Voiko taiteellisen tutkimuksen tuo.ama /eto olla objek/ivista? Inkeri Koskinen
Mistä puhumme tänään 1. Mitä /eteenfilosofialla tekee taiteellisessa tutkimuksessa? 2. Millaista norma/ivisuu.a? 3. Millaista /etoa taiteellinen tutkimus tuo.aa? 4. Mitä on objek/ivisuus? 5. Voiko taiteellisen tutkimuksen tuo.aman /edon objek/ivisuu.a arvioida? Luento perustuu keskeneräiselle ar/kkelikäsikirjoitukselle, jota kirjoitan yhdessä Pirkko Pohjakallion kanssa.
Filosofia ja taiteellinen tutkimus Filosofia ja taide mm.: EsteeKsten arvostelmien filosofista tarkastelua. Taideteosten ontologiaa. Taiteeseen lii.yvien käsi.eiden filosofista analyysia. Taiteeseen lii.yvien kokemusten filosofista tarkastelua. Tieteenfilosofia ja taiteellinen tutkimus: Taiteelliseen tutkimukseen lii.yviä ontologisia, /edollisia ja käsi.eellisiä kysymyksiä (miten se eroaa /eteestä, millaista /etoa se tuo.aa, yms.). Norma/ivisia kysymyksiä (miten sitä arvioidaan /edollises/, onko käsi.eissä tai tutkimuskäytännöissä ris/riitaisuu.a, yms.).
Millaista norma/ivisuu.a? Instrumentaalinen norma/ivisuus: Jos tätä käsite.ä käytetään näin, siitä seuraa Jos omaksutaan tämä periaate, siitä seuraa Ei sano mitään empiirisistä kysymyksistä (vaikka /eteenfilosofian onkin hyvä olla empiirises/ informoitua). Tieteenfilosofiassa yleensä oletetaan /e.yjä lähtökoh/a ja tavoi.eita esim. Keskenään ris/riitaisten asioiden väi.äminen yhtä aikaa on ongelma. Tutkimustulosten tulee olla mahdollisimman luote.avia.
Tieto taiteessa 1. Millaista *etoa? Oletus 1: Taiteessa voidaan tuo.aa tai väli.ää /etoa. Oletus 1.1: Taiteellisessa tutkimuksessa tuotetaan ajoin tällaista /etoa. Oletus 2: Tämä /eto ei aina ole proposi&onaalista. Ø Millaista *etoa se siis on? 2. Objek*ivista? Lähtökohta: tutkimuksessa tuotetun /edon tulisi olla mahdollisimman objek/ivista. Ø Jos taiteellisessa tutkimuksessa tuote.u /eto ei aina ole proposi/onaalista, miten sen objek*ivisuu7a voidaan arvioida?
Tiedon lajeja 1. Proposi*onaalinen *eto 2. Taito*eto: osaaminen 3. Tu7uus*eto: tunteminen Taide voi väli.ää tai tuo.aa useanlaista /etoa yhtä aikaa. Taiteellisen tutkimuksen tuo.ama /eto voi olla proposi/onaalista. Se ei kuitenkaan aina ole proposi/onaalista (toisin kuin /eteessä). Hypoteesi: tu.uus/eto on taiteellisessa tutkimuksessa tärkeä /edon muoto.
Tiedon lajit v.s ilmaisutavat Hugo Ball 1916 Mallinnus Mawar- taifuunista; Weather Research and Forecas/ng model.
Taito/eto (osaaminen) Osaava /etää miten jokin asia tehdään. Proposi/onaalinen /eto siitä, miten yksöisakseli tehdään, ei johda taito/etoon. Ne ovat eri asioita. Ei ole selvää, voiko taito/edon "tulkata" proposi/onaaliseksi /edoksi.
Tu.uus/eto (tunteminen) "Tunnen hänet." "Hän tuntee Bachin tuotannon läpikotaisin." Tu.uus/eto on käytössämme ilman, e.ä osaamme muu.aa sen proposi/oiksi. Ei selvää, voidaanko edes periaa.eessa kääntää proposi/onaaliseksi /edoksi. E. G. Hausmann: J. S. Bach
Tu.uus/eto ja taide? Taito/eto usein mahdollistaa taiteen. Elina Brotherus Mu.a tu.uus/eto on usein tärkeä osa taideteoksen väli.ämää /etoa. Ongelma: Tutkimuksen tulisi tuo.aa uu.a /etoa. Tu.uus/eto ei määritelmän mukaan ole uu.a. Ehdotus: On mahdollista tuo.aa uu.a tu.uus/etoa esim. yhdistämällä asioita uudella tavalla.
