Muistio Keskusteluryhmä AA:n yhtenäisyys Keskustelutilaisuus 5.9.2015 klo 13-16 Paikka: Oikokatu 2, 45100 Kouvola AA:n yhtenäisyys keskusteluryhmä piti vuoden 2015 toisen keskustelutilaisuuden Kouvolassa 5.9.2015. Tilaisuudessa oli läsnä 21 AA:laista 13:sta eri Nimettömien Alkoholistien ja Anonyymien Alkoholistien AA-ryhmästä. 1. Tilaisuuden avaus K Kouvolasta toivotti paikalle saapuneet tervetulleeksi Kouvolaan ja kertoi hieman kokouspaikasta jossa AA-ryhmien toiminta on vilkasta. Kokouksia pidetään joka päivä ja viikossa niitä on yhteensä 11. Sovittiin aluksi että, B toimii tilaisuuden puheenjohtajana pidetään läsnä olevien lyhyt esittäytymiskierros puheenvuorot pyydetään viittaamalla puheenvuorojen jälkeen puheenjohtaja voi antaa tarvittaessa tilaisuuden lyhyisiin kommentteihin H käyttää alustuspuheenvuoron 2. Alustuspuheenvuoro Koska tilaisuudessa oli mukana muutamia ensikertalaisia, H kertoi aluksi hieman yhtenäisyyskeskustelujen taustasta ja omasta mukaantulostaan näihin keskusteluihin: Nämä AA:n yhtenäisyyteen tähtäävät keskustelut käynnistyivät v. 2009 muutamien Nimettömien Alkoholistien ja Anonyymien Alkoholistien ryhmien jäsenten yhteisellä päätöksellä. Tämän jälkeen näitä vapaamuotoisia keskustelutilaisuuksia on pidetty vaihtelevasti 3-5 kpl/vuosi. Keskusteluihin on osallistunut tähän mennessä noin 140 AA:n jäsentä. Kerralla kokouksissa on ollut mukana yleensä noin 20-25 AA:laista. Kokouksia on pidetty useammalla eri paikkakunnalla. H kertoi tulleensa mukaan keskusteluihin AA-toverinsa suosituksesta ja myös omasta tiedonhalustaan, koska oli tuolloin ollut AA:ssa vasta muutaman vuoden eivätkä hajaannuksen perimmäiset syyt olleet täysin selvillä. AA:n hajaannus oli kyllä tullut esille varsin varhaisessa vaiheessa. H totesi, että huolimatta jo varsin pitkään käydyistä yhtenäisyyskeskusteluista tietä AA:n yhtenäisyyteen ei ole löytynyt. Hajaannuksen aiheuttanut erilainen näkemys AA-palvelun rakenteesta on pysynyt. Se jakaa yhä suomalaista AA-liikettä. AA:n palvelurakenne vaikuttaa näin ollen olevan AA:n yhtenäisyyttä tärkeämpi. Muita mielipide-eroja, jotka ylläpitäisivät railoa kahden AA-ryhmittymän välillä, ei vaikuta olevan. 1
Koska pitkään jatkuneista keskusteluista huolimatta ratkaisua AA:n yhtenäisyyteen ei ole löytynyt, on ollut tarpeen kysyä itseltään, onko näistä keskusteluista ollut mitään hyötyä ja onko keskusteluja perusteltua jatkaa. Keskustelujen myönteisenä antina H mainitsi seuraavat asiat: Keskusteluyhteys Nimettömien Alkoholistien ja Anonyymien Alkoholistien jäsenten välillä on näissä tilaisuuksissa saatu aikaan ja sitä on ylläpidetty. Keskustelupiiri on laajentunut. Tämä keskustelufoorumi on lähes ainoa paikka jossa molempien osapuolten jäsenet ovat voineet keskustella yhdessä tästä vaikeasta aiheesta. Keskusteluja on voitu käydä asiallisessa ja rakentavassa AA:laisessa hengessä. Keskustelujen myötä perehtymien asioihin, joista erimielisyydet ovat syntyneet, on syventynyt. Ymmärrys toisen osapuolen erilaisista näkemyksistä on parantunut. Yhteistyötä sanomansaaton ja tiedottamisen alueilla on osapuolten kesken saatu aikaan joillakin paikkakunnilla. Keskusteluissa on yhtenäisyyskysymyksen ohella tullut esiin myös muita ajankohtaisia AA:ta koskevia aiheita joista on ollut hyödyllistä vaihtaa kokemuksia ja näkemyksiä. H:n mielestä AA:n jakaantuminen rasittaa suomalaista