Terveyspalveluverkon uudistamisen muutokset ja hyödyt tulevaisuudessa Lohjalla



Samankaltaiset tiedostot
Pohjoinen hyvinvointialue. Palautteet ja kehittämisideat tilaisuuksiin osallistujilta

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Kyläkierroksella nousseita teemoja

Jyväskylän kaupungin valinnanvapauskokeilun tilannekatsaus Riitta Pylvänen projektipäällikkö

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Palveluverkkotyöryhmän keskeiset ehdotukset ja niiden vaikutukset

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

PÄIVYSTYS Tampereella

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

Lauritsalan pilotin tilannekatsaus

Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

Virka-autot yhteiskäyttöön Tampereella ja Porvoossa. LIVE-tilaisuus

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema

Kotihoito 24/7- akuuttitilanteet/liikkuvat tiimit ja moniammatillisuus Ritva Kanervo, avohoidon tulosyksikköjohtaja RASHKY

Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

MÄNTYNUMMEN TERVEYSASEMAN

Muutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissä kesällä 2015

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Porin perusturvan mobiilitoiminta

Yhteistyöryhmä

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

ONKO PAKKO, JOS EI TAHO. Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysyksikön päällikkö Aija Ström

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä

K A R V I A I S E N PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ TÄRKEIMPIÄ PUHELINNUMEROITA JA YHTEYSTIETOJA. Tiedot on tarkoitettu lähinnä vihtiläisille ikäihmisille.

Kokemuksia Jyväskylän valinnanvapauskokeilusta Riitta Pylvänen projektipäällikkö

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Miten tästä eteenpäin?

Maakunnallisen päihde- ja mielenterveyspalveluiden ohjausryhmän Ryhmä 1:n tuotos tiivistettynä

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Paraisten kaupunki Kolmannesvuosiraportti elokuu 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Moniammatillinen yhteistyö

Ikäihmiset mukana muutoksessa seminaari Toimintamalli Päijät-Hämeessä PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ

Community Paramedic. Sami Länkimäki

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

Sote-valmistelu. Kari Nuuttila Kauhajoki

Terveysasemien toimistot ovat avoinna normaalisti klo Yhteystiedot liitteessä 1.

INR-poliklinikan kehittäminen Haukiputaan terveysasemalla

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Sähköinen asiointi - omahoitopalvelu, sähköiset palvelut ja oma-olo palvelu

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Osaisiko potilas itse valita hoitopaikkansa ja lääkärinsä, jos se olisi mahdollista?

11 Pusulan sekä Karjalohja-Sammatin terveysasemien ulkoistamislupapyyntö

Äänekosken terveyskeskus. Ylilääkäri Keijo Lukkarinen

Päijät-Hämeen maakunnan palvelulupauksen valmistelu. Kirsi Korttila

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Valinnanvapaus ja palvelusetelikokeilu Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän terveydenhuollon avovastaanottotoiminnassa

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta

Resepti Potilastiedon arkisto. Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin

Vanhustyö Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

OmaMehiläinen ja DigiKlinikka käyttöön Länsi-Pohjassa

KESKI-SUOMEN SOTE- PALVELUMALLIN MÄÄRITTELYÄ. Keski-Suomen SOTE

Lapsiperheen arjen voimavarat

Sosiaali- ja terveystoimen kehysesitys ja investointiohjelma. Kokoomuksen valtuustoryhmän syysseminaari

Esperi Care Anna meidän auttaa

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT

Päivystys ja ensihoito Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Case Keminmaa Yksityiset palvelut julkisessa palveluntuotannossa

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Kanta-Hämeen maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelut palvelun käyttäjän näkökulmasta 2019 (versio )

MAAKUNTAUUDISTUS ETELÄ-KARJALASSA ETELÄ-KARJALA ON EDELLÄKÄVIJÄ, JOKA TEKEE OMANLAISTAAN UUTTA MAAKUNTAA HYVÄSSÄ YHTEISTYÖSSÄ.

