kaupunki 2011).

FCG Finnish Consulting Group Oy 127 (147) Äänekosken keskustaajaman alueella on useita kauppapaikkoja, joille voimassa ja laadittavana olevien kaavojen mukaan on mahdollista toteuttaa yli 2000 k-m 2 :iä liikerakentamista. Alueiden sijainti on esitetty kuvassa 12. Kuva 12. Äänekosken keskusta-alueen kaavoissa olevat varaukset, joille voidaan toteuttaa yli 2 000 k-m 2 :ä liikerakentamista.

FCG Finnish Consulting Group Oy 128 (147) 9.2.3 Kaupan kilpailutilanne Myynti ja ostovoiman siirtymät Vähittäiskaupan myyntiä ja ostovoiman siirtymää koskevat tiedot perustuvat Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko -selvitykseen. Selvityksen mukaan vähittäiskaupan myynti oli Äänekoskella noin 114 milj. euroa, josta päivittäistavarakaupan myyntiä oli noin 62 milj. euroa ja erikoiskaupan myyntiä noin 52 milj. euroa. Kuvassa 13 on esitetty vähittäiskaupan ostovoiman siirtymä kunnittain vuonna 2007 Äänekosken seudulla. Ostovoiman siirtymä oli Äänekoskella +2 % ja Konnevedellä -1 % eli käytännössä vähittäiskaupan kysyntä ja tarjonta ovat lähellä tasapainoa koko Äänekosken seudulla. Toimialaryhmittäin ostovoiman siirtymä vaihtelee niin, että päivittäistavarakaupassa ostovoiman siirtymä on positiivinen ja erikoiskaupassa negatiivinen. Vähittäiskaupan ostovoiman siirtymä Äänekosken seudulla 2007 (%:ia ostovoimasta) -100 % -80 % -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Äänekoski 2 % Konnevesi -1 % Äänekosken seutu 2 % Keski-Suomi 12 % Kuva 13. Vähittäiskaupan ostovoiman siirtymä Äänekosken seudulla 2007. Vuoden 2007 jälkeen toteutuneiden kaupan hankkeiden myötä vähittäiskaupan tarjonta on lisääntynyt Äänekoskella merkittävästi, joten todennäköisesti myös vähittäiskaupan ostovoiman siirtymä Äänekoskelle on lisääntynyt. Kaupan hankkeet Äänekoskella Merkittävin kaupan hanke Äänekoskella on keskustan K-Citymarket (n. 7000 k-m 2 ), joka valmistui loppuvuonna 2011. 9.3 Liikennejärjestelmä Keski-Suomen maakuntasuunnitelmassa todetaan, että autoliikenne säilyy vielä lähivuosikymmeninä tärkeimpänä liikennemuotona Keski-Suomessa. Raideliikenteen merkitys pitkillä matkoilla lisääntyy, mutta lähijunaliikenteeseen ei Keski-Suomessa ole vielä taloudellisia edellytyksiä. Keski- Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma on tarkoitus päivittää vuosien 2011-2012 aikana. Siinä on tarpeen arvioida liikennejärjestelmää myös asiointiliikenteen näkökulmasta.

