Infektioturvallisuus osana potilasturvallisuutta

Samankaltaiset tiedostot
Never ending story -käsihygieniahavainnointi käytännössä

Hoitoon liittyvät infektiot voiko niitä estää? Esa Rintala Ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP

Käsihygienia. Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen. Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri

SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1

Kirsi Terho Hygieniahoitaja, TtM 2017

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Potilasturvallisuus

KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1

PREVALENSSITUTKIMUS HOITOON LIITTYVISTÄ INFEKTIOISTA JA MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖSTÄ EUROOPPALAISISSA AKUUTTISAIRAALOISSA: tausta, tavoitteet,

Käsihygienia -Never ending story

Yhden hengen huone hyödyt ja haitat sairaalassa

KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA OHJEESTA ESBL HYGIENIAHOITAJA LEENA SIMONS

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta ja raportointi

Turvallinen teho-osasto

ESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia

Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Leikkausalueen infektiot ortopediassa

Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta osa potilasturvallisuutta

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Tunnistatko hoitoon liittyvän infektion? hygieniahoitaja Sirpa Pöyry

Alueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus

Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014

Tekonivelinfektion antibioottihoito. Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS

Mitä tietoa sairaalan johto tarvitsee infektioiden torjunnasta

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

Suomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry

25. Välinehuollon valtakunnalliset koulutuspäivät

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus?

Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto. Potilasturvallisuus mitä tiedetään, ja mitä pitäisi tutkia?

Ajankohtaisia artikkeleita infektioiden torjunnasta

Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja

Leikkausalueen infektioiden ehkäisy, WHO:n ohjeiden soveltaminen

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Infektioiden torjunta potilasturvallisuussuunnitelmassa

Seurantatyökalut ja valtakunnalliset infektioiden ehkäisyohjeet

Mistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa

Puhtauspalvelun laatu ja tehokkuus sairaalan näkökulmasta

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta. Kun tiedetään hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys

Käsihuuhdekulutusluvut

Hurjat vai kurjat. käsihuuhdekulutusluvut?

Käsihygienian havainnointi

HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA. Emmi Sarvikivi. THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset

Infektio uhka potilasturvallisuudelle

onko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy

Leikkausalueen infektiot ortopediassa vuosina

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Uusia ohjeita ja TK-projektin palaute

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS

Perioperatiivisen homeostaasin merkitys SSI estossa

Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Leikkausalueen infektiot ortopediassa

MITÄ KEINOJA KÄSIHYGIENIAN PARANTAMISEEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS SAIRAALAHYGIENIAPÄIVÄT 3/15/2017 1

KhYHKÄ Käsihygienian yhtenäinen käytäntö touko joulukuu 2015

Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön. HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas

LIITE 2/1 ARVOISA VASTAAJA!

Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010

Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä

MRSA -kantajien kokemuksia tartunnan saamisesta ja hoidosta. Oili Ström Hygieniahoitaja

Osastokierron hygieniakysymykset. el Ulla Hohenthal Infektiotautien osasto, Medisiininen toimialue, TYKS Sairaalahygieniapäivät 15.3.

Maitohappobakteerivalmisteet ja Saccharomyces boulardii -tarvitaanko aikuispotilailla?

KIVUN HOITOTYÖN YDINTOIMINNOT (CARE BUNDLE) SATU RAUTA, ESH, TTM, HOITOTYÖN KLIININEN ASIANTUNTIJA / HUS HYKS ATEK

Influenssa on jokavuotinen vitsaus, joka testaa terveydenhuollon. Henkilökunnan influenssarokotus POTILAAN SUOJAAMINEN ON VELVOITE.

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (6) Terveyslautakunta Tja/

LEIKKAUSALUEEN INFEKTIOT

ESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

A Toimintayksikön yleistiedot

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli -

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia?

Tarkoitus, tutkimusongelmia

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

Keskuslaskimokatetrit teho-osaston ulkopuolella. 43. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät Katrine Pesola PHHYKY

Clostridium difficile - infektioiden torjunta

Moniresistentit bakteerit

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Mikrobilääkeresistenssi Suomessa. Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI)

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Tekonivelinfektiot Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Antimikrobinen sisustus Kari Soljamo Kehityspäällikkö FT, polymeerikemia Isku Interior Oy

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA

KOULUTUS ANNOSTELU JA ANNOSTELULAITTEIDEN KÄYTTÖEDUT PUHTAUS- JA HYGIENIA-ALAN ALUEELLINEN KOULUTUS KSSHP

26.vuosikerta numero 3/2008 XXXIV VALTAKUNNALLISET SAIRAALAHYGIENIAPÄIVÄT HÄMEENLINNA. Vain parasta jo vuodesta 1883

