PERUSOPETUKSEN OPPILAAKSIOTTOA KOSKEVAT LINJAUKSET Suomenkielinen opetuslautakunta 22.9.2005. Muutettu 25.9.2007 ja 22.10.2009. Oppilaaksiotto koostuu tässä linjauspäätöksessä kolmesta eri osasta, jotka ajallisesti sijoittuvat peräkkäin. Oppilaaksiottoon kuuluu oppilaan ottaminen opetusmuotoihin, joihin on vahvistettu erilliset valintaperusteet. Näitä ovat kielikylpyopetus, vieraskielinen opetus, kaksikielinen opetus, montessoriopetus ja painotettu opetus. Oppilaaksiottoon kuuluu lähikoulun osoittaminen oppilaalle (perusopetuslaki 6 ). Lisäksi siihen kuuluu oppilaan ottaminen hakemuksesta muuhun kuin kunnan osoittamaan lähikouluun (perusopetuslaki 28 ). 1. OPPILAAN OTTAMINEN HAKEMUKSESTA ENGLANNINKIELISEEN OPETUKSEEN, KAKSIKIELISEEN OPETUKSEEN, KIELIKYLPYOPETUKSEEN, MONTESSORIOPETUKSEEN JA PAINOTETTUUN OPETUKSEEN Oppilas voi pyrkiä erilaisiin opetusmuotoihin pääsääntöisesti 1. luokalta, 3. luokalta tai 7. luokalta alkaen. Näitä erilaisia opetusmuotoja ovat englanninkielinen opetus, kaksikielinen opetus, kielikylpyopetus, montessoriopetus ja erilaiset painotetut opetukset. Kuhunkin opetusmuotoon on joko opetuslautakunnan hyväksymät valintaperusteet tai koulun johtokunnan hyväksymät valintaperusteet, joiden mukaan oppilaiden valinta tapahtuu. Pyrkiminen tapahtuu sähköisesti tai erillisellä hakulomakkeella. Hakuajoista ja hakumenettelystä tiedotetaan huoltajille jaettavissa oppaissa sekä koulujen tiedotustilaisuuksissa. Valitut oppilaat eivät ole oikeutettuja koulumatkaetuuteen 1.1. Englanninkielinen opetus, kaksikielinen opetus ja kielikylpyopetus Suomenkielinen opetuslautakunta on päättänyt erilliset valintaperusteet. 1.2. Montessoriopetus Koska montessoriopetusta ei järjestetä kaikilla palvelualueilla, voi opetuspisteisiin hakea koko Espoon alueelta. Oppilaita valittaessa oman palvelualueen hakijoita ei aseteta etusijalle. Oppilaiden valinnassa noudatetaan johtokunnan hyväksymiä valintaperusteita. 1.3. Painotettu opetus Jos samaa painotettua opetusta ei ole tarjolla jokaisella palvelualueella, voidaan painotukseen hakea koko Espoon alueelta. Oppilaita valittaessa oman palvelualueen hakijoita ei aseteta etusijalle. Oppilaiden valinnassa noudatetaan suomenkielisen opetuslautakunnan 29.3.2007 (3 ) päättämiä linjauksia ja johtokunnan hyväksymiä valintaperusteita. 1.4. Varasijalle valitseminen Mikäli englanninkieliseen opetukseen, kaksikieliseen opetukseen, kielikylpyopetukseen, montessoriopetukseen ja painotettuun opetukseen on valintakriteerit täyttäviä hakijoita enemmän kuin oppilaspaikoille voidaan ottaa, otetaan valintakriteerit täyttävät hakijat paremmuusjärjetyksen mukaisesti varasijoille. Mikäli oppilaspaikkoja vapautuu kevään ja kesän kuluessa tai elokuun aikana, kutsuu rehtori vapautuneelle oppilaspaikalle varasijalle valitun hakijan varasijalistan mukaisessa järjestyksessä.
