TEKNINEN PALVELUKESKUS TEKNINEN PALVELUKESKUS TOIMINTA-AJATUS JA TEHTÄVÄT Luomme asukkaillemme ja asiakkaillemme viihtyisän, turvallisen ja toimivan rakenteellisen ympäristön ja edistämme seutuyhteistyötä teknisissä palveluissa. Toimimme myös toimialallamme seutukunnallisena suunnannäyttäjänä. Tekninen palvelukeskus valmistelee ja panee täytäntöön teknisen lautakunnan toimialaan kuuluvat asiat. Teknisen palvelukeskuksen tehtävänä on tuottaa, ylläpitää ja luoda palveluja kaupunkilaisille ja eri hallintokunnille sekä huolehtia kaupungin omaisuudesta valtuuston myöntämien resurssien puitteissa. Teknisen palvelukeskuksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet asetetaan vuosittain talousarvion ja investointisuunnitelman laatimisen yhteydessä. Tavoitteita tarkennetaan käyttösuunnitelman ja investointiohjelman hyväksymisien yhteydessä. Tavoitteiden seurantaa varten palvelukeskus ja sen yksiköt raportoivat toiminnan ja talouden kehittymisestä lautakunnalle. Tekninen palvelukeskus on kumppanuusperiaatetta soveltava, asiakkaat huomioiva, kustannustehokas ja kilpailukykyinen palvelujen järjestäjä ja tuottaja. Kumppanuusperiaatteella tarkoitetaan oman suunnittelu-, rakentamis- ja kunnossapitoresurssin ensisijaista hyödyntämistä, kun suunnitellaan vuosittaisia kohteiden toteuttamisia. Kumppanuus on myös em. oman resurssin laadullista kehittämistä, kustannustehokkuuden seurantaa ja tarkoituksenmukaisen oman työn ja ulkopuolisten palveluiden suhteen määrittämistä. Tekninen palvelukeskus voi toimeksiannosta myydä muille kuntakonsernin yksiköille, muille kunnille ja yksityisille palveluita ja viranomaistehtäviä sopimuksen mukaan. TEKNINEN PALVELUKESKUS TEKNINEN LAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS TOIMINNALLISTEN MUUTOSTEN VUOSI 2 JOHTAMINEN JA TYÖHYVINVOINTI 3 PALVELUOHJELMA 2020 4 KEHITYSPROJEKTIT 4 TEKNINEN LAUTAKUNTA 5 :N JOHTO JA ORGANISAATIO 6 YHTEISTYÖTOIMIKUNTA 7 HALLINTOYKSIKKÖ 8 YLEISHALLINTO 9 Palvelupiste Porina 10 KAUPUNKIMITTAUS 11 MAASEUTUTOIMI 12 PYSÄKÖINNINVALVONTA 13 OMISTAMISEN YKSIKKÖ 14 KIINTEISTÖVARALLISUUS 15 KATU- JA PUISTOSUUNNITTELU 16 RAKENNUTTAMINEN 19 Tulvasuojeluhanke 22 TALONSUUNNITTELU 20 RAKENTAMISYKSIKKÖ 24 KUNNALLISTEKNIIKKA 26 MITTAUSPALVELUT 28 PUISTOTOIMI 30 Satakunnan vihertietokeskus 32 TALONRAKENNUS 34 TALOTEKNIIKKA 35 LOGISTIIKKAYKSIKKÖ 37 AJONEUVOKESKUS 38 HANKINTATOIMI 39 TEKNISET VARASTOINTIPALVELUT 40 JÄTEHUOLTO 41 TYÖTURVALLISUUS 42 TYÖHYVINVOINTI 44 VIESTINTÄ 45 HENKILÖSTÖTAPAHTUMAT 46 TILINPÄÄTÖSTIEDOT 48 1
TEKNINEN PALVELUKESKUS TOIMINNALLISTEN MUUTOSTEN VUOSI Koko Teknisen palvelukeskuksen väki ja tekninen lautakunta tekivät sekä yhdessä että erikseen laajan ja ansiokkaan työn hakemalla isoja ja pieniä toiminnallisia muutoksia tulevaisuutta ajatellen. Tavoitteena oli, että jokainen vastuualue haki omasta toiminnastaan muutoksen suuntaa ja kehittämisideoita. Tämä toteutui vaihtelevalla menestyksellä. Töitä tehtiin erittäin paljon ja asioihin paneuduttiin. Mikään ei kuitenkaan tapahdu nopeasti. Muutosten läpivienti tulee ottamaan aikansa. Onkin tärkeää, että koko henkilöstö saadaan muutokseen mukaan ja vastuualueen johtaja toimimaan muutoksen moottorina. Tämä vaatii johtajuutta ja johtamisen koulutusta, johon olemme jo panostaneetkin. Silti koulutus jatkuu. Viime vuonna :ssa toteutettiin ensimmäisen kerran julkisen hallinnon käyttöön tarkoitettu Hyvän johtamisen kriteerien kysely. Valitettavaa on, että kysely perustuu sähköpostin käyttöön, sillä :ssa ei ole pystytty järjestämään sähköpostia kaikille työntekijöille. Myöskään koneita ei ole kaikilla työmailla käytettävissä, ja tämäkin rajoittaa osaltaan toiminnan laajuutta. Jätehuollon liikelaitoksen purkaminen ja toiminnan siirtäminen :n hallintoon kirjanpidolliseksi taseyksiköksi oli iso työrupeama. Marraskuussa aloitettu muutoksen valmistelu toteutui heinäkuussa. Näin nopea toiminta oli mahdollista, koska henkilöstö oli työssä mukana. Lisäksi saimme aikaan erittäin hyvän yhteistyön Jätehuollon palveluihin liittyneiden kuntien kanssa, joka osaltaan madalsi asian loppuun viemistä. Myös poliittinen päätöksenteko oli muutoksessa kiitettävästi mukana. Jätehuollon osalta tarvitaan vielä paljon kehittämistä. Kilpailutuksen tuloksena yhdyskuntajäte viedään nyt poltettavaksi. Tästä seuraa se, että Hangassuon toiminta voidaan minimoida, mutta minimointi edellyttää mm. kierrätyspisteiden uudelleenjärjestelyjä. Jätelain tulevista muutoksista seuraa muutoksia myös jätteen käsittelyyn, mutta nyt kehitettävä järjestelmä on valmis ottamaan lain mukanaan tuomat haasteet vastaan. Logistiikkakeskus muodostettiin vuoden alussa yhdistämällä ajoneuvokeskus, korjaamo ja varastopalvelut, sekä siirtämällä hankintapalvelut keskushallinnosta Logistiikkakeskukseen. Tämän tavoitteena on ollut yhdistää sisäiset kuljetukset, henkilökuljetukset ja sisäinen tavaran kuljetus yhteen paikkaan. Sisäiset henkilökuljetukset selvitettiin työryhmässä ja järjestelystä tehtiin ehdotus, joka nyt odottaa poliittista käsittelyä. Hankintapalveluiden siirron tavoitteena on saada hankinnat koko kaupungin osalta selvemmin yhteneviksi. Ohiostot pitää saada loppumaan. Kuntaselvitystä tehtiin laajalla rintamalla koko viime vuosi. Karhukuntien tekniset johtajat toteuttivat omalta osaltaan laajan selvityksen työn ensimmäisessä vaiheessa. Tällä menettelyllä päästiin toisesta vaiheesta jo helpommalla. Pitää muistaa, että kunnat ovat hyväksyneet valtuustoissaan jo vuonna 2003 strategian, jossa on sovittu teknisten toimien yhdistämisestä, vaikka kuntaliitoksia ei tulisikaan. Tämä päätös on jäänyt toteuttamatta. Tekninen sektori on pieni tekijä kuntaliitoksissa, mutta omaisuuden hallinnassa meillä on merkitystä. Lavian kuntaliitospäätös tuli salaa, vaikka asia melko varmasti tiedettiinkin jo vuoden alussa. Liitoksen suunnittelu ja toteutus oli iso työ ja se edellytti :n monen toimijan osallistumista toteutukseen. Otimme joitakin Lavian kunnan töitä jo viime vuoden budjetista tehtäväksemme, koska Laviassa oleva vähäinen teknisen puolen henkilöstö ei olisi niistä selvinnyt. Ehdimme tehdä ennen liitosta lähes kaikki ne työt, jotka pitikin. Kuntaliitoshan on jo kertaalleen harjoiteltu Noormarkun kanssa. Tosin siellä oli ammattilaista henkilöstöä tekemässä muutosta. Jätehuollon lisäksi Tekniseen palvelukeskukseen on siirtynyt muistakin hallintokunnista uutta henkilöstöä. Tammikuussa vakinaisia työntekijöitä (osa-aikaiset huomioiden) meillä oli tasan 400 henkilöä. Vuoden 2015 alussa meitä oli yhteensä 403 henkilöä. Kasvu johtuu siitä että Maisan Höövelistä meille siirtyi Porinaan kaksi työntekijää, hankintapalvelujen mukana siirtyi viisi henkilöä, Sivistyskeskuksesta tuli viisi postin kuljetukseen kuuluvaa henkilöä ja Jätehuollon mukana siirtyi kuusitoista henkilöä. Henkilöstöä on vähentynyt eläköitymisten myötä sopivasti, kun budjettimäärärahat ovat pienentyneet. Kyse on kuitenkin melkoisesta henkilöstömyllerryksestä, kun uusia tekijöitä on tullut seitsemän prosenttia lisää. 2
