U 23/2012 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Kansanterveys kasvun tukena -ohjelman eli EU:n kolmannen terveysalan monivuotisen toimintaohjelman perustamisesta kaudeksi 2014 2020 Perustuslain 96 :n 2 momentin mukaisesti lähetetään eduskunnalle Euroopan komission 9 päivänä marraskuuta 2011 antama ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Kansanterveys kasvun tukena -ohjelman eli EU:n kolmannen terveysalan monivuotisen toimintaohjelman perustamisesta kaudeksi 2014 2020 (KOM(2011) 709 lopullinen) samoin kuin ehdotuksesta laadittu muistio. Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 2012 Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson Johtaja Taru Koivisto 295960
2 U 23/2012 vp SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ MUISTIO EU 2011/1841 KOMISSION EHDOTUS PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI KANSANTERVEYS KASVUN TUKENA -OHJELMAN ELI EU:N KOLMANNEN TER- VEYSALAN MONIVUOTISEN TOIMINTAOHJELMAN PERUSTAMISESTA KAUDEKSI 2014 2020 1 Ehdotuksen tausta Euroopan komissio antoi 9 päivänä marraskuuta 2011 ehdotuksen parlamentin ja neuvoston asetukseksi Kansanterveys kasvun tukena -ohjelman eli Euroopan unionin kolmannen terveysalan monivuotisen toimintaohjelman perustamisesta kaudeksi 2014 2020 (KOM(2011) 709 lopullinen). Asetusehdotus on annettu osana unionin tulevaa rahoituskehysehdotusta vuosille 2014 2020. Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen (SEUT) 312 artikla luo ensimmäistä kertaa erityisen oikeusperustan monivuotiselle rahoituskehykselle. Monivuotisella rahoituskehyksellä pyritään takaamaan, että unionin menot kehittyvät hallitusti sen käytettävissä olevien omien varojen rajoissa. Neuvosto antaa erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen asetuksen, jolla vahvistetaan monivuotinen rahoituskehys. Neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti saatuaan Euroopan parlamentin jäsentensä enemmistöllä antaman hyväksynnän. Rahoituskehyksen yksityiskohdat täydentyvät komission antamilla eri politiikka-aloja koskevilla lainsäädäntöehdotuksilla, joista nyt esillä oleva asetusehdotus on yksi. Terveysalan toimintaohjelma on yhteisön terveysalan rahoitusinstrumentti. Aiemmat toimintaohjelmat olivat kansanterveysalan toimintaohjelma 2003 2008 ja terveysalan toimintaohjelma 2008 2013. Ensimmäinen ja toinen ohjelma keskittyivät pääasiassa perussopimuksen kansanterveysartiklassa (SEUT 168) määriteltyihin unionin kansanterveystoiminnan painopistealueisiin eli terveysinformaatioon, terveyttä määrittäviin tekijöihin ja terveysuhkiin. Ehdotettavassa kolmannessa terveysalan toimintaohjelmassa korostetaan talouskasvun ja terveen väestön välisiä yhteyksiä laajemmin kuin aiemmissa ohjelmissa. Ehdotuksessa todetaan, että Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden ja nykyisten poliittisten prioriteettien mukaisesti ohjelmassa suuntaudutaan toimiin, joilla on saatavissa selkeää EU:n tason lisäarvoa. Ohjelman yleistavoitteena on terveydenhuoltoon liittyvän innovoinnin edistäminen ja terveydenhuoltojärjestelmien kestävyyden parantaminen EU:n kansalaisten terveydentilan parantamiseksi ja heidän suojelemisekseen rajatylittäviltä terveysuhkilta. 