K-MAATALOUS VILJELYOHJELMA Hinta 26 2015 VILJELYOPAS Viljelyohjelma puhelinneuvonta 01053 20080 Päivystys klo 8-20 (1.5. - 16.7.) www.k-maatalous.fi K-MAATALOUS
UUTUUDET 2015 Vilgott kaksitahoinen rehuohra... s.29 Satoisa, aikainen ja korkealaatuinen ohra rehuntuotantoon SU Performer hybridiruis... s. 49 Satoisa ja talvenkestävä hybridiruis saksalaiselta Saaten Unionilta! DK Clearfield hybridi kevätrapsit... s. 54 Olemme kokeilleet useampaa eri lajiketta Clearfield rapseja. Kysy saatavuudesta K-maatalousmyyjältäsi! DK Imistar CL/ Imagine CL... s. 59 Clearfield-tuotantomenetelmän puolikääpiö syysrapsi! INGRID keltasiemeninen herne... s. 60 Satoa kotoiseen rehuntuotantoon! YaraVita Coptrac, Zintrac ja Magtrac... s. 96 Uudet lehtilannoitteet hivenien täydennykseen! AgLeader täsmäviljelyjärjestelmät... s. 88-89 Tarkkuutta ja seurattavuutta viljelyyn! Banjo Forte... s. 165 Uusi perunaruton torjunta-aine, tehoaa hyvin myös mukularuttoon. Hyvät kokemukset kesän 2014 viljelijäkokeista! Trimaxx... s. 134 Uusi kasvunsääde kaikille viljoille. Hellävarainen trineksapakkietyyli-valmiste. Racumin Pasta... s. 146 Helppokäyttöinen jyrsijämyrkky valmiissa annospusseissa Starane 180... s. 115 Tankkiseoskumppani gramma-aineille estämään kestävän vesiheinän synty Viljelyohjelma-kiinnite... s. 101 Gramma-aineiden ja glyfosaatin kanssa käytettävä peruskiinnite Tämän esitteen sisältö tarjotaan sellaisenaan. Esitteen tarkkuudesta tai luotettavuudesta ei anneta mitään takuuta eikä nimenomaisesti taata sen sopivuutta tiettyyn tarkoitukseen. Asiakas on itse velvollinen tarkistamaan tuotetiedot valmistajien ohjeista ja maatalouden tukioppaista. Varaamme oikeuden muuttaa tätä asiakirjaa ilman erillistä ilmoitusta. 2 www.k-maatalous.fi
JOHDANTO Valintoja kannattavuus edellä Nyt alkanut satovuosi 2014-2015 näyttää varsin haasteelliselta. Tulevaan kauteen liittyy monia laatu- ja hintatekijöitä, jotka varmasti tulevat asettamaan tarkan mietinnän alle tulevia ostopäätöksiä. Myös tukijärjestelmä on uudistumassa, eikä uudesta mallista vielä ole täyttä varmuutta. Toimintaa ohjaavia valintoja ei kuitenkaan pidä tehdä lyhyen aikavälin tulosten perusteella. On hyvä pitää mielessä että tämän hetken panosostoja ja hankintoja tehdään syksyn 2015 satoa varten. Tuolloin markkinatilanne voi monilta osin olla hyvin erilainen. Vuoden aikana ehtii tapahtua paljon. Kannattavuus peltoviljelyssä lähtee tuottojen maksimoinnista. Kotoisten rehujen tuotannossa on ensiarvoisen tärkeää tuottaa tarvittu sato mahdollisimman pienellä alalla. Kauppaviljaa tuotettaessa taas on pyrittävä maksimoimaan halutun laatuisen viljan tuotanto viljellyillä pelloilla. Osalle lohkoista myös kasvukunnon parantaminen tai viherlannoitusnurmi voi olla varsin käypä valinta. Viljelyopas ja sen suositukset on luotu näitä ohjenuoria ja laskelmia noudattaen. Suositukset perustuvat saavutettuihin koetuloksiin. Pitkäaikaisen koetoiminnan ja käytännön havaintojen pohjalta olemme tähän oppaaseen koostaneet kullekin viljelykasville parhaiten sopivat ratkaisut. Viljelyohjelma on K-maatalouden tarjoama palvelukokonaisuus suomalaisille viljelijöille - Viljelyopasta olemme julkaisseet jo vuodesta 2006. Tervetuloa suunnittelemaan tulevia hankintoja kanssamme palvelevaan K-maatalouskauppaasi! K-MAATALOUS 3
KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAINEN SISÄLLYSLUETTELO Viljakauppa ja viljelysopimukset...8 Viljelytekniikan tehostaminen...11 Ohran Viljelyohjelma...24 Kauran Viljelyohjelma...31 Kevätvehnän Viljelyohjelma...37 Syysviljojen Viljelyohjelma...43 Rypsin ja rapsin Viljelyohjelma...51 Syysöljykasvien viljelyohjelma...57 Rehukasvit, riistasiemenet ja herneet...61 Nurmen viljelyohjelma...62 Nurmen säilöntä...74 Perunan Viljelyohjelma...76 Lannoitus ja maanparannus...80 Lehtilannoitteet...96 Kasvinsuojelun hyödylliset tiedot... 100, 173 Kasvinsuojelun oheistuotteet... 101, 168 Peittausaineet...102 Rikkakasvien torjunta...104 Heinämäisten rikkojen torjunta...116 Nurmien rikkasvien torjunta...120 Juolavehnän torjunta...125 Kasvunsääteet...130 Kasvitautien torjunta...136 Tuholaisten torjunta...140 Erikoiskasvien kasvinsuojelu...147 Perunan kasvinsuojelu...160 Kasvinsuojelun pikataulukot...172 K-maatalous kaupat...196 4 www.k-maatalous.fi
AAKKOSELLINEN SISÄLLYSLUETTELO Acrobat WG...160 Ag Leader täsmäviljelyjärjestelmät...88 Ally 50 ST...104 Ally Class 50 WG...105 Alsikeapila...71 Amber 2-tahoinen mallas- ja rehuohra...29 Ariane S...106 Aumakalvot...75 Aurea Cl rypsi...54 Avaunt...140 Banjo Forte...165 Banjo syysrapsi...59 Basagran M75...120 Basagran SG...121 Baytan I...102 Baytan Universal...103 Belinda rehu-ja elintarvikekaura...35 Bettina rehu- ja elintarvikekaura...35 Biscaya OD 240...141 Bjarne mylly- ja rehuvehnä...41 Brage monitahoinen tärkkelys- ja rehuohra...27 Broadway...116 Butisan S...149 Butisan Top...150 Cantor...107 Caspian -hybridiruis...49 Cerone...130 Ceylon syysvehnä...48 Clamox...151 Clearfield -tuotantomenetelmä...54 Comet Pro...136 Consento...166 Cycocel 750...131 Demonstrant mylly- ja rehuvehnä...40 DK Clearfield rapsi...54 DK Imistar CL / Imagine CL hybridisyysrapsi...59 Englanninraiheinä...70 Envision...126 Epok 600 EC...161 Erikoiskasvien rikkakasviaineiden tehotaulukko...190 Express 50 SX...108 Fenix...152 Foliar Extra...97 Formulaatit...100 Galera...153 Glyfotaulukko...125 Gratil...122 Hardi merkintävaahto ja K-Agro merkintävaahto...168 Herne...175 Härkäpapu...174 Infinito...167 Ingrid herne...60 Italianraiheinä...70 Jaettu typpilannoitus...85 Juventus...135 Kaliumin käyttömääriä...92 Kalkituksen perusteet...82 Karita herne...60 Karjanlannan ravinteet...84 Kasvinsuojeluaineiden tehokas käyttö...17 Kasvinsuojeluaineiden yleistietotaulukko...178 Kasvitautien levintä ja torjunta viljoilla...21 Kasvitautien torjunta viljoilla...18 Kasvituhoojien resistenssi...19 Kaupat ja Viljelyohjelmakioskit...196 Kauran Viljelyohjelma...32 Kauran viralliset lajikekokeet...36 Kestac 50 EC...142 Kevätvehnän Viljelyohjelma...37 Kevätvehnän viralliset lajikekokeet...42 Kiristekalvot...75 K-maatalouden koetila...11 K-MCPA...110 K-TRIO...111 Kumina...174 K-viljanhiven + HiPhos...99 Laadun merkitys lopputuotteen hinnoitteluun...10 Lannoitteiden ja levitysmäärän valinta...90 K-MAATALOUS 5
