KUNTOTUTKIMUSRAPORTTI LOHJAN KAUPUNKI OJAMON KOULU

KUNTOTUTKIMUSRAPORTTI LOHJAN KAUPUNKI OJAMON KOULU FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Päivämäärä Projektinumero P30197

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 1 (119) Yhteenveto Tutkimuksen kohteena oli osittain kellarillinen kaksikerroksinen koulurakennus, joka on rakennettu 1970-luvun lopulla. Rakennuksessa on betonisandwich-julkisivut ja vesikaton pinnoitteena bitumikermi. Tutkimus toteutettiin heinäkuun aikana :n toimesta. Tutkimus tehtiin aistinvaraisesti ja lukuisin eri tutkimusmenetelmin. Tutkimuksessa analysoitiin lisäksi vanhoja rakenne- ja arkkitehtipiirustuksia riskirakenteiden löytämiseksi. Tärkeimmät tutkimustulokset ja havainnot ovat lueteltuina alla rakennekohtaisesti. Alapohjarakenteena oli pääasiassa maanvarainen betonilaatta, jonka alla oli kosteuseriste, EPS-lämmöneriste sekä hiekkatäyttö. Liikuntasalin lattialaatan päälle oli rakennettu mineraalivillalla eristetty puurunko, jonka päällä oli parketti ja muovimatto. Väestönsuojien lattialaatan alta puuttuivat eristeet kokonaan. Vaikka varsinainen kapillaarikerros (sora) rakenteesta puuttui, niin 100 mm paksun EPS-eristeen voidaan olettaa estävän kosteuden kapillaarinen nousu rakenteeseen. Kosteutta oli kuitenkin päässyt todennäköisesti sisältä päin rikkinäisen lattiapinnoitteen läpi. Kosteusvaurion syy voi olla esim. runsas siivousvesien käyttö. Näissä kohdissa myös EPS-eriste oli märkää. Myös hiekkakerroksesta eristeiden läpi diffuusiolla siirtyvä kosteus on saattanut aiheuttaa laatan kostumista. Pintalaatta oli pinnoitettu usein tiiviillä vesihöyryä huonosti läpäisevällä materiaalilla, jolloin rakenne ei pääse kuivumaan. Liikuntasalin puurakenne oli rakennettu suoraan betonilaatan päälle, jolloin puu sekä villa vaurioituvat herkästi mikäli betonilaatta pääsee kostumaan. Tiivis muovimattopinnoite ja huonosti järjestetty tuuletus pahentavat mahdollista ongelmaa. Villasta otetussa näytteessä ei kuitenkaan ollut viitteitä mikrobivauriosta. Koska väestönsuojan lattialaatan alla ei ollut eristeitä, on laatan kosteus jatkuvasti koholla ja lämpötila alhainen, jolloin kosteus tiivistyy lattiapinnoitteeseen. Väestönsuojan viereisellä käytävällä 0.045 oli tiivistämättömiä lattialuukkuja, joista tuli maakellarimainen haju käytävälle, levisi siitä myös viereisiin tiloihin ja saattaa aiheuttaa sisäilmaongelmia. Maanvastaisten seinien sisäpinnat oli toteutettu pääasiassa kuorimuurauksella, jossa maata vasten valetun betoniseinän sisäpuolelle oli muurattu tiilimuuraus ja seinän ja muurauksen väliin oli laitettu lämmöneristevillaa. Osissa tiloissa kuorimuuraus puuttui ja teknisen työn tiloissa villaeriste oli korvattu XPSlämmöneristeellä. Kuorimuuraus on riskirakenne. Maata vasten olevan betonikuoren sisäpinta on kylmä ja pinnalla voi olla vesihöyryn kastepiste, joten kuorta vasten asennettu eristevilla voi vaurioitua. Betonikuori voi myös kastua ulkopuolelta tunkeutuvasta tai anturaa pitkin kapillaarisesti nousevasta kosteudesta. Villatila ei pääse tuulettumaan eikä villa kuivumaan, joten mikrobivaurioituminen on todennäköistä. Sisäpuolen tiilimuuraus ei ole tiivis, jolloin eristetilan epäpuhdas ilma pääsee sisäilmaan ja saattaa aiheuttaa sisäilmaongelmia. Alueilla joissa kuorimuurausta ei ollut, kostea beto-

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 2 (119) nikuori on jatkuvasti kosketuksissa sisäilmaan ja saattaa aiheuttaa sisäilmaongelmia. Kerhotiloissa koetut sisäilmaongelmat johtuivat todennäköisesti kuorimuurauksen takana olevasta vaurioituneesta villasta. Tuulikaapista 0.080 otetussa näytteessä oli vahva viite mikrobivauriosta ja myös varastosta 0.091 otetussa näytteessä oli heikko viite mikrobivauriosta. Kuorimuurauksen läpi menee useita tiivistämättömiä läpivientejä maanvastaisen betoniseinän takana olevaan täyttöön. Rakennuksen suuresta alipaineesta johtuen läpivienneistä sekä kuorimuurauksen takaa virtaa epäpuhdasta ilmaa hallitsemattomasti sisätiloihin ja tämä saattaa aiheuttaa sisäilmaongelmia. Porrashuoneessa (A- ja B-rappu) oli hiekkatäyttö ja hiekasta otettu näyte oli lievästi mikrobivaurioitunut. Ulkoseinät olivat pääasiassa elementtirakenteisia, ulko- ja sisäkuori olivat betonia ja kuorien välissä oli villaeriste. Tuulikaapeissa rakenne oli sisältä ulospäin: Vaneri, höyrynsulku, villa ja vaneri. Molemmat ulkoseinärakenteet ovat riskirakenteita. Kummassakin rakenteessa ulkokuoren kastuessa myös eristevilla saattaa kastua. Eristetila ei pääse tuulettumaan, joten villa pysyy kosteana ja todennäköisesti vaurioituu. Molemmista rakenteista otetuissa villanäytteissä oli vahva viite mikrobivauriosta. Rakenteet eivät myöskään olleet tiiviitä, jolloin eristetilan epäpuhdas ilma pääsee sisätiloihin ja saattaa aiheuttaa sisäilmaongelmia. Rakennuksessa vallitseva liian suuri alipaine korostaa ilmiötä. Myös betonielementtien saumat ja tuulikaapin ulkopuoli olivat huonossa kunnossa. Välipohja oli paikallavalettu laatta, jonka päällä oli pintavalu. Toisen väestönsuojan välipohjassa oli hiekkatäyttö. Hiekkatäytöstä ei saatu tutkimuksen aikana otettua näytettä. Välipohjan läpi meni lukuisia tiivistämättömiä läpivientejä. Esimerkiksi kerhotiloista pääsi nousemaan epäpudasta ilmaa välipohjan läpi terveydenhuollon tiloihin. Tämä saattaa aiheuttaa sisäilmaongelmia terveydenhuollon tiloissa. Ikkunat olivat hyvässä kunnossa, mutta niiden ulkopuoliset pellitykset ja saumat eivät. Ulko-ovien kunto oli huono. Väliseinät olivat betonia tai kevyitä villalla eristettyjä seiniä. Väestönsuojien välissä olevassa seinässä oli kahden betonikuoren väliin suunniteltu mineraalivilla, mutta sitä ei rakenneavauksen yhteydessä havaittu. Kosteusolosuhteet kuorien välissä ovat ankarat, joten jos siellä villa on, niin on se mitä todennäköisimmin vaurioitunut. Terveydenhuollon vastaanottotilan 1.002 ja varaston väliseinästä otettu villanäyte oli lievästi mikrobivaurioitunut. Väliseinän läpi meni tiivistämättömiä läpivientejä ja

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 3 (119) vastaanottotila oli alipaineinen varastoon nähden, jolloin epäpuhdas ilma pääsi virtaamaan vastaanottotilaan. Tämä saattaa aiheuttaa sisäilmaoireita tilassa. Väliseinien läpi meni erityisesti alaslasketuissa katoissa useita tiivistämättömiä läpivientejä, joiden kautta ilma pääsee siirtymään hallitsemattomasta huoneesta toiseen. Liikuntasaumoissa oli kahden betonikuoren välissä joko bituliittilevy tai mineraalivilla. Bituliittilevy oli lievästi mikrobivaurioitunut ja kostea. Liikuntasauman peittävä lista ei ollut tiivis, joten saumassa oleva epäpuhdas ilma pääsee leviämään sisätiloihin ja saattaa aiheuttaa sisäilmaongelmia. Toista liikuntasaumaa ei saatu avattua. Yläpohjassa oli kahden betonilaatan välissä kevytsorakerros ja katemateriaalina oli bitumi. Liikuntasalin ja ruokalan yläpuolella oli rei itetty profiloitu teräspelti, joka oli täytettynä villalla, sen yläpuolella kosteuseriste, villa, bituliitti ja bitumikermi. Kevytsora ei ollut mikrobivaurioitunutta eikä kosteaa. Profiilipeltikatosta ei irronnut teollisia mineraalikuituja sisäilmaan ja sen kunto vaikutti hyvältä. Liikuntasalin ja ruokalan yläpohjarakenne on kuitenkin riskirakenne, koska kahden tiiviin kerroksen väliin on laitettu villaa. Jos villatilaan pääsee kosteutta, ei se pääse kuivumaan pois kumpaankaan suuntaan. Vesivuotoja katossa ei kuitenkaan havaittu. Vesikatteena oli bitumikermi, joka oli silmämääräisesti hyvässä kunnossa ja nostettu oikeaoppisesti seiniä vasten. Vesi lammikoitui paikoittain katolle ja osa ränneistä oli tukossa. Vedenohjaus oli suunniteltu siten, että 2.kerroksen katolta vesi laski syöksytorvia pitkin suoraan 1.kerroksen päälle. Läpiviennit vaikuttivat silmämääräisesti tiiviiltä. Märkätilojen lattioissa oli joko muovimatto tai laatoitus. Erillistä vedeneristystä märkätiloissa ei ainakaan tutkimuksen aikana havaittu. Osa lattioista oli kosteusmittausten perusteella märkiä. Vessassa 1.069 maton alta pulppusi vettä, joka viittaa vesivahinkoon. Kaivoliitokset oli usein väärin toteutettu. Jakelukeittiön kylmiöiden seinistä otetuissa näytteissä oli kummassakin heikko viite mikrobivauriosta. Keittiön lattian pintakosteudet olivat koholla pesualtaiden alapuolelta. Keittiö ja keittiön oheistilat oli paikoitellen huonosti siivottu. Keittiössä oli joskus ilmeisesti todettu vesivahinko. Pintamateriaalit olivat paikoitellen kuluneita. Osa kattojen akustiikkalevyistä oli rikki ja osassa oli levyjen reunat pinnoittamatta, joten niistä saattaa irrota teollisia mineraalivillakuituja sisäilmaan. Useissa luokissa oli puukuituisia ripustustauluja, joiden tiedetään usein aiheuttavan sisäilmaongelmia. IV-konehuoneeseen ei tutkimuksen aikana päästy, mutta se on hiljattain uusittu, joten akuuttia tutkimustarvetta ei ole.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 4 (119) Ilmanvaihto oli säädetty väärin, koska rakennus oli selvästi liian alipaineinen ulkoilmaan nähden. Mittauksia tehtiin eripuolille rakennusta ja alipaine oli paikoittain, jopa hurjan korkea. Näin ollessa epäpuhtauksien imeytyminen eristetiloista sisäilmaan epätiiviiden elementtien läpi korostuu. Pihan teräsrakenteet vaikuttivat silmämääräisesti huonokuntoisilta. Betonirakenteissa oli usein teräksiä näkyvissä. Osa salaojakaivoista oli täynnä risuja ja oksia. Katosten sadevedet ohjautuivat paikoitellen liian lähelle rakennuksen sokkelia. Patolevy oli paikoitellen liian alhaalla tai karannut maan painumisen mukana. Paikoitellen myös patolevyjen peitelista puuttui. Asbestia sisältäviä levyjä löytyi useista tiloista ympäri rakennusta. Suurin osa levyistä oli kuitenkin ehjiä, eivätkä näin ollen aiheuta välitöntä riskiä käyttäjille. Toimenpide-ehdotukset Alapohjan paikoittaisen kostumisen syy vaatii lisäselvityksiä. Jos betonilaatan kostumisen syy on pelkästään sisäpuolelta rakenteeseen päässyt kosteus, niin pintamateriaalit tulee purkaa ja lattialaatta tulee kuivattaa. Halkeamat laatassa tulee paikata ja lattian ja seinän välinen liittymä sekä lattialuukut tulee tiivistää. Lattia tulee pinnoittaa uudestaan vesihöyryä läpäisevällä materiaalilla. Jos kosteutta pääsee rakenteeseen alhaaltapäin kapilaarisesti tai diffuusion avulla, tulee myös betonilaatan alapuoliset rakenteet uusia. Tiloissa joissa laatan alta puuttuivat eristeet kokonaan, laatta tulee purkaa tai laatan vanha pinnoite tulee poistaa ja laatta pinnoittaa esimerkiksi vesihöyryä läpäisevällä pinnoitteella. Lattian ja seinän välinen liittymä tulee tiivistää ja pinnoite nostaa lattialta seinää vasten. Tilat tulee todennäköisesti osoittaa toissijaiseen käyttöön. Liikuntasalin lattian puurakenteen kunto vaatii lisäselvityksiä. Vaikka näytteenoton perusteella rakenne on kunnossa, on se silti riskirakenne ja saattaa näin ollen aiheuttaa ongelmia jatkossa. Kuorimuuraus ja valeseinät tulee purkaa kauttaaltaan. Kaikki maanvastaiset seinät tulee eristää ulkoapäin rakennusfysikaalisesti toimiviksi ja kestäviksi. Kosteuden kapillaariseen nousuun rakenteita pitkin tulee korjaustyössä kiinnittää huomiota. Kaikki rakenteen läpi menevät liitokset tulee tiivistää. Halkoluukku tulee purkaa. Porrasarkut tulee tiivistää huolella. Ulkoseinien betonielementeistä tulee ottaa lisänäytteitä, jotta voidaan saada parempi yleiskuva koko rakenteen kunnosta. Jos eristevilla on muuallakin kuin ikkunoiden alla mikrobivaurioitunut, tulee rakenne purkaa ja rakentaa uudestaan rakennusfysikaalisesti toimivaksi ja kestäväksi.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 5 (119) Tuulikaappien ulkoseinärakenne tulee purkaa ja rakentaa uudestaan rakennusfysikaalisesti toimivaksi ja kestäväksi. Välipohjan läpiviennit tulee tiivistää huolella. Väestönsuojan yläpuolinen hiekka vaatii lisätutkimuksia. Jos hiekka on märkää ja vaurioitunutta, tulee hiekka poistaa tai rakenne vähintään tiivistää. Ikkunoiden ulkopuoliset saumat ja pellitykset tulee uusia. Tuulikaapin ikkunoiden saumat tulee uusia sekä ulko- että sisäpuolelta. Ikkunat tulee tarvittaessa vaihtaa tuulikaapin ulkoseinien korjauksien yhteydessä. Ulko-ovet, ovien saumat sekä pellitykset tulee uusia. Liikuntasaumojen välissä olevan eristeen poistaminen on teknisesti hankalaa, joten liikuntasaumat tulee vähintään tiivistää huolella. Väliseinien läpiviennit tulee tiivistää ja niihin tulee rakentaa palokatkot määräysten mukaisesti. Varaston ja vastaanottotilan välinen väliseinä tulee purkaa ja rakentaa uudestaan rakennusfysikaalisesti toimivaksi. Liikuntasalin ja katsomon yläpohjarakenteen toimintaa tulee seurata mahdollisten kattovuotojen varalta. Rakenteen kahden tiiviin pinnan välissä olevan eristetilan kunto vaatisi lisätutkimuksia. Vesikaton sadevedenpoistoon ja sen juoksutukseen katolla tulee kiinnittää enemmän huomiota. Läpivientien kunto tulee tarkastaa huolella ja tarvittaessa niiden tiiveyttä tulee parantaa. Tukossa olevat rännit tulee avata. Lattialaatoitetut märkätilat tulee korjata tapauskohtaisesti. Kosteusvaurioituneiden märkätilojen laatoitukset tulee purkaa. Lattialaatta tulee tarvittaessa kuivattaa ja kaatoja tarvittaessa parantaa. Märkätilat tulee vedeneristää ja laatoittaa uudestaan. Muovimatolliset märkätilat tulee korjata tapauskohtaisesti. Kostuneilta lattioilta tulee poistaa muovimatto ja märkä laatta tulee kuivattaa. Lattia tulee uusia tämän hetken rakennusmääräykset täyttäviksi. Väärin toteutetut kaivoliitokset tulee uusia. Wc:n 1.069 vesivuodon syy tulee selvittää ja korjata. Jakelukeittiön ja kylmiöiden alapuolisten rakenteiden kunto vaatii jatkoselvitystä. Keittiössä käytetään runsaasti vettä siivoukseen eikä lattiakaakeleiden alla välttämättä ole vedeneristystä ollenkaan, jolloin alla olevat rakenteet ja hiekkatila saattavat olla vaurioituneita. Kylmiön seinät tulisi korjata ja villat uusia. Keittiö tulisi jatkossa pitää siistimpänä. Pintamateriaalit ja pinnoitteet tulee uusia vaurioituneilta osin. Sisäilmaongelmia aiheuttavat puukuituiset ripustustaulut tulee poistaa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 6 (119) Ilmanvaihto tulee tasapainottaa siten, että rakennuksessa vallitsee noin 3-5 Pa alipaine. Joissakin tiloissa tulo- ja poistoilmamääriä tulee lisätä, jotta vältytään materiaaliemissioiden aiheuttamilta hajuhaitoilta. Piha-alueella salaojat uusitaan maanvastaisten seinien korjauksen yhteydessä. Korjauksen yhteydessä uusitaan myös sadevesiviemärit ja patolevyt tms. Sadevesi tulee katoksilta ohjata paikoitellen kauemmas sokkelista. Huonokuntoiset betoni- ja teräsrakenteet tulee kunnostaa. Kerhohuoneen 0.085 ja kerhotilan tuulikaapin 0.080 rikkinäiset asbestia sisältävät levyt tulee poistaa asbestipurkuna. Ennen korjauksien aloittamista tulee rakennukseen tehdä asbestikartoitus.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 7 (119) Sisällysluettelo Yhteenveto... 1 Toimenpide-ehdotukset... 4 1 YLEISTIEDOT... 9 1.1 Tutkimuskohde... 9 1.2 Tutkimuksen tilaaja... 9 1.3 Tutkimuksen tekijät... 9 1.4 Tutkimuksen ajankohta... 9 2 TUTKIMUKSEN LÄHTÖTIEDOT... 10 2.1 Lähtötiedot... 10 2.2 Tiedossa olevat sisäilmaongelmat... 10 2.3 Tehdyt korjaukset... 10 2.4 Tutkimuksen tarkoitus... 10 2.5 Tutkimuksen rajaus... 10 2.6 Tutkimusmenetelmät ja laitteisto... 11 3 TUTKIMUKSET... 12 3.1 Paikannuskuvat... 12 3.2 Kosteusmittaukset... 13 3.2.1 Pintakosteusmittaus... 13 3.2.2 Viiltomittaus... 18 3.2.3 Porareikämittaus... 20 3.2.4 Suhteellisen kosteuden mittaus... 22 3.3 Tiiveysmittaukset... 23 3.4 Paine-eromittaukset... 31 3.5 Mikrobitutkimukset... 34 3.5.1 Materiaalinäytteenotto... 34 3.6 VOC-yhdisteet... 39 3.6.1 VOC-sisäilmanäytteet... 39 3.7 Kuidut... 41 3.8 Asbesti... 42 4 HAVAINNOT JA RAKENTEET... 43 4.1 Alapohja... 43 4.1.1 Rakenteet... 43 4.1.2 Havainnot ja tutkimustulokset... 45 4.2 Maanvastaiset seinät... 55 4.2.1 Rakenteet... 55 4.2.2 Havainnot ja tutkimustulokset... 59

