VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella

TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 25.9.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Hämeen ELY-keskuksen alueella

Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun vuosiyhteenveto 2014 Sisältö 3 1 JOHDANTO... 4 2 SÄÄTILA TARKASTELUALUEELLA... 4 2.1 Lämpötila... 4 2.2 Sadanta... 5 2.3 Lumitilanne... 6 3 TARKKAILUN TULOKSET VUONNA 2014... 7 3.1 Tuotantoalueet... 7 3.2 Forssa... 8 3.2.1 Letonsuo (Forssa)... 8 3.3 Hartola... 13 3.3.1 Jaakkolansuo (Hartola)... 13 3.4 Hattula... 18 3.4.1 Väärälammensuo (Hattula)... 18 3.5 Heinola... 24 3.5.1 Laviassuo (Heinola)... 24 3.6 Hollola... 27 3.6.1 Hirvisuo (Hollola)... 27 3.7 Janakkala... 31 3.7.1 Röyhynsuo (Janakkala)... 31 3.8 Tammela... 35 3.8.1 Koivansuo (Tammela)... 35 3.8.2 Okssuo (Tammela)... 38 3.8.3 Rinnansuo (Tammela)... 47 3.9 Ypäjä... 55 3.9.1 Letkunsuo (Ypäjä)... 55 3.9.2 Varsansuo (Ypäjä)... 59 4 YHTEENVETO... 65 Liitteet Liite 1 Hämeen ELY-keskuksen alueella sijaitsevat tarkkailusuot vuonna 2014 Pöyry Finland Oy Pia Vesisenaho, Ins. (AMK) Jarmo Sillanpää, Ins. (AMK) Yhteystiedot PL 32, Paristotie 15 67101 Kokkola Pia Vesisenaho Jarmo Sillanpää www.poyry.fi puh. 010 33 28211, pia.vesisenaho@poyry.com puh. 010 33 28370, jarmo.sillanpaa@poyry.com

1 JOHDANTO Vapo Oy Länsi-Suomen tulosyksikkö yhdisti kesäkuusta 1999 alkaen aiemmin erillistarkkailuna toteutetut turvetuotantoalueiden kuormitus- ja vesistöseurannat yhdeksi laajaksi koko tulosyksikön kattavaksi tarkkailuksi. Länsi-Suomen turvetuotannon tarkkailuun koottiin Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Lounais-Suomen, Pirkanmaan ja Hämeen alueella toteutetut turvetuotannon tarkkailut. Tässä raportissa on tarkasteltu Hämeen ELY-keskuksen osalta päästötarkkailussa olevien soiden vedenlaatua, virtaamia ja kuormituslukuja eri vuodenaikoina ja pitkällä aikavälillä aiempiin tarkkailuvuosiin verraten. Hämeen ELY-keskuksen alueen soiden vedenlaatua, virtaamia ja kuormitusta on tarkasteltu suokohtaisesti. Aiemmin ELY-keskuksittaisten raporttien yhteydessä on ollut kooste koko läntisen Suomen alueen turvetuotannon tarkkailun piirissä olevien Vapo Oy:n soiden vuoden 2014 kokonaiskuormituksista. Vuoden 2014 osalta koko Läntisen alueen yhteenveto on esitetty erillisessä koosteraportissa. Koosteraportissa on esitetty kaikkien tuotantoalueiden kokonaiskuormitukset sekä ELY-keskuksittain että vesistöalueittain jaoteltuina. Koosteraportista löytyvät myös kuvaukset tarkkailun toteutuksesta ja laskentamenetelmistä, joita ei enää vuodesta 2014 lähtien ole esitetty ELY-keskuskohtaisissa raporteissa. Kekkilä Oy:n ja yksityisten tuottajien turvetuotantoalueiden kuormituksia ei enää vuodesta 2014 lähtien raportoida Vapo Oy:n tarkkailujen yhteydessä. Vuonna 2014 tarkkailussa noudatettiin Pöyry Finland Oy:n ja Vapo Oy:n 23.12.2013 ELY-keskuskohtaisesti laatimia Vapo Oy:n läntisen Suomen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmia vuosille 2014 2018. Tarkkailun pysyvät päästötarkkailuasemat ovat ympärivuotisessa tarkkailussa olevia kohteita, joilla on vedenlaadun seurannan lisäksi yleensä myös virtaamamittausta. Kuntoonpanotarkkailussa on myös ympärivuotisia kohteita. Lisäksi tarkkailuun kuuluu täydentäviä päästötarkkailuasemia, joiden osalta vedenlaatua tarkkaillaan harvemmin kuin ympärivuotisilla kohteilla. Tarkkailujakso oli seitsemättä kertaa hydrologinen vuosi 1.11.2013-31.10.2014. Vuoden 2014 vesistö- ja kuormitustarkkailun toteutuksesta näytteenoton, analysoinnin ja virtaamamittauksen osalta vastasi Nab Labs Oy. Kuormituslaskennat ja vuosiyhteenvedot laati Pöyry Finland Oy. 4 2 SÄÄTILA TARKASTELUALUEELLA 2.1 Lämpötila Hämeen turvetuotantoalueiden sijaintiin nähden Ilmatieteen laitoksen säähavaintoasemista Jokioinen ja Lahti sijaitsevat painopistealueella ja turvetuotannon sääolosuhteita vuonna 2014 on tarkasteltu niiden tietojen perusteella. Lisäksi tarkastelussa on hyödynnetty Ilmatieteen laitoksen säätilastoja. Vuoden 2014 keskilämpötila oli Jokioisilla 6,0 o C ja Lahdessa 5,7 o C, jotka olivat 1,2 1,3 astetta vertailukauden 1981 2010 keskilämpötiloja korkeampia. Vuosi 2014 oli Lahdessa 0,2 astetta edellistä vuotta lämpimämpi ja 0,4 astetta lämpimämpi Jokioisilla (kuvat 1-2). Lämpötiloiltaan molemmat havaintopaikat olivat lähes identtiset. Talven 2013 2014 keskilämpötilat olivat 0 o C:n alapuolella vain tammi-helmikuun ajan. Kevät 2014 oli tavanomaista lämpimämpi. Kesäkuu oli keskimääräistä hieman viileämpi, mutta loppukesä keskimääristä lämpimämpää. Syksy 2014 oli vertailujaksoa 1981 2010 hieman lämpimämpi ja marras- ja joulukuu selvästi lämpimämpiä.

5 Vuonna 2014 terminen kasvukausi alkoi Hämeessä 17.4. eli noin viikkoa aikaisemmin kuin vuosina 1981 2010 keskimäärin. Terminen kasvukausi päättyi 14.10. eli noin viikon tavanomaista aikaisemmin (Ilmatieteen laitos 2014). Terminen kasvukausi alkaa kun lumipeite on kadonnut aukeilta paikoilta ja vuorokauden leskilämpötila on pysynyt vähintään viisi vuorokautta peräkkäin +5 asteen yläpuolella. Terminen kasvukausi päättyy kun syksyllä vuorokauden keskilämpötila pysyy 5-10 vrk peräkkäin +5 asteen alapuolella. Kuva 1 Kuukauden keskilämpötilan vaihtelut Jokioisilla vuosina 2013 2014 ja vertailuajanjaksona 1981 2010. Kuva 2 Kuukauden keskilämpötilan vaihtelut Lahdessa vuosina 2013 2014 ja vertailuajanjaksona 1981 2010. 2.2 Sadanta Vuonna 2014 Jokioisissa saatiin sateita vertailujakson 1981 2010 keskiarvoa (627 mm) selvästi vähemmän (583 mm). Lahdessa satoi hieman vähemmän, sillä koko vuoden sadesumma oli 523 mm (vertailuarvo 636 mm).

6 Vuonna 2014 satoi Jokioisissa kesäkuussa, elokuussa ja joulukuussa vuosien 1981 2010 keskiarvoa selvästi enemmän. Lahdessa sateisimmat kuukaudet olivat touko- ja kesäkuu, kun se oli Jokioisissa elokuu (kuvat 3-4). Turvetuotantokaudella heinäkuu ja syyskuu olivat tavanomaista vähäsateisempia. Kuva 3 Kuukauden keskisademäärän vaihtelut Jokioisilla vuosina 2013 2014 ja vertailuajanjaksona 1981 2010. Kuva 4 Kuukauden keskisademäärän vaihtelut Lahdessa vuosina 2013 2014 ja vertailuajanjaksona 1981 2010. 2.3 Lumitilanne Jokioisissa ja Lahdessa lunta oli talvella 2013 2014 varsin vähän. Lahdessa lunta oli enimmillään helmikuussa 10 cm ja Jokioisissa maaliskuussa 6 cm (kuva 5). Huhtikuun puolessavälissä lunta ei enää ollut. Terminen talvi alkoi vasta 10.1.2014 ja loppui 8.2.2014. Talvi alkoi noin kaksi kuukautta tavanomaista myöhemmin ja päättyi puolitoista kuukautta tavanomaista aiemmin. Kestoltaan talvi oli vain 28 vrk.

7 Kuva 5 Lumen syvyys Jokioisten ja Lahden mitta-asemilla talvella 2013 2014 ja vertailuajanjaksolla 1981 2010. 3 TARKKAILUN TULOKSET VUONNA 2014 3.1 Tuotantoalueet Tässä raportissa on Hämeen ELY-keskuksen osalta esitetty erikseen kunkin tarkkailusuon vedenlaatu, virtaamat ja valumat sekä kuormitustulokset. Suot on järjestetty sijaintikunnan mukaiseen aakkosjärjestykseen. Suokohtainen tarkastelu antaa mahdollisuuden käsitellä suon erityispiirteitä ja sallii erilaiset kuormitusten esitystavat sekä mahdollisen vesienkäsittelyn tehon tarkastelun, mikäli ympäristölupa niin edellyttää. Tämä on usein tarpeen täydentävien päästöasemien kohdalla, joiden tarkkailuohjelmat poikkeavat suuresti toisistaan mm. kuormitustarkkailupisteiden luonteen ja näytteenottotiheyden osalta. Kaikkien päästötarkkailuasemien tuloksia on verrattu joko tuotannossa tai valmistelussa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiseen vedenlaatuun ja ominaiskuormituslukuihin. Täydentävien tarkkailupisteiden tuloksia vertailtaessa tulee kuitenkin huomioida näytteiden vähäinen määrä sekä näytteenottoajankohdat. Tätäkin enemmän kuormitustuloksiin vaikuttaa virtaama, joka voi muuttaa keskikuormitusta suuresti, Useimmilla täydentävillä tarkkailuasemilla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaaman mittausta, vaan kuormitus lasketaan käyttämällä läheisen suon tai alueen ominaiskuormitussoiden keskivalumaa. Hämeen ELY-keskuksen alueella sijaitsevien tuotantoalueiden vuosikuormitukset on esitetty raportin lopussa (Taulukko 44). Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailussa oli vuonna 2014 Hämeen ELYkeskuksen alueelta mukana 9 ympärivuotista tarkkailukohdetta, 2 täydentävää tarkkailukohdetta ja 2 erillistarkkailukohdetta. Kaikilla kohteilla suoritettiin lisäksi tehon tarkkailua ottamalla näytteitä vesienkäsittelyn yläpuolisilta tarkkailuasemilta. Tarkkailun taso ja tarkkailupisteet ovat osalla kohteista voineet vaihtua kesken hydrologisen vuoden 2014 esimerkiksi kun on otettu käyttöön uusia vesienkäsittelyrakenteita.

3.2 Forssa 8 3.2.1 Letonsuo (Forssa) Alueen ojitus on aloitettu vuonna 1995 ja tuotanto vuonna 1997. Vuonna 2014 Letonsuolla oli tuotannossa 30,3 ha ja tuotannosta alle 5 vuoden sisällä poistuneita aloja 4,0 ha. Letonsuolle on myönnetty ympäristölupa 7.3.2013 (ESAVI/204/04.08/2011). Ympäristöluvan ja sen muutoksen (ESAVI/161/04.08/2013) mukaisesti Letonsuolla otettiin vuonna 2014 käyttöön ympärivuotinen kemikalointi. Letonsuo sijaitsee Kokemäenjoen Loimijoen valuma-alueen Koijoen yläosan alueella (35.964). Tuotantoalueen vedet johdetaan purkuojaa pitkin Letonojan kautta Koijokeen. Tuotantoalueen kuivatusvedet on aiemmin käsitelty laskeutusaltaiden ja virtaaman säädön avulla. Kemikalointi aloitettiin Letonsuolla 17.5.2014 samaan aikaan tuotannon aloituksen kanssa. Letonsuolla käynnistettiin ympärivuotinen tarkkailu heinäkuussa, alkuvuonna suoritettiin täydentävää kuormitustarkkailua. Tarkkailupisteen valuma-alue on 38,0 ha. Vuonna 2014 tuotantoa oli Letonsuolla ajalla 17.5. 14.8.2014 yhteensä 28 tuotantopäivää. Letonsuo KEM1 Vedenlaatu Letonsuon tarkkailupisteet ovat ennen ja jälkeen kemikaloinnin (Taulukko 1). Kemikalointi aloitettiin 17.5.2014, sitä edeltävät näytteet on otettu laskeutusaltaasta lähtevästä vedestä. Käytännössä tarkkailunäytteitä saatiin vasta heinäkuun lopulta lähtien, sillä tuotantoalueelta ei lähtenyt vesiä alkukesän aikana. Ennen kemikalointia otetusta vedestä mitattiin ajoittain varsin korkeita kiintoainepitoisuuksia. Myös kemikaloinnista lähtevässä vedessä oli runsaasti kiintoainetta heinäelokuussa, mutta pitoisuudet laskivat loppusyksystä. Käyttötarkkailupäiväkirjan mukaan Letonsuolla tehtiin keväällä kaivuutöitä vesienkäsittelyn muutostöiden vuoksi ja kaivuutyöt saattavat olla syynä kohonneisiin kiintoainepitoisuuksiin (Taulukko 1). Letonsuolta lähtevä vesi oli kemikaloinnista johtuen hyvin hapanta (ph keskimäärin 3,6). Veden ph-arvot laskivat selvästi elokuusta lähtien, joskin jo marraskuussa laskeutusaltaasta lähtevässä vedessä ph oli alhainen. Letonsuolta lähtevässä vedessä kiintoaine-, typpi-, ja rautapitoisuudet olivat selvästi korkeammat kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Sen sijaan fosforipitoisuus ja orgaanista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvo olivat keskimääräistä alhaisempia.

9 Taulukko 1 Letonsuon KEM1 vedenlaatu ennen ja jälkeen kemikaloinnin sekä puhdistustehot vuonna 2014. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää 45 5.11.2013 4,8 21 7,0 3900 83 55 27 3.7.2014 6,6 9 2300 66 57 29 16.7.2014 31 29.7.2014 6,8 6,4 13 35-169 20 1500 1600-7 76 110-45 2,9 4,7 41 41 0 0,9 2,3 13 33 11.8.2014 6,9 6,4 7 12-85 1900 1400 26 61 110-80 2,3 6,0 41 39 5 1,3 1,3 8 34 19.8.2014 * 4,2 64 43 3700 980 730 83 2 97 8,5 8,5 9 35 28.8.2014 5,0 3,7 29 22 24 11 13 4000 3700 8 110 26 26 2,8 5,8 78 24 69 11,4 11,4 13 37 10.9.2014 6,1 16 2500 90 4,1 84 100 3,6 3,6 15 39 25.9.2014 5,7 3,4 83 9,5 89 32 3500 3300 6 94 15 15 4,4 1,5 84 21 75 4,2 4,2 13 41 8.10.2014 5,8 3,2 43 3,3 92 16 2700 1900 30 76 11 11 3,6 24 90 17 81 9,3 9,3 14 43 22.10.2014 5,2 3,4 19 12 37 3000 2200 27 59 17 17 2,1 13 74 25 66 13,0 13,0 10 Keskiarvo: 5,4 3,6 27 23 52 ** 17 25 2811 2543 15 ** #### 980 #### 730 79 53 39 ** #### 2 3,2 9,2 67 38 59 ** 6,5 6,7 95 Mediaani: 5,8 3,7 19 12 30 14 20 2700 2200 17 #NUM! 980 #NUM! 730 76 26 13 #NUM! 2 2,9 5,9 74 25 69 Minimi: 4,8 3,2 6,5 3,3-169 7,0 13 1500 1400-7 0 980 0 730 59 11-80 0 2 2,1 1,5 41 17 0 Maksimi: 6,9 6,4 83 64 92 32 43 4000 3700 30 0 980 0 730 110 110 26 0 2 4,4 24 90 97 100 2013 5,7 26 10 2000 430 113 51 5,0 60 Kesä 4 kpl 5,6 4,2 15 33 11 25 2440 2600 #DIV/0! 980 81 82 #DIV/0! 2 3,0 5,5 60 50 70 Syksy 3 kpl 5,2 3,3 42 8,3 18 ### 3275 2467 #DIV/0! #DIV/0! 78 14 #DIV/0! #DIV/0! 3,4 13 76 21 44 Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 5,0 2,6 44 46-3,5 ** 12,1 Kemikalointi (n=2) 6,3 4,3 20 20 #### 1846 1498 24 ** 572 534 117 56 41 ** 34 12 6,2 7,4 43 25 43 ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 18.11.13-25.6.14 Ei näytteitä, koska virtausta ei ollut. Alkuvuonna Letonsuon vedet käsiteltiin laskutusaltaalla ja virtaa. Kemikalointi aloitettiin 17.5., tarkkailu 16.7. 11.12.14 ja 12.12.14 Padottaa, ei virtausta. 3.2.14 Kemikalointi rakenteilla, ei virtausta. 19.3.14 Kemikalointi rakenteilla, ei virtausta. 16.7.14 Ei näytteitä, koska virtausta ei ollut. 29.7.14 ja 11.8.14 Vesi ei virrannut mittapadon kautta. Ap näyte otettu kaivon jälkeisestä pienestä altaasta ja Q mitattu altaasta lähtevästä vedestä (laskee ojaan). 28.8.14 Yp pisteellä vesi korkealla, noussut altaasta yli. Pumppu toimii. 10.9.14 Ei ap näytettä, koska virtausta ei ole. 8.10.14 Näyte otettu ylävedestä, koska V-aukolta ei saa puhdasta näytettä. 19.8.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 20 cm. Taulukko 2 Letonsuon KEM1 veden väriluku ennen ja jälkeen kemikaloinnin vuonna 2014 Pvm Väriluku yp ap mg Pt/l mg Pt/l 5.11.2013 350 3.7.2014 330 29.7.2014 330 220 11.8.2014 250 220 28.8.2014 300 60 10.9.2014 480 25.9.2014 330 140 8.10.2014 600 120 22.10.2014 390 170

10 Puhdistusteho Letonsuon kemikaloinnin keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 52 %, kokonaistypen osalta 15 % ja kokonaisfosforin osalta 39 % (Taulukko 1). Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan COD Mn -arvon osalta reduktio oli keskimäärin 59 %. Puhdistustehoja tarkasteltaessa on huomioitava, että tarkkailujakso jäi melko lyhyeksi ja kemikaloinnin alkuvaiheessa puhdistustulokset jäivät heikoiksi. Tuloksista voidaan havaita reduktioiden parantuneen tarkkailukauden lopulla. Kemikaloinnilla oli vaikutusta myös veden väriin ja syys-lokakuussa kemikaloinnista lähtevä vesi oli selvästi vaaleampaa kuin ennen kemikalointia (Taulukko 2). Letonsuon ympäristölupapäätöksessä on kemikaloinnille esitetty reduktiovaatimukset: Puhdistusteho lasketaan vuosikeskiarvona ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen määritetyistä pitoisuuksista häiriötilanteet mukaan lukien. Jos kuitenkin käsitellyn veden kokonaisfosforipitoisuus on alle 20 µg/l, kokonaistyppipitoisuus alle 500 µg/l, kiintoainepitoisuus alle 2,0 mg/l ja COD Mn -arvo alle 30 mg/l, jätetään kyseisen parametrin puhdistustehoa koskeva vaatimus huomioon ottamatta. Hydrologisena vuonna 2014 reduktiovaatimus saavutettiin kiintoaineen osalta. Kaikki tarkkailunäytteet otettiin 1.4. 30.11. välisenä aikana. Virtaama ja kuormitus 1.4.- 30.11. Muu aika % % CODMn 60 50* Kiintoaine 50 30* Kokonaisfosfori 60 50* Kokonaistyppi 30 - * tavoiteraja Letonsuon kuormitus on seuraavassa esitetty koko tarkkailujaksolle (Taulukko 3) sekä jaksokohtaisesti (Kuva 6). Letonsuolla ei tarkkailujaksolla ollut käytössä jatkuvatoimista virtaamamittausta, johtuen ongelmista mittakaivon kanssa. Letonsuon kuormitukset on heinäkuun lopulta lähtien laskettu käyttäen omia vedenlaatutuloksia sekä alueen A ominaiskuormitussoiden keskivalumia. Alkuvuoden kuormitus on arvioitu alueen A ominaiskuormituslukujen perusteella. Letonsuon brutto-ominaiskuormitus tarkkailujakson aikana oli kiintoaineen ja typen osalta selvästi tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskitasoa suurempi. Fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta kuormitus oli samaa tasoa kuin ominaiskuormitussoilla (Taulukko 3). On kuitenkin huomattava, että Letonsuon ominaiskuormitus on laskettu vain osalle vuotta, eikä se vuodenajoittaisesta vaihtelusta johtuen ole suoraan verrattavissa ympärivuotisiin kuormituslukuihin. Letonsuon kokonaiskuormituskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014 on esitetty taulukossa (Taulukko 4).