FCG Finnish Consulting Group Oy 129 (147) Joukkoliikenteen asema maakunnassa on heikentymässä. Joukkoliikenteen olosuhteiden turvaamiseksi Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi vilkasliikenteisimpien päätie- ja maantiejaksojen kehittäminen joukkoliikenteen laatukäytävänä. Kaupunkimaista paikallisliikennettä ajetaan Jyväskylän, Jämsän ja Äänekosken seuduilla. (Keski-Suomen liitto 2007). Äänekosken keskustan ja Suolahden välillä on varsin hyvät joukkoliikenneyhteydet, mutta esimerkiksi Konneveden ja Sumiaisten suunnalta joukkoliikenneyhteydet Äänekosken keskustaan ovat heikot. Kuvassa 14 on esitetty Äänekosken ja Suolahden paikallisliikenteen pysäkkien sijainti. Kuva 14. Joukkoliikenteen pysäkit (Äänekosken kaupunki). Äänekosken läpi kulkeva valtatie 4 on osa kansainvälistä Eurooppa-teiden verkkoa ja se kuuluu myös yleiseurooppalaiseen TEN-verkkoon. Valtatielle 4 Äänekosken kohdalla on asetettu tavoitetila Valtatie 4 Jyväskylä-Ouluyhteysvälin kehittämisselvityksessä (2002). Keski-Suomen maakuntakaavassa valtatie 4 on esitetty Vehniän ja Äänekosken välillä ohjeellisena moottoritienä. (Keski-Suomen ELY-keskus 2011) Valtatien 4 parantaminen Äänekosken kohdalla ei sisälly tällä hetkellä lähivuosien rakentamisen toimenpideohjelmiin. Valtatien 4 Äänekosken kohdan jatkosuunnittelussa varaudutaan YVA-lain mukaiseen ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn siten, että vuonna 2011 on laadittu ympäristövaikutusten arviointiohjelma ja sen jälkeen tehdään ympäristövaikutusten arviointiselostus ja mahdollinen yleissuunnitelma. YVA-menettelyn avulla valtatielle 4 Äänekosken kohdalla etsitään mahdollisimman hyvää kokonaisratkaisua mm. tien linjauksen osalta. (Keski-Suomen ELY-keskus 2011)

FCG Finnish Consulting Group Oy 130 (147) Kuvassa 15 on esitetty vuoden 2008 keskimääräinen ajoneuvoliikenne Äänekoskella (Tiehallinto). Valtatien 4 keskimääräinen liikennemäärä Hirvaskankaan ja valtatien 13 liittymän välillä oli 10 700 ajoneuvoa vuorokaudessa vuonna 2008. Myös valtatien 13 liittymästä Äänekosken keskustaajaman suuntaan keskimääräinen liikennemäärä on yli 10 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Valtatien 13 keskimääräinen liikennemäärä oli 8 700 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kuva 15. Vuoden keskimääräinen ajoneuvoliikenne, ajon./vrk (Tiehallinto).

FCG Finnish Consulting Group Oy 131 (147) 9.4 Kotakennään alueen arviointi 9.4.1 Alueen sijainti ja kuvaus Kotakennään alue sijaitsee Äänekosken keskustaajaman alueella noin 1,5 km kaupallisesta ydinkeskustasta länteen Kotakennääntien ja valtatien 4 liittymän lähialueella. Tarkasteltavan alueen ja ydinkeskustan välisellä alueella sijaitsee tällä hetkellä joitakin kaupan yksiköitä, mm. K-Rauta, Lidl ja S-market. Näistä S-market on vähittäiskaupan suuryksikkö. Äänekosken kaupungin tavoitteena on osoittaa Kotakennään alue Keski- Suomen 4.vaihemaakuntakaavassa alueeksi, jolle voi sijoittaa seudullisesti merkittäviä tilaa vaativan erikoiskaupan yksiköitä. Arvioitava kaupan alue Kuva 16. Kotakennään alueen sijainti.

FCG Finnish Consulting Group Oy 132 (147) 9.4.2 Sijainti yhdyskuntarakenteessa Äänekosken keskustaajaman yhdyskuntarakenteen kehittymiseen on vaikuttanut voimakkaasti suurteollisuuden alue- ym. tarpeet, keskustaa ympäröivät vesistöt sekä valtatie 4, joka ohittaa keskustan sen länsipuolelta. Nykyinen rakennettu alue sijoittuu valtatien 4 itäpuolelle. Kotakennään alue sijaitsee keskustaajaman länsiosassa valtatien 4 varressa. Kotakennään alueen sijaintia suhteessa asumisen ja työpaikkojen sijaintiin on tarkasteltu etäisyysvyöhykkeiden avulla. Alle kilometrin etäisyydellä Kotakennään alueesta asui noin 4 200 asukasta ja alle kolmen kilometrin etäisyydellä noin 9 400 asukasta vuonna 2009. Työpaikkamäärä oli alle kilometrin etäisyydellä noin 1 400 työpaikkaa ja alle kolmen kilometrin etäisyydellä noin 3 500 työpaikkaa vuonna 2007. Kotakennään alueen lähialueella (alle 3 kilometriä) oli noin 46 % Äänekosken kaupungin väestöstä 2009 ja noin 42 % Äänekosken työpaikoista 2007. Kuva 17. Väestön ja työpaikkojen määrä 1, 3 ja 10 kilometrin etäisyydellä Kotakennääntien kaupan alueesta.