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 8 (119) 4.3 Porrashuoneet... 68 4.3.1 Rakenteet... 68 4.3.1.1 Havainnot ja tutkimustulokset... 69 4.4 Ulkoseinät... 70 4.4.1 Rakenteet... 70 4.4.2 Havainnot ja tutkimustulokset... 71 4.5 Välipohja... 75 4.5.1 Rakenteet... 75 4.5.2 Havainnot ja tutkimustulokset... 77 4.6 Ikkunat ja ovet... 81 4.6.1 Havainnot ja tutkimustulokset... 81 4.7 Väliseinät ja liikuntasaumat... 86 4.7.1 Rakenteet... 86 4.7.2 Havainnot ja tutkimustulokset... 89 4.8 Yläpohja... 92 4.8.1 Rakenteet... 92 4.8.2 Havainnot ja tutkimustulokset... 94 4.9 Vesikatto... 95 4.9.1 Havainnot ja tutkimustulokset... 95 4.10 Märkätilat ja keittiö... 98 4.10.1 Rakenteet... 98 4.10.2 Havainnot ja tutkimustulokset... 98 4.11 Pintamateriaalit... 104 4.11.1 Havainnot ja tutkimustulokset... 104 4.12 Ilmanvaihto ja IV-konehuone... 109 4.12.1 Rakenteet... 109 4.12.2 Havainnot ja tutkimustulokset... 111 4.13 Piha-alueet... 112 4.13.1 Havainnot ja tutkimustulokset... 112 5 PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUKSET... 119 Liitteet... 119

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 9 (119) 1 YLEISTIEDOT 1.1 Tutkimuskohde Ojamon koulu Kartanonkuja 4 08200 LOHJA Tutkimuksen kohteena oli osittain kellarillinen kaksikerroksinen koulurakennus, joka on rakennettu 1970-luvun lopulla. Rakennuksessa on betonisandwich-julkisivut ja vesikaton pinnoitteena bitumikermi. 1.2 Tutkimuksen tilaaja Ilkka Nyman, Projektipäällikkö Lohjan kaupunki / Tilapalvelut Karstuntie 4 08100 LOHJA +358 50 60374 ilkka.nyman@lohja.fi 1.3 Tutkimuksen tekijät Harri Nyman, RTA Kasper Käyhkö, Tek. kand Tarkastaja: Juhani Pirinen, TkT 1.4 Tutkimuksen ajankohta Rakenneavauspaikkojen merkkaus ja kohteeseen tutustuminen 6.7.2016 Pintakosteudet, asbestinäytteet, salaojakaivojen tarkastus, kuitulaskeumanäytteiden jättö ja aistinvarainen havainnointi 7.7.2016 Pintakosteudet, materiaalinäytteet, eristetilojen suhteelliset kosteudet, porareikien poraus ja viiltomittaukset 15.7.2016 Porareikien luku, tiiveysmittauksia ja kuitulaskeumien keräys 20.7.2016 Tiiveysmittauksia, VOC-sisäilmanäytteitä, paine-eromittaukset 26.7.2016

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 10 (119) 2 TUTKIMUKSEN LÄHTÖTIEDOT 2.1 Lähtötiedot Lähtötietona tutkimukseen oli :n Harri Nymanin 23.6.2016 tekemä tutkimussuunnitelma. Suunnitelma laadittiin analysoimalla tilaajan toimittamia rakenne- ja pohjakuvia sekä tekemällä aistinvaraisia havaintoja paikan päällä. Tarkastuskäynnit suunnitelmaan liittyen tehtiin 6.6. ja 15.6.2016. Käytettävissä oli myös kiinteistönhoitaja Esa Tuupaisen lähettämä muistio sekä rehtorilta 6.6.2016 saatu lausunto. 2.2 Tiedossa olevat sisäilmaongelmat Rehtorilta 6.6.2016 saadun tiedon mukaan, tutkittavissa tiloissa oleskelevilla henkilöillä on esiintynyt sisäilmaongelmaan viittaavaa oireilua. Sisäilman laadun on koettu olevan huono useissa tiloissa. Kiinteistönhoitajan muistion mukaan Talo liian alhaalla, koska pohjavesi n. 40-50 cm päässä Kellarin käytävällä usein homeen hajua Musiikkiluokan kellarissa ja sen varastossa homeen haju Keittiössä molemmat työntekijät oireilevat, kylmiöissä selvää homeen hajua 2-kerroksen A-solun luokassa ilmanpuhdistin käytössä Kellarissa keittiön alapuolella liikuntavälinevaraston katossa vesivuotoa ja tuloilmaventtiili puuttuu. 2.3 Tehdyt korjaukset Kiinteistönhoitajan muistion mukaan koulussa on tehty seuraavat korjaukset Patteritermostaatti venttiilit ja linjasäätö uusittu n. 2004 Vesikaton huopa uusittu 2005 Useissa tiloissa tehty pintakorjausta 2003-2016 Patolevy asennettu 2008 Ikkunat vaihdettu 2008 2015 Ilmanvaihto uusittu 2013 Vesikouruja uusittu 2013 2016, osa uusimatta. 2.4 Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää rakenteissa esiintyvät vauriot, jotka vaikuttavat sisäilman laatuun sekä muut sisäilman laatua heikentävät tekijät, jonka jälkeen esittää toimenpide- ja korjaustapaehdotuksia havaittujen ongelmien korjaamiseksi. 2.5 Tutkimuksen rajaus Tutkimus koski koko koulurakennusta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 11 (119) 2.6 Tutkimusmenetelmät ja laitteisto Aistinvarainen arviointi Rakennepiirustusten analysointi Rakenneavaukset Sisäilman suhteellisen kosteuden ja lämpötilan mittaus (Delta Ohm HD21AB17S -sisäilman laadun mittari) Pintakosteusmittaukset (Gann Hydrotest LG 3-lukija ja Aktiv Elektrode LB 70-mittapää) Viiltomittaukset (HMP42-suhteellisen kosteuden- ja lämpötilan mittapäät ja HMI41-lukulaitteet) Porareikämittaukset (HMP42-suhteellisen kosteuden- ja lämpötilan mittapäät ja HMI41-lukulaitteet) Suhteellisen kosteuden mittaukset eristetiloista (HMP42-suhteellisen kosteuden- ja lämpötilan mittapäät ja HMI41-lukulaitteet) Rakenteiden tiiveyskokeet 5 %:lla vety-merkkiaineella (Inficon sensistor Xrs 9012-lukija) Mikrobimateriaalinäytteenotto VOC-sisäilmanäytteenotto (Tenax TA-keräinmenetelmä) Kuitunäytteenotto (geeliteippimenetelmä) Paine-eromittaukset

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 12 (119) 3 TUTKIMUKSET 3.1 Paikannuskuvat Paikannuskuviin on merkattu erivärisillä ympyröillä Paine-eromittausten paikat (ruskea) VOC-sisäilmamittausten paikat (harmaa) Materiaalinäytteenotto paikat (fuksia) Kuitulaskeumanäytteenotto paikat (keltainen) Rakenneavauspaikat (punainen) Porareikämittausten paikat (vihreä) Viiltomittausten ottopaikat (oranssi) Tiiveysmittausten tekopaikat (turkoosi) Paikannuskuvat löytyvät liitteestä 1.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 13 (119) 3.2 Kosteusmittaukset 3.2.1 Pintakosteusmittaus Pintakosteusmittauksia tehtiin 1. ja 2. kerroksen sekä pohjakerroksen lattiapinnoitteisiin (Paikannuskuvat, Liite 1). Pintakosteusmittauksia tehtiin suuntaa-antavasti ja saatujen tulosten perusteella suoritettiin tarkemmat rakenteiden kosteusmittaukset viilto- ja porareikämittauksin. Pintakosteusmittausten tulokset ovat esitettynä alla olevassa taulukossa (Taulukko 1). Varsinkin kellarikerroksesta mitattiin useasta eri tilasta huomattavasti kohonneita pintakosteuslukemia (Kuva 1, Kuva 2 ja Kuva 3).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 14 (119) Taulukko 1. Lattian pintakosteusmittausten tulokset. Kerros Tila Pintakosteustulos 1 krs Wc 1.069 Wc 1.100 Wc:t 1.089 1.093 Kerros Tila Pintakosteustulos Huomattavasti kohonneet pintakosteuslukemat Lievästi kohonneet pintakosteuslukemat Lievästi kohonneet pintakosteuslukemat 2 krs Wc 2.014 Lievästi kohonneet pintakosteuslukemat Kerros Tila Pintakosteustulos Kellari / pohjakerros Wc 0.039 Wc 0.040 Kerhohuone 0.090 Siivous 0.092 Taukokeittiö 0.084 Pesuhuone 0.004 Wc 0.005 Wc 0.006 Pesuhuone 0.007 Tekniikka 0.024 Eteinen 0.030 Wc 0.031 Varauloskäynti 0.034 S1-suoja 0.044 Varasto 0.055 Varasto 0.065A Wc 0.067 Wc 0.068 Varasto 0.072 Tekniset tilat 0.073-0.075 Pesuhuone 0.013 Pesuhuone 0.014 Pesuhuone 0.020 Pesuhuone 0.021 Kerhohuone 0.085 Varastohuone 0.091 S1-suoja 0.035 Käytävä 0.036 Varastohuone 0.062A Tekniset tilat 0.062A - 0.062C Eteinen 0.059 Käytävä 0.060A Huomattavasti kohonneet pintakosteuslukemat Huomattavasti kohonneet pintakosteuslukemat Huomattavasti kohonneet pintakosteuslukemat Huomattavasti kohonneet pintakosteuslukemat Huomattavasti kohonneet pintakosteuslukemat Huomattavasti kohonneet pintakosteuslukemat Huomattavasti kohonneet pintakosteuslukemat Huomattavasti kohonneet pintakosteuslukemat Huomattavasti kohonneet pintakosteuslukemat Huomattavasti kohonneet pintakosteuslukemat Huomattavasti kohonneet pintakosteuslukemat Huomattavasti kohonneet pintakosteuslukemat Huomattavasti kohonneet pintakosteuslukemat Huomattavasti kohonneet pintakosteuslukemat Huomattavasti kohonneet pintakosteuslukemat Huomattavasti kohonneet pintakosteuslukemat Huomattavasti kohonneet pintakosteuslukemat Huomattavasti kohonneet pintakosteuslukemat Huomattavasti kohonneet pintakosteuslukemat Huomattavasti kohonneet pintakosteuslukemat Lievästi kohonneet pintakosteuslukemat Lievästi kohonneet pintakosteuslukemat Lievästi kohonneet pintakosteuslukemat Lievästi kohonneet pintakosteuslukemat Lievästi kohonneet pintakosteuslukemat Lievästi kohonneet pintakosteuslukemat Lievästi kohonneet pintakosteuslukemat Lievästi kohonneet pintakosteuslukemat Lievästi kohonneet pintakosteuslukemat Lievästi kohonneet pintakosteuslukemat Lievästi kohonneet pintakosteuslukemat Lievästi kohonneet pintakosteuslukemat