Jan Erik Palviainen palvelupäällikkö Akuutti tulosyksikkö ETELÄ KARJALAN SOSIAALI JA TERVEYSPIIRI

Helsingin kaupunki Esityslista 19/ (6) Kaupunginvaltuusto Kj/

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

Pöytyän terveyskeskuksen osasto

Ikääntyneet päivystyspalveluiden käyttäjinä Päijät-Hämeessä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

ASIAKKUUS, ASIAKASLÄHTÖISYYS JA ERIKOISSAIRAANHOIDON ROOLI TULEVINA VUOSINA

SOSIAALIPALVELUIDEN ASIAKASMAKSUT 2016

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja Kuusankoskitalo

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Suoritehinnat Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alue

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava

Asiakas- ja potilastietojen käyttö ja hyöty hoidon jatkuvuuden näkökulmasta

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

Ruokapalvelun haasteet ja käytännön sovellutuksia

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa

Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta

Transkriptio:

Terveyspalveluverkon uudistamisen muutokset ja hyödyt tulevaisuudessa Lohjalla pyydetty lisäselvitys päättäjille Haja-asutusalueen palvelut nyt ja jatkossa ajatellen palveluverkko-esityksen mukaisesti lakkautettavien Sammatin, Karjalohjan, Mäntynummen ja Virkkalan alueilla: Nyt pienillä terveysasemilla 1-4 lääkäriä ja 1-4 sairaanhoitajan vastaanottoa; tehdään perustyötä, jonkin verran akuuttitoimintaa (kävelevät potilaat; ambulanssit menevät aina suoraan Tynninharjulle), ei potilasseurantamahdollisuuksia laboratorio käy kerran viikossa aamuisin näytteenotossa, ei mahdollisuuksia kokopäiväiseen/ jokapäiväiseen laboratorioon; jos muina päivinä tarvitaan laboratoriokokeita, täytyy lähteä Tynninharjulle tai Keskustaan erikseen ei röntgeniä (ainoastaan Tynninharjulla) ei fysioterapiaa (Sammatti-K-lohjalla ollut vähäistä ohjantaa, mutta kunnon tilat puuttuneet) Jos lääkäreitä/hoitajia on puuttunut sairauden/lomien vuoksi, jonot ovat kasvaneet, toimintaa on jouduttu supistamaan äkillisesti/pitkäaikaisemminkin, potilaiden aikoja on jouduttu perumaan/ siirtämään, koska joustoa ei ole (tämä tilanne ei ole kovin paljon parempi Keskustankaan terveysasemalla, mutta siellä kuitenkin jo 8 lääkäriä) Pienillä terveysasemilla ei ole resursseja ja mahdollisuuksia hoitaa tällä hetkellä kaikkia perusterveydenhuollon asioita, jotka jo tällä hetkellä hoidetaan keskitetysti joko Keskustan (mm. Diabetes, jalkahoitajan vastaanotto, psykiatriset sairaanhoitajat pääsääntöisesti, keuhkoahtaumataudin ja uniapnean (hengityskatkos) seuranta, astmaohjaus, työttömien terveystarkastukset, veteraanilääkäri, muistipkl) tai Tynninharjun terveysasemilla (murtumaepäilyt) Jos asemalla on pysyvät lääkärit ja hoitajat, niin hoitosuhde on useinkin hyvin antoisa ja lämmin; mutta tälle ei voida taata ajallisesti jatkuvuutta, vaikka asemat jäisivät olemaankin; ja toki on toisinkin päin, jos henkilökemiat eivät toimi ja on vain yksi lääkäri, niin vaihdon mahdollisuutta ei ole sillä asemalla Sammatti-Karjalohjan lääkäritoiminta on ulkoistettu ja siten kalliimpaa kuin oma toiminta (n. 20 000 /v. tämän aseman osalta); omana toimintana emme kykene rekrytoimaan lääkäriä samalla palkalla kuin omia lääkäreitä alueelle (eikä palkkausmuotomme mahdollista korkeampaa palkanmaksua), toiminta osin vanhanaikaista ja lääkäripainotteista ja kehittäminen hankalaa, kun kaksi ohjantaa (kaupunki ja Mediverkko); tämä asema ei ole mahdollinen omassa toiminnassa muutoin kuin vanhemman lääkärin toimipaikkana, nuorta lääkäriä ei voi yksin sijoittaa yliopiston ohjeiden mukaan ja meillä ei ole mahdollista sijoittaa