AAKKOSELLINEN SISÄLLYSLUETTELO Lannoitteiden tuoteluettelo...94 Largo syysrypsi...59 Lehtilannoitteiden tuoteluettelo...96, 99 Lehtivihreämittauksen muistilista ja tulkinta...16 Leimay...162 Maanparannuskalkit ja kuonat...83 Maissi Mas 11.F...73 Majong hybridirapsi...55 Marika rehu- ja elintarvikekaura...34 Marjat...177 Mavrik 2F...144 Mirador...147 Monitor...117 Multiple...98 Mustang Forte...109 N-Sensor...87 Nurmen kasvinsuojelu...63 Nurmen kasvuasteet...64 Nurmen Viljelyohjelma...62 Nurmien rikkakasvin tehotaulukko...189 Nurminata...70 Nurmiseokset ja symbolien merkitys...68 Nurmisiemenseokset...72 Nurmisiementen yleistaulukko...66 Nurmisiementen yleistaulukko...67 Ohran Viljelyohjelma...24 Ohran Viljelyohjelmakoe...26 Ohran viralliset lajikekokeet...30 Peittausianieden taulukko ja Öljykasvien tautitehotaulukko...184 Penncozeb...163 Perfekthion...145 Persianapila...71 Perunan kasvuasteet...76 Perunan Viljelyohjelma...78 Porkkana...176 Primus...123 Prosaro...138 Puma Extra...119 Puna-apila ja muut nurmipalkokasvit...71 Puntari mylly- ja rehuvehnä...40 Pyöröpaaliverkot...74 Racumin Pasta...146 Ragna monitahoinen tärkkelys- ja rehuohra...27 Ranman TOP...164 Ravinteiden merkitys kasville...80 Reetta populaatioruis...50 Reglone...154 Rehukasvit ja riistasiemenet...61 Resistenssin ehkäisy...20 Rikkakasvien kuvat...186 Ringsaker rehukaura...34 Rokka herne...60 Roundup Max...128 Roundup Maxin käyttömäärät eri kasveilla...129 Ruiskun TEHO-pesu...169 Ruiskunpesuohjeet...170 Ruiskutusajankohdat...14 Ruiskutusajankohdat...15 Rukiin ja hybridirukiin viljelyohjelma...44 Ruokonata...70 Rypsin ja rapsin kasvinsuojelu...53 Rypsin ja rapsin kasvuasteet...51 Rypsin ja rapsin viljelyohjelma...52 Rypsin ja rapsin viljelyohjelmakoe...56 Rypsin ja rapsin viralliset lajikekokeet...56 Sadon arviointi satokomponentien avulla...12 Sekator...114 Senkor SC!...155 Siementen kylvömäärätaulukko...22 Signum...148 Sisällysluettelo aiheittain...4 Sportak EW...139 Starane 180...115 Starane XL...124 Stomp...156 Stratos Ultra...157 SU Allawi hybridiruis...49 6 www.k-maatalous.fi
AAKKOSELLINEN SISÄLLYSLUETTELO SU Performer hybridiruis...49 Suojaimet...171 Suutinten valintataulukko...172 SW Magnifik mylly- ja rehuvehnä...48 SW Mitja 2-tahoinen tärkkelys- ja rehuohra...29 SW Petita rypsi...55 Swipe...118 Switch...147 Symbolit...100 Syysrukiin viralliset lajikekokeet...50 Syysvehnän viljelyohjelma...43 Syysvehnän viralliset lajikekokeet...48 Syysviljojen kasvinsuojelu...46 Syysviljojen viljelyohjelma...45 Syysviljojen viljelyohjelmakoe...47 Syysöljykasvien kasvinsuojelu...58 Syysöljykasvien viljelyohjelma...57 Säilöntäaineet...74 Tankkiseostaulukko perunat...192 Tankkiseostaulukko Rypsi ja rapsi...193 Tankkiseostaulukko viljat...194 Tankkiseosten teko-ohje...191 Targa Super...159 Tautiaineiden tehotaulukko...185 Terpal...132 Timotei...69 Tiril monitahoinen ohra...28 Titus...158 Tooler...112 Tooler Heavy...113 Torjuntakynnykset...182 Trimaxx...134 Typpilannoitteiden vertailu...86 Typpillannoitteiden enimmäismääriä...91 Uutuudet...2 Valkoapila...71 Westerwoldinraiheinä...70 Vilde monitahoinen tärkkelys- ja rehuohra...28 Vilgott 2-tahoinen ohra...29 Viljelyohjelma-kiinnite...101 Viljelyohjelmalannoitteet...93 Viljelysopimukset...8 Viljelyvyöhykekartta...23 Viljojen kasvuasteet...13 Viljojen rikkakasvien tehotaulukko...188 Yleisimpiä ohran ja vehnän tauteja...183 Zebra mylly- ja rehuvehnä...41 Zoom...98 K-MAATALOUS 7
VILJAKAUPPA JA VILJELYSOPIMUKSET Laatuviljasopimus ja hinnoitteluvaihtoehdot viljamarkkinoiden työkaluina Maailmalla ja EU:n alueella tuotetaan suuri viljasato satovuonna 2014/15 jo toisen kerran peräkkäin. Sekä maailman että EU:n viljavarastot kasvavat. EU:n viljasadon on arveltu olevan n. 319 miljoonaa tonnia, jossa on lisäystä 17 miljoonaa tonnia edeltävään vuoteen verrattuna. Euroopan viljamarkkinoilla merkittävin muutos on vehnäsadon kasvu uuteen ennätykseen, lähes 147 miljoonaan tonniin. Rehuvehnän osuus tuotannosta on poikkeuksellisen suuri, rehuvehnää tuotettiin EU:ssa 20 miljoonaa tonnia viime vuotta enemmän. Suomen viljasato on edellisen vuoden tasolla, noin neljä miljoonaa tonnia. Suomen viljatase 2014/15 poikkeaa merkittävästi edellisvuosista, sillä laskennallisesti vehnä on suurin vientivilja ensimmäisen kerran, vientimarkkinan niin salliessa. Tämä edellyttää kuitenkin markkinoiden hyödyntämistä ja tasaista viljavirtaa kohti satamia, sillä kaikkea viljaa ei voida ostaa kevätkuukausina saati enää heinäkuussa uuden sadon kynnyksellä. Viljan toimitukset kotimaan teollisuuteen tai vientimarkkinoille edellyttävät pitkäjänteistä työtä monella portaalla. Kaura on perinteinen vientivilja, jota riittää tälläkin kaudella runsaasti vientiin. Tarjontavoittoisessa markkinatilanteessa hyvä viljan laatu helpottaa markkinoiden löytämistä. Vientien tehokas hoitaminen edellyttää kuitenkin riittävän suurta viljamassaa, mikä toteutuukin kaikilla kolmella pääviljalla. Suunnitelmallisuus viljavirran ohjaamisessa korostuu tällä kaudella, jotta viljalogistiikka saadaan toimimaan. Viljasadon ennakkonäytteen mahdollisimman aikainen analysointi koituu kaikkien viljakaupan osapuolten eduksi etenkin tilanteessa, jossa viljan laatuvaihtelu on suurta. Hyvänä esimerkkinä tästä on vehnä: mikäli sadon laatu ei ole viljelijällä tiedossa, on vaikea tietää seuratako mylly- vai rehuvehnämarkkinaa, jotka voivat erota toisistaan huomattavasti. Viljamarkkinoiden toimintaa helpottaa mitä nopeammin saadaan kattava yleiskuva viljasadon kokonaislaadusta, sillä esimerkiksi vientikauppojen teossa tarvitaan tietoa markkinoilla olevan viljan laadusta. Suomen viljasadosta tulee kauppoihin karkeasti arvioituna puolet eli noin kaksi miljoonaa tonnia. Tästä vientiin päätyy vuosittain noin kolmannes eli 700 000 tonnia. Vienti on oleellinen osa kotimaan viljamarkkinoiden toimivuutta eikä siten voida perustellusti puhua ylijäämäerien maastaviennistä. Kotimaisten käyttäjien ohella myös viennissä laatu on tärkeää ja pitkäaikaisten asiakkuuksien tehokasta hallintaa edesauttaa sopimusviljely, joka koituu myös viljelijän eduksi parantaen sadon menekkiä. Pitkäaikaiset myllykaura-asiakkaat arvostavat suomalaisen kauran laatua, mutta tätä ei pidä ottaa itsestäänselvyytenä vaan tuotantoa on edelleen kehitettävä joka portaassa. Myllykaurassa tärkeä ominaisuus on suuri jyväkoko ja alhainen kuoripitoisuus, joka edesauttaa suuren jyväsaannon saavuttamissa myllyprosessissa. Laadukkaan myllykauran tuotannossa kaikki lähtee lajikevalinnasta ja tähän tarkoitukseen K-maataloudella on tarjolla hyviä elintarvikekäyttöön kelpaavia kauralajikkeita. Viljelysuunnitelman teko tulevalle kasvukaudelle vaatii jälleen tarkkaa suunnittelua ja markkinoiden analysointia. Rehuviljamarkkinat ovat aiempaa tarjontavoittoisemmat parin viime satokauden hyvien satojen kasvattamien varastojen takia. Viljelyn hintariskiä voi hallita parhaiten useamman kasvin viljelyllä ja myyntien hajauttamisella. Viljamarkkinoita on hyvä seurata jatkuvasti ja on hyvä muistaa, että vilja voidaan myydä jopa kuukausia ennen sen toimittamista, ja tähän on tarjolla erilaisia välineitä. Öljykasvit ovat tasanneet sadon hintavaihtelujen mukanaan tuomaa hintariskiä, sillä niillä sadon hinnanvaihteluilla on ollut pienempi vaikutus tilan hehtaarikohtaisissa tuloksissa kuin viljoilla. Hyödynnä K-maatalousketjun viljakaupan asiantuntemus ja kattavat vastaanottopaikat sekä kotimaan toimituksiin että vientiin! 8 www.k-maatalous.fi