TEKNINEN PALVELUKESKUS Budjetti toteutui kiitettävästi. Mitään yllätyksiä ei tullut ja talvi oli lähes keväisen leppeä. Kokonaisuutena olemme onnistuneet vuoden osalta lähes kiitettävästi. Olemme saavuttaneet meille asetetut tavoitteet. Kehitystyö on asia, joka vaikuttaa aina moneen asiaan, mutta mitään muutoksen kaaosta emme ole saaneet aikaan. Muutos on hidasta, lähes huomaamatonta. Kun katsoo taaksepäin, näkee muutoksen paremmin. Menneisyyteen ei pidä palata, mutta sieltä voi oppia jotakin. Hyvät opit kannattaa säilyttää, mutta kaikkia vanhoja oppeja ei pidä omaksua. Uudet harkitusti käyttöön otetut opit antavat varmasti paremman tuloksen. Kiitos kaikille mukana olleille! :n johtaminen ja työhyvinvointi Tekninen palvelukeskus on panostanut johtamisen sekä työhyvinvoinnin kehittämiseen jo useita vuosia. Viime vuoden aikana emba-koulutukseen on osallistunut kaksi henkilöä ja JOKO koulutukseen kolme henkilöä. Viime vuoden alkupuolella saimme loppuun runsaan kymmenen henkilön TEAT-koulutuksen. Ennen vuodenvaihdetta teimme päätöksen osallistua valtakunnalliseen kehittämisprojektiin, Tiikerinloikkaan. Siinä kehitetään valtakunnallinen johtamisen sapluuna yhteistyössä Kuntaliiton, KEVAn ja eri yliopistojen kanssa. Tavoitteena on saada aikaan sertifioitu koulutusjärjestelmä. Koulutuksessa on mukana viisitoista :n henkilöä. Työhyvinvoinnin ja varhaisen tuen mallin käyttöön liittyvää koulutusta on jatkettu. Varhaisen puuttumisen ajattelu on saatu kiteytettyä esimiehille hyvin. Viimeisin koulutus oli syksyllä, kun TTL:n Venla Räisänen piti kaksi puolen päivän esitystä vastuualueiden päälliköille, varapäälliköille ja keskijohdolle aiheesta: mitä työhyvinvointi on normaalissa toiminnassa. Tekninen palvelukeskus on panostanut johtamisen kehittämiseen olemalla mukana valtakunnallisessa Johtamisverkoston kehittämisessä. Johtaja on osallistunut yli kolmen vuoden ajan TTL:n vetämään julkisen hallinnon hyvän johtamisen kriteerien kehittämiseen. Kehitystyöstä on tehty kaksi kyselyä :n henkilöstöltä, joilla on sähköposti. Ensimmäisen vaiheen vastauksia hyödynnettiin toiminnallisten muutosten kehittämisessä. Valtakunnallinen työ saatiin kuntoon vuoden 2015 alkupuolella. Jukka Kotiniemi TEKNISEN PALVELUKESKUKSEN PALVELUOHJELMA 2020 Pidetään yhdessä Porista huolta 3
TEKNINEN PALVELUKESKUS TEKNISEN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPROJEKTIT Karhukuntien tekniset Karhukuntien tekniset kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Teknisten ryhmä koostuu Karhukuntien teknisistä johtajista. Lisäksi Porista on mukana henkilöstön edustajana Timo Uusitalo ja kehittämispäällikkö Markku Mäkitalo. Kokousten sihteerinä toimii seutujohtaja Henna Lempiäinen. Kuntien talousarvioiden investoinnit koottiin yhteen ja kunnat keskenään sovittivat yhteen töitään ja hankintoja. Lisäksi kokouksessa käytiin läpi ajankohtaisia asioita mm. lakimuutosten vaikutuksia toimintatapoihin. Kuntajakoselvitystyön työryhmä koostui lähes samoista henkilöistä, lisäyksenä oli Siikaisten kunta. Huittinen ei kuulunut selvitystyöryhmään. Kuntajakoselvitystyö sitoi kevätkaudella Karhukuntien teknisten aikaa, mutta kokoukset pystyttiin silti pitämään. Merkittävä työ oli uusia kuntien kanssa aikanaan laadittu jätehuollon yhteistyösopimus. Sen laatimisessa ympäristökuntien edustajilla oli merkittävä työ. Kehto ja Kupera KEHTO-kuntien infra-alan kehittämisen haltuunotto ja toteutus -yhteistyö jatkui vuonna. KEHTO-konsortion perustivat 18 kaupunkia. Nyt KEHTO-kaupunkeja on 21. Konsortion ensimmäinen kehityshanke oli KUPE- RA-hanke, joka päättyi vuonna 2012. KUPERA-hankkeen myötä saatiin selkeytettyä KEHTO-konsortion muoto yhteisenä toiminta-alustana. OPUS-hanke Vuonna KEHTO-kaupungit käynnistivät yhdessä Aalto-yliopiston kanssa OPUS-hankkeen eli kuntien teknisen toimen palveluiden optimointi ja hallinta -hankkeen. OPUShanke jatkaa KUPERA-hankkeen hyvää tutkimusyhteistyötä tunnistettujen tärkeiden teemojen ratkaisemiseksi. OPUS-hankkeen ympärille on rakennettu kolme rinnakkaishanketta, joista Porin Tontin muodostuksen palveluiden tuotteistus -hanke on yksi. Hankkeelle haettiin TEKESIN rahoitusta, jota saatiin 99.000. Turun kiinteistölaitoksen vetämä Kaupunki-infran ylläpidon palveluiden tuotteistus -hanke on toinen ja Kuntamaisema Oy:n Kustannusten ja niihin kohdistuvien suoritteiden kohdistusmalli -hanke on kolmas. :n edustajat ovat myös mukana Turun hankkeessa ja vastaavasti Turku, Harjavalta, Kuopio ja Oulu ovat mukana Porin hankkeessa. OPUS-hankkeen tavoitteena on mm. palvelukokonaisuuksien ymmärtäminen ja optimointi osaoptimoinnin sijasta, palveluiden tuotteistaminen ja kustannusten oikea kohdistaminen. Porin hankkeen osalta vuonna pidettiin kolme työpajaa. Työ saatiin kuntoon pääosin vuoden loppuun mennessä. Lopputulos esiteltiin Kehto-foorumissa maaliskuussa 2015. Lisäksi merkittävimpinä kehityshankkeina voidaan mainita Nuoria infratöihin, Infrarakentaminen muutoksessa ja Infran korjausvelan laskentamallin kehittäminen. Kahdessa viimeksi mainitussa :n henkilöstöä on ollut mukana. Hankkeiden tulosten on tarkoitus palvella kaikkia Suomen kaupunkeja ja kuntia. TEKNISEN PALVELUKESKUKSEN ARVOT ASIAKASLÄHTÖISYYS JA PALVELUHENKISYYS TALOUDELLINEN TASAPAINO OSAAMINEN, LAATU JA LUOVUUS AVOIMUUS JA MARKKINOINTIHENKISYYS KESTÄVÄ KEHITYS JA TURVALLISUUS HYVINVOIVA TYÖKYKYINEN HENKILÖSTÖ 4
TEKNINEN PALVELUKESKUS TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen lautakunta kokoontui toimintavuoden aikana 21 kertaa ja kokouksissa merkittiin pöytäkirjaan yhteensä 451 pykälää. Päätöksistä 1/5 koski kaupunginhallitukselle tehtyjä esityksiä tai lausuntojen antamista. Lautakunta on johtosääntönsä ja kaupunginhallituksen ja -valtuuston päätösten mukaisesti päättänyt ja asiakirjoilla vahvistanut kiinteän omaisuuden kauppoja ja vaihtoja, tonttien ja muiden alueiden vuokrauksia sekä urakka- ja muita sopimuksia. Lautakunta suoritti vuoden aikana kaksi katselmusta. 24.4. suoritettiin venesatamakatselmus. 14.10. lautakunta suoritti katselmuksen Kalaholmaan alueen asukkaiden tehtyä Uittopuiston polun rakentamisesta selvityspyynnön lautakunnalle. Tekninen lautakunta toimii myös tielautakuntana. Tielautakunnan toimituskokouksia pidettiin vuoden aikana 3 kertaa. Lautakunnan jäsenille ja varajäsenille järjestettiin koulutus, jossa käsiteltiin mm. yksityistielain mukaisia tehtäviä kunnassa ja kunnan yksityistietoimitusta. Rauman kaupungin tekninen lautakunta vieraili Porissa 11.4.. TEKNINEN LAUTAKUNTA JÄSENET Janne Salonen, PS Eija Järvinen, PS Satu Hatanpää, KOK Ilkka Holmlund, KOK Timo Honkasalo, KOK Jukka Forsström, SDP Mirva Heino, SDP Tero Savala, SDP Reijo Hirvonen, VAS Marja-Leena Kukkasmäki, VAS Viveka Lanne, KESK HENKILÖKOHTAISET VARAJÄSENET Petri Salo, PS Marja-Leena Jokinen, PS Salla Tenho, KOK Pekka Turunen, KOK Jukka Vuorio, KOK Timo Saario, SDP Emmi Holsti, SD (>24.3.) Paula Kivimäki, SDP (<25.3.) Ulla Tulkki, SDP Petri Tuomela, VAS Kirsi Lahtinen, VAS Matti Rehula, KESK Lautakunnan puheenjohtajana on toiminut Janne Salonen ja varapuheenjohtajana Satu Hatanpää. Kaupunginhallituksen edustajana on kokouksiin osallistunut Helvi Walli ja nuorisovaltuutettuna Aleksi Ojanperä. Tekninen lautakunta katselmuksella venesatamissa 24.4.. 5