1.5. Päätösten tekeminen Ratkaisuvalta oppilaaksiottoa koskevissa päätöksissä määritellään opetuslautakunnan tekemässä opetuslainsäädäntöön perustuvan ratkaisuvallan delegointipäätöksessä. Koska oppilaan hakemus on sitova, valituksi tulleille oppilaille kunnan ei ole enää tarpeen osoittaa lähikoulua. Hakijalle, joka on tullut valituksi pelkästään varasijalle, osoitetaan lähikoulu. 2. LÄHIKOULUN OSOITTAMINEN OPPILAALLE Lähikoulu osoitetaan oppilaalle pääsääntöisesti seuraavissa tilanteissa: esiopetukseen tulo, 1. luokalle tulo, yläkouluun siirtyminen, lisäopetukseen siirtyminen, oppilaan muutto. Lisäksi oppilaalle osoitetaan koulu, kun hänet otetaan maahanmuuttajien valmistavaan opetukseen tai kun hänet otetaan/siirretään erityisopetukseen/hänelle tehdään erityisen tuen päätös ja sijoitetaan erityisluokalle. Kuhunkin kouluun perustettavat opetusryhmät ja/tai otettavien oppilaiden enimmäismäärät päätetään lukuvuosittain erikseen. 2.1. Koulutulokkaat 2.1.1. Yleistä Espoossa oppilaalle osoitetaan lähikoulu siten, että huomioidaan kaikki oppilasalueella asuvat koulutulokkaat, heillä mahdollisesti olevat terveydentilaan liittyvät tai muut erityiset syyt, koulumatka sekä sisaruusperuste. Lisäksi otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon huoltajan esittämä lähikoulutoive. Lähikouluksi ei osoiteta koulua, jonne kunnan tulee järjestää koulukuljetus, jos oppilasalueella on koulu, johon ei synny kuljetuksen järjestämisvelvoitetta. Mikäli lähikouluksi joudutaan osoittamaan koulu, johon kunnan tulee järjestää koulukuljetus, osoitetaan lähikouluksi ensisijaisesti koulu, johon koulukuljetus voidaan järjestää julkista liikennettä käyttäen. Lopputuloksena jokaiselle koulutulokkaalle on osoitettu omalta oppilasalueelta lähikoulu, johon oppilaalla on mahdollisimman turvallinen ja lyhyt matka. Matka mitataan ympäri vuoden käytössä olevaa jalankulkukelpoista reittiä myöten. Lähikoulun osoittaminen koulutulokkaalle tapahtuu kunkin oppilasalueen sisällä seuraavasti: 2.1.1.1. Ensin osoitetaan lähikoulu sellaiselle oppilaalle, jolla on edellä tarkoitettu terveydentilaan liittyvä tai muu erityinen syy, joka tulee huomioida koulua osoitettaessa. Huoltajan tulee esittää asiasta asiantuntijalausunto. - Terveydentilaan liittyvällä syyllä tarkoitetaan esim. sitä, että oppilas ei sairautensa takia pysty kulkemaan pitkää koulumatkaa tai että oppilas ei ruumiinvammansa takia voi opiskella koulussa, jossa on paljon portaita. Tässä tarkoitettu syy on siis sellainen, jolla on suoranainen vaikutus siihen, mikä koulu lapselle soveltuu, mikä ei. Asiasta tulee toimittaa lääkärinlausunto ennen lähikoulun osoittamista. - Muu erityinen syy tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että lapsella on esim. koulukiusaamisen tai jonkin lapseen kiinteästi liittyvän asian takia mahdotonta mennä johonkin tiettyyn kouluun. Asiasta tulee toimittaa asiantuntijalausunto ennen lähikoulun osoittamista. 2.1.1.2. Toiseksi osoitetaan nuoremmalle samassa osoitteessa asuvalle sisarukselle sama lähikoulu, jossa vanhempi sisarus on jo oppilaana päätöksentekohetkellä, jos huoltaja niin haluaa. Sisaruusperustetta ei kuitenkaan sovelleta, jos vanhempi sisarus on päätöksentekohetkellä kyseisen koulun ylimmällä luokalla.
