Kannanotto Pullin koulun säilyttämiseksi Johdanto Pullin koulun lakkauttamisesta ei synny Lohjan kaupungille säästöjä. Sitä vastoin lakkauttaminen aiheuttaa kustannuksia, sillä kuljetuskustannukset nousevat huomattavasti enemmän kuin sivistystoimen arvioimat säästöt opetuksesta. Pullin koulun kiinteistöstä ei synny Lohjan kaupungille säästöjä, vaikka se olisikin pois sivistystoimen vuosibudjetista. Kiinteistö on iso eikä ole realistista odottaa sille ostajaa tai vuokralaista ainakaan lähivuosina. Hyväkuntoista kiinteistöä ei myöskään kannata jättää rappeutumaan, vaan se jää edelleen kaupungin huollettavaksi ja ylläpidettäväksi. Mäntynummen yhtenäiskoulun oppilaaksiottoalueen oppilasennusteet ovat rajussa kasvussa, ja koulussa tällä hetkellä vapaana oleva kapasiteetti tulee itsestään käyttöön tulevien vuosien aikana omalta oppilaaksiottoalueelta. Sivistystoimen esityksessä myös Mäntynummen päiväkodin esikoululaiset tulisivat Mäntynummen yhtenäiskoulun yhteyteen mutta uuden ryhmän tuomaa tilantarvetta ei ole esityksessä huomioitu. Suuri osa Pullin koulun perheistä on muuttanut alueelle koulun vuoksi. Lapsiperheet ovat asettuneet suurelta osin juuri koulun läheisyyteen (kuljetusoppilaita vain 40%). Tämä kertoo siitä, että perheet arvostavat Pullin kylän erityistä luonnetta, jossa yhdistyvät luonnon läheisyys, yhteisöllisyys mutta toisaalta koulu lähipalveluna. Pullin koulun lakkauttaminen olisi kuolinisku Pullin kylälle ja sitä ympäröiville alueille. Koulun ympärille luontevasti rakentuva toiminta muodostaa ytimen kylän yhteisöllisyydelle. Pullin kylä on Lohjalla elävän maaseudun symboli, jota kaupungin ei kannata menettää. Päinvastoin, se kannattaa nostaa voimavaraksi. Pullin koulussa voitaisiin pilotoida sitä, kuinka uuden opetussuunnitelman haasteita voidaan toteuttaa perinteisemmissäkin koulurakennuksissa hieman luovuutta käyttäen. Uuden opetussuunnitelman mukaiset joustavat työtavat ovat jo käytössä Pullin koulussa. Tällainen malli herättäisi varmasti valtakunnallisestikin kiinnostusta, sillä vastaavia kouluja Suomessa on satoja. Alueella toimii erittäin aktiivisia yhdistyksiä, jotka ovat halukkaita osallistumaan täyspainoisesti koulun kehittämiseen.
1. Pullin koulun taustatiedot Pullin koulu on toiminut vuodesta 1901 Pullin kylässä n. 7 km päässä Lempolan liikekeskuksesta. Koulun oppilaat tulevat Pullista ja sitä ympäröivistä kylistä: Santoja, Kouvola, Mynterlä, Vasarla, Maikkala, Kutsila, Suittila, Hietainen ja Koski. Pullin kylän uusi asutus erityisesti lapsiperheiden osalta on keskittynyt koulun läheisyyteen ja siten kyläkouluksi Pullissa on suhteellisen vähän kuljetusoppilaita (1-6 luokkalaisista 40,81 %). Pullin koulussa toimii tällä hetkellä vielä esiopetusryhmä, jonka Lohjan kaupunki on päättänyt siirtää Mäntynummen päiväkodin yhteyteen alkaen syksystä 2015. Esiopetus mukaan lukien opetusryhmät ovat tällä hetkellä: 0-1 lk: 14 oppilasta 2-3 lk: 19 oppilasta 4-6 lk: 24 oppilasta Yhteensä oppilaita Pullin koulussa on tällä hetkellä 57 ja lukuvuoden 2015-2016 alkaessa, esiopetuksen jäädessä pois tämän hetken tietojen mukaan 52. Esiopetuksen ja perusopetuksen yhteensovittamisesta on Pullin koulussa hyvät kokemukset, ja toisaalta toiminta yhteisissä tiloissa on tavoitteena kouluverkkoselvityksessä myös tulevaisuudessa. Koulun kiinteistö koostuu koulurakennuksesta, liikuntahallista sekä kahden vuokra-asunnon asuinrakennuksesta. Molemmat asunnot ovat tällä hetkellä käytössä. Koko kiinteistön lämpökeskus sijaitsee asuinrakennuksessa. Lohjan