2 Ehdotuksen pääasiallinen sisältö Ohjelmaehdotus painottaa Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti kasvua ja innovaatioita ja pyrkii keskittymään joukkoon hyvin määriteltyjä tavoitteita ja toimia, jotka selkeästi ja osoitetusti tuottavat EU:n tason lisäarvoa. Ohjelman painopisteenä ovat toissijaisuusperiaatteen mukaisesti alat, joilla jäsenvaltiot eivät voi toimia yksin kustannustehokkaalla tavalla, joilla esiintyy selkeitä rajat ylittäviä tai sisämarkkinoihin liittyviä kysymyksiä tai joilla EU:n tason yhteistyöstä on luvassa merkittäviä etuja ja tehokkuuden lisääntymistä. Terveyteen liittyvät palvelu- ja tuoteinnovaatiot omaavat ehdotuksen mukaan potentiaalin parantaa hoitoa sekä vastata tällä hetkellä kohtaamatta jääviin tarpeisiin, samalla kun ne voisivat parantaa terveydenhuoltojärjestelmien kustannustehokkuutta, laatua ja kestävyyttä. Selventävässä muistiossa määritellään, että ohjelmassa innovaatioilla tarkoitetaan teknologian lisäksi myös terveydenhuollon organisointiin ja rakenteeseen, re-
U 23/2012 vp 3 surssienkäyttöön ja järjestelmien rahoitukseen liittyvää innovointia. Monilla ohjelman osa-alueilla (muun muassa terveysteknologian arviointi, lääkinnälliset laitteet, kliiniset tutkimukset ja lääkkeet) pyritään vahvistamaan teknologisten innovaatioiden ja toisaalta niiden käyttöönoton ja tuotteistamisen välistä yhteyttä ja samalla edistämään terveydenhuollon turvallisuutta, laatua ja tehokkuutta. Ohjelmaehdotus sisältää useita toimia, joilla tähdätään potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajat ylittävässä terveydenhuollossa annetun direktiivin (2011/24/EU, jäljempänä potilasdirektiivi) täytäntöönpanon tukemiseen. Tässä tarkoituksessa ohjelmalla pyritään muun muassa parantamaan potilaiden saamaa tietoa, edistämään sähköiseen terveydenhuoltoon liittyvien ratkaisujen käyttöönottoa ja yhteentoimivuutta ja tukemaan yhteistyötä terveysteknologian arvioinnissa ja eurooppalaisten osaamiskeskusten verkoston perustamisessa. Terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn alalla ohjelmaehdotus tähtää validoitujen parhaiden käytäntöjen identifioitiin, jakamiseen ja edistämiseen tupakoinnin, alkoholin väärinkäytön, lihavuuden ja HIV/AIDSin ehkäisemiseksi. Lisäksi ehdotetaan, että ohjelmasta tuetaan koordinoituja toimia terveysuhkiin, kuten kemiallisiin uhkiin ja pandemioihin, varautumisessa sekä toimia uhkien identifioimiseksi, arvioimiseksi ja hallitsemiseksi. Ohjelma toteutettaisiin pääasiassa yhteistyössä kansallisten toimivaltaisten terveysviranomaisten kanssa. Kansalaisjärjestöt, potilasjärjestöt ja terveydenhuollon ammattijärjestöt ja muut asianosaiset ovat tärkeitä tiedonantajia ja neuvojia komissiolle. Synergioita haetaan muiden rahastojen ja rahoituskanavien kanssa. SEUT 168 artiklan mukaisesti unioni ja jäsenvaltiot edistävät yhteistyötä kolmansien maiden sekä kansanterveyden alalla toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa. Ehdotuksen mukaan myös kolmannet maat, erityisesti EU:n jäseniksi pyrkivät maat, voivat osallistua ohjelmaan. Myös muiden maiden kanssa tehtävää yhteistyötä helpotetaan tavoitteisiin pääsemiseksi. Yhteistyötä tehdään kansainvälisten järjestöjen, kuten Maailman terveysjärjestön WHO:n ja muiden YK-järjestöjen, OECD:n ja Euroopan neuvoston kanssa. Asetusehdotuksen 2 artiklan mukaan ohjelman yleistavoitteena on, että yhdessä jäsenvaltioiden kanssa edistetään terveydenhuoltoon liittyvää innovointia ja kohennetaan terveydenhuoltojärjestelmien kestävyyttä, jotta voidaan parantaa EU:n kansalaisten terveydentilaa ja suojella heitä rajat ylittäviltä terveysuhkilta. Asetusehdotuksen II luku sisältää ohjelman yksityiskohtaiset tavoitteet ja niiden seurantaindikaattorit (3 artikla) sekä listan ohjelman tavoitteiden toteuttamisessa käytettävistä tukikelpoisista toimista (4 artikla). 