Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus Aika: perjantai 19.2.2016 klo 13.00 15.30 Paikka: Pankkisali, ympäristöministeriö, Aleksanterinkatu 7, Helsinki
Miten eri kauppojen sijoittuminen eroaa toimialojen välillä? Miten kauppa sijoittuu keskusta-alueille ja niiden ulkopuolelle? Millainen on kaupan saavutettavuus eri kulkuvälineillä?
Kaupunkiseutujen vähittäiskaupan toimipaikkojen henkilöstömäärän (osin arvio) jakautuminen pääkeskustoihin, alakeskuksiin, kaupan alueille ja muualle kaupunkiseututaajamien alueelle toimialaryhmittäin vuonna 2012 Koko vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Erikoistavarakauppa Paljon tilaa vaativien erikoistavaroiden kauppa Moottoriajoneuvokauppa Huoltoasemakauppa Kaupunkiseutujen pääkeskustat Kaupunkiseutujen suuret alakeskukset Kaupunkiseutujen pienet alakeskukset Kaupan alueet keskustan reunalla Kaupan alueet pienen lähiökeskuksen yhteydessä Pienet keskustan ulkopuoliset kaupan alueet Suuret keskustan ulkopuoliset kaupan alueet Muualla kaupunkiseututaajamien alueella 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähde: SYKE, VTJ/VRK 4/2013, Tilastokeskus. 3
Vähittäiskaupan työpaikkojen sijoittuminen yhdyskuntarakenteen vyöhykkeille vuonna 2010 ryhmittäin Lähde: YKR/SYKE ja Tilastokeskus. 4
Päivittäistavarakaupan sijaintirakennusten kerrosala keskustoissa ja niiden ulkopuolella kokoluokittain vuonna 2014 20 000- k-m2 10 000-19 999 k-m2 5 000-9 999 k-m2 4 000-4 999 k-m2 3 000-3 999 k-m2 Kerrosala keskustaalueella Kerrosala keskustan ulkopuolella 2 000-2 999 k-m2 1 000-1999 k-m2 1-999 k-m2 0 500 000 1 000 000 1 500 000 Lähde: YKR/SYKE, VTJ/VRK 4/2016. 5
Erikoistavarakaupan (ei tiva) sijaintirakennusten kerrosala keskustoissa ja niiden ulkopuolella kokoluokittain 20 000- k-m2 10 000-19 999 k-m2 5 000-9 999 k-m2 4 000-4 999 k-m2 3 000-3 999 k-m2 2 000-2 999 k-m2 1 000-1999 k-m2 1-999 k-m2 Kerrosala keskustaalueella Kerrosala keskustan ulkopuolella 0 500 000 1 000 000 1 500 000 Lähde: YKR/SYKE, VTJ/VRK 4/2016. 6
Tilaa vaativien erikoistavaroiden kaupan sijaintirakennusten kerrosala keskustoissa ja niiden ulkopuolella kokoluokittain 20 000- k-m2 10 000-19 999 k-m2 5 000-9 999 k-m2 4 000-4 999 k-m2 3 000-3 999 k-m2 2 000-2 999 k-m2 1 000-1999 k-m2 1-999 k-m2 Kerrosala keskustaalueella Kerrosala keskustan ulkopuolella 0 200 000 400 000 600 000 800 000 Lähde: YKR/SYKE, VTJ/VRK 4/2016. 7
Miten vähittäiskaupan suuryksikön kokoraja vaikuttaa kaupan rakenteeseen? Miten erikokoiset suuryksiköt ovat saavutettavissa? 8
Päivittäistavarakauppojen lukumäärä kokoluokittain vuosina 2000, 2008 ja 2014 Vähittäiskaupan suuryksikön 2 000 kerrosneliömetrin ala vastaa noin 1300-1500 neliömetrin myyntipinta-alaa. Suuryksikkösäätely on todennäköisesti lisännyt kokoluokkaan 1 000-1 499 m2 kuuluvien kauppojen lukumäärää. Myyntipinta-ala Lukumäärä vuonna 2000 Lukumääärä vuonna 2008 Lukumäärä vuonna 2014 1-499 m2 2609 2162 1915 500-999 m2 487 396 351 1 000-1 499 m2 208 345 410 1 500-1 999 m2 102 154 155 2 000-2 999 m2 77 86 80 3 000-3 999 m2 38 52 51 4 000-4 999 m2 32 29 27 5 000-5 999 m2 33 30 38 6 000-7 999 m2 39 51 59 8 000-8 999 m2 16 25 29 10 000-14 999 m2 13 24 29 15 000-m2 1 5 8 Suuryksikön kokoraja likipitäen Lähde: AC Nielsenin myymälärekisteri 9
Päivittäistavarakauppojen myyntipinta-ala yhteensä kokoluokittain vuosina 2000, 2008 ja 2014 15 000-m2 10 000-14 999 m2 8 000-8 999 m2 6 000-7 999 m2 5 000-5 999 m2 4 000-4 999 m2 3 000-3 999 m2 Vuonna 2000 Vuonna 2008 Vuonna 2014 2 000-2 999 m2 1 500-1 999 m2 1 000-1 499 m2 500-999 m2 1-499 m2 0 100 000 200 000 300 000 400 000 500 000 600 000 Myyntipinta-ala yhteensä Lähde: AC Nielsenin myymälärekisteri 10