Liikuntakeskus Oy on esittänyt palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmälle, että Pullin liikuntahalli tulisi säilymään lähiliikuntapaikkana myös mahdollisessa koulun lakkautustilanteessa. Pullin kylä sijaitsee maankäytöllisesti arvokkaassa kulttuuriympäristössä. Sekä maakuntakaavassa että Lohjan rakennemallissa Pulli on maakunnallisesti merkittävä kylä, jonka elinvoimaisena säilyminen on tärkeää. Koulu mahdollistaa tämän tuoden lapsiperheitä alueelle ja lisäten yhteisöllisyyttä ja tätä kautta asukkaiden hyvinvointia. Väestörekisterikeskuksen tilastojen mukaan Pullin koulun oppilaaksiottoalueella on oppilaita tulevinakin vuosina tasaisesti vastoin kouluverkkoselvityksessä esitettyjä oppilasennusteita. 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 2020-2021 Kouluverkkoselvitys 49 49 47 43 43 42 Väestörekisterikeskus 52 48 48 48 49 48 Kaikkiaan Pullin koulun nykyisellä oppilaaksiottoalueella asuu tällä hetkellä 648 vakituista asukasta, 237 taloudessa. 72 taloudessa asuu perhe, jossa on alle 18-vuotiaita lapsia (vuonna 2014), joista 55 taloudessa alakouluikäisiä tai nuorempia lapsia. Yhteensä oppilaaksiottoalueella alakouluikäisiä tai nuorempia asuu 109 hlöä.
Asukasennusteiden laatiminen on osoittautunut varsin haasteelliseksi. Esimerkiksi vuonna 2010 laaditun Lohjan palveluverkkokuvauksen mukaan Pullin koulun oppilasennuste putoaisi vuoden 2010 40:stä vuoteen 2019 mennessä 30:een. Oppilasennuste on muuttanut suuntaansa täysin päinvastaiseen suuntaan, koska toimiva ja pieni lähikoulu on ollut merkittävä asuinpaikan valinnan peruste valtaosalle viime vuosina alueelle rakentaneista tai muuttaneista perheistä. (Lähde: Lohjan palveluverkko 2018, Lohjan kaupunki 2010) 2. Terve, toimiva ja kustannustehokas kokonaisuus Pullin koulu on sivistystoimen vuonna 2013 teettämässä toiminnallisuuden ja teknisen kunnon arviossa todettu erittäin hyväkuntoiseksi ja toimivaksi kouluksi (salkkuluokka 1). Koulu on rakennettu vuonna 1923, mutta on iästään huolimatta hyvässä kunnossa, eikä välittömiä korjaustarpeita ole. Koulussa ei ole myöskään havaittu minkäänlaisia rakenteellisia tai sisäilmaan liittyviä ongelmia. Pullin koulu alittaa oppilaskohtaisella kustannuksellaan Lohjan keskiarvon. Oppilaskohtaiset kustannukset ilman kuljetuskustannuksia ovat 4709 / vuosi. Kuljetusoppilaiden määrä on laskettu virheellisesti kaupungin tekemässä kouluverkkoselvityksessä. Kouluverkkoselvityksessä kuljetusoppilaiden määrään oli laskettu myös esikoululaiset, mutta koulun oppilaiksi oli huomioitu vain 1-6 lk:n oppilaat. Näin prosenttiosuus kouluverkkoselvityksessä oli virheellisesti 51,02%. Kuljetusoppilaita on tänä vuonna 40,81 % 1-6 luokan oppilaista. Esikoulu mukaan lukien prosenttiosuus on 42,10 %. Kuljetusoppilaiden määrään vaikuttavat myös vaarallisen tien luokitukset: Pullin kylän halki kulkevan Mynterläntien vaarallisuusluokitus poistui vuonna 2009, mikä vähensi kuljetusoppilaiden määrää. Toisaalta usean koululaisen koulumatka kulkee Saukkolantien kautta, joka on luokiteltu vaaralliseksi tieksi 0-6-luokkalaisille. Lohjalla keskimääräinen kuljetuskustannus/kuljetusoppilas on noin 1600 ja Pullin koulussa se on ollut n. 1356 / oppilas, eli selkeästi alle keskiarvon. Koulukuljetuskustannukset Pullin koulun osalta ovat viime vuosina olleet n. 32 000 / vuosi. Pullin koulussa myös oppilaskohtaiset toimitilakustannukset ja pääomavuokrat (yhteensä 1818 ) ovat Lohjan alakoulujen keskiarvon alapuolella (1929 / oppilas ilman Jalavan koulua).