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 15 (119) Kuva 1. Pintakosteus käytävän 0.017 halkeaman kohdalla.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 16 (119) Kuva 2. Pintakosteus varaston 0.062A nurkassa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 17 (119) Kuva 3. Pintakosteus varastossa 0.018.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 18 (119) 3.2.2 Viiltomittaus Viiltomittaukset tehtiin ensimmäisen kerroksen ruokasalin lähellä olevan wc:n 1.072B (Kuva 4) lattiapäällysteeseen ja pohjakerroksen varastohuoneen 0.029 (Kuva 5) lattiapäällysteeseen (Paikannuskuvat, V1 ja V2, Liite 1). Molempien tilojen lattian pintamateriaalina oli muovimatto. Kummastakin tilasta mitattiin kohonneita kosteuslukemia, tulokset löytyvät alla olevasta taulukosta (Taulukko 2). Taulukko 2. Viiltomittausten tulokset. Viiltomittaus Tila Abs. t ( C) (g/m 3 ) RH (%) Tulos V1 Wc 1.072B, 1 krs 21,9 17,3 89,7 Kosteus koholla V2 Varasto 0.029, p-kerros 20,6 17,56 98,1 Kosteus koholla Kuva 4. WC:n 0.172B viiltomittaus.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 19 (119) Kuva 5. Varaston 0.029 viiltomittaus

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 20 (119) 3.2.3 Porareikämittaus Porareikämittausten tarkoituksena oli selvittää mitattavan rakenteen suhteellinen kosteus (RH). Kaikki mittaukset suoritettiin lattialaatasta kahdelta eri syvyydeltä. Porareikien annettiin tasaantua kolme vuorokautta ennen mittausta. Mittauksia tehtiin pohjakerrokseen varastohuoneiden 0.091 (Kuva 6) ja 0.017 (Kuva 7) sekä käytävän 0.062 lattiarakenteisiin (Paikannuskuvat, P1, P2 ja P3, liite 1). Tulokset löytyvät alla olevasta taulukosta (Taulukko 3). Varastosta 0.062 ja käytävältä 0.017 mitattiin kohonneita kosteuslukemia. P1 P2 P3 Taulukko 3. Porareikämittausten tulokset. Tila Varasto 0.091 p-kerros Käytävä 0.017 p-kerros Varasto 0.062 p-kerros Porareikämittaus Mittaussyvyys (mm) t ( C) 10 18,2 10,6 68,0 25 18,3 10,42 66,5 Abs. (g/m 3 ) RH (%) Tulos 15 21,1 17,41 94,5 Kosteus koholla 40 20,7 17,48 97,0 Kosteus koholla 12 19,8 15,54 90,8 Kosteus koholla 32 19,8 15,35 89,7 Kosteus koholla Kuva 6. Varaston 0.091 porareikä tulokset.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 21 (119) Kuva 7. Käytävän 0.017 porareikämittauksen tulokset.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 22 (119) 3.2.4 Suhteellisen kosteuden mittaus RH-mittauksen tarkoituksena oli selvittää lämmöneristeiden suhteellinen kosteus mittaushetkellä. Korkea suhteellinen kosteus on edellytys mikrobivaurion synnylle eristeessä. RH:t mitattiin rakenneavauksien yhteydessä. Rakenneavauspaikat on merkattu paikannuskuviin (Liite 1). Mittaustulokset ja sisäilman olosuhteet mittaushetkellä löytyvät alla olevasta taulukosta (Taulukko 4). Taulukko 4. Rakenneavausten yhteydessä tehdyt RH-mittausten tulokset. Kerros Rakenneavaus Tila Materiaali Rakenne t (%) RH (%) Abs. (g/m 3 ) Sisäilma Käytävä 0.036 20,8 69,2 12,53 Tulos RA1 Liikuntasali Villa Lattia 19 77,2 12,66 Koholla Kellari / p-kerros RA2 RA2 Tuulikaappi 0.080 Tuulikaappi 0.080 Villa(alaosa) Ulkoseinä 17,7 84,1 12,7 Koholla Villa(yläosa) Ulkoseinä 19,2 69,7 11,51 Ok RA3 Varasto 0.091 Villa Valeseinä 16,6 79,3 11,28 Koholla RA4 Varasto 0.091 Villa Kuorimuuraus 15,1 87,7 11,39 Märkä RA4 Varasto 0.091 EPS Lattia 15,6 79,1 10,54 Koholla RA5 Varasto 0.018 Bituliitti Liikuntasauma 20,2 90,8 15,88 Märkä RA6 Käytävä 0.017 EPS Lattia 18,1 98,7 15,26 Märkä RA7 Käytävä 0.036 Villa Ulkoseinä 16,8 76,4 10,94 Koholla RA8 Käytävä 0.028 Bituliitti Liikuntasauma 19,6 84,6 14,29 Koholla RA9 Tuulikaappi 0.050 Villa Ulkoseinä 18,5 73,1 11,57 Koholla RA10 VSS 0.044 Villatila Väliseinä 17,9 97,3 14,87 Märkä 1 krs RA11 Varasto 0.62A Villa Kuorimuuraus 17,4 79 11,72 Koholla RA11 Varasto 0.62A EPS Lattia 18,9 79,5 12,89 Koholla RA13 RA15 RA16 RA17 RA18 2 krs RA19 Porrashuone 1.094B Kylmähuone 1.043 Kylmähuone 1.042 Tuulikaappi 1.088 Tuulikaappi 1.119 Toimistohuone 2.012A Villa Ulkoseinä 19,7 43 7,3 Ok Villa Väliseinä 18,6 65,9 10,5 Ok Villa Väliseinä 20,2 59,1 10,33 Ok Hiekka Porrasarkku 20 80,9 13,98 Koholla Villa Väliseinä 22,1 61,7 12,04 Ok Eristepapu Yläpohja 19 73,7 12,02 Koholla

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 23 (119) 3.3 Tiiveysmittaukset Tiiveysmittausten tarkoituksena oli selvittää erityisesti rakenteiden välisten läpivientien tiiveyttä. Ensimmäiset tiiveysmittaukset tehtiin kellarikerroksen kerhotilojen ja 1.kerroksen hammashoitajien siiven välillä. Merkkiainekaasua syötettiin kellarikerroksesta käsin kerrosten välisen välipohjan läpivientikohtiin. Tiiveysmittauksia tehtiin tälle alueelle yhteensä 6 kpl (Paikannuskuvat, T1,T2, T3, T4, T5 JA T6, Liite 1). Mittausten perusteella tiiviiksi osoittautui ainoastaan kerhotilan ja vessan 1.007 väliset läpiviennit (T5), joissa merkkiainesensori ei reagoinut (Kuva 8). Muiden tiiveysmittauskohtien (T1, T2, T3, T4 ja T6) läpiviennit todettiin epätiiviiksi (Kuva 9, Kuva 10, Kuva 11, Kuva 12 ja Kuva 13). Kuva 8. T5, kerhohuoneen 0.083 ja vessan 1.007 väliset läpiviennit olivat tiiviitä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 24 (119) Kuva 9. T1, Kerhohuoneen 0.090 ja hammashoitolan 1.017 väliset läpiviennit eivät olleet tiiviitä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 25 (119) Kuva 10. T2, Kerhohuoneen 0.090 ja hammashoitolan 1.017 väliset läpiviennit eivät olleet tiiviitä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 26 (119) Kuva 11. T3, Varastohuoneen 0.091 ja vastaanottohuoneen 1.022 väliset läpiviennit eivät olleet tiiviitä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 27 (119) Kuva 12. T4, Kerhohuoneen 0.083 ja perusopetustilan 1.028 väliset läpiviennit eivät olleet tiiviitä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 28 (119) Kuva 13. T6, Kerhohuoneen 0.083 ja varastohuoneen 1.013 välinen läpivienti ei ollut tiivis.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 29 (119) Tiiveysmittaukset (T7 ja T8) toteutettiin ryhmäopetustilan 0.037, toimistohuoneen 0.041 ja ulkoilman välillä. Tiiveysmittauksissa oli tarkoitus havainnoida opetustilojen välisen ulkoseinäelementin ja sen liitosten tiiveyttä. Koe suoritettiin syöttämällä merkkiainekaasua ulkoa käsin elementin tuuletusputkiin. Mittauksissa todettiin, että molemmissa tapauksissa elementin saumat eivät olleet tiiviitä (Kuva 14 ja Kuva 15). Merkkiaineen havaittiin tulevan läpi lattian ja seinän välisestä liitoksesta. Kuva 14. Ryhmäopetustilan 0.037 ulkoseinäelementti ja sen saumat eivät olleet tiiviitä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 30 (119) Kuva 15. Toimistohuoneen 0.041 ulkoseinäelementti ja sen saumat eivät olleet tiiviitä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 31 (119) 3.4 Paine-eromittaukset Paine-eromittausten tarkoituksena oli selvittää rakennuksen sisä- ja ulkoilman välinen paine-ero rakennuksen ulkovaipan yli. Mittauksia suoritettiin hetkellisenä paine-eromittauksina kaikissa kerroksissa eripuolilta rakennusta. Mittauspaikat löytyvät paikannuskuvista (P0-P11, Liite 1). Kesäaikaan normaaleissa olosuhteissa koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla varustetun koulurakennuksen tulisi olla noin 0-5 Pa alipaineinen ulkoilmaan nähden. Paine-eromittausten luotettavuuteen vaikuttaa myös tuulen nopeus ja suunta sekä mitta-anturin korkeusasema. Mittausten perusteella rakennuksen sisäilma oli liian alipaineista ulkoilmaan nähden lähes joka puolella rakennusta. Osissa mittauspisteissä (PE3 ja PE6) alipaine sai erittäin suuria arvoja (Kuva 16 ja Kuva 17). Mittaustulokset löytyvät alla olevasta taulukosta (Taulukko 5). Miinus (-) etumerkki lukeman edessä ilmaisee alipainetta ja plus (+) merkki ylipainetta ulkoilmaan nähden. Taulukko 5. Paine-eromittausten tulokset. Kerros Paine-eromittaus Tila Paine-ero (Pa) Tulos Kellari / p-kerros P0 Eteinen 0.081 23 P1 Toimistohuone 0.041 Selvästi liian alipaineinen 11 Liian alipaineinen P2 Käytävä 0.045 10 Liian alipaineinen 1 krs 2 krs P3 P4 Perusopetus 1.003 Vastaanotto 1.022 34 24 P5 Eteinen 1.038 13 P6 P7 P8 P9 P10 P11 Perusopetus 1.028 Perusopetus 1.057 Toimistohuone 1.121A Toimistohuone 1.124 Perusopetus 2.003A Perusopetus 2.010 41 16 Selvästi liian alipaineinen Selvästi liian alipaineinen Selvästi liian alipaineinen Selvästi liian alipaineinen Selvästi liian alipaineinen +3 Ylipaineinen 4 Sopivan alipaineinen 10 Liian alipaineinen 10 Liian alipaineinen

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 32 (119) Kuva 16. PE3, opetustila 1.003 oli aivan liian alipaineinen ulkoilmaan nähden.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 33 (119) Kuva 17. PE6, opetustila 1.028 oli aivan liian alipaineinen ulkoilmaan nähden.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 34 (119) 3.5 Mikrobitutkimukset 3.5.1 Materiaalinäytteenotto Eri rakennusmateriaaleista otettiin näytteitä mikrobimääritystä varten. Näytteitä otettiin yhteensä 19 kappaletta erilaisista rakenteista ja eripuolilta rakennusta (Kuvat 18-26). Näytteet analysoitiin laboratoriossa suoraviljelymenetelmällä, analyysilausunnot löytyvät liitteistä 2, 3 ja 7. Tulokset on esitettynä alla olevassa taulukossa (Taulukko 6). Useissa näytteissä oli viitteitä mikrobivauriosta. Taulukko 6. Materiaalinäytteiden mikrobitulokset. Kerros Näyte Tila Materiaali Rakenne Vaurioviite Kellari / p- kerros N1 N2 N3 N4 Liikuntasali 0.003 Liikuntasali 0.003 Tuulikaappi 0.080 Tuulikaappi 0.080 Bituliitti Alapohja Ei viitettä mikrobivauriosta Eristevilla Alapohja Ei viitettä mikrobivauriosta Eristevilla Eristevilla N5 Varasto 0.091 Eristevilla Ulkoseinä (Alaosa) Ulkoseinä (Yläosa) Ulkoseinä (Valeseinä) Vahva viite mikrobivauriosta Ei viitettä mikrobivauriosta Ei viitettä mikrobivauriosta N6 Varasto 0.091 Eristevilla Ulkoseinä Heikko viite mikrobivauriosta N7 Varasto 0.018 Bituliitti Liikuntasauma Heikko viite mikrobivauriosta N8 Tuulikaappi 0.050 Eristevilla Ulkoseinä Vahva viite mikrobivauriosta N9 Käytävä 0.036 Eristevilla Ulkoseinä Vahva viite mikrobivauriosta N10 NB1 Varasto 0.062A Kerhohuone 0.085 Eristevilla Ulkoseinä Vahva viite mikrobivauriosta Eristevilla Ulkoseinä Ei viitettä mikrobivauriosta N11 Perusopetus 1.109 Ikkunan alaohjauspuu Ulkoseinä Heikko viite mikrobivauriosta N12 N13 1 krs N14 N15 N17 N18 2 krs N16 Tuulikaappi 1.088 Tuulikaappi 1.119 Kylmähuone 1.043 Kylmähuone 1.042 Porrashuone 1.094B Vastaanotto 1.002 Toimistohuone 2.012A Hiekka Porrasarkku Heikko viite mikrobivauriosta Eristevilla Väliseinä Heikko viite mikrobivauriosta Eristevilla Väliseinä Heikko viite mikrobivauriosta Eristevilla Väliseinä Heikko viite mikrobivauriosta Eristevilla Ulkoseinä Heikko viite mikrobivauriosta Eristevilla Väliseinä Heikko viite mikrobivauriosta Eristepapu Yläpohja Ei viitettä mikrobivauriosta

