INVENTIO JA INSTITUUTIO. Puheenvuoro Suomen Akatemiassa, / Esa Kirkkopelto Taiteellisen tutkimuksen professori, Teatterikorkeakoulu
|
|
- Mauno Albert Mikkonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 INVENTIO JA INSTITUUTIO Puheenvuoro Suomen Akatemiassa, / Esa Kirkkopelto Taiteellisen tutkimuksen professori, Teatterikorkeakoulu Yliopistollisen taiteellisen tutkimuksen arviointi ja siinä käytettävät kriteerit tuottavat ajattelemisen aihetta ja työtä sekä taideyliopistoissa tutkimuksesta vastaaville ihmisille että tuon tutkimuksen julkisille ja yksityisille rahoittajille. Ei olisi suurikaan vaiva sopia nämä kriteerit yhdessä, laatia lista yhteisistä periaatteista. Tällaisia listoja on varmastikin kukin toimija omalla tahallaan jo laatinutkin erilaisia tarkoituksia silmällä pitäen. Silti luulen, että yhteisistä kriteereistä on myös jossakin määrin pitäydytty, paitsi erimielisyyksien pelosta eri yliopistoissa kun vallitsee yhä jossakin määrin erilaisia käsityksiä taiteellisten jatkotutkintojen luonteesta myös siksi, että tutkimuksen laji on kehitysvaiheessa, eikä meillä ole vielä riittävästi näyttöä suhteessa sen eri muotoihin ja tutkimusalueen laajuuteen. Meillä ei ole myöskään riittävän tarkkaa näkemystä siitä miten taiteellinen tutkimus käytännössä kytkeytyy muuhun akateemiseen tutkimukseen. Ehkä ennen kaikkea viivytystä on motivoinut toive siitä että tutkimuksen ala itse osoittaisi, paljastaisi, ajanoloon omat kriteerinsä, jotka nousisivat sen konkreettisista toteutumismuodoista ja käytännöistä. Sama toive on myös tämän puheenvuoron motiivina. Jos pitäydytään taiteellisen tutkimuksen institutionaalisessa määritelmässä, jota itse olen myös eri yhteyksissä puolustanut, nimittäin siinä yleisessä ajatuksessa, jonka mukaan taiteellinen tutkimus on taideyliopistoissa tehtävää tutkimusta (tai laajemmin ymmärrettynä: taidelähtöistä institutionaalista tutkimusta), suurin osa tästä tutkimuksesta on metodologiselta perustaltaan riittävän selkeää ja kriittisen arvioinnin mahdollistavaa. Ajateltakoon tapauksia, joissa tutkija tutkimuksensa kautta kehittää oman taiteen alansa pedagogiikkaa tai taiteen teon välineitä. Kun taiteellisesta tutkimuksesta keskustellaan, huomio on usein kuteinkin ongelma- ja rajatapauksissa. Näin ei ole vain siksi, että niihin liittyvät kaikkien suurimmat riskit, vaan myös kaikkein suurimmat mahdollisuudet, löydöt, keksinnöt eli inventiot. Tällöin voitaisiin puhua ikään kuin taiteellisesta perustutkimuksesta, jota lähtökohtaisesti ei motivoi mikään muu kuin silkka uteliaisuus ja uuden luomisen halu. Samaan aikaan toivomme, edellytämme riskinottoa, ja pyrimme eliminoimaan sen haittapuolia, henkilökohtaisten ja yhteisten voimavarojen tuhlausta, samoin kuin tieteen institutionaalisen auktoriteetin, akateemisuuden, menetystä.