3. Pedagogisesti toimiva ja tehokas koulu 3.1. Uuden opetussuunnitelman toteutuminen Pullin koululla Uudessa opetussuunnitelmassa korostetaan oppilaan osallisuuden merkitystä, oppimista vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa ja oman oppimistavan löytämistä. Esiin tuodaan myös monipuolisten, kokemuksellisten ja toiminnallisten työtapojen merkitystä oppimisessa. Myös monipuoliset ja vaihtelevat oppimisympäristöt nähdään tärkeinä oppimiselle, samoin tietoteknologian hyödyntämisen mahdollisuudet. Opetushallituksen sivuilta lainattua: Kaikilla kouluasteilla uudet (Opetussuunitelman) perusteet korostavat oppimisen iloa ja oppilaiden omaa aktiivista roolia. Tärkeitä ovat vuorovaikutustaidot ja yhdessä tekeminen sekä kasvaminen kestävään elämäntapaan. Tulevaisuuden haasteisiin vastataan laaja-alaista osaamista vahvistamalla. Pullin koulussa on hyvät mahdollisuudet toteuttaa uuden opetussuunnitelman keskeisiä sisältöjä ja toimintatapoja. Käytännössä niitä toteutetaan Pullissa jo nykyisellään. Pienessä koulussa yhteisöllisyys on suuressa roolissa, joten oppilaiden osallisuus ja aktiivinen rooli toteutuvat siellä lähes itsestään. Yhdysluokkaopetus ja Pullin koulun virikkeellinen ympäristö mahdollistavat projektinomaisen opiskelun, oppilaiden välisen yhteistyön ja toiminnallisten työtapojen käyttämisen erinomaisesti. Uudessa opetussuunnitelmassa todetaan yhdysluokkaopetusta käsittelevän kappaleen kohdalla, että yhdysluokkaopetuksessa on hyvät edellytykset edistää opetuksen eheyttämistä ja käyttää monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Näin ollen yhdysluokkaopetuksessa on hyvät mahdollisuudet vastata odotuksiin laaja-alaisen osaamisen vahvistamisesta. Lisäksi opetussuunnitelmassa mainitaan yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet hyödyntää vertais- ja mallioppimista. Pullin koululla on mahdollisuus käyttää oppimisympäristöinä koulun luokka- ja muita sisätiloja joustavasti ja muunnellen. Tiloja voidaan muunnella helposti ja ilman suurempia investointeja esimerkiksi siirrettävien pöytien, lattiatyynyjen ja siirreltävien tietokoneiden avulla. Lisäksi oppimisympäristöinä hyödynnetään piha-aluetta, ympäröivää luontoa ja liikuntatiloja. Koululla on monipuolinen ja luonnonläheinen piha-alue, joka tarjoaa välitunneille vaihtelevaa tekemistä ja mahdollisuuksia leikkiin ja liikkumiseen. Opetustilanteissa on helppo jalkautua ulos tutkimaan luonnon ilmiöitä. Lukuisat metsäretket on helppo toteuttaa, kun ei tarvita bussikyydityksiä mihinkään. Luonnossa integroidaan eri oppiaineita toisiinsa luontevasti ja tarjotaan lapsille elämyksellisiä opetustuokioita. Liikuntahalli, kenttä sekä ympäröivät metsät ja pellot tarjoavat Pullin koululle erinomaiset liikuntamahdollisuudet, joita koululla hyödynnetään monipuolisesti. Koululla vierailee kirjastoauto. Tilojen lisäksi oppimisympäristössä tärkeitä tekijöitä ovat yhteisö ja toimintatavat, jotka ovat Pullin koululla vahvuus.