TEKNINEN PALVELUKESKUS JOHTORYHMÄ Jukka Kotiniemi, johtaja Mika Painilainen, hallintopäällikkö Harri Juhola, rakennuspäällikkö Markku Koppelomäki, talonrakennusinsinööri Jani Sädemaa, kuljetuspäällikkö Markku Mäkitalo, kehittämispäällikkö Markku J. Lehtonen, toimitilapäällikkö Henkilöstön edustajat Timo Muukkonen, pääluottamusmies (JHL) Heikki Tuominen, varapääluottamusmies (KTN) Sihteeri, Tiina Kourujärvi, johdon assistentti Hallintoyksikön johtoryhmä Mika Painilainen, hallintopäällikkö Kalervo Salonen, kaupungingeodeetti Mika Ruissalo, maaseutupäällikkö Henkilöstön edustajat Tarja Kuusisto, palveluasiant. (JHL) <1.6. Olli-Pekka Ihalainen, maanmittausteknikko (KTN) Sihteeri, Tarja Holmström, toimistosihteeri Omistamisen yksikön johtoryhmä Harri Juhola, rakennuspäällikkö Antti Kilkku, kiinteistöpäällikkö Sanna Välimäki, liikenneinsinööri Pentti Klemetti, kaupunginarkkitehti Henkilöstön edustajat Kai Klink, rakennuttajarakennusmestari (JHL) Markku Rantamäki, suunnitteluinsinööri (KTN) Sihteeri, Päivi Valkonen, maanmittausinsinööri. Rakentamisyksikön johtoryhmä Markku Koppelomäki, talonrakennusinsinööri Arto Rosenholm, kadunrakennusinsinööri Paavo Peltola, maastotyöpäällikkö Tommi Välimaa, kadunrakennusmestari Ismo Ahonen, kaupunginpuutarhuri Tapio Laiho, lvi-huoltopäällikkö Henkilöstön edustajat Arto Jokinen, ympäristörakentaja (JHL) Pirjetta Sipiläinen-Salo, neuvontahortonomi (KTN) Sihteeri, Anne Snellman, tekninen asiantuntija Logistiikkayksikön johtoryhmä Jani Sädemaa, logistiikkapäällikkö Outi Karinharju, hankintapäällikkö Mika Koski, kalustoinsinööri Niko Toivonen, varastopäällikkö Henkilöstön edustajat Jussi Sjöholm <30.9., Veikko Elo >1.10. Sihteeri, Suvi Aho, hankintasuunnittelija TEKNISEN PALVELUKESKUKSEN JOHTO JA ORGANISAATIO TEKNINEN PALVELUKESKUS johtaja Jukka Kotiniemi talouspäällikkö Seppo Sairanen HALLINTOYKSIKKÖ Mika Painilainen OMISTAMISEN YKSIKKÖ Harri Juhola RAKENTAMISYKSIKKÖ Markku Koppelomäki LOGISTIIKKAYKSIKKÖ Jani Sädemaa YLEISHALLINTO Mika Painilainen KAUPUNKIMITTAUS Kalervo Salonen MAASEUTUTOIMI Mika Ruissalo PYSÄKÖINNINVALVONTA Markku Lehtonen KIINTEISTÖVARALLISUUS Antti Kilkku RAKENNUTTAMINEN Harri Juhola KATU- JA PUISTOSUUNNITTELU Sanna Välimäki TALONSUUNNITTELU Pentti Klemetti KUNNALLISTEKNIIKKA Arto Rosenholm MITTAUSPALVELUT Paavo Peltola PUISTOTOIMI Ismo Ahonen TALONRAKENNUS Markku Koppelomäki TALOTEKNIIKKA Tapio Laiho AJONEUVOKESKUS Mika Koski HANKINTAPALVELUT Outi Karinharju TEKNISET VARASTOINTIPALVELUT Niko Toivonen TOIMITILAT Markku Lehtonen JÄTEHUOLTO Jussi Lehtonen 6
TEKNINEN PALVELUKESKUS YHTEISTYÖTOIMIKUNTA Toimintakaudella :n yhteistyötoimikunta kokoontui seitsemän kertaa. Kokouksissa käsiteltiin mm. :n taloutta, toiminnallisia muutoksia, :n kehittämishankkeita, työhyvinvointia, työterveyshuollon asioita sekä työsuojeluasioita. Yhteistyötoimikuntaa pidettiin hyvin ajan tasalla erilaisista valtakunnallisista ja seudullisista kehittämishankkeista, joissa on mukana. Eniten yhteistyötoimikunnassa herätti keskustelua Rakentamisyksikön organisaatiomuutosesitys. Rakentamisyksikköä koskevat organisointimuutosesitykset on teknisen lautakunnan esityksestä viety kaupunginhallitukselle, joka on hyväksynyt selvitysten aloittamisen toimialajohtaja Kari Hannuksen nimeämällä työryhmällä. Työryhmän tulee antaa kaupunginhallituksen suunnittelukokoukselle väliraportti maaliskuussa 2015 ja lopullisen ehdotuksen tulee olla valmis 30.4. mennessä. Henkilöstön mielipide Rakentamisyksikköä koskevassa asiassa oli, ettei annetussa aikataulussa ole mahdollista selvittää riittävän perusteellisesti selvittämisen kohteeksi luvattuja vaihtoehtoja. Jokainen vaihtoehto tulisi tarkastella kaupungin etu mielessä ja vaihtoehdoista tulisi olla monipuolinen objektiivinen kirjallinen materiaali päätöksenteon tueksi. Henkilöstö katsoi, että selvittämistyöhön on varattava huomattavasti enemmän aikaa. Henkilöstöä myös huolestutti Kari Hannuksen nimeämän työryhmän kokoonpano. Työryhmässä teknistä toimialaa tuntevat henkilöt ovat jo julkistaneet mielipiteensä asiasta. He ovat jo tehneet tekniselle lautakunnalle yhtiöittämisesityksen omien ns. taustatutkimustensa pohjalta. Henkilöstö katsoi, että kaupungin edun ja yleisesti työryhmän työskentelyn uskottavuuden vuoksi ulkopuolinen selvittäjä olisi ollut parempi vaihtoehto. Henkilöstön taholta myös esitettiin, ettei Tilakeskuksen perustamista ja Rakentamisyksikön organisointia pitäisi tarkastella erillisinä asioina. Selvittämissuuntina voisivat olla myös talonrakennuksen ja talotekniikan vastuualueiden toimintojen yhdistäminen Tilakeskukseen niin, että ne huolehtisivat ainoastaan rakennusten kunnossapitokorjauksista. Lopuksi henkilöstöedustajat halusivat huomauttaa, etteivät teknisen lautakunnan käsittelemät esitykset Rakentamisyksikön yhtiöittämisestä ja Tilakeskuksen perustamisesta vastanneet niitä esityksiä, joista annettiin tiedonanto henkilöstölle, ja joita esiteltiin yhteistyötoimikunnan kokouksessa. Henkilöstö katsoi myös, ettei asioiden eteenpäin viemisessä ole noudatettu yt-lakia. Työterveyshuollon taholta kokouksiin tuotiin tietoa terveystarkastuksista, eri työpisteissä suoritetuista työpaikkakäynneistä ja niihin liittyvistä parannusehdotuksista. Työsuojeluun liittyvät asiat koostuivat pääasiassa työtapaturmien ja läheltä piti -tilanteiden läpikäymisistä sekä johdon työpaikoille tekemien turvallisuuskierrosten raportoinneista. Yhteistyötoimikunnan tarkoituksena on edistää työnantajan ja henkilöstön välistä toimintaa. Yhteistyötoimikunnassa henkilöstöllä on mahdollisuus tulla kuulluksi sekä vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun. Yhteistoiminnalla pyritään sekä kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuuden Harri Juhola, pj YHTEISTYÖTOIMIKUNTA Työnantajan edustajat Harri Juhola, puheenjohtaja Jukka Kotiniemi Markku Koppelomäki Markku Lehtonen Jani Sädemaa Jussi Lehtonen Jari Mäkisalo Seppo Sairanen, yleisvarajäsen Markku Mäkitalo, yleisvarajäsen Työntekijäin edustajat Pirjetta Sipiläinen-Salo, varapj. Arto Jokinen Antero Kivelä, työsuojeluvaltuutettu Merja Koivunen Tiina Kourujärvi Annukka Mäkelä Markku Rantamäki, työsuojeluvaltuutettu Outi Vainikka-Majuri Tommi Välimaa Olli-Pekka Ihalainen, yleisvarajäsen Marja-Liisa Lehto, yleisvarajäsen Pauli Pihlajamäki, yleisvarajäsen Muut kokouksiin kutsuttavat henkilöt Mirva Polvi, työterveyshoitaja Ulla Roininen, työhyvinvointipäällikkö Mika Painilainen, kokouksien sihteeri edistämiseen että henkilöstön työelämän laadun parantamiseen. Yhteistoiminta on Porin kaupungissa järjestetty kolmitasoiseksi: kaupunkitaso, virasto- tai laitostaso ja työpaikkataso. Teknisen palvelukeskuksen yhteistyötoimikunta edustaa yhteistoiminnassa virastotasoa. Yhteistyötoimikunnan toimikausi on - 2018 noudattaen kunnallisen työsuojelun yhteistoimintaorganisaatioiden nelivuotiskautta. Yhteistyötoimikunta toimii myös :n lakisääteisenä työsuojelutoimikuntana. Harri Juhola 7