DESINFIOINNIN UUDET TUULET. OMAVALVONTA LAADUN TAKEENA KIRSI SAUKKONEN

SAIRAALAINFEKTIOIDEN TORJUNTA HOITOTYÖN TOIMINTONA

Infektio uhka potilasturvallisuudelle hygieniahoitajan / infektiotiimin näkemys

Resistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut

Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho

Noona osana potilaan syövän hoitoa

Kirsi Saukkonen. Pintahygienian merkitys tartuntojen torjunnassa

Infektioiden torjunta pitkäaikaishoidossa

Pshp:n Mrsa-epidemiamiten taistellaan infektiotorjunnan resurssien puolesta

Pintadesinfektion merkitys ja valmisliinojen käyttökelpoisuus VSSHP hygieniakoulutus , Turku

Transkriptio:

Jukka Lumio, infektiolääkäri, TAYS Infektioturvallisuus osana potilasturvallisuutta 34. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät, Hämeenlinna 12.3.2008

1. Prologi

(NEJM 2005;353:225) (Am J Infect Control 2005;33:479) (Int J Qual Healt Care 2006;18:4)

Murray, N Engl J Med 1994;330:1229 Can Antibiotic Resistance Be Controlled? Goldman et al, JAMA 1996;275:234 A Challenge to Hospital Leadership

House of Lords Committee on Science and Technology, London 1998 Purchasers and commissioning agencies should put infection control and basic hygiene where they belong, at the heart of good hospital management and practice, and should direct resources accordingly such a policy will pay for itself quite quickly

RESURSSIT ON PERUSTELTAVA!

What do you think is the greatest political danger to the medical profession? [Lancet 2001;358:596] Talking and thinking about medicine in business terms with business models and outcomes that are not always compatible with good medical care.

2. Sairaalainfektioiden merkitys

SAIRAALINFEKTIOIDEN TUOTOS SUOMESSA Kansaivälisten tutkimusten valossa SIRO, Kanerva ym, SLL, 2008, painossa Hoitojaksot 1.000.000 804.456 Sairaalainfektio 50.000 48.267 Näistä kuolee 5.000 4.827 Ei olisi kuollut ilman 1.000 773 infektiota

SAIRAALAINFEKTIOT KUOLEMAN AIHEUTTAJINA [Dinkel, J Hosp Infect 1994;28:297] Diagnosis and Therapy Index in mukaan 3-kertainen riski (6,5 vs 2,2%) Riskiluokittelu pisteyttämällä Lisäys suurin: 20-40-vuotiailla traumapotilailla immuunipuutteisilla metabolisissa sairauksissa Ei lisääntynyttä riskiä: > 90-vuotiailla syöpäpotilailla

3. Mitä kertovat rekisterit infektioturvallisuudesta?

BMJ, 3 MARCH 2001 Adverse events in British Hospitals: preliminary retrospective record review Charles Vincent, Graham Neale, Maria Woloshynowych 10,8 %:lle potilaista (kirurgia 14,1%) 7 %:lle näistä (0,8 %:lle kaikista) pysyvä haitta 48 % haitoista ehkäistäviä Kuvatut esimerkit olivat sairaalainfektioita

POTILASVAKUUTUSKESKUS, 2008

KORVATTAVAT POTILASVAHINGOT 1995-1999 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 28% 31% 25% 23% 20% 1995 1996 1997 1998 1999 HOITOVAHINKO INFEKTIO TAPATURMA DIAGNOOSI

8 %

POTILASVAKUUTUSKESKUS, 2008 Korvatut potilasvahingot, 2007 49 %

TAYS:n POTILASASIAMIEHEEN INFEKTIOASIOISSA OTETUT KONTAKTIT 2003 2007 N Kaikki 1420 Potilasvahinkoasia 27 % Hoidon epäselvyys 23 % Hoitoon pääsy 9 % Tiedonsaanti 9 % Kohtelu 8 % Asiakirjat 5 % Itsemääräämisoikeus 4 % Sairaalainfektio 2 % kpl 35 30 25 20 15 10 5 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

JUKKA LUMION 1994-2008 ANTAMAT INFEKTIOLAUSUNNOT Oikeusturvakeskus Potilasvahinkokeskus YHTEENSÄ Avoinfektio 27 26 53 Sairaalainfektio 53 (66%) 13 (33%) 66 (52%) Näistä postoperatiivisia 92% 69% 88% Näistä MRSA / VRE 5 2 7 YHTEENSÄ 80 39 126