Varsinaisen koulutyön lisäksi Pullin koululla on runsaasti toimintaa, joka mahdollistaa oppimisen jatkumisen myös kouluajan ulkopuolella. Koululla toimii vaihtelevasti erilaisia kerhoja niin koulun kuin vanhempainyhdistyksenkin toimesta. Parhaillaan koululla toimii mm. koululaisille suunnatut sähly-, koris- ja musakerhot. Kerhojen lisäksi vanhempainyhdistys järjestää koululla aktiivisesti tapahtumia, jotka tuovat koululaisia ja perheitä yhteen kouluajan ulkopuolella. Esimerkkejä näistä tapahtumista ovat isien näytelmäkerho, laskiaisrieha, halloween-juhlat, kevätmyyjäiset, joulukorttipaja ja taidetapahtuma. Lisäksi vanhempainyhdistys järjestää Pullin koululla lapsille kesäkerhoa, jossa lapset voivat viettää kesän ensimmäiset viikot vanhempien ollessa vielä töissä. Tällainen yhteinen tekeminen lisää entisestään oppilaiden yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vahvistaa osallisuuden kokemusta. Englanninopetus on Pullin koulussa tapahtunut kiertävän englannin opettajan toimesta. Kiertävä tuntiopettaja olisi luonteva vaihtoehto myös uuden OPS:in mukanaan tuoman ruotsinkielen opetukseen koulun 6-luokkalaisille. 3.2. Yhdysluokkaopetus tukee sosiaalista kasvua Kyläkoulussa yhdysluokissa lapset oppivat luontevasti uuden OPSinkin painottamaa yritteliäisyyttä, aktiivisuutta ja sosiaalisia taitoja. Oppilaat harjaantuvat heterogeenisissä ryhmissä luontevasti auttamaan toisiaan. Oppilaat ovat innokkaita auttamaan myös opettajaa erilaisin pienin luottamustehtävin. Kyläkoulussa oppilaat saavat tärkeitä eväitä sosiaaliseen elämään ja emotionaaliset taidot kehittyvät. Yhdysluokassa ollaan totuttu eri-ikäisiin ja eritasoisiin oppilaisiin, joten kiusaamista toisten taitotasosta ei juurikaan esiinny. Myös välitunnilla isot oppilaat leikkivät luontevasti pienempien kanssa. Näin pienet saavat leikkiä luotettavan ja turvallisen isomman oppilaan kanssa ja toisaalta isommat oppilaat käyttäytyvät hienosti, kun tietävät olevansa esimerkkinä pienemmille. Tämä kehittää myönteisesti lasten moraalikäsitystä. Kyläkoulussa isommatkin oppilaat saavat olla lapsia ja touhuta pienempien kanssa, ilman pelkoa kasvojen menetyksestä. Kyläkoulussa oppilaat huolehtivat toisistaan, mutta myös aikuisten on helppo huomioida lapset pienessä koulussa. Jokainen koulun aikuinen on oppilaalle tuttu ja jokainen aikuinen tuntee kaikki koulun lapset. Ongelmat huomataan varhain ja niihin on helppo puuttua nopeasti juuri hyvän oppilastuntemuksen ansiosta. Samoin tiedonvaihto opettajien välillä käy luontevasti pienessä koulussa. Näin taataan jokaiselle lapselle turvallinen kouluilmapiiri. Myös tiivis yhteistyö opettajien ja oppilaiden vanhempien välillä helpottaa asioiden ratkaisemista. Kyläkoulussa opetustilat sijaitsevat fyysisesti lähellä toisiaan, mikä helpottaa arjen toimissa, sekä luo turvallisuutta, opettajat ovat aina kuuloetäisyydellä kaikesta toiminnasta. Pienissä kouluissa vanhemmat tuovat merkittävän lisän myös oppilaiden hyvinvointiin. Sosiaalisia ongelmia pystytään ennaltaehkäisemään ja ratkomaan helposti, kun yhteistyö on tiivistä. Kodin, koulun ja kylän yhteistyö rakentaa oppilaille ainutlaatuisen kasvuympäristön, jossa jokaisen lapsen identiteetti ja itsetunto vahvistuu. Pienessä koulussa lapsen omat vahvuudet tunnistetaan helposti