HALLINTOYKSIKKÖ TEKNINEN PALVELUKESKUS Hallintopäällikkö MIKA PAINILAINEN YLEISHALLINTO MIKA PAINILAINEN 500 400 300 200 100 0 258 249 206 194 HALLINTOYKSIKKÖ (HA) YLEISHALLINTO (yh) Henkilöstö 1.12. Kuukausipalkkainen henkilöstö Tuntipalkkainen henkilöstö 61 62 HA HA 26 28 yh yh Vastuualueen tehtävänä on valvoa Teknisen palvelukeskuksen toiminnan laillisuutta, huolehtia Teknisen palvelukeskuksen keskitetyistä talous- ja toimistopalveluista, viestinnästä, kopiolaitoksesta, arkistoinnista sekä teknisistä erityistehtävistä. Vastuualue pitää myös kaupunkilaisille suunnattua palvelupiste Porinaa. Lisäksi vastuualueen tehtävänä on yksityistielain mukaan tielautakunnan ratkaistavaksi kuuluvat asiat sekä hoitaa ja ratkaista yksityistielain 93-96 :issä mainitut tehtävät ja asiat. KAUPUNKIMITTAUS KALERVO SALONEN 500 400 300 200 100 0 258 249 206 194 HALLINTOYKSIKKÖ (HA) KAUPUNKIMITTAUS (km) Henkilöstö 1.12. 61 62 HA HA 16 16 km km Vastuualueen tehtävänä on kiinteistöinsinöörille lain mukaan kuuluvat tehtävät sekä niihin liittyvä ylläpito ja kehitys, kaupungin maaomaisuuden tiedonhallinnan konsultointi, kiinteistöjen ja paikkatietoaineistojen tiedonhallintajärjestelmien kehittämiseen ja ylläpitoon kuuluvat tehtävät sekä ilmakuva- ja lakisääteisten kartta-aineistojen sekä geodeettisten taso- ja korkeusrunkopisteiden ylläpito. MAASEUTUTOIMI MIKA RUISSALO 500 400 300 200 100 0 258 249 206 194 HALLINTOYKSIKKÖ (HA) MAASEUTUTOIMI (ma) Henkilöstö 1.12. 61 62 HA HA 9 8 ma ma Vastuualueen tehtävänä on hoitaa maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa annetun lain (30.3.2010/210) mukaisia maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueelle kuuluvia tehtäviä sekä päättää maaseutuelinkeinojen kehittämiseen varattujen määrärahojen jakamisesta. Maaseututoimen viranhaltijat toimivat yhteistoiminta-alueen maaseutuelinkeinoviranomaisina. PYSÄKÖINNINVALVONTA MARKKU J. LEHTONEN 500 400 300 200 100 0 258 249 206 194 HALLINTOYKSIKKÖ (HA) PYSÄKÖINNINVALVONTA (py) Henkilöstö 1.12. 61 62 HA HA 10 10 py py Vastuualueen tehtävänä on poliisin ohella huolehtia Porin kaupungin alueella pysäyttämistä, seisottamista ja pysäköimistä koskevien kieltojen ja rajoitusten noudattamisen valvonnasta ja pysäköintivirhemaksujen määräämisestä sekä lähi- ja varastosiirroista. Pysäköinninvalvonta huolehtii Porin kaupungille tienpitäjänä kuuluvista romuajoneuvon siirtotehtävistä. Pysäköinninvalvonta valvoo toria ja hoitaa yleiset WC:t. 8
TEKNINEN PALVELUKESKUS YLEISHALLINTO Vahingonkorvausasiat Vuonna hallintopäällikön päätöksiä ja lausuntoja erilaisista vahingonkorvausasioista (esim. liukastumis- tai autovahingosta) oli yhteensä 75 kappaletta. Yksityisteiden avustaminen Vuoden aikana syntyneitä yksityisteiden kunnossapitokustannuksia avustettiin keväällä ensimmäisen kerran koko Porin alueella uuden yhtenäisen käytännön mukaisesti. Hakemuksia tuli yhteensä 109 kappaletta. Avustus suoritettiin raha-avustuksena ja se edellytti toimivaa järjestäytynyttä tiekuntaa sekä vähintään kahta vakinaista asuntoa. Avustusta jaettiin 81.237,22 euroa ja avustus oli läpikulkuteillä 49 % ja päättyvillä teillä 44 % kunnossapitokustannuksista. Rumpuputkiavustushakemuksia rikkoutuneen rumpuputken tilalle tehtiin tekniselle lautakunnalle 2 kappaletta. Toimistotehtävien tiimiytys Toimistotehtävien tiimiytysprojektia, joka kuuluu yleishallinnon toiminnallisiin muutoskohteisiin, vietiin eteenpäin koko vuoden ajan ja ensimmäinen suuri askel saatiin eteenpäin vuoden vaihteen jälkeen, jolloin tehtäviä alettiin jakaa muodostettujen tiimien kesken. Tehtävät järjestettiin aluksi omiin kokonaisuuksiinsa melko teoreettiselta pohjalta, jonka jälkeen tehtävien konkretisointi alkoi yhdessä toimistotyöntekijöiden kanssa. Konkretisointi tapahtui erilaisin keinoin, kuten ryhmätyöskentelyinä, kyselyillä ja henkilökohtaisilla haastatteluilla. Myös keskushallinto teki omaa tehtäväkartoitustaan, jossa käytiin läpi taloustehtäviä sekä asiakirjaja hallintotehtäviä, ja myös näistä saatuja vastauksia hyödynnettiin. Toimistotyöntekijät saivat esittää toiveensa sen suhteen, missä tiimissä he haluaisivat työskennellä. Henkilöt jaettiin muodostuneisiin tiimeihin vastausten perusteella ja muutaman henkilön kanssa pidettiin keskusteluja tiimivalinnasta, jotta saatiin riittävästi henkilöitä ja osaamista jokaiseen tiimiin. Tiimejä muodostettiin viisi kappaletta: hallinto- ja asiakirjavastaavat, henkilöstövastaavat, talouden suunnitteluvastaavat, tuotannon tukivastaavat sekä asiakaspalveluvastaavat. Jokaiselle tiimille nimettiin prosessinomistaja, joka toimii myös tiimien jäsenien lähiesimiehenä sekä tiiminvetäjät, jotka toimivat prosessinomistajan apuna. Asiakirjahallinto ja kirjaamotoiminta Teknisen palvelukeskuksen asiakirjahallinnon kehittämistä jatkettiin vuonna. Kirjaamotoiminta saatiin vakiinnutettua niin, että 2 3 henkilöä hallitsee kirjaamon työtehtävät. Rakennushankkeista ja tonttien luovuttamisesta laadittiin omat kirjaamisohjeet, jotta asiat saataisiin entistä paremmin rekisteröityä. Loppuvuonna Mika Painilainen alettiin suunnitella koko kaupungin keskitetyn kirjaamon perustamista, mikä tulee myöhemmin vaikuttamaan Teknisen palvelukeskuksen kirjaamiskäytäntöihin. Teknisen palvelukeskuksen päätearkistossa on edelleen paljon paperista asiakirja-aineistoa järjestämättä ja seulomatta. Paperiarkiston järjestämistä hidastaa ajantasaisen koko virastoa koskevan arkistonmuodostussuunnitelman puuttuminen. Vanha aineisto täytyy järjestää oman aikansa ohjeiden ja normien mukaisesti, joten suunnitteluvaiheessa oleva koko kaupungin tehtäviin ja prosesseihin pohjautuva tiedonohjaussuunnitelman laatimistyö ei auta vanhan aineiston järjestämisessä. Tavoitteena on, että vanha aineisto saadaan järjestettyä ennen uuden tiedonohjaussuunnitelman käyttöönottoa. Vanhat hallintokuntakohtaiset arkistosäännöt korvattiin vuoden alusta alkaen Porin kaupungin asiakirjahallinnon laatukäsikirjalla, joka ohjaa jatkossa asiakirjahallintoa. Laatukäsikirjan mukaan tekninen lautakunta on yksi osa-arkistonmuodostaja. Tiimit aloittivat ajatuskarttojen laatimisen keväällä, alla henkilöstövastaavat-tiimin ajatuskarttaluonnos. 9
TEKNINEN PALVELUKESKUS PALVELUPISTE PORINA Palvelupiste Porinan kahdeksas toimintavuosi toi mukanaan henkilöstömuutoksia sekä uusina palveluina kaupungin pyydysmerkkien myynnin ja Porin Linjojen lipunmyyntipisteen. Heikki Tuominen Kestosuosikkina säilyneitä kuukausipysäköintilupia myytiin toimintavuoden aikana 2 447 kpl. Kassapalveluissa kirjattiin 19 091 asiakastapahtumaa. Virallisia karttoja laadittiin ja toimitettiin 608 kpl. Yhdistettyjä sijoitus- ja katutyölupia myönnettiin vuoden aikana 151 kohteelle. Tämän lisäksi erillisiä sijoituslupia myönnettiin 95 kpl ja erillisiä katutyölupia 331 kpl. Kaapeli- ja johtokarttoja laadittiin 869 kpl, joista näytöt välitettiin 732 kohteeseen. Katukorkeuslausuntoja rakennuslupiin laadittiin 145 tontille. Kevät oli Porinassa henkilöstömuutosten aikaa, sillä palveluasiantuntija Tarja Kuusisto jäi toukokuussa eläkkeelle. Kesäkuun alussa palvelupisteessä aloitti kaksi uutta palveluasiantuntijaa, kun Porin Seudun Matkailu Oy MAISAn ylläpitämä yhteispalvelupiste Hööveli lopetti toimintansa Promenadikeskuksessa ja Höövelin palveluita hoitaneet Sini Veromaa ja Piia Uusi- Laurila siirtyivät Porinaan. Samalla myös Porin Linjojen lipunmyyntipiste siirtyi Porinan tiloihin. Palvelujen siirron ja kassapisteiden uudelleenjärjestelyn myötä Porinassa aloitettiin myös kaupungin kalastuslupien myynti. Kalenterivuoden voimassa olevat