14182/16 team/pmm/ts 1 DGG 1A

Transkriptio

1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. marraskuuta 2016 (OR. en) 14182/16 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat ECON 1017 BUDGET 37 SAN 379 SOC 678 Talouspoliittisen komitean ja komission yhteinen raportti terveydenhuollosta ja pitkäaikaishoidosta EU:ssa Neuvoston päätelmät (8. marraskuuta 2016) Valtuuskunnille toimitetaan liitteessä neuvoston (Ecofin) istunnossaan 8. marraskuuta 2016 Brysselissä hyväksymät päätelmät terveydenhuoltoa ja pitkäaikaishoitoa EU:ssa koskevasta talouspoliittisen komitean ja komission yhteisestä raportista /16 team/pmm/ts 1

2 Neuvoston päätelmät terveydenhuoltoa ja pitkäaikaishoitoa EU:ssa koskevasta talouspoliittisen komitean ja komission yhteisestä raportista Neuvosto (Ecofin) antoi seuraavat päätelmät: Kuten 8. maaliskuuta 2016 annetuissa neuvoston päätelmissä 1 korostetaan, suuri julkinen velka ja väestön ikääntymisestä aiheutuvat julkisen talouden paineet ja muut, iästä riippumattomat tekijät tekevät terveydenhoidon ja pitkäaikaishoidon järjestelmien rahoituksen kestävyydestä yhteisen huolenaiheen. Neuvosto KATSOO, että on erityisen tärkeää saavuttaa kaksitahoinen tavoite, joka on varmistaa julkisen talouden kestävyys ja kaikkien mahdollisuus käyttää laadukkaita terveydenhuoltopalveluja, parantamalla terveydenhuollon ja pitkäaikaishoitojärjestelmien tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Näin ollen neuvosto ON TYYTYVÄINEN talouspoliittisen komitean (ikääntymistyöryhmä) ja komission yksiköiden (talouden ja rahoituksen pääosasto, ECN) yhteiseen raporttiin ja KOROSTAA, että SEUT 168 artiklan 7 kohdan mukaan unionin toiminnassa otetaan huomioon jäsenvaltioiden velvollisuudet, jotka liittyvät niiden terveyspolitiikan määrittelyyn sekä terveyspalvelujen ja sairaanhoidon järjestämiseen ja tarjoamiseen. Jäsenvaltioiden velvollisuuksiin kuuluvat terveyspalvelujen ja sairaanhoidon hallinnointi sekä niihin osoitettujen voimavarojen kohdentaminen. Neuvosto PALAUTTAA MIELEEN antamansa päätelmät 2,3,4,5, ja yhteisen raportin havaintojen perusteella se VAHVISTAA UUDELLEEN tarpeen tarjota julkista terveydenhuoltoa ja pitkäaikaishoitoa sekä tyydyttää ikääntyvään väestöön liittyvä kasvava kysyntä ja teknologian kehitykseen liittyvät potilaiden lisääntyvät odotukset tulevina vuosikymmeninä ja samalla vähentää julkisen talouden korkeaa velkaantumista joulukuuta 2010: Ks. talous- ja rahoitusasioiden neuvoston istunto, Bryssel, 7. joulukuuta kesäkuuta 2006: Neuvoston päätelmät Euroopan unionin terveysjärjestelmien yhteisistä arvoista ja periaatteista, EUVL 2006/C kesäkuuta 2014: Neuvoston päätelmät talouskriisistä ja terveydenhuollosta, EUVL 2014/C maaliskuuta 2016: Ks. neuvoston (työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat) istunto, Bryssel, 7. maaliskuuta /16 team/pmm/ts 2

3 Korkeatasoinen terveyden turvaaminen edistää parempaa elämänlaatua sekä taloudellista hyvinvointia lisäämällä työmarkkinoille osallistumista, työurien pidentämistä ja tuottavuutta, ja näin ollen se on ratkaisevan tärkeää väestön ikääntyessä. Terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon menot vievät huomattavan ja yhä kasvavan osuuden resursseista ja useimmissa EU:n jäsenvaltioissa niiden terveydenhuoltojärjestelmiin kohdistuu suuria ja yhä kasvavia julkisen talouden paineita; kuitenkin viimeaikaisista toimenpiteistä huolimatta väestön terveydentilaa voidaan parantaa lisäämättä välttämättä terveydenhuoltomenoja. Rahalle on tarpeen saada enemmän vastinetta asianmukaisilla politiikan uudistuksilla ja julkisten talousarvioiden tiukkoja rajoituksia noudattaen, jotta terveydenhuoltojärjestelmät voidaan turvata ja niitä voidaan ylläpitää ja parantaa väestön terveyttä. Julkisen talouden haasteiden lisäksi terveydenhuolto- ja pitkäaikaishoitojärjestelmillä on useissa tapauksissa edessään monia yhteisiä rakenteellisia haasteita, jotka liittyvät tehottomuuteen resurssien jakamisessa ja käytössä toiminnallisilla menoaloilla ja joihin on puututtava yhdistelemällä maakohtaisia politiikkoja jäsenvaltioiden toimivallan puitteissa. Nämä lisähaasteet liittyvät terveyspalvelujen saatavuuden epätasa-arvoon, toistuviin talousarvion ylityksiin, julkiseen talouteen eri ministeriöiden taholta kohdistuviin kilpaileviin paineisiin, muuttuviin poliittisiin prioriteetteihin, petoksiin tai korruptioon sekä tietojen puuttumiseen siitä, mitä vastinetta rahalle saadaan investoitaessa terveydenhuoltoon ja pitkäaikaishoitojärjestelmiin. Tämän raportin perusteella tärkeimpiä terveydenhuolto- ja pitkäaikaishoitopolitiikkaa koskevia haasteita, joihin jäsenvaltioiden on tarvittaessa vastattava uudistustoimiaan suunnitellessaan, ovat muun muassa seuraavat: Järjestelmien hallinnoinnin parantaminen. Tämä edellyttää 1) yhteistyön lujittamista julkisesta taloudesta ja terveydestä tai muiden asiaankuuluvien alojen politiikasta vastaavien viranomaisten välillä ja talousarviosuunnittelun eri välineiden hyödyntämistä laajasti tehokkuuden, avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden tukemiseksi; 2) tietotekniikka- ja tiedonhallintastrategioiden käyttöönottoa seurannan ja hallinnoinnin tukemiseksi ja korruption, petosten ja julkisten varojen väärinkäytön torjunnan vahvistamiseksi; 3) uudistusten arvioimista etukäteen ja jälkikäteen järjestelmällisesti ja virallisesti näytön perusteella; 4) julkisten viranomaisten tehtävien selvää määrittelemistä pitkäaikaishoitopalvelujen tarjoamisessa, tavoitteena terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen oikeudellisen kehyksen yhdentäminen sekä hallinnollisen tehokkuuden parantaminen /16 team/pmm/ts 3

