Terveisiä Pohjois-Karjalasta Lastenlääkäri, tutkija, hoitoketjurakentaja Pori 9.2.2017
, hoitoketjuvastaava Hoitoketjun aluetyöryhmä Meidän hoitopolkumme tarinaa LASTEN JA NUORTEN LIHAVUUDEN ALUEELLINEN HOITOKETJU POHJOIS-KARJASSA vuodesta 2010 alkaen. Yhdessä rakennettu, yhteisessä käytössä.
ALUEELLINEN LASTEN JA NUORTEN LIHAVUUDEN HOITOKETJU POHJOIS-KARJALASSA * Avaa tähdestä klikkaamalla
Asiaa lasten ja nuorten lihavuudesta * Avaa ja etene aina tähdestä klikkaamalla ALUEELLINEN LASTEN JA NUORTEN LIHAVUUDEN HOITOKETJU POHJOIS-KARJALASSA * Avaa ja etene aina tähdestä klikkaamalla Perheelle * Perusterveydenhuollon työryhmä: Lääkärit Katri Räsänen, Leena Torssonen Lastenneuvola th:t Sirpa Honkanen, Taina Paakkunainen Kouluth th:t Maarit Surakka, Hanna Määttänen Opiskeluth th:t Päivi Tuunanen, Sanna Nenonen Ravitsemusterapeutit Tuula Juvonen, Kaija Penttinen Fysioterapeutti Raija Hurri Erikoissairaanhoidon työryhmä: Lasten ja nuorten lääkäri Lastentautien sh:t Sari Toropainen, Satu Kinnunen Ravitsemusterapeutti Tuija Laukkanen Fysioterapeutit Mervi Hietala,Tuula Koljonen, Erja Kuusela Perheterapeutti Riitta Gröhn LPS sh:t Tuula Tuomainen ja Ville Piiroinen, Ville NPS psykologit Psykologi Tiina Tuupainen, Anna-Mari ja Anna-Maria Eskelinen Eskelinen Piironen Tekninen toteutus ja päivitys: hoitoketjuvastaava 1/2016
LASTEN JA NUORTEN LIHAVUUDEN HOITOKETJU tai hoitopolku A MIKSI JUURI LIHAVUUDEN HOITOKETJU TARPEEN? = jotta me osaisimme paremmin yhdessä ehkäistä ja hoitaa paremmin = jotta lapsistamme tulisi terveempiä aikuisia = jotta saisimme muita toimijoita mukaan asiaan Ylipainoisuus ja lihavuus on lisääntynyt lihavuusepidemiaksi. Lihavuuteen liittyy fyysisiä ja psykososiaalisia oireita. Lihavuus on komplisoitunut; liitännäissairaudet yleistyvät myös lapsilla. Lihavuudella on vaikutuksensa paitsi lapsen ja nuoren nykyterveyteen myös vahvasti aikuisiän terveyteen. Lasten lihavuusepidemialla on / tulee olemaan merkittävät kansanterveydelliset ja kansantaloudelliset vaikutuksensa. Lihavuus siirtyy sukupolvelta toiselle ketju on saatava katkaistua. Lihomiskehitykseen on päästävä puuttumaan varhain. -> Käytännön työssä on nähty ja koettu sekä tutkimuksin osoitettu: ASIALLE TARTTEE TEHDÄ JOTAIN
B Miksi lasten lihavuuden hoitoketju on tarpeellinen? Valtakunnallinen Lasten lihavuus Käypä hoito -suositus suosittaa tekemään paikallisia hoitopolkuja ja -ketjuja. Lasten lihavuus (0-18-v) Käypä hoito -suositus vuodesta 2005, päivitetty vuonna 2013. Tärkeä juttu. Suosituksen tavoitteena on ehkäistä lasten lihavuutta sekä edistää lihavuuden hoitoa Suosituksen kohderyhmänä ovat lihavia lapsia hoitavat terveydenhuollon ammattilaiset Alueellisessa hoitoketjutyössämme haluamme huomioida lasten ja nuorten lihavuuden hoidossa ja ennaltaehkäisyssä myös varhaiskasvatuksen, koulun ja kuntien liikuntatoimien työntekijät sekä järjestöissä ja harrastusjärjestöissä toimivat, sillä he ovat tärkeitä lasten erityisesti ylipainoisuuden ehkäisyssä. Tärkeä viesti: Lihavuuden hoito ja ehkäisy on myös lasten ja nuorten yleisestä ja kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimista.