2 2 Julkisessa tiedepoliittisessa keskustelussa, jota hallitsevat Bolognan prosessi ja sen uusliberalistiset arvot, odotukset kohdistuvat ennen kaikkea keksintöihin, innovaatioihin. Itse käyttäisin keksinnön synonyyminä mieluummin sanaa inventio, sillä kysymys ei taiteen kohdalla voi olla vain uutuuksista tai uudistuksista, uusista tuotteista, taloudellisesti tai yhteiskunnallisesti hyödynnettävistä laitteista, sovelluksista tai malleista, vaan jonkin radikaalisti uuden (ja siis myös aluksi vieraan, oudon) tulemisesta ja synnyttämisestä. Taiteellisen tutkimuksen yhteydessä tämä terminologinen laajennus on nähdäkseni perusteltua, vaikka sen piirissä syntyy yhtä lailla myös innovaatioita yleisesti ymmärretyssä merkityksessä. Innovaatioiden kohdalla riski tulee aina haltuun otetuksi, odotukset ja investoinnit lunastetuiksi käytön, uusien käytäntöjen markkinoiden kautta. Taiteellisen invention vaikutus ja merkitys eivät ole välttämättä yhtä välitöntä ja mitattavissa olevaa. Se että taiteellisen tutkimuksen kohdalla tulokset korostuvat johtuvat yksinkertaisesti siitä, että taide on perinteisesti ymmärretty poiesikseksi, asioiden tuottamiseksi ja valmistamiseksi jotakin tekniikkaa, tietotaitoa, hyväksi käyttäen. Suurinta osaa tutkimuksesta ei kuitenkaan arvioida vain tuijottamalla sen tuotoksiin. Tieteen harjoittamiseen liittyy tietty itseriittoisuus, joka puolestaan perustuu tiettyyn yhteisymmärrykseen yhteiskunnan autonomisista kerrostumista. Tutkimus edistää, kehittää, ylläpitää, uusintaa sitä yhteiskunnan tai yhteisen todellisuuden aluetta, jota se tutkii. Taiteelliselle tutkimukselle voitaisiin ja tulisi suoda samanlainen itseriittoisuus, jonka kriteerit se viime kädessä itse asettaa. Ja näin käsittääkseni tällä hetkellä ajatellaankin: kriteereitä ei olla langettamassa ulkoapäin vaan niitä kysytään, udellaan (ja jossakin vaiheessa epäilemättä jo vaaditaan) taideyliopistoilta ja niiden tutkimuksesta vastaavilta tekijöiltä, taiteilija-tutkijoilta itseltään. Mutta pelkkä keskinäinen kriteereiden sopiminen ei riitä ei vaikka se tapahtuisi kaikkien taiteenlajien ja vastaavien taideyliopistojen kesken. Jää myös vastuu tutkimuksen akateemisuudesta, joka on vastuuta suhteessa laajempaan tiedeyhteisöön. Akateemisuus merkitsee muun muassa sitä, että eri tiedon ja taidonalat pääsisivät mahdollisimman tasaveroiseen kommunikaatioon. Akateemisuus merkitsee tiettyä kommunikaation tasoa, foorumia, institutionaalista keskusteluavaruutta, jossa eri tieteet kohtaavat. Nyt siellä tieteiden lisäksi kohtaavat myös taiteet. Suomen Akatemia laajentaa tässä suhteessa alaansa ryhtymällä tukemaan taiteellista tutkimusta. Mutta millä kriteerein taiteilijat tulevat tähän yhteisöön? Missä määrin ja millä ehdoin he ovat tasaveroisia?
3 3 Tässä puheenvuorossa tarjoan yhden mallin, jonka avulla edellä tuodut asiat: taide, tutkimus, arviointi, kriteerit, akateemisuus, inventiot ja instituutiot voidaan saattaa perusteltuun suhteeseen. Malli on syntynyt käytännön havainnosta, siitä miten olen nähnyt taiteellisten jatkotutkintojen toteutuvan taideyliopistoissa ja miten olen kuullut niiden perustelevan itse itseään. Mallissani on kaksi periaatteellista akselia, jotka viime kädessä yhtyvät. 1) Taiteellisissa jatkotutkinnoissa taiteilija muuttaa oman taiteellisen mediuminsa tutkimukselliseksi mediumiksi. Tutkimuksen lopputulos, koostuipa se minkälaisista osista tahansa, muodostaa kokonaisuutena tutkimuksellisen mediumin, jonka julkinen arviointi on mahdollista. Tuloksena on paitsi tutkimus, myös uudenlainen toimija, taiteellinen tutkija, luomansa tutkimuksellisen mediumin ensisijainen asiantuntija. Tämänkaltainen prosessuaalinen käsitys tutkimusksesta, jonka kriteerinä on ennen kaikkea sen aikaansaama muutos, perustuu käytäntöön. Opiskelijat toteuttavat tutkimukseensa liittyen useita käytännön osia. Ensimmäiset taiteelliset toteutukset ovat lähes poikkeuksetta liian monitahoisia ja mielisiä, lähellä tekijän aiempaa praktiikkaa, ja siten teoksellisia. Tällaisina ne ovat myös vaikeita arvioida. Myöhemmät työt ja omaan käytäntöön liittyvä kritiikki ja teoretisointi koostuvat hyvin usein aiempien töiden kritiikistä ja niiden tavoitteiden rajaamisesta ja tarkentamisesta. Tällöin tapahtuu se varsinainen transformaatio, jonka tuloksena tekijä ja hänen käytäntönsä eivät ole enää entisensä. Työn ohjauksella ja tutkimusyhteisön palautteella on muutoksen synnyttämisessä olennainen merkitys. Prosessin myötä työt muuttuvat yleensä tutkimuksellisemmiksi, eli refleksiivisemmiksi, läpinäkyvämmiksi, kommunikoivammiksi, fokusoidummiksi, helpommin lähestyttäviksi ja arvioitaviksi. Taitelija muuttuu tutkijaksi, tai ainakin lähestyy tutkimuksellista otetta. Samalla jotakin hänen taiteellisen käytäntönsä alkuperäisestä