pyydysmerkit maksavat porilaisille 8 ja ulkopaikkakuntalaisille 16. Lupa oikeuttaa uisteluun, tuulastukseen sekä kalastukseen erikseen määritetyillä pyydyksillä. Porinan ylläpitämän säänkestävän veneilykartaston suosio jatkui edelleen. Myös Porin Linjojen bussilippujen myynti ja lataus onnistuu nyt Porinassa. Raili Arola palvelee asiakkaita erilaisten sarja- ja kausikorttien valinnassa sekä aikatauluneuvonnassa. Tuttuun tapaan palvelupiste Porinan henkilökunnan panosta tarvittiin kuluneen vuoden aikana myös mm. internetsivujen ylläpidossa, virkistystoiminnan hoidossa, SuomiAreenan järjestelyissä sekä kaupungin venepaikkojen vuokraustoiminnan ylläpidossa ja vieraslaiturien vuokraus- ja valvontapalvelussa. Keväinen veneilyilta täytti Porinan yleisötilat. Tilaisuudessa esiteltiin myös Selkämeren kansallispuiston ajankohtaisia kuulumisia ja hankesuunnitelmaa. Uudet kassapisteet ja Porin Linjojen palvelupiste muokkasivat Porinan ilmettä kesällä. Toimintavuoden lopulla Porina toteutti myös Lavian kuntaliitoksen yhteydessä sovitun palvelupiste Paikkurin suunnittelun ja toteutuksen koulutuksineen yhteistyössä Lavian kirjastohenkilökunnan kanssa. Uusi 12m pitkä septilaituri palvelee veneilijöitä kantakaupungin alueella. 10
TEKNINEN PALVELUKESKUS KAUPUNKIMITTAUS Kaupunkimittaukselle kuuluvat kaupungin kartasto-, ilmakuvaus- ja niihin liittyvien mittaustöiden koordinointi, GPS -järjestelmän, tasorunkopisteiden (x,y) ja korkeuspisteiden (H) ylläpito, kiinteistöinsinöörille lain mukaan kuuluvat tehtävät, kiinteistöjen tiedonhallintajärjestelmien sekä kiinteistörekisterin ja osoiterekisterin ylläpitäminen. Vastuualueen päällikkönä toimii kaupungingeodeetti Kalervo Salonen. Vakinainen henkilöstö oli 15 henkeä. Keskeisimmät tapahtumat ja toiminnot Vuoden aikana suurin yksittäinen tehtävä on ollut Lavian kuntaliitoksen valmistelu. Lisäksi on jatkettu sekä tietokonejärjestelmien että ohjelmistojen päivittämistä. Myös henkilöstön tehtäväkuvausten tarkentamista on jatkettu. Henkilöstön tietotaitoa on ylläpidetty mm. osallistumalla valtakunnallisiin seminaari- ja teematapahtumiin. Uusissa kuntaselvityshankkeissa kaupunkimittaus on kerännyt taustatietoja, tehnyt selvitystyötä ja antanut useita lausuntoja erityisesti karttaasioihin ja kiinteistönmuodostukseen liittyen. Koordinaatti- ja korkeusjärjestelmien vaihto (Porissa 08.11.2010) on jatkunut myös ympäristökunnissa kaupunkimittaus on seurannut näitä asioita tiiviisti. Aineistojen hankinta Merkittävin uusi aineisto oli Blom Kartta Oy:ltä tilattu ilmakuvaus kuvaus kattoi Lavian asemakaava-alueen. Kuvaus suoritettiin 10 cm:n pikselikoolla syyskuussa. Kuvaus saatiin kaikkien toimijoiden käyttöön vielä vuoden aikana. Huom! Ortoilmakuva (vaikkakin tarkka) ei vastaa asemakaavan pohjakarttaa, jota laaditaan v. 2015. Yhdistämällä tähän aineistoon koko Laviasta olevan Lavian keskusta syksyllä maanmittauslaitoksen ilmakuvaukset vuosilta ja, saatiin eri toimijoille yhtenäinen karttapohja uusissa koordinaatti ja korkeusjärjestelmissä (ETRS-GK22 ja N2000). Tässä yhteydessä tuotettiin koko Laviaan uudet korkeuskäyrät. Tietojärjestelmien käytön tehostamisessa sekä omissa toiminnoissa että asiakaspalveluissa korostuu jatkuvasti aineistojen oikeellisuuden ja laadun merkitys. Tämän ongelman parissa on yritetty luoda sellaisia toimintatapoja, joilla sähköistä toimintaa voitaisiin kuitenkin koko ajan edistää. Tarkistuksia ja täydennysmittauksia pohjakartan ylläpitoa, rakennusten kartalle- ja rekistereihinvientiä sekä kiinteistötoimitusten suorittamista varten on tehty koko Porin ja myös Lavian kunnan alueilla resurssien mukaan (resurssipula on huolestuttava). Keskeisenä kumppanina on toiminut Rakentamisyksikköön kuuluva mittauspalvelut. Osoitetiedostojen ja nimistöasioiden hoitaminen on vaatinut erityistoimenpiteitä varsinkin Porin ja Lavian päällekkäisten tiennimien osalta. Kiinteistörekisterin pito asemakaavaalueilla on jatkuvasti säilynyt tärkeänä lakisääteisenä palveluna. Kiinteistötoimitusten osalta painopiste Kalervo Salonen jatkaa suuntautumista erilaisten selvitystyyppisten toimitusten suuntaan. Näitä ovat mm. rasitetoimitukset, yksityistieasiat, laadun muutokset, tunnusmuutokset ja kirjaamisasioiden päivittäminen. Yhteistyö valtion laitosten kanssa on jonkin verran vähentynyt. Maanmittauslaitoksen kanssa yhteistyö on ollut koko ajan merkittävää. Yksi isohko yhteishanke on ollut Ratatoimitus, jossa Porin läpi menevän rautatiealueen ulottuvuus on tarkoitus määritellä - hankkeesta saatiin maastotyöt kuntoon vuoden aikana ja tavoitteena on saada tarvittavat rekisterimerkinnät kuntoon vuoden 2015 aikana. Hankkeen vastuutaho on maanmittauslaitos. Kaupunkimittaus on ollut mukana muutamissa tutkimushankkeissa, missä keskeisenä toimijana on operoinut Porin Yliopistokeskus. Kuntayhteistyö ja yhteistyö eri hallintokuntien kanssa on selkeästi lisääntynyt. Keskeisiä tilastotietoja : Porin pinta-ala on 1704 km2, josta maaalaa on 834 ja sisävesialuetta 25,5 km2. tonttien rekisteröinnit n. 140 kpl yleisten alueiden rekisteröinnit 18 kpl rakennuspaikan merkitsemisiä 196 kpl sijaintikatselmuksia 375 kpl tonttijakoja 59 kpl 11
TEKNINEN PALVELUKESKUS MAASEUTUTOIMI Maaseututoimen tehtävänä on hoitaa laissa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle määrätyt tehtävät sekä maaseudun kehittämistehtäviä Porin yhteistoiminta-alueella, johon kuuluvat Porin lisäksi Ulvila, Lavia, Luvia, Siikainen, Merikarvia ja Karvia. Vastuualueen päällikkönä toimii Mika Ruissalo. Mika Ruissalo Riistakameran kuva mehiläispesällä olevasta karhusta. Porin maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue Maaseutuviraston kanssa laadittu maksajavirastosopimus otettiin uuteen tarkasteluun, ja se päivitettiin vuoden lopulla. Uusi sopimus tullaan allekirjoittamaan Porin kaupungin ja Maaseutuviraston välillä alkuvuoden 2015 aikana. Sopimuksen mukaisia yhteistoiminta-alueita on Suomessa 61, joista Porin maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue kuuluu keskimääräistä suurempien yksiköiden joukkoon. Maaseututoimen asiakkaat koostuvat pääosin alueen maataloustukia hakeneista viljelijöistä. Asiakasmäärä lisääntyi merkittävästi, mikä johtui viljelyn lopettaneiden maanomistajien asioinnista. Toimintavuoden erityispiirteinä olivat tukioikeuksien omistuksen siirrot maanomistajille, joista tuli uusi, suuri asiakasryhmä maaseutuhallinnolle. Tämä johtui siitä, että vuoden 2015 alusta alkaen tuen maksun edellytyksenä olevia tukioikeuksia ei voi lakimuutoksen takia siirtää maanomistajalle, joka ei ole aktiiviviljelijä. Tukioikeudet on annettu omistukseen viljelijälle, joka on peltoja viljellyt vuonna 2006. Useat maanomistajat halusivat omien peltojen tukioikeudet omistukseensa, mikä aiheutti loppuvuoden aikana asiakasruuhkan maaseutuhallinnolle. Toiminnan kehittäminen Kehittämistoimintaa on tehty resurssien mukaisessa laajuudessa. Maaseutupäällikkö on kuulunut ProAgrian Tietovirta ja Sataideaa -hankkeiden ohjausryhmiin. Syyskuun alussa maaseutuasiamies irtisanoutui ja maaseutusihteeri jäi palkattomalle virkavapaalle, minkä takia jouduttiin loppuvuonna sivupisteiden palvelua vähentämään. Paperittoman asioinnin lisäämiseksi arvottiin