AA-liikettä merkittävästi. Se on syönyt AA:n voimia jo vuosien ajan. Tuskin kukaan suomalaisessa AA:ssa on jäänyt täysin osattomaksi tästä erimielisyydestä vaikka sen syihin ei olisi paneutunutkaan. Kiista on synnyttänyt myös välinpitämättömyyttä ja pelkoakin ryhtyä palvelijaksi AA:ssa. Jos AA:n jakaantumisesta kahteen eri rakenteeseen pyrkii löytämään jotain myönteistä, niin ehkä sen myötä syntynyt eräänlainen kilpailuasetelma on käytännössä myötävaikuttanut kummankin AA-yhteisön nettisivujen ja painetun materiaalin sisältöjen ja laadun kohentumiseen. Tämä on kuitenkin merkinnyt asioitten tekemistä kahteen kertaan ja voimavarojen tuhlausta. Samalla näin syntyneet kahdet, hyvin pitkälti samansisältöiset aineistot, varustettuna erilaisilla yhteystiedoilla ovat hämmentäneet AA:n ulkopuolisia tahoja ja myös AA:laisia itseään. Myönteiseksi asiaksi voisi ehkä vielä laskea että kokemuksia on tietenkin viime vuosien aikana kertynyt merkittävä määrä kun palvelua on ylläpidetty samanaikaisesti rinnakkain kahdessa eri AA-yhteisössä. Kokonaisuus on kuitenkin kärsinyt. Tämän vuoksi Ensimmäisen perinteen ehdottamaan AA:n yhtenäisyyteen on yhä syytä pyrkiä eikä asiaan tulisi suhtautua välinpitämättömästi. Ratkaisun avaimet ja vastuu yhtenäisyyden saavuttamisessa ovat AA-ryhmillä. Niiden tekemillä päätöksillä. Palveluelimet eivät voi päättää asioita ryhmien puolesta. Ne voivat korkeintaan antaa suosituksia. Lopuksi H esitti yhteenvedon omasta näkemyksestään niistä seikoista joiden tulisi jouduttaa pyrkimyksiä AA:n yhtenäisyyden saavuttamiseksi: 2
AA:n yhtenäisyyden merkitys tuodaan selvästi esille AA:n ensimmäisessä perinteessä. Yhtenäisyyden tärkeyttä korostaa että asia esitetään perinteistä heti ensimmäisessä. Viime vuosien kokemus on osoittanut että molemmat suomalaiset AA-palvelurakenteet toimivat. Rakenne ei siten ehkä ole ongelmista suurin vaikka parantamiselle ja kehittämiselle on aina jonkinlaista tarvetta. Palvelun ongelma vaikuttaa pikemmin olevan rakenteiden oikea hyödyntäminen ja kyvykkäiden palvelijoiden löytyminen yhteiseksi hyväksi. Palvelijoiden löytämisen vaikeus koskee molempia palvelurakenteita. Tästä syystä kaikki voimavarat olisi parasta koota yhteen. AA:n on lähitulevaisuudessa tarpeen seurata aikaisempaa paremmin kehitystä ja muutoksia joita tapahtuu AA:n toimintaympäristössä. Näin siksi, jotta hyvä yhteistyö AA:n ja ulkopuolisten tahojen kanssa pystytään varmistamaan jatkuvasti muuttuvissa olosuhteissa. Epäyhtenäinen ja keskenään eripurainen AA ei voi tulevaisuudessa tästä tehtävästä suoriutua. Hyvä yhteistyö AA:n ulkopuolisten tahojen kanssa edellyttää myös selkeyttä AA:n taholta. Kaksi AA-yhteisöä hämmentää ulkopuolisia. Luottamus AA:han kärsii. Kiista palvelurakenteesta syö AA:n voimavaroja sen ainoasta päätarkoituksesta. Tästä kärsii eniten alkoholisti joka on yhä AA:n ulkopuolella. Myös AA-yhteisö kärsii. Tulokkaat kavahtavat AA:laisten keskinäistä erimielisyyttä ja epäsopua. Yhdessä olemme enemmän. 