Jos kuitenkin vanhempi sisarus on tullut hakemuksesta valituksi englanninkieliseen, kielikylpy-, kaksikieliseen, montessori- tai painotettuun opetukseen tai muuten hakemuksesta toissijaiseen kouluun tai hänet on otettu tai siirretty erityisopetukseen, ei sisaruusperustetta sovelleta. 2.1.1.3. Kolmanneksi osoitetaan lähikoulu muille oppilaille siten, että koulumatkasta tulee mahdollisimman turvallinen ja lyhyt. 2.1.1.3.1. Ensin osoitetaan koulu niille, joille mahdollisimman turvallisen ja lyhyen matkan päässä on vain yksi ainut koulu. 2.1.1.3.2. Sen jälkeen osoitetaan muille oppilaille lähikoulu siten, että kaikki oppilasalueen oppilaat huomioiden oppilaiden koulumatkat ovat mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Huoltajien esittämät lähikoulutoiveet otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan. Huoltajien esittämiä lähikoulutoiveen perusteluja ei aseteta tärkeysjärjestykseen. Sellaisia lähikoulutoiveita ei huomioida, jotka kohdistuvat toisen oppilasalueen kouluihin tai joiden toteutuminen estäisi toisen oppilaan oikeuden toteutumisen tai edellyttäisi vahvistettujen oppilasmäärien / opetusryhmien määrän ylittämistä tai lisäisi koulukuljetuskustannuksia. 2.2. Koulun osoittaminen ylemmillä vuosiluokilla Lähikoulu osoitetaan yksittäisille oppilaille, joka muuttaa Espooseen tai Espoon sisällä. Lähikoulu osoitetaan myös siinä vaiheessa, kun seuraavaa luokka-astetta ei nykyisessä koulussa seuraavana lukuvuonna ole eli yleensä yläkouluun siirtymisvaiheessa. 2.2.1. Yleistä Espoossa oppilaalle osoitetaan lähikoulu ylemmillä vuosiluokilla siten, että huomioidaan kaikki oppilasalueella asuvat toiseen kouluun ylemmälle vuosiluokalle siirtyvät oppilaat, heillä mahdollisesti olevat terveydentilaan liittyvät tai muut erityiset syyt, sisaruusperuste, koulumatka sekä jo aloitetut A- kielet. Lisäksi otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon huoltajan esittämä lähikoulutoive. Lähikouluksi ei osoiteta koulua, jonne kunnan tulee järjestää koulukuljetus, jos oppilasalueella on koulu, jossa oppilas voi jatkaa aloittamiensa A-kielten opiskelua ja johon ei synny kuljetuksen järjestämisvelvoitetta. Mikäli lähikouluksi joudutaan osoittamaan koulu, johon kunnan tulee järjestää koulukuljetus, osoitetaan lähikouluksi ensisijaisesti koulu, johon koulukuljetus voidaan järjestää julkista liikennettä käyttäen Lopputuloksena jokaiselle ylemmälle vuosiluokalle siirtyvälle on osoitettu malta oppilasalueelta lähikoulu, jossa oppilas voi jatkaa aloittamiensa A-kielten opiskelua ja johon oppilaalla on mahdollisimman turvallinen ja lyhyt matka. Matka mitataan ympäri vuoden käytössä olevaa jalankulkukelpoista reittiä myöten. Lähikoulun osoittaminen ylemmillä vuosiluokilla tapahtuu kullakin oppilasalueella seuraavasti: 2.2.1.1. Ensin osoitetaan lähikoulu sellaiselle oppilaalle, jolla on edellä tarkoitettu terveydentilaan liittyvä tai muu erityinen syy, joka tulee huomioida A-kielten lisäksi lähikoulua osoitettaessa. Huoltajan tulee esittää asiasta oppilashuoltoryhmän lausunto. - Terveydentilaan liittyvällä syyllä tarkoitetaan esim. sitä, että oppilas ei sairautensa takia pysty kulkemaan pitkää koulumatkaa tai että oppilas ei ruumiinvammansa takia voi opiskella koulussa, jossa on paljon portaita. Tässä tarkoitettu syy on siis sellainen, jolla on suoranainen vaikutus siihen, mikä koulu oppilaalle soveltuu, mikä ei. Asiasta tulee toimittaa oppilashuoltoryhmän lausunto ennen lähikoulun osoittamista. - Muu erityinen syy tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että oppilaalla on esim. koulukiusaamisen tai jonkin oppilaaseen kiinteästi liittyvän asian takia mahdotonta mennä johonkin tiettyyn kouluun. Asiasta tulee toimittaa oppilashuoltoryhmän lausunto ennen lähikoulun osoittamista.