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 35 (119) Kuva 18. N1 bituliitti ja N2 villa, Liikuntasali. Kuva 19. N3 villa (seinän alareuna) ja N4 villa (seinän yläreuna), tuulikaappi 0.080.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 36 (119) Kuva 20. N5 villa (valeseinä) ja N6 villa (ulkoseinä), kerhotila 0.091. Kuva 21. N7 bituliitti liikuntasauma varasto 0.018 ja N8 villa ulkoseinä tuulikaappi 0.050.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 37 (119) Kuva 22. N9 villa ulkoseinä käytävä 0.036 ja N10 villa ulkoseinä varasto 0.062A. Kuva 23. N11 puu ikkunan alajuoksu perusopetus 1.109 ja N12 hiekka porrasarkku Tuulikaappi 1.088.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 38 (119) Kuva 24. N13 villa väliseinä tuulikaappi 1.119 ja N14 villa kylmähuoneen seinä 1.043. Kuva 25. N15 villa kylmähuoneen seinä 1.042 ja N16 papu yläpohjan eristetila 2.012.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 39 (119) Kuva 26. N17 villa ulkoseinä porrashuone 1.094B ja N18 villa 1.002 ja 1.001 välinen seinä. 3.6 VOC-yhdisteet 3.6.1 VOC-sisäilmanäytteet Rakennuksen sisäilmasta otettiin yhteensä neljä kappaletta (+ nollanäyte) VOC (haihtuvat orgaaniset yhdisteet) näytteitä (Kuva 27 ja Kuva 28). Näytteet kerättiin Tenax-hartsiputkiin pumpun avulla. Näytteet analysoitiin laboratoriossa, testausseloste löytyy liitteestä 6. VOC-tulokset on esitetty alla olevassa taulukossa (Taulukko 7. Sisäilman VOC-yhdistepitoisuudet. Taulukko 7. Sisäilman VOC-yhdistepitoisuudet. VOC-näyte Yhdiste TVOC (µg/m 3 ) 2-EH (µg/m 3 ) Havainnot Raja-arvo 400 10 Tila C1 Varasto 0.054 62 2,1 Ei poikkeavaa C2 Käytävä 0.045 48 4,0 Ei poikkeavaa C3 Varasto 0.029 115 8,5 Ei poikkeavaa C4 Kerhohuone 0.090 133 6,7 Ei poikkeavaa

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 40 (119) Kuva 27. C1 varasto 0.054 ja C2 käytävä 0.045. Kuva 28. C3 varasto 0.029 ja C4 kerhohuone 0.090.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 41 (119) 3.7 Kuidut Teollisten mineraalikuitujen esiintymistä sisäympäristössä arvioitiin geeliteippinäytteiden avulla. Tulosten analyysissä lasketaan kaikki yli 20 mikrometrin pituiset teolliset mineraalikuidut. Määritysraja kuitumäärälle on 0,07 kuitua/cm 2. Näytteitä kerättiin kahden viikon ajan liikuntasalin katsomosta (K1) sekä ruokasalista (K2) (Kuva 29). Tasopinnoilla todettiin alle 0,07 kuitua/cm 2. Analyysilausunto löytyy liitteestä 4. Kuva 29. K1 liikuntasalin katsomo ja K2 ruokasali.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 42 (119) 3.8 Asbesti Kerhotilan tuulikaapissa 0.080 olleesta seinälevystä otettiin asbestinäyte laboratorioon (Kuva 30). Näyte sisälsi krysotiiliasbestia (valkoinen asbesti), analyysilausunto löytyy liitteestä 5. Vastaavanlaista levyä löytyi useista eri tiloista ympäri rakennusta. Tuulikaapin sekä kerhohuoneen 0.085 rikkinäiset asbestilevyt tulee purkaa asbestipurkuna. Ennen rakennuksen peruskorjaussuunnittelua tulisi kohteessa tehdä asbestikartoitus. Kuva 30. Asbestia sisältävä levy, kerhotilan tuulikaappi 0.080.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 43 (119) 4 HAVAINNOT JA RAKENTEET 4.1 Alapohja 4.1.1 Rakenteet Rakennuksen alapohja on suurimmalta osin maanvarainen laatta (Kuva 31). Laatan paksuus on noin 80 mm ja se on eristetty altapäin 100 mm paksulla EPS-eristeellä. Eristeen ja laatan välissä on kosteuseriste (muovi). Laatan alla kapillaarikatkokerroksena on piirustusten mukaan soratäyttö. Lattiapinnoitteena oli suurimmalta osin vinyylilaatta tai muovimatto. Osassa pesuhuoneista oli kaakelit. Rakenneavauksien RA4, RA6 ja RA20 (ks. liite 1, paikannuskuvat) yhteydessä selvisi, että kapillaarikatkoksi suunnitellun sorakerroksen tilalla on ainakin paikoittain hiekkaa. Soran korvaaminen hiekalla johtaa siihen, että kosteus pääsee nousemaan kapillaarisesti eristeen alapintaan. Toisaalta 100 mm paksuinen eristekerros toimii riittävänä kapillaarikerroksena estämään kosteuden nousun betonilaattaan, jolloin tulee huolehtia siitä, että diffuusiolla laattaan mahdollisesti pääsevä kosteus pääsee kuivumaan ylöspäin. Kuva 31. Alapohjarakenne. Maanvarainen laatta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 44 (119) Liikuntasalin alapohjarakenne löytyy alla olevasta kuvasta (Kuva 32). Rakenteessa maanvaraisen laatan päällä on villalla eristetty puurunko ja sen päällä on vinolaudoitus ja parketti. Kyseistä alapohjarakennetta voidaan pitää riskirakenteena, koska villalla eristetty puurunko on suoraan kosketuksissa betonilaattaan. Laatassa mahdollisesti oleva kosteus pääsee siirtymään puurakenteeseen ja eristevillaan. Ongelma korostuu entisestään, jos lattia pinnoitetaan tiiviillä materiaalilla tai rakenne ei pääse tuulettumaan kunnolla lattia-seinä-liitoksessa olevasta raosta. Kuva 32. Liikuntasalin alapohja.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 45 (119) Väestönsuojien alapohjarakenne löytyy alla olevasta kuvasta (Kuva 33). Rakenne on 200 mm paksu eristämätön maanvarainen laatta. Kyseistä alapohjarakennetta voidaan pitää riskirakenteena laatan eristämättömyydestä johtuen. Laatta on aina kostea ja kylmä, jolloin myös huoneilma sekä lattiapinnoite kärsivät. Myös lämpöhukka eristämättömän rakenteen läpi on suuri. Kuva 33. Väestönsuojien alapohjarakenne. 4.1.2 Havainnot ja tutkimustulokset Pintakosteusmittausten perusteella saatiin suuntaa-antavaa tietoa siitä, millä alueilla pintalaatta saattaisi olla kostunut (ks. liite 1, paikannuskuvat). Viilto- ja porareikämittauksia tehtiin pintakosteuden perusteella arvioituihin mahdollisesti kostuneisiin kohtiin.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 46 (119) Varaston 0.029 lattian pintakosteudet olivat koholla erityisesti eteisen 0.030, vessan 0.031 ja kierreportaiden alueelta. Varaston ja eteisen 0.030 välisen kynnyksen lattian muovimaton ja pintalaatan välistä mitattiin myös viiltomittauksella kohonneita suhteellisen kosteuden arvoja. Tilan on aiemmin todettu kärsineen vesivahingosta, minkä johdosta muovimaton alle on saattanut valua vettä. Muovimaton saumat eivät myöskään vaikuttaneet tiiviiltä kyseiseltä kohdalta, mikä on saattanut johtaa siihen, että esimerkiksi siivousvedet ovat päässeet maton alle. Varaston 0.062A pintalaatasta mitatusta porareikämittauksesta selvisi, että laatta on paikoittain selvästi kostea. Lattiaeristeestä (EPS) mitattiin suhteellinen kosteus, joka oli hieman normaalia korkeampi. Lattian pinnoite (Epoksi tms.) oli myös pahasti kärsinyt kostuneelta alueelta (Kuva 34). Kosteus nousee kapillaarisesti maasta betonilaattaan, eikä tiivis pinnoite päästä laattaa kuivumaan. Rikkinäinen pinnoite ei myöskään estä siivousvesien pääsyä betoniin. Kuva 34. Varaston 0.062 kärsinyt lattiapinnoite.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 47 (119) Käytävän 0.017 pintalaatasta mitatusta porareikämittauksesta selvisi, että laatta on selvästi kostea. Lattialaatta ja sen pinnoite olivat haljenneita kostuneelta alueelta (Kuva 35). Myös eristekerroksen suhteellinen kosteus oli selvästi koholla. Todennäköisin syy laatan paikalliseen kostumiseen on siivousvesien pääseminen alapohjarakenteeseen halkeaman läpi. Kuva 35. Käytävän 0.017 halkeama.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 48 (119) Liikuntasalin lattiarakenne oli pinnoitettu tiiviillä muovimattopinnoitteella (Kuva 36). Osissa lattia-seinä-liittymistä muovimatto jatkui lähes kiinni seinään, jolloin rakenteen tuulettuvuus huononee (Kuva 37). Lattiaeristeessä ei näytteenottokohdassa kuitenkaan ollut viitettä mikrobivauriosta. Myöskään puurakenteen alla olleen betonilaatan pintakosteudet eivät mittauskohdassa olleet koholla. Liikuntasalin oven kynnyksen edessä oli sormen mentävä rako, josta mahdollisesti siivousvedet pääsevät vaurioittamaan salin lattiarakennetta (Kuva 38). Kuva 36. Liikuntasalin lattiarakenne.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 49 (119) Kuva 37. Liikuntasalin lattian jalkalista oli asennettu oikein, mutta muovimatto saattoi paikoittain osua seinään asti.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 50 (119) Kuva 38. Rako liikuntasalin kynnyksen edessä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 51 (119) A- ja B-rapun käytävillä huomattiin, että lattiapinnoite ja laatta ovat haljenneet (Kuva 39 ja Kuva 40). Halkeama vaikuttaa jatkuvan samassa linjassa pituudeltaan koko laatan läpi. Kosteutta halkeaman ympärillä ei kuitenkaan pintakosteusmittauksilla havaittu. Kuva 39. B-rapun eteisen lattian halkeama.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 52 (119) Kuva 40. Eteisen 1.059 lattian halkeama.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 53 (119) Jakavan liikenteen käytävällä 0.045 aistittiin voimakasta hajua. Käytävän lattialla oli kaksi luukkua, joiden avaaminen aiheutti sen, että tilaan levisi vahva maakellarimainen haju. Lattialuukut olivat huonosti tiivistettyjä (Kuva 41 ja Kuva 42). Käytävällä oleva haju pääsi alaslasketussa katossa leviämään myös viereisiin opetustiloihin tiivistämättömien läpivientien kautta. Kaikkien lattialuukkujen tiiveys tulisi tarkistaa korjauksien yhteydessä. Kuva 41. Huonosti tiivistetty lattialuukku.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 54 (119) Kuva 42. Todella huonosti tiivistetty lattialuukku.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 55 (119) 4.2 Maanvastaiset seinät 4.2.1 Rakenteet Maanvastaisten seinien sisäpinnat oli toteutettu pääasiassa kuorimuurauksella, jossa maata vasten valetun 200 mm paksun betoniseinän sisäpuolelle oli muurattu 130 mm paksu tiilimuuraus ja seinän ja muurauksen väliin oli laitettu 100 mm lämmöneristevillaa (Kuva 43). Betonikuori oli suunnitelmien mukaan vedeneristetty ulkoapäin bitumisivelyllä. Kuorimuuraus on riskirakenne. Maata vasten olevan betonikuoren sisäpinta on kylmä ja pinnalla voi olla vesihöyryn kastepiste, joten kuorta vasten asennettu eristevilla voi vaurioitua. Betonikuori voi myös kastua ulkopuolelta tunkeutuvasta tai anturaa pitkin kapillaarisesti nousevasta kosteudesta. Villatila ei pääse tuulettumaan eikä villa kuivumaan, joten mikrobivaurioituminen on todennäköistä. Sisäpuolen tiilimuuraus ei ole täysin tiivis, jolloin eristetilan epäpuhdas ilma pääsee sisäilmaan ja saattaa aiheuttaa sisäilmaongelmia. Kuva 43. Maanvastaisen seinän rakenne.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 56 (119) Osassa maanvastaisista seinistä oli pelkästään ulkoapäin bitumisivelyllä kosteuseristetty betonikuori (Kuva 44). Tällainen rakenne oli vanhojen suunnitelmien mukaan ainakin väestönsuojien sekä tilojen 0.055 ja 0.062 maanvastaisissa seinissä. Tosin paikan päällä huomattiin, että tilojen 0.062 seinissä on kuorimuuraukset. Rakenne on riskirakenne, koska betonikuori voi kastua ulkopuolelta tunkeutuvasta tai anturaa pitkin kapillaarisesti nousevasta kosteudesta. Kostea betonikuori on jatkuvasti kosketuksissa sisäilmaan ja saattaa aiheuttaa sisäilmaongelmia. Kuva 44. Lämpöeristämätön maanvastainen betoniseinä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 57 (119) Varastohuoneen 0.020 maanvastaisesta seinästä nousee halkokuilu maanpinnan tasolle. Kuilu on muurattu umpeen sisältä ja maanpinnalla oleva luukku on lukittu ulkoapäin. Halkokuilun rakenne löytyy alta olevasta kuvasta (Kuva 45). Kuva 45. Halkokuilun rakenne.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 58 (119) Väestönsuojan pakoluukun rakenne löytyy alla olevasta kuvasta (Kuva 46). Kuva 46. Väestönsuojan pakoluukun rakenne.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 59 (119) 4.2.2 Havainnot ja tutkimustulokset Kerhotilassa havaittiin vahvaa hajua. Kerhotilan tuulikaapin 0.080 maanvastaista seinää avattaessa tilaan levisi vahva homeenhaju (Kuva 47). Seinästä otetussa näytteessä (N3) oli vahva viite mikrobivauriosta. Seinärakenteen sisällä oli myös puurunko, joka on alttiina mikrobivaurioille. Eristetilassa oleva epäpuhdas ilma pääsee kerhotilaan ja saattaa aiheuttaa sisäilmaongelmia. Seinän päädyn peittänyt levy sisälsi asbestia. Osittain rikkinäinen asbestia sisältävä levy löytyi myös kerhohuoneesta 0.085. Molemmat rikkinäiset asbestilevyt tulee poistaa asbestipurkuna. Kuva 47. Kuorimuurauksen sisällä puurunko.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 60 (119) Kerhotilan varastohuoneen 0.091 pidemmässä maanvastaisessa seinässä oli valeseinärakenne (Kuva 48). Betonista ulkokuorta vasten oli villaeriste jonka jälkeen noin 400 mm:ä eristekerroksesta sisälle päin oli rakennettu puurunkoinen kevytseinä. Kevytseinän lähettyvillä havaittiin myös muurahaisia, jotka saattavat olla viite kosteusvauriosta. Kerhotilan lyhyemmän maanvastaisen seinän läpi meni useita täysin tiivistämättömiä läpivientejä seinän takaiseen maatäyttöön (Kuva 49 ja Kuva 50). Läpivienti rei istä tuli voimakas ilmavirta sisäänpäin. Vastaavanlaisia läpivientejä oli muuallakin rakennuksessa (Kuva 51). Kuva 48. Kuva valeseinän sisältä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 61 (119) Kuva 49. Varaston 0.091 tiivistämätön läpivienti.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 62 (119) Kuva 50. Varaston 0.091 tiivistämätön läpivienti.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 63 (119) Kuva 51. Tekniikka 0.024 läpivienti ulkoseinän läpi.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 64 (119) Varastossa 0.029 huomattiin, ettei kuorimuurauksen ja väliseinän liittymä ollut tiivis (Kuva 52). Varaston seinän läpi menevän halkokuilua pitkin on saattanut päästä lisäkosteutta seinärakenteeseen (Kuva 53). Halkoluukku oli lukittu ulkoapäin ja kaipaisi lisäselvityksiä. Kuva 52. Varaston 0.029 kuorimuurauksen ja väliseinän välinen liittymä ei ole tiivis.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 65 (119) Kuva 53. Halkoluukusta saattaa päästä vettä kuorimuurauksen taakse.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 66 (119) Teknisen työn luokkien kuorimuuraus oli ilmeisesti uusittu, koska vanhat eristeet oli vaihdettu XPS-eristeeseen (Kuva 54). Eriste vaikutti hyväkuntoiselta. Kuva 54. Teknisen työn tilan 0.073 kuorimuurauksen ulkopuolinen XPS-eriste.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 67 (119) Varastohuoneessa 0.055 maanvastaisen seinän sisäpuolella ei ollut kuorimuurausta. Seinän ja lattialaatan välinen liittymä oli avoin (Kuva 55). Tiloissa joissa oli vastaava rakenne, myös seinien pintakosteudet olivat koholla. Kuva 55. Varaston seinän lattian välinen liitos. Väestönsuojan pakoluukun pintakosteudet olivat koholla (Liite 1, paikannuskuvat). Pakoluukun osalta tulisi huolehtia siitä, ettei sen sisälle pääse lammikoitumaan sadevesi.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 68 (119) 4.3 Porrashuoneet 4.3.1 Rakenteet A ja B-rapun porrashuoneiden rakenteet löytyvät alla olevasta kuvasta (Kuva 56). Kuvan mukaan porraslaatan alla on: muovikalvo EPS-eriste 100 mm soratäyttö. Jos rakenne on toteutettu suunnitelmien vaatimalla tavalla eikä täytöstä pääse ilmaa sisätiloihin voi rakenne toimia moitteettomasti. Kuva 56. A- ja B-rapun porrashuoneiden rakenteet.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 69 (119) 4.3.1.1 Havainnot ja tutkimustulokset Rakenneavauksen RA17 yhteydessä selvisi, että sorakerroksen tilalla on hiekkaa. Hiekasta otetussa näytteessä oli heikko viite mikrobivauriosta. Kohdassa johon rakenneavaus tehtiin, ei havaittu olevan lämmön- eikä kosteudeneristettä. Toinen rakenneavaus porrasarkkuun löytyi valmiina B-rapun ulkopuolen sokkelista (Kuva 57). Rakenne sokkelin kohdalla on sisältä ulospäin EPS-eriste muovi betonivalu mineraalivilla sokkelielementti. Kuva 57. Porrasarkun rakenne sokkelin rakenneavauksen kohdalla.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 70 (119) 4.4 Ulkoseinät 4.4.1 Rakenteet Ulkoseinät olivat pääosin elementtirakenteisia. Ulko- ja sisäkuori olivat betonia ja kuorien välissä oli villaeriste (Kuva 58). Vastaava elementtirakenne on riskirakenne, koska eristetila ei pääse tuulettumaan. Ulkokuoren kastuessa myös eristevilla pääsee kastumaan, mutta ei kuivumaan rakenteen välissä. Kuva 58. Ulkoseinäelementtien rakenne. Tuulikaappien ulkoseinärakenne poikkesi edellisestä. Rakenne oli sisältä ulospäin: Vaneri Höyrynsulku Eristevilla Vaneri