porilaisten sähköisen hakemuksen jättäneiden viljelijöiden kesken tablettitietokone, jonka voitti Antti Aaltonen. Muuhun toiminnan kehittämiseen ei ollut resursseja, koska Porin sekä sivupisteiden toimistot ruuhkautuivat tukioikeuksien siirtäjistä. Paperilomakkeilla tehtävät tukioikeuden siirrot tulevat työllistämään hallintoa vielä tulevina vuosina huomattavasti, koska tämän toimenpiteen hoitamiseksi ei ole vielä kehitetty sähköistä järjestelmää. Lisäksi kaikki paperiset lomakkeet joudutaan edelleen skannaamaan sähköiseen arkistoon, mikä lisää käsittelytyötä. Tukioikeuden siirtäjät ovat usein iäkkäitä henkilöitä tai kuolinpesien osakkaita, jotka tarvitsevat henkilökohtaista neuvontaa muita enemmän. Maksajavirastosopimuksen mukaan Maaseutuvirasto ja ELY-keskus kouluttaa yhteistoiminta-alueiden maaseutuviranomaiset, jotka puolestaan pitävät koulutuksia viljelijöille ennen kevään tukihakua. Koulutustilaisuuksia asiakkaille on pidetty edellisen vuoden tapaan Porin Nuorisotalolla, sähköisen tukihaun osalta IT-palveluiden Atk-luokassa ja lisäksi muiden kuntien koulujen Atk-luokissa. Yhteistyötä sähköisen tukihaun lisäämiseksi on tehty MTK:n Tietovirta-hankkeen kanssa. Tavoitteena on ollut sähköisen tukihaun lisääminen, mikä vähentää puutteellisten hakemusten määrää ja siten täydennystarvetta. Vuonna kevään päätukihaku päättyi jatkoajan jälkeen 8.5. ja sähköisesti jätettyjen hakemusten lukumäärä vaihteli huomattavasti eri kuntien välillä. Yli puolet viljelijöistä jätti sähköisen hakemuksen, eniten paperittomasti tukea haettiin Karviassa. Sähköisesti oli mahdollista toimittaa myös muutokset kesäkuun puoliväliin mennessä, mutta pääosa viljelijöistä palautti ilmoituksen vielä lomakkeella. Sähköisen tukihakemuksen tekeminen edellytti, että hakijan tiedot oli päivitetty tukijärjestelmään ja tarvittavat lohkomuutokset oli tehty kuntaan maaliskuun loppuun mennessä. EU:n uusi ohjelmakausi aloittaa vuoden 2015 alusta alkaen. Tähän varauduttiin jo vuoden lopulla järjestämällä ensimmäiset viljelijöiden tukikoulutukset yhdessä MTK:n Tietovirta-hankkeen kanssa. Maaseutuviranomaiset pitivät vastaanottoa edellisen vuoden tapaan Siikaisissa tiistaisin, Ulvilassa keskiviikkoisin, Luvialla torstaisin, Laviassa pääsääntöisesti perjantaisin, Merikarvialla tarvittaessa perjantaisin ja Noormarkussa tarvittaessa. Karviassa maaseutusihteeri oli paikalla elokuun loppuun keskiviikosta perjantaihin ja toimistonhoitaja kaikkina viikonpäivinä. Päätukihaun yhteydessä oli sivupisteissä useampia päivystyspäiviä kunnan hakijamäärään suhteutettuna. Syys-joulukuun aikana maaseutupäällikkö hoiti Karvian maaseutuviranomaisen tehtäviä keskiviikkoisin, 12
TEKNINEN PALVELUKESKUS koska virkavapaalle jääneen maaseutusihteerin tilalle ei palkattu loppuvuodeksi uutta henkilöä. Porin maaseutuhallinto jatkoi yhteistoiminnassa kiinteistövarallisuuden kanssa kaupungin omistamien peltojen vuokra-asioiden hoitoa. Tehtävää hoiti maaseutuhallinnon tehtävien ohella Teknisen palvelukeskuksen projektitehtävissä ollut maaseutusihteeri Maria Huhtamäki, joka valittiin maaseutuasiamiehen virkaan syyskuun alusta alkaen. Tilastot Korjaamatta jääneestä sadosta jätti satovahinkoilmoituksen 21 viljelijää, satovahinkokorvaushakemuksia jätettiin 4 ja petovahinkokorvaushakemuksia 14. Näiden osalta tehtiin 22 maastoarviointia. Maaseutuviranomaiset antoivat 23 lausuntoa/todistusta. Hukkakauratarkastuksia tehtiin 269 hehtaarin peltoalalle. Sitoumus-, tukioikeuksien siirto- ja tukipäätöksiä tehtiin 8.000 kpl. Saapuneita kirjeitä kirjattiin 838 kpl ja lähetettyjä 2207 kpl. Yhteistoiminta-alueen maatiloille maksettiin maaseutuelinkeinoviranomaisten päätöksellä lähes 30 miljoonaa euroa. Maataloustuen hakijoita Porin maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueella oli vuonna yhteensä 1005 kpl jakautuen seuraavasti: Pori 268, Karvia 219, Ulvila 141, Lavia 139, Siikainen 98, Merikarvia 90 ja Luvia 50. Koko yhteistoiminta-alueen sähköisten hakemusten osuus oli 59 %. Karviassa maataloustukihakemuksen jätti sähköisesti 80%, Laviassa 58%, Merikarvialla 60%, Ulvilassa 53%, Siikaisissa 58%, Luvialla 50% ja Porissa 45% hakijoista. Maataloustukea maksettiin yhteistoiminta-alueella yhteensä 29.798.000 euroa. Tuenhakijoille maksetut summat jakaantuivat kunnittain seuraavasti: Pori 7.497.000 Karvia 6.815.000 Ulvila 4.778.000 Merikarvia 3.150.000 Lavia 2.899.000 Siikainen 2.797.000 Luvia 1.759.000 Maaseutupäällikkö Mika Ruissalo luovutti arvotun tabletin 27.6.. Kuvassa Antti Aaltonen puolisoineen. Pysäköinninvalvonta on Porissa varsin tehokasta ja tuottavaa. PYSÄKÖINNINVALVONTA Vastuualueen tehtävänä on valvoa Porin kaupungin alueella pysäyttämistä, pysäköimistä ja seisottamista koskevien kieltojen ja rajoitusten noudattamista sekä määrätä rikkeistä pysäköintivirhemaksuja. Vastuualueen päällikkönä toimii Markku Lehtonen. Teknisen palvelukeskuksen Hallintoyksikön pysäköinninvalvonnan vastuualue huolehti pysäköinninvalvonnasta Porissa aluehallintoviranomaisen myöntämän luvan edellyttämällä tavalla. Toimintaolosuhteet säilyivät entisellään. Työvuorot vastaavat pysäköin- Markku Lehtonen timittarien maksullisuusaikoja ja poikkeuksellisia ilta-ajan valvontatarpeita. Tarkastajilla on käytössä nykyaikaiset käsitietokoneet virhemaksujen kirjoittamiseen. Tarkastajat ovat osallistuneet Poliisiammattikorkeakoulussa järjestettäviin pysäköinnintarkastajille suunniteltuihin koulutuksiin ammattitaidon ylläpitämiseksi. Koulutuksessa käsitellään oikeudellisiin ja liikenneasioihin painottuvia asioita sekä työturvallisuutta. Pysäköintivirheitä kirjoitettiin 20811 kappaletta, joista poliisien kirjoittamia oli 36. Vastalauseita virhemaksuista käsiteltiin 414 kpl. Pysäköinninvalvonnan lisäksi vastuualue hoiti kunnalle kuuluvat romuajoneuvojen siirtotehtävät. Ajoneuvojen varastosiirtoja tehtiin 86 kappaletta. Edelleen pysäköinninvalvonta vuokrasi toripaikat ja valvoi niiden käyttöä sekä huolehti yleisistä käymälöistä. 13
OMISTAMISEN YKSIKKÖ TEKNINEN PALVELUKESKUS Rakennuspäällikkö HARRI JUHOLA KIINTEISTÖVARALLISUUS ANTTI KILKKU 500 400 300 200 258 249 OMISTAMISEN YKSIKKÖ (OM) KIINTEISTÖVARALLISUUS (kiva) Henkilöstö 1.12. Kuukausipalkkainen henkilöstö Tuntipalkkainen henkilöstö Vastuualueen tehtävänä on maa- ja vesialueiden hankinta, hallinta, vuokraus ja myynti sekä toimitiloihin ja rakennuksiin kohdistuvat Toimitilattaseyksikön tilaamat työt. Lisäksi vastuualue huolehtii maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista lunastus- ja korvausasioista. 100 0 206 194 77 74 OM OM 24 23 kiva kiva KATU- JA PUISTOSUUNNITTELU SANNA VÄLIMÄKI 500 400 300 200 100 0 258 249 206 194 OMISTAMISEN YKSIKKÖ (OM) KATU- JA PUISTO- SUUNNITTELU (ks) Henkilöstö 1.12. 77 74 OM OM 14 14 ks ks Vastuualueen tehtävänä on liikenneväylien ja -alueiden liikenne- ja rakennusteknillinen suunnittelu, liikenneturvallisuus sekä viher-, virkistys-, liikunta- ja yleisten alueiden maanrakennus- ja vihersuunnittelu sekä niihin liittyvät suunnittelijoille kuuluvat valvonnat. Lisäksi vastuualue vastaa joukkoliikenteestä tarvittavin osin maankäytön ja joukkoliikenteen suunnittelun kanssa. Vastuualue hoitaa joukkoliikennelautakunnan sekä Porin seudun joukkoliikenneviranomaisen tehtävät. Joukkoliikennetoiminta ei ole teknisen lautakunnan alaista toimintaa. RAKENNUTTAMINEN HARRI JUHOLA 500 400 300 200 100 0 258 249 206 194 OMISTAMISEN YKSIKKÖ (OM) RAKENNUTTAMINEN (rt) Henkilöstö 1.12. 77 74 OM OM 28 26 rt rt Vastuualueen tehtävänä on vastata toimitilojen ja yhdyskuntarakentamisen uudis-, korjaus- ja kunnossapitorakennuttamisesta, kustannuslaskennasta ja siivouspalveluiden tilaamisesta. Vastuualue voi rakennuttaa toimeksiannon perusteella myös muita kuntakonsernin tai muiden kuntien rakennushankkeita. Lisäksi vastuualue valvoo katu- ja muilla yleisillä alueilla tapahtuvia töitä. TALONSUUNNITTELU PENTTI KLEMETTI 500 400 300 200 258 249 OMISTAMISEN YKSIKKÖ (OM) TALONSUUNNITTELU (ts) Henkilöstö 1.12. Vastuualueen tehtävänä on arkkitehti-, rakenne-, lvi- ja sähkösuunnitelmien ja sovittavien rakennuttamisasiakirjojen laatiminen kaupungin rakennusten uudis-, muutos- ja korjaustöitä varten ja niihin liittyvät suunnittelijalle kuuluvat valvonnat. 100 0 206 194 77 74 OM OM 11 11 ts ts 14