11 Taulukko 3 Letonsuon KEM1 kuormitusluvut jaksolla 29.7.-31.10.2014. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Jakson kuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- 95 d ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Jakson kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha jakso Kiintoaine 269 254 69 59 9,2 26 24 Typpi 38 30 16 11 1,3 3,6 2,9 Fosfori 0,41 0,11 0,45 0,24 0,014 0,039 0,011 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a CODMn 443-29 407 74 15 42-2,8 Taulukko 4 Letonsuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto kg kg O2 Vuosikuormitus, netto kg kg O2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 35.964 Koijoen yläosan a 1813 279 5,3 5221 1681 213 2,6 997

12 Kuva 6 Letonsuon KEM1 kemikaloinnin jälkeisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain 29.7.-31.10.2014.

3.3 Hartola 13 3.3.1 Jaakkolansuo (Hartola) Jaakkolansuon turvetuotantoalueella on ollut turvetuotantoa vuodesta 1993 lähtien. Jaakkolansuolla oli vuonna 2014 levossa 56,0 ha ja tuotannosta alle 5 vuoden aikana poistuneita alueita 18,8 ha. Jaakkolansuon nykyisestä ympäristöluvasta (Dnro ESAVI/365/04.08/2010) on annettu päätös 30.12.2011. Jaakkolansuo sijaitsee Kymijoen vesistöalueella (14.812). Jaakkolansuon kuivatusvedet johdetaan Jääsjärven Hakokallionlahteen. Pintavalutuskenttä on otettu käyttöön toukokuussa 2012, minkä jälkeen kuivatusvedet on käsitelty ympärivuotisesti. Jaakkolansuolla on ympärivuotista tarkkailua pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisilla tarkkailupisteillä. Alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 90,7 ha. Vuonna 2014 Jaakkolansuolla ei ollut tuotantoa vaan alue oli levossa. Vedenlaatu Pintavalutuskentälle tulevasta vedestä mitattiin syksystä kevääseen saakka todella korkeita kiintoainepitoisuuksia (Taulukko 5). Kiintoaine oli hehkutushäviömääritysten mukaan pääasiassa epäorgaanista, pohjamaasta aiheutuvaa, kiintoainetta. Käyttötarkkailupäiväkirjaan ei ole merkitty, että alueella olisi vuoden 2014 aikana tehty kaivuutöitä. Edellisvuonna Jaakkolansuolla tehtiin perusparannustöitä ja kiintoainepitoisuudet olivat jo tuolloin koholla. Ilmeisesti näistä töistä johtuen kiintoainetta on ollut runsaasti liikkeellä vielä vuoden 2014 puolella. Toukokuun lopulla laskeutusaltaat puhdistettiin ja kivettiin, jonka jälkeen kiintoainepitoisuudet ovat selvästi laskeneet. Jaakkolansuon pintavalutuskentältä lähtevän veden pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin edellisenä vuonna (Taulukko 5). Kiintoainepitoisuudet olivat ajoittain myös alapuolisen tarkkailupisteen vedessä korkeita, vaikka pitoisuudet olivatkin huomattavasti alhaisempia kuin pintavalutuskentän yläpuolella. Hehkutushäviömääritysten perusteella myös lähtevän veden kiintoaine oli pääasiassa epäorgaanista kiintoainetta (lähinnä saviainesta). Toukokuun lopulla myös kentältä lähtevän veden pitoisuudet lähtivät laskuun ja syksyllä 2014 kiintoainepitoisuudet olivat jo hyvin pieniä. Jaakkolansuon pintavalutuskentältä purkautuva vesi oli soille tyypillisen hapanta (ph keskiarvo 5,3). Lähtevän veden ph oli vuonna 2014 selvästi edellisvuosia korkeampi. Kiintoaine- ja typpipitoisuudet olivat keskimäärin korkeampia kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Fosforin ja raudan pitoisuudet sekä COD Mn -arvo olivat alhaisempia kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Toukokuussa Jaakkolansuon pumppaamolla oli ongelmia mahdollisista routavaurioista johtuen. 14.5. jouduttiin tekemään ohijuoksutus, että loppukorjaukset pumppukaivolla voitiin tehdä. Ohijuoksutus kesti 11 tuntia ja sen aikana otettiin omavalvontanäytteet sekä mittakaivolta että ohijuoksutuksesta (Taulukko 5). Puhdistusteho Jaakkolansuon pintavalutuskentän keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 90 %, kokonaistypen osalta 20 % ja kokonaisfosforin osalta 72 % (Taulukko 5). Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan COD Mn -arvon osalta puhdistumista ei tapahtunut, koska alapuoliset pitoisuudet olivat yleensä suurempia kuin pintavalutuskentän yläpuolella.

14 Taulukko 5 Jaakkolansuon pintavalutuskentälle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 2014. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää 45 6.11.2013 4,8 4,8 44 15 66 6,7 3300 2800 15 210 1700 39 18 54 <5 <5 3,0 1,6 43 33 23 28,0 30,9 24 48 25.11.2013 6,0 5,1 1300 65 95 30 6,0 2200 2400-9 1200 1500 240 51 79 7 3 6,8 2,4 52 41 21 5,1 5,7 9 49 4.12.2013 6,5 6,0 51 6 88 4,9 1700 1900-12 1200 1300 49 16 67 10 4 5,1 2,1 25 27-8 5,1 5,6 15 51 19.12.2013 5,7 5,2 43 18 58 4,0 2200 2100 5 1200 1300 38 24 37 4 2 2,7 1,7 17 21-24 31,8 35,1 21 2 9.1.2014 5,3 5,2 60 28 53 6,0 2,7 2800 2300 18 1600 1400 51 29 43 4 <2 3,7 1,7 35 29 17 20,4 22,5 4 6 4.2.2014 5,9 5,4 43 1,7 96 7,4 1100 1200-9 740 880 40 15 63 11 4 7,0 1,4 10 10 0 0,7 0,8 32 11 10.3.2014 6,3 6,2 750 290 61 20 13 1900 1800 5 1300 1200 730 330 55 9 7 6,3 4,7 22 21 5 12,2 13,4 34 15 7.4.2014 6,6 6,2 1500 35 98 34 5,3 1500 1700-13 1100 1100 440 43 90 5 4 30 3,4 18 18 0 8,1 8,9 25 16 14.4.2014 6,5 5,9 1200 22 98 30 4,6 1800 1700 6 1100 990 840 32 96 4 3 30 2,4 22 18 18 12,8 14,1 9 17 23.4.2014 6,7 5,7 40 6,5 84 5,3 1600 1300 19 920 720 48 26 46 5 <2 4,2 1,1 27 25 7 5,6 6,2 5 18 28.4.2014 6,9 5,6 14 3,2 77 1200 1000 17 590 320 28 18 36 6 <2 4,4 0,92 25 27-8 0,7 0,7 16 20 14.5.2014 (1 5,0 250 30 4300 2000 1200 160 <2 33 40,0 44,1 0,5 20 14.5.2014 (2 5,1 49 8,2 2000 760 450 36 <2 23 46,7 51,5 6 21 20.5.2014 4,8 4,9 26 6,6 75 9,0 3500 2200 37 1900 960 58 24 59 2 <2 2,5 1,2 51 41 20 15,4 16,9 7 22 27.5.2014 6,6 5,3 300 4,2 99 24 1400 1600-14 400 190 7 <5 240 27 89 5 <2 21 2,5 38 60-58 8,2 9,1 2 22 30.5.2014 * 5,4 11 1300 360 29 21 <2 32 12,1 13,4 7 23 5.6.2014 6,7 5,0 14 5,7 59 1300 1200 8 520 75 14 <5 29 19 34 3 <2 4,7 1,9 26 43-65 5,5 6,0 20 26 25.6.2014 6,3 5,7 11 2,2 80 1200 830 31 580 55 21 14 33 4 <2 3,1 1,0 17 33-94 5,5 6,1 6 27 1.7.2014 6,5 5,9 10 3,0 70 1300 890 32 510 54 23 15 35 3 <2 3,5 1,1 20 31-55 5,3 5,8 15 29 16.7.2014 6,7 6,0 13 7,0 46 1400 1600-14 300 140 66 <5 32 35-9 3 <2 6,8 2,8 33 56-70 1,1 1,3 13 31 29.7.2014 6,9 5,3 5,6 5,1 9 1100 1500-36 92 220 25 33-32 4 <2 6,6 1,9 34 42-24 2,5 2,8 16 33 14.8.2014 5,9 5,5 21 3,6 83 2700 1300 52 1300 150 36 25 31 4 <2 5,4 1,4 29 48-66 9,7 10,7 11 35 25.8.2014 5,9 5,5 6,0 3,6 40 2700 1200 56 1500 410 610 <5 16 18-13 <2 <2 2,0 1,4 16 31-94 15,1 16,7 15 37 9.9.2014 6,5 5,4 5,4 2,0 63 1500 1300 13 910 570 14 14 0 3 <2 3,2 1,1 16 31-94 1,7 1,9 13 39 24.9.2014 5,7 5,6 7,0 <1 86 2900 1400 52 1400 480 20 12 40 2 <2 1,8 0,63 18 19-6 11,2 12,4 17 41 9.10.2014 6,4 5,6 4,6 <1 78 1700 1100 35 1200 740 430 43 11 11 0 3 <2 2,0 0,48 11 15-36 13,3 14,7 20 44 29.10.2014 5,6 5,0 10 1,5 84 4500 2600 42 2600 1600 17 11 35 <2 <2 1,5 0,34 18 16 11 15,2 16,7 3 Keskiarvo: 5,7 5,3 228 31 90 ** 15 10 2021 1723 20 ** 1016 784 225 218 129 40 72 ** 5 3 7,0 1,7 26 31-18 ** 10,9 12,0 365 Mediaani: 6,4 5,4 24 6,0 78 8,2 6,0 1700 1600 14 1100 740 66 17 37 24 38 4 2 4,3 1,5 24 31-8 Minimi: 4,8 4,8 4,6 1,0 9 4,0 2,7 1100 830-36 92 54 7 5 11 11-32 2 2 1,5 0,34 10 10-94 Maksimi: 6,9 6,2 1500 290 99 34 30 4500 4300 56 2600 2000 610 1200 840 330 96 11 7 30 4,7 52 60 23 2013 5,6 4,6 179 30 78 16 8,5 1878 1687 18 1082 930 92 32 59 7 6 5,2 2,1 24 31-42 9,4 11,0 367 2012 5,8 3,8 33 2,2 93 2585 1206 53 1234 565 39 17 57 6 5 4,0 0,49 35 36-5 Talvi 1 kpl 5,9 5,4 43 1,7 7,4 ### 1100 1200 740 880 ##### ##### 40 15 11 4 7,0 1,4 10 10 Kevät 3 kpl 6,4 6,1 1150 116 28 7,6 1733 1733 1167 1097 ##### ##### 670 135 6 5 22,1 3,5 21 19 Kesä 15 kpl 5,8 5,3 39 24 13 19 1742 1568 794 466 174 243 48 32 4 2 5,6 1,5 28 37 Syksy 8 kpl 5,4 5,2 190 17 10 4,4 2663 2075 1326 1253 430 43 58 22 5 3 3,3 1,4 27 25 Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 5,0 2,6 44 46-3,5 ** 12,1 Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 20 5,6 74 ** 2047 1570 24 ** 911 436 98 62 39 ** 39 19 5,7 2,4 47 52-6,4 ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 14.5.2014 (1 Omavalvontanäyte, ohijuoksutus pumpun letku. Ohijuoksutuksen kesto 11 h, virtaama 40 l/s. 14.5.2014 (2 Omavalvontanäyte, pintavalutuskentän kaivo. Mittapadon pinnankorkeus 28 cm. 30.5.2014 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 19 cm.

Virtaama ja valuma Jaakkolansuon pintavalutuskentän alapuolisella mittapadolla on käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittari. Jaakkolansuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli 10,9 l/s (v. 2013 9,4 l/s) ja valuma 12,0 l/s km 2 (v. 2013 11,0 l/s km 2 ). Virtaamajaksot saatiin lähes koko tarkkailuvuodelta. Ajalta 29.4. 20.5.2014 virtaamadata kuitenkin menetettiin mittarin tallennushäiriön vuoksi ja tälle ajalle on käytetty korvaavana Pihlassuon valumatietoja. Suurimmat valumat mitattiin vuodenvaihteessa. Myös helmi-maaliskuussa ja toukokuussa sekä syksyllä 2014 virtaamat kohosivat lyhytaikaisesti (Kuva 7). Jaakkolansuolla oli ohijuoksutustilanne 14.5.2014 paineputken korjaustöistä johtuen. Ohijuoksutuksen määrä arvioitiin pumpun käyntimäärän perusteella ja vedestä otettiin omavalvontanäyte, joiden perusteella ohijuoksutuksen aikainen kuormitus arvioitiin. 15 Kuva 7 Jaakkolansuon pintavalutuskentän 1 alapuolisen tarkkailuaseman jatkuvatoimisesti mitatut valumat vuonna 2014. Kuormitus Jaakkolansuon kuormitukset on laskettu pintavalutuskentän alapuolisen pisteen pitoisuuksien ja Jaakkolansuolta mitattujen virtaamien perusteella. Jaakkolansuon kuormitukset on seuraavassa esitetty vuositasolla (Taulukko 6) ja jaksokohtaisesti (Kuva 10). Brutto-ominaiskuormituksista kiintoaineen kuormitus oli tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoa huomattavasti korkeampi. Myös ravinteiden osalta kuormitus oli hieman korkeampi kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta kuormitus oli pienempi kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin ja netto-ominaiskuormitus jäi negatiiviseksi eli pienemmäksi kuin laskennallinen luonnontilaisen suon taustahuuhtouma. Edellisvuoteen verrattuna Jaakkolansuon vuosikuormitus pieneni kiintoaineen osalta, muiden parametrien osalta kuormitus oli samaa tasoa kuin vuonna 2013 (Kuva 9). Jaakkolansuon kuormituksissa korostuu toukokuu (Kuva 10), jolloin suolla jouduttiin tekemään ohijuoksutus ja samanaikaisesti sekä pitoisuudet että valumat olivat hetkellisesti varsin suuret. Myös maaliskuussa yksittäisen näytteen suurten virtaamien aikaan mitatut korkeat pitoisuudet nostivat kokonaiskuormituksia. Vuodenajoittain tarkasteltuna kuormitus olikin suurinta keväällä kiintoaineen ja fosforin osalta (Kuva 8). Typen ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta kuormitus oli suurimmillaan syksyllä. Jaakkolansuon kokonaiskuormituskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014 on esitetty taulukossa (Taulukko 7).

Taulukko 6 Jaakkolansuon pintavalutuskentän 1 kuormitusluvut vuonna 2014. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). 16 Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 2014 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 12,0 l/s km2 g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 472 462 69 59 35,3 172 169 12898 12615 Typpi 20 14 16 11 1,5 7,2 5,3 537 395 Fosfori 0,58 0,37 0,45 0,24 0,04 0,21 0,13 16 10,0 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 275-58 407 74 21 100-21 7507-1573 Taulukko 7 Jaakkolansuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O 2 kg kg O 2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 14.812 Joutsjärven-Tainionvirran alue 12898 537 15,7 7507 12615 395 10,0-1573 Kuva 8 Jaakkolansuon pintavalutuskentän 1 alapuolisen tarkkailuaseman ominaiskuormitukset vuodenajoittain hydrologisena vuonna 2014 ja vertailuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvot 2014. Kuva 9 Jaakkolansuo pintavalutuskentän 1 bruttokuormitusten (g/ha d ja g O2/ha d) vuosien välinen vaihtelu 2013 2014. Vertailuarvona ominaiskuormitussoiden keskimääräinen bruttokuormitus (punainen viiva).

17 Kuva 10 Jaakkolansuon pintavalutuskentän 1 alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.

3.4 Hattula 18 3.4.1 Väärälammensuo (Hattula) Väärälammensuon turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1980 ja tuotanto 1984. Väärälammensuolla oli vuonna 2014 tuotannossa 96,0 ha ja tuotannosta alle 5 vuoden sisällä poistuneita aloja 4,4 ha. Väärälammensuolla on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (päätös 65/2006/4, dnro LSY-2004-Y-418, myönnetty 15.6.2006). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään 10.10.2007 (Nro 07/0328/1). VHO:n päätöksestä valitettiin Korkeimpaan hallintooikeuteen, joka ratkaisi asian 20.11.2008 antamallaan päätöksellä (Dnro 3667/1/07). Tuotantoalue sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueella Renkajoen yläosan valumaalueella (35.885). Väärälammensuon kuivatusvedet johdetaan Pikku-Lamminojan ja Veittijärven kautta Renkajokeen. Kuivatusvedet käsitellään tuotannossa olevien alojen osalta 62,0 ha alalta ympärivuotisella pintavalutuskentällä ja 32,0 ha alalta kosteikolla. Väärälammensuolla suoritetaan ympärivuotista tarkkailua pintavalutuskentän 1 ylä- ja alapuolisilta asemilta. Tarkkailupisteen valuma-alue on 85,2 ha Täydentävää tarkkailua tehtiin vuonna 2014 kosteikon 1 ylä- ja alapuolisilla tarkkailupisteillä. Tarkkailupisteen valuma-alue on 76,8 ha. Vuonna 2014 Väärälammensuolla oli tuotantoa ajalla 5.5. 18.8.2014 yhteensä 67 tuotantopäivää. Väärälammensuo PVK1 Vedenlaatu Vuonna 2014 Väärälammen pintavalutuskentän 1 alapuolelta otettujen näytteiden keskimääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen, fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta pienemmät kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Typen ja raudan pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kokonaisfosforin keskimääräinen pitoisuus 15 µg/l oli luonnontilaiselta suolta purkautuvan veden vertailuarvoa (20 µg/l) alhaisempi. Myös COD Mn -arvo 31 mg/l/o2 oli samaa tasoa kuin luonnontilaisilla soilla. Pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin vuonna 2013 (Taulukko 8). Puhdistusteho Väärälammensuon pintavalutuskentän 1 keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 87 %, kokonaistypen osalta 33 %, kokonaisfosforin osalta 53 % ja kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvon osalta 6 % (Taulukko 8).