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 71 (119) Rakenne on riskirakenne. Kun ulkopuolinen vaneri kastuu sateella, niin myös eristevilla pääsee kastumaan. Villan kuivumien rakenteen välissä on hidasta, joten villa saattaa vaurioitua. 4.4.2 Havainnot ja tutkimustulokset Ulkoseinäelementin lämmöneristeestä otettiin materiaalinäyte jakavan liikenteen käytävältä 0.028 käsin. Näytteessä (N9) oli vahva viite mikrobivauriosta. Tilojen 0.041 ja 0.037 ulkoseinän läpi tehdyissä tiiveysmittauksissa (T7 ja T8) huomattiin seinäelementtien liitoksien olevan epätiiviitä, jolloin eristetilan epäpuhdas ilma pääsee sisäilmaan. Ilmiötä korostaa vielä sisätilojen alipaineisuus ulkoilmaan nähden. Tiiveysongelmia oli myös sisäkuoren ja apukarmin välissä (Kuva 59). Vastaavia havaintoja oli useista eri tiloista. Ulkoseinien ja lattian välisen liitoksen tiiveydessä oli useissa tiloissa parantamisen varaa. Kuva 59. Apukarmin ja sisärungon välinen sauma ei ollut tiivis.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 72 (119) Myös elementtien väliset saumat olivat paikoitellen huonossa kunnossa sekä ulkoa (Kuva 60) että sisältä (Kuva 61). Saumojen heikko kunto lisää tiiveysongelmaa entisestään. Ulkopuolen avonaisista saumoista pääsee kosteutta rakenteen sisään. Kuva 60. Ulkoseinäelementtien saumat olivat huonossa kunnossa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 73 (119) Kuva 61. Katsomon ulkoseinäelementin halkeamat.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 74 (119) Tuulikaapissa 0.049 oli voimakasta hajua ja tilan ovet olivat teipattuina kiinni tutkimushetkellä. Tuulikaappien ulkoseinärakenne poikkesi muista vastaavista rakenteista. Teipatun kaapin viereisen tuulikaapin (0.050) ulkoseinästä otetussa näytteessä (N8) oli vahva viite mikrobivauriosta. Myös seinien höyrynsuluissa havaittiin puutteita. Tuulikaappien seinät olivat ulkopuolelta huonossa kunnossa (Kuva 62). Kuva 62. Tuulikaappien ulkoseinät olivat huonossa kunnossa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 75 (119) 4.5 Välipohja 4.5.1 Rakenteet Välipohja rakenne oli pääasiassa paikalla valettu laatta, jonka päällä n.50 mm paksuinen pintavalu (Kuva 63). Kuva 63. Välipohjarakenne.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 76 (119) Väestönsuojan 0.035 yläpuolinen välipohjarakenne löytyy alla olevasta kuvasta (Kuva 64). 300 mm paksun paikallavalulaatan päällä on paksu kerros hiekkaa. Hiekan päällä 50 mm paksu EPS-eriste ja sen päällä 80 mm pintavalu. Rakenteen toimivuus riippuu paljon hiekan kunnosta. Jos hiekka on kuivaa ja puhdasta niin rakenteen kanssa ei välttämättä tule ongelmia. Kuva 64. Väestönsuojan 0.035 yläpuolinen välipohjarakenne.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 77 (119) 4.5.2 Havainnot ja tutkimustulokset Välipohjan läpi meni useita tiivistämättömiä läpivientejä (Kuva 65, Kuva 66 ja Kuva 67). Kerhotilan ja terveydenhuollon tilojen välisten läpivientien tiiveyttä testattiin tiiveyskokeilla (T1-T6). Suurin osa läpivienneistä ei ollut tiiviitä, jolloin kerhotilojen pilaantunut ilma pääsee nousemaan myös terveydenhuollon tiloihin. Välipohjan läpi meneviä huonosti tiivistettyjä läpivientejä löytyi ympäri rakennusta (Kuva 68). Kuva 65. Varaston 0.090 ja terveydenhuollon tilojen välinen tiivistämätön läpivienti.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 78 (119) Kuva 66. Varaston 0.090 ja terveydenhuollon tilojen välinen tiivistämätön läpivienti.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 79 (119) Kuva 67. Varaston 0.090 ja terveydenhuollon tilojen välinen tiivistämätön läpivienti.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 80 (119) Kuva 68. Huonosti tiivistettyjä läpivientejä. Väestönsuojan 0.050 yläpuolisen välipohjan hiekasta ei saatu näytettä otettua. Näyte tulee tarvittaessa ottaa myöhemmin, jotta saadaan selville missä kunnossa rakenne on.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 81 (119) 4.6 Ikkunat ja ovet 4.6.1 Havainnot ja tutkimustulokset Ikkunat oli uusittu lähiaikoina, joten niiden kunto oli hyvä. Ikkunoiden tilkkeet oli uusittu polyuretaaniin vaihdon yhteydessä. Osa ikkunoista oli liian pieniä seinässä olevaan rakoon nähden, jolloin ikkunan alareunan ja apukarmin väliin oli jäänyt liian iso rako, joka oli kuitenkin täytetty kokonaan polyuretaanivaahdolla. Ikkunoiden ulkopuoliset saumat ja pellitykset olivat paikoin todella huonossa kunnossa (Kuva 69). Peltien kulma ei usein ollut riittävän jyrkkä. Yhden ikkunan ulkosäleikkö oli kärsinyt (Kuva 70). Tuulikaapin ikkunoiden saumat olivat myös sisäpuolelta huonokuntoisia (Kuva 71). Kuva 69. Ikkunoiden ulkopuoliset saumat olivat huonossa kunnossa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 82 (119) Kuva 70. Ikkunan taipunut säleikkö.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 83 (119) Kuva 71. Tuulikaapin ikkunoiden sisäpuoliset saumat olivat huonossa kunnossa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 84 (119) Myös ovet ja ovien pellitykset olivat huonossa kunnossa (Kuva 72 ja Kuva 73). Kuva 72. Ulko-ovet olit huonossa kunnossa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 85 (119) Kuva 73. Ovien pellitykset huonossa kunnossa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 86 (119) 4.7 Väliseinät ja liikuntasaumat 4.7.1 Rakenteet Rakennuksen väliseinistä osa oli betonia ja osa kevytrakenteisia, villalla eristettyjä kipsilevyseiniä. Väestönsuojien välinen seinärakenne löytyy alla olevasta kuvasta (Kuva 74). Rakenteessa kahden betonikuoren välissä on 200 mm paksu mineraalivilla. Rakenne on riskirakenne, koska mineraalivilla kahden betonikuoren välissä on lähes aina kostea ja vaurioitunut. Kuva 74. Väestönsuojien välinen väliseinärakenne.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 87 (119) I- ja III-lohkon välisen liikuntasauman rakenne löytyy alla olevasta kuvasta (Kuva 75). Saumassa kahden betonikuoren välissä on 25 mm paksu bituliittilevy. Bituliittilevy yltää maahan asti ja on kahden betonikuoren välissä, joten rakennetta voitane pitää riskirakenteena. Kuva 75. I- ja III-lohkon välinen liikuntasauma.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 88 (119) I- ja II-lohkon välisen liikuntasauman rakenne löytyy alla olevasta kuvasta (Kuva 76). Liikuntasaumaan on merkattu kahden betonikuoren väliin 50 mm paksu kova mineraalivilla. Mineraalivilla yltää lähes maahan asti ja on kahden betonikuoren välissä, joten rakennetta voitane pitää riskirakenteena. Kuva 76. I- ja II-lohkon välinen liikuntasauma.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 89 (119) 4.7.2 Havainnot ja tutkimustulokset Väestönsuojien väliseen seinään tehtiin rakenneavaus (RA10), mutta villaa ei avauksen yhteydessä havaittu. Villatilasta mitatun suuntaa-antavan suhteellisen kosteuden mittauksen mukaan villatilassa oli todella kosteat olosuhteet, joten jos villaa siellä on, niin se on suurella todennäköisyydellä märkää ja mikrobivaurioitunutta. I- ja III-lohkon välisestä liikuntasaumasta otettu näyte (N7) oli lievästi mikrobivaurioitunut ja suhteellinen kosteus saumassa oli korkea. Sauman peitti ainoastaan lista, joka sekään ei ollut tiivis (Kuva 77). II- Kuva 77. I- ja III-lohkon välinen liikuntasauma. I- ja II-lohkon välisestä liikuntasaumasta ei saatu näytettä otettua, koska sen peittämä levy sisälsi asbestia, mutta suurella todennäköisyydellä villa on mikrobivaurioitunut.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 90 (119) Terveydenhuollon vastaanottotilan 1.002 ja varastohuoneen 1.001 välisen kevytrakenteisen seinän läpi meni kaksi huonosti tiivistettyä läpivientiä, joista tuli kovalla paineella ilmaa vastaanottotilaan päin (Kuva 78). Väliseinästä otetussa näytteessä N18 oli heikko viite mikrobivauriosta. Pilaantunut ilma pääsee seinästä vastaanottotiloihin ja aiheuttaa sisäilmaoireita. Kuva 78. Vastaanottotilan 1.002 ja varastohuoneen 1.001 väliset huonosti tiivistetyt läpiviennit.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 91 (119) Väliseinien läpi meni runsaasti tiivistämättömiä läpivientejä, joiden kautta sisäilma pääsi siirtymään hallitsemattomasti huoneesta toiseen. Varsinkin alaslasketuissa kattoissa väliseiniä läpäisi runsaasti läpivientejä (Kuva 79). Musiikkiluokan 0.051 oireiden yksi syy saattaa olla käytävältä 0.045 väliseinien läpi luokkaan pääsevä pilaantunut ilma. Kuva 79. Väliseinän läpiviennit alakattotilassa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 92 (119) 4.8 Yläpohja 4.8.1 Rakenteet Yläpohjan rakenne on esitetty alla olevassa kuvassa (Kuva 80). Lämmöneristeenä toimii LECA-sorakerros (papu). Rakenteen toimivuus riippuu pääasiassa 300 mm betonilaatan läpivientien ja liitosten tiiveydestä ja papu-eristeen kuivuudesta ja puhtaudesta. Jos pavut ovat märkiä tai vaurioituneita ja paputilasta pääsee ilmaa sisätiloihin, saattaa tämä aiheuttaa sisäilmaoireita. Kuva 80. Yläpohjarakenne.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 93 (119) Liikuntasalin ja ruokalan yläpohjarakenne löytyy alla olevasta kuvasta (Kuva 81). Rakenteessa teräsristikon päälle asennettu rei itetty profiloitu teräspelti on täytetty mineraalivillalla. Pellin yläpinnassa on kosteudeneristys ja sen päällä 150 mm paksu eristevilla. Villan päällä on bituliittilevy ja bitumikate. Vanhojen suunnitelmien mukainen rakenne on riskirakenne, koska eristevilla jää kahden tiiviin kosteudeneristys kerroksen väliin. Jos eristekerrokseen pääsisi kosteutta, ei se enää pääsisi poistumaan sieltä. Profiloidun teräspellin villatäytöstä saattaa reikien kautta päästä sisäilmaan teollisuuskuituja, jotka aiheuttavat kutinaa ja hengitysoireita. Kuva 81. Liikuntasalin ja ruokalan katto.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 94 (119) 4.8.2 Havainnot ja tutkimustulokset Paputilan suhteellinen kosteus mitattiin ja pavuista otettiin näyte toimistohuoneesta 2.012A käsin. Pavut eivät olleet mikrobivaurioituneita, eikä eristetilan suhteellinen kosteus ollut koholla. Avauksen yhteydessä huomattiin kuitenkin, että eristetila on huomattavan ylipaineinen sisäilmaan nähden, jolloin ilmaa virtasi kovalla paineelle sisälle päin. Liikuntasalista ja ruokalasta otettujen kuitulaskeumanäytteiden (K1 ja K2) perusteella sisäilmassa ei ollut haitallisia määriä teollisuuskuituja. Yläpohjarakenne vaikutti kaiken kaikkiaan hyväkuntoiselta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 95 (119) 4.9 Vesikatto 4.9.1 Havainnot ja tutkimustulokset Vesikattomateriaalina oli bitumihuopa. Huopa vaikutti silmämääräisesti hyväkuntoiselta. Sateella vesi kuitenkin lammikoitui useaan kohtaan katolla (Kuva 82). Myös sadevesien juoksutukseen saumojen yli ei ollut kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Läpiviennit vesikaton läpi vaikuttivat silmämääräisesti tiiviiltä. Sadevesikourut olivat osittain tukossa (Kuva 83). Katosten sadeveden poistossa oli parantamisen varaa. 2.kerroksen katolta sadevesi laskettiin suoraan 1.kerroksen katon päälle (Kuva 84). Kuva 82. Paikoittain vesi lammikoitui katolle.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 96 (119) Kuva 83. Tukossa oleva ränni.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 97 (119) Kuva 84. 2.kerroksen ränni ohjasi sadevedet 1.kerroksen katolle.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 98 (119) 4.10 Märkätilat ja keittiö 4.10.1 Rakenteet Osassa märkätiloista lattiapinnoitteena olivat laatat ja osassa muovimatto. Seinät olivat laatoitettuja. Märkätiloissa ei tutkimuksen aikana ainakaan havaittu erillistä vedeneristystä. 4.10.2 Havainnot ja tutkimustulokset Osat märkätilojen lattioista olivat pintakosteusmittausten mukaan kosteita (ks. Liite 1, paikannuskuvat). Wc-huoneeseen 1.072B tehdyn viiltomittauksen (V1) mukaan laatan ja muovimaton välin suhteellinen kosteus oli koholla, mikä viittaa siihen, että laatan ja maton väliin on päässyt kosteutta. Myös wc-huoneeseen 1.069 oltiin tekemässä viiltomittausta, mutta muovimattoa auki viillettäessä todettiin muovimaton alla irtovettä, joka viittaa mahdollisesti paikalliseen vesivuotoon (Kuva 85). Kuva 85. Vettä pulppusi maton alta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 99 (119) Ainakin pesuhuoneissa 0.020 ja 0.021 kaivoliitokset ja kiristysrenkaat olivat väärin asennettuja (Kuva 86). Kiristysrenkaat eivät olleet kireitä, mistä johtuen kaivon vuotaessa yli vesi saattaa päästä muovimaton alle. Kuva 86. Väärin asennettu kiristysrengas.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 100 (119) Ainakin pesuhuoneessa 0.004 kaivon yläreuna oli liian korkealla (Kuva 87), jolloin lattialaattojen alle päässyt vesi ei pääse valumaan kaivoon. Kyseisen pesuhuoneen ja viereisen pesuhuoneen 0.007 laatat olivat huonossa kunnossa (Kuva 88) Kuva 87. Pesuhuone 0.004. Laatoituksen alle päässyt vesi ei pääse valumaan lattiakaivoon.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 101 (119) Kuva 88. Pesuhuoneen 0.007 lattialaatat olivat huonossa kunnossa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 102 (119) Jakelukeittiön kylmiöissä oli havaittu homeenhajua, joten kylmiön seinistä otettiin näytteet (N14 ja N15). Kummassakin näytteessä oli heikko viite mikrobivauriosta. Keittiössä haisi pahalle ja osa keittiön lattiasta oli pintakosteusmittausten perusteella kostea (ks. liite 1, paikannuskuvat). Keittiön ja kylmiöiden lattiarakennetta ei lähdetty rikkomaan. Keittiö oli paikoittain likaisessa kunnossa (Kuva 89). Keittiössä on ilmeisesti joskus ollut vesivahinko minkä johdosta alapuolisen varastohuoneen katto on vaurioituneen näköinen (Kuva 90) Kuva 89. Keittiössä oli iso hämähäkki.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 103 (119) Kuva 90. Jakelukeittiön alapuolinen rakenne vaurioituneen näköinen. Vanhan vesivahingon jälki. Tuulikaapissa 1.119 oli havaittu ummehtunutta hajua, joten tuulikaapin ja märkätilan 1.118A välisestä kevyestä väliseinästä otettiin materiaalinäyte (N13). Näytteessä oli heikko viite mikrobivauriosta. Märkätilassa ei todennäköisesti ole vedeneristystä, joten kosteus on saattanut päästä seinän sisälle.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 104 (119) 4.11 Pintamateriaalit 4.11.1 Havainnot ja tutkimustulokset Pintamateriaalit olivat kuluneita tai kärsineitä useissa eri tiloissa. Katsomon kokolattiamatolle oli kaatunut todennäköisesti jotain nestettä (Kuva 91). Osa koteloinneista oli kärsineen näköisiä (Kuva 92). Rikkinäisistä akustiikkalevyistä saattaa irrota sisäilmaan teollisia mineraalikuituja, jotka aiheuttavat oireilua (Kuva 93). Lattiapinnoitteet olivat kärsineitä varsinkin alueilla, joissa pintakosteudet olivat koholla (Kuva 94). Useissa luokissa oli sisäilmaoireita aiheuttavia ripustustauluja (Kuva 95). Varastohuoneessa 0.054 lattian muovimatto haisi vahvasti, mutta tilasta otetussa VOC-sisäilmanäytteessä ei ollut viitettä haihtuvista orgaanisista yhdisteistä. Muistakaan tiloista otetut näytteet eivät ylittäneet sallittuja pitoisuuksia. Kuva 91. Katsomon vaurioitunut pinnoite.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 105 (119) Kuva 92. Kotelon pinnoite irtoillut.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 106 (119) Kuva 93. Käytävän 0.036 katon rikkinäinen akustiikkalevy.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 107 (119) Kuva 94. Varaston 0.055 kärsinyt lattiapinnoite.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 108 (119) Kuva 95. Sisäilmaoireita mahdollisesti aiheuttava taulu.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 109 (119) 4.12 Ilmanvaihto ja IV-konehuone 4.12.1 Rakenteet IV-konehuoneiden rakenteet on esitetty alla olevissa kuvissa (Kuva 96 ja Kuva 97). Kuva 96. IV-konehuone.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 110 (119) Kuva 97. IV-konehuone.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 111 (119) 4.12.2 Havainnot ja tutkimustulokset IV-konehuoneeseen ei tutkimuksen aikana päästy käymään, mutta ne ovat verrattain uusia, joten niiden tutkimustarve ei ole akuutti. Jos rakenteen kosteudeneristys on toteutettu huolella, niin rakenne saattaa toimia moitteettomasti. Ilmanvaihdon virheellinen toiminta kuitenkin aiheutti sen, että rakennus oli kauttaaltaan selvästi liian alipaineinen. Tämä johtaa siihen, että eristetiloista imeytyy pilaantunutta ilmaa sisätiloihin. Osissa tiloista kuitenkin, esimerkiksi musiikkiluokan viereisessä varastossa 0.054, ilmanvaihto oli riittämätön, jolloin materiaaliemissioista saattaa aiheutua hajuhaittoja kun ne eivät pääse poistumaan huoneesta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 112 (119) 4.13 Piha-alueet 4.13.1 Havainnot ja tutkimustulokset Piha-alueita, sadevesikaivoja tms. tarkasteltiin silmämääräisesti tutkimuksen aikana. Sokkeleissa ja pihalaatoissa oli paikoittain teräkset pinnassa (Kuva 98). Suojabetonikerros ei ole tarpeeksi paksu, jolloin betonin karbonatisoituminen on aiheuttanut teräksen korroosion, joka on laajentuessaan rikkonut betonipinnoitetta. Useat muutkin ulkopuoliset teräs- ja betonirakenteet olivat huonossa kunnossa (Kuva 99, Kuva 100 ja Kuva 101). Kuva 98. Sokkeleista ja pihalaatoista näkyi paikoitellen teräkset.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 113 (119) Kuva 99. Pilarianturat huonossa kunnossa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 114 (119) Kuva 100. Huonokuntoinen syöksytorvi.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 115 (119) Kuva 101. Katosten metalliosat olivat huonossa kunnossa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 116 (119) Osissa sokkeleissa patolevy oli liian alhaalla tai ylälista oli puutteellinen. Yhdellä seinustalla, ilmeisesti maanpainuminen oli aiheuttanut patolevyn karkaamisen (Kuva 102). Myös osa salaojakaivoista oli tukossa (Kuva 103). Pihakivetys oli A- rapun kohdalla painut maan mukana (Kuva 104). Katosten sadevedenpoistossa oli parantamisen varaa, koska välillä vesi ohjautui liian lähelle rakennuksen sokkelia. Kuva 102. Karannut patolevy.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 117 (119) Kuva 103. Osa salaojakaivoista oli tukossa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 118 (119) Kuva 104. Pihakivetys painunut.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 119 (119) 5 PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUKSET Helsinki Rakennusterveys ja sisäilmasto Harri Nyman RKM, RTA 040 7042269 harri.nyman@fcg.fi Kasper Käyhkö Tek. kand 044 7046204 kasper.kayhko@fcg.fi Liitteet 1. Paikannuskuvat 2. Testausseloste 2016-15398 (Materiaalinäytteet 1) 3. Testausseloste 2016-15720 (Materiaalinäytteet 2) 4. Analyysilausunto 16-3910 (Kuidut) 5. Analyysilausunto 16-3738 (Asbesti) 6. Testausseloste 2016-16132 (VOC) 7. Testausseloste 2016-16054 (Materiaalinäytteet 3)