TEKNINEN PALVELUKESKUS OMISTAMISEN YKSIKKÖ Harri Juhola Omistamisen yksikön tehtävänä on isännöidä ja kehittää hallinnassaan olevia alueita sekä palveluita. Yksikkö vastaa maa- ja vesialueiden sekä toimitilojen hankinnasta, hallinnasta ja luovutuksesta, isännöintitehtävistä, siivouspalveluiden ja kiinteistöhoidon tilaamisesta, liikenneväylistä ja valvoo kumppaneidensa kilpailukykyä. Yksikkö suunnittelee tai tilaa kaupungin liikenneväylät, viheralueet, arkkitehti-, rakenne-, sähkö- ja lvi-suunnitelmat sekä vastaa osaltaan kaupunkikuvan kehittämisestä. Yksikkö huolehtii toimitilojen ja yhdyskuntarakentamisen uudis-, korjaus- ja kunnossapitorakennuttamisesta sekä kustannuslaskennasta. Lisäksi yksikkö valvoo katu- ja muilla yleisillä alueilla tapahtuvia töitä. Kalasatama on yksikön vastuulla. Teknisen palvelukeskuksen vuoden 2009 alusta käyttöönotetun johtamisjärjestelmämallin mukaisesti töiden teettämisessä noudatetaan kumppanuusperiaatetta. Kumppanuuden kehittäminen jatkuu edelleen mm. tuotteistamisella ja prosessityöskentelyllä. Töiden teettämisessä käytetään periaatetta, jossa omat resurssit käytetään ensin ja sen yli menevä kuorma hoidetaan ulkopuolista urakointia käyttäen. Kumppanuusperiaate on useissa kunnissa käytössä olevaa tilaaja-tuottajamallia kevyempi tapa hoitaa hankkeiden teettäminen, jossa koko organisaation voimavarat hyödynnetään, eikä tiukkoja reviirirajoja muodosteta. KIINTEISTÖVARALLISUUS, MAAOMAISUUS Antti Kilkku Maa-alueet Raakamaata tulevaa asemakaavoitusta varten hankittiin toimintavuoden aikana noin 72 ha. Tavanomaista suuremman määrän hankkimista edesauttoi kunnalle luovutettuja kiinteistöjä koskeva luovutusvoittojen määräaikainen verovapaus, jonka voimassaolo päättyi 31.12.. Hankintoja rahoitettiin poikkeuksellisen paljon vaihtomailla, joita luovutettiin n. 98 ha. Tontteja luovutettiin kaikkiaan 67 kpl. Asuntotarkoituksiin tontteja luovutettiin yhteensä 51 kpl (omakotitontteja 49 ja rivitalotontteja 2 kpl) ja yritystontteja 16 kpl (8 teollisuustonttia, 4 liiketonttia ja 4 muuta tonttia). Omakotitonttien kysyntä jatkui edelleen laimeana. Eniten niitä luovutettiin Klasipruukin kaupunginosassa. Kaupunki pyrkii eroon sille itselleen tarpeettomista rakennuksista. Toimintavuoden aikana myytiin Yyterin leirintäalueen rakennukset sekä yhtiöitettiin Kiertokadulla kaksi kerrostaloa huoneistojen myyntiä varten. Ns. Karhukorttelin asemakaavan muutokseen liittyen Oy Sinebrychoff Ab osallistui yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin luovuttamalla kaupungille maa-alueita 660.000 euron arvosta ja maksamalla 1.900.000 euron rahakorvauksen. Maankäyttösopimuksia koskevan nykyisen lainsäädännön aikana kysymyksessä oli ylivoimaisesti merkittävin sopimuskohde Porissa. Karhukorttelin asemakaava sai lainvoiman 17.1.. 15
TEKNINEN PALVELUKESKUS KIINTEISTÖVARALLISUUS, RAKENNUKSET Markku Lehtonen Vuonna uudistettiin toimitilavuokra siten, että vuokra vuodesta eteenpäin sisältää myös koron rakennusten arvolle. Vuonna 2010 saatu vuosikello toimitilavuokrien määrittämiseksi aikataulutti onnistuneesti vuoden toimitilavuokralistan valmistumisen. Lähes kaksinkertaiseksi noussut vuokra aiheutti paljon keskustelua. Ajatus siitä, että nykyisen tasoinen vuokra mahdollistaisi myös tulevien peruskorjausten ja investointien tekemisen tulorahoituksella, ei heti alkuun lyönyt läpi. Rakennusrekisteriä käytetään kiinteistönhoidon huoltokirjan pohjana ja osa rakennuttajista on ottanut käyttöön rakennusrekisterin ylläpidossa käytettävän rakennustieto-ohjelman osioita. Lisäksi ylläpidettiin tietoja Kiinteistö Oy Porin Ammattiopiston ja Kiinteistö Oy SAMK Porin rakennuksista. Rekisteriin on kirjattu tietoja Sote-alueen rakennuksista sekä tietoja osaketiloista ja ulkoa vuokratuista tiloista. Yhteistyö Palveluliikelaitoksen kanssa on tiivistä. Neuvottelut kiinteistönhoidon palvelukuvauksesta tuottajan ja rakennusten käyttäjien kanssa ovat jatkuvia. Kiinteistönhoidon hintaneuvottelut ovat olleet onnistuneita, tästä kiitos Palveluliikelaitokselle. Rakennusten kiinteistöpalvelusopimusten, jätehuoltosopimusten ja murtohälytyssopimusten seuranta ja valvonta, avainten hallinta sekä turvallisuustyö ovat jatkuneet entisessä laajuudessa. Rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutusseuranta on jatkunut. Uutena toimintana on alkanut toimitilojen vuokraaminen markkinoilta hallintokuntien käyttöön. Työtä tekee vuokrahallintapäällikkö. Asuntojen, toimitilojen, varastojen ja muiden tilojen vuokraus ulkopuolisille vuokralaisille jatkui entisellä määrällä. Tilojen vuokrausaste keskustassa ja sen ympäristössä on käytännössä 100 %. Haja-asutusalueilla voi löytyä vapaata tilaa. Suuria tyhjiä tiloja ovat esim. entinen Noormarkun teknisen toimen rakennus sekä entinen Ahlaisten vanhainkoti. Raatihuoneen sinkkiveistokset palasivat entisöityinä paikoilleen 2.10.. KATU- JA PUISTOSUUNNITTELU Porin sillan korjaustyö valmistui etuajassa syksyllä. Sanna Välimäki Katu- ja puistosuunnittelun tehtäväkenttä on laaja. Perustehtäviin kuuluu katu-, liikenne- ja vihersuunnitelmien tuottaminen asemakaavan mukaisesti (kadut, liikenne, yleiset alueet ja puistot). Kaikki suunnittelu tehdään omana työnä. Katu- ja puistosuunnittelu myös huolehtii lainmukaisesta suunnitelmien käsittelystä, vahvistamisesta ja säilyttämisestä, hoitaa lakisääteiset tienpitoviranomaisen tehtävät Porissa sekä joukkoliikenneviranomaisen tehtävät Porin seudulla, toimii rakennuttajana omana työnä rakennettavissa kohteissa, huolehtii infra-hankkeiden ohjelmoinnista, koordinoi liikenneturvallisuustyötä Porissa ja Porin seudulla, tekee liikennetutkimuksia, vastaa pysäköinti-, kävely- ja pyöräily-, esteettömyys-, joukkoliikenne-, tasoristeys-, yksityistie- ja katuvalaistusasioista, liikenteen ohjauksen suunnittelusta (liikennemerkit, -valot, ajoratamaalaukset) sekä määrittelee katujen kunnossapitoluokat. Merkittävän tehtäväkentän muodostaa tiedotus, johon sisältyy erilaisten teemakarttojen (pyörätie-, nopeusrajoitus-, raskaan liikenteen suositeltavat reitit, P-aluekartta jne.) ja internetsivujen ylläpito, lehdistötiedotteet sekä asiakaspalautteisiin ja -aloitteisiin vastaaminen. Lisäksi työhön sisältyy yhteishankkeet ELY-keskuksen kanssa, edunvalvonta ja valtakunnalliseen kehittämistyöhön osallistuminen. 16