FCG Finnish Consulting Group Oy 133 (147) Kotakennään alue on osa Äänekosken olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja osa Äänekosken keskustaa. Tilaa vaativan erikoiskaupan toimintojen sijoittaminen alueelle tukee nykyistä yhdyskuntarakennetta. Voimassa olevassa maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Äänekosken keskustan osayleiskaavaluonnoksessa alue on osoitettu palvelujen ja hallinnon alueeksi (P). Aluetta ympäröivät pohjoisessa pientalovaltainen asuntoalue (AP), idässä kerrostalovaltainen asuntoalue (AK), etelässä lähivirkistysalue (VL) ja lännessä Kotakennäänsalmi. Mikäli valtatien 4 linjaus siirtyy Äänekosken kohdalla länteen, Kotakennään aluetta on tarvittaessa mahdollista laajentaa. Tällöin nykyisen valtatien varteen muodostuisi tilaa vaativan erikoiskaupan vyöhyke, joka ulottuisi Kotakennääntien ja nykyisen valtatien 4 risteyksestä Äänekoskentien ja nykyisen valtatien 4 risteykseen, jossa sijaitsee tällä hetkellä Ale-Makasiini. Uusia asuntoalueita on suunnitteilla keskustan pohjoispuolelle (Mämmensalmi IV ja Aittolahti), keskustan lounaispuolelle (Tärttämäki) sekä keskustan itäpuolelle (Ääneniemi-Kovala-Rotkola ja Paloasemanmäki). Näin ollen asumisen määrä alle kolmen kilometrin etäisyydellä Kotakennään alueesta lisääntyy alueiden toteutuessa. 9.4.3 Vaikutukset kauppaan ja palvelurakenteeseen Kaupan toiminta- ja kehitysedellytykset Kaupan toimintaedellytysten kannalta on oleellista, että kaavoituksella mahdollistetaan riittävä ja joustava liikerakentaminen sekä laajennusmahdollisuudet pitkällä tähtäimellä. Tästä johtuen Kotakennään alueen kaupan kokonaismitoituksen on oltava riittävän suuri. Toisaalta kokonaismitoituksessa on otettava huomioon ennen kaikkea kysynnän kasvu ja liiketilan tarve tulevaisuudessa, mutta myös Äänekosken nykyinen kaupan palvelutarjonta ja pinta-ala. Kotakennään alueen ja mahdollisen tilaa vaativan erikoiskaupan vyöhykkeen varaaminen liikerakentamiseen, luo edellytykset riittävän tonttitarjonnan ja sitä kautta toimivan kilpailun turvaamiselle. Ostovoiman kasvua ja sen pohjalta arvioitua liiketilan laskennallista lisätarvetta tarkastelemalla voidaan hahmottaa, kuinka suuri on se markkinoiden kasvu, jonka jakajaksi mahdollinen uusi liikerakentaminen tulee ja kuinka suurelle alueelle uusi liikerakentaminen tulisi vaikuttamaan. Äänekosken seudun ostovoiman edellyttämä laskennallinen liiketilatarve vuonna 2030 on tilaa vaativassa erikoiskaupassa suuruusluokaltaan 37 000 k-m 2 (ml. autokauppa ja huoltamot). Ostovoiman kasvun pohjalta arvioitu tilaa vaativan erikoiskaupan laskennallinen liiketilan lisätarve vuosina 2008-2030 on suuruusluokaltaan 12 000 13 000 k-m 2 (ml. autokauppa ja huoltamot). Kotakennään alueelle on mahdollista sijoittaa jossain määrin uutta liiketilaa jo nykyisten kaavojen puitteissakin. Mikäli alueen mitoitus määritellään vaikutusalueen kysynnän mukaan, ei alueen toteutuksella ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia nykyisten myymälöiden toimintaedellytyksiin. Alueen liikenteellinen sijainti mahdollistaa myös ohikulkuliikenteen ostovoiman hyödyntämisen.