TESTAUSSELOSTE 2016-15398 1(5) 02.08.2016 Tilaaja 2474031-0 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Käyhkö Kasper PL 950 00601 HELSINKI Näytetiedot Näyte Materiaalinäyte Näyte otettu 18.07.2016 Kellonaika Vastaanotettu 18.07.2016 Kellonaika 15.45 Tutkimus alkoi 19.07.2016 Näytteenoton syy Tilaustutkimus Näytteen ottaja Viite Käyhkö Kasper Käyhkö Analyysi Menetelmä 15398-1 Materiaalinäyte N1: liikuntasauma, bituliitti 3 g Bakteerit, semikvantitatiivinen määrit. Aktinomykeetit, semikvantitatiivinen määrit. Homeet/hiivat (mallasagar) semikvant. määrit. Sienten tunnistus, Mallas * Sisäinen menetelmä, suoraviljely * Sisäinen menetelmä, suoraviljely * Sisäinen menetelmä, suoraviljely * Sisäinen menetelmä, viljely ja mikroskopointi 15398-2 Materiaalinäyte N2: liikuntasauma, villa 1,9 g 15398-3 Materiaalinäyte N3: 0.080 villa 0,5 g 15398-4 Materiaalinäyte N4: 0.0080 villa 0,5 g Yksikkö + + + + /malja - - ++ - /malja + - +++ + /malja - Aspergillus sp. * ++ - Cladosporium sp. * + + - Mycelia sterilia + + - Penicillium sp. * + + - Penicillium spp. * + Homeet/hiivat (DG-18 -agar) semikvant. määrit Sienten tunnistus, DG-18 * Sisäinen menetelmä, suoraviljely * Sisäinen menetelmä, viljely ja mikroskopointi /malja + + +++ + /malja - Aspergillus sp. * ++ - Cladosporium sp. * + + - Mycelia sterilia + + - Penicillium spp. * + + + - Wallemia sp * + /malja Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari 4 +358 10 391 350 +358 9 310 31626 2340056-8 00790 Helsinki Alv. Nro metropolilab@metropolilab.fi http://www.metropolilab.fi FI23400568

Analyysi Menetelmä 15398-5 Materiaalinäyte N5: 0.091 villa 1,8 g Bakteerit, semikvantitatiivinen määrit. Aktinomykeetit, semikvantitatiivinen määrit. Homeet/hiivat (mallasagar) semikvant. määrit. Sienten tunnistus, Mallas * Sisäinen menetelmä, suoraviljely * Sisäinen menetelmä, suoraviljely * Sisäinen menetelmä, suoraviljely * Sisäinen menetelmä, viljely ja mikroskopointi TESTAUSSELOSTE 2016-15398 2(5) 02.08.2016 15398-6 Materiaalinäyte N6: 0.091 villa 2,7 g 15398-7 Materiaalinäyte N7: 0.018 villa 24 g 15398-8 Materiaalinäyte N8: 0.050 villa 1,4 g Yksikkö ++ + + ++++ /malja - - + ++ /malja - + + ++++ /malja - Acremonium sp. +++ - Aspergillus ochraceus * + - Aspergillus versicolor * + - Cladosporium sp. * ++ - Mycelia sterilia + ++ - Penicillium spp. * + + ++ Homeet/hiivat (DG-18 -agar) semikvant. määrit Sienten tunnistus, DG-18 * Sisäinen menetelmä, suoraviljely * Sisäinen menetelmä, viljely ja mikroskopointi /malja + + + ++++ /malja - Acremonium sp. +++ - Aspergillus * + ochraceus - Aspergillus versicolor * + + - Cladosporium sp. * +++ - Mycelia sterilia ++ - Penicillium sp. * + - Penicillium spp. * + + ++ /malja Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari 4 +358 10 391 350 +358 9 310 31626 2340056-8 00790 Helsinki Alv. Nro metropolilab@metropolilab.fi http://www.metropolilab.fi FI23400568

