KANGASNIEMEN KUNTA Kirkonkylän asemakaava Keskustien kaavamuutos 2015 Kaavaehdotus 20.12.2015
Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 20. joulukuuta 2015 päivättyä asemakaavakarttaa. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaavoitettava alue sijaitsee Kangasniemen Kirkonkylän taajaman länsiosassa Keskustien ja Teollisuustien risteysalueen läheisyydessä. Selostusosan kannessa on kartta, jossa kaavoitettava alue on esitetty likimääräisesti. Kaavamuutos tapahtuu kortteleissa 69 (osa), 69a ja 70 sekä niihin liittyvillä katu- ja lähivirkistysalueilla (tilojen 213-407-1-271 (osa), 420-2-100 (osa), 114, 121, 124, 128 (osa), 132, 135, 168, 169 (osa), 170, 183, 196, 197, 204 ja 205 alueilla). 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavasta käytetään nimeä Keskustien kaavamuutos 2015. Pienialaisella ja teknisluonteisella kaavamuutoksella parannetaan alueen yritysten toimintaedellytyksiä ja päivitetään myös merkinnät paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan osalta (lainsäädännön muutos). 1.5 Luettelo selostuksen yhteydessä olevista asiakirjoista - tilastolomake - osallistumis- ja arviointisuunnitelma - alueen nykyinen asemakaavakartta - kaavamerkinnät - kaavamuutoksen kartta 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kunta on antanut Karttaako Oy:n tehtäväksi kyseisen suunnittelutehtävän kesällä 2015. Aloite kaavamuutokseen on tullut yrittäjiltä sekä kunnalta. Prosessin kulkua on laajemmin esitelty liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. 2.2 Asemakaava Pienialaisella ja teknisluonteisella kaavamuutoksella parannetaan alueen yritysten toimintaedellytyksiä ja päivitetään myös merkinnät paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan osalta (lainsäädännön muutos).
3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.2 Luonnonympäristö Maisemallisia arvoja alueella ei juurikaan ole (rakennettu teollisuus- ja liikerakennusten alue). Muutoskohteeseen ei sisälly merkittäviä luonnonarvoja. Rakentamisalueet leviävät hieman itään päin lähivirkistysalueelle, joka tänä päivänä tosiasiassa on pusikoitunutta jouto- ja täyttömaata. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella sijaitsee runsaasti mm. yritysten tuotantolaitoksia, myymälöitä ja varastorakennuksia. Asemakaavan pohjakartta on edelleen hyvin ajan tasalla kyseisellä alueella (ks. kaavakartta). Jatkossa mahdollisesti Agrimarketin sekä Rautian tontit kuuluvat ns. paljon tilaa vaativan erikoiskaupan piiriin: 1. Moottoriajoneuvojen kauppa Moottoriajoneuvojen varaosien ja tarvikkeiden kauppa Rengaskauppa Venekauppa Veneilytarvikkeiden kauppa Matkailuvaunujen kauppa 2. Huonekalukauppa 3. Sisustustarvikekauppa (rakenteellinen sisustus) Rautakauppa Rakennustarvikekauppa 4. Maatalouskauppa Puutarha-alan kauppa ja 5. Kodintekniikkakauppa Lainsäädäntö on tältä osin muuttumassa siten, että 15.4.2017 alkaen edellä mainituissa tilanteissa sovelletaan vähittäiskaupan suuryksiköiden pykäliä (MRL 9a luku). Muutoskohde on kunnallistekniikan (vesi, viemäri, sähkö) ja valmiin katualueen ulottuvilla.
3.1.4 Maanomistus Suunnittelualue on yritysten sekä kunnan omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaavassa alue on osoitettu paikalliskeskuksen alueeksi (a 6.1) sekä paikalliskeskuksen keskustatoimintojen alueeksi (ca 6.2): Maakuntakaavan kyseisten alueiden määräyksissä todetaan mm. seuraavaa: Alueen maankäyttö ja rakentaminen edellyttävät yksityiskohtaisempaa suunnittelua ja vaikutusten arviointia. Maakuntakaavan keskusverkon (maakuntakeskus, seutukeskukset ja paikalliskeskukset) yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota alueen oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin: - kilpailukykyisen tonttitarjonnan varmistamiseen hyödyntämällä ja eheyttämällä olemassa olevaa kaupunki- ja yhdyskuntarakennetta - seudullisten asiointi- ja palvelualueiden toiminnallisen vuorovaikutuksen kehittämiseen ja tukemiseen - seudullisten ja paikallisten palvelu-, työpaikka-, teollisuus- ja matkailualueiden mitoitukseen ja toimintojen yhteensovittamiseen kestävän kehityksen periaatteet huomioiden. Keskustatoimintojen alueiden sijainti ja laajuus on määritettävä yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa siten, että alueet muodostavat toiminnallisesti yhtenäisen keskustahakuisiin toimintoihin painottuvan kokonaisuuden. Alueelle ei saa sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen liikennejärjestelyihin. Oikeusvaikutuksettomassa taajamayleiskaavassa alue on pääosin osoitettu merkinnöillä PK/ Yksityisten palvelujen ja hallinnon alue (Keskustien pohjoispuoli) sekä TY/ Teollisuusalue, jolla ympäristö asettaa toiminnan