19 Taulukko 8 Väärälammensuon pintavalutuskentälle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 2014. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää 45 4.11.2013 5,9 6,4 290 5,2 98 62 3200 2000 38 180 16 91 89 38 57 31,1 36,6 11 46 12.11.2013 * 6,3 2,3 1900 390 13 <5 27 19,2 22,6 6 47 18.11.2013 6,5 6,5 85 2,3 97 38 1950 1400 28 54 10 81 47 24 49 15,4 18,1 15 49 3.12.2013 6,5 6,2 31 1,7 95 12 1700 1000 41 1300 350 25 8 68 6 <2 6,8 1,3 23 15 35 8,6 10,0 13 51 16.12.2013 6,4 6,4 31 <1 97 9,1 1800 1200 33 25 8 68 21 15 29 28,4 33,4 22 2 7.1.2014 6,5 6,5 5,0 1,0 80 2300 1700 26 19 14 26 32 25 22 7,5 8,8 28 6 4.2.2014 9,6 11,3 42 12 18.3.2014 6,6 6,5 3,6 1,3 64 1900 1500 21 13 11 15 20 18 10 9,7 11,3 20 15 7.4.2014 6,7 6,6 8,0 2,8 65 2100 1700 19 1700 690 21 15 29 7 4 6,8 2,5 21 18 14 7,4 8,7 9 16 16.4.2014 6,6 6,4 11 3,0 73 2500 1800 28 24 18 25 26 22 15 6,5 7,6 8 17 24.4.2014 6,6 6,3 9,6 2,5 74 2100 1200 43 1800 170 20 15 25 5 3 8,4 3,0 20 22-10 3,0 3,5 14 19 8.5.2014 6,7 6,4 8,6 1,3 85 2000 1000 50 15 11 27 20 19 5 5,0 5,9 13 21 21.5.2014 6,7 6,3 10 2,5 75 1900 750 61 17 14 18 22 27-23 5,0 5,8 19 24 9.6.2014 * 6,5 5,3 960 99 140 19 3 37 3,8 4,4 1 24 10.6.2014 6,7 6,4 12 3,0 75 2400 940 61 1700 110 <5 78 23 16 30 3 3 6,2 2,7 30 38-27 4,0 4,7 3 24 13.6.2014 (1 6,6 6,7 2700 1200 670 25 <2 42 5,0 5,8 12 24 13.6.2014 (2 6,4 5,0 2300 810 690 23 5 41 0,0 0,0 0 26 25.6.2014 * 6,4 5,0 1900 450 130 19 <2 41 6,3 7,3 1 26 26.6.2014 6,4 6,4 26 4,0 85 9,0 2300 1600 30 31 14 55 46 34 26 3,6 4,3 7 27 3.7.2014 6,6 6,5 25 1,0 96 14 2600 940 64 26 10 62 42 28 33 1,8 2,1 14 29 17.7.2014 6,6 6,5 33 9,3 72 10 2400 970 60 1600 160 <5 <5 34 19 44 3 <2 6,9 4,1 34 42-24 1,5 1,7 13 31 30.7.2014 * 6,7 15 1600 640 <5 25 3 51 1,2 1,4 1 31 31.7.2014 6,7 6,6 10 10 0 2500 1500 40 21 22-5 34 51-50 0,9 1,0 11 33 11.8.2014 6,7 6,5 5,2 6,6-27 2100 2100 0 16 23-44 25 60-140 0,8 1,0 8 34 19.8.2014 * 6,7 6,0 1500 730 37 18 <2 36 14,5 17,1 9 35 28.8.2014 5,9 6,4 13 6,0 54 3300 2200 33 1700 1200 610 430 26 15 42 <2 <2 1,9 2,2 54 39 28 9,6 11,3 14 37 11.9.2014 6,7 6,5 15 8,3 45 2000 1500 25 18 12 33 26 25 4 2,5 2,9 13 39 24.9.2014 6,5 6,6 11 3,7 66 2200 1200 45 19 12 37 26 22 15 3,6 4,2 15 41 9.10.2014 6,7 6,5 10 19-100 1800 1100 39 1400 430 61 430 15 10 33 2 <2 5,4 2,8 20 15 25 5,6 6,6 14 43 23.10.2014 6,5 6,4 37 2,3 94 12 2200 1300 41 27 8 70 22 14 36 7,4 8,7 9 Keskiarvo: 6,5 6,4 31 4,9 87 ** 21 ### 2239 1499 33 ** 1600 531 170 262 30 15 53 ** 4 3 6,1 2,7 32 31 6 ** 7,6 9,2 365 Mediaani: 6,6 6,5 12 3,7 74 12 ### 2150 1500 38 1700 440 33 135 22 15 33 3 3 6,8 2,7 26 27 15 Minimi: 5,9 6,2 3,6 1,0-100 9,0 0,0 1700 750 0 1300 99 5 5 13 8-44 2 2 1,9 1,3 20 14-140 Maksimi: 6,7 6,7 290 19 98 62 0 3300 2700 64 1800 1200 610 690 180 25 91 7 5 8,4 4,1 89 60 57 2013 6,4 6,2 17 4,8 76 ** 10 2975 1368 53 ** 2300 508 33 17 49 ** 5 7 3,5 3,4 40 32 41 ** 2012 6,3 5,0 1560 627 16 5 5,2 32 2011 6,4 3,3 1545 679 14 2 4,4 27 Kevät 3 kpl 6,6 6,5 7,5 2,4 ### ### 2167 1667 1700 690 19 15 7 4 6,8 2,5 22 19 Kesä 17 kpl 6,5 6,5 15 5,7 11 ### 2342 1526 1700 557 23 18 3 3 5,9 3,0 32 36 Syksy 9 kpl 6,4 6,4 62 4,3 27 ### 2144 1422 1350 390 46 11 4 3 6,1 2,1 35 22 Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 5,0 2,6 44 46-3,5 ** 12,1 Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 20 5,6 74 ** 2047 1570 24 ** 911 436 98 62 39 ** 39 19 5,7 2,4 47 52-6,4 ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 4.2.14 Ei näytteitä, koska virtausta ei ollut. 30.7.14 Omavalvontanäyte, penkan ylivuotokohta. 8.5.14 Penkka vuotaa 2 l/s. 31.7.14 Näyte otettu ojaan johtavan putken vierestä, josta vesi virtaa. Vuotokohtia useita. 9.6.14 Omavalvontanäyte purkuputken vierestä ohivirtauksesta. 11.8.14 Vesi ei virtaa kaivon kautta. Näyte otettu kaivosta ojaan johtavan putken vierestä, 10.6.14 Vesi ei virtaa mittakaivon läpi, vaan sen vierestä ja kosteikon päädystä. Näyte otettu mittapadon josta vesi virtaa. jälkeisestä ojasta, putken päästä. 19.8.14 Omavalvontanäyte, rankkasade/poikkeustilanne. Mittakaivossa ei virtaa vesi, 13.6.14 (1 Omavalvontanäyte, ohivirtaus mittapadon/kaivon vierestä. näyte ohivuodosta. 13.6.14 (2 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 11 cm. 28.8.14 Vesi virtaa kaivon ohi. Näyte otettu alapuolisesta ojasta, virtaavasta vedestä. 25.6.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 12 cm. Virtaamaa ei tästä voi päätellä, 11.9.14 Vesi purkautuu penkan yli, leveältä vyöhykkeeltä. Näyte otettu ohivuodosta. sillä ohivuoto mittakaivon ohitse on merkittävä. 24.9.14 Pato vuotaa 5 l/s. Vettä ei tule v-aukon yli. Penkka vuotaa 3 l/s. 26.6.14 Vuotaa useasta kohdasta penkan alitse n. 3 m leveältä alueelta. Vain pieni osa vedestä menee kaivon kautta. 9.10.14 Vesi virtaa penkan yli, näyte ohivuodosta. 17.7.14 Vesi ei kulje kaivon kautta. Näyte otettu ojaan johtavan putken sivusta, josta vesi virtaa putken ohitse. 23.10.14 Vesi virtaa mittakaivon ohi, näyte ohivuodosta. Ap piste vuotaa monesta paikasta. 12.11.13 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 18 cm.

Virtaama ja kuormitus 20 Väärälammensuon pintavalutuskentän alapuolisella tarkkailupisteellä ei ollut jatkuvatoimista virtaamamittausta, johtuen ongelmista mittakaivon kanssa. Pintavalutuskentän tarkkailupisteen kuormitukset on laskettu käyttämällä laskennassa Väärälammensuon tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia ja alueen A ominaiskuormitussoiden keskivalumia. Väärälammensuon pintavalutuskentän alapuoliset ominaiskuormitusluvut (g/ha d) olivat kaikilta osin pienemmät kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin vuonna 2014 (Taulukko 9). Tämä johtui keskimääräistä alhaisemmista pitoisuuksista. Kokonaisfosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta Väärälammensuon nettokuormitukset olivat negatiivisia eli pienempiä kuin laskennallinen luonnontilaisen suon taustakuormitus. Väärälammensuon pintavalutuskentällä oli pitkin vuotta ongelmia vuotojen takia. Mittakaivossa oli vuotoja ja vesi kulki mittapadon ohi. Myös pintavalutuskentän penkassa oli vuotokohtia ja ajoittain vesi virtasi penkan ylitse. Vedenlaadussa ei kuitenkaan ole havaittavissa merkittävää eroa tarkkailunäytteiden ja vuotokohdista otettujen omavalvontanäytteiden välillä. Koska laskennassa ei käytetä Väärälammensuon omia virtaamia, ei vuodoilla arvioida olevan suurta vaikutusta kuormitusarvion luotettavuuteen. Vuodenajoittain tarkasteltuna suurimmat kuormitukset Väärälammensuon pintavalutuskentältä 1 tulivat kaikkien parametrien osalta syksyllä (Kuva 12). Hydrologisista oloista johtuen vuonna 2014 talvi jäi Hämeessä lyhyeksi, eikä Väärälammensuolla osunut yhtään näytteenottokertaa talven ajalle. Tästä johtuen Väärälammelle ei ole esitetty talven kuormitusta (Kuva 12). Viime vuosina Väärälammensuon kuormitus on ollut laskusuunnassa, vuoden 2014 kuormitukset olivat kuitenkin edellisvuoden tasoa (Kuva 13). Taulukko 9 Väärälammensuon PVK1 kuormitusluvut vuonna 2014. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 2014 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 26 17 69 59 1,7 9,4 6,1 625 407 Typpi 12 7,2 16 11 0,78 4,3 2,6 284 175 Fosfori 0,10-0,1 0,45 0,24 0,006 0,04-0,03 2,4-2,0 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 192-94 407 74 13 70-34 4690-2289

21 Kuva 11 Väärälammensuon PVK1 alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.

22 Kuva 12 Väärälammensuon PVK1 alapuolisen tarkkailuaseman ominaiskuormitukset vuodenajoittain hydrologisena vuonna 2014 ja vertailuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvot 2014. Talvikuormitusta ei Väärälammensuolla ollut poikkeuksellisista hydroloisista oloista johtuen. Kuva 13 Väärälammensuo PVK1 bruttokuormitusten (g/ha d ja g O 2 /ha d) vuosien välinen vaihtelu 2011 2014. Vertailuarvona ominaiskuormitussoiden keskimääräinen bruttokuormitus (punainen viiva). Väärälammensuo KOS1 Vedenlaatu Väärälammensuon kosteikon 1 ylä- ja alapuolisilta pisteiltä otettiin hydrologisena vuonna 2014 näytteet viisi kertaa sekä lisäksi alapuoliselta pisteeltä neljä rankkasateen aikaista omavalvontanäytettä (Taulukko 10). Kiintoainetta, fosforia ja happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ) oli Väärälammensuon kosteikolta 1 purkautuvassa vedessä vähemmän kuin tuotannossa olevilla ominaiskuormitussoilla keskimäärin vuonna 2014. Kokonaistyppipitoisuus oli ominaiskuormitussoiden keskiarvoa suurempi. Keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus oli samaa tasoa ja COD Mn -arvo pienempi kuin luonnontilaisilta soilta on mitattu. Edellisvuosiin nähden pitoisuudet pysyivät samantasoisina.

23 Taulukko 10 Väärälammensuon kosteikolle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 2014. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori CODMn Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. mg/l mg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l O2 mg/l O2 % 45 4.11.2013 6,3 6,3 5,1 4,3 16 2500 2500 0 15 14 7 26 26 0 46 12.11.2013 * 6,5 4,1 2400 930 15 <5 29 4 20.1.2014 6,4 6,3 6,8 2,4 65 2700 2200 19 22 19 14 29 31-7 12 18.3.2014 6,5 6,5 6,0 3,6 40 2300 1600 30 19 16 16 23 16 30 24 13.6.2014 * 7,2 4,0 1100 240 73 26 <2 25 26 25.6.2014 * 6,9 9,3 1700 540 160 24 <2 31 27 3.7.2014 6,5 7,0 8,0 6,5 19 1900 1900 0 24 26-8 31 33-6 34 19.8.2014 * 7,1 6,5 1200 330 64 28 <2 29 36 1.9.2014 6,5 6,6 4,7 3,0 36 1600 1900-19 20 23-15 26 34-31 Keskiarvo: 6,4 6,6 6,1 4,9 35 ** 2200 1833 8 ** #### 510 #### 99 20 21 2 ** ##### 2,8 27 28-4 ** Mediaani: 6,5 6,6 6,0 4,1 36 2300 1900 0 #NUM! 435 #NUM! 73 20 23 7 #NUM! 2,0 26 29-6 Minimi: 6,3 6,3 4,7 2,4 16 1600 1100-19 0 240 0 64 15 14-15 0,0 2,0 23 16-31 Tuotanto (n=50) Kosteikko (n=16) Maksimi: 6,5 7,2 8,0 9,3 65 2700 2500 30 0 930 0 160 24 28 16 0 5,0 31 34 30 2013 6,6 5,1 1867 20 20 2012 6,3 6,6 1748 21 31 2011 6,4 7,8 1588 26 27 6,0 5,7 19 7,0 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 44 46-3,5 ** 5,9 5,7 19 8,3 58 ** 1596 1395 14 ** 611 328 80 48 39 ** 24 11 43 45-4,4 ** 12.11.13 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 24 cm. 25.6.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 23 cm. 13.6.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 21 cm. 19.8.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 14 cm.

Puhdistusteho Väärälammensuon kosteikon 1 keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 35 %, kokonaistypen osalta 8 %, kokonaisfosforin osalta 2 % ja kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvon osalta 28 % (Taulukko 11). Virtaama ja kuormitus Väärälammensuon kosteikolla 1 ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaaman mittausta. Kosteikon 1 kuormitukset on laskettu ns. täydentävällä menetelmällä vertaamalla tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia ominaiskuormitussoiden A vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden A keskivalumia. Väärälammensuon kosteikon 1 ominaiskuormitukset olivat kiintoaineen, fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta pienempiä kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin vuonna 2014 (Taulukko 11). Typen osalta kuormitus oli keskitasoa. Fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta nettokuormitus oli negatiivinen eli pienempi kuin laskennallinen taustakuormitus. Taulukko 11 Väärälammensuon KOS1 kuormitusluvut vuonna 2014. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Laviassuon vesienkäsittely on aiemmin ollut perustasoa virtaamansäädöllä. Talvella ja keväällä 2014 Laviassuolle rakennettiin kasvillisuuskenttä (kenttäalueella valmis ruo- Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2013 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 36 27 69 59 1,2 13 10 446 337 Typpi 16 12 16 11 0,55 6,0 4,3 201 146 Fosfori 0,15-0,02 0,45 0,24 0,005 0,056-0,009 1,9-0,30 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn 211-75 407 74 7,1 77-27 2589-922 Väärälammensuon vuosikuormitus Väärälammensuon vuosikuormitus muodostuu tarkkailupisteiden PVK1 ja KOS1 yhteenlasketusta kuormituksesta. Väärälammensuon kokonaiskuormituskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014 on esitetty alla (Taulukko 12). Taulukko 12 Väärälammensuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O 2 kg kg O 2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 35.885 Renkajoen yläosan va 1072 485 4,2 7279 744 321-2,3-3210 24 3.5 Heinola 3.5.1 Laviassuo (Heinola) Laviassuolla valmistelu aloitettiin v. 1973 ja tuotanto v. 1975. Vuonna 2014 oli tuotannossa 52,0 ha ja tuotannosta viimeisen viiden vuoden sisällä poistuneita aloja 1,5 ha. Laviassuon tuotantoalueella on Itä-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (päätös 115/05/1, myönnetty 7.11.2005). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään 25.9.2006 (Nro 06/0259/3). Laviassuon tuotantoalue sijaitsee Kymijoen vesistön Ruotsalaisen alueen Myllyojan (14.142) valuma-alueella. Laviassuon turvetuotantoalueen vedet johdetaan laskuojan kautta Lemmonjokeen, joka saa alkunsa valuma-alueen järvistä Laviassuon koillispuolelta. Lemmonjoki yhtyy Myllyojaan, joka laskee Ruotsalaisen Nyynäistenlahden pohjukkaan noin viisi kilometriä Laviassuon pohjoispuolella.

25 kohelpikasvusto), joka valmistui elokuussa. Kasvillisuuskentän ylä- ja alapuolisilla asemilla aloitettiin ympärivuotinen tarkkailu elokuun lopulla. Alkuvuonna tarkkailunäytteitä otettiin laskeutusaltaasta laskuojaan lähtevästä vedestä (Taulukko 13, yp-piste 14.4. 27.8.). Elokuusta alkaen vedet johdettiin tästä vielä kasvillisuuskentälle. Kentän alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 60,7 ha. Vuonna 2014 Laviassuolla oli tuotantoa ajalla 18.5. 11.8.2014 yhteensä 44 tuotantopäivää. Laviassuo KK Vedenlaatu Laviassuon kasvillisuuskentän alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettujen neljän näytteen perusteella kiintoaine- ja fosforipitoisuudet olivat korkeampia kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Sen sijaan typpeä ja happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ) Laviassuolta purkautuvassa vedessä oli selvästi keskimääräistä vähemmän (Taulukko 13). Puhdistusteho Laviassuon kasvillisuuskentän keskimääräinen puhdistusteho oli kokonaistypen osalta 73 % (Taulukko 13). Kiintoaineen, kokonaisfosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta kentän alapuoliset pitoisuudet olivat pääsääntöisesti korkeampia kuin yläpuoliset ja reduktiot jäivät negatiivisiksi. Kokonaisfosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta pitoisuudet olivat jo kasvillisuuskentän yläpuolella syyslokakuussa pienemmät kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin.

26 Taulukko 13 Laviassuon kasvillisuuskentälle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kasvillisuuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 2014. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää 16 14.4.2014 6,6 6,3 2600 17 11 0,0 0,0 0 20 15.5.2014 * 4,6 30 19 4700 3100 500 35 4 33 0,0 0,0 0 22 26.5.2014 0,0 0,0 0 22 30.5.2014 * 5,3 13 3000 2000 360 49 9 17 0,0 0,0 0 30 22.7.2014 6,3 17 2700 2000 200 19 <5 5,6 13 0,0 0,0 0 31 29.7.2014 6,4 8,6 2300 1500 460 17 <5 4,2 8,8 0,0 0,0 0 35 27.8.2014 4,7 17 4400 3000 730 20 <5 5,6 20 3,9 6,4 13 37 9.9.2014 6,7 6,2 8,5 10-18 2000 620 69 14 82-486 8,5 16-88 1,8 2,9 15 39 24.9.2014 6,6 6,3 8,4 5,9 30 3100 570 82 18 90-400 10 15-50 2,6 4,2 15 41 9.10.2014 6,7 6,3 7,0 15-114 2400 710 70 1900 65 480 <5 11 120-991 2 29 3,2 6,4 6,6 17-158 3,8 6,3 12 43 21.10.2014 6,2 6,4 10 5,3 47 3800 1100 71 15 66-340 10 10 0 5,2 8,6 11 Keskiarvo: 5,3 6,3 13 9,1-7 ** 19 ### 3100 750 73 ** 2250 65 455 5 22 90-517 ** 5 29 4,7 6,4 14 15-65 ** 66 Mediaani: 6,4 6,3 9,3 8,0 6 19 ### 2850 665 71 2000 65 470 5 18 86-443 5 29 4,9 6,4 11 16-69 Minimi: 4,6 6,2 6,3 5,3-114 19 0,0 2000 570 69 1500 65 200 5 11 66-991 2 29 3,2 6,4 6,6 10-158 Maksimi: 6,7 6,4 30 15 47 19 0 4700 1100 82 3100 65 730 5 49 120-340 9 29 5,6 6,4 33 17 0 2013 5,2 14 2660 1440 272 22 11 3,2 19 Kevät 1 kpl 6,6 ### 6,3 ### #### ### ### 2600 #### #### #DIV/0! #DIV/0! ##### ##### 17 ### #DIV/0! ##### ##### #### #### 11 ##### Kesä 6 kpl 5,1 6,2 16 10-18 19 ### 3183 620 69 2320 #DIV/0! 450 ##### 26 82-486 6 ##### 5,1 #### 17 16 Syksy 3 kpl 6,4 6,3 8,5 8,7-13 ### ### 3100 793 74 1900 65 480 5 15 92-577 2 29 3,2 6,4 8,9 14 Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 5,0 2,6 44 46-3,5 ** 12,1 Kasvillisuuskenttä (n=4 6,1 6,3 10 5,0 52 ** 1315 913 30 ** 478 135 49 37 25 ** 17 13 3,9 2,3 25 25 0 ** *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Laviassuon kasvillisuuskenttä on otettu käyttöön elokuussa ja ensimmäiset tarkkailunäytteet kentältä on otettu 9.9.2014. Alkuvuoden näytteet on otettu laskeutusaltaiden alapuolelta. 15.5.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte pumppualtaan ylivuotorummusta. Pumppu ei vielä käytössä. Sade 9.-14.5. 64 mm, 13.-14.5. klo 8:00-8:10 31 mm. 30.5.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte kosteikon luoteiskulmasta. 26.5.14 Ei näytettä, koska virtausta ei ollut. 9.10.14 Mittakaivolle johtavan vallin yli valuu vettä kasvillisuuskentältä. Taulukko 14 Laviassuon kasvillisuuskentän ylä- ja alapuolisen pisteen vedenlaatu sähkönjohtavuuden, kloridien ja sulfaatin osalta vuonna 2014. Pvm Sähkönjohtavuus, 25 C Kloridi Sulfaatti yp ap yp ap yp ap ms/m ms/m mg/l mg/l mg/l mg/l 14.4.2014 15 2,0 42 26.5.2014 22.7.2014 20 3,0 69 29.7.2014 19 3,8 60 27.8.2014 28 1,7 110 9.9.2014 16 19 2,8 10 39 46 24.9.2014 19 16 2,8 13 58 34 9.10.2014 18 20 2,7 17 47 41 21.10.2014 25 17 2,3 6,4 89 42