Lasten lihavuuden KÄYPÄ HOITO -suositus suosittaa: 1. LIHAVUUDEN HOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ JA TYÖNJAOSTA Lasten lihavuuden ehkäisy, seulonta ja hoito ovat perusterveydenhuollon = perustason keskeistä osaamisaluetta: Päävastuu lasten ja nuorten lihavuuden ehkäisyn ja hoidon toteuttamisesta kuuluu perusterveydenhuollolle. Erikoissairaanhoitoon kuuluu erotusdiagnostiset tutkimukset sekä vaikean ja komplisoituneen lihavuuden hoito. = Moniportainen hoito 2. HOIDOSTA: Lapsuusiän lihavuuden hoito tulee organisoida paikallisesti ja alueellisesti siten, että se on: - moniammatillista - tavoitteellista - yksilö- tai ryhmämuotoista - perhelähtöistä ja -keskeistä - riittävän pitkäkestoista ja jatkuvaa toimintaa
Lasten ylipainoisuus ja lihavuus Suomessa - onko meillä epidemia? Lasten ja nuorten terveysseurantatutkimuksessa (LATE /THL, v 2007-09): - kouluikäisistä pojista 21% ja tytöistä 20% oli ylipainoisia. Uusien kasvukäyrien tausta-aineisto (Espoo vuonna 2010): - 2-20-vuotiasta pojista 22% oli ylipainoisia ja 4% lihavia - tytöistä 12% ylipainoisia ja 2% lihavia. Kouluterveyskyselyssä v 2013 oli ylipainoisia - 8-9. luokan pojista 20% ja tytöistä 13% - lukiolaisista pojista 18% ja tytöistä 11% - ammatillisen oppilaitoksen pojista 26% ja tytöistä 17%. 12-18-vuotiaiden ylipainoisuus on 3-kertaistunut, leikki-ikäisten kaksinkertaistunut, ja kaikkien vaikea lihavuus on lisääntynyt viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana (SLL 2010) Lasten lihavuus jatkuu herkästi aikuisikään ja siirtyy sukupolvelta toiselle. Lihavista suomalaisista lapsista 82% oli aikuisena lihavia, normaalipainoisista vain 15% (Juonala et al. 2011) -> lasten ja nuorten ylipainoisuuden lisääntyminen tulee näkymään nousuna aikuisten lihavuusluvuissa ja lihavuuden liitännäissairauksien määrässä. -> Ehkäisevä työ sekä ylipainoisten lasten varhainen hoito on tärkeää. ON
Erikoissairaanhoidossa vuosina 2005-2012 hoidetut 2-18-vuotiaat itäsuomalaiset lihavat lapset -tutkimus (900 lasta) Hoitoon tullessa: Nuorimmat lapset (2-7-vuotiaat) olivat kaikkein lihavimmat (BMI-SDS). Pojilla oli tyttöjä enempi vaikeata ja sairaalloista lihavuutta. Sokeritaudin esiaste oli 36%:lla. Poikkeavia kolesteroliarvoja oli paljon: korkea TG 39%, matala HDL 34%. Rasvamaksa oli 24%:lla; uusin suositusviitearvoin pojilla jopa 60%:lla. Systolinen verenpaine oli korkea 50%:lla, diastolinen 14%:lla. Poikien systoliset verenpaineet olivat korkeammat kuin tyttöjen. 15-18-vuotiailla pojilla oli samanikäisiä tyttöjä useammin vaikeata ja sairaalloista lihavuutta (BMI > 35), koholla oleva verenpaine, rasvamaksa, sokeritaudin esiaste, poikkeavat kolesteroliarvot. Ainakin yksi liitännäissairauksien riskitekijä (koholla oleva verenpaine, poikkeava kolesteroli, sokeritaudin esiaste) oli todettavissa 80%:lla. Niiden joukossa (n=360 lasta), joilta oli tutkittu hoitoon tullessa kaikki metaboliset muuttujat (verensokeri, insuliini, kolesteroliarvot, maksaentsyymi), oli vain 12 lasta (3%), joilla kaikki nämä arvot olivat normaalit.