laadulle erityisiä vaatimuksia (Keskustien eteläpuoli). Alueen koilliskulmaa sivuava yleiskaavamerkintä (sm, Muinaismuistoalue) on jo todettu useasti vanhentuneeksi. Kyse on ns. Venäläisojan varustuksista, joista ei ole enää merkkejä alueella. Viime syksynä asia varmistettiin viimeksi maakuntamuseosta, kun alueen vesi- ja viemärilinjaa uudistettiin. Muinaisjäännösrekisterissä ei ole merkintää aiheesta. Ote yleiskaavasta Voimassa oleva asemakaava on eteläosaltaan vahvistettu 19.8.1998. Alkuperäistä kaavaa on tälläkin alueella pienialaisesti muutettu sen jälkeen myös vuosina 2000, 2005 ja 2007 (ks. ajantasakaava liitteenä). Alue on osoitettu pääosiltaan toimitilarakennusten korttelialueina (KTY). Eteläisin osa alueesta on osoitettu Teollisuusrakennusten korttelialueena, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY). Hieman nykyisen kaavan katualueita ja lähivirkistysaluetta (VL) on myös mukana kaavarajauksessa. Kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty 8.11.2010 (voimaan 22.12.2010). Pohjakarttana käytetään 26.8.2008 hyväksyttyä asemakaavan pohjakarttaa. Ote suunnittelualueen ortokuvasta, copyright MML
4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Aloite kaavamuutokseen on tullut yrityksiltä sekä kunnalta. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Laajasti ottaen osallisia ovat kaikki, jotka kokevat kuuluvansa kaavamuutoksen vaikutuspiiriin. Tärkeimpiä osallistumisryhmiä ovat mm. lähialueen asukkaat, työntekijät sekä kunnan viranomaiset. 4.3.2 Vireilletulo Kaavoituksen vireilletulo mainitaan käsitteenä maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n 2 momentissa. Kyseisen kaavamuutoksen vähäisestä merkityksestä johtuen kaavoituksen vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos kuulutettiin ja asetettiin nähtäville samanaikaisesti 22.10. - 23.11.2015. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumista ja vuorovaikutusta on tarkemmin kuvattu liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Pienialaisella ja teknisluonteisella kaavamuutoksella huomioidaan alueen viimeaikaiset kiinteistöjaotuksen muutokset, parannetaan alueen yritysten toimintaedellytyksiä ja varaudutaan tulevaan päivittämällä myös merkinnät paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan osalta (lainsäädännön muutos). Tarpeettomaksi osoittautunut kevyen liikenteen yhteys poistetaan alueen eteläosasta. 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Kaavaluonnoksen kuulemisvaiheen aikana 22.10. - 23.11.2015 saatu palaute on pyritty ottamaan huomioon kaavaehdotusta laadittaessa. Kaavanlaatijan vastine lausunnoista ja huomautuksista seuraavassa kursivoituna : 1. Rakennuslautakunta 27.10.2015 - Kaavamerkinnän TY-selitys tulisi avata ja tarkentaa laajemmin, mitä vaatimuksia ympäristö asettaa toiminnan laadulle. Muilta osin lautakunnalla ei ole huomautettavaa.
Kyseinen tarkistus on perusteltua taajaman keskeisellä alueella ja se on tehty kaavaehdotukseen. TY = Teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Korttelialueelle ei saa sijoittaa toimintaa, joka aiheuttaa läheistä asutusta tai koulukeskusta häiritsevää melua, tärinää, ilman pilaantumista tai muuta häiriötä. 2. Ympäristölautakunta 5.11.2015 - Jalankululle varatun tien poistaminen oli hyvin niukasti perusteltu kaavaaineistossa. Muilta osin lautakunnalla ei ole huomautettavaa. Kyseisellä varauksella ei ole merkitystä taajaman sisäisessä kevyen liikenteen verkostossa ja se on jäänyt toteutumatta. Alueelle on hyvät kevyen liikenteen yhteydet jo nykyistä katuverkkoa pitkin ja varsinainen virkistyskäyttö keskittyy teollisuusalueen eteläpuolella sijaitsevan urheilukeskuksen alueelle. 3. Etelä-Savon maakuntaliitto 24.11.2015 - Maakuntaliitolla ei ole kommentoitavaa kaavamuutoksen suhteen. 4. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 27.11.2015 - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa pyydetään hieman tarkentamaan. - Kaava-asiakirjoihin pyydetään tekemään pieniä teknisiä korjauksia. - Kaavamuutos on tilaa vaativan erikoistavarakaupan toiminnan jatkumisen ja kehittymisen kannalta välttämätön ja hyvä toteuttaa nyt MRL:n siirtymäajan kuluessa. - Muilta osin ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa, eikä tarvetta antaa kaavaehdotuksesta lausuntoa. Kyseiset vähäiset tarkistukset on tehty kaava-asiakirjoihin (OAS tarkennus, maakuntakaavan määräykset selostusosaan).