TEKNINEN PALVELUKESKUS Henkilöstö Katu- ja puistosuunnittelussa työskentelee 14 työntekijää: liikenneinsinööri toimii vastuualueen päällikkönä, kuusi suunnittelijaa eri nimikkeillä katu- ja liikennesuunnittelutehtävissä, kaksi suunnitteluhortonomia, kolme suunnitteluavustajaa ja kaksi joukkoliikenteen parissa työskentelevää suunnittelijaa. Vuonna jäi eläkkeelle suunnitteluinsinööri ja suunnitteluhortonomi, joiden tilalle rekrytoitiin uudet työntekijät. Suunnittelutyö Uusia liikenne- ja katusuunnitelmia arkistoitiin 93 kpl ja vihersuunnitelmia 27 kpl. Lisäksi vanhoihin suunnitelmiin tehtiin lukuisia päivityksiä. Tärkeimmät suunnittelukohteet vuonna : Puuvillan kauppakeskuksen alueen katu-, liikenne- ja vihersuunnitelmat Paarnoorin alueen katujen ja kevyen liikenteen väylän uudis- ja saneeraussuunnitelmat Klasipruukin alueen katusuunnitelmat Rauhalammintien kevyen liikenteen väylän loppuosa Asuntomessujen eri vaihtoehtojen kustannusarvioiden laatiminen ja valmistelut Kiertoliittymät Toukolantie-Outokummuntie ja Ruosniementie- Pappilanpuistikko Käppärän monitoimipuisto ja Toejoen lähiliikuntapaikan hankesuunnitelma Asemakaavojen valmisteluvaiheen liikenneverkkosuunnittelu Lukuisat yleisötapahtumat ja rakennustyömaat edellyttivät tilapäisiä liikennejärjestelyjä, joihin vastuualue osallistui sekä liikennejärjestelyjen suunnittelijana että viranomaisena. Eniten katu- ja puistosuunnittelua työllistivät Porin sillan työmaanaikaiset liikennejärjestelyt sekä Kuninkuusravien liikennejärjestelyt. Joukkoliikenne Porin seudun joukkoliikennelautakunta toimii linja-autoliikenteen toimivaltaisena viranomaisena Porin, Ulvilan, Nakkilan, Harjavallan ja Kokemäen alueella. Lautakunnan kokouksia pidettiin kuusi ja asiat valmisteltiin katu- ja puistosuunnittelussa. Viranomaistyönä valmisteltiin kolmen paikallisliikenteen linjan sekä yhden Kokemäen koululaislinjan kilpailutukset. Joukkoliikennettä koskevia lausuntoja annettiin useille eri sidosryhmille mm. Liikenne- ja viestintäministeriölle, Liikennevirastolle ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille. Liikenneviraston ylläpitämään valtakunnalliseen Digiroad-pysäkkijärjestelmään toimitettiin koko Porin seudun joukkoliikenneviranomaisen toimivalta-alueen pysäkkitiedot koordinaatteineen ja varustetasoineen. Porin seudun joukkoliikenneviranomainen järjesti yhdessä Varsinais- Suomen ELY-keskuksen kanssa kaksi liikenteenharjoittajille suunnattua info-tilaisuutta. Lavian joukkoliikenteen järjestämistapaa ja joukkoliikenneyhteyksien ylläpitoa valmisteltiin yhdistymishallituksen työsuunnitelman mukaisesti. Porin paikallisliikenteessä tehtiin vuonna noin 1,72 miljoonaa matkaa, mikä on yli 3 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Porilaisten seutulipun käyttö laski. Porin paikallisliikenteessä aloitettiin lokakuun alussa Happy Hours -nimellä kulkeva kokeilu, jossa arkisin klo 10-13 välillä sekä klo 18 jälkeen että koko lauantain on alennettu kertamaksu. Joukkoliikenteen tulosalue rahoitti Happy Hours -kampanjan markkinoinnin. Hyvien tuloksien ansiosta kokeilua päätettiin jatkaa toukokuun 2015 loppuun. Uusia sadekatoksia rakennettiin toimintavuonna viidelle pysäkille. Liikennetutkimukset ja liikenneturvallisuustyö Liikennetutkimuksilla saadaan tietoa liikenteestä suunnittelun tueksi. Katuja puistosuunnittelu teki vuonna mm. seuraavat tutkimukset: Ajoneuvoliikenteen nopeusmittaukset Hi-Star -liikennelaskentalaitteilla 12 pisteessä Nopeudennäyttötaulut 8 pisteessä Turvavyötarkkailuja taajamaalueella ja sen ulkopuolella Pysäköintialueiden laskennat keskustan P-alueilla kolme kertaa Pysäköityjen polkupyörien laskenta kävelykadulla ja sen lähiympäristössä Jalankulkija- ja pyöräilijälaskennat 13 pisteessä Pyöräilykypärälaskennat kahdeksassa mittauspisteessä Heijastinlaskennat viidessä pisteessä Kauppatorin pysäköintikokeilun asiakastutkimus Kevyen liikenteen automaattiset Eco- Counter laskentalaitteet asennettiin kolmelle kevyen liikenteen pääväylälle. 17
TEKNINEN PALVELUKESKUS Liikenneturvallisuustilanne heikkeni Porissa merkittävästi edellisiin vuosiin nähden. Poliisin tietoon tuli vuonna kaikkiaan 127 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta, kun v. niitä sattui yhteensä 95 ja v. 2012 93 kpl. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia tapahtui vuonna viisi (edellisenä vuonna 6). Yksi liikenneturvallisuustyön merkittävimpiä panostuksia vuonna oli Nuorten liikenneturvallisuuden parantaminen Porin kaupungissa -diplomityön käynnistäminen. Diplomityö valmistuu keväällä 2015. Porin liikennefoorumi kokoontui kahdeksan kertaa. Pyörällä töihin -päivän ja Liikkujan viikon tempauksilla heräteltiin ihmisiä pohtimaan omia liikkumisen valintojaan. Näkemäongelmia tutkittiin useita kymmeniä ja raivauskehotuksia lähetettiin kiinteistönomistajille 34 kpl. Syksyllä järjestettiin yhdessä Ulvilan kaupungin kanssa Satakunnan liikenneturvallisuus- ja koulukuljetusseminaari. Liikenneväylät Liikenneväyläverkko kasvoi toimintavuoden aikana 2,5 km. Asemakaavaalueen ajokelpoisista kaduista oli toimintavuoden loppuun mennessä kestopäällystettyjä 354,5 km eli 74,5 %. Kevytliikenteen verkon pituus oli vuoden lopussa 302,4 km täydentyen vuoden aikana 3,75 km:llä. Vuorovaikutus Vuorovaikutus kansalaisten kanssa muodosti entiseen tapaan merkittävän tehtäväkentän katu- ja puistosuunnittelun vastuualueelle. Erilaisia aloitteita, anomuksia ja kysymyksiä käsiteltiin päivittäin useita ja liikenneasioihin liittyviä tiedotteita lähetettiin tiedotusvälineille lähes viikoittain. Kaupungin yhteisen palautepalvelujärjestelmän lisäksi katu- ja puistosuunnitteluun perustettiin oma palautepuhelin sekä -sähköposti. Internetsivujen ylläpito oli myös tärkeä osa tiedotustyötä. Kehitysprosessit Bussiliikenteen GPS-paikannusta ja asiakasinformaation tuottamista testattiin Porin paikallisliikenteen linjalla 6 syksystä alkaen. Tavoitteena oli luoda järjestelmä, joka vastaisi entistä paremmin matkustajien tarpeisiin tuottamalla reaaliaikaista informaatiota bussien liikkeistä sekä esimerkiksi arvioidusta saapumisesta tiettyyn reittipisteeseen. Pilotti päättyi huhtikuun lopussa. Palaute pilotista oli suurelta osin positiivista. Käyttöönotosta päätetään myöhemmin rahastuslaitteiden uusimisen yhteydessä. Kehittäminen Verkostoja ja hankkeita, joissa katu- ja puistosuunnittelu oli mukana: Valtakunnallisia: WALTTI, joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä -hanke Suomen pyöräilykuntien verkosto Valtatie 8 ohjausryhmä Helsinki-Forssa-Pori neuvottelukunta Paikallisliikenneliitto Seudullisia: Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma Satakunnan joukkoliikennetyöryhmä Porin seudun liikenneturvallisuustyöryhmä Porin sisäisiä: Porin liikennefoorumi Porin liikenneturvallisuustyöryhmä Suunnittelun ja rakentamisen koordinointi (Surako) Katuvalotyöryhmä Terve kunta -verkosto Torityöryhmä Kaupunkikuvatoimikunta Asuntomessujen tekninen työryhmä Kaikkien Pori -lähiöhanke 18
TEKNINEN PALVELUKESKUS Puuvillan alueen liikenteenohjaus. 19