kokonaisvaltaisuudesta ja autonomisuudesta vähenee. Tuotokset eivät enää näyttäydy vain originaalisuudessaan, puhtaina inventioina, vaan ne myös näyttävät ja perustelevat tiensä uusiin löydöksiin, niistä tulee invention mediumeja. Vaikka useat toteutukset uhkaavat pitkittää opintoja, ovat ne perusteltuja sikäli kuin tarkoitus on paitsi läpikäydä myös esittää tietty muutosprosessi. Juuri toteutusten sarjan kautta artikuloituu tutkimuksen mediaalinen luonne ja sen piirissä tapahtuva ja esittäytyvä muutos. (Keskustella voi ja kannattaa pikemmin toteutusten tavasta ja keskinäisestä suhteesta. Tähän sisältyy paljon mahdollisuuksia, jotka eivät läheskään aina ole riippuvaisia rahasta.) Kuten saatatte huomata, mediumi, joka terminä säilyy siirryttäessä taiteesta tutkimukseen, tarkoittaa tässä tapauksessa paljon enemmän kuin pelkkää kommunikaation välinettä (kuten julkisessa
4 4 puheessa yleensä termi ymmärretään). Itse asiassa tullaan lähemmäksi termin alkuperäistä filosofista merkitystä (< Mika Elo, Harri Laakso). Kysymys on muutoksen yhtaikaa materiaalisesta että esityksellisestä välittäjästä, ei vain eräänlaisesta käännöksestä tilasta toiseen, vaan myös tuon käännöksen mahdollistavista keinoista ja ratkaisuista, jotka voivat olla luonteeltaan hyvinkin teknisiä ja konkreettisia, tai sitten vain käsitteellisiä uudelleenjäsennyksiä jonkin prosessin tarkastelussa. Esimerkiksi siten, että tuloksena ei ole siis vain yksittäinen taideteko, vaan myös taiteenteon väline, keksimisen keino: tie uuteen on avattu ja näytetty toteen. Tiedostaessaan ja artikuloidessaan oman mediaalisen luonteensa tutkimus näyttäytyy samalla suhteessa muihin tutkimuksellisiin mediumeihin ja havainnon ja käyttäytymisen mediumeihin yleensä, jotka sikäli kuin ne ovat yleisesti omaksuttuja ja annettuja, ovat samalla havainnon ja käyttäytymisen instituutioita. 2) Taiteellinen tutkimustulos on siis inventio, keksintö. Sen myötä maailmaan tulee jotakin uutta ja outoa, uusi tapa aistia, havaita, ajatella, toimia ja opettaa, uusi aistimisen ja sen esittämisen mediumi. Keksinnön kekseliäisyyttä voidaan sinänsä jo perustellusti arvioida (esim. onko se todella uutta ja erilaista verrattuna aiempiin keinoihin ja käytäntöihin, onko sillä vaikutusta olemassa oleviin keinoihin ja käytäntöihin), mutta pelkkä omaperäisyys ei mielestäni vielä riitä tekemään siitä vielä tutkimusta akateemisessa mielessä, erottamaan sitä pelkästä taiteen teosta tai tutkivasta taiteesta. Taiteellinen tutkimus ei määritelmällisesti vain tapahdu instituutioissa, vaan sen tulisi myös kohdistua instituutioihin, ei vain siihen laitokseen, jonka piirissä se sattuu toteutumaan, vaan erilaisiin instituutioihin yleensä ja niiden keskinäisiin suhteisiin, alkaen havainnon instituutioista ja ulottuen vallitseviin poliittisiin järjestelmiin. Sikäli kuin jokainen instituutio on ihmisen perustama, perustelema ja ylläpitämä, se on ihmiskeksintö. (Luonnollisia instituutioita ei ole. Se mitä luonto on, on itsessään instituutio.) Vaikka asia on näin helppo todeta yleisellä tasolla, on sen toteennäyttäminen ja tunnistaminen vaikeaa kunkin yksittäisen ja historiallisen instituution kohdalla. Asia on työn ja tutkimuksen takana. Ponnistelu on yleensä kuitenkin vaivan arvoista ja sinänsä arvokasta. Jos puhutaan taiteesta, tutkimuksesta ja tieteestä yhteiskunnan uudistajana, sisältää se ajatuksen siitä, että inventio on aina myös instituutiota termin aktiivisessa merkityksessä, perustaminen on jonkin keksimistä ja päinvastoin. Keksintö heti ilmestyessään, eli heti kun se tunnistetaan keksinnöksi, menettää paradoksaalisesti ainutlaatuisuutensa, keksijänoikeutensa, ja tarjoutuu keinoksi kaikille. (Tästä seuraa monenlaisia omistajuuteen, tekijänoikeuksiin ja patentteihin liittyviä kysymyksiä, mutta ne ovat tässä kohdin toissijaisia). Taiteellinen tutkimus tuottaa tällaisia yleishyödyllisiä keksintöjä, jotka sikäli kuin ne ovat yleishyödyllisiä, ovat samalla (vähintään potentiaalisia) instituutioita ja tuottavat kriittisiä ja perusteltuja muutoksia asioiden