VILJAKAUPPA JA VILJELYSOPIMUKSET Suomen viljatasearvio 2014/15 Vehnä Ruis Kaura Ohra Yhteensä Ala ha 269 000 24 000 306 000 494 000 1 094 000 Sato kg/ha 3 850 3 020 3 480 3 600 Kokonaissato, tn 1 035 000 72 000 1 066 000 1 779 000 3 953 000 Tilakäyttö, sis. siemen, tn 242 000 7 000 517 000 1 017 000 1 783 000 Teollinen käyttö, tn 456 000 91 000 245 000 554 000 1 346 000 Vientiarvio/tuontiarvio, tn 415 000-25 000 300 000 200 000 915 000 Lähde: Tike 29.8.2014. Tuotannon ja kulutuksen erotus päätyy varastoihin. Taseen perusteella vehnä on suurin vientivilja, mutta tämä edellyttää vientimarkkinan hyvää vetoa etenkin rehulaatuiselle vehnälle EU:n ulkopuolelle. Viljojen hintakehitystä viime vuosilta Vehnä Rehuohra Kaura Rypsi ja rapsi Lähde: Viljatietopankki ja K-maatalous viljanhinnat 2005-2014 elokuu. Viljan hinnat vasemmalla, öljykasvien oikealle, hinnat euroa per tonni. Toteutuneet viljan hinnat viime vuosilta eivät ole tae tulevasta hintakehityksestä. K-maatalouden Laatuviljasopimus Neljä tapaa hallita hintariskiä Laatuviljasopimuksen tarkoituksena on auttaa sadon markkinoinnissa ja lisätä viljaketjun suunnitelmallisuutta. Sopimuksessa sovitaan viljeltävistä viljalajeista ja -lajikkeista sekä pinta-aloista ja sopimusmääristä tonneina. Sopimukseen kirjataan myös suunniteltu käyttötarkoitus, viljelytapa ja mahdollisesti haluttu toimituspaikka sekä -aika. Teollisuuteen tehtäviin kolmikantasopimuksiin saattaa lisäksi sisältyä omia lisäehtoja. Laatuviljasopimusviljan hintoja voi halutessa kiinnittää etukäteen. Kiinnitysmahdollisuudet vaihtelevat viljalajeittain ja toimipaikoittain. Termiini Kauppasopimus, jossa sovitaan viljalaji, toimituspaikka, määrä, perushinta ja toimitusjakso. Termiinejä voi tehdä jo ennen kylvöä tai milloin tahansa sen jälkeen. Jos termiinin tekee ennen sadonkorjuuta, on sadon määrävaihtelu otettava huomioon. Tällöin suosittelemme kiinnittämään viljoilla enintään 2 tn/hehtaari ja öljykasveilla enintään 1 tn/hehtaari. Termiinisopimuksessa noudatetaan sopimuksentekohetkellä voimassa olevaa laatuhinnoittelua. Mikäli sadon laatu ei täytä minimilaatuvaatimuksia, voidaan erän käyttötarkoitusta muuttaa. K-MAATALOUS 9
VILJAKAUPPA JA VILJELYSOPIMUKSET Hintaputki Perinteisen termiinisopimuksen rinnalla teemme nyt myös hintaputkisopimuksia, joissa sopimuksen perushintaa korjataan ylös- tai alaspäin, mikäli markkinahinta on muuttunut toimitushetkellä enemmän kuin hintaputken liikkumarajan. Hintaputki on + - 10 eur/tn ja vertailuhinta määräytyy ennalta määriteltyjen kotimaisten hintanoteerausten keskiarvona. Muutoin sopimus toimii kuten termiinisopimus. Varastoimissopimus Mikäli tarvitset rahaa, mutta uskot, että markkinahinta olisi kauden aikana nousussa, voit tehdä varastoimissopimuksen. Maksamme tällöin varastoimissopimushintana 70 % sopimuksentekohetken termiinihinnasta. Vilja on toimitettava viimeistään toukokuun loppuun mennessä ja lopullinen hinta on toimituspäivän käteiskauppahinta. Hinnasta vähennetään kiinteä korvaus 8 /tn alv 0%. Käteiskauppa Edelleen on mahdollista toimittaa viljaa toimituspäivänä voimassa olevalla hinnalla. Ellei muuta ole ennen toimitusta sovittu, noudatetaan käteiskauppahintaa. K-Maatalouden teesit satokaudelle 2015 -- Kylvä mitä markkinat kysyvät: hyvälaatuista vehnää, elintarvikekauraa, ruista ja öljykasveja -- Tärkkelysteollisuus on merkittävä ohran käyttäjä, joten ohraa kannattaa viljellä erityisesti Pohjanmaalla -- Kotimaiselle rukiille on vahva kysyntä -- Varaudu satokauden hintamuutoksiin -- Viljan myynti- ja toimitusaika voivat erota toisistaan jaksota myynnit ja varmista keskimääräinen hyvä hinta -- Sopimustuottajana pääset vaikuttamaan toimitusajankohtaan ja parannat viljan menekkiä -- Hintakiinnitys eli termiinin käyttö on hyvä tapa hallita viljanmyynnin hintariskejä -- Useamman kasvin viljely pienentää sato- ja hintariskiä -- Viljamarkkinoilla edellinen satokausi ei ole tae tulevasta -- Seuraa viljamarkkinatilannetta ja kylvöalaennustetta viljelysuunnitelmaa tehdessä ja suunnittele jo silloin sadon markkinointia -- Tunne tuotantokustannuksesi Termiini -- Viljelysopimuksen tekeminen ensi kaudelle on entistä tärkeämpää tarjontapainotteisen viljamarkkinan takia! Hintaputki Käteiskauppa Varastoimissopimus 10 www.k-maatalous.fi
K-MAATALOUDEN KOETILA #koetila K-maatalouden koetila palvelee Viljelyohjelman tuotteet ja reseptit testataan ja tutkitaan tarkkaan. Viljelijänä voit luottaa siihen, että testaustyö on tehty puolestasi. K-maatalouden koetila sijaitsee Hauholla Hämeenlinnan kupeessa ja on toiminut jo vuodesta 1963. Vuosittain koeruutuja on noin 2500 Hauholla sekä noin 500 muilla koeasemilla ympäri Suomea. Yhteistyömme MTT:n ja ruotsinkielisen neuvontajärjestön kanssa (NSL) varmistaa sen, että lajikkeita on testattu Suomen vaihtelevissa kasvuoloissa ennen niiden markkinoille tuloa. K-maatalouden viljelyohjelma on räätälöity vastaamaan etenkin viljatilan tarpeita, karjatilaohjelma puolestaan karjatilojen tarpeita ajatellen. K-maatalouden koetila on panostanut viime vuosina lajiketestauksen lisäksi kasvinsuojelu ja nurmitutkimukseen. Koetilan kokeiden perusteella valitaan parhaat ratkaisut, joista löydät lisätietoa tästä oppaasta. K-maatalouden koetila on myös siementuotantotila. Korkeimpia siemenluokkia uusimmista lajikkeista tuotetaan noin 60 omalla peltohehtaarilla ja lisäksi urakoidaan siementuotantoa naapurin 120 ha:lla. Samalla saadaan tilamittakaavan käytännön kokemusta uusimpien lajikkeiden viljelyvarmuudesta. Sertifioitua siementä pakataan Hauholla K-maatalouden omassa siemenkeskuksessa. Koetilan työn tuloksena uusia lajikkeita listattiin kansalliseen lajikeluetteloon v. 2014 viisi: Avanti, Avetron, Skarnes kaurat, Krabat kevätvehnä sekä Trym monitahoinen ohra. Näistä uusista lajikkeista Krabat on jo myynnissä ja muiden markkinointi aloitetaan myöhemmin. K-maatalouden viljalaboratorio tekee mm. itävyysmäärityksiä, käyttölaatuanalyysejä rehu- ja elintarvikeviljoille, mutta myös muille kasveille. Kysy analyysipaketteja ja hintoja lähimmästä K-maatalouskaupasta. Laboratorio on Viking Maltin hyväksymä mallasohra-analyysien osalta ja kuuluu EVIRAn kalibroimaan viljaverkkoon. K-MAATALOUS 11