Lasten oireet ja muut diagnoosit erikoissairaanhoitoon tullessa Tuki- ja liikuntaelin vaivoja 32% GI oireita 30% Päänsärkyä 26% Kiusaamista 9% Kuukautishäiriöitä 31%, amenorrhea 7% (n=130) DG TYTÖT POJAT Asthma bronchiale 75 (17.9) 120 (25.0) Hypothyroidism 20 (4.5) 10 (2.1) Familial hypercholesterolaemia 4 (0.9) 6 (1.3) Mental, behavioral and developmental disorders 99 (23.5) 125 (26.0) ADHD 5 (1.2) 41 (8.5) Developmental disorders 30 (7.1) 64 (13.3) Depressive disorders 25 (6.0) 12 (2.5) Intellectual disabilities 13 (3.1) 15 (3.1) Epilepsy 14 (3.3) 5 (1.0) Lapsista 335(37%) käytti ainakin jotakin lääkettä, 64:llä (7%) oli 3-6 lääkettä käytössä päivittäin. (Dalla Valle M, Laatikainen T, Kalliokoski T, Nykänen P, Jääskeläinen J. Childhood obesity in specialist care searching for a healthy obese child. Annals of 2015;47:639-54.)
Eri ikäisten lihavuus - perheen merkitys - terveydenhuollon merkitys - päiväkodin, koulun merkitys Lihavuusaste ja tutkimuslasten ikäjakauma Aikuisen vastuu
Kannattaako ehkäistä, hoitaa? Onko oikeus? Kyllä. Välitä varhain ja Vaikuta! Sami 5 v Leo 15 v Vaikea lihavuus, varhainen hoito - hyvä tulos. Onnistunut painonhallinta elämäntapamuutoksin. Perheen ja hoitotiimin hyvä yhteistyö. Hoitoon tullessa murrosikäisellä nuorella: - heikentynyt sokerinsieto - rasvamaksa - triglyseridit koholla - verenpaine koholla - nuorella itsellään ahdistava huoli tilanteesta On onnistunut nuorena aikuisena. On vienyt paljon voimavaroja. -> Parempi vointi ja pärjääminen lapsuudessa, terveempi tulevaisuus. - > Liitännäissairauksiin sairastumisen riski häviää, kun painokehitys normalisoituu. - > Lihavuuden sukupolvelta toiselle siirtymisen ketju katkeaa.
On pitänyt miettiä: mitä olisi hyvä tehdä toisin? Lasten lihavuusepidemia Suomessa - Miten tässä kävi näin? Lihomisen tunnistaminen on vaikeaa? Ei tohdita puuttua asiaan varhain? Elintapamuutokset ovat vaikeita? Perhettä on vaikea saada innostumaan hoitoon? Hoitoon motivoiminen ja motivoituminen on vaikeaa? Emme usko muutoksen mahdollisuuteen? Resurssien puute? Hoitomallin puute?