5 5 institutionaalisessa tilassa. Tutkimuksen arvioinnin perustavin kriteeri akateemisena tutkimuksena onkin nähdäkseni se, missä määrin tutkija kykenee esittämään inventionsa instituutiona, koska tällöin se lähtökohtaisesti koskee kaikkia, se on tietoa. Ja vaikkei taiteellinen tutkija asiaansa näin esittäisikään, on taiteellista tutkimustulosta mielestäni joka tapauksessa perustelua tarkastella juuri tästä näkökulmasta: missä määrin se kykenee ottamaan huomioon ja haltuun oman institutionaalisen luonteensa ja vastuunsa? Jos edellä olevat kaksi perustelulinjaa yhdistetään, saadaan yhteenvetona seuraavaa: Taiteellisessa tohtoritutkinnossa taiteen mediumi muuttuu tutkimuksen mediumiksi. Kysymyksessä on uuden tarkastelu- tai toimimistavan syntymisestä ja perustelusta, invention mediumista. Taiteellinen tutkimus tapahtuu (taide)yliopistossa, siis akateemisessa instituutiossa. Taiteellinen tutkimustulos, tutkimuksellinen mediumi, sikäli kuin se on instituutiossa tapahtuva/toteutuva keksintö, on samalla instituution uudelleenkeksimistä, instituution mediumi, jossa instituutioiden syntyä voidaan tarkastella kriittisesti ja jolla voidaan synnyttää uusia instituutioita entisten rinnalle tai tilalle. Korostan vielä seuraavaa: taiteellisiksi tutkijoiksi tullaan taiteellisen tohtorintutkinnon kautta. Valmis taiteellinen väitöstyö tarjoaa taidollisen ja institutionaalisen lähtökohdan taiteilija-tutkijan tulevalle taiteelliselle tutkimukselle. Vaikka taiteellista post-doc tutkimusta on meillä verrattain vähän, tulisi taiteellista tutkimusta arvioida ja organisoida tätä päämäärää silmällä pitäen. Sillä varsinaisesti vasta tässä vaiheessa paljastuu tutkimuksen mahdollinen taidetta ja yhteiskuntaa muuttava vaikutus.
Tutkintovaatimukset 2015 2020
Tutkintovaatimukset 2015 2020 Esittävien taiteiden taiteellisen tutkimuksen tohtoriohjelma (240 op) Tohtoriohjelman tarkoitus ja tavoitteet Esittävien taiteiden tutkimuskeskuksen (Tutke) tohtoriopinnot
LisätiedotTaideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010
Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvitystyöryhmän tehtävät Selvitystyöryhmän tulee: tehdä esitys siitä, millä edellytyksillä maahamme voidaan synnyttää kansallisesti ja
LisätiedotTaideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017
TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän
LisätiedotTaso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet
Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti
LisätiedotKESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009
KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET
LisätiedotLauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio
Lukion opetussuunnitelman perusteet 2016 Teemaopinnot Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio 1 5.22 Teemaopinnot "Teemaopinnot ovat eri tiedonaloja yhdistäviä opintoja.
Lisätiedot1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.
1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja
LisätiedotKansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi
Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen
LisätiedotWhat do you do when you see that your colleague does something wrong? Learning organization and tools for expressing criticism
What do you do when you see that your colleague does something wrong? Learning organization and tools for expressing criticism Originally: Alessandro Sicora 1 7. 1 0. 2 0 1 1 H A N N A M A I J A L A (
LisätiedotJOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:
Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE
LisätiedotTYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ
TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja
LisätiedotTAIDEYLIOPISTO. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ohjesääntö. Teatterikorkeakoulun ohjesääntö
TAIDEYLIOPISTO Teatterikorkeakoulun ohjesääntö Käsittely 1. TeaKin johtoryhmä 19.2.2013 2. TeaKin johtoryhmä 5.3.2013 3. TeaKin laitosjohtajat ja proffat 11.3.2013 4. TeaKin laitosjohtajat ja proffat 15.4.2013
LisätiedotOsaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK
Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC 11.10.2011, Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen kaksi vaihtoehtoa: hegeliläinen ja marksilainen Toisaalta, Gilles
LisätiedotKULTTUURI, TERVEYS JA HYVINVOINTI
KULTTUURI, TERVEYS JA HYVINVOINTI Tutkimusohjelman suunnittelun taustaa Voimaa taiteesta -seminaari 27.9.2012 Anu Laukkanen projektitutkija ESITYKSEN RAKENNE I Tutkimusohjelman suunnittelun taustaa II
LisätiedotMONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS
MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS 25.6.2008 Sakari Aalto 2 MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA
LisätiedotPohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma
1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala
LisätiedotRavintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa
Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa Saska Heino Helsingin Sanomat uutisoi jokin aika sitten siitä, kuinka Helsingin huippuravintoloissa vallitsevan yleisen käsityksen mukaan korvaukseton työ kuuluu
LisätiedotTyöpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014
Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus
LisätiedotKUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN
KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio
LisätiedotTaiteen salakuljetusta vai osallistavaa taidetta?