ja niitä pystytään tukemaan oikealla tavalla niin koulussa kuin kyläyhteisössäkin. Kylän ja koulun välistä yhteistyötä täydentää Pullissa asukasyhdistyksen ja vanhempainyhdistyksen vahva yhteistyö: yhteistyössä järjestetään lapsille ja perheille lähiharrastamista, taide- ja kulttuuritapahtumia, yhteisiä retkiä sekä talkoita. 3.3. Tieto- ja viestintäteknologia osana opetusta Pullissa Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä pidetään Pullin koulussa tärkeänä. Investointeja on tehty viime aikoina niin kaupungin kuin vanhempainyhdistyksenkin toimesta. Nopeasti kehittyvät 4G/LTE-mobiiliyhteydet kattavat jo nyt Pullin alueen kaikkien operaattoreiden osalta, eikä kallista kaapeliyhteyttä välttämättä tarvitse rakentaa nopean tietoliikenteen mahdollistamiseksi. Nykyisten isojen koulujen laitekanta ei tule kattamaan uusien oppilasmäärien tarpeita, ja uudet investoinnit tulevat olemaan tarpeen joka tapauksessa. Tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotossa opettajan osaaminen on kriittinen tekijä eikä iso koulu takaa korkealaatuista opetusta. Uuden opetussuunnitelman mukainen tieto- ja viestintätekniikan opetus ja soveltaminen on Pullin koulussa täysin mahdollista ja sen tukemiseen myös vanhempainyhdistys on sitoutunut laitehankinnoilla ja kerhotoiminnalla (mm. mediakasvatuskerho alkaa syksyllä 2015). Uusi opetussuunnitelma ei myöskään edellytä, että tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnetään kaikissa kouluissa täsmälleen samalla tavalla. Luontevaa olisi, että koulut voisivat valita opetuksessa erilaisia painopisteitä ja hyödyntää niiden toteutuksessa tieto- ja viestintätekniikkaa tarkoituksenmukaisella tavalla. 4. Mäntynummen yhtenäiskoulun vastaanottokapasiteetti Lohjan kasvatus- ja opetuslautakunta on edellyttänyt palveluverkkotyöryhmältä 15 vuoden investointien arviointia. Mäntynummen yläkoulualueen alueella on asuinalueita ja liikennehankkeita, jotka ovat osin vasta rakentumassa. Näiden vaikutukset tulee tutkia ennen kuin teknisesti toimivia lähikouluja ryhdytään lakkauttamaan. Suurena riskinä on, että kaupunki ei pysty palveluverkon tiivistämisen jälkeen vastaamaan niihin tarpeisiin, jotka syntyvät Immulan kaavaalueen noin 500 uuden talouden ja ESA-radan tuoman lisärakentamisen myötä. Mäntynummen yhtenäiskoulun oman oppilaaksiottoalueen oppilasmäärä on vahvassa kasvussa ja koulu tulee olemaan haasteellisessa tilanteessa ilman lakkautettavien koulujen oppilaitakin. Lakkautettavaksi esitettyjen koulujen oppilaiden siirto Mäntynummeen edellyttää väistämättä välittömiä investointeja. Mäntynummen yhtenäiskoulun yläkoulun puoli on kunnoltaan selkeästi heikommassa kunnossa (tekninen kuntoluokka 70 %) kuin peruskorjattu Linderin puoli (tekninen kuntoluokka 98 %). Lakkautettavien koulujen oppilaiden siirto Linderin koulun puolelle edellyttää tällä hetkellä yläkoulun käytössä olevien tilojen haltuunottoa ja yläkoulun toimintojen siirtämistä
vanhalle puolelle, mikä aiheuttaa merkittäviä muutosinvestointeja (joita ei ole huomioitu kouluverkkoselvityksen laskelmissa). Mäntynummen yhtenäiskoulussa halutaan kehittää Monitoimijatalo-mallia, jossa saman katon alla yhdistyvät esi- ja perusopetus, nuorisotoimi, sosiaalitoimi, kirjasto jne. Huomioitavaa on, että kouluverkkoselvityksen esittämä tiivistämisprosessi vie lähes kaiken vapaan kapasiteetin koululta, eikä ole realistista sen rinnalla laajentaa koulun toimintakenttää Monitoimijatalon suuntaan. Kouluverkkoselvityksessä myös Mäntynummen päiväkodin