Brotherus ja Friedrich
Objek/ivisuudesta Emme voi olla täysin varmoja siitä, e.ä tutkimustulos on oikea. Voimme kuitenkin arvioida tutkimuksen objek/ivisuu.a. Monitahoinen käsite jopa arkikielessä (Crasnow 2006): objek/ivisuus puoluee.omuutena ja vapautena ennakkoluuloista objek/ivisuus intersubjek/ivisuutena: asia on muiden tarkiste.avissa objek/ivisuus luote.avuutena
Au.ama.oman monimutkainen käsite Minkä objek/ivisuus: tulosten toimintatapojen tutkijoiden tutkijayhteisöjen To say a researcher, a procedure, or a finding is objec&ve is to say that each of these things is trustworthy in a most potent form. The trust is not just for oneself; one also thinks others should trust the objec&ve en&ty too. - Heather Douglas (2009) Kun kutsumme jotain objek/iviseksi: Väitämme, e.ä olemme väl.äneet asioita, jotka tekisivät siitä epäluote.avan. Välte.ävät asiat riippuvat konteks/sta. - Ian Hacking (2015)
Objek/ivisuuskäsityksiä 1. Manipuloitavissa oleva objek/ivisuus 2. Yhdentyvä objek/ivisuus 3. Arvoista erillinen objek/ivisuus 4. Arvoneutraali objek/ivisuus 5. Prosessuaalinen objek/ivisuus 6. Yksimielinen objek/ivisuus 7. Interak/ivinen objek/ivisuus
Interak/ivinen objek/ivisuus Tieteessä olennainen arvioitava toimija ei ole yksi.äinen tutkija vaan tutkijayhteisö vastakkainase.elun objek/ivisuus/subjek/ivisuus kyseenalaistaminen jo.a yhteisö voi olla objek/ivinen, kriiksen keskustelun on oltava mahdollista mahdollisimman monenlaisista näkökulmista esite.ävä kri/ikki lisää yhteisön objek/ivisuu.a myös arvolatautuneet näkökulmat hyväksi ei dikotomia vaan liukuma: tutkijayhteisö voi olla enemmän tai vähemmän objek/ivinen
Tutkijayhteisön objek/ivisuus Helen Longino (1990, 2002) on esi.änyt neljä kriteeriä, joilla tutkijayhteisön objek/ivisuu.a voidaan arvioida: 1. Yhteisöllä on julkises/ tunnuste.uja foorumeita, joilla keskustelua voidaan käydä ja kri/ikkiä esi.ää. 2. Yhteisöllä on jae.uja standardeja, joihin kri/ikkiä esite.äessä voidaan vedota. 3. Yhteisön omaksumat uskomukset muu.uvat kriiksen keskustelun seurauksena. 4. Yhteisössä ei hyväksytä oletuksia niiden kanna.ajien sosiaalisen tai taloudellisen aseman perusteella.
Kuinka arvioida sen objek/ivisuu.a? Taiteellinen tutkimus Tuo.aa /etoa Kirjallinen eksplikaa/o Taiteellisen väitöskirjan tyypillinen rakenne mahdollistaa epäsuoran arvioimisen. Tutkimuskohde
Jaetut standardit Toimiva kriiknen vuorovaikutus edelly.ää, e.ä yhteisöllä on jae.uja standardeja Jo.a ne olisivat yksiseli.eises/ jae.uja, niiden tulee olla ilmaistavissa eksplisiikses/, proposi/oina. Standardeja käytetään esim. /edolliseen arvioin/in. Taiteellisen tutkimushankkeen kirjallinen eksplikaa/o on tarpeen Ei tarvitse olla täysi "käännös" tuotetusta taiteellisesta /edeosta. Mu.a sen täytyy tehdä selväksi, miten /eto tuotekin. Mahdollistaa jae.ujen standardien soveltamisen.
Lopuksi Ehdotuksia: Tu.uus/eto saa.aa olla tärkeä osa taiteellisessa tutkimuksessa tuote.avaa uu.a /etoa. Taiteellisen tutkimushankkeen kirjallinen eksplikaa/o mahdollistaa /edollisen arvioinnin. Jos tutkijayhteisö on kohtalaisen objek/ivinen, voimme luo.aa sellaisiin tuloksiin, jotka se hyväksyy. (Mu.a onko se?)