FCG Finnish Consulting Group Oy 134 (147) Kaupan palvelutarjonnan kehitys Äänekosken päivittäistavarakaupan tarjonta on varsin hyvä suhteessa väestöpohjaan. Asukaslukuun suhteutettuna asukasmäärä yhtä päivittäistavarakaupan myymälää kohti oli 1 074 asukasta, joka on vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Näin ollen väestöpohjaan suhteutettuna päivittäistavarakaupan palveluverkko on keskimääräistä kattavampi. Päivittäistavarakaupan palvelut ovat keskittyneet Äänekosken keskustan alueelle sekä Suolahden, Sumiaisten ja Konginkankaan taajamien alueelle, joista ne ovat hyvin saavutettavissa. Asukasmäärä yhtä erikoiskaupan myymälää kohti oli vuonna 2007 Äänekoskella 296 asukasta, joka on enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Näin ollen erikoiskaupan palveluverkon kattavuus on heikompi kuin koko maassa keskimäärin. Kotakennään alueelle on tarkoitus toteuttaa tilaa vaativan erikoiskaupan yksiköitä, joilla tarkoitetaan pääasiassa moottoriajoneuvo-, huonekalu-, rauta- ja rakennustarvike, maatalous-, puutarha- ja kodintekniikkakauppaa. Äänekosken kaupallisen vetovoiman ja palvelutarjonnan näkökulmasta on tärkeää, että Äänekoskella on monipuolinen vähittäiskaupan tarjonta myös tilaa vaativassa erikoiskaupassa, jolloin seudun asukkaiden ei tarvitse hakea palveluita Jyväskylästä. Kotakennään alueen toteutuminen tilaa vaativan erikoiskaupan alueena parantaa Äänekosken tilaa vaativan erikoiskaupan palvelutarjontaa. Palvelutarjonnan lisääntyminen ja monipuolistuminen vahvistaa Äänekosken kaupallista vetovoimaa ja vähentää ostovoiman siirtymää Jyväskylään. Kotakennään alueen rooli kaupan palveluverkossa Kotakennään alueen toteutuksen myötä Kotakennääntien varren tilaa vaativan erikoiskaupan tarjonta monipuolistuu ja alueesta muodostuu merkittävä kaupan keskittymä Äänekoskelle. Alueesta muodostuu sisääntuloportti etelän suunnasta Äänekosken keskustaan tultaessa. Alue on liikenteellisesti erinomainen paikka ja tarjoaa uusille yrityksille vetovoimaisen ja näkyvän sijaintipaikan. Todennäköistä on, että alue houkuttelee myös nykyisiä keskusta-alueella sijaitsevia ja sinne huonosti soveltuvia tilaa vaativan kaupan yksiköitä. Kotakennään alueen toteutuminen laajentaa kaupallista vyöhykettä ydinkeskustasta länteen valtatien suuntaan. Äänekosken ydinkeskustan kaupan toimintaedellytykset Mikäli Kotakennään alue toteutuu tilaa vaativan erikoiskaupan alueena eikä alueelle sallita päivittäistavarakaupan ja ns. keskustahakuisen erikoiskaupan sijoittumista, ei alueen toteutuksella ole merkittävää haitallista vaikutusta Äänekosken ydinkeskustan kaupan toimintaedellytyksiin ja kehitysmahdollisuuksiin. Kotakennään alue tarjoaa sijaintipaikan keskustan välittömästä läheisyydestä tilaa vaativan erikoiskaupan yksiköille, jotka eivät toiminnan laatu ja tilantarve huomioon ottaen voi sijoittua keskustaalueelle. Kotakennään alueen mitoitus tulee suhteuttaa Äänekosken ostovoimaan ja nykyiseen kaupan pinta-alaan. 9.4.4 Vaikutukset liikenteeseen ja liikkumiseen Kotakennään alue sijaitsee Äänekosken keskustassa olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisällä Kotakennääntien ja nykyisen valtatien 4 risteyksen tuntumassa. Etäisyys Äänekosken ydinkeskustaan on noin 1-1,5 km.