rajallisesta vanhempien lääkärimäärästä pieneen asemaan (jos voisimme siis maksaa ylipäätään isompaa palkkaa) -> ainoa mahdollisuus olisi siis jatkossa aseman aukipitäminen kokonaisulkoistuksella, mikä taasen vaatii rahaa enemmän kuin samanlaisen toimintamäärän tuottaminen muun toiminnan osana keskitettynä. Tämä lisää kunnan veroäyrin nostopainetta. Tulevaisuus uudessa palveluverkossa hajaseudulla/alueilla Marevan-lääkitykseen aina vedotaan; tämä on väistyvä lääkitysmuoto, joten laboratoriokäyntien tarve tähän vähenee; Marevanille korvaava lääkitysmuoto ei tarvitse laboratoriokontrollia, on nyt vielä kalliimpi lääke, osin kelakorvattava (mutta halvemmat vaihtokelpoiset lääkkeet tulevat 3-5 vuoden sisällä, jolloin Marevan viimeistään loppuu), mutta on turvallisempi lääke; siten yhteiskunnallisesti kokonaistaloudellisesti ei niin kallis Alueiden kotihoitoa on tehostettu, palveluohjaus toimii, huonosti liikkuvien vanhusten ei tarvitse mennä lääkärin luo, kun lääkäri voi tulla vanhuksen luo kotiin tai vastaanotto järjestyy esim. asumispalveluyksikön yhteydessä olevassa monitoimivastaanottotilassa, mikä on alueella, ensi vuonna aloittaa kotihoidon vastuulääkäri ja myöhemmin toinen Alueille järjestetään tarpeenmukaista sairaanhoitajan vastaanottoa, ennaltaehkäisevää ohjausta, omahoidon ohjausta, ryhmätoimintaa. Sairaanhoitajan välityksellä voidaan olla yhteydessä lääkäriin etäyhteytenä videoteitse (jo nykyisin on mahdollista sydämen ja keuhkojen kuuntelu tätä kautta, korvien tutkiminen; mitä mahdollisuuksia onkaan viiden vuoden päästä teknologian avulla) teknologian avulla lisääntyvästi voidaan antaa ohjausta omahoitoon, ohjata suoraan esim. kysymysten avulla eteenpäin järjestelmässä, jolloin pompottelu vähenee ja löytyy todennäköisemmin suoraan oikea hoitopaikka (hoitaja/lääkäri/fysioterapeutti/resepti suoraan apteekkiin/puhelinyhteys lääkäriin/ videoyhteys lääkäriin esim.) Terveyskeskusavustajien vakanssimäärä on nyt 8,5, mutta keskitetyssä mallissa näiden tarve olisi 2-3 vähemmän, jolloin näitä tehtäviä voitaisiin muuttaa sairaanhoitajien tehtäviksi ja siten lisätä laatua ja vaikuttavuutta lähes samalla rahalla Asumispalveluyksiköiden lääkärityö ratkaistaan esim. ostopalveluetälääkärityönä, jolloin hoitajilla on 24/7 tuki ja säännölliset lääkärikierrot sekä säännölliset konsultaatiot; tämä vähentää tarvetta akuuteille lääkärikäynneille ja sairaalajaksoille ja maksaa siten itsensä takaisin Keskittämisen avaamat mahdollisuudet

