Riihimäen kaupungin talouden tilanne ja arvio siitä, kuinka sote- ja maakuntauudistus vaikuttaa siihen

Samankaltaiset tiedostot
Orimattilan maakuntauudistuksen jälkeen. Kuntaliiton maakuntakierros

Nurmijärven talous sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen. Eero Laesterä, HT

Etelä- Karjalan kuntien talouden tila ja tulevaisuus

Tarvasjoen kunta liitoskumppaneiden painelaskelmat. HT Eero Laesterä

Tampereen kaupunki. Sote- ja maakuntauudistuksen jälkeinen elämä kuinka kunta rahoittuu? Eero Laesterä, HT

Seutuforum 2016 Kotkan Haminan seudun talousnäkymät nyt ja tulevaisuudessa

Kuntaliiton maakuntatilaisuus

KUNTIIN KOHDISTUVAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ KOKKOLA / KEVÄT 2017

Lapinjärvi - Loviisa. Perlacon Oy, HT Eero Laesterä Tuomas Hanhela

Sote- ja maakuntauudistus

Askola Copyright Perlacon Oy 1

Kuntaliiton maakuntatilaisuus

Sote- ja maakuntauudistus

Valtuustojen seminaariin HTT Eero Laesterä

Valtuustoseminaariin HTT Eero Laesterä

Kuntien rahoitukseen liittyvät tasausjärjestelmät

Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset Lähde: Kysely kunnilta, huhtikuu 2018

Rahoituksen siirto kunnista maakuntiin ja vaikutukset kuntien rahoitukseen. Verojaosto Markku Nissinen Finanssineuvos, VM

Vesilahden kunta. Eero Laesterä Kuntalaistilaisuus. Hallintotieteiden tohtori

Sote- ja maakuntauudistus

Rahoituksen siirto ja kunnan peruspalvelujen valtionosuus. Valtiovarainvaliokunta Markku Nissinen Finanssineuvos, VM

Rahoituksen siirto ja kunnan peruspalvelujen valtionosuus. Eduskunnan hallintovaliokunnan infotilaisuus

Tampereen strategian lähtökohdat - koko kaupungin näkökulma

Forssan seudun kuntien talouden paineet

Uuden kunnan talous. Pentti Meklin. emeritusprofessori Tampereen yliopisto. Pentti Meklin 1

Askolan kunta YT-elimille tiedottaminen Kunnan työntekijät, kuntalaiset, tiedotusvälineet Eero Laesterä Riitta Ekuri

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2017

Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio

Sote- ja maakuntauudistus

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Maakuntien ja kuntien rahoitus sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen Kymenlaakson Liitto

Kajaanin kaupungin talouden kehitys ja raamit Kaupunginvaltuusto

Yleistä vuoden 2019 talousarviosta

Talousarvioraami 2020 Kunnanhallitus

Taipalsaaren painelaskelma päivitetty painelaskelma Tuomas Hanhela, Heli Silomäki

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2018

Kuopio-Siilinjärvi-Suonenjoki

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa

Talousnäkymät maakunta- ja soteuudistuksen Raija Vaniala

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kriisikuntakriteeristö uudistuu

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Hämeenlinnan talous ja investointikyky nyt ja maakuntauudistuksen jälkeen / Jussi Oksa

Maakunnan talous ja omaisuus

Sote- ja maakuntauudistus

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Forssan seudun kuntajako Forssa Humppila Jokioinen Tammela

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA

Yleistä vuoden 2018 talousarviosta

Kuntien valtionosuusjärjestelmän kehittäminen Paasitorni, Helsinki

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016

Kuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen

Kuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa Hannele Savioja

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Millaisia mittareita kriisikunnille? Pasi Leppänen

Yhteenveto. Perlacon Oy: Selvitys Etelä-Karjalan kuntien kantokyvystä

Kuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto

Valtuustoseminaari

Rauman kaupungin 2017 tilinpäätöksen ennakkotieto

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022

Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit

Tilinpäätös Jukka Varonen

Maakunnan talous ja rahoitus

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022

JÄMSÄN KAUPUNKI. TALOUSARVION MUUTOS talousjohtaja Ari Luostarinen. Jämsä elämäsi tarina

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Porvoon kaupungin talouden. kehitys Perustuen väestöennusteen mallintamiseen Henrik Rainio, Saija Männistö