SATOKOMPONENTIT Sadon arviointi satokomponenttien avulla Viljan satokomponentteja ovat tähkällisten versojen kpl/m 2, jyvien luku tähkässä ja tuhannen jyvän paino. Hehtaarisato = tähkäluku (kpl/m 2 ) X jyväluku tähkässä X tuhannen jyvän paino / 100. Kpl/m 2 saadaan laskemalla yksilöt 80 cm matkalta yhdeltä kylvöriviltä ja kertomalla luku kymmenellä, kun riviväli on tavanomainen 12,5 cm. Oraat lasketaan 69 cm:n matkalta ja kerrotaan kymmenellä jos vannasväli on 14,5 cm. Satokomponentteja kannattaa laskea eri puolilta lohkoa, niin hyvistä kuin heikommistakin kohdista. Voit käyttää tämän oppaan lajiketaulukoista löytyviä keskimääräisiä tuhannen jyvän painoja apuna, mutta huomioi että lannoitus, kasvitaudit ja tuholaiset sekä sääolot jyvän täyttymisen aikaan vaikuttavat huomattavan paljon lopputulokseen. Kylvötiheys (kpl/m 2 ) 500 Oraita, kpl/m 2 425 Tähkällisiä versoja/oras 2,2 Tähkäluku, kpl/m 2 935 Jyväluku/tähkä (pääverso) 14 16 18 20 22 Jyväluku/tähkä (sivuverso) 8 10 12 14 16 TJP, g 38 Sato (kg/ha)* 3908 4619 5330 6040 6751 *laskennassa on käytetty pää- ja sivuverson keskimääräistä jyvälukua/tähkä OHRA (2T) KEVÄTVEHNÄ KAURA Kylvötiheys (kpl/m 2 ) 650 Oraita, m 2 552 Tähkällisiä versoja/oras 1 Tähkäluku, m 2 552 Jyväluku/tähkä 15 20 25 30 35 TJP, g 35 Sato (kg/ha) 2898 3864 4830 5796 6762 Kylvötiheys (kpl/m 2 ) 500 Oraita, m 2 425 Tähkällisiä versoja/oras 1 Tähkäluku, m 2 425 Jyväluku/tähkä 30 35 40 45 50 TJP, g 35 Sato (kg/ha) 4463 5206 5950 6694 7438 Lähteet: Pirjo Peltonen-Sainio, Ari Rajala ja Risto T. Seppälä (2005). Viljojen kehityksen ja kasvun ABC. Maa- ja Elintarviketalous 67. Ari Rajala (2007). Suullinen tiedonanto. 12 www.k-maatalous.fi
VILJAN KASVUASTEET JA OIKEA-AIKAISET TOIMENPITEET Viljojen kasvuasteet 0 Itäminen 00 Kuiva jyvä 01 Jyvä alkaa imeä vettä 05 Sirkkajuuri kasvanut näkyviin alkiosta 09 Orastuminen: Itu tuppi tunkeutumassa maanpinnalle 1 Oraan kehittyminen 11 1. lehti on täysin avautunut 12 2. lehti on täysin avautunut 13 3. lehti on täysin avautunut #kasvuasteseuranta 2 Pensominen 20 Ainoastaan pääverso kehittynyt 21 Pensomisen alku: 1. sivuverso kehittynyt 22 2. sivuversoa näkyvissä 3 Korrenkasvu = Pääverson pituuskasvu 31 1. solmu vähintään 1 cm sivuverso solmun yläpuolella 32 2. solmu vähintään 2 cm 1. solmun yläpuolella 37 Lippulehti täysin näkyvissä, mutta yhä kiertynyt 39 Lippulehti täysin avautunut, kieleke näkyvissä 4 Lippulehden tupen paisuminen 41 Varhaisvaihe: lippulehden tuppi turpoaa 43 Keskivaihe: Lippulehden tuppi paisunut 47 Lippulehden tuppi haljennut 49 Tähkän ensimmäiset kaleet/vihneiden kärjet juuri näkyvissä 5 Tähkälle/röyhylle tulo 51 Tähkä/röyhy alkaa työntyä ulos tupesta 53 30% tähkästä/ röyhystä näkyvissä 55 50% tähkästä/ röyhystä näkyvissä 59 Tähkä/röyhy kokonaan ulkona tupesta 6 Kukinta 61 Kukinta alkamassa: ensimmäiset heteet näkyvissä 65 Täyskukinta: 50% heteistä näkyvissä 69 Kukinta päättynyt: tähkylät kukkineet (joitakin kuivuneita heteitä saattaa näkyä) 7 Siementen kehittyminen 71 Vetinen jyvä: ensimmäinet jyvät ovat saavuttaneet puolet lopullisesta koosta 73 Aikainen maitotuleentumisvaihe 75 Maitotuleentumisen keskivaihe: jyvän sisus maitomaista, jyvä saavuttanut lopullisen kokonsa, mutta vielä vihreä 77 Myöhäinen maitotuleentumisvaihe 8 Siementen tuleentuminen 83 Alkava taikinavaihe 85 Pehmeä taikinavaihe: Jyvä halkeaa kynnellä 87 Kova taikinavaihe: (Keltatuleentuminen) Kynnenpainauma kohoaa takaisin 89 Täystuleentuminen: jyvä kova, vaikea katkaista peukalon kynnellä 9 Ylituleentuminen 92 Ylituleentunut: jyvä erittäin kova, ei voi katkaista kynnellä 93 Jyvät alkaneet varista kuivalla säällä 97 Kasvusto kuollut ja ränsistynyt K-MAATALOUS 13
VILJAN KASVUASTEET JA OIKEA-AIKAISET TOIMENPITEET Vehnä Ohra Kaura Syysviljat KASVITAUDIT s. 133-138 Korkean tautipaineen lohkot: suorakylvö, kevytmuokkaus, monokulttuuri x x x x Merkittävimmät taudit: verkko-, rengas-, ruskolaikku, DTR, härmä x x x x Punahome x x x x Talvituhosienet, lumihome x TUHOLAISET s. 139-145 Kirvat x x x Vehnä-, tähkä- ja hesseninsääski x Kahukärpänen x LISÄLANNOITUS, MAANPARANNUS s. 82-99 Lehtihivenlannoitteet x x x x Lisätyppi, sadon määrän lisäys x x Lisätyppi, valkuaisen lisäys x x Kalkitus x x x x RIKKAKASVIEN TORJUNTA s. 104,127 Rikkakasvit x x x x Hukkakaura x x Juolavehnä, valikoiva torjunta x Juolavehnä, sänkitorjunta x x x x Pelto-ohdake, valvatti x x x x Ohdake ja valvatti pesäkekäsittely x x x x LAONTORJUNTA s. 128-131 Aikainen x x x Myöhäinen x x x "satoisuusikkuna" 0 10 12 20 21 22 25 31 32 ITÄMINEN ORASTUMINEN PENSOMINEN KORRENKASVU 14 www.k-maatalous.fi
VILJAN KASVUASTEET JA OIKEA-AIKAISET TOIMENPITEET "satoisuusikkuna" 31 32 37 39 45 50-53 58-59 65 KORRENKASVU LIPPULEHTIVAIHE TÄHKÄN ESILLETULO KUKINTA SÄNKI K-MAATALOUS 15
VILJELYOHJELMAN MITTAUKSET K-maatalouksissa on viljelyohjelmakioskeja, joissa voidaan tehdä lehtivihreämittaus sekä lohkon ravinnetaseen ja kasvuston kunnon arviointi. Mittausten ja havaintojen perusteella määritetään kaupassa täydennyslannoituksen, korrensääteen ja tautitorjunnan tarve. Lehtivihreä Kasvin sadontuottokyky riippuu pitkälti lehtien lehtivihreämäärästä. Lehtivihreän muodostumiseen keskeisesti vaikuttava ravinne on typpi. Lehtivihreämäärän mittaaminen kertoo, onko kasvustossa typpeä liikaa vai liian vähän. Mittaukset tehdään 1-solmuasteelta tähkälle tulon loppuun saakka. Lehtivihreämittauksessa normaalin kasvuston ja lannoiteikkunan tuloksia vertaillaan toisiinsa. Jos lannoiteikkunaa ei ole, voidaan mittauksen tuloksia verrata taulukkoarvoihin. Sadon arviointi kotikonstein Odotettavissa oleva laskennallinen hehtaarisato = tähkäluku (kpl/m 2 ) X jyväluku tähkässä X tuhannen jyvän paino / 100. Oras-, verso- ja tähkäluku (kpl/m 2 ) saadaan laskemalla 12,5 cm rivivälillä yksilöt 80 cm matkalta ja kertomalla luku kymmenellä. Oraat lasketaan 69 cm:n matkalta jos vannasväli on 14,5 cm. Muistilista viljelyohjelman mittauksiin SPAD taulukko