Samalla rahalla pystymme tuottamaan enemmän, kun kysyntä kasvaa 10 vuoden aikana arvioidut 8% Osa henkilökunnasta (sekä hoitaja että lääkäri) pystyy erikoistumaan/eriytymään eri lääketieteen suurille aloille kuten diabetes, keuhkotaudit, reuma, lastentaudit, naistentaudit, psykiatria, fysiatria, jolloin potilas saa paremmin avun jo täällä perustasolla, eikä tarvita niin paljoa lähettämistä erikoissairaanhoitoon; potilaan juoksutus että rahaa säästyy; suurin osa kuitenkin pysyy yleislääkäreinä ja hoitajina sähköinen asiointi lisääntyy suuresti, emmekä pysty edes vielä ennakoimaan mitä kaikkea sillä saralla pystytään viiden vuoden kuluttua tekemään; kun henkilökuntaa on yhdessä paikassa enemmän, pystymme kuitenkin heistä löytämään ne kiinnostuneet, jotka käyttävät tätä sektoria hyvin ja hyödyntävät sitä potilaiden hyväksi; moni asia tulee hoitumaan nopeasti/joutuisasti sitä kautta antaen aikaa muille, jotka tarvitsevat suoraan kasvokkain tapahtuvalle asiointia iltavastaanotot mahdollistuvat, kun on enemmän henkilökuntaa yhdessä yksittäiset henkilöstön poissaolot eivät jumiuta vastaanottoa - antaa joustoa Uusia toimintatapoja voidaan ottaa käyttöön uusissa tiloissa, jotka rakennetaan muunneltaviksi ja ns. monihuonemallisiksi, mikä mahdollistaa henkilökunnan joustavan paremman yhteistyön potilaan parhaaksi Keskitetystä henkilöstöstä on helpompi irrottaa ns. iskuryhmiä alueille tekemään esim.omatoiminnan ohjausryhmiä, influenssarokotuskamppanjoita, neuvoloissa avoneuvoloita, tarpeenmukaisia kotikäyntejä tulevaisuudessa soten aikakaudella myös ensihoito tullee olemaan yhteinen voimavara, joka liikkuu alueilla hoitaen kotiinkin; tällä hetkellä osin hyödyntämätön kokonaisuus (johon nyt emme vielä tosin voi vaikuttaa, mutta tiedostettava) pystymme tukemaan asukasta ottamaan itse haltuunsa omasta terveydestä huolehtimisen (antamaan tietoa ryhmissä, kasvokkain, digitalisaation keinoin) Jos pysytään vanhassa palveluverkossa Nykyisissä puitteissa/tiloissa toiminnan kehittäminen alkaa olla tiensä päässä, tarvitsemme lisää henkilöstöä lisääntyvää tarvetta (8%/10v.) vastaamaan eli lisää rahaa (verkonkorotuksen uhka) tai sitten joudumme heikentämään laatua tai palvelutasoa Jos rahaa jostain löytyisi lisähenkilöstölle, niin sitten olisi edessä pienissä terveysasemissa tilanahtaus, mihin henkilöstö sijoitettaisiin? ja remonttitarve ainakin Virkkalan asemalla hyvinkin pian-> taas lisärahan tarve enemmän Sammatti/Karjalohjan terveysaseman toiminta pitäisi ulkoistaa, koska sinne ei löydy lääkäriä meidän palkkausmallilla tai sitä tulisi muokata-> lisärahan tarve Toimintojen kehittäminen ja laadun parantaminen vaikeutuisi asemilla/neuvoloissa/hammashoitoloissa ja auttamatta jäisimme jälkeen muista kunnista,