Tutkimusten mukaan onnistuvaan lasten ylipainon ehkäisyyn ja hoitoon Tarvitaan ravitsemuksen ja liikunnan ohjausta sekä elämäntapaohjantaa Ravitsemus- ja liikuntaohjaukseen painottuneet kouluinterventiot lisäävät terveyttä edistäviä ruokatottumuksia, vaikka niiden vaikutus lasten lihomiseen voi olla vähäinen. Ravitsemusohjauksen tavoitteena on ollut enimmäkseen kohentaa ruokavalion laatua ja liikuntaohjauksen tavoitteena lisätä päivittäistä liikuntaa ja vähentää ruutuaikaa. Monimuotoisella hoidolla voidaan parantaa merkittävästi - painoindeksiä (Hoek et al. Effective interventions in overweight or obese young children: syst. review meta-analysis, Child Obes 2014) - lipidejä (LDL-C, TG, ei HDL-C) sekä glukoosimetaboliaa (Ins, mutta ei Gluc)) - verenpainearvoja - parhain kardiometabolinen tulos tuli 12 viikon 10-13-v:n kouluinterventioryhmässä (30 min ravitsemusohjaussessio x2/vko ja 40 min aerobic activity luokassa x3/vko (alle 18-v, 1975-2010, RCTs, Meta-analyysi, Mandy Ho et al. Pediatrics, 2012) Lihavuuden prevalenssin vähentämisessä yhtäaikainen liikunnan lisääminen ja hyvistä ruokailutottumuksista ja liikunnasta opettaminen vähentää tehokkaammin lihavuuden prevalenssia kuin kumpikaan menetelmä yksinään. Tutkimusaineisto on hyvin heterogeenistä (hoito, kesto, seuranta, mitattavat parametrit ja niiden referenssit, menetelmät), mutta tutkimuksen taso on parantunut 2000-2010 (Fletcher-Mors et al. Obesity Facts, 2013) Erot tuloksissa RCT ja real-life tutkimusten välillä (Reinehr, 2014) Millä tulosta mitataan ja millä aikavälillä? Oma kokema: Kannattaa kuitenkin tahkota
Parhaimmat onnistumiset Kun koko perhe on mukana Koko perheen käyttäytymismuutosta tukevat interventiot tuottivat suuremmat vaikutukset lasten painoprosentin (tai BMI:n) muutoksessa verrattuna muihin hoitoryhmiin. (Näytönaste A) = vanhempien aktiivinen mukanaolo on avaintekijä onnistuvassa lasten lihavuuden hoidossa. (Kitzmann KM, Dalton WT 3rd, Stanley CM ym. Lifestyle interventions for youth who are overweight: a meta-analysis, review. Health Psychol 2010;29:91-101 Young KM, Northern JJ, Lister KM ym. A meta-analysis of family-behavioral weight-loss treatments for children. Clin Psychol Rev 2007;27:240-9)
Onnistuneissa hoito-ohjelmissa lapset ja perhe saadaan osallistumaan aktiivisesti ja pysymään mukana, ja niiden hoito on riittävän pitkä. Englantilaisessa yhteisötasolla toteutetussa perhekeskeisessä, intensiivisessä puoli vuotta kestäneessä ravitsemus- ja käyttäytymisen muutosta edistävää ohjausta sekä liikuntaa sisältävässä MEND -ohjelmassa 10-vuotiaat lapset liikkuivat enemmän, viettivät vähemmän ruutuaikaa ja laihtuivat verrokkeja enemmän 6 ja 12 kuukauden seurannan aikana. Myös lasten vyötärönympärys pieneni ja heidän itsetuntonsa oli parempi verrokkeihin nähden. (Sacher PM, Kolotourou M, Chadwick PM ym. Randomized controlled trial of the MEND program: a family-based community intervention for childhood obesity. Obesity (Silver Spring) 2010;18 Suppl 1:S62-8.) Pitkäaikaistuloksia onnistutaan saavuttamaan niissä: perhekeskeisissä, moniammatillisissa, ravitsemus- ja liikuntaohjelmissa, joissa panostetaan käyttäytymisen muutosta edistävän ohjauksen lisäksi myös perheen ja lapsen hyvinvointiin