lehtivihreäarvoja varten Vílja Kehitysvaihe SPAD Ohra 37-41 35-38 51-57 42-46 Kaura 37-41 36-45 51-57 40-44 Kevätvehnä 37-41 38-42 51-57 38-41 Syysvehnä 37-41 39-42 51-57 40-44 Ruis 37-41 37-39 51-57 33-42 Rypsi 50-51 37-42 Lehtivihreämittausta varten tee lannoitusikkuna kylvöjen yhteydessä Mittauksia varten tehdään lohkolle reilusti lannoitettu ns. lannoitusikkuna, johon typpeä laitetaan kylvölannoituksen yhteydessä esimerkiksi 3 x 5 m alueelle n. 30 50 kg/ha normaalia enemmän. Lannoitusikkuna tehdään kylvökoneella tai käsin. Ikkunan löytää lohkolta helpommin, kun viereen jättää 0-ruudun ilman lannoitetta. Kasvustonäyte kauppaan lehtivihreämittausta varten Nyhdä kasveja eri puolilta lohkoa 30 kpl ja lannoitusikkunasta 30 kpl. Näytteet kerätään ilmatiiviiseen muovipussiin, jolloin ne säilyvät tuoreena pidempään. Mittaus tulee tehdä 12 tunnin aikana näytteen ottamisesta. Älä jätä näytepusseja aurinkoon. Kasvustonäyte satoennustetta varten Leikkaa kasvustosta metrin matkalta maanpäällinen kasvimassa ja punnitse se kaupassa tai kotona. Luotettavuuden lisäämiseksi tee punnitus vähintään viidestä eri kohdasta lohkoa. Ota kaupalle mukaan tiedot kylvöpäivästä, lajikkeesta ja käytetystä siemenmäärästä kg/ha. Lehtivihreämittausten tulkinta Kasvustolla on riittävästi typpeä, jos Spad-mittauksen erotus lannoiteikkunalla ja normaalikasvustolla on ohralla pienempi kuin 4, kauralla pienempi kuin 3 ja vehnällä pienempi kuin 2 tai jos arvot ovat taulukkoarvojen sisällä. Tällaisissa tapauksissa korrensääteiden ja tautiaineiden käyttö on perusteltua. Suurempi ero tuloksissa tai taulukkoarvoja pienempi luku kertoo kasvuston typen puutteesta. Sen seurauksena joko sadon määrä tai laatu voi jäädä heikoksi, jos kasvin typen saantia ei voida turvata. 16 www.k-maatalous.fi
RIKKAKASVIEN TORJUNTA Mustang Forten teho ohdakkeeseen. Oikea valmiste ja annoskoko Kirjaa jo kasvukauden aikana ja syksyllä puidessa muistiinpanoihin ongelmallisimmat ja runsaimmin esiintyvät rikkakasvit lohkoilta. Tarkista keväällä, mitä rikkakasveja lohkolla taimettuu ja valitse torjunta-aine, joka tehoaa erinomaisesti lohkojen yleisimpiin rikkakasveihin. Tarpeen vaatiessa tee tankkiseos ongelmarikkakasveja vastaan (esim. ohdake, valvatti, syysitoinen saunakukka) Heikot kasvuolosuhteet, harkitse suurimman annoskoon käyttämistä: Valmisteella ei ole erinomaista tehoa lohkolla esiintyviin rikkakasveihin Rikkakasvit ovat suurikokoisia Maa on multavaa Kasvusto on epätasainen ja heikosti kilpaileva Ruiskutusta on viivästetty, esim. eri aikaan taimettuvien rikkakasvien takia Huonot kasvuolosuhteet -> kasvu hidasta ja rikoilla paksu vahakerros Hyvät kasvuolosuhteet, jolloin voi harkita annoksen pienentämistä: Valmiste tehoaa erinomaisesti lohkolla esiintyviin rikkakasvilajeihin Rikkakasvit ovat pieniä ja tasaisesti taimettuneita Rikkakasvit kasvavat nopeasti ja niillä on ohut vahakerros -> valmisteet imeytyvät tehokkaasti Ruiskutusta edeltävinä muutamina päivinä on ollut: lämmintä, kosteaa ja pilvistä Huonot käsittelyolosuhteet: Helle Alhainen lämpötila Tuulista Voimakas auringonpaiste Yöhalloja Hyvät käsittelyolosuhteet: Lämpötila 15-25 C Ilman suhteellisen kosteus suuri >75% Esim. aikainen aamu Tyyntä Tasainen ja hyvin kilpaileva viljakasvusto K-MAATALOUS 17
KASVITAUTIEN TORJUNTA Kasvitautien torjunta: Jaettu tautien torjunta kannattaa tehdä suorakylvetyillä ja kevytmuokatuilla mailla, jos alkukesän sää on ollut sateinen ja taudit ovat lähteneet aikaisin liikkeelle kasvijätteestä. Laikkujen määrä tarkistetaan ennen rikkakasviruiskutusta, ja jos joka toisen kasvin ylimmillä lehdillä on muutamia tautilaikkuja, lisätään rikkakasviruiskutuksen yhteyteen puolikas annos triatsolityyppistä tautiainetta, esim. Juventusta tai Prosaroa. Varsinainen tautitorjunta tehdään myöhemmin, koska rikkakasviruiskutuksen yhteydessä annettu tautisuoja ei kestä koko kesää ja pahin tautipaine alkaa vasta heinäkuussa. Lippulehti - tai tähkälletulovaiheessa tautisuoja taataan strobiluriinin (Comet Pro) ja triatsolin (Prosaro, Juventus) seoksella. Annoskoko valitaan tautipaineen, sääolojen ja lajikkeen tautialttiuden perusteella. Punahome: Punahomeet (Fusarium-sienet) muodostavat viljojen tähkissä myrkyllisiä hometoksiineja. Elintarvikkeiden valmistukseen käytettävän viljan hometoksiinipitoisuuksille on asetettu enimmäisrajat, joita seurataan viljanäytteistä. Elintarvikekäyttöön toimitettavassa kaurassa ei saa olla DONia yli 1,75 mg/kg. Muilla elintarvikeviljoilla raja on 1,25 mg/kg. Rehuksi menevälle viljalle on annettu suositusarvoja. Puna homeiden tuottamat mykotoksiinit alentavat myös siemenen itävyyttä, mikä vaikeuttaa oman siemenen käyttöä. Punahomeen torjunta Punahomeet leviävät maassa kasvijätteissä sekä kylvösiemenestä. Kasvukauden sateinen ja kostea sää suosii punahomeiden runsastumista loppukasvukautta kohden. Hometoksiiniriskin hallinta: 1. Monipuolinen viljelykierto sekä kasvijätteen muokkaus maahan vähentävät maassa olevan punahomeen määrää. Viljelykierrossa tulisi olla viljan tautipaineen vähentäjänä öljy-, palko- tai nurmikasveja. 2. Peitatun tai sertifioidun siemenen käyttö estää siemenen mukana leviävän punahomeen tartunnan. 3. Tautitorjunnalla voidaan vähentää punahomeen määrää, mutta tautitorjunta tulee tehdä myöhäisessä vaiheessa viljojen kukinnan aikaan. Normaalisti tautien torjunta tehdään jo aikaisemmassa vaiheessa. Torjunnassa käytetään suurta annosta Prosaroa tai Juventusta. 4. Viljan kuivaus nopeasti alle 14 % kosteuteen sekä lajittelu vähentävät homeisten jyvien määrää. Sekä puinnissa että esipuhdistuksessa tulee käyttää riittävää ilmamäärää, jotta pikkujyvät saadaan pois sadon joukosta. Testaa rehuksi menevä vilja Oman tilan rehu kannattaa testata hometoksiinien varalta K-maatalouden viljalaboratoriossa. Hometoksiineja sisältävä rehu hidastaa eläinten kasvua ja aiheuttaa häiriöitä tuotoksessa. 18 www.k-maatalous.fi