Analyysi Menetelmä 15398-9 Materiaalinäyte N9: 0.036 villa 2,3 g Bakteerit, semikvantitatiivinen määrit. Aktinomykeetit, semikvantitatiivinen määrit. Homeet/hiivat (mallasagar) semikvant. määrit. Sienten tunnistus, Mallas * Sisäinen menetelmä, suoraviljely * Sisäinen menetelmä, suoraviljely * Sisäinen menetelmä, suoraviljely * Sisäinen menetelmä, viljely ja mikroskopointi TESTAUSSELOSTE 2016-15398 3(5) 02.08.2016 15398-10 Materiaalinäyte N10: 0.062A villa 4,9 g 15398-11 Materiaalinäyte N11: 1.109 puu 5 g 15398-12 Materiaalinäyte N12: porras, hiekka 22 g Yksikkö + + ++ + /malja ++++ +++ + - /malja ++ ++ + ++ /malja - Acremonium sp. ++ + + - Chaetomium sp. * + - Cladosporium sp. * + + + - Penicillium sp. * + + + - Penicillium spp. * + - Tritirachium sp. * + Homeet/hiivat (DG-18 -agar) semikvant. määrit Sienten tunnistus, DG-18 * Sisäinen menetelmä, suoraviljely * Sisäinen menetelmä, viljely ja mikroskopointi /malja ++ ++ + ++ /malja - Acremonium sp. ++ ++ + - Aspergillus ochraceus * + - Chaetomium sp. * + - Cladosporium sp. * + + + + - Penicillium sp. * + + - Penicillium spp. * + /malja Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari 4 +358 10 391 350 +358 9 310 31626 2340056-8 00790 Helsinki Alv. Nro metropolilab@metropolilab.fi http://www.metropolilab.fi FI23400568

Analyysi Menetelmä 15398-13 Materiaalinäyte N13: tuulikaappi C-siipi, villa 1 g Bakteerit, semikvantitatiivinen määrit. Aktinomykeetit, semikvantitatiivinen määrit. Homeet/hiivat (mallasagar) semikvant. määrit. Sienten tunnistus, Mallas * Sisäinen menetelmä, suoraviljely * Sisäinen menetelmä, suoraviljely * Sisäinen menetelmä, suoraviljely * Sisäinen menetelmä, viljely ja mikroskopointi TESTAUSSELOSTE 2016-15398 4(5) 02.08.2016 15398-14 Materiaalinäyte N14: 1.043 villa 1,5 g 15398-15 Materiaalinäyte N15: 1.042 villa 1,6 g 15398-16 Materiaalinäyte N16: 2.012, papu 6 g Yksikkö + + + + /malja - - + - /malja + + ++ + /malja - Acremonium sp. + + - Aspergillus niger * + - Aspergillus sp. * + - Cladosporium sp. * + + - Penicillium sp. * + - Penicillium spp. * + + - Stachybotrys sp. * + - Exophiala sp + Homeet/hiivat (DG-18 -agar) semikvant. määrit Sienten tunnistus, DG-18 * Sisäinen menetelmä, suoraviljely * Sisäinen menetelmä, viljely ja /malja + + ++ + /malja mikroskopointi - Acremonium sp. + + - Cladosporium sp. * + + + - Penicillium sp. * + - Penicillium spp. * + - Stachybotrys sp. * + - Exophiala sp. + /malja Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari 4 +358 10 391 350 +358 9 310 31626 2340056-8 00790 Helsinki Alv. Nro metropolilab@metropolilab.fi http://www.metropolilab.fi FI23400568

Analyysi Menetelmä 15398-17 Materiaalinäyte N17: 1.094B villa 3,6 g Bakteerit, semikvantitatiivinen määrit. Aktinomykeetit, semikvantitatiivinen määrit. Homeet/hiivat (mallasagar) semikvant. määrit. Homeet/hiivat (DG-18 -agar) semikvant. määrit Sienten tunnistus, DG-18 * Sisäinen menetelmä, suoraviljely * Sisäinen menetelmä, suoraviljely * Sisäinen menetelmä, suoraviljely * Sisäinen menetelmä, suoraviljely * Sisäinen menetelmä, viljely ja mikroskopointi - Cladosporium sp. * + - Mycelia sterilia + * = Akkreditoitu menetelmä TESTAUSSELOSTE 2016-15398 5(5) 02.08.2016 Yksikkö + /malja + /malja - /malja + /malja /malja Lausunto Suoraviljelyn semikvantitatiivinen tulosasteikko: - = ei mikrobeja + (1-19 pmy): niukasti mikrobeja ++ (20-49 pmy): kohtalaisesti mikrobeja +++ (50-199 pmy): runsaasti mikrobeja ++++ (200 pmy tai yli): erittäin runsaasti mikrobeja pmy = pesäkkeen muodostava yksikkö Suoraviljelyn tulos +++ tai ++++ viittaa mikrobikasvuun rakennusmateriaalissa. Mikäli tulos on ++ tai +, huomioidaan tulosten tulkinnassa kosteusvaurioindikaattoreiden esiintyvyys. Yhteyshenkilö Wikman Helena, 010 391 3599, Mikrobiologi Kalso Seija toimitusjohtaja Tiedoksi Käyhkö Kasper, kasper.kayhko@fcg.fi; Nyman Harri, harri.nyman@fcg.fi Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari 4 +358 10 391 350 +358 9 310 31626 2340056-8 00790 Helsinki Alv. Nro metropolilab@metropolilab.fi http://www.metropolilab.fi FI23400568

TESTAUSSELOSTE 2016-15720 1(2) 05.08.2016 Tilaaja 2474031-0 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Nyman Harri PL 950 00601 HELSINKI Näytetiedot Näyte Materiaalinäyte Näyte otettu 21.07.2016 Kellonaika Vastaanotettu 21.07.2016 Kellonaika 14.25 Tutkimus alkoi 22.07.2016 Näytteenoton Tilaustutkimus syy Ottopiste Ojamon koulu Näytteen ottaja Nyman Harri Viite P30197P002 Ojamon koulu/nyman Analyysi Menetelmä 15720-1 Materiaalinäyte B1 Klubin nurkka, min.villa 10 g Bakteerit, semikvantitatiivinen määrit. Aktinomykeetit, semikvantitatiivinen määrit. Homeet/hiivat (mallasagar) semikvant. määrit. Sienten tunnistus, Mallas * Sisäinen menetelmä, suoraviljely * Sisäinen menetelmä, suoraviljely * Sisäinen menetelmä, suoraviljely * Sisäinen menetelmä, viljely ja mikroskopointi Yksikkö + /malja - /malja + /malja /malja - Penicillium sp. * + Homeet/hiivat (DG-18 -agar) * Sisäinen + /malja semikvant. määrit menetelmä, Sienten tunnistus, DG-18 suoraviljely * Sisäinen menetelmä, viljely ja mikroskopointi - Penicillium sp. * + * = Akkreditoitu menetelmä /malja Lausunto Suoraviljelyn semikvantitatiivinen tulosasteikko: - = ei mikrobeja + (1-19 pmy): niukasti mikrobeja ++ (20-49 pmy): kohtalaisesti mikrobeja +++ (50-199 pmy): runsaasti mikrobeja ++++ (200 pmy tai yli): erittäin runsaasti mikrobeja pmy = pesäkkeen muodostava yksikkö Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari 4 +358 10 391 350 +358 9 310 31626 2340056-8 00790 Helsinki Alv. Nro metropolilab@metropolilab.fi http://www.metropolilab.fi FI23400568

TESTAUSSELOSTE 2016-15720 2(2) 05.08.2016 Suoraviljelyn tulos +++ tai ++++ viittaa mikrobikasvuun rakennusmateriaalissa. Mikäli tulos on ++ tai +, huomioidaan tulosten tulkinnassa kosteusvaurioindikaattoreiden esiintyvyys. Yhteyshenkilö Wikman Helena, 010 391 3599, Mikrobiologi Kalso Seija toimitusjohtaja Tiedoksi Käyhkö Kasper, kasper.kayhko@fcg.fi Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari 4 +358 10 391 350 +358 9 310 31626 2340056-8 00790 Helsinki Alv. Nro metropolilab@metropolilab.fi http://www.metropolilab.fi FI23400568

Analyysilausunto 20.7.2016 Tutkimus 16-3910 FCG Oy Suunnittelu ja tekniikka Harri Nyman NÄYTTEET 21.7.2016 / P30197P002 / Ojamo MINERAALIKUITULASKENTA GEELITEIPEILTÄ Laskeumanäytteet; 1. Salin katsomo / O 2. O7 Ruokala Yli 20 um MMVF-kuidut; kuitumäärä molemmissa alle 0,07 kuitua/cm2. Näytteet laskettu läpivalopolarisaatiomikroskoopilla. Tilaajan toimittamat näytteet. materiaalitutkimuslaboratorio MIKROFOKUS OY Erik.tutkija Simo Lehtinen, FM Noudatamme konsulttitoimen yhteisiä sopimusehtoja KSE 2013. Oheisen lausunnon saa kopioida vain kokonaisena. Osittainen kopiointi edellyttää Mikrofokus Oy:n kirjallista lupaa.

Analyysilausunto 11.07.2016 Tutkimus 16-3738 Harri Nyman PL 950 00601 Helsinki NÄYTTEENNE 11.07.2016 Ojamon lukio, Lohja ASBESTINÄYTETUTKIMUS N14. Mineriittilevy, kerhotilan tuulikaappi SISÄLTÄÄ ASBESTIA (krysotiiliasbestia) Näyte analysoitu elektronimikroskoopilla (SEM) ja röntgenmikroanalysaattorilla (SEM/EDS). toimittama näyte. Tilaajan materiaalitutkimuslaboratorio MIKROFOKUS OY Erik.tutkija Otso Lehtinen Noudatamme konsulttitoimen yhteisiä sopimusehtoja KSE 2013. Oheisen lausunnon saa kopioida vain kokonaisena. Osittainen kopiointi edellyttää Mikrofokus Oy:n kirjallista lupaa.

TESTAUSSELOSTE 2016-16132 1(9) 04.08.2016 Tilaaja 2474031-0 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Käyhkö Kasper PL 950 00601 HELSINKI Näytetiedot Näyte Sisäilma VOC Näyte otettu 26.07.2016 Kellonaika Vastaanotettu 27.07.2016 Kellonaika 10.50 Tutkimus alkoi 27.07.2016 Näytteenoton Tilaustutkimus syy Näytteen ottaja Käyhkö Kasper Viite Käyhkö/Ojamon koulu Liitteenä tilakohtainen dokumentti yhdisteiden pitoisuuksista. Analyysi TVOC tolueenina (TD-GC-MSD/FID) Yksikkö µg/m³ Menetelmä ISO 16000-6:2011 Epävarmuus-% 30 Näyte * 16132-1, Sisäilma VOC, 0.054 (1), 62 Ojamon koulu 16132-2, Sisäilma VOC, 0.045 (2), 48 Ojamon koulu 16132-3, Sisäilma VOC, 0.029 (3), 115 Ojamon koulu 16132-4, Sisäilma VOC, 0.090 (4), 133 Ojamon koulu * = Akkreditoitu menetelmä Yhteyshenkilö Lukkarinen Timo, 010 3913 431, Kemisti Kalso Seija toimitusjohtaja Tiedoksi Käyhkö Kasper, kasper.kayhko@fcg.fi; Merontausta Esko, esko.merontausta@fcg.fi; tarkkailut@fcg.fi Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari 4 +358 10 391 350 +358 9 310 31626 2340056-8 00790 Helsinki Alv. Nro metropolilab@metropolilab.fi http://www.metropolilab.fi FI23400568

TESTAUSSELOSTE 2016-16132 2(9) 04.08.2016 Liite testausselosteeseen 2016-16132-01 Näyte 0.054 TVOC tolueenina (Tenax TA, C6-C16) TVOC ug/m3 tunnistettu % 61.7 80 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta MSD FID Alkaanit yht. 3.1 5 Suoraketjuisia ja haar hiilivetyjä <2,0 0 Rengasrak hiilivetyjä 3.1 5 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Alkoholit yht. 26.0 17.2 28 2-Etyyli-1-heksanoli 2.1 2.1 3 Butanoli 21.9 11.4 18 Fenoli 2.0 1.8 3 Propyleeniglykoli <1,0 0 Bentsyylialkoholi 1.9 3 Alkoholeja muita <1,0 0 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Aromaattiset yht. 3 3 4 Bentseeni 1.2 1.4 2 Tolueeni <1,0 <1,0 0 Etyylibentseeni 0.3 <1,0 0 1,4-Ksyleeni 1.1 1.1 2 Styreeni <0,30 <1,0 0 1,2-Ksyleeni 0.5 <1,0 0 Propyylibentseeni <0,10 <1,0 0 1,3,5-Trimetyylibentseeni 0.1 <1,0 0 Naftaleeni <0,50 <1,0 0 1-Metyylinaftaleeni <0,20 <1,0 0 Bifenyyli <0,20 <1,0 0 Alkyylibentseenejä muita <1,0 0 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Esterit yht. 1.0 <1 1 Etyyliasetaatti <0,10 <1,0 0 Butyyliasetaatti 1.0 0.4 1 Estereitä muita <1,0 0 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Glykolieetterit yht. 7.4 3.5 6 Dietyleeniglykoli-monoetyylieetteri 5.0 2.5 4 Dietyleeniglykoli-monobutyylieetteri 0.9 <1,0 0 TXIB 1.5 1.0 2 Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari 4 +358 10 391 350 +358 9 310 31626 2340056-8 00790 Helsinki Alv. Nro metropolilab@metropolilab.fi http://www.metropolilab.fi FI23400568