mikä alkaisi vaikeuttaa kaikenlaista rekrytointia, joka nyt on ollut viimeinkin parempaa jopa hammaslääkäreillä -> maine työnantajana heikkenee, laatu heikkenee erikoissairaanhoidon kulut nousisivat entisestään -> verojen nousun uhka Muita huomioita Terveysasemat/neuvolat/hammashoitolat ovat pääsääntöisesti auki virka-aikana klo 8-16 arkisin, niiden olemassa olo naapurissa ei voi olla elinehto paikalle tai elämälle; henkeä uhkaavissa tilanteissa ambulanssi aina vie ihmisen sairaalaan Paikalliselle apteekille toki on tärkeää viereinen terveysasema, mutta kyllä sen tärkein ylläpitäjä on paikalliset asukkaat, jotka sitä käyttävät; jo nyt tehdään sähköisiä reseptejä, joita uusitaan ilman käyntiä terveysasemalla, reseptit ovat jatkossa voimassa kaksi vuotta, joten asemalla ei välttämättä hyväkuntoisena käydä edes vuosittain, mutta lääkkeet on haettava kerran kolmessa kuukaudessa apteekista Ohessa liite samankaltaisista kunnista/kaupungeista, miten siellä on terveysasemia, neuvoloita, hammashoitoloita; jokaisen on toki määriteltävä omansa Ohessa on liite lakkautettavaksi ehdotettujen asemien osalta tieto, kuinka paljon näiden alueiden asukkaita asuu 500m säteellä terveysasemasta, osa asukkaista näilläkin alueilla asuu jo asumispalveluissa, joihin lääkäri tulee kotiin. Tämä 500m on käytännössä se maksimimatka, jonka sairas ihminen voi kävellä maksimissaan itse asemalle, sitä pidempi matka täytyy tehdä moottoria apuna käyttäen Ohessa on liite viime vuoden lääkäri- ja hoitajakäynneistä jaettuna eri ikäkausille; merkillepantavaa on, että sekä hoitajien että varsinkin lääkärikäyntien osuudesta noin puolet käynneistä on asukkaita, jotka ovat käyneet vain kerran vuodessa vastaanotolla; alueittain tämä hieman vaihtelee, lapsia etenkin on hyvin vähän Sammatti-Karjalohjan alueella (tämä liitetiedosto vielä vajavainen ja voi sisältää virheitä, ollut hankala työstettävä, mutta suuntaa antava, pyritään parantamaan ennen suurempaa jakelua) kuka oikeasti kärsisi terveydellisesti/lääketieteellisesti, jos lähiterveysasema lakkaa olemasta 1-10km säteellä vieressä näiden neljän osalta; kaikista sairaimmat menevät jo nyt ambulanssilla suoraan hoitoon huonosti liikkuvat vanhukset yleensä jo hoidetaan kotona ja muutenkin kotihoitoa ollaan tehostamassa monisairaiden osalta mallia kehitetään ja heille on tulossa asiakasvastaava (tms.), jonka kanssa suunnitellaan heille paras hoitomalli, tässä mietitään eri vaihtoehdot yksilöllisesti ja voidaan minimoida liikkuminen, jos se on potilaalle hankalaa lapset useimmiten tulevat vastaanotoille äkillisissä sairastumistilanteissa (korvatulehdukset, haavat), nämä ovat yksittäisiä tilanteita ja usein vielä virka-ajan ulkopuolelle (miksiköhän aina on niin ), joten näihin on vaikea vaikuttaa, voivat olla vähäisessä määrin niitä, jotka joutuvat kulkemaan pidemmälle, mutta yleensä/ usein lapsiperheillä on aina haja-asutusalueella auto käytössä. Jos ei ole autoa, on

saatavissa taksikuljetusta varten korvauslappu, jolloin jää vain omavastuu. Mutta hieman pidempi kulkeminen ei vaikuta toipumiseen, on tietysti perheen hyvinvointia hankaloittava tekijä. kuten jo alussa listattu, monia asioita jo nyt hoidetaan keskitetysti laboratorionäytteitä pystyy ottamaan kotihoito Tämä kaikki selvitys on tehty sisällöltään enimmäkseen terveysasemapainotteisena, mutta se on ajatuksiltaan laajennettavissa neuvola- ja hammashoitolaverkostoon, kiireellisen lisävalmistelupyynnön vuoksi näin. Tarvittaessa voidaan vielä ennen valtuustokäsittelyä tehdä käyntimäärityksiä yms. muita lisäselvityksiä näistä osuuksista. 18.9.2015 Mira Uunimäki