2.2.1.2. Toiseksi osoitetaan nuoremmalle samassa osoitteessa asuvalle sisarukselle sama lähikoulu, jossa vanhempi sisarus on jo oppilaana päätöksentekohetkellä, jos huoltaja niin haluaa ja jossa oppilas voi jatkaa aloittamiensa A-kielten opiskelua. Sisaruusperustetta ei kuitenkaan sovelleta, jos vanhempi sisarus on päätöksentekohetkellä kyseisen koulun ylimmällä luokalla. Jos kuitenkin vanhempi sisarus on tullut hakemuksesta valituksi englanninkieliseen, kielikylpy-, kaksikieliseen, montessori- tai painotettuun opetukseen tai muuten hakemuksesta toissijaiseen kouluun tai hänet on otettu tai siirretty erityisopetukseen, ei sisaruusperustetta sovelleta. 2.2.1.3. Kolmanneksi osoitetaan lähikoulu muille oppilaille siten, että oppilas voi jatkaa aloittamiensa A-kielten opiskelua ja että koulumatkasta tulee mahdollisimman turvallinen ja lyhyt. 2.2.1.3.1. Ensin osoitetaan koulu niille, joille A-kielten opiskelun jatkamisen kannalta ja mahdollisimman turvallisen ja lyhyen matkan päässä on vain yksi ainut koulu. 2.2.1.3.2. Sen jälkeen osoitetaan muille oppilaille lähikoulu siten, että oppilas voi jatkaa aloittamiensa A-kielten opiskelua ja että oppilasalueen oppilaat huomioiden koulumatkat ovat mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Huoltajien esittämät lähikoulutoiveet otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan. Huoltajien esittämiä lähikoulutoiveen perusteluja ei aseteta tärkeysjärjestykseen. Sellaisia lähikoulutoiveita ei huomioida, jotka kohdistuvat toisen oppilasalueen kouluihin tai joiden toteutuminen estäisi toisen oppilaan oikeuden toteutumisen tai edellyttäisi vahvistettujen oppilasmäärien / opetusryhmien määrän ylittämistä tai lisäisi koulukuljetuskustannuksia. 2.3. Lähikoulun osoittamispäätösten tekeminen Lähikoulun osoittamispäätöksen perusopetuksen yleisopetuksen oppilaiden osalta tekee kunkin koulun rehtori niistä oppilaista, joille ko. koulu osoitetaan lähikouluksi. Rehtori tekee päätöksen koulussa olevien luokka-asteiden ajaksi; yhtenäisessä peruskoulussa koko koulun ajaksi. Päätös perustellaan. Sellaisen alkavan koulun osalta, jossa rehtorin viranhoito ei ole vielä alkanut, lähikoulun osoittamispäätöksen tekee Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön toimintaohjeessa määritelty viranhaltija. Koulun opetusryhmät otetaan täyteen, mikäli on oppilaita, joille koulu voidaan osoittaa lähikouluksi edellä mainittujen linjausten mukaan ja siten, että kunnalle aiheutuu mahdollisimman vähän koulumatkakustannuksia. Eli opetusryhmät täytetään päätöshetkellä käytettävissä olevien tietojen pohjalta. Tällöin rehtori ottaa kuitenkin huomioon mm. tiedossa olevat mahdolliset luokan kertaajat, integroitujen oppilaiden tilanteen ja muutoinkin luokan oppilastilanteen, esim. paljon huomiota vaativat oppilaat. Tyhjiä oppilaspaikkoja ei kuitenkaan jätetä alueelle mahdollisesti myöhemmin muuttaville