TESTAUSSELOSTE 2016-16132 3(9) 04.08.2016 2-Butoksietanoli <1,0 0 2-Fenoksietanoli <1,0 0 Dietyleeniglykoli-monobutyylieetteri asetaatti <1,0 0 Glykolieettereitä muita <1,0 0 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Halogenoidut yhdisteet yht. <0,2 <1 0 Tetrakloorieteeni <0,20 <1,0 0 1,1,2,2-Tetrakloorietaani <0,10 <1,0 0 1,4-Diklooribentseeni <0,10 <1,0 0 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Karbonyylit yht. 24.9 12.1 20 Heksanaali 11.4 4.6 7 2-Furankarboksaldehydi 1.9 0.8 1 Bentsaldehydi 5.6 2.2 4 Oktanaali 1.7 0.9 1 Nonanaali 4.2 2.1 3 Pentanaali <1,0 0 Heptanaali <1,0 0 Dekanaali 0.9 1 Asetofenoni 0.7 1 Karbonyyleja muita <1,0 0 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Orgaaniset hapot yht. 7.0 11 Etikkahappo 7.0 11 Heksaanihappo <1,0 0 Orgaanisia happoja muita <1,0 0 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Terpeenit yht. 5 3.4 5 Pineeni 3.2 2.2 4 Delta-3-kareeni 1.4 1.1 2 Limoneeni <0,80 <1,0 0 beta-pineeni <1,0 0 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Muut yhdisteet yht. <1 0 Syklotrisiloksaani, heksametyyli <1,0 0 Syklotetrasiloksaani, oktametyyli <1,0 0 Syklopentasiloksaani, dekametyyli <1,0 0 TVOC (C6-C16) ulkopuoliset yhdisteet ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari 4 +358 10 391 350 +358 9 310 31626 2340056-8 00790 Helsinki Alv. Nro metropolilab@metropolilab.fi http://www.metropolilab.fi FI23400568

TESTAUSSELOSTE 2016-16132 4(9) 04.08.2016 Liite testausselosteeseen 2016-16132-02 Näyte 0.045 TVOC tolueenina (Tenax TA, C6-C16) TVOC ug/m3 tunnistettu % 48.1 72 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta MSD FID Alkaanit yht. 5.5 11 Suoraketjuisia ja haar hiilivetyjä <2,0 0 Rengasrak hiilivetyjä 5.5 11 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Alkoholit yht. 11.7 7.7 16 2-Etyyli-1-heksanoli 4.0 4.0 8 Butanoli 6.5 2.6 5 Fenoli 1.2 1.0 2 Propyleeniglykoli <1,0 0 Bentsyylialkoholi <1,0 0 Alkoholeja muita <1,0 0 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Aromaattiset yht. <2,3 1 3 Bentseeni 1.2 1.5 3 Tolueeni <1,0 <1,0 0 Etyylibentseeni 0.2 <1,0 0 1,4-Ksyleeni 0.5 <1,0 0 Styreeni <0,30 <1,0 0 1,2-Ksyleeni <0,30 <1,0 0 Propyylibentseeni <0,10 <1,0 0 1,3,5-Trimetyylibentseeni 0.1 <1,0 0 Naftaleeni <0,50 <1,0 0 1-Metyylinaftaleeni <0,20 <1,0 0 Bifenyyli <0,20 <1,0 0 Alkyylibentseenejä muita <1,0 0 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Esterit yht. 2.2 <1 2 Etyyliasetaatti 0.3 <1,0 0 Butyyliasetaatti 1.9 0.8 2 Estereitä muita <1,0 0 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Glykolieetterit yht. 1.4 <1 2 Dietyleeniglykoli-monoetyylieetteri <1,0 <1,0 0 Dietyleeniglykoli-monobutyylieetteri <0,40 <1,0 0 TXIB 1.4 1.0 2 Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari 4 +358 10 391 350 +358 9 310 31626 2340056-8 00790 Helsinki Alv. Nro metropolilab@metropolilab.fi http://www.metropolilab.fi FI23400568

TESTAUSSELOSTE 2016-16132 5(9) 04.08.2016 2-Butoksietanoli <1,0 0 2-Fenoksietanoli <1,0 0 Dietyleeniglykoli-monobutyylieetteri asetaatti <1,0 0 Glykolieettereitä muita <1,0 0 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Halogenoidut yhdisteet yht. <0,2 <1 0 Tetrakloorieteeni <0,20 <1,0 0 1,1,2,2-Tetrakloorietaani <0,10 <1,0 0 1,4-Diklooribentseeni <0,10 <1,0 0 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Karbonyylit yht. 28.0 12.8 27 Heksanaali 21.7 8.7 18 2-Furankarboksaldehydi 1.4 0.6 1 Bentsaldehydi 3.4 1.4 3 Oktanaali 1.5 0.7 2 Nonanaali <3,1 <1,0 0 Pentanaali 1.4 3 Heptanaali <1,0 0 Dekanaali <1,0 0 Asetofenoni <1,0 0 Karbonyyleja muita <1,0 0 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Orgaaniset hapot yht. <2 0 Etikkahappo <1,0 0 Heksaanihappo <1,0 0 Orgaanisia happoja muita <1,0 0 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Terpeenit yht. 8 5.7 12 Pineeni 5.2 3.6 8 Delta-3-kareeni 2.5 2.0 4 Limoneeni <0,80 <1,0 0 beta-pineeni <1,0 0 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Muut yhdisteet yht. <1 0 Syklotrisiloksaani, heksametyyli <1,0 0 Syklotetrasiloksaani, oktametyyli <1,0 0 Syklopentasiloksaani, dekametyyli <1,0 0 TVOC (C6-C16) ulkopuoliset yhdisteet ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari 4 +358 10 391 350 +358 9 310 31626 2340056-8 00790 Helsinki Alv. Nro metropolilab@metropolilab.fi http://www.metropolilab.fi FI23400568

TESTAUSSELOSTE 2016-16132 6(9) 04.08.2016 Liite testausselosteeseen 2016-16132-03 Näyte 0.029 TVOC tolueenina (Tenax TA, C6-C16) TVOC ug/m3 tunnistettu % 114.9 72 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta MSD FID Alkaanit yht. 8.5 7 Suoraketjuisia ja haar hiilivetyjä 6.3 5 Rengasrak hiilivetyjä 2.2 2 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Alkoholit yht. 18.4 16.5 14 2-Etyyli-1-heksanoli 8.5 8.5 7 Butanoli 7.6 3.0 3 Fenoli 2.3 2.1 2 Propyleeniglykoli <1,0 0 Bentsyylialkoholi 2.9 3 Alkoholeja muita <1,0 0 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Aromaattiset yht. 5 3 3 Bentseeni 1.3 1.5 1 Tolueeni 1.3 1.4 1 Etyylibentseeni 0.2 <1,0 0 1,4-Ksyleeni 0.7 <1,0 0 Styreeni 0.5 <1,0 0 1,2-Ksyleeni 0.3 <1,0 0 Propyylibentseeni 0.4 <1,0 0 1,3,5-Trimetyylibentseeni 0.5 <1,0 0 Naftaleeni <0,50 <1,0 0 1-Metyylinaftaleeni <0,20 <1,0 0 Bifenyyli <0,20 <1,0 0 Alkyylibentseenejä muita <1,0 0 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Esterit yht. 1.6 <1 0 Etyyliasetaatti 0.3 <1,0 0 Butyyliasetaatti 1.3 0.5 0 Estereitä muita <1,0 0 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Glykolieetterit yht. 17.8 8.9 8 Dietyleeniglykoli-monoetyylieetteri 15.3 7.7 7 Dietyleeniglykoli-monobutyylieetteri 0.7 <1,0 0 TXIB 1.8 1.2 1 Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari 4 +358 10 391 350 +358 9 310 31626 2340056-8 00790 Helsinki Alv. Nro metropolilab@metropolilab.fi http://www.metropolilab.fi FI23400568

TESTAUSSELOSTE 2016-16132 7(9) 04.08.2016 2-Butoksietanoli <1,0 0 2-Fenoksietanoli <1,0 0 Dietyleeniglykoli-monobutyylieetteri asetaatti <1,0 0 Glykolieettereitä muita <1,0 0 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Halogenoidut yhdisteet yht. <0,2 <1 0 Tetrakloorieteeni <0,20 <1,0 0 1,1,2,2-Tetrakloorietaani <0,10 <1,0 0 1,4-Diklooribentseeni <0,10 <1,0 0 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Karbonyylit yht. 40.4 28.0 24 Heksanaali 19.1 7.6 7 2-Furankarboksaldehydi 1.6 0.7 1 Bentsaldehydi 4.2 1.7 1 Oktanaali 3.5 1.8 2 Nonanaali 12.0 6.0 5 Pentanaali 1.4 1 Heptanaali <1,0 0 Dekanaali 1.9 2 Asetofenoni 7.0 6 Karbonyyleja muita <1,0 0 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Orgaaniset hapot yht. 15.5 13 Etikkahappo 8.8 8 Heksaanihappo 2.9 3 Orgaanisia happoja muita 3.8 3 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Terpeenit yht. 2 1.8 2 Pineeni 1.4 1.0 1 Delta-3-kareeni 1.0 0.8 1 Limoneeni <0,80 <1,0 0 beta-pineeni <1,0 0 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Muut yhdisteet yht. <1 0 Syklotrisiloksaani, heksametyyli <1,0 0 Syklotetrasiloksaani, oktametyyli <1,0 0 Syklopentasiloksaani, dekametyyli <1,0 0 TVOC (C6-C16) ulkopuoliset yhdisteet ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari 4 +358 10 391 350 +358 9 310 31626 2340056-8 00790 Helsinki Alv. Nro metropolilab@metropolilab.fi http://www.metropolilab.fi FI23400568

TESTAUSSELOSTE 2016-16132 8(9) 04.08.2016 Liite testausselosteeseen 2016-16132-04 Näyte 0.09 TVOC tolueenina (Tenax TA, C6-C16) TVOC ug/m3 tunnistettu % 133.1 74 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta MSD FID Alkaanit yht. <2 0 Suoraketjuisia ja haar hiilivetyjä <2,0 0 Rengasrak hiilivetyjä <2,0 0 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Alkoholit yht. 35.5 20.9 16 2-Etyyli-1-heksanoli 6.7 6.7 5 Butanoli 26.4 10.6 8 Fenoli 2.3 2.1 2 Propyleeniglykoli <1,0 0 Bentsyylialkoholi 1.5 1 Alkoholeja muita <1,0 0 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Aromaattiset yht. 6 5 4 Bentseeni 3.2 3.9 3 Tolueeni 1.2 1.4 1 Etyylibentseeni 0.5 <1,0 0 1,4-Ksyleeni 0.8 <1,0 0 Styreeni 0.7 <1,0 0 1,2-Ksyleeni <0,30 <1,0 0 Propyylibentseeni <0,10 <1,0 0 1,3,5-Trimetyylibentseeni <0,10 <1,0 0 Naftaleeni <0,50 <1,0 0 1-Metyylinaftaleeni <0,20 <1,0 0 Bifenyyli <0,20 <1,0 0 Alkyylibentseenejä muita <1,0 0 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Esterit yht. 2.0 <1 1 Etyyliasetaatti 0.3 <1,0 0 Butyyliasetaatti 1.7 0.7 1 Estereitä muita <1,0 0 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Glykolieetterit yht. 8.9 6.3 5 Dietyleeniglykoli-monoetyylieetteri 6.1 3.1 2 Dietyleeniglykoli-monobutyylieetteri 1.3 0.7 1 TXIB 1.5 1.0 1 Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari 4 +358 10 391 350 +358 9 310 31626 2340056-8 00790 Helsinki Alv. Nro metropolilab@metropolilab.fi http://www.metropolilab.fi FI23400568

TESTAUSSELOSTE 2016-16132 9(9) 04.08.2016 2-Butoksietanoli 1.6 1 2-Fenoksietanoli <1,0 0 Dietyleeniglykoli-monobutyylieetteri asetaatti <1,0 0 Glykolieettereitä muita <1,0 0 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Halogenoidut yhdisteet yht. 0.9 <1 0 Tetrakloorieteeni 0.9 0.5 0 1,1,2,2-Tetrakloorietaani <0,10 <1,0 0 1,4-Diklooribentseeni <0,10 <1,0 0 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Karbonyylit yht. 53.9 28.0 21 Heksanaali 24.9 10.0 7 2-Furankarboksaldehydi 2.2 0.9 1 Bentsaldehydi 7.9 3.2 2 Oktanaali 4.2 2.1 2 Nonanaali 14.5 7.3 5 Pentanaali <1,0 0 Heptanaali <1,0 0 Dekanaali 1.8 1 Asetofenoni 2.8 2 Karbonyyleja muita <1,0 0 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Orgaaniset hapot yht. 33.1 25 Etikkahappo 22.4 17 Heksaanihappo 7.5 6 Orgaanisia happoja muita 3.2 2 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Terpeenit yht. 4 3.0 2 Pineeni 2.6 1.9 1 Delta-3-kareeni 1.5 1.2 1 Limoneeni <0,80 <1,0 0 beta-pineeni <1,0 0 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Muut yhdisteet yht. <1 0 Syklotrisiloksaani, heksametyyli <1,0 0 Syklotetrasiloksaani, oktametyyli <1,0 0 Syklopentasiloksaani, dekametyyli <1,0 0 TVOC (C6-C16) ulkopuoliset yhdisteet ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari 4 +358 10 391 350 +358 9 310 31626 2340056-8 00790 Helsinki Alv. Nro metropolilab@metropolilab.fi http://www.metropolilab.fi FI23400568

TESTAUSSELOSTE 2016-16054 1(2) 10.08.2016 Tilaaja 2474031-0 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Nyman Harri PL 950 00601 HELSINKI Näytetiedot Näyte Materiaalinäyte Näyte otettu 26.07.2016 Kellonaika Vastaanotettu 27.07.2016 Kellonaika 10.50 Tutkimus alkoi 27.07.2016 Näytteenoton syy Tilaustutkimus Näytteen ottaja Viite Kasper Käyhkö Nyman Analyysi Menetelmä 16054-1 Materiaalinäyte N18: min.villa Bakteerit, semikvantitatiivinen määrit. Aktinomykeetit, semikvantitatiivinen määrit. Homeet/hiivat (mallasagar) semikvant. määrit. Sienten tunnistus, Mallas * Sisäinen menetelmä, suoraviljely * Sisäinen menetelmä, suoraviljely * Sisäinen menetelmä, suoraviljely * Sisäinen menetelmä, viljely ja mikroskopointi - Aspergillus fumigatus * + - Aspergillus sp. * + - Cladosporium sp. * + - Mycelia sterilia + - Penicillium sp. * + Homeet/hiivat (DG-18 -agar) semikvant. määrit * = Akkreditoitu menetelmä * Sisäinen menetelmä, suoraviljely Yksikkö + /malja - /malja + /malja /malja - /malja Lausunto Suoraviljelyn semikvantitatiivinen tulosasteikko: - = ei mikrobeja + (1-19 pmy): niukasti mikrobeja ++ (20-49 pmy): kohtalaisesti mikrobeja +++ (50-199 pmy): runsaasti mikrobeja ++++ (200 pmy tai yli): erittäin runsaasti mikrobeja pmy = pesäkkeen muodostava yksikkö Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari 4 +358 10 391 350 +358 9 310 31626 2340056-8 00790 Helsinki Alv. Nro metropolilab@metropolilab.fi http://www.metropolilab.fi FI23400568