KASVITUHOOJIEN RESISTENSSI Kasvintuhoajien torjunta-aineiden kestävyys Mitä tarkoittaa resistenssi? Rikkakasvi, tuhohyönteinen tai taudinaiheuttaja muuttuu kestäväksi jotakin kasvinsuojeluainetta vastaan. Torjunta ei tällöin onnistu, eikä torjunta-aine tuhoa kohdetta. Resistenssi voi syntyä yhtä tehoainetta vastaan tai saman vaikutustavan omaavaa tehoaineryhmää vastaan. Resistenssi voi syntyä erityisesti sellaisia aineita vastaan, joiden vaikutustapa on hyvin suppea ja joita käytetään useasti kasvukauden aikana. Miksi tuntea tehoaineryhmät? Tehoaineet kuuluvat eri kemiallisiin tehoaineryhmiin. Tehoaineryhmän tehoaineet vaikuttavat samalla tavalla torjuttavaan kohteeseen, esimerkiksi estämällä taudinaiheuttajasienen soluseinänmuodostuksen. Resistenssin ehkäisyn kannalta tulee käyttää monipuolisesti eri tehoaineryhmiin kuuluvia torjunta-aineita. Tehoaineryhmät myös vaikuttavat eri tavoin, joten parhaan torjuntatuloksen kannalta on osattava löytää oikea ratkaisu tehoaineryhmistä. Rikkakasvien torjunta-aineet Tehoaineryhmä Tuotteet Resistenssiriski Riskin hallinta Lipidisynteesin estäjät ACCase fopit ja dimit ALS-Inhibiittorit Sulfonyyliureat ja imidatsolinonit Synteettiset hormonivalmisteet fenoksihapot Fotosynteesin estäjät Valikoivat juola-ja hukkakaura-aineet: Puma Extra, Axial, Fusilade, Agil, Aramo, Select Pienannosaineet: Tooler, Express, Ratio, Ally, Primus, Gratil, Logran MCPA, Cantor, Triot, Tomahawk, Ariane, Galera, Matrigon, Mustang Forte Senkor, Basagranit, Afalon, Reglone Riski kohtalainen, Keski- Euroopasta löydetty resistenttejä kasveja. Riski suuri, jos pienannosaineita käytetään yksinään useita vuosia peräkkäin. Suomesta löydetty kestävää vesiheinää. Riski pieni, tapauksia tunnetaan joitain. Kohtalaisen suuri. Viljelykierto, viljelytekniset menetelmät. Pienannosaineita käytetään enintään 3-5 vuotta yksinään, tämän jälkeen mukaan fenoksihappo kuten K-TRIO tai Starane. Fenokseja käytetään seoksina pienannosaineiden kanssa tai yksinään. Suunnittele torjunta etukäteen useaksi vuodeksi, vaihtele tehoaineryhmiä. Maavaikutteiset tehoaineet Stomp, Butisan S Pieni. Suunnittele torjunta etukäteen useaksi vuodeksi eteenpäin. Viljelyohjelman resepti resistenssin hallintaan rikkakasvien torjunnassa: 1. vuosi Tooler 2. vuosi Tooler + Starane 3. vuosi Mustang Forte 4. vuosi Tooler + K-Trio #kasvinsuojelu K-MAATALOUS 19
RESISTENSSIN EHKÄISY Kasvitautien torjunta-aineet Tehoaineryhmä Tuotteet Resistenssiriski Strobiluriinit Comet Pro, Acanto, Amistar, Stratego Riski suuri, jos käytetään ilman seoskumppania. Keski-Euroopasta löydetty esim. resistenttiä vehnän harmaalaikkua. DMI-aineet, triatsolit DMI-aineet, imidatsolit Ditiokarbamaatit ja muut luokittelemattomat Prosaro, Bumper (Tilt), Juventus, Menara, Bravo Premium Signum, Sportak, Baytanit, Zardex, Fungazil Dithane, Shirlan, Delan Riski kohtalaisen pieni. Viljelyohjelman reseptit resistenssin hallintaan tautien torjunnassa: 1. Ehkäistään tautien runsastumista viljelykierrolla, muokkaustoimenpiteillä sekä käyttämällä taudinkestäviä lajikkeita 2. Strobiluriineja (Comet Pro) käytetään aina tankkiseoksessa triatsolin (Prosaro, Juventus) kanssa 3. Erikoiskasvien tautitorjunnassa suunnitellaan torjunta useaksi vuodeksi eteenpäin vaihdellen valmisteita eri tehoaineryhmistä Tuhohyönteisten kuten rapsikuoriaisten torjunta Pieni Tehoaineryhmä Tuotteet Torjuntakohde viljat ja öljykasvit Resistenssiriski Organofosfaatit Perfektion / Roxion Viljojen kirvat, kaali- ja sipulikärpäsen toukat avomaavihanneksilla ja juurikasveilla Pyretroidit Kestac, Karate, Decis Öljykasvien kirpat, luteet, rapsikuoriainen, rapsikärsäkäs ja kaalikoi. Viljalla kirvat, kahukärpänen ja tähkä - ja vehnäsääski. Neonikotinoidit Biscaya, Mospilan Öljykasvien rapsikuoriainen ja rapsikärsäkäs Indoksakarbi Avaunt Öljykasvien rapsikuoriainen ja rapsikärsäkäs. Teho myös kaalikoin toukkiin. Kohtalainen, käytetään ohjeiden mukaan 1-2 kertaa kasvukaudessa. Suuri, jos useita ruiskutuksia kasvukaudessa vuodesta toiseen. Suomessa havaittu pyretroideja kestäviä rapsikuoriaisia. Kohtalainen, käytetään vain ohjeiden mukaan 1-2 kertaa kasvukaudessa. Kohtalainen, käytetään vain ohjeiden mukaan 1-2 kertaa kasvukaudessa. Viljelyohjelman resepti rapsikuoriaisten torjuntaan: 1. Käytä valmisteita eri tehoaineryhmistä 2. Käytä pyretroidien rinnalla myös Mospilania, Avauntia tai Biscayaa. 3. Tarkista torjunnan tulos. Muista, että toisentyyppisten valmisteiden (Avaunt, Biscaya) jälkeen kuoriaiset eivät kuole välittömästi, vaikka lopettavat kasvin tuhoamisen. 4. Samalla peltoaukealla ja lähialueella torjunta kannattaa tehdä samanaikaisesti, jotta kuoriaiset eivät leviä viereisille lohkoille. Näin vältytään useilta peräkkäisiltä ruiskutuksilta ja minimoidaan resistenssin syntyminen. 20 www.k-maatalous.fi
TAUTIENTORJUNTA Kasvitautien levintä ja torjunta viljoista Kasvi Tauti Esiintymisajankohta Oire Satovaikutus Leviämistapa Torjunta kemiallisesti Ohra Vehnä Kaura Kasvukausi Lippulehti Tähkälle tulo Vähäinen Kohtalainen Merkittävä Ilma Siemen Kasvijäte Maa Tautiruiskutus juolavehnätorjunta Peittaus x x x Punahome x itämätön siemen, laikut tyvellä, surkastuneet punaiset jyvät x x x x x x x x x Härmä x valkoiset samettiset laikut x x x x x Lentonoki x musta tähkä x x x x x x x Ruosteet x mustat tai ruskeat itiöpesäkkeet lehdissä ja korressa x x x x x x Mustatyvitauti x musta tyvi ja juuret x x x x x x Rengaslaikku x aluksi vetinen rengas lehdessä, ruskea rengas x x x x x x x x x Tyvi- ja lehtilaikku x ruskeat laikut lehdissä ja tyvellä x x x x x x x x Verkkolaikku x ruskeat verkko- tai pistemäisetlaikut x x x x x x x x Viirutauti x lehtisuonen suuntainen yhtenäinen viiru, tuppeen jäävä tähkä x x x x x Pistelaikku (DTR) x ruskeat laikut lehdissä x x x x x x x x Haisunoki x voimakas kalanhaju jyvissä x x x x x x Harmaalaikku x lehdissä ruskeat laikut, joissa mustia pisteitä x x x x x x x Keltaviirutauti x lehtisuonen suuntainen keltainen viiru x x x Ruskolaikku x ruskeat laikut lehdissä tai kaleissa x x x x x x x x Tyvilaikku x tyvilaikku x x x x x Avonoki x musta röyhy x x x x x Lehtilaikku x rusehtava laikku x x x x x x x K-MAATALOUS 21