oppilaille. Myöhemmin alueelle muuttaville osoitetaan lähikoulu muuttoajankohtana vallitsevan tilanteen mukaan. Vain ne oppilaat, jotka muuttavat viimeistään viikkoa ennen lukuvuoden koulutyön alkamista ja joiden muuttoajankohta ja uusi osoite ovat päätöstä tehtäessä tiedossa, voidaan ottaa huomioon (kts. kohta 2.10. Espooseen muuttamassa olevat tai Espoon sisällä muuttamassa olevat oppilaat). Sen jälkeen kun koulutyö on alkanut, ei yleisopetuksen oppilaalle enää yleensä tehdä lähikoulun osoittamisia. Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa oppilas muuttaa kesken lukuvuoden ja hänelle sen takia tulee osoittaa uusi lähikoulu. Samoin poikkeuksena voivat olla tilanteet, joissa oppilaalle tulee esim. terveydellisistä syistä tai oppilashuollollisista syistä osoittaa kesken lukuvuoden uusi lähikoulu. 2.4. Erityisopetuksen oppilaat/oppilaat, joilla on erityisen tuen päätös Erityisopetukseen otetulle/siirretylle oppilaalle/oppilaalle, jolla on erityisen tuen päätös lähikoulun osoittaa lautakunnan tekemässä delegointipäätöksessä määritelty viranhaltija.
Erityisopetusoppilaan/oppilaan, jolla on erityisen tuen päätös lähikoulu voi olla erityiskoulu, yleisopetuksen koulun erityisluokka tai yleisopetusluokka, johon oppilas on integroitu. 2.5. Maahanmuuttajaopetuksen oppilaat Maahanmuuttajien valmistavaan opetukseen kuuluville oppilaille osoitetaan koulu lähimmästä opetuspisteestä, jossa on vapaana opetuspaikkoja. Oppilaiden sijoittamista koordinoi suomenkielisen opetuksen tulosyksikön kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen vastuualue, jonka kanssa neuvotellen rehtori osoittaa opetuspaikan. Kun oppilas siirtyy tavalliseen yleisopetukseen, hänelle osoitetaan lähikoulu kuten muillekin oppilaille. 2.6. Esiopetuksen oppilaat Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikkö koordinoi esiopetuksen oppilaaksiottoa. 2.7. Lisäopetuksen oppilaat Opetuslautakunta on päättänyt opetukseen ottamista varten valintaperusteet. Rehtori tekee päätöksen koulupaikan osoittamisesta. 2.8. Uuden koulun toiminnan aloittamisen vaikutukset Uusi, toimintansa aloittava koulu osoitetaan kouluksi ensisijaisesti oppilaspaikkasuunnitelman mukaisesti lähellä olevan koulun kokonaisten luokkien oppilaille, jotka siirtyvät ryhmänä uuteen kouluun. Lisäksi uuden koulun valmistumisen takia on voitu osalle lähellä olevan koulun oppilaista tehdä määräaikainen lähikoulun osoittamispäätös ja heille voidaan osoittaa lähikoulu uudelleen uuden koulun valmistuttua. Tämän lisäksi voidaan aloittava koulu osoittaa kouluksi osalle lähellä sijaitsevan koulun / -koulujen oppilaita huoltajien suostumuksen mukaisesti. Koulutulokkaiden, 7. luokalle siirtyvien tai alueelle muuttavien oppilaiden osalta koulun osoittamiskäytäntö on sama kuin muissakin kouluissa. 