FCG Finnish Consulting Group Oy 135 (147) Suomessa tehtyjen liikennetutkimusten (Kalenoja ym. 2008) mukaan alle 20 000 asukkaan seuduilla tilaa vaativan kaupan asiointi tapahtuu pääosin (93%) henkilöautolla. Liikennetuotoksen kannalta on kuitenkin huomionarvioista, että tilaa vaativan toimialan yksiköissä asioidaan harvemmin kuin esimerkiksi päivittäistavaramyymälöissä. Kotakennään alue on henkilöautolla hyvin saavutettavissa sekä pohjoisen että etelän suunnasta kuten myös Äänekosken keskustan ja Suolahden suunnasta. Äänekosken keskustan alueella on kattava kevyen liikenteen verkosto, joten Kotakennään alue on hyvin saavutettavissa myös kevyellä liikenteellä. Alle kolmen kilometrin etäisyydellä alueesta asuu huomattava määrä asukkaita (noin 9 400 asukasta), joilla on halutessaan mahdollisuus asioida alueella henkilöauton sijasta kevyellä liikenteellä. Äänekosken joukkoliikenteen palvelut muodostuvat paikallisliikenteestä sekä pitkänmatkan vakiovuoroliikenteestä. Paikallisliikenteen palvelut ovat Äänekosken keskustan ja Suolahden välillä on varsin hyvät, joten Kotakennään alueella asiointi on Äänekosken keskusta ja Suolahden suunnalta mahdollista myös joukkoliikenteellä. Muualta kaupungin alueelta joukkoliikenneyhteydet Äänekosken keskustaan ovat varsin heikot, joten joukkoliikenne ei liene varteenotettava vaihtoehto asiointiliikenteessä. Kokonaisuutena voidaan arvioida, että Kotakennään alue on henkilöautolla ja kevyellä liikenteellä erinomaisesti saavutettavissa ja myös joukkoliikenteellä kohtuullisesti saavutettavissa. Äänekosken alue- ja yhdyskuntarakenne huomioon ottaen asiointimatkat Kotakennään alueelle ovat valtaosalle Äänekosken asukkaista kohtuullisia. Palvelutarjonnan lisääntyminen Äänekoskella vähentää asiointitarvetta Jyväskylään, jolloin asiointiliikenteen määrä ja sitä kautta myös liikenteen aiheuttamat päästöt vähenevät. 9.4.5 Johtopäätökset Kotakennään alue on luonteva tilaa vaativan erikoistavaran kaupan sijaintialue Äänekoskella. Alue on osa nykyistä yhdyskuntarakennetta ja liikenteellisesti hyvin saavutettavissa. Kotakennään alueen kehittämisellä ei ole myöskään haitallisia vaikutuksia Äänekosken keskustan kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen, mikäli kaupan toiminnat ohjataan tilaa vaativaan kauppaan eikä päivittäistavarakaupan ja ns. keskustahakuisen erikoiskaupan laajamittaista sijoittumista alueelle sallita. Alueen kokonaismitoituksen tulee olla tasapainossa tilaa vaativan vähittäiskaupan ostovoiman kehittymiseen Äänekosken seudulla. Kotakennään alue soveltuu seudullisesti merkittävien tilaa vaativan kaupan yksiköiden sijaintipaikaksi. Alueen enimmäismitoituksessa on otettava huomioon kysynnän edellyttämä liiketilatarve ja sen alueellinen jakautuminen sekä muualla esim. Äänekosken keskustassa toimivan tilaa vaativan kaupan mahdollinen siirtyminen Kotakennään alueelle. Näin ollen alueen enimmäismitoituksen ylärajaksi voidaan suositella enintään 30 000 k-m 2, mikä on suuruusluokaltaan kolme neljäsosaa Äänekosken tilaa vaativan erikoiskaupan laskennallisesta liiketilatarpeesta vuonna 2030. Enimmäismitoitus sisältää olemassa olevan ja uuden vähittäiskaupan ja autokaupan pinta-alan.