SAIRAALAINFEKTIOIDEN PREVALENSSI JA HAAVAINFEKTIOIDEN INSIDENSSI, TAYS 1995 2007 [%] 18 16 14 12 10 8 PREVA HAAVA 6 4 2 0 [vuosi]

4. Mitä asialle voi tehdä? - Hygienia - Nyytti ( bundle ) ajattelu - Rakenteet - Henkilökunta

4. Mitä asialle voi tehdä? - Hygienia - Nyytti ( bundle ) ajattelu - Rakenteet - Henkilökunta

KÄSIHYGIENIA JA SAIRAALAINFEKTIOT [Pittet, Lancet 2000;356:1307] Opetussairaala, Sveitsi, 1994-1998 Käsihygienian tehostamiskamppanja 1994 1998 p Käsihuuhde 3,5 15,4 <.001 (L/1000 pot.päivää) SI-prevalenssi 16,9 9,9.04 MRSA tartunnant 2,16 0,93 <.001 (/10.000 pot.päivää)

Efficacy of an alcohol/chlorhexidine hand hygiene program in a hospital with high rates of nosocomial methicillinresistant Staphylococcus aureus (MRSA) infection [Johnson, Med J Aust 2005;183:509]

KAIKKI MRSA:T [Johnson, Med J Aust 2005;183:509] MRSA- BAK- TER- EMIAT

Clinical isolates of ESBL-producing E. coli and Klebsiella spp.

4. Mitä asialle voi tehdä? - Hygienia - Nyytti ( bundle ) ajattelu - Rakenteet - Henkilökunta

OLE TÄSMÄLLINEN! SPESIFISIÄ NYYTTEJÄ Kotona alkanut keuhkokuume Ventilattori nyytti Keskuslaskimokanyylinyytti Kirugisen profylaksin nyytti

[McGuckin, Am J Infect Control 2008;36:59]

[Uckay, Clin Infect Dis 2008;46:557] Potilaan riskitekijät Ulkoiset tekijät Laadun idikaattorit Prosessiin liittyvät seikat Lopputulo kseen liittyvät laatutekijät

[Uckay, Clin Infect Dis 2008;46:557] Laadun idikaattorit

Pääpuolen kohoasento Päivittäinen herättely Vieroitusarvio päivittäin Tromboosiprofylaksi The ventilator bundle St Luke s Hospital [Burger, Mayo Clin Proc 2006; 81: 849-54]

SAIRAALOIDEN JULKISET RAPORTOINNIT USA [Weinstein, N Engl J Med 2005;353:2005] Tavoitteena vertailu vastaaviin yksiköihin ( benchmarking ) Tiedot julkisia mm. Internetin kautta Raporttikorteilla hankittava tieto Nyt käytössä: kanyylisepsikset, ventilaattorikeuhkokuumeet ja haavainfektiot Enemmän prosessiarvioita kuin tuotosarvioita

[NEJM, 2005;353:225]

SAIRAALOIDEN JULKISET RAPORTOINNIT USA [Weinstein, N Engl J Med 2005;353:225] Weinsteinin ym. ehdotukset vertailtaviksi Mitattava AB-profyn ajoitus kirurgiassa Verisuonikanyylin asennus Tehon kanyylisepsikset Uusi leikkaus tai sairaalajakso leikkausinfektion takia C. difficile -ripuli MRSA ja VRE Miten seurataan Prosessin onnistuminen Prosessin onnistuminen Ilmaantuvuus Ilmaantuvuus Ilmaantuvuus ja prosessi Ilmaantuvuus ja prosessi

SÄÄSTÄ 100.000 HENKEÄ KAMPANJA, USA [Burden, J Perianest Nursing, 2006;21:200] Institute for Healthcare Improvement Kuolemat estetään vähentämällä toimenpiteisiin liittyviä riskejä Toteutetaan näyttöön perustuvan lääketieteen keinoin 3000 sairaalaa mukana 100.000 henkeä säästyy nykyisellä vauhdilla alle 2 vuodessa

SÄÄSTÄ 100.000 HENKEÄ KAMPANJA, USA [Burden, J Perianest Nursing, 2006;21:200] 6 KESKEISTÄ TAPAA SÄÄSTÄÄ HENKIÄ Nopea potilaan kliininen arvio Ventilaattorikeuhkokuumeen ehkäisy Sydäninfarktin nopea hoito Lääkkeiden haittavaikutusten ehkäisy Kanyylisepsisten ehkäisy Kirurgisten infektioiden (SSI) ehkäisy KIRURGISTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISY Oikea antibioottivalinta (myös profylaksi ja sen ajoitus) Oikea karvojen poisto Postoperatiivinen veren sokerin hoito Postoperatiivinen normotermia