voimavarakeskeisesti. Saksalaiseen vuoden pituiseen kontrolloimattomaan Obeldicks monikeskustutkimukseen osallistuneet 4 16-vuotiaat lapset laihtuivat vuoden hoidon aikana ja vielä neljän vuoden seurannankin aikana. Onnistunut hoitotulos ennusti pitkäaikaishoitotulosta. Nuorimmat lapset laihtuivat eniten. (Reinehr T, Kleber M, Lass N ym. Body mass index patterns over 5 y in obese children motivated to participate in a 1-y lifestyle intervention: age as a predictor of long-term success. Am J Clin Nutr 2010;91:1165-71) Elämänlaadun paranemisesta moniammatillisen hoidon aikana ei ole saatu näyttöä kontrollihoitoon verrattuna (jono, tavan huomiointi) on shirt-term (Ligthart KA et. al., Effect of multidisciplinary interventions on quality of life in obese children: a systematic review and meta-analysis. Qual Life Res., 2015)
LASTEN YLIPAINOISUUDEN EHKÄISY alkaa ennen syntymää äitiysneuvolassa perhesuunnittelu osana hoitoketjua jatkuu vanhempien kasvatustehtävän tukemisena neuvolat ohjantaa arjen asioissa kaikilla vanhemmilla ei kokemaa kasvavista lapsista omasta aiemmasta ydinperheestään tai sukulaisperheistä; epävarmuus. keskustelupalstat ja nettitiedon tulva voivat aiheuttaa epätietoisuutta. samat asiat tärkeitä kuin ylipainoisuuden hoidossa: - ravitsemuksen pelisäännöt: terveellistä ruokaa, lapset mukaan laittamaan, syödään yhdessä, syödään kouluruoka, ruoka ei ole palkinto/rangaistus/lohtu, säännöllisesti, muista pehmeät rasvat, hedelmät, marjat ja kasvikset, vesi, säännöt makeille - aikuisen esimerkki tärkeä - kannustaminen säännölliseen liikuntaan: riittävästi, reippaasti ja kuluttavasti mieluisasti! Haasteellisesti. Saa palkita. - ruutuajan rajoittaminen - lepo, uni. riskiryhmien tunnistaminen ennalta (perheessä/suvussa lihavuutta, varhaisia infarkteja) varhainen puuttuminen -> saadaan muutos kehitykselle ryhmähoito
Pohjois-Karjalan alueellinen lasten ja nuorten lihavuuden hoitoketju Alku: Sairaalan Lasten- ja nuorten sairauksien klinikkaryhmän strategisena tavoitteena oli saada v 2010 erikoissairaanhoitoon lasten- ja nuortentaudeille oma lihavuuden hoitoprosessi. Taustalla oli lasten ylipainoisuuden lisääntyminen ja vaikeutuminen. Jatkoajatus: Tehdä alueellinen, maakunnallinen Pohjois-Karjalan lasten ja nuorten lihavuuden hoitoketju yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa. Hoitoketjun rakennustyön ja ylläpitämisen tavoitteet: Saada toimintamalli lasten ja nuorten ylipainon ehkäisyyn ja hoitoon = > lasten ja nuorten ylipainon suunnitelmallinen ja perhekeskeinen ehkäisy ja hoito. Saada käytännön työvälineitä arkityöhön: asian puheeksi ottaminen, tutkiminen, ohjaus ja hoito < = > tehdä hoitoketjun hyvä jalkautus maakuntaan. Työnjaon selkiyttäminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä ja kunkin hoitoportaan sisällä sekä luoda toimivat kohtaamispinnat. Hoitoketjun rakentajien oma kouluttautuminen ja asiaosaamisen lisääminen. Yleisen tietoisuuden lisääminen asiassa koulutukset, jalkautus, media, opinnäytetyöt, tutkimus Saada terveydenhuollon rinnalle muita osaajia (varhaiskasvatus, koulu, ns. 3.sektori); yhteisvastuu asiassa, vain yhdessä onnistumme! Saada perheille, lapsille ja nuorille sujuva, tavoitteellinen ja pitkäjänteinen hoito.