Enintään 1 km etäisyydellä päivittäistavarakaupasta asuva keskimääräinen väestömäärä myymäläkokoluokittain vuosina 2000, 2008 ja 2014 10 000- m2 8 000-9 999 m2 6 000-7 999 m2 5 000-5 999 m2 4 000-4 999 m2 3 000-3 999 m2 Vuonna 2000 Vuonna 2008 Vuonna 2014 2 000-2 999 m2 1 500-1 999 m2 1 000-1 499 m2 500-999 m2 1-499 m2 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 Asukasmäärä 1 km etäisyydellä Lähde: SYKE, AC Nielsenin myymälärekisteri, VTJ/VRK 2001, 2009, 2015 11
Millaista on ollut eri kokoisten myymäläja liikerakennusten rakentaminen viime vuosina? 12
1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 alku k-m2 900 000 Myymälä- ja liikerakennusten kerrosala kokoluokittain valmistumisvuoden mukaan 800 000 700 000 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 20 000 - k-m2 10 000-19 999 k-m2 5 000-9 999 k-m2 4 000-4 999 k-m2 3 000-3 999 k-m2 2 000-2 999 k-m2 1 000-1 999 k-m2 1-999 k-m2 0 valmistumisvuosi Lähde VTJ/VRK 4/2015. 13
1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 alku lkm 400 Myymälä- ja liikerakennusten lukumäärä kokoluokittain valmistumisvuoden mukaan 350 300 250 200 150 100 20 000 - k-m2 10 000-19 999 k-m2 5 000-9 999 k-m2 4 000-4 999 k-m2 3 000-3 999 k-m2 2 000-2 999 k-m2 1 000-1 999 k-m2 1-999 k-m2 50 0 valmistumisvuosi Lähde VTJ/VRK 4/2015. 14
Lähde: YKR/SYKE, VTJ/VRK 4/2016. 15
KOSKI-hanke 2015-2016: tavoitteena kehittää menetelmiä kilpailun toimivuuden arvioimiseksi vähittäiskaupan suunnittelutilanteissa 1. Kilpailun edellytykset aluerakenteellisen sijainnin perusteella o Hypoteesi: Kilpailun edellytykset riippuvat kulutuskysynnän muutoksista asiointialueilla. 2. Kaupan ja kilpailun toimintaympäristön muutokset o Hypoteesi: Verkkokaupan kehittyminen, väestön ikääntyminen sekä muutokset liikkumisen tavoissa ja kuluttajien arvostuksissa vaikuttavat siihen, millaisten kaupan konseptien välillä kilpailu toimii parhaiten. 3. Kilpailun arviointi eri toimialoilla o Hypoteesi: Toimiva kilpailu voidaan saavuttaa eri lailla eri toimialoilla. Tietyillä aloilla sijainti lähellä on merkittävämpää kuin toisilla aloilla. 4. Kilpailu kaupan toimipaikkojen eri kokoluokissa ja kaupan konseptien välillä o Hypoteesi: Kilpailutilanne vaihtelee kaupan kokoluokkien ja konseptien välillä. Tietyn kaupan kokoluokan ja konseptin painottuminen voi samaan aikaan sekä lisätä että vähentää kilpailua, kun tarkastellaan tilannetta eri asuinalueiden, asiakasryhmien ja kulkumuotojen näkökulmasta. 5. Kilpailutilanteen alueellinen arviointi keskustoissa ja muilla kaupan alueilla o Hypoteesi: Kilpailua tapahtuu paitsi kaupan eri toimipaikkojen välillä myös erilaisten keskustaalueiden ja kaupan alueiden välillä. Oleellista on, millaisia kilpailevia vaihtoehtoja on saatavilla kullakin keskusta-alueella ja kaupan alueella ja toisaalta millaisia vaihtoehtoja kaupunkiseudulla on eri keskusta-alueiden ja kaupan alueiden välillä. 6. Uusien kauppapaikkojen saatavuus uusien toimijoiden ja toimipaikkojen tarpeisiin o Hypoteesi: Uusille kauppapaikoille tai nykyisten laajennuksille on vaatimuksena mm. tontin riittävä koko ja hyvä yhdyskuntarakenteellinen sijainti. Kyse on paljolti myös siitä, kuinka maanhankinnan, kaavoituksen ja tontin luovutuksen ketju toimii sujuvasti. 7. Kilpailun arviointi kuluttajille saavutettavissa olevien vaihtoehtojen näkökulmasta o Hypoteesi: Kuluttajan näkökulmasta kilpailevia vaihtoehtoja ovat ne asiointikohteet, joiden vetovoima on samaa suuruusluokkaa. Vetovoima riippuu sekä niiden saavutettavuudesta että kaupan ominaisuuksista, kuten tuotevalikoimasta, hintatasosta ja asiointiympäristöstä. 16