Kulttuuriluotsit 10 vuotta 10.11.2016 OTSIKKO BANGERS -FONTILLa Taiteen salakuljetusta vai osallistavaa taidetta? Sanna Pekkinen Hyvinvoinnin välitystoimisto on ESR rahoitteinen hanke, johon sisältyy koulutusta,
LisätiedotTaideyliopiston strategia
2017 Taideyliopiston strategia 2020 Taideyliopiston strategia 20172020 TAIDEYLIOPISTON TEHTÄVÄ Taideyliopiston strategia 20172020 / Taideyliopiston tehtävä Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun
Lisätiedot8 Kide 5 2010. Laura Junka-Aikio
8 Kide 5 2010 Laura Junka-Aikio Millä alalla liikutaan, kun sopraano kirjoittaa laulusta yhteiskuntatieteellisen väitöskirjan, politiikantutkija tekee käsitteellisen lyhytelokuvan ja mediataiteilija muuttaa
LisätiedotTohtorikoulutusohjelman tutkintovaatimukset
Akateeminen neuvosto 14.4.2015, Johtokunta 28.4.2015, voimassa 1.8.2015 alkaen. Taideyliopiston Kuvataideakatemia / Tohtorikoulutusohjelma Tohtorikoulutusohjelman tutkintovaatimukset Tohtoriokoulutushjelman
LisätiedotMääräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu)
Lukiodiplomi Kuvataide 2010 2011 Määräykset ja ohjeet 2010: 13 ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Kuvataiteen lukiodiplomin sisältö 1 Lukiodiplomin muoto, rakenne ja laajuus 3 2 Lukiodiplomikurssi
LisätiedotKIRJOITTAMISEN MAISTERIOHJELMA (120 op)
KIRJOITTAMISEN MAISTERIOHJELMA (120 op) Opetussuunnitelma Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriopinnot ovat kaksivuotiset. Opinnot suoritetaan Teatterikorkeakoulussa ja ne johtavat maisterin tutkintoon.
LisätiedotOPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ
LIITE 3 OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Henkilökohtaisen palkanosan määräytymisjärjestelmällä tarkoitetaan niitä kriteerejä ja menettelytapoja,
LisätiedotTyöryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa
Työryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 21.11.2014 Elina Nivala & Sanna Ryynänen Lähtökohtia 1. Tutkimusmenetelmien osaaminen ei kuulu yksinomaan
LisätiedotMuutos, mahdollisuus? -työnantajan näkemys koulutuksesta
Muutos, mahdollisuus? -työnantajan näkemys koulutuksesta 3.5.2013 Taustaa: Vuoteen 2020 mennessä KYSistä arvioidaan eläköityvän 588 hoitotyöntekijää, joka on noin 22% vuoden 2011 hoitohenkilökunnan keskimääräisestä
Lisätiedot<e.g. must, essential, conditional>
Käyttötapaukset Kurssin malli käyttötapauksille: Tila < List of users and the other systems that interacts directly with a system>
LisätiedotKaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla
Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Child in the City konferenssi Firenzessä 27.-29. lokakuuta, 2010 Saija Turunen ja Kirsi Nousiainen Taustaa Child in the City 2010 konferenssin tavoitteena oli rohkaista
LisätiedotEtiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007
Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka
LisätiedotValtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?
Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen
LisätiedotLaajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot
Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin
LisätiedotERIKOISTUMISOHJELMAT TAIDEYLIOPISTO. Mist Kuva: Wilma Hurskainen
ERIKOISTUMISOHJELMAT TAIDEYLIOPISTO Mist Kuva: Wilma Hurskainen Erikoistumisohjelmat Syvennä erityisosaamistasi ja laajenna uramahdollisuuksiasi! Taiteilija-kehittäjäksi organisaatioon taiteelliset interventiot
LisätiedotSchulcurriculum Ethik
Schulcurriculum Ethik Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst, da Ethik in Klasse 10 bis 12 auf Finnisch unterrichtet wird.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100
LisätiedotTekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi
Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson
LisätiedotArvoisa puheenjohtaja, hyvät naiset ja herrat
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät naiset ja herrat Kunnioitettu opettajani, professori Seppo Hölötä piti virkaanastujaisesitelmänsä aiheesta Yliopisto menneisyyden ja tulevaisuuden välissä. Näissä avaussanoissani
LisätiedotClifford Geertz 1926-2006 Ø 1926 syntyy San Franciscossa
Clifford Geertz 1926-2006 Ø 1926 syntyy San Franciscossa Ø 1950 BA, Ohio, Englannin kieli ja filosofia Ø 1950 tapaa Margaret Meadin ja päättä alkaa antropologian opiskelun Harvardissa Ø 1952-54 Javalle
LisätiedotT&K-tiedonkeruu. Mervi Härkönen Kota-seminaari
T&K-tiedonkeruu Mervi Härkönen Kota-seminaari 22.8.2017 Vuorovaikutteinen kysymys, screen.io - Kuinka t&k-tiedonkeruuta voisi parantaa tai helpottaa? - Merkitse samalla koskeeko ehdotus AMK- vai YOtiedonkeruuta
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotTIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA
TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen
Lisätiedotkeskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros).
LAPIN YLIOPISTO 1 Tuula Tolppi 341 3236 keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa Läsnä + (pj) 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston johtosäännön 33 :n 2 momentin
LisätiedotStrategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä 1 Strateginen tutkimus Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto tutkimuksessa haetaan
LisätiedotTutkintovaatimukset 2015-2020
TAIDEYLIOPISTO Teatterikorkeakoulu Tanssinopettajan maisteriohjelman opettajan pedagogiset opinnot (60 op) Teatteriopettajan maisteriohjelman opettajan pedagogiset opinnot (60 op) Erilliset opettajan pedagogiset
LisätiedotTekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan
Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa
LisätiedotKuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto
Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,
LisätiedotNuorten näkymätön kansalaisuus?
Nuorten näkymätön kansalaisuus? Miten niin? nro 1: Nuoruushan on kaikkialla, koko mediakulttuuri ihannoi nuoruutta, kaikki haluavat olla nuoria juuri tässä ajassamme Miten niin? nro 2: lapset ja nuorethan
LisätiedotTieteen tila 2014: Humanistiset tieteet
Suomen Akatemia 24.1.14 : Humanistiset tieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä sekä rahoituksesta www.aka.fi/tieteentila Suomen Akatemia 24.1.14 Sisällysluettelo -hanke...
LisätiedotMonialaiset oppimiskokonaisuudet
Monialaiset oppimiskokonaisuudet Esimerkkejä historia/yhteiskuntaoppi/äidinkieli/ kuvaamataito Marja Asikainen Mikä on monialaisuutta? Miten sitä toteutetaan????? Miksi sitä toteutetaan? Voiko se johtaa
LisätiedotFakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa
LisätiedotOsallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?
Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja
LisätiedotPerustuslakivaliokunnan kokous n;o 48 keskiviikkona 3.6.1992. klo 9.00
Perustuslakivaliokunnan kokous n;o 48 keskiviikkona 3.6.1992 klo 9.00 1) Nimenhuuto 2) Päätösvaltaisuus 3) HB 77 laiksi työllisyyslain väliaikaisesta muuttamisesta - Eduskunnan lausuntopäätös - I käsittely.
LisätiedotHae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä!
Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Tiedeasiamies Kalle Korhonen syyskuu 2015 6.9.15 KONEEN SÄÄTIÖ 1 Koneen Säätiö Koneen Säätiö on itsenäinen ja riippumaton v. 1956 perustettu yleishyödyllinen säätiö
LisätiedotUusi kuntalaki 2015 - kunnat ja markkinat. Kuntamarkkinat 10-11.9.2014 Katariina Huikko
Uusi kuntalaki 2015 - kunnat ja markkinat Kuntamarkkinat 10-11.9.2014 Katariina Huikko Kuntien ja markkinoiden rajapinta Kunnan yleinen toimiala (luku 2, 7 ) Aloiteoikeus (luku 5, 23 ) Kuntastrategia (luku
LisätiedotTutkintovaatimukset 2015 2020
Tutkintovaatimukset 2015 2020 Äänen maisteriohjelma (120 op) Teatteritaiteen kaksivuotinen maisterintutkinto (120 op) pohjaa tätä ennen suoritettuun teatteritaiteen kandidaatintutkintoon (180 op) tai vastaaviin
LisätiedotHELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015
HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 1. Toiminta-avustukset a. Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset 2015 b. Taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminta-avustukset
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
LisätiedotPedagoginen mentorointi (4 op)
Pedagoginen mentorointi (4 op) 2012 Esittelyt ja alkutunnelmia Kuka olen, mistä ja millaisesta opistosta tulen ja mitä siellä teen työkseni? Tuntemukset tällä hetkellä/odotukset tälle koulutukselle? Miten
LisätiedotVIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN
VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN Selvitys suomalaisen nykytaiteen kansainvälistymisestä Sari Karttunen ja Jutta Virolainen, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (Cupore) Art
LisätiedotUusi yliopistolaki tilaa opetukselle ja tutkimukselle. Johtaja Anita Lehikoinen 20.5.2009
Uusi yliopistolaki tilaa opetukselle ja tutkimukselle Johtaja Anita Lehikoinen 20.5.2009 Yliopistouudistuksen tavoitteet Yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen aseman vahvistaminen muodostamalla
LisätiedotStrategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo
Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen
LisätiedotSosiaalipedagogiikkaa lähiöbaarissa: osallistava teatteri dialogin herättelijänä
Sosiaalipedagogiikkaa lähiöbaarissa: osallistava teatteri dialogin herättelijänä Sosiaalipedagogiikan päivät 2018 tutkimustyöryhmät Kemi 22.3.2018 Sanna Ryynänen, FT, sosiaalipedagogiikan yliopistonlehtori
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotPuhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!
Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat
LisätiedotTKI-toiminnan laadunhallinta auditointiraporttien ( ) pohjalta
TKI-toiminnan laadunhallinta auditointiraporttien (2012-2018) pohjalta Mira Huusko mira.huusko@karvi.fi 31.10.2018 Korkeakoulujen laatujärjestelmien seuranta- ja kehittämisseminaari Esityksen sisältö Tutkimuksen
LisätiedotAinejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa
Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Hannele Cantell Niin Suomessa kuin ulkomaillakin on viime vuosina tullut käyttöön paljon sanoja, jotka kertovat maailman monimutkaisuudesta ja asioiden
LisätiedotPerhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma
Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen
Lisätiedot~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~
~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~ ETEENPÄIN- EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN Melina Kivioja Anneliina Peltomaa SISÄLLYS 1 LUKIJALLE 2 ARVOSTA JA TUE 3 ANNA HYVÄN KIERTÄÄ 4
LisätiedotMitä koulutusta valitessa valitaan? Atte Vieno, tutkija, Koulutusvalinnat kuntoon -hanke
Mitä koulutusta valitessa valitaan? Atte Vieno, tutkija, Koulutusvalinnat kuntoon -hanke Suomalaisen palkkayhteiskunnan perussopimus Aikuiset ihmiset tekevät elääkseen työtä, jota joku muu haluaa teettää,
LisätiedotLapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi
Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.
LisätiedotValo- ja äänisuunnittelun laitoksen kehittämishanke Digitaalisen äänen tutkimusprojekti
Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen kehittämishanke Digitaalisen äänen tutkimusprojekti Jatkohanke vuonna 2001 aloitetulle digitaalisen valon ja äänen tutkimushankkeelle, jolle saatiin 2001 osarahoitus.
LisätiedotLAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot
LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden
LisätiedotLapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi
Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii
LisätiedotKuvataiteen aineopinnot (35 op) - ayukuv1800
Kuvataiteen aineopinnot (35 op) - ayukuv1800 Opintotyyppi Koulutusala Vastaava yliopisto HUOM! Alustava, muutokset mahdollisia, aikataulut täydentyvät pikkuhiljaa. aineopintoja ala Lapin yliopisto Taiteiden
LisätiedotTieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä
Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen
LisätiedotTyöelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008
Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille
LisätiedotTAIDEYLIOPISTO. Johtosääntö
TAIDEYLIOPISTO Johtosääntö Käsittely: 1. Taideyliopiston johtosääntötoimikunta 10.8.2012 Johtosäännön lähtökohdat ja periaatteet 2. Hallituksen iltakoulu 16.8.2012 Kollegion jäsenmäärä ja valinta 3. Taideyliopiston
LisätiedotSibelius-Akatemian tohtorintutkintojen tarkastustilaisuuksissa noudatettavat ohjeet
Hyväksytty Sibelius-Akatemian Akateemisen neuvoston kokouksessa 5.6.2012 Sibelius-Akatemian tohtorintutkintojen tarkastustilaisuuksissa noudatettavat ohjeet 1a. Taiteilijakoulutus Taiteilijakoulutuksen
LisätiedotSTRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry
STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat
LisätiedotTutkijoiden vetoomus kokonaiskustannusmallista luopumisen puolesta. Eero Castrén Neurotieteen tutkimuskeskus Helsingin yliopisto
Tutkijoiden vetoomus kokonaiskustannusmallista luopumisen puolesta Eero Castrén Neurotieteen tutkimuskeskus Helsingin yliopisto Taustaa Kokonaiskustannusmalli vuoden 2009 alusta Kaikki tutkimuksen rahoitus
LisätiedotUnelmien innovaatiojärjestelmä. Ammatillisen tietotekniikan koulutuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 10.6.2011
Unelmien innovaatiojärjestelmä Ammatillisen tietotekniikan koulutuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 10.6.2011 (160htv) (390htv) 610M (250M Yot) Nykymalli 380M - Suomen Akatemia TEKES TEKES TEKES Yritykset Perus-
LisätiedotTekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014
Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden
LisätiedotKAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen.
KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. YLEISTÄ Työpajassa pohdittiin erilaisia mahdollisuuksia joita koulutusta suunnittelevilla yksiköillä
LisätiedotHAKUOHJEET / CIRKON RESIDENSSIHAKU 2016-2017
1(5) HAKUOHJEET / CIRKON RESIDENSSIHAKU 2016-2017 Mitä haetaan ja mille ajalle? Cirkon residenssihaussa voi hakea 2-4 viikon mittaista residenssityöskentelyjaksoa Cirkossa, Helsingin Suvilahdessa. Tässä
LisätiedotAjatuksia arvioinnista. Marja Asikainen ja työpajaan osallistujat Yhteinen tuotos julkaistaan HYOL:n sivuilla
Ajatuksia arvioinnista Marja Asikainen ja työpajaan osallistujat Yhteinen tuotos julkaistaan HYOL:n sivuilla OPS 2014 ja arviointi Opintojen aikaisella arvioinnilla pyritään ohjaamaan oppimista, kannustamaan
LisätiedotKuvataiteen aineopinnot (35 op) - ayukuv1800
Kuvataiteen aineopinnot (35 op) - ayukuv1800 Opintotyyppi Koulutusala Oppiaine Vastaava yliopisto HUOM! Alustava, muutokset mahdollisia, aikataulut täydentyvät pikkuhiljaa. aineopintoja Kuvataideala Kuvataide
LisätiedotKysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö
Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosyhteenveto Tulosten käyttö Julkisen esiintymisen määrä ja kanavat Millä tavoin olet itse esiintynyt julkisuudessa asiantuntijaroolissa?
LisätiedotSibelius-Akatemian jatkokoulutuspoliittinen suunnitelma 2012
Sibelius-Akatemian jatkokoulutuspoliittinen suunnitelma 2012 Sibelius-Akatemian jatkokoulutusjaostossa valmisteltu jatkokoulutuspoliittinen suunnitelma on hyväksytty Sibelius-Akatemian Akateeminen neuvostossa
LisätiedotSuomen Akatemian toimikuntarakenne
Suomen Akatemian toimikuntarakenne 1. Sukupuoli Nainen Mies En halua kertoa 2. Vastaajan taustaorganisaatio Yliopisto Ammattikorkeakoulu Tutkimuslaitos Muu julkinen sektori Elinkeinoelämä Työmarkkinajärjestö
LisätiedotLuonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro
Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Leg osahanke Yksityissektorin toiminta ja
LisätiedotInnovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012
Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Valtiontalouden tarkastusviraston rooli Tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta => julkisista
LisätiedotMinkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?
Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen
Lisätiedotyhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto
Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta
LisätiedotTEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:6. Tekijänoikeus kolmiulotteiseen tietokoneanimaatioon
TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:6 Asia Hakija Tekijänoikeus kolmiulotteiseen tietokoneanimaatioon B Annettu 21.4.2015 Tiivistelmä Kolmiulotteiset tietokoneanimaatiokuvat voivat itsenäisenä ja omaperäisinä
LisätiedotSUUNTA. tueksi. kirjoittamaasi kriittisesti. Näin syntyy looginen suhde kunkin suunnitelman osan välille. Suunta
SUUNTA työkalu toiminnan suunnittelun u ja suunnitelman arvioinnin tueksi Tämä on SUUNTA-työkalun käyttöön opastava diaesitys Mikäli haluat, voit täyttää tähän pohjaan oman suunnitelmasi ja tallentaa esityksen
LisätiedotHYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN
UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista
LisätiedotAnonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!
Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa
LisätiedotALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016
ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset
LisätiedotOPINTO-OPAS 2010 2011
OPINTO-OPAS 2010 2011 Lahden ammattikorkeakoulu Muotoilu- ja taideinstituutti Erikoistumisopinnot 60 op Taiteen perusopettajan pedagogiset erikoistumisopinnot TAITEEN PERUSOPETTAJAN PEDAGOGISET ERIKOISTUMISOPINNOT
Lisätiedot