LASTEN JA NUORTEN LIHAVUUDEN ALUEELLINEN HOITOKETJU POHJOIS-KARJALASSA 1. RAKENNUSVAIHE: Sairaalan Lasten- ja nuortentautien oma PAINONHALLINTAPROSESSI (esh) Erikoissairaanhoidon moniammatillinen työryhmä 1/ 2010: lääkäri, sairaanhoitaja poliklinikalta ja osastolta, ravitsemusterapeutti ja fysioterapeutit. Prosessin tekemisestä tuli prosessi: Käypä hoito suosituksen ruodinta, kouluttautuminen, tutustuminen olemassa oleviin lasten ja nuorten lihavuuden hoitopolkuihin, säännölliset tapaamiset Avattiin jokaisen ammattiryhmän oma osuus ja merkitys hoidossa Itse kunkin osallisen oma ammattirooli lihavan hoidossa täsmentyi Potilaan hoito jäsentyi suunnitelmallisemmaksi, tavoitteellisemmaksi, ja koordinoidummaksi - päällekkäin tehty työ saatiin vähemmäksi Uusina asioina: hoitomalli, hoitotiimi painotiimi, fysioterapia, sairaanhoitajan osuus, tiimikokoukset, esitietokaavake Esh:n oma painonhallintaprosessi valmistui 12/2010, päivitetty 12/2011, 5/2013, 1/2016. Psykiatria (LPS ja NPS) mukaan prosessiin vuonna 2011, perheterapeutti keväällä 2013 Prosessin seuranta (vuosittaiset) evaluatiot Esh:n prosessi osaksi alueellista hoitoketjua -> tavoitteena hyvin toimiva yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa; perusterveydenhuolto mukaan prosessiin.
2. RAKENNUSVAIHE: PERUSTERVEYDENHUOLLON OSUUDEN RAKENTAMINEN 5/2011 5/2012 - Yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa työryhmän kokoaminen = alueellinen hoitoketju yhteistyökokoukset 5/2011, 11/2011, 3/2012 - alueellinen hoitoketju valmiiksi keväällä 2012 - Opastava yhteistyö Duodecimin Käypä hoito -osaston kanssa 3. VAIHE HOITOKETJUN JALKAUTUS kevät 2012 alkaen - Hoitoketjun sähköinen jakelu kuntiin kevät 2012 - Kick off: P-K:n alueellisen Kasvun paikka -koulutuspäivä 11/2012 (järj. Painotiimi ja Duodecim) - Missä: PKSSK:n nettisivustolla, Mediatrissa, Valtimokartassa, Terveysportissa - Miten: hoitoketjun esittely eri työpisteissä, eri alueellisissa työryhmissä ja koulutuspäivillä - Hoitoketju käyttöön käytännön työssä - kuntakäynnit eli jalkautustapaamiset perusth:n kanssa - Mukana mm. THL:n Lihavuus laskuun -kampanjassa 4. VAIHE HOITOKETJUN PYSYVYYDESTÄ HUOLEHTIMINEN - nykyvaihe - päivitys, painotiimi, aluetyöryhmän tapaamiset, koulutus ja kouluttautuminen, yhteistyö 5. HOITOKETJUUN LIITTYY - P-K:n ammattikorkeakoulun opinnäytetyöt: lasten päivähoito ja lasten lihavuuden ehkäisy (12/2012), koulu ja lasten lihavuuden ehkäisy (2013-14). - Tutkimustyö itäsuomalaisten lasten lihavuudesta: PKKS, KYS, MKS/Itä-Suomen yliopisto. - Paikallislehdet, SLL, potilaan lääkärilehti, radio - Yhteistyö eri toimijoiden : varhaiskasvatus, koulu, kunnallinen liikuntatoimi ja Pokali ry. mukana P-K:n alueellisessa Lasten lihavuuden hoito -työryhmässä, Neuvokas perhe -yhteistyö. - Haasteena on saada laajamittainen huomio asialle > painopiste varhaiseen puutumiseen ja hoitoon. - Työssä olisi aineksia pikku-pietariksi, pikku-pohjois-karjala projektiksi.