Virtaama ja kuormitus Laviassuon kuormitus on seuraavassa esitetty tarkkailujaksolle 1.4. 31.10.2014 (Taulukko 15). Laviassuolla ei ollut käytössä jatkuvatoimista virtaamamittausta. Laviassuon kuormitukset on huhtikuusta elokuun lopulle laskettu käyttäen laskeutusaltaan alapuolisia ja kasvillisuusaltaan käyttöönotosta lähtien KK alapuolisia vedenlaatutuloksia. Valumina on käytetty alueen A ominaiskuormitussoiden keskivalumia. Kuormitus maaliskuun loppuun saakka on arvioitu alueen A ominaiskuormituslukujen perusteella. Laviassuon brutto-ominaiskuormitus tarkkailujakson aikana oli kaikilta osin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskitasoa pienempi (Taulukko 15). Selvin ero on fosforin ja COD Mn :n kuormitusluvuissa johtuen Laviassuolta purkautuvan veden pienistä pitoisuuksista. On kuitenkin huomattava, että Laviassuon ominaiskuormitus on laskettu vain osalle vuotta, eikä se vuodenajoittaisesta vaihtelusta johtuen ole suoraan verrattavissa ympärivuotisiin kuormituslukuihin. Laviassuon kokonaiskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014 on esitetty taulukossa (Taulukko 16). Taulukko 15 Laviassuon LA ja KK kuormitusluvut jaksolla 1.4.-31.10.2014. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Jakson kuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- 214 d ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Jakson kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha jakso Kiintoaine 55 50 69 59 2,9 12 11 Typpi 13 10 16 11 0,67 2,7 2,2 Fosfori 0,20 0,11 0,45 0,24 0,011 0,043 0,023 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a CODMn 73-81 407 74 3,9 16-17 27 Taulukko 16 Laviassuon kuormitus eri vesistöalueilla hydrologisena vuonna 2014. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O 2 kg kg O 2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 14.142 Myllyojan va 1445 280 5,8 4129 1316 216 3,2 20 3.6 Hollola 3.6.1 Hirvisuo (Hollola) Hirvisuon turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1986 ja tuotanto 1987. Hirvisuolla oli vuonna 2014 tuotannossa 26,7 ha ja tuotannosta viiden vuoden sisällä poistuneita alueita 0,5 ha. Hirvisuon tuotantoalueella on Itä-Suomen ympäristölupaviraston vesienjohtamislupa (päätös 52/02/1, myönnetty 28.1.2002) ja Vaasan hallinto-oikeuden vesienjohtamislupa (päätös 03/0021/2, myönnetty 23.1.2003). Hirvisuon lupamääräykset tarkistettiin v. 2009 (päätös ISY 29/09/1, 18.5.2009). Hirvisuo sijaitsee Porvoonjoen vesistöalueella Hahmajoen valuma-alueella (18.056). Kuivatusvesien käsittelymenetelmänä on aiemmin ollut perustaso ja virtaamansäätö. Elokuussa 2014 Hirvisuolla aloitettiin rakeisen kemikaloinnin testaus. Kuormitustarkkailunäytteet otetaan ennen ja jälkeen kemikaloinnin. Tarkkailupisteen valuma-alue on 27,4 ha. Hirvisuolla tehtiin talvella, keväällä ja kesällä 2014 kaivuutöitä pumppaus- ja selkeytysaltaan rakennustöiden johdosta. Keväällä ja kesällä otettiin ylimääräisiä omavalvontanäytteitä kaivuiden ja sateiden vuoksi.

28 Vuonna 2014 tuotantoa oli Hirvisuolla ajalla 18.5. 11.8.2014 yhteensä 44 tuotantopäivää. Hirvisuo KEM Vedenlaatu Kemikaloinnin testausjakso aloitettiin elokuun alussa, sitä edeltävät näytteet on otettu laskeutusaltaasta lähtevästä vedestä. Kemikaloinnin jälkeisiä näytteitä ei saatu lainkaan hydrologisen vuoden 2014 aikana, koska vettä ei virrannut (Taulukko 17). Vesienkäsittelyrakenteiden muutostöiden vuoksi alueella tehtiin kaivuutöitä alkuvuodesta kesään saakka. Tammi- ja maaliskuun näytekerroilla näytteitä ei saatu, koska mittapadolla ei ollut virtausta. Runsaiden sateiden aikaan maalis- ja toukokuussa on tuottajan toimesta otettu ylivirtaamanäytteet, joissa kiintoaine- ja fosforipitoisuudet olivat erittäin korkeita. Virtaama ja kuormitus Hirvisuon kuormitus on seuraavassa esitetty vuositasolla (Taulukko 19) sekä jaksokohtaisesti (Kuva 14). Hirvisuolla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaamamittausta. Laskennassa on käytetty läheisen Varsansuon valumia. Kemikaloinnin aikaista kuormitusta on arvioitu marraskuun 2014 tulosten perusteella, vaikka näytteet on otettu seuraavan hydrologisen vuoden puolella (Taulukko 18). Niiden perusteella voidaan kuitenkin parhaiten arvioida kemikaloinnin jälkeistä vedenlaatua. Kevään aikaiset näytteet ovat poikkeustilanteiden omavalvontanäytteitä, joiden perusteella ei voida arvioida kuormitusta pidemmälle jaksolle. Tämän vuoksi Hirvisuon kuormitus marraskuusta maaliskuun puoliväliin saakka on arvioitu Varsansuon marras-helmikuun vedenlaatutiedoilla ennen kemikalointia. Hirvisuonsuon brutto-ominaiskuormitus oli kiintoaineen osalta hyvin suuri, lähes 9- kertainen tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskitasoon verrattuna (Taulukko 19). Fosforikuormitus oli kaksinkertainen tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskitasoon nähden. Tämä johtuu kevään korkeista pitoisuuksista. Typen osalta kuormitus oli hieman korkeampi ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta puolestaan pienempi kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Hirvisuon kuormitus oli suurimmillaan talvella ja keväällä, kesän ja syksyn kuormitus jäi pieneksi. Kuormitusarvion luotettavuutta heikentää näytteiden vähäinen määrä. Hirvisuon kokonaiskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014 on esitetty taulukossa (Taulukko 20).

29 Taulukko 17 Hirvisuon KEM vedenlaatu ennen ja jälkeen kemikaloinnin 31.7.-31.10.2014 (alkuvuoden tulokset lasketusaltaasta purkautuvasta vedestä). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap virtaama valuma mg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O 2 mg/l O2 l/s l/s km 2 Päivää 4 20.1.2014 4,8 17,7 137 12 18.3.2014 0,3 1,3 2 12 20.3.2014 * 5,1 390 437 1700 830 350 48 21 58 1,9 6,8 55 20 14.5.2014 * 4,4 220 18 1400 110 <5 120 16 79 0,7 2,4 48 27 1.7.2014 4,3 38 10 1500 81 100 0,2 0,7 31 36 1.9.2014 0,9 3,2 41 37 11.9.2014 4,3 12 1900 88 2,0 130 0,8 2,8 14 39 25.9.2014 0,6 2,3 14 41 9.10.2014 4,3 9,5 1600 460 25 48 5 2,1 110 0,9 3,2 14 43 23.10.2014 4,2 7,6 2600 49 1,4 120 0,9 3,4 9 Keskiarvo: 4,3 4,5 9,7 216 ### 155 2033 1533 460 470 25 5 62 184 5 32 1,8 21 120 79 365 Mediaani: 4,3 4,4 9,5 220 ### 18 1900 1500 460 470 25 5 49 120 5 32 2,0 21 120 79 Minimi: 4,2 4,3 7,6 38 0,0 10 1600 1400 460 110 25 5 48 81 5 16 1,4 21 110 58 Maksimi: 4,3 5,1 12 390 0 437 2600 1700 460 830 25 5 88 350 5 48 2,1 21 130 100 Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 1837 1458 767 381 89 55 32 16 5,0 2,6 44 46 Kemikalointi (n=2) 6,3 4,3 20 20 1846 1498 572 534 117 56 34 12 6,2 7,4 43 25 *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 20.1.14 Ei näytettä, koska virtausta ei ollut. 18.3.14 Ei näytettä, koska virtausta ei ollut. 11.9.-23.10.14 Ei ap näytteitä, koska vesi ei virrannut. 14.5.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 12 cm. 20.3.14 Poikkeustilanteen/rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 35 cm. Talvella kaivettu vesiensuojelualtaita savimaahan. Pumppaus käynnissä n. 1 h ennen näytteenottoa. Rakeinen kemikalointi (testausjakso) aloitettu elokuun alussa 2014. Keväällä otettu omaehtoisia näytteitä kaivuutöiden ja sateiden vuoksi. Ennen elokuuta vesienkäsittelymenetelmänä laskeutusallas. Taulukko 18 Hirvisuon KEM vedenlaatu ennen ja jälkeen kemikaloinnin marraskuussa 2014. Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 4.11.2014 4,3 3,3 6 6,2 2600 1400 11 1,4 10 110 21 18.11.2014 4,1 3,2 2 11 2400 1800 1100 1100 80 <100 40 10 16 <5 1,0 13 98 29 Keskiarvo: 4,2 3,2 4,2 8,6 2500 1600 1100 1100 80 100 40 11 16 5 1,2 11 104 25

30 Kuva 14 Hirvisuon LA ja KEM alapuoliset pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.

Taulukko 19 Hirvisuonsuon LA ja KEM kuormitusluvut hydrologisena vuonna 2014. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). 31 Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 2014 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 606 599 69 59 16 221 218 6018 5942 Typpi 20 16 16 11 0,53 7,2 5,8 195 157 Fosfori 0,91 0,76 0,45 0,24 0,02 0,33 0,28 9,0 7,5 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 368 125 407 74 10 134 45 3655 1237 Taulukko 20 Hirvisuon kuormitus eri vesistöalueilla hydrologisena vuonna 2014. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O 2 kg kg O 2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 18.056 Hahmajoen va 6018 195 9,0 3655 5942 157 7,5 1237 3.7 Janakkala 3.7.1 Röyhynsuo (Janakkala) Röyhynsuon turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 2000 ja tuotanto 2001. Röyhynsuolla oli vuonna 2014 tuotannossa 127,0 ha ja alle viiden vuoden sisällä poistuneita alueita 16,2 ha. Röyhynsuolla on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä ympäristölupa (päätös 52/2007/4, dnro LSY 2004-Y-142, myönnetty 1.6.2007). Röyhynsuo sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueella, Hiidenjoen suualueella (35.811). Kuivatusvedet johdetaan käsittelyn jälkeen Ilmusjärveen ja siitä ne virtaavat Välijokea pitkin Vettenjakamoon ja Hiidenjokeen, joka laskee Vanajaveteen. Koko tuotantoalueen kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisella pintavalutuskentällä. Röyhynsuolla on ympärivuotista tarkkailua pintavalutuskentän ylä- ja alapuolella. Alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 160,0 ha. Tuotanto vuonna 2014 aloitettiin 29.4. ja lopetettiin 12.8.2014, tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 33. Röyhynsuo PVK1 Vedenlaatu Pintavalutuskentän yläpuolelta analysoitiin erittäin korkeita kiintoainepitoisuuksia huhtikuussa. Tätä ennen helmi- ja maaliskuussa näytteitä ei saatu, koska virtausta pintavalutuskentältä ei ollut. Käyttötarkkailupäiväkirjan mukaan Röyhynsuolla on huhtikuussa tehty sarkaojien puhdistusta. Myös pintavalutuskentältä lähtevän veden kiintoainepitoisuudet olivat koholla huhtikuussa ja muutenkin vedenlaatu vaihteli melko paljon näytekerroittain. Edellisvuoteen verrattuna vedenlaadussa ei keskimäärin tapahtunut merkittävää muutosta (Taulukko 21). Röyhynsuolta purkautuvan veden kiintoaine-, kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuudet sekä kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvo olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoja korkeammat.

32 Taulukko 21 Röyhynsuon pintavalutuskentälle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 2014. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää 45 4.11.2013 6,3 6,3 28 14 50 8,0 4400 3000 32 110 83 25 58 55 5 58,5 36,6 11 46 12.11.2013 * 5,9 4,4 1700 310 50 16 53 34,0 21,2 7 47 19.11.2013 6,8 6,3 57 15 74 17 3400 2850 16 71 65 8 46 44 4 29,5 18,4 14 49 3.12.2013 6,3 5,7 18 4,3 76 5000 2000 60 3100 890 160 48 70 92 15 1,8 1,5 61 46 25 16,1 10,0 13 51 16.12.2013 6,6 5,7 5 <1 81 5100 2300 55 170 55 68 60 48 20 53,4 33,4 22 2 7.1.2014 6,6 6,2 23 3,5 85 5,0 3600 2600 28 120 56 53 51 43 16 14,1 8,8 28 6 4.2.2014 18,1 11,3 42 12 18.3.2014 18,1 11,3 20 15 7.4.2014 6,8 6,6 100 49 51 8,9 6,6 3900 2500 36 2900 1200 170 89 48 50 15 8,6 6,8 38 34 11 13,9 8,7 9 16 16.4.2014 7,0 6,3 240 48 80 20 8,0 3800 2700 29 230 120 48 40 38 5 12,1 7,6 8 17 24.4.2014 7,0 6,1 60 9,9 84 22 6700 2300 66 4500 380 320 100 69 21 18 3,9 2,4 66 46 30 5,6 3,5 14 19 8.5.2014 7,2 6,1 55 5,2 91 13 6000 1700 72 140 53 62 48 46 4 9,5 5,9 13 21 21.5.2014 7,1 6,0 30 6,7 78 15 5100 1600 69 200 61 70 62 57 8 9,7 6,0 12 23 2.6.2014 7,7 6,0 32 6,0 81 12 4700 1600 66 2800 93 21 <5 170 59 65 26 13 2,7 1,8 52 70-35 8,3 5,2 11 24 13.6.2014 * 6,1 4,0 1800 29 <5 65 17 77 9,3 5,8 12 26 25.6.2014 * 6,0 1,6 1500 190 <5 37 5 66 7,4 4,6 8 27 3.7.2014 7,1 6,0 75 6,0 92 10 4700 1600 66 190 46 76 59 71-20 4,2 2,6 7 28 10.7.2014 7,5 6,0 42 20 52 13 4700 2000 57 220 110 50 61 75-23 3,3 2,1 13 30 23.7.2014 1,5 1,0 8 31 31.7.2014 7,4 6,0 54 17 69 34 3200 2900 9 270 200 26 54 66-22 1,6 1,0 11 33 11.8.2014 7,1 35 100 16 3200 100 240 100 50 100 1,5 1,0 8 34 19.8.2014 * 6,0 5,5 1700 41 <5 110 27 79 27,3 17,1 9 35 28.8.2014 6,6 6,2 220 5,5 98 16 3500 1800 49 1200 22 780 50 130 64 51 29 14 5,2 1,4 72 76-6 18,1 11,3 14 37 11.9.2014 7,1 6,0 18 3,1 83 5600 1900 66 280 64 77 91 90 1 5,0 3,1 14 39 25.9.2014 7,1 6,1 6,0 2,3 62 5100 1500 71 130 57 56 78 72 8 6,6 4,1 14 41 9.10.2014 7,0 6,1 25 1,9 92 3,5 5200 1200 77 3800 79 78 5 200 39 81 130 11 1,3 1,2 72 65 10 10,6 6,6 14 43 23.10.2014 7,0 6,0 5,6 1,3 77 6100 1400 77 200 36 82 77 52 32 14,0 8,7 9 Keskiarvo: 6,8 6,0 56 10 80 ** 14 7,3 4650 2007 56 ** 3050 323 293 13 186 72 60 ** 58 15 3,9 2,5 60 60 5 ** 365 Mediaani: 7,0 6,0 34 5,5 80 13 7,3 4700 1800 63 3000 142 78 5 180 61 64 40 15 3,3 1,7 60 57 6 Minimi: 6,3 5,7 5,2 1,0 50 3,5 6,6 3200 1200 9 1200 22 21 5 71 36 8 21 5 1,3 1,2 38 34-35 Maksimi: 7,7 6,6 240 49 100 34 8,0 6700 3000 100 4500 1200 780 50 320 200 100 130 27 8,6 6,8 91 90 100 2013 6,2 5,9 69 9,1 86 ** 12 7,7 3937 1996 50 ** 2457 673 180 82 54 ** 71 34 3,3 2,4 55 57-1 ** 2012 6,3 5,8 22 4,4 80 ** 13 3607 2143 41 ** 1856 750 163 64 61 ** 56 26 1,9 2,0 53 56-4 ** 2011 6,4 5,8 22 5,5 77 ** 21 21 4713 2757 43 ** 2564 986 179 86 55 ** 84 30 2,3 2,5 59 67-11 ** Kevät 2 kpl 6,9 6,4 170 49 14 7,3 3850 2600 2900 1200 ##### ##### 200 105 50 15 8,6 6,8 39 36 Kesä 12 kpl 7,1 6,0 62 7,5 17 ### 4740 1867 2833 126 401 14 216 81 25 16 3,9 1,9 62 68 Syksy 9 kpl 6,6 6,0 21 5,3 8,4 ### 4738 2061 3450 426 78 5 145 54 111 14 1,6 1,4 63 53 Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 5,0 2,6 44 46-3,5 ** 12,1 Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 20 5,6 74 ** 2047 1570 24 ** 911 436 98 62 39 ** 39 19 5,7 2,4 47 52-6,4 ** *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 4.2.14, 18.3.14 ja 23.7.14 Ei näytteitä, koska virtausta ei ollut. 11.8.13 Ei ap näytettä, koska virtausta ei ollut. 12.11.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 3 cm. 13.6.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 10 cm. 25.6.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 10 cm. Padotusta. 19.8.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 10 cm.