4 Rahoituksen ja menojen kestävyyden edistäminen. Asianmukainen ja kestävä rahoitus on keskeistä hoitopalvelujen hyvän kattavuuden, saatavuuden ja laadun kannalta. Tämä edellyttää 1) terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä koskevien toimintapolitiikkojen vahvistamista, jotta järjestelmien potentiaalia voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla parempien terveydenhuollon tulosten aikaansaamiseksi; 2) sen varmistamista, että julkisesti rahoitetut terveyspalvelupaketit perustuvat kustannustehokkuuskriteereihin ja että kustannustenjakojärjestelmät tukevat julkisten menojen hillitsemistä samalla varmistaen terveydenhuollon saatavuuden kaikille; 3) tehokkuutta edistävien palkkaus- ja hankintajärjestelyjen suunnittelua; 4) pitkäaikaishoitomenojen rahoituksen parantamista julkisen talouden kannalta kestävällä tavalla tulevaisuuteen tähtäävässä aikataulussa ja kannustaen ennakkorahoitukseen, kohdentaen julkisen rahoituksen samalla vastaanottajien tarpeiden mukaisesti; 5) sairaalahoidon kestävyyden vahvistamista jatkamalla sektorin rakenneuudistuksia, muun muassa parantamalla rahoitusjärjestelyjä ja vähentämällä toimintakustannuksia. Rakenteellisen tehokkuuden, kilpailun ja avoimuuden vahvistaminen. Tämä edellyttää 1) terveydenhuollon painopisteen siirtämistä resursseja vaativalta sairaalasektorilta kohti kustannustehokkaampia perusterveydenhuolto- ja avohoitopalveluja ja edistämällä yhdistettyjä hoitopalveluja; 2) terveydenhuoltojärjestelmien suorituskyvyn arvioinnin parantamista; 3) lääkkeiden kustannustehokkaan käytön, saatavuuden ja kohtuuhintaisuuden parantamista panemalla täytäntöön julkisia hankintoja ja geneeristen ja biosimilaarien valmisteiden asemaa, asianmukaista hintavalvontaa ja lääkkeiden järkevää käyttöä edistäviä toimintapolitiikkoja 6 ; 4) pätevien virallisten hoitajien riittävän määrän varmistamista ja epävirallista hoitoa antavien omaishoitajien tukemista; 5) pitkäaikaishoitopalvelujen tukemista pikemminkin kotona kuin laitoksissa silloin kun se on tarkoituksenmukaista kesäkuuta 2016: Ks. neuvoston (TYÖLLISYYS, SOSIAALIPOLITIIKKA, TERVEYS JA KULUTTAJA-ASIAT) istunto, Bryssel, kesäkuuta /16 team/pmm/ts 4

5 Ottaen huomioon perussopimuksen 168 artiklan mukaisen jäsenvaltioiden toimivallan terveyspalvelujen järjestämisessä ja tarjoamisessa neuvosto PANEE MERKILLE yhteisen raportin suositukset ja KEHOTTAA komissiota sisällyttämään nämä havainnot analyysiinsä ja eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa talouspolitiikan koordinointitoimissa antamiinsa suositusehdotuksiin sekä tarkastelemaan, kuinka unionin toiminnalla voidaan täydentää kansallisia toimia keskittyen selvästi julkisen talouden kestävyyteen. Neuvosto PYYTÄÄ jäsenvaltioita ottamaan nämä havainnot huomioon kansallisen politiikkansa toteuttamisessa, silloin kun se on asianmukaista erilaisissa kansallisissa yhteyksissä. Neuvosto KEHOTTAA talouspoliittista komiteaa saattamaan ajan tasalle analyysinsä terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon järjestelmiin liittyvistä finanssipoliittisista haasteista ottaen asianmukaisesti huomioon väestörakenteeseen liittyvien ja muiden menotekijöiden aiheuttamat julkisen talouden riskit /16 team/pmm/ts 5