Kuntatalouden tila. Hailitusohjelmaneuvottelut kevät Minna s

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Kunnan talous ja omaisuus soteja maakuntauudistuksessa säätämisjärjestyksen näkökulmasta

Julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalous

Palvelualuekohtaiset alustavat kehykset

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016

Asukasluku indeksoituna (2006=100)

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Kuntien talous sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Maakuntauudistus ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Nurmes pääsi vuonna 2018 hyvään tulokseen kaupungin vahvalla toiminnalla

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Kuntatalouden tilannekatsaus

Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutus kuntatalouteen Jakoavaimen esittely

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue Heikki Miettinen

Transkriptio:

Riihimäki 16.1.2017 Riihimäen kaupungin talouden tilanne ja arvio siitä, kuinka sote- ja maakuntauudistus vaikuttaa siihen Eero Laesterä, hallintotieteiden tohtori Tuomas Hanhela, erityisasiantuntija

2 Väestö

Väestömuutos Riihimäki 2005 2010 2014 2020 2030 2040 2005-14 2005-14/v 2005-14 2005-14/v 2014-20 2014-20/v 2014-20 2014-20/v Asukasluku 27 069 28 803 29 350 30 060 31 065 31 585 2 281 253 8,4 % 0,9 % 710 118 2,4 % 0,4 % 0 6 vuotiaat 2 109 2 363 2 304 2 187 2 116 2 078 195 22 9,2 % 1,0 % -117-20 -5,1 % -0,8 % 6 vuotiaat 295 308 356 325 313 304 61 7 20,7 % 2,3 % -31-5 -8,7 % -1,5 % Peruskoulu, 7 16 vuotiaat 3 295 3 200 3 239 3 424 3 240 3 147-56 -6-1,7 % -0,2 % 185 31 5,7 % 1,0 % Lukio, 17 19 vuotiaat 1 021 1 121 1 134 1 022 1 053 1 012 113 13 11,1 % 1,2 % -112-19 -9,9 % -1,6 % Työikäiset, 20 64 vuotiaat 16 389 17 357 17 137 16 796 16 541 16 580 748 83 4,6 % 0,5 % -341-57 -2,0 % -0,3 % 75 84 vuotiaat 1 624 1 588 1 701 2 023 3 225 3 320 77 9 4,7 % 0,5 % 322 54 18,9 % 3,2 % Yli 84 vuotiaat 490 647 699 750 1 088 1 851 209 23 42,7 % 4,7 % 51 9 7,3 % 1,2 % Eläkeikä, Yli 64 vuotiaat 4 255 4 762 5 536 6 631 8 115 8 768 1 281 142 30,1 % 3,3 % 1 095 183 19,8 % 3,3 % Huoltosuhde 2005 2010 2014 2020 2030 2040 2005-14 2005-14/v 2005-14 2005-14/v 2014-20 2014-20/v 2014-20 2014-20/v Riihimäki 52,7 53,1 58,0 65,6 73,3 76,3 5 1 9,9 % 1,1 % 8 1 13,3 % 2,2 % Verrokit 55,8 58,8 65,9 73,8 81,1 83,7 10 1 18,0 % 2,0 % 8 1 12,0 % 2,0 % Koko maa 62,1 64,3 72,4 84,2 98,1 97,8 10 1 16,6 % 1,8 % 12 2 16,3 % 2,7 % Mediaani-ikä 2005 2010 2014 2020 2030 2040 2005-14 2005-14/v 2005-14 2005-14/v 2014-20 2014-20/v 2014-20 2014-20/v Riihimäki 41,0 41,0 42,0 43,0 45,0 47,0 1 0 2,4 % 0,3 % 1 0 2,4 % 0,4 % Verrokit ka 40,8 42,3 43,2 44,7 46,7 48,0 2 0 5,9 % 0,7 % 2 0 3,5 % 0,6 % Koko maa ka 44,0 46,0 47,5 49,2 50,9 51,2 3 0 7,8 % 0,9 % 2 0 3,7 % 0,6 % Tilastokeskus arvioi asukasluvun kasvun jatkuvan, mutta kasvu vaikuttaa hidastuvan noin puoleen toteutuneesta. Työikäisten määrän ennakoidaan kääntyvän laskuun vaikutus verotettavan tulon kehitykseen. Lasten määrän ennakoidaan kokonaisuutena laskevan, peruskouluikäisten määrän kasvavan suuri vaikutus soten jälkeiseen valtionosuuteen. Ikääntyminen vaikuttaa jatkuvan. Riihimäen huoltosuhde on selvästi maan keskitasoa matalampi ja eron maan keskitasoon ennustetaan säilyvän. Mediaani-ikä on matala suhteessa maan keskitasoon. Ikääntyminen johtaa soten jälkeen erityisesti vain verotettavan tulon alenemaan. Valtionosuusjärjestelmä tukee 90% nuorimpia ikäryhmiä. 3