Pakollinen julkinen raportointi

5. Mitä asialle voi tehdä? - Hygienia - Nyytti ( bundle ) ajattelu - Rakenteet - Henkilökunta

ESTÄÄKÖ POTILAIDEN ERISTÄMINEN MRSA:N LEVIÄMISTÄ? [Cepeda, Lancet 2005;365:295] Kaksi englantilaista teho-osastoa Kun MRSA-vastaus => yhden hengen huone ja kohorttihoito vs. ei huonesijoittelun muutosta 3 kk => 6 kk => 3 kk Ei muutosta käsidesinfektion tasossa ei-eristettynä leviämisen RR 0,73 (CI 95 0,49-1,10, p=0,94)

MRSA-ERISTYSTEN SAANTI, % HUONE-ERISTYS EI HUONE-ERISTYSTÄ PÄIVÄÄ TEHO-OSASTOLLA

PANOSTUS SAIRAALAINFEKTIOIDEN EHKÄISYYN EUROOPASSA [Struelens, Clin Microbiol Infect 2006;12:729] Kyselytutkimus 2003 2004; 32 maata 169 / 263 sairaalaa vastasi (ei Suomi) Valtaosa opetussairaaloita Sairaalahygieniatoimikunta 90 % Kirjallinen ohjeisto 75 % SI-seuranta 74 % Moniresist. bakt. seuranta 72 % Riittävästi osaavaa henkilökuntaa 31 % Seurantaraportit klinikkatasolle 24 % Riittävästi eristyshuoneita 16 %

4. Mitä asialle voi tehdä? - Hygienia - Nyytti ( bundle ) ajattelu - Rakenteet - Henkilökunta

PANOSTUS SAIRAALAINFEKTIOIDEN EHKÄISYYN EUROOPASSA [Struelens, Clin Microbiol Infect 2006;12:729] 450 400 Suositukset Toteutunut Sairaansijaa / hoitaja 350 300 250 200 150 100 50 0 SENIC 1975 CDC 1998 ESCMID 2004 Kanada 2004 Eurooppa 2003

PANOSTUS SAIRAALAINFEKTIOIDEN EHKÄISYYN EUROOPASSA [Struelens, Clin Microbiol Infect 2006;12:729] Sairaansijaa / sairaalahygienialääkäri 1200 1000 800 600 400 200 0 Suositus Toteutunut ESCMID 2004 Eurooppa 2003

HYGIENIAYHDYSHENKILÖ = LINK NURSE [Miyachi, Am J Infect Control 2007;35:115] Osaston oma sairaanhoitaja Kokopäiväinen (ei kolmivuorotyössä) Erityiskoulutettu / ohjattu Huolehtii huonesijoittelusta Seuraa ja kannustaa prosesseja (nyyttejä, myös käsihygieniaa) Raportoi sairaalahygieniayksikköön viikkotasolla

OSASTON HYGIENIAYHDYSJÄSENEN MERKITYS [Miyachi, Am J Infect Control 2007;35:115] LINK-NURSE

NÄIN SIIVOTAAN ARLANDASSA

1.15 1.30 1.45 2.00 2.15 2.30 2.45 JA NÄIN RAVINTOLAN VESSA, NEVSKI PROSPEKT 32:SSA This list is used, to show that we appreciate hygiene and the health of our clients Friday, 16.2.2008 Time 0.00 0.15 0.30 0.45 1.00 Lavatory Floor Towels WC-bowl Resposible Tanja Tanja Tanja Boris Boris

NURSE STAFFING AND PATIENT OUTCOME [Vanden Heede, J Nurs Scolar 2007;35:290] 39:lle alan tutkijalle lähetettiin koko kirjallisuus tästä aiheesta Kysyttiin mikä vaarantuu jos hoitajien määrä tai koulutus vähenee (39 ehdotusta) Potilastyytyväisyys 28 / 28 Tapaturmat 27 Painehaavaumat 27 Kivun hoito 27 Sairaalainfektiot 25 Sairaalakeuhkokuume 25 Leikkauskomplikaatiot 25 Elvytyksen tulokset 24... Munuaisvauriot 3

Agency for Healthcare Research and Quality (AHRQ), USA, No. 07-E005, March 2007 [130 sivua ja kirjallisuusviitteet] Näyttöön perustuva katsaus ja metaanalyysit Sairaanhoitajahenkilökunta ja potilasturvallisuus Vuosien 1990 2006 julkaisut USA:ssa ja Kanadassa 96 tutkimusta, näistä 7 kontrolloituja