2. Puheenvuoroissa lausuttua Puheenvuorojen aikana tuotiin esille seuraavia asioita: Ammatikseen alkoholistien parissa työskentelevä henkilökunta ihmettelee miksi Suomessa on 2 AA:ta. Asiaa kysellään ja siihen on vaikea antaa hyvin perusteltua vastausta. Yhteiskunnan toimijat päihdehoidon alalla ovat tuoneet työhönsä mukaan vertaistoimijat ns. vertsit. Heidän joukossaan työskentelee melko paljon AA:n jäseniä. Työssään he eivät kuitenkaan voi tuoda AA:ta esille siten kuin AA-tiedotustilaisuuksissa tehdään. Heidän on toimittava työnantajiensa ohjeitten mukaan. Viimeaikainen kehitys vaikuttaa vieneen siihen suuntaan että AA:n pääsy tiedottamaan AA:sta on joihinkin paikkoihin vaikeutunut. Sanotaan että tieto AA:sta tulee esille työntekijöiden toimesta. Yhtenäisyys AA:ssa voidaan löytää yhteistyön ja yhteisen sanomansaaton kautta. Yhtenäisyys on tärkeä ja tavoittelemisen arvoinen asia. Miten voimme käytännössä päästä asiassa eteenpäin? Siitä haluaisin kuulla tänään tässä tilaisuudessa. Näitä keskusteluja yhtenäisyydestä kannattaa edelleen jatkaa vaikka edistyminen onkin hidasta. Tieto lisääntyy ja perehtyminen tärkeisiin asioihin kasvaa. Palvelurakenteesta ja AA-palvelun kehittämisestä on lähes mahdotonta keskustella asiallisesti valtakunnallisilla päivillä tai aluekokouksissa. Aihe torjutaan heti tai siihen suhtaudutaan kiihkomielisesti. 3
Palvelijoitten valinta AA-alueilla on aivan liian sattumanvaraista. Tulokset ovat sen mukaisia. AA-alueet eivät toimi siten kuin AA:ssa on tarkoitus. Palvelurakenne ei mielestäni toimi. Muutosten aikaansaaminen AA:ssa on työlästä ja hidasta. Muutosvastarinta AA:ssa on poikkeuksellisen voimakasta. Pelot kaikesta uudesta ovat suuria. On käsittämätöntä että Nimettömien Alkoholistien yhteisössä on yhä v. 2015 myynnissä Kolmannen perinnön käsikirja. Mitä tarkoitusta se palvelee? Kirja on USA:ssa korvattu jo v. 1969 uudemmalla kirjallisuudella ja poistettu valikoimasta vanhentuneena. Teos kuuluu AA:n historiaan se ei kuulu tämän päivän suositeltuun AA-palveluaineistoon. AA:n yhtenäisyys Suomessa syntyy sujuvimmin kun Anonyymien Alkoholistien ryhmät liittyvät Nimettömien Alkoholistien yhteisöön. Voimavaroja vapautuisi sanomansaattoon kun pääsisimme yhteiseen palvelurakenteeseen. Miten siihen päästään? Olemme kaikki AA:n jäseniä vaikka AA-palvelun osalta näkemyksemme palvelun rakenteesta on erilainen. Onko oikeassa olemisen tarve ainoa este minkä takia emme saa yhtenäisyyttä aikaan? Yhteisöjemme valtuutettujen palvelijoitten tulisi päästä keskusteluyhteyteen. Yhteistä tekemistä olisi paljon. AA:n suomenkielistä kirjallisuutta, esitteitä ja tiedotusaineistoa olisi ajanmukaistettava. Yhtenäisyyteen ei päästä pelkästään keskustelemalla. Tarvitaan tekoja. Tarvitaan avoimuutta ja rehellisyyttä. Olemme vuosikausia saaneet kärsiä seurauksia siitä että avoimuus ja rehellisyys ovat puuttuneet. Palvelijat eivät ole hoitaneet tehtäviään oikein. Seurauksena yhteisömme hajosi. Luottamuksen palautuminen on vaikeaa. Yhteiskunnan vertaistoiminnasta ei ole uhkaa AA:lle. Meidän on ymmärrettävä että AA:lla ei ole monopoliasemaa alkoholistien raitistamiseen. Muitakin toimijoita kuin AA on ja AA hyväksyy myös että muita toimijoita on. AA:n kahdet nettisivut hämmentävät. Perustetta kaksille nettisivuille ja eri kahdelle eri AA-yhteisölle ei oikein kunnolla pysty selittelemään ulkopuolisille. Jotain konkreettista pitäisi tehdä yhtenäisyyden aikaansaamiseksi. Sovintotoimikunnan aikaansaaminen olisi eräs mahdollisuus. Sellaista on käytetty menestyksellä ennenkin kun AA:ssa on etsitty ratkaisua vaikeaan erimielisyyteen. Aluetoiminta on omalla AA-alueellamme ollut viime vuosina käymistilassa. Toivo paremmasta on nuorissa AA:laisissa. Olen ollut mukana näissä keskusteluissa jo jonkin