SIEMENTEN KYLVÖMÄÄRÄTAULUKKO Suuntaa-antavat kylvömääräsuositukset Viljakasvit Palkokasvit Öljykasvit Nurmi- ja palkokasvit rehuksi Kylvömäärä lasketaan siemenkoon, itävyyden, puhtauden ja halutun kylvötiheyden mukaan Syysruis Syysruis hybridi Syysvehnä Syysohra Kevätvehnä Kevätruis Ohra,-2-tahoinen Ohra, monitahoinen Kaura Ruisvehnä Tuhannen siemenen Kylvömäärä puhtaana kasvustona paino (Tsp) g Vaihteluväli Kylvötiheys, kpl/m 2 Kylvösyvyys, cm 25-38 30-46 38-45 55-65 31-45 25-33 40-55 34-45 32-48 42-52 Ruokaherne 180-300 Rehuherne 1) 140-250 400-500 200-250 500 400 600-750 500-600 500-600 450-500 450-500 500 100-120 100-120 3-4 2-3 3-4 3-5 3-5 3-5 3-5 3-5 3-5 3-4 5-8 4-6 Herne voidaan kylvää eri vahvuisina seoksina lujakortisen viljan, lähinnä kauran kanssa Härkäpapu 200-300 70 5-8 Seossuositus: papua 40-45 ja kauraa tai ohraa 180-220 kpl/m 2 Kevätrypsi Kevätrapsi Kevätrapsi hybridi Syysrypsi Syysrapsi hybridi 2-3 3-4,5 3,5-5 3-4 4-7 250-350 200 100-150 100-120 50-60 2(-4) 2(-4) 2(-4) 1-3 1-3 Syysrypsi voidaan kylvää myös hajakylvönä Öljypellava 4-6 800-1000 2(-4) Yksivuotinen raiheinä - diploidi - tetraploidi Rehuherne 2) Virna Timotei Nurminata Koiranheinä Eng.raiheinä 1,8-2,2 3,3-3,6 1250 850 Raiheinä voidaan kylvää myös herne/kaura-seoksiin 200-250 65-75 100-120 200-250 Rehuherne ja virna kylvetään yleensä seoksena kauran kanssa 0,4-0,6 1,8-2,2 0,9-1,1 1,7-2,0 3000 1250 2000 1000 Timoteivaltaisia nurmiseoksia kylvetään 20-30 kg/ha ja natoja, englanninraiheinää sekä koiranheinää sisältäviä seoksia 25-35 kg/ha Valkoapila Puna-apila -diploidi -tetraploidi Alsikeapila Sinimailanen Persianapila 0,7 1,6-2,0 2,3-2,6 0,9-1,1 2 0,7 700-1000 600 500 900 1200 2000-3000 1 1-2 1-2 1 1-2 1 1) valkokukkainen; tuleentunut siemensato, 2) kirjavakukkainen; vihantasato 2-3 2-3 4-6 3-4 1 2-3 1-2 2-3 Siemenmäärän laskentakaava, kun erän puhtautta ei tunneta Siemenmäärä kg/ha = Kylvötiheys (kpl/m 2 ) x Tsp g Itävyys % 22 www.k-maatalous.fi
VILJELYVYÖHYKEKARTTA Viljelyvyöhykkeet ja tehoisan lämpötilan summa Suomi on jaettu viljelyvyöhykkeisiin I-V sen mukaan, millaiset ovat kunkin alueen kasvuolosuhteet. Lajiketaulukoista löydät viljelyvyöhykesuositukset kullekin lajikkeelle viljeltäväksi. Suositukset eivät kuitenkaan ole ehdottomia, sillä paikallisesti sekä vuodesta riippuen kasvuolot voivat olla hyvinkin erilaisia verrattuna alueeseen keskimäärin. Vehnän ja öljykasvien viljely on pitkälti painottunut eteläisimmille viljelyvyöhykkeille. Kauraa ja ohraa viljellään koko viljelyalueellamme. Syyskylvöiset viljelykasvit, mukaanlukien vehnä ja rypsi, ovat kelpo valinta rehuntuotantoon esimerkiksi Pohjanmaalle. Samalla tasataan työhuippuja kylvö- ja sadonkorjuutöiden jaksottuessa pidemmälle ajanjaksolle. Lajiketta valitessa tulee ottaa huomioon sen soveltuvuus kyseiselle viljelyvyöhykkeelle ja käyttötarkoitukseen. V Kasvien tuleentumiseen keskeisimmin vaikuttava tekijä on tehoisa lämpötilan summa. Kasvukauden kehittymistä, lämpötila- ja sadekertymää voit seurata K-maatalouden nettisivuilta. Koetilamme ylläpitää kasvuasteseurantaa, josta näet eri viljelykasvien kehitysvaiheet ja kasveille suoritetut viljely- ja kasvinsuojelutoimenpiteet. III IV I II K-MAATALOUS 23
OHRAN VILJELYOHJELMA Ohran viljelyohjelma Ohraa käytetään Suomessa rehu-, tärkkelys- ja mallasteollisuuden tarpeisiin. Ohralle on tasainen ja varma kulutus kotimaisessa teollisuudessa, mutta ohran hinta määräytyy vientimarkkinoilla. Yleisimmät tavoitelaadut Varastointikosteus 13 %. Rehuohra: hlp yli 65 kg. Tärkkelysohra: hlp yli 65 kg, tärkkelys yli 60 %. Mallasohra 2-tahoinen: hlp yli 68 kg, valkuainen 9,5-11,5 %, lajittelu (I+II) yli 90 % ja IV alle 3 %, itävyys yli 95 %. Kylvö Kylvösiemenenä on perusteltua käyttää peitattua sertifioitua siementä. Omaa siementä käytettäessä uusi siemen 1-3 vuoden välein. Viljele kylvösiemeneksi tarkoitettu lohko huolehtien tehokkaasta kasvinsuojelusta ja hukkakaurattomuudesta. Korjaa sato hyvissä oloissa sekä lajittele ja peittaa siemen aina. Monitahoisen ohran tavoitetiheys on 450-500 kpl/m 2, 2-tahoisen 500-550 kpl/m 2 ja mallasohran 550-600 kpl/m 2. Kylvömäärä kg/ha lasketaan kaavasta: tuhannen jyvän paino (g) x tavoitetiheys (kpl/m 2 ) / itävyys (%). Kylvön myöhästyessä lisää siemenmäärää 10 %. Maalajit ja ph Rehu- ja tärkkelysohralle käyvät kaikki maalajit. Mallasohraa ei suositella eloperäisille maille sadon valkuaispitoisuuden liiallisen nousun vuoksi. Ohralohkon ph suositus on yli 6.2. Monitahoiset ohrat pärjäävät 2-tahoisia paremmin happamalla maalla. Lannoitus Kylvölannoituksessa tulee huomioida, että ohra kärsii helposti ravinnepuutteista. Fosforia, kaliumia ja rikkiä tulee antaa aina keväällä YaraMila lannoitteena. Uudet satoisat lajikkeet hyötyvät korkeasta typpilannoituksesta. Lisätypen tarpeesta ja lakoriskistä voi tehdä arvion Viljelyohjelmakioskeilla tehtävällä lehtivihreämittauksella. Lisätyppi kannattaa antaa ohralle ennen tähkimistä, paitsi mallasohralla lisätyppeä voi antaa vain 1-solmuvaiheeseen asti. Sopivia tuotteita ovat YaraBela Axan ja Yara- Bela Suomensalpietari tai nestemäinen Yara Typpiliuos 390. Hivenravinnepuutokset tulee korjata kylvölannoituksessa tai viimeistään lehtilannoituksena kasvukauden aikana. Kasvuston mahdolliset piilevät ravinnepuutteet voi selvittää luotettavasti Yara Megalab kasvianalyysillä. Jos ph on luokassa hyvä tai sen yli, tarkkaile erityisesti mangaanin puutosoireita. Sadonkäsittely Puinti voidaan aloittaa viljan kosteuden laskettua alle 25 %. Siemenviljan ja mallasohran paras puintikosteus on 18-20 %. Itävyyden säilyttämiseksi korkein kuivauslämpötila on 90 C miinus viljan kosteus. Kuivaa sato alle 14 %:n kosteuteen. Itävyys säilyy parhaiten 12-12,5 % kosteudessa. 24 www.k-maatalous.fi
OHRAN VILJELYOHJELMA Lajikkeet Lajike Viljelyvyöhyke Erikoisominaisuuksia Rehu Tärkkelys Monitahoiset Brage I-IV Valikoiman satoisin monitahoinen x x Ragna I-IV Lujakortisin, satoisa ja suurijyväinen ohra x x Tiril I-IV Aikainen, satoisa ja lujakortinen x Vilde I-IV Erittäin lujakortinen ja satoisa x 2-tahoiset SW Mitja I-III Aikainen ja erittäin satoisa x x Amber I-II Laatu ja taudinkestävyys hyvät x x Vilgott I-III Aikainen ja erittäin satoisa x x Kasvinsuojelu Rikkakasvien torjuntaohjelma suunnitellaan lohkon rikkakasvilajiston mukaan. Kasvitautien torjuntaan kannattaa kiinnittää aina huomiota. Kokeet osoittavat, että kylvösiemenen peittaus sekä tauti- ja laontorjunta kuuluvat ohran perusviljelytekniikkaan. Peittauksella torjutaan siemenlevintäisiä kasvitauteja (mm. viirutauti, nokitaudit, verkkolaikku) ja itävyyttä alentavia homeita. Sadon määrän ja laadun varmistamiseksi on tautiruiskutus sekä korrensäädekäsittely yleensä perusteltua. Taulukko on jaettu perustoimenpiteisiin sekä havaintoihin perustuviin lisätoimenpiteisiin. PERUSTOIMENPITEET Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3 Siemenen peittaus Baytan Universal 3-(4) l/tn Baytan I-jauhe 1.5-(2) kg/tn Peitattu sertifioitu siemen siemeniä siemeniä Rikkakasvitorjunta Kasvuaste 22-29 (Pensomisen alku- korrenkasvun alku) Korrensääde Kasvuaste 32-47 (2-solmuaste - ennen tähkälletuloa) Tautitorjunta Kasvuaste 32-37 (2-solmuvaihe-lippulehtivaihe) Tooler 50 g/ha + kiinnite Mustang Forte 0,75 l/ha Express 50 SX 12-20 g/ha + kiinnite Terpal 0,5-1,5 l/ha Cerone 0,3-0,7 l/ha Trimaxx 0,2-0,4 