Agency for Healthcare Research and Quality (AHRQ), USA, No. 07-E005, March 2007 Suurempi sairaanhoitajamäärä / potilasvuorokausi Kokonaiskuolleisuus pienempi Elvytyksen onnistuminen parempi Sydänpysäyksen hoito parempi Sairaalakeuhkokuumeita vähemmän Muita hoidon haittoja (yhteensä) vähemmän Vaikutus suurin teho-osastoilla ja kirurgisilla osastoilla

Agency for Healthcare Research and Quality (AHRQ), USA, No. 07-E005, March 2007 [130 sivua ja kirjallisuusviitteet] Potilaita / hoitajatyövuoro < 5 vs. > 5* INFEKTIOTYYPPI RR 95% CI Sairaalapneumonia 0,75 (0,60 0,95) Leikkaushaavainfektio 0,80 (0,68 0,94) Sepsis Teho* 0,58 (0,36 0,91) Kirurginen osasto 0,71 (0,55 0,93) * teholla 2,0 vs. 3,0 potilasta / hoitajatyövuoro

Agency for Healthcare Research and Quality (AHRQ), USA, No. 07-E005, March 2007 Ylityötuntien määrä Sairaalakuolleisuus lisääntynyt Sairaalainfektioita enemmän Sairaalasepsiksiä enemmän Shokki yleisempi Kuolleisuus ja muut potilashaitat vähäisempiä kun: Suuri koulutettujen hoitajien osuus Pieni hoitajien vaihtuvuus Hoitajien tyytyväisyys ja itsenäisyys

Agency for Healthcare Research and Quality (AHRQ), USA, No. 07-E005, March 2007 Registered nurse full time equivalent (RN FTE) 1 RN FTE / potilaspäivä = 8 hoitajatuntia / potilaspäivä = hoitajaa kohti 1,5 potilasta vähemmän / työvuoro Tärkeä raja teholla 2,5 potilasta / FTE ja kirurgisella osastolla 3,5 pot. / FTE Aina 1 potilas lisää / FTE suurentaa sairaalapneumonian riskiä 7 %

[J Hosp Infect 2003;54:316] MRSA-insidenssi ----- kuormitus-%

[Lupsakko, Suom Lääkäril 22.2.2008] Lempäälän terveyskeskuksen vuodeosasto Vuosina 2001 2006 Hoitoaika 31 13 vrk Kuormitus 93% 86% Palkattiin geriatri Kuntouttavan hoitotyön koulutus kaikille Päätoiminen osastonlääkäri Sijoituskokoukset sosiaalitoimen kanssa

5. Epilogi ja yhteenveto esimerkkinä Pirkanmaan MRSA

MRSA:N OSUUS TAYS:N S. aureus BAKTEREMIOISTA 2000-2007 [%] 12 10 8 6 TAYS MUUT 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 [VUOSI]

AIHEUTTAAKO KÄSIHUUHDE TAYSN MRSA-TARTUNNAT? Kpl MRSA 60 50 40 30 20 10 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 0 MRSA, TAYS HUUHDE * 70 60 50 40 30 20 10 Litraa / 1000 potilaspäivää

UUDET MRSA-TAPAUKSET PIRKANMAALLA 8/2001 2/2008 40 35 30 25 MARSmatkaan projekti * 20 15 FIN-16 10 5 MUUT 0 8 11 2 5 8 11 2 5 8 11 2 5 8 11 2 5 8 11 2 5 8 11 2 5 8 11 2 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

YHTEENVETO Esimerkkinä Pirkanmaan MRSA-epidemia 1. Perushygienian tehostuskoulutus työpisteissä 2. Johdon ja poliittisten päättäjien sitouttaminen 3. Esitetään kohorttiosastoja TAYS:aan, Tampereen kaupunginsairaalaan ja pitkäaikaishoitoon 4. Tehdään nyyttejä keskeisistä hygieniatoimista (mukaan lukien käsihygienia, antibioottien käyttö ja siivous)

YHTEENVETO Esimerkkinä Pirkanmaan MRSA-epidemia 1. Esitetään hallinnollista asemaa hygieniayhdysjäsenille osastoilla ja laitoksissa 1. Seulontanäytteiden toteutuminen 2. Potilaiden sijoittelun seuranta 3. Nyyttien seuranta ja valvonta ja raportointi 4. Sisäinen kouluttaja 5. 2. Yhteinen infektiolääkäri / epidemiologi Tampereen kaupungille ja TAYS:aan. 3. hyg.hoitaja Tampereelle 6. 3. 7. Sairaalahygieeniset näkökohdat huomioidaan jokaisen rakennushankkeen aikaisessa vaiheessa (huonetilat, LVI, pintamateriaalit)