2.9. Tilanahtaudesta tai muusta opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä johtuvat muutokset koulun osoittamisessa Jos koulussa ilmenevän tilanahtauden takia tai muusta opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä oppilaita pitää siirtää toiseen kouluun tai väliaikaiseen koulutilaan, siirretään ensisijaisesti olemassa oleva ryhmä kokonaisuudessaan (perusopetuslaki 6 ). Ensisijassa siirretään ylempien luokkien opetusryhmiä. Lisäksi voidaan tehdä tilapäinen koulupaikan osoittamista koskeva päätös sellaisille oppilaille, joille väliaikainen koulupaikka on mahdollisimman turvallisen ja lyhyen matkan päässä soveltaen koulun osoittamisessa noudatettavia perusteita. Ennen päätöksen tekemistä huoltajille varataan tilaisuus tulla kuulluksi. 2.10. Espooseen muuttamassa olevat ja Espoon sisällä muuttamassa olevat oppilaat Jos muussa kunnassa tai ulkomailla asuva oppilas on aikeissa muuttaa Espooseen ja huoltaja siksi pyytää osoittamaan lähikoulun, otetaan oppilas huomioon, mikäli muutto tapahtuu viimeistään viikkoa ennen lukuvuoden koulutyön alkamista ja muuttoaika ja uusi osoite ovat tiedossa. Päätös tehdään ehdollisena ja se tulee voimaan vain, jos oppilas muuttaa osoitteeseen viimeistään viikkoa ennen lukuvuoden koulutyön alkamista. Espoon sisällä muuttamassa oleva oppilas voidaan ottaa huomioon vastaavalla tavalla. 3. PYRKIMINEN JA OPPILAAKSIOTTAMINEN MUUHUN KUIN KUNNAN OSOITTAMAAN LÄHIKOULUUN 3.1. Toissijaiseen kouluun hakutilanteet
Perusopetuslain mukaisesti oppilaalla on oikeus käydä kunnan osoittamaa lähikoulua. Oppilas voi pyrkiä oppilaaksi muuhunkin kuin kunnan osoittamaan kouluun (perusopetuslaki 28 ). Tässä linjauspäätöksessä tällaisesta muusta koulusta käytetään nimeä toissijainen koulu ja tällaiseen kouluun pyrkivästä oppilaasta nimeä toissijainen hakija. Kun lähikoulun osoittamispäätös on tehty, voi oppilas siis pyrkiä muuhun kouluun Espoon sisällä ja myös toisiin kuntiin. Tällainen tilanne voi syntyä esim. silloin, jos oppilaalle on osoitettu lähikoulu, mutta huoltaja haluaisi oppilaan opiskelevan jossakin muussa koulussa esim. saadakseen jatkaa muuton jälkeen entisessä koulussa tai kaverisuhteiden, koulun opetussuunnitelmallisten ominaispiirteiden esim. koulussa opetettavien kielten tms. takia. 3.2. Oppilaiden valintaperusteet Muuhun kuin kunnan osoittamaan lähikouluun pyrkivät eli toissijaiset hakijat otetaan kouluun seuraavassa järjestyksessä: 3.2.1. Etusijalla ovat ne hakijat, jotka haluavat jatkaa entisessä koulussaan, vaikka ovat muuttaneet pois koulun lähialueelta, mutta kuitenkin edelleen asuvat Espoossa (kts. kohta 3.4.). 3.2.2. Seuraavaksi otetaan omalta palvelualueelta pyrkivät hakijat koulumatkan lyhyyden mukaisessa järjestyksessä. 3.2.3. Vasta sen jälkeen, jos muuttaneiden ja oman palvelualueen hakijoiden ottamisen jälkeen jää tilaa, voidaan ottaa muilta palvelualueilta hakevia oppilaita matkan lyhyyden mukaisessa järjestyksessä. 