3 artiklassa esitetään yksityiskohtaisiksi tavoitteiksi ja niiden onnistumisen osoittimiksi: 1) Yhteisten työkalujen ja mekanismien kehittäminen EU-tasolla henkilöstöön ja taloudellisiin resursseihin liittyviin vajauksiin sekä terveydenhuollon innovaatioiden käyttöönoton edistäminen innovatiivisten ja kestävien terveyspalveluiden saavuttamiseksi - mitataan niiden maiden määrällä, jotka käyttävät näitä työkaluja ja mekanismeja. 2) Lääketieteellisen asiantuntemuksen ja tiedon saatavuuden lisääminen yli rajojen tietyissä sairauksissa sekä yhteisten ratkaisujen ja suuntaviivojen kehittäminen terveydenhuollon laadun ja potilasturvallisuuden parantamiseksi - mitataan niiden terveydenhuollon työntekijöiden määrällä, jotka käyttävät osaamiskeskusten keräämää asiantuntemusta, potilaiden määrällä, jotka keskuksia käyttävät, sekä niiden maiden määrällä, jotka käyttävät yhteisiä suuntaviivoja. 3) Kustannustehokkaiden tupakoinnin, alkoholin väärinkäytön, lihavuuden ja HIV/AIDSin ehkäisyyn liittyvien hyvien validioitujen käytäntöjen kartoittaminen, levittäminen ja käyttöönoton edistäminen sairauksien ehkäisemiseksi sekä terveyden edistämiseksi, erityisesti rajat ylittävien riskien näkökulmasta - mitataan niiden maiden määrällä, jotka edistävät terveyttä ja ehkäisevät
4 U 23/2012 vp sairauksia validoiduin parhain käytännöin. 4) Terveysuhkiin varautumiseen ja koordinointiin liittyvien yhteisten lähestymistapojen kehittäminen kansalaisten suojelemiseksi rajat ylittäviltä terveyttä uhkaavissa hätätilanteissa ja näiden lähestymistapojen arvon osoittaminen varautumisessa - mitataan niiden maiden määrällä, jotka ovat integroineet yhteiset lähestymistavat omiin valmiussuunnitelmiinsa. III luku (5 9 artiklat) sisältää tarkemmat säännökset ohjelman rahoituksesta. Ohjelman määrärahaksi esitetään 5 artiklassa 446 000 000 euroa aikavälille 1.1.2014 31.12.2020. 6 artiklassa määrätään lisäksi kolmansien maiden oikeudesta osallistua ohjelmaan ja saada siitä rahoitusta. 7 artiklassa määritellään tukimuodoiksi avustukset, julkiset hankinnat tai muut tavoitteiden toteuttamisen edellyttämät tukimuodot sekä avustusten prosentuaaliset ylärajat laskettuna tukikelpoisista kustannuksista. 8 artiklan mukaan mahdollisia edunsaajia ovat lainmukaisesti perustetut organisaatiot, julkisviranomaiset ja julkisen sektorin elimet, yliopistot ja korkeaasteen koulutuslaitokset ja yritykset. Voittoa tavoittelemattomat union tasolla toimivat kansanterveysalan yhteisöt voivat lisäksi saada rahoitustukea. IV luvussa (10 15 artiklat) määritellään periaatteet, joiden mukaan komissio toimeenpanee ohjelman. 11 artiklan mukaan komissio hyväksyy vuotuiset työohjelmat täytäntöönpanosäädöksinä tarkastusmenettelyä käyttäen. Ohjelman toteutusta arvioidaan säännöllisesti ja tuloksia pyritään levittämään (13 artikla). Arvioinnissa on käsiteltävä sitä, miten toimenpiteillä on edistetty Eurooppa 2020 -strategian prioriteettien eli älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun toteutumista. 14 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on nimettävä kansalliset tietokeskukset, joiden tehtävänä on auttaa komissiota ohjelman tekemisessä tunnetuksi sekä levittää ohjelman tuloksia ja sen vaikutuksia koskevia tietoja omassa maassaan. Korruptiota, petoksia yms. vastaan pyritään suojautumaan. V luvussa (16 artikla) määritellään jäsenmaista koostuvan, mutta komission puheenjohdolla kokoontuvan komitean rooli ja oikeudet. Komissiota avustaa ns. komitologiaasetuksessa (182/2011) tarkoitettu komitea ja täytäntöönpanosäädökset hyväksytään tarkastusmenettelyä käyttäen. V luvussa (17 19 