Puhdistusteho Röyhynsuon pintavalutuskentän 1 keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 80 %, kokonaistypen osalta 56 %, kokonaisfosforin osalta 60 % ja kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvon osalta 5 % (Taulukko 21). Röyhynsuon ympäristölupapäätöksessä on pintavalutuskentälle esitetty reduktiovaatimukset: kiintoaine 40%, Kok-P 50% ja Kok-N 20%. Puhdistusteho lasketaan vuoden keskiarvona mahdolliset ohijuoksutukset mukaan lukien. Hydrologisena vuonna 2014 puhdistustehot olivat hyvät ja reduktiovaatimukset saavutettiin kaikilta osin. Virtaama ja kuormitus Röyhynsuolla ei ollut käytössä jatkuvatoimista virtaamamittausta. Röyhynsuon kuormitukset on laskettu omilla pitoisuuksilla ja läheisten ominaiskuormitussoiden A valumilla. Seuraavassa on esitetty Röyhynsuon pintavalutuskentän 1 kuormitukset vuositasolla (Taulukko 22) ja jaksokohtaisesti (Kuva 15). Röyhynsuon brutto-ominaiskuormitukset vuonna 2014 olivat ravinteiden ja COD Mn osalta suuremmat kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 22). Kiintoaineen osalta kuormitus oli ominaiskuormitussoiden keskitasoa. Kuormitus oli suurimmillaan syksyllä, jolloin valumat olivat suuria (Kuva 16). Kevään kiintoainekuormitusta nostivat huhtikuun korkeat pitoisuudet (Kuva 15). Hydrologisista oloista johtuen vuonna 2014 talvi jäi Hämeessä lyhyeksi, eikä Röyhynsuolla osunut yhtään näytteenottokertaa talven ajalle. Tästä johtuen Väärälammelle ei ole esitetty talven kuormitusta. Kokonaistyppeä lukuun ottamatta bruttokuormitus laski vuodesta 2013 (Kuva 17). Tuotantoalueen kokonaiskuormitus on laskettu pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen ominaiskuormitusluvuilla. Röyhynsuon vuosikuormituskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014 on esitetty taulukossa (Taulukko 23Taulukko 23). Taulukko 22 Röyhynsuon pintavalutuskentän 1 kuormitusluvut hydrologisena vuonna 2014. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 2014 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 64 55 69 59 9,1 23 20 3334 2867 Typpi 21 16 16 11 2,9 7,5 5,9 1075 841 Fosfori 0,58 0,40 0,45 0,24 0,08 0,21 0,14 30 21 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 468 181 407 74 67 171 66 24442 9482 Taulukko 23 Röyhynsuon kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 35.811 Hiidenjoen suualue 3334 1075 30,1 24442 2867 841 20,7 9482 kg O2 kg O2 33

34 Kuva 15 Röyhynsuon pintavalutuskentän 1 alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.

35 Kuva 16 Röyhynsuon pintavalutuskentän 1 alapuolisen tarkkailuaseman ominaiskuormitukset vuodenajoittain hydrologisena vuonna 2014 ja vertailuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvot 2014. Talvikuormitusta ei Röyhynsuolla ollut poikkeuksellisista hydroloisista oloista johtuen. Kuva 17 Röyhynsuo pintavalutuskentän 1 bruttokuormitusten (g/ha d ja g O 2 /ha d) vuosien välinen vaihtelu 2011 2014. Vertailuarvona ominaiskuormitussoiden keskimääräinen bruttokuormitus (punainen viiva). 3.8 Tammela 3.8.1 Koivansuo (Tammela) Koivansuolla on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä ympäristölupa (päätös 85/2003/4 ja sen muutos 45/2009/4 (LSY-2009-Y-43). Koivansuolla on siirrytty kuntoonpanovaiheesta tuotantoon vuonna 2011. Vuonna 2014 tuotannossa oli 40,0 ha. Vesienkäsittelymenetelmänä on ympärivuotinen pintavalutus. Koivansuo sijaitsee Paimionjoen vesistöalueella (27), Pajulanjoen valuma-alueella (27.043). Kuivatusvedet johdetaan reittiä: Kytöniitunoja-Myllyjoki-Pienjoki- Pajulanjoki-Virkaanjoki-Hirsijärvi. Koivansuolla oli vuonna 2014 täydentävää tarkkailua pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisilla pisteillä. Alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 46,3 ha. Vuonna 2014 tuotanto käynnistettiin 1.5. ja lopetettiin 12.8.2014, tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 21.

Koivansuo PVK1 Vedenlaatu Suurin osa Koivansuon pintavalutuskentältä lähtevästä vedestä otetuista näytteistä oli rankkasateen aikaisia omavalvontanäytteitä (Taulukko 26). Pintavalutuskentältä purkautuvan veden pitoisuudet olivat kemiallista hapenkulutusta (COD Mn ) lukuun ottamatta selvästi pienemmät kuin tuotantovaiheessa olevilla ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Koivansuon pintavalutuskentältä purkautuva vesi oli hapanta (ph keskiarvo 4,7). 12.8. otetussa oma valvontanäytteessä kiintoaine- ja typpipitoisuus olivat hieman koholla, muuten omavalvontanäytteiden vedenlaatu ei poikennut tavanomaisesta. Edellisvuoteen verrattuna pitoisuudet kohosivat hieman kiintoaineen ja COD Mn osalta, mutta ravinnepitoisuudet olivat vuonna 2014 aiempaa pienemmät. Puhdistusteho Koivansuon pintavalutuskentän 1 keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 79 %, kokonaistypen osalta 54 % ja kokonaisfosforin osalta 71 %. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta puhdistumista ei tapahtunut (Taulukko 26). Vain kahdella näytekerralla saatiin näytteet sekä pintavalutuskentän ylä- että alapuolelta, mikä heikentää reduktiotarkastelun luotettavuutta. Tulokset olivat kuitenkin hyvin samankaltaiset molemmilla kerroilla. Virtaama ja kuormitus Koivansuolla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaamamittausta. Koivansuon kuormitukset on laskettu ns. täydentävällä menetelmällä vertaamalla Koivansuolta mitattuja pitoisuuksia ominaiskuormitussoiden A vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden A keskivalumia. Koivansuon pintavalutuskentän 1 brutto-ominaiskuormitus oli kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta samaa tasoa kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 24). Kiintoaineen ja ravinteiden osalta Koivansuon bruttoominaiskuormitukset (g/ha d) olivat selvästi tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskitasoa pienemmät. Koivansuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus vuodelle 2014 on laskettu pintavalutuskentän 1 ominaiskuormitusluvuilla (Taulukko 25). Taulukko 24 Koivansuon PVK1 kuormitusluvut hydrologisena vuonna 2014. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 18 8,8 69 59 0,71 6,5 3,2 260 129 Typpi 7,2 2,7 16 11 0,29 2,6 0,98 105 39 Fosfori 0,09-0,09 0,45 0,24 0,004 0,03-0,03 1,3-1,3 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn 404 118 407 74 16 148 43 5905 1726 Taulukko 25 Koivansuon kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 27.043 Pajulanjoen va 260 105 1,3 5905 129 39-1,3 1726 kg O2 kg O2 36

37 Taulukko 26 Koivansuon pintavalutuskentälle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 2014. vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. mg/l mg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % 46 12.11.2014 * 4,6 <1 740 34 10 <5 0,92 45 4 20.1.2014 12 19.3.2014 4,9 5,5 1900 47 45 24 13.6.2014 * 4,7 2,0 820 7 <5 14 <2 72 26 26.6.2014 4,7 4,6 5,5 <1 82 1400 810 42 43 12 72 64 70-9 33 12.8.2014 * 5,3 13 1100 <5 <5 36 3 78 34 19.8.2014 * 4,7 4,7 860 12 <5 25 3 66 36 4.9.2014 5,5 4,7 4,4 1,1 75 2200 830 62 46 14 70 77 76 1 Keskiarvo: 4,9 4,7 5,1 3,8 79 ** 1833 860 54 ** #### 15 ### 5 45 19 71 ** #### 3 ### 0,92 62 68-4 ** Mediaani: 4,9 4,7 5,5 1,6 78 1900 825 52 #NUM! 10 #### 5 46 14 71 #NUM! 3 #### 0,92 64 71-4 Minimi: 4,7 4,6 4,4 1,0 75 1400 740 42 0 5 0 5 43 10 70 0,0 2 0,0 0,92 45 45-9 Maksimi: 5,5 5,3 5,5 13 82 2200 1100 62 0 34 0 5 47 36 72 0 5 0,0 0,92 77 78 1 2013 5,5 4,8 10 1,6 1700 1090 111 29 36 54 2012 5,3 5,4 12 2,7 2040 1114 1133 630 143 30 78 11 3,3 1,3 64 47 2011 4,9 5,5 7,4 3,7 1852 1117 878 344 92 42 41 11 3,0 2,1 60 49 Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 57 ** 1837 1458 20 ** 767 381 89 55 30 ** 32 16 5,0 2,6 44 46-6 ** Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 20 5,6 67 ** 2047 1570 22 ** 911 436 98 62 27 ** 39 19 5,7 2,4 47 52-11 ** *) Omavalvontanäyte.**) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 12.11.13 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 5,5 cm. 13.6.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 5 cm. 12.8.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 6 cm. 19.8.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 16 cm. 20.1.14 Ei näytteitä, koska virtausta ei ollut. 19.3.14 Ei ap näytettä, koska virtausta ei ollut. 26.6.14 Yp allas tulvii.

3.8.2 Okssuo (Tammela) Okssuon turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1999 ja tuotanto 2001. Okssuolla oli vuonna 2014 tuotannossa 119,1 ha ja valmistelussa 4,0 ha. Okssuolla on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (päätös nro 133/2007/4 myönnetty 5.12.2007). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään 28.10.2008 (Nro 08/0654/3). Lisäksi Okssuolla on ympäristölupa vesienkäsittelyn tehostamiseen (päätös 137/2009/4, myönnetty 13.5.2009). Okssuon tarkkailuasemat sijaitsevat Kokemäenjoen vesistöalueella (35.937). Okssuon kuivatusvedet purkautuvat Oksjokeen ja edelleen Pehkijärveen. Okssuon kuivatusvesien käsittelymenetelmänä ovat pintavalutuskenttä sekä kosteikko, joille vedet jaetaan tasaisesti pumppaamolta puolet kosteikolle ja puolet pintavalutuskentälle. Okssuolla oli ympärivuotisessa tarkkailussa pintavalutuskentän alapuolinen ja kosteikon alapuolinen piste. Lisäksi veden laatua tarkkailtiin pintavalutuskentän ja kosteikon yhteiseltä yläpuoliselta näytepisteeltä. Vedet johdetaan pumppaamolta puolet pintavalutuskentän ja puolet kosteikon kautta. Pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailuaseman valuma-alue on 75,6 ha. Okssuon kosteikon alapuolisen tarkkailuaseman valuma-alue on 75,3 ha. Vuonna 2014 tuotantoa oli Okssuolla ajalla 1.5. - 21.8.2014 yhteensä 22 tuotantopäivää. 38 Okssuo PVK Vedenlaatu Okssuon pintavalutuskentän ylä- ja alapuolinen vedenlaatu on esitetty alla (Taulukko 28). Okssuon pintavalutuskentältä purkautuvassa vedessä oli ravinteita, rautaa ja happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ) enemmän kuin tuotannossa olevilla ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli hieman tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskitasoa pienempi. Kiintoainetta lukuun ottamatta pitoisuudet olivat hieman laskeneet edellisvuodesta. Heinä-elokuussa kolmella peräkkäisellä näytekerralla pintavalutuskentältä lähtevän veden pitoisuudet olivat selvästi koholla. Erityisen korkeita olivat fosforipitoisuudet. Käyttöpäiväkirjaan ei ole merkitty kaivuita tai muita töitä, jotka selittäisivät pitoisuuksien kohoamisen. Virtaamat olivat kyseisellä jaksolla hyvin pienet, joten kuormitukseen korkeilla pitoisuuksilla ei ollut suurta vaikutusta. Puhdistusteho Okssuon pintavalutuskentän keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 49 %, kokonaistypen osalta 39 % ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta 5 %. Kokonaisfosforin osalta reduktiot vaihtelivat suuresti ja keskiarvo jäi negatiiviseksi (Taulukko 28). Virtaama ja valuma Okssuon pintavalutuskentän alapuoliselta mittapadolta virtaamat mitattiin jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Okssuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli 4,7 l/s (v. 2013 3,8 l/s) ja valuma 6,3 l/s km 2 (v. 2013 5,0 l/s km 2 ). Virtaamamittaus toimi hyvin ja virtaamajaksot saatiin koko tarkkailuvuoden ajalta. Vuodenajoittain suurimmat valumat olivat marraskuusta tammikuun puoliväliin, helmi-maaliskuussa sekä elokuun lopussa (Kuva 18). Okssuon pintavalutuskentän valumat olivat keskimäärin pienempiä kuin samalla alueella A sijaitsevien ominaiskuormi-

39 tussoiden keskimääräiset valumat. Okssuon pintavalutuskenttä on yksi alueen A ominaiskuormituskohteista (n=4). Kuva 18 Okssuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailuaseman jatkuvatoimisesti mitatut valumat vuonna 2014. Kuormitus Okssuon pintavalutuskentän kuormitukset on laskettu alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuuksien ja jatkuvatoimisesti mitattujen virtaamien perusteella. Okssuon pintavalutuskentän kuormitukset on seuraavassa esitetty vuositasolla (Taulukko 27) ja jakso-kohtaisesti (Kuva 21). Kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli noin kolmasosa tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvosta (Taulukko 27). Myös ravinteiden ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta kuormitus oli pienempi kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kuormitukset olivat suurimmillaan keväällä ja syksyllä, kun valumat olivat suuria (Kuva 19). Edellisvuoteen verrattuna Okssuon pintavalutuskentän vuosikuormitus kasvoi hieman kokonaistypen ja COD Mn osalta. Kiintoaineen ja kokonaisfosforin kuormitus oli samaa tasoa kuin vuonna 2013. Kiintoaineen kuormitus on vuosina 2008 2014 ollut varsin pientä ominaiskuormitussoiden keskitasoon verrattuna (Kuva 20). Taulukko 27 Okssuon PVK kuormitusluvut vuonna 2014. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 2014 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 6,3 l/s km2 g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 21 15 69 59 1,3 7,6 5,6 485 358 Typpi 9,5 6,8 16 11 0,60 3,5 2,5 220 157 Fosfori 0,31 0,20 0,45 0,24 0,020 0,11 0,07 7,2 4,7 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 338 163 407 74 21 123 60 7824 3779

40 Taulukko 28 Okssuo pintavalutuskentälle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutusketän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 2014. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O 2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää 45 4.11.2013 4,6 5,4 5,1 3,2 37 3350 2000 40 45 59-31 72 61 15 13,4 17,8 17 47 18.11.2013 5,5 5,2 2,0 2,4-20 3200 1900 41 66 34 48 72 61 15 8,4 11,2 15 49 3.12.2013 5,4 5,2 3,3 6,2-88 2900 1800 38 1600 830 56 47 16 7 17 3,0 1,4 67 71-6 3,6 4,7 13 51 16.12.2013 5,7 5,5 8,8 3,2 64 2200 1600 27 67 48 28 37 57-54 13,5 18,0 22 2 7.1.2014 5,6 5,2 2,4 1,0 58 2700 1800 33 67 35 48 58 47 19 14,3 19,0 7 6 6.2.2014 6,1 9,9 3800 100 3100 260 200 16 48 0,2 0,2 27 12 19.3.2014 6,1 5,7 8,6 4,6 47 2600 2000 23 110 60 45 45 52-16 7,6 10,1 56 15 7.4.2014 6 5,6 15 3,6 76 2700 1500 44 1600 590 90 52 42 9 12 4,8 1,8 56 46 18 4,0 5,3 8 16 15.4.2014 5,9 5,7 10 5,5 45 2700 2000 26 100 77 23 55 51 7 2,4 3,1 13 18 28.4.2014 6,2 5,8 19 2,2 88 2200 1200 45 1100 180 120 43 64 7 11 8,2 2,0 59 60-2 1,1 1,4 8 19 6.5.2014 6,3 3,9 14 1,8 87 2000 1000 50 100 35 65 57 49 14 2,4 3,1 15 21 21.5.2014 6,0 5,6 26 1,3 95 22 1800 1300 28 120 60 50 71 70 1 0,9 1,1 5 22 26.5.2014 * 5,5 5,0 1500 34 <5 100 25 82 1,6 2,1 16 24 11.6.2014 5,9 5,5 39 7,3 81 30 1500 1400 7 1200 81 <5 <5 180 94 48 18 40 8,3 4,2 79 74 6 2,1 2,8 2 24 13.6.2014 * 5,6 5,0 1300 30 <5 77 25 68 2,7 3,5 12 26 25.6.2014 5,5 5,4 10 4,0 60 2500 1000 60 85 53 38 83 59 29 2,8 3,7 8 26 25.6.2014 * 5,4 3,3 1000 22 <5 53 13 58 0,0 0,0 0 27 3.7.2014 5,7 5,2 12 1,0 92 2300 1200 48 100 63 37 87 72 17 0,9 1,2 14 29 17.7.2014 5,6 5,2 16 16 0 2900 1700 41 1100 65 <5 <5 130 160-23 11 59 4,5 7,2 100 100 0 0,3 0,5 13 31 30.7.2014 6,2 5,4 29 38-31 17 28 2600 2400 8 150 470-213 95 150-58 0,2 0,3 12 33 11.8.2014 6,1 5,5 34 30 12 24 22 2400 2600-8 160 470-194 120 110 8 0,7 0,9 8 35 28.8.2014 4,7 5,3 4,5 5,3-18 3600 1600 56 2000 170 400 <5 55 67-22 3 19 1,5 3,7 96 92 4 14,9 19,7 11 37 11.9.2014 5,6 5,3 5,7 1,0 82 2800 1400 50 83 68 18 100 95 5 1,9 2,5 25 39 24.9.2014 5 5,5 5,0 3,8 24 2400 1200 50 46 50-9 85 76 11 2,1 2,8 15 41 9.10.2014 5,7 5,5 11 5,3 52 2400 1000 58 1400 74 <5 <5 70 43 39 14 12 4,4 2,2 81 66 19 1,8 2,4 14 43 23.10.2014 5,9 5,5 6,7 1,0 85 3200 990 69 95 32 66 83 54 35 2,1 2,8 9 Keskiarvo: 5,4 5,1 13 6,4 49 ** 23 25 2641 1536 39 ** 1638 208 104 5 102 94-1 ** 34 23 6,3 3,2 74 71 5 ** 4,7 6,3 365 Mediaani: 5,7 5,5 10 3,8 55 23 25 2600 1500 41 1500 78 5 5 95 59 37 10 18 4,7 2,2 72 66 8 Minimi: 4,6 3,9 2,0 1,0-88 17 22 1500 990-8 1100 22 5 5 45 32-213 3 11 1,5 1,4 37 46-58 Maksimi: 6,3 5,8 39 38 95 30 28 3800 2600 100 3100 830 400 5 260 470 66 200 59 16 7,2 120 150 35 2013 5,3 5,4 16 5,9 65 ** 22 21 2503 1752 32 ** 1320 629 106 107 13 ** 34 57 3,9 4,3 78 75 4 ** 2012 5,7 5,4 6,0 3,7 39 ** 19 2293 1715 25 ** 1269 604 96 76 21 ** 47 41 5,1 4,2 70 70 0 ** 2011 4,9 5,4 4,5 4,1 38 ** 20 2892 1930 46 ** 1950 634 48 141-14 ** 10 159 2,2 7,3 100 80 22 ** Talvi 1 kpl 6,1 9,9 3800 3100 260 16 48 Kevät 3 kpl 6,0 5,7 11 4,6 59 2667 1833 31 1600 590 100 63 37 9,0 12,0 4,8 1,8 52 50 4 Kesä 14 kpl 5,5 4,9 19 8,7 54 23 25 2418 1471 39 1350 83 137 5 117 130-11 9,8 27,4 5,6 4,3 86 81 5 Syksy 8 kpl 5,2 5,4 5,5 3,3 41 2794 1536 45 1500 452 5 5 64 44 32 10,5 14,5 3,7 1,8 69 62 11 Tuotanto (n=50) Pintavalutus (n=28) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 5,0 2,6 44 46-3,5 ** 12,1 6,1 5,6 20 5,6 74 ** 2047 1570 24 ** 911 436 98 62 39 ** 39 19 5,7 2,4 47 52-6,4 ** *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 26.5.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 7 cm. 6.2.14 Ei ap näytettä. Piste jäässä, ei virtausta. 13.6.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 12 cm. 11.8.14 Pato vuotaa alaosasta. Vesi ei virtaa v-aukon kautta. Näyte otettu alavedestä. 25.6.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 14 cm.

41 Kuva 19 Okssuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailuaseman ominaiskuormitukset vuodenajoittain hydrologisena vuonna 2014 ja vertailuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvot 2014. Kuva 20 Okssuon pintavalutuskentän bruttokuormitusten (g/ha d ja g O2/ha d) vuosien välinen vaihtelu 2008 2014. Vertailuarvona ominaiskuormitussoiden keskimääräinen bruttokuormitus (punainen viiva).

42 Kuva 21 Okssuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.

43 Okssuo KOS Vedenlaatu Okssuon kosteikolta purkautuvassa vedessä oli kiintoainetta keskimäärin puolet tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvosta hydrologisena vuonna 2014. Myös fosforin ja raudan pitoisuudet olivat ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät. Sen sijaan happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ) Okssuon kosteikolta purkautuvassa vedessä oli lähes kaksinkertaisesti verrattuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskitasoon. Edellisvuosiin verrattuna kiintoaineen, fosforin ja raudan pitoisuudet olivat laskeneet. Typen ja COD Mn osalta keskipitoisuus oli samaa tasoa kuin vuosina 2011 2013 (Taulukko 29). Puhdistusteho Okssuon kosteikon keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 71 %, kokonaistypen osalta 22 % ja kokonaisfosforin osalta 59 % (Taulukko 29). Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta kosteikon alapuoliset pitoisuudet olivat pääsääntöisesti korkeammat kuin kosteikon yläpuolella. Virtaama ja valuma Okssuon kosteikon alapuoliselta mittapadolta virtaamat mitattiin jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Okssuon kosteikon alapuolisen tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli 10,7 l/s (v. 2013 5,2 l/s) ja valuma 14,2 l/s km 2 (v. 2013 5,0 l/s km 2 ). Virtaamamittaus toimi hyvin ja virtaamajaksot saatiin koko tarkkailuvuoden ajalta. Vuodenajoittain suurimmat valumat olivat marraskuusta tammikuun puoliväliin, helmimaaliskuussa sekä elokuun lopussa (Kuva 22). Okssuon kosteikon valumat olivat keskimäärin suuremmat kuin samalla alueella A sijaitsevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset valumat (liite 4). Okssuon kosteikko on yksi alueen A ominaiskuormituskohteista (n=4). Kuva 22 Okssuon kosteikon alapuolisen tarkkailuaseman jatkuvatoimisesti mitatut valumat vuonna 2014.