5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaavamuutos sulautuu taajaman yhdyskuntarakenteeseen saumattomasti. Ristiriitoja maakuntakaavaan tai yleiskaavaan ei ole. Suunnittelukäytännöt eivät ole vielä vakiintuneet paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan osalta, mutta tätä kaavamuutosta laadittaessa on otettu huomioon ympäristöministeriön viimeaikainen ohjeistus aiheesta: Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa siirtymäkauden (-> 15.4.2017) aikana Kunta voi hyväksyä yleis- tai asemakaavan, jossa osoitetaan seudullisesti merkittävä yli 2000 k-m2 suuruinen tiva-kauppa alueelle, jota ei ole maakuntakaavassa osoitettu vähittäiskaupan suuryksikölle. Siirtymäkauden aikana kunta voi myös myöntää rakennusluvan tällaiselle tivamyymälälle, vaikka aluetta ei ole asemakaavassa erityisesti osoitettu vähittäiskaupan suuryksikölle. Mikäli selvitysten avulla voidaan osoittaa, että tiva-suuryksiköllä ei ole seudullista merkitystä voidaan yleis- ja asemakaavoissa varautua siirtymäkauden jälkeiseen aikaan osoittamalla yli 2000 k-m2 tiva-myymälä KM- merkinnällä (ja esimerkiksi kaupan laatua osoittavalla indeksillä). 5.1.1 Mitoitus ja aluevaraukset Kaavamuutosaluetta kuvaavat keskeiset mitoitustiedot aluevarauksineen on esitetty seuraavassa taulukossa ja liitteenä olevassa tilastolomakkeessa. Alue Kortteli e Ala k-m 2 KM-1 69 0.50 13906 6953 KTY 69 0.50 7766 3883 KTY 69 0.20 2859 572 TY 69 0.50 5498 2749 KTY 70 0.50 7552 3776 KM-1 70 0.50 5611 2806 VL 168 0 katu 0.00 3379 0 Yht. 0.44 46739 20739 Korttelikohtaisia rakennusoikeuksia on maltillisesti nostettu muutoksen yhteydessä.
5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen Taajaman nykyiseen aluerakenteeseen nyt käsiteltävällä kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia. Alueen asema yritysalueena ja työpaikkojen tarjoajana korostuu entisestään. Merkittäviä muutoksia liikennemääriin kaavaratkaisu ei aiheuta. Ns. tivakaupan toimijoillakaan (Agrimarket, Rautia) ei ole tällä hetkellä laajentamissuunnitelmia, mutta kaavamuutoksella varaudutaan lainsäädännön muuttuvaan tilanteeseen. Seudullista merkitystä kyseisillä liikkeillä tuskin on jatkossakaan, joten kaavamerkinnällä KM-1 voidaan jo varautua tulevaan (vrt. kohta 5.1). Ministeriön määrityksiä aiheesta: Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja Tarkoitetaan sellaista kaupan yksikköä, jolla voidaan arvioida olevan yhtä kuntaa laajempia, seudullisia vaikutuksia. Seudullista merkitystä omaavan suuryksikön koon kynnys voi olla erilainen riippuen kyseessä olevasta alueesta ja olosuhteista sekä kaupan laadusta. Alaraja voi siten vaihdella maan eri osissa ja myös yksittäisen maakunnan alueella. (HE perustelut). Tarkoitetaan myös sellaista kaupan yksikköä, jolla voidaan arvioida olevan vaikutuksia seudulliseen keskus- tai palveluverkkoon (opas). Koon alarajan määrittäminen tulee perustua vaikutusten arviointiin minkä kokoisella kaupan keskittymällä, kaupan laatu huomioon ottaen, voidaan katsoa olevan seudullisia vaikutuksia? 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Joutomaana oleva alueen itäosan ympäristö muuttuu täysin rakennetuksi ympäristöksi, kun korttelialueet otetaan rakentamisen piiriin. Alueen virkistyskäyttöön tai maisemaan vaikutukset ovat vähäisiä, koska virkistyskäyttöä tai maisemallisia arvoja alueella ei juurikaan ole ollut. Suunnitellulla rakentamisella ei ole vaikutusta vesistöihin tai pohjavesiin. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueen toiminnat sijoittuvat asutuksesta irralleen, jossa ne eivät aiheuta ympäristöhäiriötä asutukselle. Suunniteltu maankäyttö lisää mahdollisesti jonkin verran liikennettä ja siitä syntyvää melua alueella. Kuitenkin on huomioitava jo nykyisen tiestön liikenteen sekä eteläisemmän teollisuusalueen aiheuttama melu. Melumittauksia ei alueella ole suoritettu.
6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kunnan vuokrattua tai myytyä osia omistamistaan tiloista yksityiset yritykset vastaavat jatkossa omalta osaltaan alueillaan kaavan toteuttamisesta (rakennuslupamenettely). Teollisuustien itälaitaa Keskustien pohjoislaitaa Keskustien etelälaitaa Näkymä Keskustieltä alueen koillisosasta lanteen päin sekä Joutsantieltä alueen pohjoisosasta itään päin