artiklat) määritellään ylimenokauden järjestelyt, asetuksen voimaantulo ja edelliseen ohjelmaan liittyvän päätöksen kumoutuminen. Ehdotuksen liitteessä I täsmennetään edelleen 4 artiklan sisältämää listaa tukikelpoisista toimista. Liitteessä II listataan unionin säädökset, joihin 4 artiklan ja liitteen I ehdotukset liittyvät. Asetukseen liittyvässä rahoitusselvityksessä kohdassa 8.2.2. esitellään ehdotus varojen jakamisesta eri tavoitteille. Operationaalisesta budjetista (404 857 000 ) noin 48 % esitetään käytettäväksi ensimmäiseen tavoitteeseen, 22 % toiseen, 21 % kolmanteen ja 9 % neljänteen tavoitteeseen. 3 Ehdotuksen oikeusperusta Ehdotuksen EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen (SEUT) artikla 168. Päätöksentekomenettely on tavallinen lainsäätämisjärjestys. SEUT 168(1) artiklan mukaan kaikkien unionin politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteuttamisessa tulee varmistaa ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu. Unionin toiminta terveysalalla suuntautuu kansanterveyden parantamiseen, ihmisten sairauksien ja tautien ehkäisemiseen sekä fyysistä ja mielenterveyttä vaarantavien tekijöiden torjuntaan. Kyseinen toiminta käsittää laajalle levinneiden vaarallisten sairauksien torjunnan edistämällä niiden syiden, leviämisen ja ehkäisemisen tutkimusta sekä terveysvalistusta ja -kasvatusta, samoin kuin rajat ylittävien vakavien terveysuhkien seurannan, niistä hälyttämisen ja niiden torjumisen. Unioni täydentää huumausaineiden aiheuttamien terveyshaittojen vähentämiseen tähtäävää jäsenvaltioiden toimintaa, johon kuuluu tiedotus- ja ehkäisemistoimia. 168 artiklan 7 kohdassa täsmennetään nimenomaisesti, että kansallisen terveyspolitiikan määrittely sekä terveyspalvelujen ja sairaanhoidon järjestäminen ja tarjoaminen, mukaan lukien terveyspalvelujen ja sairaan-
U 23/2012 vp 5 hoidon hallinnointi sekä niihin osoitettujen voimavarojen kohdentaminen, kuuluvat jäsenmaiden toimivaltaan. Kansanterveydelle unionin politiikka-alana on leimallista sen jakautuminen toimivaltaluokittelussa kahteen eri toimivaltaluokkaan. Osittain on kysymys jaettuun toimivaltaan kuuluvasta alasta, osittain taas alasta, jolla unionilla on toimivalta toteuttaa tuki-, yhteensovittamis- tai täydennystoimia. SEUT 4 artiklan mukaan unionilla ja jäsenvaltioilla on jaettua toimivaltaa koskien kansanterveyteen liittyviin yhteisiin turvallisuuskysymyksiin EUT-sopimuksessa määriteltyjen näkökohtien osalta. SEUT 6 artiklan mukaan unionilla on ns. tukitoimivaltaa toimia jäsenvaltioiden toimien tukemiseksi, yhteensovittamiseksi tai täydentämiseksi mm. ihmisten terveyden suojelemiseksi ja kohentamiseksi. Jaetun toimivallan aloilla jäsenvaltiot voivat toimia niin kauan, kunnes unioni on käyttänyt omaa toimivaltaansa. Unionin säädökset syrjäyttävät soveltamisalaansa kuuluvilta osin kansalliset säädökset. Sen sijaan ns. tukitoimivallan nojalla annetut unionin säädökset eivät syrjäytä jäsenvaltioiden mahdollisuutta toimia. Näillä aloilla annetut oikeudellisesti velvoittavat unionin säädökset eivät myöskään voi yleensä käsittää jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistamista. Edellä esitellyistä ehdotuksen tavoitteista tavoitteet 1 ja 2 koskevat jäsenmaiden kansalliseen toimivaltaan kuuluvia asioita. SEUT 168 artiklan 2 momentin mukaan komissio kannustaa jäsenvaltioita erityisesti yhteistyöhön, jonka tarkoituksena on parantaa terveyspalvelujen täydentävyyttä jäsenvaltioiden välisen rajan molemmin puolin sijaitsevilla alueilla. Tavoitteissa 1 ja 2 on hankkeita, jotka muun muassa