3.3. Päätösten tekeminen Rehtori tekee päätöksen kouluun otettavista toissijaisista hakijoista. Päätös tehdään pääsääntöisesti koko koulussaoloajaksi. Niistä oppilaista, joita ei voida ottaa, tehdään kielteinen päätös, joka perustellaan. Jos hakija on vieraskuntalainen, rehtori tekee esityksen ja päätöksen tekee lautakunnan tekemässä delegointipäätöksessä määritelty viranhaltija. Jos sellainen oppilas, joka on pyrkinyt ja valittu toissijaiseen kouluun, muuttaa Espoon sisällä, hän voi jatkaa toissijaisessa koulussa päätöksessä päätetyn ajan. Jos sellainen oppilas, joka on pyrkinyt ja valittu toissijaiseen kouluun, haluaa myöhemmin hakea muuhun kouluun esim. kotinsa lähellä olevaan kouluun, hän on toissijainen hakija ja häneen sovelletaan kohdassa 3.2. olevia valintaperusteita. 3.4. Espoon sisällä muuttanut oppilas, joka haluaa jatkaa entisessä koulussaan Kun oppilas muuttaa, saa hän hakemuksesta jatkaa lukuvuoden loppuun asti koulunkäyntiä siinä koulussa, jossa hän on aloittanut. Huoltaja huolehtii koulumatkakustannuksista. Myöhempien lukuvuosien osalta oppilas voi tehdä hakemuksen saada jatkaa koulunkäyntiä entisessä koulussaan. Hän on toissijainen hakija. Toissijaisia hakijoita kouluun otettaessa nämä kunnan sisällä muuttaneet hakijat ovat etusijalla (kts. kohta 3.2.).
4. VIERASKUNTALAISET HAKIJAT 4.1. Toiseen kuntaan muuttanut oppilas, joka haluaa jatkaa entisessä koulussaan Espoossa Toiseen kuntaan muuttaneen oppilaan opetuksesta on vastuussa kunta, johon hän on muuttanut asumaan. Oppilas voi kuitenkin hakea toissijaisena hakijana jatkomahdollisuutta entisessä koulussaan. Hakijoita valittaessa hänellä ei ole etusijaa muihin hakijoihin nähden. 4.2. Muut vieraskuntalaiset Vieraassa kunnassa asuva hakija voidaan pääsääntöisesti ottaa Espoon kouluun vain toissijaisena hakijana eri opetusmuotoihin, siten kuin valintakriteereissä on määritelty. Vieraskuntalainen voidaan ottaa perusopetuslain 28 :n tarkoittamana hakijana toissijaiseen kouluun Espooseen vain, jos koulun opetusryhmissä on vapaita oppilaspaikkoja oman kunnan oppilaiden oppilaaksioton jälkeen. 4.3. Päätösten tekeminen Vieraskuntalaisten hakijoiden ottamisesta Espoon peruskouluun tekee esityksen rehtori ja päätöksen lautakunnan tekemässä delegointipäätöksessä määritelty viranhaltija. Vieraskuntalaisten oppilaiden matkakustannukset jäävät huoltajan tai oppilaan asuinkunnan maksettavaksi. 5. OPPILAAKSI ILMOITTAUTUMISEN, HAKEMISEN JA PÄÄTÖKSENTEON AIKATAULU Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö laatii yhteistyössä koulujen kanssa aikataulun eri opetusmuotoihin hakemiselle, kouluun oppilaaksi ilmoittautumiselle ja päätösten tekemiselle. Aikataulusta tiedotetaan huoltajille jaettavissa oppaissa, Espoon kaupungin internetsivuilla ja tiedotustilaisuuksissa. Kesken lukuvuotta kuntaan muuttaville ja kunnan sisällä muuttaville oppilaille tehdään koulun osoittamispäätökset tarpeen mukaan huomioiden muuttoajankohta.