FCG Finnish Consulting Group Oy 136 (147) Kotakennään alueen kehittyminen merkitykseltään seudullisen erikoistavaran kaupan sijaintialueena edellyttää käytännössä valtatien 4 linjauksen siirtymistä nykyiseltä paikaltaan länteen. Tällöin valtatien varteen muodostuisi tilaa vaativan erikoistavaran kaupan vyöhyke, joka ulottuisi Kotakennääntieltä Alemakasiinin alueelle. Alemakasiinin alueelle on mahdollista nykyisten kaavojen puitteissa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä. Edellä esitettyä mitoitussuositusta tulee tarkastella Kotakennään alueen ja Alemakasiinin alueen yhteisenä tilaa vaativan erikoistavaran kaupan enimmäismitoituksena. Alueiden enimmäismitoitus olisi tällöin suuruusluokaltaan yhteensä 40 000 k-m 2, josta 30 000 k-m 2 olisi tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa ja 10 000 k-m 2 muuta erikoiskauppaa. Enimmäismitoitus sisältää alueiden nykyisen tilaa vaativan erikoiskaupan kerrosalan (noin 7000 k-m 2 ) ja muun erikoiskaupan kerrosalan (Alemakasiini noin 8 000 k- m 2 ) sekä uuden kerrosalan (noin 25 000 k-m 2 ). Esitetty enimmäismitoitus turvaa tilaa vaativan erikoistavaran kaupan toiminta- ja kehitysedellytykset myös muualla Äänekosken alueella (Suolahden keskusta-alue, Hirvaskangas). 9.5 Hirvaskankaan alueen arviointi 9.5.1 Alueen sijainti ja kuvaus Hirvaskankaan alue on valtakunnallisesti tunnettu liikenteen palvelukeskittymä, joka hyvän sijaintinsa vuoksi on herättänyt ja herättää kiinnostusta sekä elinkeinotoiminnan että asumisen sijoittumisalueena. Hirvaskankaan alue sijaitsee valtatien 4, kantatien 69 ja Uuraistentien risteysten lähialueella. Äänekosken keskustaan on matkaa noin 13 kilometriä ja Jyväskylään noin 30 kilometriä. Alueella sijaitsee nykyisin ABC-liikenneasema ja kauppakeskus Spektri. Liikenneaseman palveluja ovat mm. kahvila- ja ravintolapalvelut, pizzeria, hampurilaisravintola, elintarvikekauppa sekä apteekki ja alko. Kauppakeskus Spektrissä on mm. vapaa-ajan, kodin sisustuksen tuotteita, vaatteita, kenkiä, kirjoja ja lahjatavaroita myyviä liikkeitä, kahvila- ja ravintolapalveluja sekä muita erikoispalveluita.

FCG Finnish Consulting Group Oy 137 (147) Äänekosken kaupunki Kuva 18. Hirvaskankaan sijainti ja nykyiset palvelut. Äänekosken kaupunki on laatinut Hirvaskankaan alueelle vuonna 2006 kehittämissuunnitelman, jonka mukaan aluetta pyritään kehittämään merkittäväksi ohikulkevaa liikennettä palvelevaksi keskukseksi. Hirvaskankaan aluetta kehitetään yhdessä Koiviston alueen kanssa. Alue kehittyy pitkälti Hirvaskankaan liikennepalvelujen turvin, mutta alueelle on tarkoitus saada runsaasti muitakin yksityisen sektorin kaupallisia palveluja. Hirvaskankaan lähituntumaan rakentuu uutta asutusta hyvien liikenneyhteyksien ja työpaikkojen ansiosta. Hirvaskangas ja läheinen Koiviston kylä tulevat tarjoamaan erityyppisiä asumisen alueita ja julkisista palveluista ainakin koulun, päivähoidon ja esiopetuksen palveluja. (Äänekosken kaupunki, Rakenneyleiskaava 2016, palvelurakenneanalyysi, raportti 29.5.2007). 9.5.2 Sijainti yhdyskuntarakenteessa Liikenteellinen sijainti vilkasliikenteisen valtatien 4 varrella on vaikuttanut siihen, että Hirvaskankaasta on muodostunut valtakunnallisesti merkittävä liikennepalvelujen keskittymä. Alueen kaupalliset palvelut toimivat pääosin ohikulkuliikenteen ostovoimaan tukeutuen. Hirvaskankaan alue sijaitsee kaukana asutuksen ja työpaikkojen nykyisistä painopisteistä. Alle kolmen kilometrin etäisyydellä Hirvaskankaan alueesta asui vuonna 2009 noin 800 asukasta ja oli vuonna 2007 noin 200 työpaikkaa. Hirvaskangasta lähimmät kyläalueet, Honkola, Koivistonkylä ja Hirvaskylä sijaitsevat noin kolmen kilometrin etäisyydellä. Äänekosken keskustaan on matkaa noin 13 kilometriä, Suolahden keskustaan noin 15 kilometriä ja Jyväskylään noin 30 kilometriä.