esiopetus on kaavailtu siirrettäväksi Linderin esiopetusryhmän yhteyteen. Tämän muutoksen vaikutuksia ei ole kuitenkaan huomioitu juurikaan kouluverkkoselvityksessä. Palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmän kokouksessa 19.3.2015 on esitetty, että Mäntynummen yhtenäiskoulualueen oppilaaksiottoalueet tarkistetaan, ja lopetettavien Pullin, Lehmijärven ja Asemanpellon koulujen oppilaat siirretään Mäntynummen, Perttilän ja Ojaniittutalon kouluihin. Kasvatus- ja opetuslautakunta on edellyttänyt, että niiden koulujen kuntoluokka tulee olla yli 75 %, joihin oppilaita oltaisiin siirtämässä. 75 % kuntotason saavuttaminen edellyttäisi laskelmien mukaan noin 6,3 miljoonan euron investointeja, mutta tässä laskelmassa ei ole huomioitu lainkaan mm. Perttilää, jonka kuntoluokka on kouluverkkoselvityksen mukaan vain 66 %. 5. Asukkaiden ja vanhempien näkemys koulun tulevaisuudesta Pullin ja sitä ympäröivien kylien asukkaille koulun säilyminen on elintärkeää. Koulu ja kylät ovat keskenään tiiviissä vuorovaikutuksessa, mikä tuo alueelle elinvoimaa ja asukkaiden hyvinvointia. Koulu on myös alueen ainoa julkinen palvelu, jota voitaisiin hyödyntää nykyistä paljon laajemmin. Asukkaiden näkemyksen mukaan Pullin koulua voitaisiin kehittää siten, että Pullin koulu voisi tulevaisuudessa olla luonto- tai taidepainotteinen koulu, jonne voisi hakeutua myös esim. Lempolan alueelta. Pullin koulun vahvuudet ovat juuri läheinen luonto ja maaseutu oppimisympäristönä sekä vahvat perinteet taide- ja kulttuuritoiminnassa. Alueella on lukuisia taiteilijoita, jotka toimivat yhteistyössä koulun kanssa. Pullin koulu voisi toimia alueen monitoimitalona, jossa toimisi esi- ja perusopetuksen lisäksi päiväkoti (esim. koulun lisärakennuksessa). Iltapäivällä ja illalla tiloissa toimisivat esim. nuorisokahvila tai vanhusten kerhot, erilaiset liikuntaryhmät, Hiiden opiston kurssit ja asukasyhdistyksen toiminta. Pullin koulun vanhempainyhdistys ry. ja asukasyhdistys Pohjoislohjalaiset ry. ovat sitoutuneita ja innostuneita koulun kehittämisestä yhdessä Lohjan kaupungin eri hallintokuntien kanssa. Huomionarvoista on se, että alueen vanhempain-, asukas- ja muut yhdistykset tuottavat ison osan niistä palveluista, jotka isommissa taajamissa kaupunki ja muut organisaatiot tuottavat.
Kiinteistö jää joka tapauksessa ensi vaiheessa kaupungin omistukseen, ja kiinteistöstä luopuminen on äärimmäisen hankalaa, koska siihen kuuluvat vuokra-asunto ja liikuntahalli, jonka Lohjan Liikuntakeskus Oy haluaa säilyttää lähiliikuntapaikkana (Liikuntaverkkoselvitys). Niin kauan kuin Lohjan Liikuntakeskus Oy ylläpitää hallia, kaupunki joutuu vastaamaan kiinteistön ylläpitokustannuksista, kuten lumen auraus, hiekoitus, lämmitys jne. Tämän lisäksi koulu on rakennettu Pullin tilasta lohkotulle, ja aikanaan Lohjan maalaiskunnalle koulukäyttöön lahjoitetulle tontille. Lakkautustilanteessa Pullin tilan nykyiset omistajilla on mahdollisuus vedota alkuperäiseen sopimukseen tontin käyttötarkoituksesta. 