l/ha Comet Pro 0,3-0,6 l/ha + Prosaro 0,25-0,5 l/ha Comet Pro 0,3-0,6 l/ha + Sportak 0,5 l/ha Prosaro 0,5-1,0 l/ha HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT TOIMENPITEET Hivenravinnepuutos Kasvuaste 13-61 (3-lehtiaste - tähkän esilletulo) Kestävän vesiheinän torjunta Kasvuaste 22-29 (Pensomisen alku-korrenkasvun alku) Ohdake- ja valvattiongelma Kasvuaste 28-31 (Korrenkasvunalku) Kirvojentorjunta Kasvuaste 22-30 (Orastumis-versomisvaihe) Hukkakauran torjunta Kasvuasteet 25-31 (Pensomisen puoliväli- korrenkasvun alku) Jaetun tautiainekäsittelyn aikainen osa, 25-32 (Pensomisen puoliväli- korrenkasvun alku) Punahomeen torjunta Kasvuaste 61-65 (Kukinnan alku-täyskukinta) Juolavehnän torjunta (Sadonkorjuun jälkeen) Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3 Multiple 1 l/ha Tooler 50 g/ha + Starane 0,5 l/ha + kiinnite Mustang Forte 0,75 l/ha Multiple 1 l/ha + Foliar Extra 1 l/ha Tooler 45 g/ha + K-TRIO 1,5 l/ha K-TRIO 1,5-2,0 l/ha Multiple 0,5-1,0 l/ha + Multiple 0,5-1,0 l/ha K-TRIO 1,5-2 l/ha Tooler 50 g/ha + K-MCPA 1,0 l/ha + kiinnite Perfekthion 0,4-0,8 l/ha Kestac 0,4 l/ha Mavrik 2F 0,15-0,25 l/ha Puma Extra 1,0-1,2 l/ha Puma Extra 1,0-1,2 l/ha Swipe 0,7-0,9 l/ha Prosaro 0,25-0,5 l/ha Juventus 0,25-0,5 l/ha Prosaro 0,25-0,5 l/ha Prosaro 0,8-1,0 l/ha Prosaro 0,8-1,0 l/ha Juventus 1,0 l/ha Roundup Max 2,0 kg/ha tai Roundup Max 1,5 kg/ha Envision 3,2 l/ha tai Envision 2,4 l/ha + kiinnite 0,5 l/ha Ranger 4 l/ha tai Ranger 3 l/ha + kiinnite 0,5 l/ha K-MAATALOUS 25
OHRAN VILJELYOHJELMA Ohran viljelyohjelmakoe, K-maatalouden koetila 2014 8000 7500 7000 6500 6000 5500 5000 4500 4000 Brage Fabiola SW Mitja Keskimäärin Minimi Viljelyohjelman sadonlisä Viljelyohjelman toimenpiteillä saatiin suuret sadonlisät kaikilla lajikkeilla. Runsaana jo alkukeväästä asti esiintynyt verkkolaikku verotti satoa minimikasvustoissa. Kevytmuokkaus ja yksipuolinen viljelykierto lisäsivät tautipainetta. Uudet lajikkeet hyötyvät huomattavasti riittävästä, yli 100 kg/ha typpilannoituksesta. Runsas vesiheinäkasvusto pidettiin kurissa grammaaineen sekä fluroksipyyrin seoksella. Monipuolisella rikkakasvien torjunnalla ehkäistään gramma-ainekestävän vesiheinän synty lohkolle. Ohran minimiruudulla havaittiin runsaasti lentonokea. Nokitaudit on helppo torjua käyttämällä peitattua siementä. Ohran viljelyohjelmakoe 2014 Brage Fabiola SW Mitja Keskimäärin Minimi 7063 6243 7046 6784 Viljelyohjelman sadonlisä 777 925 599 767 Viljelyohjelma sato 7840 7168 7645 7551 Toimenpide Aine Määrä Pvm Kasvuaste Peittaus Baytan Universal 3 l/tn 14.4.2014 Kylvö YaraMila lannoite N 100 kg/ha 30.4.2014 Rikkatorjunta Tooler + Tomahawk + additive 0.040 kg/ha + 0,4 l/ha + 0.1 l/ha 5.6.2014 29 Hivenaineruiskutus Multiple 1 l/ha 5.6.2014 29 Lisälannoitus YaraBela Axan (27-0-0) N 30 kg/ha 10.6.2014 32 Kasvunsääde Terpal 0.7 l/ha 15.6.2014 39 Tautitorjunta Comet Pro + Prosaro EC 250 0.6 l/ha + 0.4 l/ha 15.6.2014 39 26 www.k-maatalous.fi
OHRA BRAGE monitahoinen ohra Satoisuudeltaan uudella tasolla oleva monitahoinen ohra Erittäin korkea hehtolitrapaino Lujakortinen Hyvä taudinkestävyys Brage on Vildeäkin selvästi satoisampi rehu- ja tärkkelysohra. Bragen valkuaissato on virallisissa kokeissa ollut kaikista korkein. Bragen kasvuaika on Vilden luokkaa. Brage soveltuu viljelyyn kaikille maalajeille ja viljelyvyöhykkeille I - IV. Brage menestyy myös happamilla mailla. Bragen korsi on lujuudeltaan monitahoisten ohrien parhaimmistoa. Brage on taudinkestävä lajike, etenkin kestävyys rengaslaikkua vastaan on hyvä. Sadon määrän ja laadun varmistamiseksi tautiruiskutus on yleensä hyödyllistä. Terpal korrensäädekäsittely (0.5 1.0 l/ha lippulehdelle) tautiruiskutuksen yhteydessä lisää viljelyvarmuutta, erityisesti multavilla mailla. Bragen typpilannoituksen voi mitoittaa satoisimpien lajikkeiden mukaiseksi. RAGNA rehu- ja tärkkelysohra UUTUUS! Lujakortisin ohra Monitahoisten korkein hehtolitrapaino Todella suuri siemen tsp 46g! Erittäin satoisa Ragna on uuden sukupolven monitahoinen rehu- ja tärkkelysohra. Ragna täydentää norjalaisen jalostajan Graminorin monitahoisten ohralajikkeiden sarjaa. Ragnan hehtolitrapaino ja siemenkoko ovat selvä harppaus eteenpäin monitahoisissa ohrissa. Ne ovat jopa samaa luokkaa kuin monissa kaksitahoisissa ohrissa. Laonkestävyys on kokeissa ollut Vildeäkin parempi ja satotaso on samaa huippuluokkaa kuin Brage ohrassa. Hyödyntääksesi Ragnan koko satopotentiaalin, noudata Viljelyohjelman kasvitautitorjuntaohjeita. Kysy Ragnan siementä ajoissa, sillä saatavuus kevään 2015 kylvöille on rajattu! K-MAATALOUS 27
OHRA VILDE monitahoinen ohra Huippusatoisa Erittäin lujakortinen ohralajike Menestyy hyvin kaikilla maalajeilla Suuri jyvä Vilde on monitahoinen huippusatoisa ohralajike, joka on ollut Suomen eniten viljelty ohra vuosina 2011-2013. Vilde on melko aikainen, sen kasvuaika on Tiriliä kolme päivää myöhäisempi. Vilde sopii viljelyyn vyöhykkeille I - IV. Vilden jyväkoko on hyvä. Hehtolitrapainoltaan ja valkuaispitoisuudeltaan Vilde on keskimääräinen. Vilde on ollut tasaisen vahva kaikilla maalajeilla. Myös multamaat ja karjanlannan käyttö sopivat hyvin Vildelle. Vilde kestää hyvin myös maan happamuutta. Vilden typpilannoituksen voi mitoittaa satoisimpien lajikkeiden mukaiseksi. Vilde on erittäin terve lajike. Vilde on rengaslaikun- ja härmänkestävä ja sen verkkolaikun kestävyys on hyvä. Hyvissä kasvustoissa sadon määrän ja laadun varmistamiseksi tautiruiskutus on suositeltavaa. Vilden korsi on keskimittainen ja se on kaikista ohralajikkeista lujakortisin. Kuitenkin multavilla mailla korrensääteen käyttö lisää viljelyvarmuutta. TIRIL monitahoinen rehuohra Aikainen Korkea valkuaispitoisuus ja hehtolitrapaino Tasaisen hyvät viljely- ja laatuominaisuudet Aikaisuusluokkansa satoisin happamilla mailla Tiril loistaa heikkojen ominaisuuksien puutteella. Tiril on aikainen. Tirilin hehtolitrapaino on aikaisuusluokassaan korkea. Jyväkoko on hyvä ja jyvän valkuaispitoisuus on korkea. Aikaiseksi lajikkeeksi Tiril on erittäin satoisa. Tirilin satoisuus on tullut esille kaikilla maalajeilla, happamilla mailla se on erityisen vahva. Tiril on lujakortinen ja melko lyhyt. Tirilin rengaslaikun ja viirutaudin kestävyys on hyvä, verkkolaikun ja härmän kestävyys on keskimääräinen. Satopotentiaalin hyödyntämiseksi tautikäsittely on yleensä perusteltua. Korrensääteen käyttö on suositeltavaa kasvuston rehevyys, lannoitus ja maalaji huomioiden. 28 www.k-maatalous.fi