FCG Finnish Consulting Group Oy 138 (147) Kuva 19. Väestön ja työpaikkojen määrä 1, 3 ja 10 kilometrin etäisyydellä Hirvaskankaan kaupan alueesta. Hirvaskankaan kehittämissuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi, että Hirvaskankaan-Koivistonkylän alueella olisi noin 2 100 asukasta ja noin 750 työpaikkaa vuonna 2020. Hirvaskankaan-Koiviston osayleiskaavan mukaan asuminen sijoittuu pääosin Koivistonkylän alueelle ja työpaikka-alueet valtatien 4 varteen (Äänekosken kaupunki 2006). Hirvaskankaan alue on voimassa olevassa maakuntakaavassa osoitettu työpaikka-alueeksi (TP). Myös Äänekosken rakenneyleiskaavassa Hirvaskankaan alue on osoitettu työpaikka-alueeksi. Lisäksi Hirvaskangas on rakenneyleiskaavassa merkitty kehitettäviksi liikennepalvelujen alueeksi. Alueen palvelut ovat pääosin matkailupalveluja, mutta alueelle tavoitellaan myös erikoisliikkeitä, pienimuotoista päivittäistavarakauppaa ja muita yrityksiä. Hirvaskankaan-Koiviston osayleiskaavassa alue on osoitettu työpaikka-alueeksi (TP).

FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto 139 (147) 1.6.2012 Kuva 20. Ote Hirvaskankaan asemakaavasta (Äänekosken kaupunki 2009).

FCG Finnish Consulting Group Oy 140 (147) Hirvaskankaan koillisessa sektorissa on vireillä asemakaavan muutos ja laajennus. Kaavamuutoksella varaudutaan uusien liiketilojen rakentamiseen (liikennepalvelumyymälä, keskustaan soveltumaton tilaa vaativa kauppa ym.) ja uusiin liikennejärjestelyihin. Kaava on ollut nähtävillä luonnoksena toukokuussa 2011 ja se on tarkoitus saada hyväksymisvaiheeseen kesällä 2012. Kuva 21. Hirvaskankaan koillissektorin asemakaava ja asemakaavamuutos, kaavaluonnos (Äänekosken kaupunki 2011).

FCG Finnish Consulting Group Oy 141 (147) Uuraisten kunta on laatinut asemakaavan Hirvaskankaan alueelle, valtatien 4 länsipuolelle. Alueelle on osoitettu asuntoalueita ja kunnan tavoitteena on kehittää aluetta myös kaupallisten palvelujen alueena. Asemakaavan mukaiset liikerakennusten korttelialueet sijaitsevat Hirvaskankaan nykyisen kaupan alueen ja valtatien 4, Suonenjoentien ja Uuraistentien risteysalueen pohjoispuolella. Kuva 22. Ote Hirvaskankaan asemakaavaehdotuksen (Uurainen) ja Hirvaskankaan - Koiviston osayleiskaavan (Äänekoski) yhdistelmästä.