44 Taulukko 29 Okssuo kosteikolle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 2014. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää 45 4.11.2013 4,6 5,3 5,1 11-116 3350 2900 13 45 41 9 <5 1,4 72 72 0 34,9 46,2 11 46 12.11.2013 * 5,1 2,0 3000 1600 27 69 23,3 30,9 6 47 18.11.2013 5,5 5,1 2,0 3,3-65 3200 3000 6 66 28 58 72 72 0 20,8 27,5 15 49 3.12.2013 5,4 5,0 3,3 1,9 42 2900 3000-3 1600 1800 56 33 41 7 3 3,0 1,7 67 73-9 11,4 15,1 13 51 16.12.2013 5,7 5,4 8,8 6,0 32 2200 2100 5 67 56 16 37 48-30 30,8 40,7 22 2 7.1.2014 5,6 5,2 2,4 1,7 29 2700 2400 11 67 37 45 58 50 14 31,4 41,5 7 6 6.2.2014 6,1 5,3 9,9 3,9 61 3800 3300 13 3100 1900 260 86 67 200 10 16 3,2 48 87-81 3,2 4,2 27 12 19.3.2014 6,1 5,6 8,6 3,3 62 2600 1800 31 110 46 58 45 39 13 17,1 22,6 56 15 7.4.2014 6,0 6,0 15 8,9 41 2700 2000 26 1600 800 90 36 60 9 <2 4,8 1,2 56 49 13 6,2 8,2 8 16 15.4.2014 5,9 5,9 10 6,0 40 2700 2050 24 100 49 51 55 50 9 4,2 5,6 13 18 28.4.2014 6,2 5,6 19 3,5 82 2200 1800 18 1100 590 120 40 67 7 <2 8,2 1,1 59 69-17 2,0 2,6 8 19 6.5.2014 6,3 5,6 14 4,9 65 2000 1700 15 100 46 54 57 69-21 3,9 5,2 15 21 21.5.2014 6 5,7 26 5,9 77 22 1800 1200 33 120 40 67 71 73-3 1,9 2,5 5 22 26.5.2014 * 5,6 7,0 1200 96 5 43 5 83 3,3 4,4 16 24 11.6.2014 5,9 5,4 39 2,4 94 30 1500 850 43 1200 96 <5 <5 180 42 77 18 3 8,3 1,5 79 92-16 2,8 3,6 2 24 13.6.2014 * 5,6 1,7 1500 130 <5 30 2 97 4,5 5,9 12 26 25.6.2014 5,5 5,4 10 1,5 85 2500 1600 36 85 34 60 83 100-20 6,2 8,2 8 26 25.6.2014 * 5,5 2,7 1600 310 <5 33 <2 97 27 3.7.2014 5,7 5,4 12 1,7 86 2300 1400 39 100 35 65 87 100-15 2,3 3,0 14 29 17.7.2014 5,6 5,1 16 1,5 91 2900 1600 45 1100 28 <5 <5 130 34 74 11 <2 4,5 1,5 100 140-40 0,9 1,1 13 31 30.7.2014 6,2 5,0 29 3,0 90 17 2600 1900 27 150 46 69 95 170-79 0,2 0,3 12 33 11.8.2014 6,1 5,0 34 5,0 85 24 2400 2200 8 160 72 55 120 190-58 1,3 1,7 8 35 28.8.2014 4,7 5,3 4,5 4,0 11 3600 2600 28 2000 1300 400 9 55 44 20 3 <2 1,5 2,1 96 110-15 26,3 34,8 14 37 11.9.2014 5,6 5,1 5,7 <1 82 2800 2200 21 83 36 57 100 120-20 3,2 4,2 22 39 24.9.2014 5,0 5,1 5,0 1,2 76 2400 1900 21 46 25 46 85 110-29 4,3 5,6 15 41 9.10.2014 5,7 5,6 11 2,5 77 2400 1900 21 1400 780 <5 <5 70 26 63 14 3 4,4 1,6 81 97-20 3,4 4,5 14 43 23.10.2014 5,9 5,7 6,7 <1 85 3200 2200 31 95 27 72 83 100-20 4,0 5,3 9 Keskiarvo: 5,4 5,3 13 3,6 71 ** 23 ### 2641 2033 22 ** 1638 786 104 6 102 40 59 ** 34 3 6,3 1,7 74 90-22 ** 10,7 14,2 365 Mediaani: 5,7 5,4 10 3,0 76 23 ### 2600 1900 21 1500 685 5 5 95 37 58 10 3 4,7 1,5 72 87-17 Minimi: 4,6 5,0 2,0 1,0-116 17 0,0 1500 850-3 1100 28 5 5 45 25 9 3 2 1,5 1,1 37 39-81 Maksimi: 6,3 6,0 39 11 94 30 0 3800 3300 45 3100 1900 400 9 260 86 77 200 10 16 3,2 120 190 14 2013 5,3 5,2 16 4,9 68 ** 22 2503 1902 24 ** 1320 753 106 63 40 ** 34 21 3,9 2,6 78 90-13 ** 2012 5,7 5,5 6,0 4,5 23 ** 2293 2054 10 ** 1269 800 96 65 33 ** 47 19 5,1 3,1 70 78-12 ** 2011 4,9 5,1 4,5 3,1 38 ** 2892 2233 46 ** 1950 918 48 77-14 ** 10 29 2,2 3,1 100 84 22 ** Talvi 1 kpl 6,1 5,3 9,9 3,9 61 3800 3300 13 3100 1900 260 86 67 200 10 16 3,2 48 87-81 Kevät 3 kpl 6,0 5,8 11 6,1 46 2667 1950 27 1600 800 100 44 56 9 2 4,8 1,2 52 46 12 Kesä 14 kpl 5,5 5,3 19 3,3 83 23 2418 1668 31 1350 364 137 6 117 41 65 10 3 5,6 1,6 86 108-25 Syksy 9 kpl 5,2 5,2 5,5 3,4 39 2794 2489 11 1500 1393 5 5 64 33 48 11 4 3,7 1,6 69 77-11 Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 5,0 2,6 44 46-3,5 ** 12,1 Kosteikko (n=16) 5,9 5,7 19 8,3 58 ** 1596 1395 14 ** 611 328 80 48 39 ** 24 11 4,0 2,4 43 45-4,4 ** *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 12.11.13 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 25 cm. 13.6.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 12 cm. 26.5.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 10 cm. 25.6.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 14 cm.

Kuormitus Okssuon kosteikon kuormitukset on laskettu alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuuksien ja jatkuvatoimisesti mitattujen virtaamien perusteella. Okssuon kosteikon kuormitukset on seuraavassa esitetty vuositasolla (Taulukko 30) ja jakso-kohtaisesti (Kuva 24). Kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli pienempi kuin tuotannossa olevilla ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 30). Kokonaistypen ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta kuormitus oli lähes kaksinkertainen tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskitasoon verrattuna. Myös kokonaisfosforikuormitus oli Okssuon kosteikolla keskimääräistä suurempi. Kuormitukset olivat suurimmillaan syksyllä, kun valumat olivat suuria (Kuva 23). Edellisvuosiin verrattuna Okssuon kosteikon vuosikuormitus kasvoi sekä kiintoaineen, ravinteiden että kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta (Kuva 25). Taulukko 30 Okssuon kosteikon kuormitusluvut vuonna 2014. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 14,2 l/s km2 g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 54 42 69 59 3,5 20 15 1263 978 Typpi 28 22 16 11 1,8 10 8,0 649 507 Fosfori 0,53 0,29 0,45 0,24 0,03 0,19 0,10 12 6,6 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 802 410 407 74 51 293 150 18593 9500 45 Kuva 23 Okssuon kosteikon alapuolisen tarkkailuaseman ominaiskuormitukset vuodenajoittain hydrologisena vuonna 2014 ja vertailuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvot 2014.

46 Kuva 24 Okssuon kosteikon alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.

47 Kuva 25 Okssuon kosteikon bruttokuormitusten (g/ha d ja g O 2 /ha d) vuosien välinen vaihtelu 2011 2014. Vertailuarvona ominaiskuormitussoiden keskimääräinen bruttokuormitus (punainen viiva). Okssuon vuosikuormitus Okssuon vuosikuormitus muodostuu tarkkailupisteiden PVK ja KOS yhteenlasketusta kuormituksesta. Okssuon kokonaiskuormituskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014 on esitetty alla (Taulukko 31). Taulukko 31 Okssuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus eri vesistöalueilla hydrologisena vuonna 2014. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O2 kg kg O2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 35.937 Oksjoen va 1747 869 19,5 26418 1337 663 11,3 13279 3.8.3 Rinnansuo (Tammela) Rinnansuo sijaitsee Tammelan kunnassa noin 18 km kuntakeskuksesta kaakkoon. Vuonna 2014 Rinnansuolla oli tuotannossa 43 ha ja valmistelussa 2 ha. Rinnansuolla on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 28.10.2009 myöntämä ympäristölupa (Nro 84/2009/4, Dnro LSY-2008-Y-369). Tuotantoalue sijaitsee Loimijoen vesistöalueella (35) Turpoonjoen valuma-alueeseen (35.98) kuuluvalla Kauhaojan valuma-alueella (35.985). Rinnansuon kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuskentällä ja sulan maan aikaan vedet käsitellään lisäksi rakeisen kemikaalin avulla. Rakeinen kemikaali syötetään veteen ns. sukkaannostelulla. Ympärivuotista tarkkailua suoritetaan pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisilla pisteillä sekä kemikalointiasemalla. Pintavalutuskentän alapuolisen mittapadon ja kemikalointiaseman valuma-alue on 51,0 ha. Vuonna 2014 Rinnansuolla oli tuotantoa ajalla 5.5. -14.8.2014 yhteensä 28 tuotantopäivää. Poikkeustilanteisiin on merkitty Kauhajärveltä tulleet kaksi pölyvalitusta heinäkuussa. Rinnansuo PVK1 Vedenlaatu Rinnansuon pintavalutuskentältä 1 purkautuvassa vedessä oli kiintoainetta ja rautaa enemmän kuin tuotannossa olevilla ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Fosforia ja orgaanista happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ) vedessä oli keskimääräistä vähemmän ja typpipitoisuus oli keskitasoa (Taulukko 32).

48 Taulukko 32 Rinnansuo pintavalutuskentälle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 2014. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. hehk. häviö Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % 45 4.11.2013 4,8 5,7 12 2,7 78 2500 2200 12 1200 890 130 510 38 27 29 12 8 2,9 2,6 63 50 21 47 19.11.2013 6,2 5,9 13 2,3 82 1800 1600 11 860 610 180 190 28 21 25 13 6 9,8 2,7 34 38-12 49 3.12.2013 6,1 6,1 12 4,6 62 1800 1550 14 990 810 140 160 37 26 30 18 11 10 4,7 30 27 10 51 16.12.2013 6,2 6,3 5,8 4,9 16 1600 1400 13 890 740 95 100 38 27 29 17 8 7,0 3,9 31 21 32 2 9.1.2014 5,8 6,1 3,3 2,5 24 2100 1700 19 920 660 350 320 41 28 32 20 13 4,2 2,7 48 38 21 5 27.1.2014 6,3 5,3 12 13-8 2000 3600-80 1500 2000 <5 <5 25 96-284 15 36 25 4,7 22 84-282 7 10.2.2014 6,3 6,3 6,0 7,3-22 2100 1900 10 1300 1400 360 190 29 29 0 13 13 14 8,7 20 19 5 9 26.2.2014 6,0 6,1 6,1 6,5-7 1800 1900-6 780 840 370 340 33 34-3 15 13 5,0 4,0 28 27 4 11 12.3.2014 6,3 6,3 6,7 7,0-4 1800 1700 6 820 780 180 180 43 35 19 14 10 5,7 4,7 32 27 16 13 25.3.2014 6,1 6,3 7,0 4,8 31 1400 1300 7 710 640 120 120 35 28 20 11 7 5,3 3,7 30 24 20 15 8.4.2014 6,4 6,1 19 2,5 87 1100 1550-41 510 690 63 6 21 36-71 20 5 9,6 2,4 16 35-119 16 16.4.2014 5,1 5,3 13 5,1 61 1400 1200 14 700 450 40 84 26 29-12 8 5 8,7 4,1 26 26 0 18 28.4.2014 6,8 5,1 18 3,5 81 1200 820 32 700 54 24 72 24 25-4 5 8 12 4,1 24 31-29 19 6.5.2014 5,3 5,1 13 4,0 69 1200 710 41 620 55 <5 90 21 20 5 5 5 12 4,8 23 25-9 21 21.5.2014 6,4 6,6 27 6,0 78 16 1300 890 32 410 12 39 <5 42 34 19 5 4 11 3,0 30 39-30 24 11.6.2014 6,3 6,5 34 19 44 24 1800 1600 11 600 350 6 <5 39 70-79 3 13 13 11 45 61-36 26 26.6.2014 6,3 6,6 18 9,0 50 1300 940 28 380 190 33 <5 28 37-32 2 6 8,1 5,4 40 38 5 27 3.7.2014 6,3 6,6 27 11 59 16 1500 1100 27 600 250 <5 <5 28 43-54 2 6 11 6,6 37 43-16 29 17.7.2014 6,5 6,6 38 19 50 24 1800 1300 28 820 260 <5 <5 38 63-66 4 11 15 11 39 48-23 31 30.7.2014 6,6 6,6 40 17 58 26 1800 1600 11 790 440 44 <5 37 72-95 2 16 15 11 36 55-53 33 11.8.2014 6,6 6,5 42 22 48 22 16 1900 1500 21 1000 420 <5 <5 35 81-131 3 19 19 12 34 63-85 35 28.8.2014 5,7 5,9 8,3 2,7 67 2400 1600 33 930 500 160 62 35 28 20 4 3 5,4 3,8 69 62 10 37 11.9.2014 6,4 6,4 23 12 48 18 1800 1400 22 930 480 9 <5 32 39-22 4 7 14 8,2 44 56-27 39 24.9.2014 6,3 6,6 12 8,7 28 1600 1100 31 760 400 26 6 27 26 4 5 3 11 5,8 43 31 28 41 9.10.2014 6,5 6,6 29 10 66 19 1400 930 34 880 380 38 33 25 23 8 3 <2 13 5,4 27 27 0 43 23.10.2014 6,4 6,6 11 6,8 38 1700 1100 35 890 510 51 48 24 19 21 7 5 11 5,2 35 24 31 Keskiarvo: 5,8 5,8 18 8,2 53 ** 21 16 1696 1469 13 ** 827 570 96 98 32 38-20 ** 9 9 11 5,6 35 39-12 ** Mediaani: 6,3 6,3 13 6,7 50 21 16 1800 1450 17 820 490 42 55 33 29 2 6 8 11 4,7 33 37 0 Minimi: 4,8 5,1 3,3 2,3-22 16 16 1100 710-80 380 12 5 5 21 19-284 2 2 2,9 2,4 16 19-282 Maksimi: 6,8 6,6 42 22 87 26 16 2500 3600 41 1500 2000 370 510 43 96 32 20 36 25 12 69 84 32 2013 6,1 6,3 22 12 48 ** 18 18 1557 1472 7 ** 790 433 64 99 48 66-36 ** 19 19 11 5,9 32 44-31 ** 2012 6,3 6,2 22 8,4 62 ** 18 20 1666 1727-4 ** 741 651 43 83 43-38 ** 41 114 10 4,7 36 47-30 ** 2011 6,1 4,7 63 5,1 92 ** 30 2310 2394-4 ** 1049 856 95 149-57 ** 25 83 15 2,2 62 91-46 ** Talvi 1 kpl 6,3 5,3 12 13 ### ### 2000 3600 1500 2000 5 5 25 96 15 36 25 4,7 22 84 Kevät 6 kpl 5,7 5,9 9,6 5,5 ### ### 1600 1592 803 800 189 153 31 32 14 9 8,1 4,6 25 26 Kesä 11 kpl 6,0 5,8 26 11 21 16 1636 1224 707 274 30 24 33 47 4 9 12 7,4 38 47 Syksy 8 kpl 5,6 6,1 12 5,3 19 ### 1813 1448 924 625 126 171 32 25 12 7 8,6 4,1 39 32 Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 5,0 2,6 44 46-3,5 ** Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 20 5,6 74 ** 2047 1570 24 ** 911 436 98 62 39 ** 39 19 5,7 2,4 47 52-6,4 ** *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet.

Puhdistusteho Rinnansuon pintavalutuskentän 1 keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 53 % ja kokonaistypen osalta 13 % (Taulukko 32). Kokonaisfosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta reduktiot vaihtelivat suuresti näytekerroittain ja keskimäärin puhdistumista ei tapahtunut. 49 Rinnansuo KEM1 Vedenlaatu Rinnansuon tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentälle, jonka jälkeen vedet käsitellään kemikaloinnilla sulanmaan aikaan. Kemikaloinnin alapuolisen pisteen vesinäytteet edustavat Rinnansuolta purkautuvan veden laatua, jonka perusteella lasketaan Rinnansuon vuosikuormitus. Hydrologisena vuonna 2014 kemikalointi oli käytössä ajalla 1.-15.11.2013 ja 15.5. 31.10.2014 (Taulukko 33). Ajalla 15.5. 19.12.2014 näytteet on otettu kemikaloinnin jälkeen, muuna aikana pintavalutuskentältä lähtevästä vedestä, jolloin mittauspiste edelleen kemikaloinnin jälkeen, mutta ilman kemikaalin syöttöä. Puhdistustehon tarkastelua varten taulukossa on kiintoaineen, kokonaisfosforin, kokonaistypen ja COD Mn osalta esitetty myös pintavalutuskentän yläpuoliselta pisteeltä otettujen näytteiden pitoisuudet. Reduktiot kuvaavat siten Rinnansuon vesienkäsittelyn kokonaispuhdistustehoa pintavalutus ja kemikalointi yhdistettynä (Taulukko 34). Lisäksi on esitetty pelkän kemikaloinnin puhdistusteho, jossa on verrattu pintavalutuskentältä tulevaa ja kemikaloinnista lähtevää vedenlaatua (Taulukko 33). Rinnansuolta lähtevän veden keskimääräinen kiintoainepitoisuus koko vuonna oli 1,7 kertaa ja rautapitoisuus 2,5 kertaa suurempi kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kemikaloinnin aikana lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli keskimäärin 16 mg/l ja rautapitoisuus 8,2 mg/l. Typen, fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta keskimääräiset pitoisuudet olivat tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät. Kemikaloinnin vaikutus näkyy varsinkin alhaisina fosforipitoisuuksina ja COD Mn -arvoina (Taulukko 33). Puhdistusteho Rinnansuon kemikaloinnin keskimääräinen puhdistusteho oli kokonaistypen osalta 21 %, kokonaisfosforin osalta 50 % ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta 43 %. Kiintoaineen osalta pitoisuudet kohosivat kemikaloinnin aikana (Taulukko 33). Rinnansuon pintavalutuskentän ja kemikaloinnin yhdistetty keskimääräinen kokonaispuhdistusteho oli kiintoaineen osalta 35 %, kokonaistypen osalta 29 %, kokonaisfosforin osalta 24 % ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta 26 % (Taulukko 34). Taulukossa esitetyt alapuoliset näytteet on otettu kemikaloinnin alapuoliselta mittapadolta. Kemikalointi oli käytössä ajalla 1.-15.11.2013 ja 15.5. 31.10.2014, muuna aikana käsittelynä oli ainoastaan pintavalutuskenttä.