tukevat potilasdirektiivin (2011/24/EU) toimeenpanoa jäsenmaissa. Voidaan kuitenkin arvioida, että esitetyt tavoitteet menevät osin pidemmälle kuin mitä direktiivi edellyttäisi. Tavoite 3 koskettelee 168(1) artiklan ydinalueita, mutta pitäytyy vain hyvin kapeasti määriteltyjen käytäntöjen edistämisessä. Esitetyt toimintamallit ovat heiveröisiä koostuen pääasiassa tarkkaan rajattujen validoitujen käytäntöjen jakamisesta koskien tiettyjä yksittäisiä riskitekijöitä, sen sijaan että pyrittäisiin huomioimaan muiden politiikkojen terveysvaikutukset ja pyrittäisiin parempaan terveyden suojeluun ja terveyden edistämiseen ja terveyserojen vähentämiseen muiden politiikkojen kautta. Tavoite 4 liittyy parhaillaan neuvoston käsittelyssä olevan komission vakavia rajatylittäviä terveysuhkia koskevan asetusehdotuksen (KOM(2011) 866 lopullinen) toimeenpanon tukemiseen ja ennakoi ehdotuksen hyväksymistä. Komission ehdotuksesta on informoitu eduskuntaa valtioneuvoston kirjelmällä (U 84/2011) helmikuussa 2012. Aiemmat terveysohjelmat on perustettu Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä, mutta ilmeisesti monivuotisen rahoituskehyksen uuteen erityiseen oikeusperustaan liittyen rahoituskehykseen liittyvät eri politiikka-aloja koskevat ohjelmat annetaan vastedes asetuksina. Neuvoston lakipalvelun mukaan näiden kahden instrumentin välillä ei ole Lissabonin sopimuksen ratifioinnin jälkeen suuria eroja. Sen mukaan asetus on terveysohjelmalle tarkoituksenmukainen instrumentti. 4 Ehdotuksen lainsäädännölliset vaikutukset Ehdotuksella ei ole välittömiä vaikutuksia Suomen lainsäädäntöön. Komission selkeänä tavoitteena on kuitenkin ehdotuksen avulla tehostaa unionin lainsäädännön kansallista toimeenpanoa. 5 Ehdotuksen taloudelliset vaikutukset Ehdotuksessa esitetty määräraha ohjelman toteuttamiseen aikavälillä 1.1.2014 31.12.2020 on 446 000 000 euroa. Komission mukaan ehdotus on linjassa vuosia 2014 2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun neuvoston asetusehdotuksen (KOM(2011) 398 lopullinen) kanssa. Rahoituksesta yhteensä 70 % on esitetty käytettäväksi terveyspalveluihin liittyviin jäsenmaiden kansallisen toimivallan alaan kuuluviin hankkeisiin (tavoitteet 1 ja 2) ja yhteensä 30 % terveyden edistämiseen ja suojeluun liittyviin hankkeisiin (tavoitteet 3 ja 4).
6 U 23/2012 vp Suomi voi hakea terveysohjelmasta rahaa vuosittaisissa työohjelmissa määriteltyihin hankkeisiin. 6 Ehdotuksen käsittely Euroopan unionissa Komission 9 päivänä marraskuuta antaman ehdotuksen käsittely Euroopan unionin neuvoston kansanterveystyöryhmässä alkoi tammikuussa 2012. Tätä ennen ehdotuksesta käytiin alustava poliittinen keskustelu jo joulukuussa 2011 työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asiat -neuvostossa. Ehdotuksen käsittely kansanterveystyöryhmässä jatkuu ainakin kevään 2012 ajan. EUpuheenjohtajamaan Tanskan tarkoituksena on saavuttaa ehdotuksesta osittainen yleisnäkemys työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asiat -neuvostossa kesäkuussa 2012. Käsittely jatkuu tämän jälkeen Kyproksen puheenjohtajakaudella. 7 Ehdotuksen kansallinen käsittely U-kirjelmäluonnos ja siihen liittyvä valtioneuvoston kannanotto on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä. Kirjelmäluonnosta on käsitelty EU-asiain komitean alaisessa terveysjaostossa (EU33) 9.3.2012. Eduskuntaa on informoitu komission ehdotuksesta E- kirjeellä joulukuussa 2011. Työllisyys-, sosiaali-, terveys ja kuluttajaasioiden neuvoston joulukuun 2011 alustavan keskustelun yhteydessä terveysohjelmaasetuksesta käytiin keskustelu EU33- jaostossa 21.11.2011 ja EU-ministeriövaliokunnassa sekä suuressa valiokunnassa 25.11.2011. Eduskuntaa on informoitu lokakuussa 2011 U-kirjelmällä (U 40/2011) komission ehdotuksesta neuvoston asetukseksi EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä 2014 2020, johon tämä asetusehdotus kiinteästi liittyy. Komission ehdotus liittyy kansanterveyteen ja terveydenhuoltojärjestelmiin. Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 18 :n 12 kohdan mukaan maakunnalla on lainsäädäntövalta asioissa, jotka koskevat terveyden- ja sairaanhoitoa, lukuun ottamatta lain 27 :n lueteltuja poikkeuksia, joita ovat tarttuvat taudit, kastrointi ja sterilointi, raskauden keskeyttäminen, keinohedelmöitys, oikeuslääketieteelliset tutkimukset, terveydenja sairaanhoidon piirissä toimivien kelpoisuusvaatimukset, apteekkilaitos, lääkkeet ja lääkkeenomaiset tuotteet, huumaavat aineet sekä myrkkyjen valmistaminen ja niiden käyttötarkoituksen vahvistaminen. Näissä 27 :ssä luetelluissa asioissa lainsäädäntövalta on valtakunnalla. 8 Valtioneuvoston kanta ehdotukseen Suomi on perinteisesti pitänyt EU:n terveysohjelmaa tärkeänä ja kannattanut sen rahoitusta. Terveyttä on tarkasteltavana arvona sinänsä. Terveyden ja talouden yhteys on tärkeä: terve väestö on ehdoton edellytys tuottavuudelle ja kunnossa oleva talous on edellytys riittäville terveysinvestoinneille. Valtioneuvosto tukee tämän yhteyden selkeää tunnustamista. Valtioneuvosto pitää tärkeänä sitä, että terveysohjelma painottaisi pääasiassa kansanterveysartiklan (SEUT 168 art.) määrittämiä toimialueita: terveyden suojelemista kaikissa politiikoissa ja toimia, jotka keskittyvät kansanterveyden parantamiseen, fyysisen ja psyykkisen sairauden ehkäisemiseen sekä terveyttä vaarantavien tekijöiden torjuntaan. Valtioneuvosto katsoo, että edellä mainittuja, unionin perussopimuksesta lähteviä tavoitteita tulisi komission ehdotuksessa vahvistaa ja ehdotusta muuttaa tämän mukaisesti. Samalla muutoksen tulisi näkyä myös rahoituksen jakautumisessa eri tavoitteiden välillä. Asetusehdotuksen artiklaan 4 sisältyvät mittarit tulee muokata paremmin toimia ja niiden tavoitteita mittaaviksi. Valtioneuvoston näkemyksen mukaan terveysohjelmasta päätettäessä tulee huomioida paitsi toimivallan jako EU:n ja jäsenvaltioiden välillä, myös muiden kansainvälisten järjestöjen, mukaan lukien Maailman terveysjärjestö (WHO) ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD:n), toiminta sekä pyrkiä välttämään päällekkäistä työtä. Valtioneuvosto on sitoutunut siihen, että hyvinvointi ja terveyden edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen otetaan huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksen-
U 23/2012 vp 7 teossa ja sisällytetään kaikkien hallinnonalojen toimintaan. Suomelle erityisen tärkeä Terveys kaikissa politiikoissa -lähestymistapa (HiAP), joka on ollut vuoden 2013 loppuun saakka voimassa olevan EU:n terveysstrategian yksi keskeisistä periaatteista, puuttuu ehdotuksesta kokonaan. Valtioneuvosto pitää tärkeänä sitä, että tämä terveyttä määrittävät tekijät laajasti huomioiva lähestymistapa, mukaan lukien terveyden edistämisen ja terveyserojen vähentämisen näkökulmat, pysyy ja vahvistuu EU:n keskeisenä prioriteettina ja että tämä lähestymistapa näkyy myös terveysohjelmassa. Eurooppa 2020 -strategia on EU:lle ja Suomelle tärkeä. Valtioneuvosto pitää tärkeänä terveyden parempaa huomioimista Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanossa ja EU:n talouspolitiikan ohjausjakson toteuttamisessa. Valtioneuvosto