ALUEELLINEN LASTEN JA NUORTEN LIHAVUUDEN HOITOKETJU POHJOIS-KARJALASSA * Avaa tähdestä klikkaamalla Hae ja kopioi työpöydällesi. Hoitoketju linkkeineen löytyy Mediatrista ja esim. osoitteesta: www.pkssk.fi/documents/601237/620422/lasten+ja+nuorten+lihavuus_hoitoketju.pdf
Määttänen Psykologi Tiina Tuupainen, Anna-Mari Eskelinen, Ville Piironen
Mitä hoidon prosessointi tuo käytännön työhön Lisää tietoisuutta oman roolin/toiminnan osuudesta hoitokokonaisuudessa. Tarkentaa kunkin tahon ja kunkin ammattilaisen työn sisältöä. Vahvistaa työn tärkeyttä olen oikealla asialla. Helpottaa asian esille ottamista. Helpottaa perheen kohtaamista. Päivittää tietoa ja antaa käytännön työkaluja. Parantaa hoidon suunnitelmallisuutta ja sujuvuutta. Parantaa kohtaamista ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Tuo asiaa yleiseen tietoisuuteen. Haasteita ei puutu: - Ei saa jäädä digilehdeksi johonkin, olipa kerran työvälineeksi - Real-life -arviointi ja seuranta: tarvittaan palvelevat rekisterit. Esim.kasvukäyrät - Miten saada perhe mukaan hoitoprosessiin - miten päästä irti organisaatiolähtöisestä ajattelusta lapsi-, nuori- ja perhelähtöiseen ajatteluun? Esim. Motivoiva keskustelu - Motivaatio: sekä perheen että ammattilaisten. Merkittävä onnistumisen tekijä - Miten vahvistaa monien asioiden kanssa kamppailevien perheiden voimavaroja? - Terveyden lukutaito. Lihomisen riskissä olevien lasten varhainen huomiointi.
Tuumasta toimeen hoitopolun rakentaminen Kuka lähtee kehittämään ja rakentamaan prosessia - esimiehen/työyhteisön merkitys vastuuhenkilön nimeämisessä. Kirjattu strategiaan. Organisaation johto on asian takana. Polku tehdään tiimityönä. Roolien avaaminen. Sitoutuminen tekemiseen. Mietittävä mikä jo on ok, mitä tarvitsemme? Paikallinen hoitopolku, alueellinen hoitoketju? Mihin muotoon tehdään? Miten on yhdistettävissä organisaation muihin käytäntöihin? Mihin prosessi/ketju sijoitetaan, mistä se helposti löytyy? Saatava esille! Oman työyhteisön koulutus ja kuuleminen. Tällä voimme vaikuttaa -ajatus on tärkeä! Organisaation (ja johdon) tuki, kannustus ja vastuu hoitoketjun olemassaolosta. Jalkauttaminen kentälle käytännön työvälineeksi: tiedotus, levitys, koulutus, yhdyshenkilöt. Pysyvyydestä huolehtiminen: hoitoketjun päivittäminen, yhteyksistä huolehtiminen (esim. painotiimi, aluetyöryhmä), pysyvyyden mittaaminen (valmiit mittarit). Reagointi muutostarpeille: hoitoketjutyö on jatkuva prosessi Tiedottaminen ja esilläolo: työpaikat, lehdistö, paikallislehdet, maakuntaradio, kampanjat Yhteistyö: varhaiskasvatus, koulu, järjestöt, hankkeet Alueryhmä: käyttäjien yhteinen juttu. Kokemuksen ja osaamisen jakamista. http://www.kaypahoito.fi/documents/10184/12754/hoito-suosituksesta-hoitoketjuksi.pdf https://www.england.nhs.uk/about/our-vision-and-purpose/imp-our-mission
Alueellisen lasten lihavuuden hoitoketjun rakentamisen prosessi Suunnittelu Toteutus Jalkautus Minkälaiselle hoitoketjulle on tarve? - mitä, ketä palvelee, kenen näkökulma: organisaatio(t)/asiakas / molemmat Kuka tekee? Kuka käyttää? - moniportainen, moniammatillinen, perhe? - kuka tuottaa sisällön, kuka kokoaa Mihin muotoon tehdään? - jo olemassa oleva ohjeistus? - millaisesta on jo hyvä kokemus - mihin sijoitetaan, mistä löytyy Kuka jalkauttaa ja miten? -suunnitelma - saatava käytännön työvälineeksi Ylläpito Kuka vastaa ylläpidosta, päivityksestä? Kuka vastaa hoitoketjun pysyvyydestä? Kuka hallinnoi hoitoketjua?