aikaa. Olen valtuustorakenteen kannattaja ja olen vakuuttunut että se on oikea rakenne AA:n kaltaisessa yhteisössä. Tätä näkemystäni en muuta. Toinen asia on miten saavutamme yhtenäisyyden AA:ssa. Tällä rakenneriidalla ei saisi rasittaa tulokkaita. Se on karhunpalvelus koko AA:lle. Keskusteluja AA:n yhtenäisyydestä kannattaa edelleenkin jatkaa. En ymmärrä miksi jotkut yhteisössämme ovat tuohtuneet kun AA:sta puhutaan vertaistukena. Onhan AA vertaistukea vaikka AA:ssa on muutakin. Aikaisemmin kun en tuntenut asioita niin otin niihin kantaa. Nyt kun olen alkanut tuntemaan asioita, en ota enää niin paljon niihin kantaa. 4
Minusta meillä on AA:ssa liikaa organisointia. Sitä tulisi vähentää. On tarpeetonta yrittää ylläpitää organisaatiota ja sen osia jotka eivät toimi ja joihin ei löydy palvelijoita. Turha tulisi karsia pois. Yhtenäisyyskysymyksessä meidän tulisi katsoa vain eteenpäin eikä kaivella vanhoja tapahtumia ja vatvoa niitä. Se ei auta ketään. Mennyttä emme voi muuttaa. Katse tulee suunnata eteenpäin. Lähentymistä eri palvelurakenteisiin kuuluvien ryhmien jäsenten välillä on tapahtunut. Yhteistyötäkin tehdään. Niitäkin on jotka yhä ovat poteroissaan. Nämä AA:n yhtenäisyyskeskustelut ovat olleet hyviä. Mielestäni AA:ssa on tapahtunut myönteistä kehitystä. Toisen perinteen mukaisesta ryhmäomatunnosta ja sen merkityksestä asioita käsiteltäessä on alettu puhua laajemminkin. Perinteiden tuntemus ja niiden tärkeyden ymmärrys on ehkä muutenkin lisääntynyt. Jotkut ryhmät ovat lisänneet perinnepalaverien määrää. AA-palvelun käsitteitä ei sen sijaan edelleenkään tunneta. Niitä ei yleensä lueta lainkaan tai luetaan äärimmäisen harvoin. Meillä on AA:ssa yhä hengissä vanhoja rekisteröityjen yhdistysten käytäntöjä. Ne ovat peräisin AAkerhojen ajalta. Ne eivät ole AA:n suositusten mukaisia menettelytapoja. Yhtenäisyyden asiassa olemme nyt jumittuneet. Uutta ei saada aikaan, ellemme pura ensin pois tieltä jotain vanhaa. Mielipiteitään tulisi tarvittaessa kyetä tarkistamaan. Suomalaisessa AA-liikkeessä on yhä piirteitä politiikan teon keinojen käytöstä. Neuvotteluhalukkuutta ja AA:n suosittamia menettelytapoja ei haluta hyväksyä käyttöön. Vaikuttaa selvältä että yhtenäisyys suomalaisessa AA-liikkeessä ei etene niin kauan kuin Suomessa on 2 rekisteröityä AA-palveluelintä (Suomen AA-kustannus ry. ja Bill W:n ystävät ry.). Toinen on liikaa. Mieleeni palautuvat yritykset keskustella AA:n yhtenäisyydestä ennen näitä kokoussarjoja. Keskustelut, joita pidettiin Helsingissä Salomoninkadulla vuosia takaperin, olivat todella huonoja, ne johtivat epäonnistumiseen. Traumat pitäisi kyetä jättämään taakse. Pääkaupunkiseudulla toiminut palvelutoimisto Kolmio lopettaa toimintansa. Sanomansaattoa ja tiedotusta kuitenkin jatketaan. Jonkinlainen työryhmä yhtenäisyyden aikaansaamiseksi olisi tarpeen. Laajemmalti AA:ssa henki tällaisen työryhmän aikaansaamiseksi näyttää kuitenkin puuttuvan. Yhteyttä ei tunnu löytyvän. 3. Seuraava keskustelutilaisuus Keskustelujen jatkaminen sai kannatusta. Sovittiin alustavasti että seuraava keskustelutilaisuus pidettäisiin marraskuun lopulla tai joulukuun alussa Tampereella. Kokouspaikkaa selvitellään. Muistiin merkitsi, H PS. Seuraavan keskustelutilaisuuden paikka ja ajankohta on nyt varmistunut. Paikka: Riipuksenkatu 13, 33710 Tampere (Kaukajärvi) Ajankohta: lauantai 5.12.2015, klo 13.00-16.00 5