suhtautuu myös myönteisesti terveyden taloudelliset kytkennät huomioivaan lähestymistapaan. Terveyttä ei tule katsoa vain kustannusten näkökulmasta, vaan on myös tarpeellista tunnustaa terveyden merkitys olennaisena osana julkisen talouden kestävyyttä ja taloudellista kasvua. Toisaalta valtioneuvosto katsoo, että terveyttä ei pidä sitoa Eurooppa 2020:lle alisteiseksi niin, että terveyttä tarkastellaan terveyspalveluiden kasvupotentiaalista käsin. Terveyttä parantavat innovaatiot voivat olla terveyden edistämisessä, terveyserojen vähentämisessä sekä terveyspalveluiden kestävyyden varmistamisessa hyvin tärkeitä, mutta jotta näin olisi, tulee terveysohjelmasta rahoitettavien innovaatioiden lähteä juuri näistä lähtökohdista. Oikein sijoitetut investoinnit väestön terveyteen maksavat itsensä takaisin muilla yhteiskunnan sektoreilla saavutettavina säästöinä. Terveydenhuoltomme kehittämisessä tulee hyödyntää terveyshyötylähtökohdasta lähteviä innovaatioita niin terveyspalveluissa, teknologioissa kuin muussa kansanterveystyössä. Valtioneuvosto uskoo, että väestön ikääntyessä terveysjärjestelmien suorituskyvyn kehittäminen edellyttää tulevaisuudessa uudenlaisia, innovatiivisia lähestymistapoja palveluiden tuottamiseen. Valtioneuvosto pitää lähtökohtaisesti hyvänä ratkaisuna ohjelman aiempaa suurempaa painotusta valikoituun määrään prioriteetteja. Terveyttä määrittävien tekijöiden osalta pitäytyminen muutamaan riskitekijään ja niidenkin osalta vain joihinkin yksittäisiin hyviin käytäntöihin ja niiden edistämiseen ei kuitenkaan ole riittävää. Valtioneuvosto edellyttää ehdotetulta ohjelmalta suurempaa painotusta terveyserojen vähentämiseen, terveyttä määrittäviin tekijöihin puuttumiseen sekä laajemman keinovalikoiman käyttöä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Aiempaa suurempaa huomiota tulisi myös kiinnittää eri hankkeiden väliseen koordinaatioon ja hankkeiden tuottaman tiedon jakamiseen ja hyödyntämiseen. Lisäksi valtioneuvosto painottaa käynnissä olevien hankkeiden, mukaan lukien jo aloitettujen tiedonkeruuhankkeiden, jatkuvuuden turvaamista uudenkin ohjelmakauden aikana. Terveysuhkia koskevien esitysten suhteen valtioneuvosto edellyttää asiaa koskevan erillisen komission asetusehdotuksen käsittelyä ennen kuin terveysohjelman puitteissa voidaan ottaa kantaa siitä rahoitettavista mahdollisista tukitoimista. Valtioneuvosto katsoo, että työ terveysjärjestelmien kestävyyden parantamiseksi on olennaista, jotta kansalaisille voidaan turvata laadukkaat terveyspalvelut myös tulevaisuudessa. Komission ehdotus tarjoaa lähtökohtaisesti hyviä elementtejä terveysjärjestelmien laadun, kustannustehokkuuden ja kestävyyden parantamiseen. Valtioneuvosto pitää kuitenkin tärkeänä, että komission ehdotus noudattaa SEUT 168 artiklassa määriteltyä toimivaltajakoa, jonka mukaan terveyspalvelujen ja sairaanhoidon järjestäminen ja tarjoaminen, mukaan lukien terveyspalvelujen ja sairaanhoidon hallinnointi sekä niihin osoitettujen voimavarojen kohdentaminen, kuuluvat jäsenmaiden toimivaltaan, eikä kannata sitovia toimia, jotka tähtäävät jäsenmaiden terveyspalvelujen yhtenäistämiseen. Valtioneuvosto suhtautuu varauksellisesti ehdotukseen sisältyviin osaamisverkostointien tai palveluiden akkreditointia koskeviin ehdotuksiin. Asetusehdotuksessa ehdotetun määrärahan tasoon voidaan ottaa kantaa siinä vaiheessa, kun on selvillä, mille tasolle kokonaisrahoitus muodostuu valmisteltavana olevassa neuvoston asetuksessa vuosia 2014 2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (KOM(2011) 398).