Hoitopolkujen tulevaisuus Hoitopolkujen merkitys tulee lisääntymään ja korostumaan entisestään - uusi yhteistyön tarjotin: SO TE => Tarvitaan yhteinen ajatus siitä, miten monitahoinen ja monitasoinen hoito parhaiten yhteistyössä toteutetaan = hoitoprosessit ja -polut Hallituksen kärkihanke: Lasten ja perheiden muutosohjelma - lapsen etu, perheiden vahvistaminen, matalakynnys, preventio, yhteinen palvelutarjotin yli organisaatio- ja hallintorajojen, kustannustehokkaasti, varhaiskasvatus ja koulu mukaan http://stm.fi/hankkeet/lapsi-ja-perhepalvelut Lasten lihavuuden hoitopolku voi olla hyvä malli kokonaisvaltaisesta yhteistyöstä, jossa huomioidaan muutosohjelman mukaisesti koko perheen asioita. Hoitopolut ovat yksi tapa erityistason jalkautumista perustasolle.
MEDIA HARRASTUKSET KAUPPA KOULU VARHAISKASVATUS NEUVOLA PERHE Lapsi Nuori KOULU- ja OPISKELUTERVEYDENHUOLTO Yhdyskuntasuunnittelu KUNTA, VALTIO (LAINSÄÄDÄNTÖ, STM, THL,OPM) SOSIAALI- TOIMI PERUSTERVEYDEN- HUOLTO Siun sote YKSITYINEN TERV.HUOLTO ERIKOISSAIRAAN- HOITO TERVE AIKUISUUS
Kirjallisuutta Dalla Valle M, Jääskeläinen J. Lasten ja nuorten lihavuuden arviointi ja hoito. Suomen Lääkärilehti 2016; 39:2413-2420. http://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/lasten-ja-nuorten-lihavuuden-arviointi-ja-hoito/ Dalla Valle M, Laatikainen T, Kalliokoski T, Nykänen P, Jääskeläinen J. Childhood obesity in specialist care searching for a healthy obese child. Annals of 2015;47:639-54. Medicine Expert Panel on Integrated Guidelines for Cardiovascular Health and Risk Reduction in Children and Adolescents, National Heart, Lung, and Blood Institute. Expert panel on integrated guidelines for cardiovascular health and risk reduction in children and adolescents: Summary report. Pediatrics 2011;128 (suppl 5):S213-56. Juonala M, Magnussen CG, Berenson GS et al. Childhood adiposity, adult adiposity, and cardiovascular risk factors. N Engl J Med 2011;365:1876-85. Juonala M, Viikari J SA. Simell O, Niinikoski H, Raitakari O T. Lapsuuden elintavat vaikuttavat valtimotaudin kehittymiseen. Suomen Lääkärilehti 2012;19:1485-1489. Kautiainen S, Koljonen S, Takkinen H-M, Pahkala K et al. Leikki-ikäisten ylipainoisuus ja lihavuus. Suomen lääkärilehti, 2010; (34):2675-2683. Mäki P, Sippola R, Kaikkonen R, Pietiläinen K, Laatikainen T. Lasten ylipaino ja sen määrittämisen ongelmat. Suomen Lääkärilehti, 2012;10:767-774. Saari A, Sankilampi U, Hannila ML, Kiviniemi V, Kesseli K, Dunkel L. New Finnish growth references for children and adolescents aged 0 to 20 years: Length/height-for-age, weight-for-length/height, and body mass index-for-age. Annals of Medicine 2010;43:235-48. Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Lihavuus (lapset). Käypä hoito -suositus 2013. www.kaypahoito.fi. Vaarno J, Leppälä J, Niinikoski H, Aromaa M, Lagström H. Lasten ja nuorten ylipainoepidemia on pysäytettävä - mutta miten? Suomen Lääkärilehti, 2010;47:3883-3888. Vuorela N, Saha MT, Salo MK. Change in prevalence of overweight and obesity in Finnish children comparison between 1974 and 2001. Acta Paediatr. 2011;100:109-115.