6. Lopuksi Pullin koulun lakkauttamisesta ei synny Lohjan kaupungille säästöjä. Sitä vastoin lakkauttaminen aiheuttaa kustannuksia, sillä koulun kiinteistö jää edelleen kaupungin huollettavaksi ja ylläpidettäväksi. Kuljetusoppilaiden määrä tuplaantuu, mikä tarkoittaa vuositasolla 40 000 lisäkustannuksia (keskimääräinen kustannus/kuljetusoppilas Lohjalla 1600 ). Oppilasmäärän ja ryhmäkokojen raju kasvu Mäntynummen yhtenäiskoulussa edellyttää uusien opettajien rekrytointia. Jo tällä hetkellä koulukiusaaminen ja häiriökäyttäytyminen ovat haasteena Mäntynummen yhtenäiskoulussa, minkä vuoksi myös muuta henkilökuntaa tarvitaan lisää. Pienissä yksiköissä kuraattoreiden tarve on vähäistä, joten lakkautusten myötä kyseistä henkilökuntaa ei siirry Mäntynummeen. Pullin koulun oppilaiden arki muuttuisi lakkautuksen myötä radikaalisti. Kuljetusoppilaiden määrä lisääntyisi nykyisestä yli kaksinkertaiseksi (145%) ja oppilaiden koulukyydissä käyttämä aika lisääntyisi. Lohjan kaupunki optimoi koulukuljetuksia tehokkaasti, mutta optimoinnin tavoite ei ole oppilaiden hyvinvoinnin optimointi vaan kustannussäästön tavoittelu. Siten kyydityksen lakisääteinen enimmäisaika 2,5h/päivä tulee monella oppilaalla toteutumaan. Tämä aika on pois harrastamisesta, läksyjen teosta ja liikkumisesta. Koulujen kerhotoimintaan osallistuminen on kyytioppilaille mahdotonta, koska kerhoista ei kyyditystä kotiin järjestetä. Paikallisessa julkisessa keskustelussa usein on viitattu siihen, että pienten koulujen korkeat kustannukset vievät taajamien suuremmilta kouluilta resursseja. Tämä väite on täysin perusteeton. Pullin koulun kustannukset ovat kaikilla mittareilla alle Lohjan koulujen keskiarvon. Tuntikehyksen osalta koulu toimii nykyiselläänkin aliresursoidusti, mutta toimii silti erittäin hyvin. Sosiaalisia ongelmia esiintyy hyvin harvoin ja niihin voidaan puuttua nopeasti ja tehokkaasti. Pullin koulun lakkauttaminen olisi myös täysin vastoin Lohjan kaupungin strategiaa, jonka yhtenä tavoitteena on aktiivisten kylien säilyttäminen. Strategian mukaan maaseudun kyläkeskuksia tullaan kehittämään. Lohjan maa-alueesta suuri osa on maaseutumaista seutua, jonka asukkaat myös tarvitsevat lähipalveluita ja toimivan asuinympäristön.
Pulli on Lohjan maankäytön kehityskuvassa merkitty maakunnallisesti merkittäväksi maaseudun kyläalueeksi, jonka vetovoimatekijänä on maaseutumiljöö ja yhteisöllisyys. Koulun lakkautuksen myötä vetovoimatekijät häviävät, ja palvelujen häviämisen myötä alueelle rakennettujen asuntojen arvo laskee. Kaiken kaikkiaan tuntuu erikoiselta, että palveluverkon uudistamisella lähdettiin hakemaan kaupunkitasoisia säästöjä. Kuitenkin kustannukset näyttävät päinvastoin vain kasvavan nykyisestä, mm. koulukuljetuksessa olevien oppilaiden määrän rajun nousun, sekä kaupungille tyhjiksi jäävien tai kylätaloiksi jäävien rakennusten ylläpitokustannusten osalta. Erityisesti jo nyt on laskettu vastaanottavien koulujen kuntoluokan parantamiseksi investointeja 16 miljoonaa euroa, ja luvussa näyttäisi lainkaan olevan kaikkien vastaanottavien / muutoksen alla olevien koulujen kuntoluokan parantamista. Kokonaisinvestointitarve kouluverkossa seuraavien 10 vuoden ajalla on palveluverkkotyöryhmän mukaan 65 miljoonaa. Kaupungin perusopetuksen kuluista noin 66 % aiheutuu henkilöstökustannuksista, kun taas vuokrat ja siivous yhteensä muodostavat vain noin 14 % siivun. Oppilas tarvitsee ammattitaitoisen opettajan antamaa opetusta riippumatta siitä, missä hän sitä opetusta saa, ja tämän opetuksen hinta ilman pääoma- ja toimitilakustannuksia on Lohjalla keskimäärin noin 4000 / oppilas. Herää kysymys, saavutetaanko opetusta antavien yksiköiden vähentämisellä kuitenkaan sellaisia todellisia säästöjä, joita viranhaltijat mielellään teoriassa päättäjille esittävät?