50 Taulukko 33 Rinnansuo kemikalointiin tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kemikaloinnin puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 2014. Kemikalointi oli käytössä ajalla 1.-15.11.2013 ja 15.5. 31.10.2014. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää 45 4.11.2013 5,7 4,1 2,7 30-1011 25 2200 2200 0 890 840 460 27 27 0 8 10 2,6 8,6 50 47 6 17,4 34,1 11 46 12.11.2013 * 4,2 17 2300 820 23 <5 6,9 50 12,2 23,8 7 21 21.5.2014 6,6 3,4 6,0 5,3 12 890 280 69 12 49 7 34 6 82 4 <2 3,0 9,3 39 5,2 87 8,1 15,8 21 24 11.6.2014 6,5 6,0 19 20-5 14 1600 1300 19 350 320 <5 70 39 44 13 5 11 7,6 61 36 41 5,6 10,9 2 24 13.6.2014 * 6,5 16 1300 370 <5 51 8 44 8,2 16,1 4 26 26.6.2014 6,6 3,6 9,0 3,4 62 940 470 50 190 210 6 37 5 86 6 <2 5,4 6,3 38 6,0 84 2,5 4,8 16 27 3.7.2014 6,6 4,2 11 11 0 1100 690 37 250 290 <5 43 11 74 6 <2 6,6 4,6 43 14 67 1,5 2,9 14 29 17.7.2014 6,6 3,5 19 4,0 79 1300 670 48 260 350 <5 63 9 86 11 <2 11 7,3 48 7,4 85 1,9 3,7 13 31 30.7.2014 6,6 4,1 17 12 29 1600 900 44 440 450 7 72 15 79 16 <2 11 5,0 55 13 76 1,4 2,7 12 33 11.8.2014 6,5 5,5 22 18 18 1500 1200 20 420 430 <5 81 41 49 19 10 12 9,9 63 31 51 1,3 2,6 7 34 19.8.2014 * 4,7 16 1400 350 39 33 3 51 4,7 9,3 8 35 28.8.2014 5,9 4,2 2,7 12-344 1600 1300 19 500 490 96 28 19 32 3 2 3,8 5,2 62 39 37 17,9 35,1 5 37 11.9.2014 6,4 6,3 12 14-17 1400 1400 0 480 450 <5 39 35 10 7 11 8,2 7,7 56 54 4 3,0 5,9 24 39 24.9.2014 6,6 5,7 8,7 39-348 26 1100 1300-18 400 430 5 26 33-27 3 3 5,8 15 31 39-26 3,1 6,0 15 41 9.10.2014 6,6 5,9 10 29-190 17 930 910 2 380 340 27 23 22 4 2 <2 5,4 9,5 27 28-4 8,2 16,2 14 43 23.10.2014 6,6 6,1 6,8 20-194 1100 1100 0 510 450 53 19 21-11 5 <2 5,2 11 24 23 4 12,4 24,3 9 Keskiarvo: 6,3 4,1 11 17-49 ** ### 21 1328 1170 21 ** 391 415 #### 49 43 24 50 ** 8 4 7,0 8,1 46 30 43 ** 6,2 12,1 182 Mediaani: 6,6 4,45 10 16-5 ### 21 1300 1250 19 400 400 #NUM! 6 37 23 44 6 3 5,8 7,7 48 34 41 Minimi: 5,7 3,4 2,7 3,4-1011 0,0 14 890 280-18 12 49 0 5 19 5-27 2 2 2,6 4,6 24 5-26 Maksimi: 6,6 6,5 22 39 79 0 26 2200 2300 69 890 840 0 460 81 51 86 19 11 12 15 63 54 87 2013 6,3 4,1 15 8,4 25 ** 24 1400 1014 49 ** 284 435 113 71 32 73 ** 14 13 6,9 5,4 52 20 70 ** 2012 6,2 4,6 7,9 17-121 ** 23 1483 1198 19 ** 407 397 138 68 38 43 ** 19 10 5,4 7,3 54 28 47 ** Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 5,0 2,6 44 46-3,5 ** 12,1 Kemikalointi (n=2) 6,3 4,3 20 20 3,0 ** 1846 1498 24 ** 572 534 117 56 41 ** 34 12 6,2 7,4 43 25 43 ** *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 12.11.13 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Hetkellistä virtaamaa ei määritty. 13.6.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 15 cm. 19.8.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 25 cm.

51 Taulukko 34 Rinnansuo PVK1/KEM1 ylä- ja alapuolinen vedenlaatu sekä puhdistustehot vuonna 2014. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Ap Yp Ap Red. Ap Yp Ap Red. Ap Ap Yp Ap Red. Ap Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää 45 4.11.2013 4,1 12 30-150 25 2500 2200 12 840 460 38 27 29 10 8,6 63 47 25 17,4 34,1 11 46 12.11.2013 * 4,2 17 2300 820 23 <5 6,9 50 12,2 23,8 7 47 19.11.2013 6,0 13 3,4 74 1800 2200-22 730 410 28 28 0 13 4,2 34 41-21 5,0 9,8 14 49 3.12.2013 6,1 12 3,5 71 1800 1600 11 780 190 37 24 35 11 4,3 30 28 7 2,6 5,2 13 51 16.12.2013 6,2 5,8 5,0 14 1600 1400 13 710 120 38 30 21 11 3,9 31 27 13 18,7 36,7 24 2 9.1.2014 6,3 3,3 3,2 3 2100 1600 24 640 290 41 30 27 13 3,2 48 36 25 6,5 12,8 6 5 27.1.2014 5,7 12 4,7 61 2000 1500 25 740 67 25 33-32 9 3,0 22 34-55 1,1 2,2 26 7 10.2.2014 6,1 6,0 8,0-33 2100 1800 14 1300 51 29 27 7 8 8,2 20 22-10 1,6 3,1 16 9 26.2.2014 6,1 6,1 5,7 7 1800 1700 6 750 350 33 33 0 10 3,2 28 24 14 6,1 11,9 14 11 12.3.2014 6,4 6,7 4,9 27 1800 1500 17 740 180 43 35 19 11 3,9 32 26 19 9,6 18,9 13 13 25.3.2014 6,3 7,0 4,0 43 1400 1200 14 640 130 35 29 17 10 3,5 30 26 13 4,4 8,7 14 15 8.4.2014 6,5 19 7,6 60 1100 990 10 380 53 21 27-29 4 3,7 16 19-19 7,8 15,3 8 16 16.4.2014 5,5 13 16-23 1400 1200 14 490 66 26 35-35 5 6,0 26 27-4 6,1 11,9 12 18 28.4.2014 3,7 18 4,0 78 1200 520 57 170 130 24 <5 79 <2 9,3 24 6,0 75 3,9 7,7 8 19 6.5.2014 3,3 13 10 23 1200 550 54 110 120 21 8 62 <2 4,3 23 9,6 58 6,4 12,5 15 21 21.5.2014 3,4 27 5,3 80 1300 280 78 49 7 42 6 86 <2 9,3 30 5,2 83 8,1 15,8 21 24 11.6.2014 6,0 34 20 41 14 1800 1300 28 320 <5 39 39 0 5 7,6 45 36 20 5,6 10,9 2 24 13.6.2014 * 6,5 16 1300 370 <5 51 8 44 8,2 16,1 4 26 26.6.2014 3,6 18 3,4 81 1300 470 64 210 6 28 5 82 <2 6,3 40 6,0 85 2,5 4,8 16 27 3.7.2014 4,2 27 11 59 1500 690 54 290 <5 28 11 61 <2 4,6 37 14 62 1,5 2,9 14 29 17.7.2014 3,5 38 4,0 89 1800 670 63 350 <5 38 9 76 <2 7,3 39 7,4 81 1,9 3,7 13 31 30.7.2014 4,1 40 12 70 1800 900 50 450 7 37 15 59 <2 5,0 36 13 64 1,4 2,7 12 33 11.8.2014 5,5 42 18 57 1900 1200 37 430 <5 35 41-17 10 9,9 34 31 9 1,3 2,6 7 34 19.8.2014 * 4,7 16 1400 350 39 33 3 51 4,7 9,3 8 35 28.8.2014 4,2 8,3 12-45 2400 1300 46 490 96 35 19 46 2 5,2 69 39 43 17,9 35,1 5 37 11.9.2014 6,3 23 14 39 1800 1400 22 450 <5 32 35-9 11 7,7 44 54-23 3,0 5,9 24 39 24.9.2014 5,7 12 39-225 26 1600 1300 19 430 5 27 33-22 3 15 43 39 9 3,1 6,0 15 41 9.10.2014 5,9 29 29 0 17 1400 910 35 340 27 25 22 12 <2 9,5 27 28-4 8,2 16,2 14 43 23.10.2014 6,1 11 20-82 1700 1100 35 450 53 24 21 13 <2 11 35 23 34 12,4 24,3 9 Keskiarvo: 4,1 18 12 35 ** 21 1696 1258 29 ** 511 103 32 25 24 ** 6 6,5 35 28 26 ** 6,2 12,1 365 Mediaani: 5,7 13 10 40 21 1800 1300 24 450 53 33 27 18 5 6,0 33 27 17 Minimi: 3,3 3,3 3,2-225 14 1100 280-22 49 5 21 5-35 2 3,0 16 5,2-55 Maksimi: 6,5 42 39 89 26 2500 2300 78 1300 460 43 51 86 13 15 69 54 85 2013 4,1 8,4 25 ** 24 1014 49 ** 435 113 32 73 ** 13 5,4 20 70 ** 2012 4,6 17-121 ** 23 1198 19 ** 397 138 38 43 ** 10 7,3 28 47 ** Talvi 1 kpl 5,7 12 4,7 61 2000 1500 25 740 67 25 33-32 9 3,0 22 34-55 Kevät 6 kpl 6,0 10 7,7 20 1600 1398 13 717 138 31 31 1 8 4,8 25 24 5 Kesä 13 kpl 3,8 26 11 57 14 1636 922 44 311 33 33 21 35 4 7,0 38 24 36 Syksy 9 kpl 4,7 12 17-36 23 1813 1623 10 638 194 32 26 18 8 7,4 39 35 9 Tuotanto (n=50) Pintavalutus (n=28) Kemikalointi (n=2) 5,7 19 7,0 65 ** 1837 1458 22 ** 381 89 55 38 ** 16 2,6 44 46-3,5 ** 12,1 5,6 20 5,6 74 ** 2047 1570 24 ** 436 98 62 39 ** 19 2,4 47 52-6,4 ** 4,3 20 20 3,0 ** 1846 1498 24 ** 534 117 56 41 ** 12 7,4 43 25 43 ** *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 12.11.13 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Hetkellistä virtaamaa ei määritty. 13.6.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 15 cm. 19.8.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 25 cm.

Virtaama ja valuma Rinnansuon pintavalutuskentän ja kemikaloinnin alapuolisella mittapadolla on käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittari. Rinnansuon alapuolisen tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli 6,2 l/s (v. 2013 6,9 l/s) ja valuma 12,1 l/s km 2 (v. 2013 13,5 l/s km 2 ). Virtaamajaksot saatiin lähes tarkkailuvuoden ajalta. Suurimmat valumat mitattiin marraskuussa, vuodenvaihteessa, maaliskuussa ja elo-syyskuun vaihteessa (Kuva 26). Rinnansuo on yksi alueen A ominaiskuormitussoista (n=4). Rinnansuon koko vuoden keskimääräinen valuma on suurempi kuin alueen A ominaiskuormitussoiden valumat keskimäärin. 52 Kuva 26 Rinnansuon PVK1 / KEM1 alapuolisen tarkkailuaseman jatkuvatoimisesti mitatut valumat vuonna 2014. Kuormitus Rinnansuon pintavalutuskentän / kemikalointiaseman kuormitus on laskettu alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuuksien ja jatkuvatoimisesti mitattujen virtaamien perusteella. Rinnansuon kuormitukset on seuraavassa esitetty vuositasolla (Taulukko 35) ja jaksokohtaisesti (Kuva 29). Rinnansuolta lähtevän veden brutto-ominaiskuormitus (g/ha d) oli kiintoaineen osalta noin 80 % suurempi kuin tuotannossa olevilla ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 35). Ravinteiden ja kemiallista hapenkulutusta kuvaavan COD Mn -arvon osalta bruttokuormitukset olivat puolestaan keskimääräistä pienemmät. COD Mn -arvon osalta laskennallinen netto-ominaiskuormitus oli negatiivinen eli jäi pienemmäksi kuin luonnon taustahuuhtouma. Kuormitukset olivat suurimmillaan syksyllä, kun valumat olivat suuria (Kuva 27). Edellisvuoteen verrattuna kuormitus pieneni fosforin osalta, muutoin kuormitus oli edellisvuoden tasoa. Vuonna 2012 Rinnansuon kuormitus oli selvästi vuosia 2013 2014 suurempi, mikä johtuu sekä sateisen vuoden 2012 suurista valumista että Rinnansuon kuntoonpanotöistä vuoden 2012 aikana. Rinnansuon tuotantoalueen vuosikuormitus (kg/a) on laskettu koko tuotantoalueelle pintavalutuskentän ja kemikaloinnin alapuolisen pisteen kuormituslukujen (kg/ha a) perusteella. Rinnansuon vuosikuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014 on esitetty taulukossa (Taulukko 36).

Taulukko 35 Rinnansuon PVK1 / KEM1 kuormitusluvut vuonna 2014. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). 53 Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 12,1 l/s km2 g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 125 114 69 59 5,6 46 42 2048 1876 Typpi 14 8,6 16 11 0,62 5,0 3,1 226 141 Fosfori 0,26 0,05 0,45 0,24 0,012 0,10 0,02 4,3 0,88 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 298-37 407 74 13 109-13 4897-607 Kuva 27 Rinnansuon PVK1 / KEM1 alapuolisen tarkkailuaseman ominaiskuormitukset vuodenajoittain hydrologisena vuonna 2014 ja vertailuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvot 2014. Kuva 28 Rinnansuon PVK1 / KEM1 bruttokuormitusten (g/ha d ja g O2/ha d) vuosien välinen vaihtelu 2011 2014. Vertailuarvona ominaiskuormitussoiden keskimääräinen bruttokuormitus (punainen viiva). Taulukko 36 Rinnansuon kuormitus eri vesistöalueilla hydrologisena vuonna 2014. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 35.985 Kauhaojan va 2048 226 4,3 4897 1876 141 0,88-607 kg O2 kg kg O2

54 Kuva 29 Rinnansuon PVK1 / KEM1 alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.

3.9 Ypäjä 55 3.9.1 Letkunsuo (Ypäjä) Letkunsuolla oli vuonna 2014 tuotannossa 19,1 ha. Osa turvetuotantoalueen pintaaloista on jo poistunut tuotannosta. Letkunsuon turvetuotantoalueella on Etelä-Suomen Aluehallintoviraston 25.10.2012 myöntämä ympäristölupa (päätös Nro 224/2012/, Dnro ESAVI/204/04.08/2011). Vesienkäsittelyn tehostamisaikatauluun haettuun muutokseen Etelä-Suomen aluehallintovirasto teki päätöksen muutosesityksen hyväksyen 11.6.2013 (ESAVI/112/04.08/2013). Letkunsuo sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueen Loimijoen valuma-alueella, Ypäjoen valuma-alueella (35.924). Turvetuotantoalueen kuivatusvedet on käsitelty laskeutusaltaiden ja virtaamansäädön avulla kunnes kesäkuussa 2013 otettiin käyttöön rakeinen kemikalointi. Kuivatusvedet johdetaan Kokemäenjoen vesistöalueeseen kuuluvaan Loimijokeen reittiä Letkunoja - Haaranoja - Ypäjoki. Tuotanto vuonna 2014 aloitettiin 15.6.2014 ja lopetettiin 18.8.2014, tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 26. Letkunsuo KEM1 Vedenlaatu Letkunsuon tarkkailutulokset vuonna 2014 on esitetty taulukossa (Taulukko 37). Letkunsuolla kemikalointi on käytössä ympärivuotisesti. Vuonna 2014 Letkunsuolta kemikaloinnin jälkeen otetuissa näytteissä kiintoainepitoisuudet olivat ajoittain hyvin korkeita (Taulukko 37). Letkunsuolla käytetty rakeinen saostuskemikaali saattaa nostaa kiintoainepitoisuutta, erityisesti vesien ollessa kylmiä, mikäli kemikaali ei liukene kunnolla. Lähtevän veden keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli selvästi korkeampi kuin vuonna 2013 kemikaloinnin aikana ja 4,7 kertaa suurempi verrattuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon. Myös muiden parametrien osalta Letkunsuolta lähtevän veden laadussa on huomattavaa vaihtelua. Vesi oli ajoittain hyvin hapanta (ph min. 3,4), mutta pääsääntöisesti ph-arvot ovat kemikalointikohteeksi poikkeuksellisen korkeita. Fosfori- ja rautapitoisuudet ovat selvästi korkeammat kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Typpeä ja happea kuluttavaa orgaanista ainesta (COD Mn ) Letkunsuon kemikaloinnin jälkeisessä vedessä oli sen sijaan keskimääräistä vähemmän. COD Mn -arvo oli matalampi kuin luonnontilaisilla soilla. Edellisvuoteen verrattuna pitoisuudet kohosivat kaikkien tarkasteltavien parametrien osalta. Tulokset eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia, sillä vuonna 2013 kemikalointi otettiin käyttöön kesken vuoden.

56 Taulukko 37 Letkunsuon kemikaloinnin tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 2014. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää 45 5.11.2013 4,4 4,1 40 52-30 6,0 13 1300 1100 15 100 100 56 70-25 14 8 3,2 5,3 70 39 44 18,8 47,1 10 46 11.11.2013 * 5,7 90 16 1500 130 99 12 7,8 33 7,8 19,4 8 47 19.11.2013 4,7 3,4 16 8,0 50 950 930 2 97 330 37 6 84 13 <2 2,3 10 54 6 88 8,9 22,2 15 49 4.12.2013 4,9 6,1 5,8 24-314 8,5 920 1600-74 120 480 27 110-307 10 49 1,7 5,0 49 33 33 7,4 18,5 13 51 17.12.2013 5,1 6,4 22 120-445 4,0 14 850 1300-53 80 560 34 160-371 8 40 2,2 6,2 43 24 44 13,7 34,4 30 3 16.1.2014 4,8 5,4 7,2 10-39 980 1300-33 140 160 26 43-65 10 14 1,4 2,1 46 44 4 1,2 3,0 63 12 20.3.2014 4,9 12,3 19 15 8.4.2014 6,8 6,6 34 51-50 9,0 8,0 1000 1200-20 330 170 100 135-35 33 25 6,2 6,5 15 18-20 2,2 5,6 7 16 15.4.2014 6,6 6,7 100 110-10 16 19 1500 900 40 380 250 170 170 0 15 27 12 12 23 20 13 2,2 5,5 14 18 29.4.2014 7,0 7,1 55 75-36 12 19 450 620-38 <5 <5 190 160 16 57 24 8,2 11 22 28-27 0,8 1,9 7 19 6.5.2014 7,2 7,1 30 47-57 6,1 11 560 570-2 <5 <5 140 160-14 34 23 5,2 7,1 17 26-53 0,5 1,4 16 21 22.5.2014 7,1 7,4 43 33 23 15 9,0 540 540 0 25 41 <5 <5 170 130 24 27 32 6,4 6,9 8 23-199 0,5 1,1 14 23 5.6.2014 7,4 7,5 16 13 19 570 720-26 29 35 <5 <5 73 80-10 10 28 3,3 4,3 15 22-47 0,6 1,6 8 24 13.6.2014 * 6,9 16 1500 200 140 97 36 31 1,8 4,5 3 25 16.6.2014 6,3 6,9 7,0 16-129 840 1600-90 6 210 <5 490 46 110-139 13 30 2,4 8,4 50 31 38 1,5 3,7 8 26 24.6.2014 * 6,4 27 5,3 3600 270 2 200 86 24 26 1,7 4,2 8 27 2.7.2014 6,9 6,9 29 11 62 6,7 1100 1800-64 410 200 <5 810 130 110 15 43 43 4,4 5,4 18 24-33 0,4 1,1 14 29 16.7.2014 7,1 7,3 8,4 8,3 1 850 980-15 140 46 <5 20 110 92 16 43 28 4,4 5,7 17 27-59 1,2 2,9 5 30 21.7.2014 * 7,6 6,0 920 36 <5 89 35 5 0,2 0,5 9 31 30.7.2014 7,2 7,3 5,7 3,3 42 930 1000-8 130 150 <5 31 190 93 51 92 38 7,4 6,9 22 31-41 0,3 0,8 13 33 12.8.2014 7,4 7,5 8,6 6,5 24 680 1100-62 52 180 <5 1400 140 99 29 43 38 4,2 8,9 17 31-82 0,0 0,0 22 36 3.9.2014 7,1 4,8 8,5 14-65 820 1400-71 62 130 84 670 70 30 57 28 2 1,7 25 20 11 45 7,2 18,0 7 37 10.9.2014 7,1 6,6 5,8 8,5-47 860 1100-28 140 80 110 450 79 63 20 28 12 2,5 2,2 19 13 32 1,0 2,6 15 39 25.9.2014 7,1 6,7 7,2 16-122 1000 1000 0 180 62 340 130 75 68 9 23 22 7,6 13 53-308 1,0 2,5 13 41 8.10.2014 7,2 6,9 5,2 8,0-54 720 1000-39 75 51 97 130 62 65-5 23 25 2,1 6,8 12 22-83 1,1 2,9 14 43 22.10.2014 6,7 6,2 13 46-254 15 2400 2200 8 370 160 1400 1300 67 72-7 14 8 1,5 9,4 14 17-21 1,4 3,5 10 Keskiarvo: 5,3 4,7 22 33-46 ** 9,4 13 944 1259-21 ** 137 162 172 519 95 96-2 ** 28 25 4,1 7,8 27 26 4 ** 365 Mediaani: 7,0 6,7 13 16-39 7,9 13 860 1100-26 100 150 5 140 75 93 0 23 25 3,3 6,9 19 26-21 Minimi: 4,4 3,4 5,2 3,3-445 4,0 5,3 450 540-90 5 5 5 5 26 6-371 8 2 1,4 2,1 7,7 5-308 Maksimi: 7,4 7,6 100 120 62 16 19 2400 3600 40 410 560 1400 2200 190 170 84 92 49 12 25 70 53 88 2013 4,7 4,3 49 11 81 ** 11 1124 800 34 ** 214 81 86 29 67 ** 21 7 4,1 2,3 28 10 70 ** Talvi 1 kpl 4,8 5,4 7,2 10 ### ### 980 1300 140 160 ##### ##### 26 43 10 14 1,4 2,1 46 44 Kevät 2 kpl 6,7 6,6 67 81 13 14 1250 1050 355 210 ##### ##### 135 153 24 26 9,1 9,3 19 19 Kesä 14 kpl 6,9 5,9 20 20 10 11 745 1246 91 113 25 519 122 100 38 28 4,6 8,3 20 24 Syksy 8 kpl 4,9 4,2 16 46 5,0 13 1163 1329 146 234 612 520 51 81 15 21 2,2 7,3 36 28 Tuotanto (n=50) Kemikalointi (n=2) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 89 55 38 ** 32 16 5,0 2,6 44 46-3,5 ** 12,1 6,3 4,3 20 20 3,0 ** 1846 1498 24 ** 572 534 117 56 41 ** 34 12 6,2 7,4 43 25 43 ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 11.11.13 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 25 cm. 24.6.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 9 cm. 13.6.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 4 cm. 21.7.14 Poikkeustilanteen omavalvontanäyte. Kemikaalisukka tukossa. Mittapadon pinnankorkeus 4 cm.

Puhdistusteho Letkunsuon kemikaloinnin vaikutus vedenlaatuun vuonna 2014 oli heikko. Orgaaninen aines poistui kohtalaisen hyvin syksyllä 2013, mutta vuositasolla tarkasteltuna puhdistumista ei juuri tapahtunut. Keskimääräinen reduktio COD Mn -arvon osalta oli 4 %. Kiintoaineen ja ravinteiden osalta pitoisuudet olivat kemikaloinnista lähtevässä vedessä keskimäärin korkeammat kuin ennen kemikalointia (Taulukko 37). Typpipitoisuus ja COD Mn -arvot olivat jo ennen kemikalointia pienemmät kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilta lähtevässä vedessä keskimäärin. Letkunsuon ympäristölupapäätöksessä on kemikaloinnille esitetty sulan maan aikaiset reduktiovaatimukset: COD 60 %, kiintoaine 50%, Kok-P 60%, Kok-N 30%. Muulle ajalle lupapäätöksessä on esitetty tavoitearvot: COD 50 %, kiintoaine 30 % ja Kok-P 40 %. Sulan maan aikana voidaan pitää 1.4. 31.10. välistä aikaa, koska kemikaali toimiakseen täysin vaatii yli 10 asteen lämpötilan. Sulan maan aikana Letkunsuon reduktio kokonaisfosforin osalta oli 10 %. Kiintoaineen, typen ja COD Mn osalta puhdistumista ei jakson aikana tapahtunut. Hydrologisena vuonna 2014 Letkunsuolla ei saavuttu reduktiovaatimuksia eikä tavoitearvoja. Virtaama ja kuormitus Letkunsuolla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaamamittausta. Letkunsuon kemikalointiaseman kuormitukset on laskettu käyttäen Letkunsuon oman tarkkailuaseman vedenlaatua ja läheisen Varsansuon valumia. Letkunsuon kuormitus on seuraavassa esitetty vuositasolla (Taulukko 38) ja jaksokohtaisesti (Kuva 30). Letkunsuon kemikalointiaseman brutto-ominaiskuormitus oli kiintoaineen osalta 6,7 kertaa ja kokonaisfosforin osalta 1,6 kertaa suurempi kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 38). Kokonaistypen ja COD Mn -arvon osalta Letkunsuon brutto-ominaiskuormitukset (g/ha d) olivat tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskitasoa pienemmät. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta nettoominaiskuormitus jäi negatiiviseksi eli pienemmäksi kuin laskennallinen luonnontilaisen suon taustahuuhtouma. Kuormitus oli suurimmillaan syksyllä, erityisesti kiintoaineen ja fosforin osalta (Kuva 31). Tämä johtuu sekä marras-joulukuun korkeista pitoisuuksista että vuodenvaihteen suurista valumista. Tuotantoalueen kokonaiskuormitus on laskettu kemikalointiaseman ominaiskuormitusluvuilla. Letkunsuon vuosikuormituskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014 on esitetty taulukossa (Taulukko 39). Taulukko 38 Letkunsuon KEM1 kuormitusluvut vuonna 2014. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 2014 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 461 453 69 59 8,8 168 165 3211 3158 Typpi 9,7 5,9 16 11 0,19 3,5 2,2 68 41 Fosfori 0,74 0,59 0,45 0,24 0,014 0,27 0,21 5,2 4,1 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 193-52 407 74 3,7 70-19 1345-361 57

58 Kuva 30 Letkunsuon KEM1 alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.

59 Kuva 31 Letkunsuon KEM1 alapuolisen tarkkailuaseman ominaiskuormitukset vuodenajoittain hydrologisena vuonna 2014 ja vertailuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvot 2014. Taulukko 39 Letkunsuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus kuormitus eri vesistöalueilla hydrologisena vuonna 2014. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 35.924 Ypäjoen va 3211 68 5,2 1345 3158 41 4,1-361 kg O2 kg kg O2 3.9.2 Varsansuo (Ypäjä) Varsansuon pienehkön turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin puiden kaadolla 1996, mutta varsinaisia ojituksia ei tehty kuin vuonna 1997, joka oli myös ensimmäinen tuotantovuosi. Varsansuolla oli vuonna 2014 tuotannossa 26,0 ha. Etelä-Suomen Aluehallintovirasto on myöntänyt Varsansuolle ympäristöluvan 5.12.2012 (päätös nro 268/2012/2, dnro ESAVI/205/04.08/2011). Vapo Oy haki vesienkäsittelyn tehostamisaikatauluun muutosta ja Etelä-Suomen aluehallintovirasto teki päätöksen muutosesityksen hyväksyen 11.6.2013 (ESAVI/113/04.08/2013). Varsansuo sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueen Loimijoen valuma-alueella Loimijoen yläosan alueella Pehkijärven alueella (35.923). Kuivatusvedet johdetaan Varsanojaa pitkin Loimijokeen. Tuotannossa olevan alan kuivatusvedet on käsitelty laskeutusaltaiden ja virtaamansäädön avulla, kunnes kesäkuussa 2013 on otettu käyttöön rakeinen kemikalointi. Varsansuolla tehdään ympärivuotista tarkkailua kemikalointiaseman ylä- ja alapuolisilla tarkkailupisteillä. Tuotanto vuonna 2014 aloitettiin 10.5. ja lopetettiin 22.8.2014, tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 29. Varsansuo KEM1 Vedenlaatu Varsansuon kemikalointiaseman vedenlaatu ennen ja jälkeen kemikaloinnin on esitetty alla (Taulukko 40). Useilla näytteenottokerroilla näytteitä ei saatu, koska vettä ei pumpattu.

60 Varsansuon kemikaloinnin jälkeisessä vedessä oli sekä kiintoainetta, ravinteita että rautaa selvästi enemmän kuin tuotannossa olevilla ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 40). Kiintoainepitoisuus oli nelinkertainen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna. Keskimääräinen COD Mn -arvo oli pienempi kuin luonnontilaisilla soilla. Typen pitoisuudet kohosivat edellisvuoteen verrattuna, muilta osin vedenlaatu oli parempi kuin vuonna 2013. Loppuvuonna 2013 kemikaloinnin selkeytysallas kivettiin ja parannettiin. Puhdistusteho Varsansuon kemikalointi poisti tehokkaimmin fosforia ja happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ). Puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 13 %, kokonaistypen osalta 29 %, kokonaisfosforin osalta 57 % ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta 51 % (Taulukko 40). Varsansuon ympäristölupapäätöksessä on kemikaloinnille esitetty sulan maan aikaiset reduktiovaatimukset: COD 60 %, kiintoaine 50%, Kok-P 60%, Kok-N 30%. Muulle ajalle lupapäätöksessä on esitetty tavoitearvot: COD 50 %, kiintoaine 30 % ja Kok-P 40 %. Sulan maan aikana voidaan pitää 1.4. 31.10. välistä aikaa, koska kemikaali toimiakseen täysin vaatii yli 10 asteen lämpötilan. Sulan maan aikana Varsansuon reduktio oli kiintoaineen osalta 4 %, kokonaistypen osalta 37 %, kokonaisfosforin osalta 42 % ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta 51 %. Hydrologisena vuonna 2014 Varsansuolla ei saavuttu reduktiovaatimuksia, mutta sulan maan aikaiset tavoitearvot saavutettiin kokonaistypen ja COD Mn osalta.

61 Taulukko 40 Varsansuon kemikaloinnin tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 2014. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l % mg/l mg/l % mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää 45 5.11.2013 5,5 6,0 28 29-4 8,0 9,0 3600 3300 8 930 880 5 72 80-11 10 15-50 2,4 4,5-88 59 51 14 12,4 47,1 10 46 11.11.2013 * 4,0 14 2100 820 10 <5 5,4 11 5,1 19,2 8 47 19.11.2013 6,3 6,3 23 39-70 4,0 21 2600 2300 12 860 570 34 82 140-71 27 41-52 3,0 12-300 51 43 16 5,8 22,1 15 49 4.12.2013 6,5 5,4 33 26 21 10 13 3100 1900 39 1600 970 39 140 45 68 47 4 91 5,0 7,8-56 46 12 74 5,4 20,3 13 51 17.12.2013 6,1 3,5 55 16 71 8,0 2000 1500 25 790 830-5 80 17 79 7 <2 71 3,1 6,8-119 31 6 82 8,8 33,4 30 3 16.1.2014 6,3 3,7 27 13 52 8,0 3200 2600 19 810 1100-36 110 13 88 38 <2 95 4,5 6,5-44 51 7 86 0,8 3,1 61 12 20.3.2014 3,0 11,2 3 15 8.4.2014 6,7 6,3 77 45 42 13 16 1800 1600 11 920 820 11 220 88 60 33 5 85 9,8 9,0 8 29 12 59 1,7 6,4 18 16 15.4.2014 6,6 6,5 72 87-21 52 24 2500 1500 40 840 710 15 150 130 13 16 7 56 9,9 13-31 41 22 46 1,4 5,1 7 18 28.4.2014 6,8 6,7 63 47 25 17 15 1500 1300 13 330 460-39 280 110 61 25 8 68 11 9,4 15 37 20 46 0,5 1,9 13 19 6.5.2014 0,4 1,4 8 21 21.5.2014 6,9 40 18 920 49 <5 280 39 8,1 32 0,3 1,1 15 23 5.6.2014 7,2 7,4 15 12 20 1700 740 56 180 58 68 45 22 120 67 44 16 14 13 3,5 4,1-17 43 17 60 0,3 1,2 15 24 13.6.2014 * 7,2 13 1300 290 56 130 44 21 1,1 4,0 7 25 17.6.2014 7,0 11 2200 460 150 210 110 5,8 47 0,6 2,1 5 26 24.6.2014 * 6,7 24 12 1800 320 170 130 38 31 3,1 11,7 6 27 2.7.2014 6,8 6,8 7,0 9,0-29 1700 1600 6 160 200-25 85 630 190 74 61 75 28 63 4,7 7,2-53 45 21 53 0,4 1,5 3 29 16.7.2014 7,1 6,8 18 17 6 1200 720 40 18 <5 72 <5 18 260 110 58 100 14 86 6,4 6,4 0 33 16 52 0,4 1,4 20 31 30.7.2014 7,0 18 1100 6 <5 250 62 6,5 38 0,2 0,8 14 33 12.8.2014 7,5 16 850 27 <5 130 22 3,1 24 0,1 0,5 13 36 4.9.2014 5,7 6,6 8 31-308 17 4300 1800 58 1300 320 75 1100 94 64 160-150 <2 31-1450 18 17 6 77 42 45 5,1 19,3 23 37 10.9.2014 6,6 26 15 3700 1400 100 320 160 6,7 97 0,7 2,6 6 39 25.9.2014 6,8 29 14 2600 480 100 290 92 8,0 66 0,7 2,5 15 41 8.10.2014 6,7 32 14 1800 41 58 440 190 10 51 0,8 2,9 13 43 22.10.2014 6,7 18 2100 270 160 230 99 5,8 56 1,0 3,7 14 Keskiarvo: 6,3 4,4 31 28 13 ** 15 16 2224 1737 29 ** 574 557 21 ** 152 165 196 87 42 ** 59 17 57 ** 6,8 8,4-28 ** 48 22 51 ** 2,3 8,9 355 Mediaani: 6,7 6,5 27 24 13 14 16 2050 1600 22 470 570 13 72 75 200 88 59 39 14 65 6,1 7,2-38 46 20 52 Minimi: 5,5 3,5 7,0 9,0-308 4,0 9,0 850 720 6 6 5-39 5 18 64 10-150 2 2-1450 2,4 4,1-300 24 6 14 Maksimi: 7,5 7,4 77 87 71 52 24 4300 3300 58 1600 1100 75 1100 630 440 160 88 190 44 95 18 17 15 97 51 86 2013 6,1 6,6 24 35-48 ** 6,0 20 2375 1454 25 ** 427 266 18 ** 171 143 20 ** 26 27 4 ** 6,7 9,4-42 ** 57 30 42 ** Talvi 1 kpl 6,3 3,7 27 13 8,0 ### 3200 2600 810 1100 ##### ##### 110 13 38 2 4,5 6,5 51 7 Kevät 2 kpl 6,6 6,4 75 66 33 20 2150 1550 880 765 ##### ##### 185 109 25 6 9,9 11 35 17 Kesä 7 kpl 6,5 6,8 22 22 17 15 1917 1323 393 236 167 165 210 112 61 25 7,4 8,8 47 24 Syksy 5 kpl 6,1 4,1 31 25 9,7 14 2543 2220 710 814 106 ##### 191 58 67 13 5,3 7,3 51 25 Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** 1837 1458 22 ** 767 381 48 ** 89 55 38 ** 32 16 48 ** 5,0 2,6 47 ** 44 46-3,5 ** 12,1 Kemikalointi (n=2) 6,3 4,3 20 20 3,0 ** 1846 1498 24 ** 572 534 16 ** 117 56 41 ** 34 12 51 ** 6,2 7,4-22 ** 43 25 43 ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 11.11.13 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 8 cm. 17.6.14, 30.7.14, 12.8.14, 10.9.14, 25.9.14, 8.10.14 ja 22.10.14 Ei ap näytteitä, koska virtausta ei ollut. 13.6.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 3 cm. 24.6.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 7 cm. 20.3.14 ja 6.5.14 Ei näytteitä, koska virtausta ei ollut.

62 Virtaama ja valuma Varsansuon kemikalointiaseman alapuoliselta mittapadolla virtaamat mitattiin jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Virtaamajaksot saatiin koko tarkkailuvuoden ajalta. Kemikalointiaseman alapuolisen tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli 2,3 l/s ja valuma 8,9 l/s km 2. Valumat olivat suuria vuodenvaihteessa, maaliskuussa ja hetkellisesti syyskuussa. Helmikuussa ja maaliskuun alussa sekä elokuussa oli jaksoja, jolloin vettä ei pumpattu lainkaan (Kuva 32). Myös kesällä vettä oli vähän liikkeellä, eikä pumppaus ollut jatkuvasti päällä. Varsansuon valumat olivat keskimäärin pienempiä kuin samalla alueella A sijaitsevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset valumat. Varsansuon kemikalointiasema on yksi alueen A ominaiskuormituskohteista (n=4). Kuva 32 Varsansuon KEM1 alapuolisen tarkkailuaseman jatkuvatoimisesti mitatut valumat vuonna 2014. Kuormitus Varsansuon kuormitukset on laskettu alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuuksien ja jatkuvatoimisesti mitattujen virtaamien perusteella. Varsansuon kemikalointiaseman kuormitukset on seuraavassa esitetty vuositasolla (Taulukko 41) ja jakso-kohtaisesti (Kuva 34). Kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli kolminkertainen tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoon nähden (Taulukko 41). Myös fosforikuormitus oli keskimääräistä suurempi. Typen osalta kuormitus oli samaa tasoa ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta pienempi kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kuormitukset olivat suurimmillaan syksyllä, kun valumat olivat suuria (Kuva 33). Varsansuon tuotantoalueen vuosikuormitus (kg/a) on laskettu koko tuotantoalueelle kemikaloinnin alapuolisen pisteen kuormituslukujen (kg/ha a) perusteella (Taulukko 42). Taulukko 41 Varsansuon KEM1 kuormitusluvut vuonna 2014. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- 2014 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Kokonaiskuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 8,9 l/s km2 g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 205 197 69 59 5,3 75 72 1945 1868 Typpi 16 12 16 11 0,42 5,9 4,4 153 115 Fosfori 0,60 0,44 0,45 0,24 0,02 0,22 0,16 5,7 4,1 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 194-64 407 74 5,0 71-23 1838-611

63 Kuva 33 Varsansuon KEM1 alapuolisen tarkkailuaseman ominaiskuormitukset vuodenajoittain hydrologisena vuonna 2014 ja vertailuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvot 2014. Taulukko 42 Varsansuon kuormitus eri vesistöalueilla hydrologisena vuonna 2014. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 35.923 Pehkijärven a 1945 153 5,7 1838 1868 115 4,1-611 kg O2 kg O2

64 Kuva 34 Varsansuon KEM1 alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.

4 YHTEENVETO Läntisen Suomen kuormitustarkkailuun kuului Hämeen ELY-keskuksen alueelta vuoden 2014 lopulla 11 Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta, joiden yhteenlaskettu tuotannossa ollut ala oli 579 ha. Levossa oli 56 ha, valmistelussa 6,0 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 45 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Röyhynsuo Janakkalassa (tuotannossa 127 ha). Pinta-alan osalta pienin turvetuotantoalue oli Letkunsuo Ypäjällä (19 ha) (Taulukko 44). Hämeen ELY-keskuksen alueella sijaitsevien 11 tuotantoalueen kuormittavalta 687 ha pinta-alalta tuleva bruttovuosikuormitus oli seuraava: kiintoaine 35 652 kg, kokonaistyppi 4 289 kg, kokonaisfosfori 108 kg ja COD Mn 95 866 kg O 2 (Taulukko 43). Suhteutettuna kokonaiskuormitus pinta-alaan voidaan saatuja ominaiskuormituksia (kg/ha/a) verrata edellisten vuosien ominaiskuormituksiin (Kuva 35). Taulukko 43 Hämeen ELY-keskuksen alueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2009 2014. Vuonna 2014 mukana ei ole enää Kekkilä Oy:n kahta tuotantoaluetta, joiden tuotannossa ollut ala oli v. 2013 110,0 ha. Hämeen Tuotan- Levossa Valmis- Poistunut Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto ELY-keskus nossa telussa alle 5 v kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi 2009 728 13 41 37 25 236 5 975 231 17 823 4 122 156,7 65 Vuosi 2010 734 11 82 49 18 109 5 837 172 11 582 4 205 106,5 Vuosi 2011 666 76 86 38 24 115 5 469 181 147 448 15 417 3 294 93,6 Vuosi 2012 698 116 55 47 46 553 10 149 257 224 884 36 010 7 503 151,0 40 751 Vuosi 2013 649 170 4 58 52 686 5 567 165 99 791 49 993 4 221 111,4 10 135 Vuosi 2014 579 56 6 45 35 790 4 272 106 92 636 33 532 3 143 60,9 20 378 * kiintoaineen ja CODMn nettokuormituksen laskennassa käytetty taustapitoisuus muuttunut 2013 Kuva 35 Hämeen ELY-keskuksen tuotantoalueiden keskimääräiset brutto-ominaiskuormitukset (kg/ha a) vuosina 2009 2014.