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Yli 75-vuotiaiden määrän muutos 200 Yli 75-vuotiaiden vuotuinen muutos edelliseen vuoteen nähden 183 177 168 159 162 0,7 0,6 Veroprosentin nousupaine prosenttiyksikköä vuodessa 150 122 0,5 0,4 100 79 84 0,3 50 25 45 33 62 13 12 63 0,2 0,1 0 0,0-50 -25-0,1-0,2 Yli 75-vuotiaiden määrän kasvu Riihimäellä kiihtyy selvästi 2020-luvulle tultaessa. Sote-uudistuksen merkitys kaupungille suuri. 4

Soten idea yksi niistä Kuntiin jäävät ne palvelut (yleishallinto, tekniikka, sivistys), joiden kasvu on menneessä ollut sotepalveluita hitaampaa ja ennakoitavampaa. Ja tämän lisäksi jäljelle jäänyt toimintakate on huomattavasti aiempaa pienempi. Parhaimmillaan kuntien toimintakatteesta huomattavasti pienempi osa kasvaa hitaammin kuin aiemmin iso toimintakate. 5

6 Palvelurakenteen muutos

Palvelurakenne 2015 Riihimäki 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Muutos e/as Muutos %:ia Kuntaan jäävät palvelut 1 960 1 952 2 069 2 045 2 030 2 114 1 936-24 -1 % Manner-Suomen kuntien keskiarvo 2 076 2 153 2 274 2 388 2 336 2 343 2 355 279 13 % Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas 1 949 2 017 2 039 2 176 2 180 2 219 2 197 249 13 % Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden -316 012 1 862 580-892 353 3 819 227 4 402 676 3 085 560 7 700 678 Riihimäki 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Muutos e/as Muutos %:ia Perusturvan palvelut-kunnasta poistuvat 2 573 2 647 2 785 2 909 3 102 3 253 3 335 762 30 % Manner-Suomen kuntien keskiarvo 2 722 2 798 2 989 3 170 3 455 3 540 3 649 926 34 % Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas 2 404 2 428 2 610 2 771 2 908 2 966 3 053 649 27 % Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden -4 847 422-6 306 639-5 078 142-4 038 525-5 685 449-8 416 176-8 325 072 Riihimäki 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Muutos e/as Muutos %:ia Kaikki yhteensä 4 533 4 600 4 855 4 954 5 132 5 366 5 271 738 16 % Manner-Suomen kuntien keskiarvo 4 799 4 951 5 263 5 559 5 790 5 883 6 004 1 205 25 % Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas 4 352 4 445 4 649 4 946 5 088 5 185 5 250 898 21 % Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden -5 163 434-4 444 060-5 970 495-219 298-1 282 773-5 330 616-624 394 7 Riihimäen palvelurakenne on verrokkiaan (asukasluku +/- 20 %) kalliimpi. Kuntaan jäävät palvelut /as ovat kasvaneet merkittävästi perusturvaa hitaammin 2009 2015. Perusturva on kasvanut Riihimäellä maan keskitasoa nopeammin, mutta samankokoisten kuntien keskitasoa hitaammin.

Mikä kokonaisuus on kasvanut? Muutos% Muutos Osuus Riihim äki 2006 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2006-15 euroa m uut:sta Kaikki 103 825 132 486 140 870 144 731 150 463 157 506 155 293 50 % 51 468 Muut 47 225 56 235 60 047 59 749 59 507 62 034 57 033 21 % 9 808 19,1 % SOTE 56 600 76 251 80 823 84 982 90 956 95 472 98 260 74 % 41 660 80,9 % Sosiaalitoimi 21 075 29 339 32 015 33 658 37 749 40 463 43 962 109 % 22 887 44,5 % Terveydenhuolto 35 525 46 912 48 808 51 324 53 207 55 009 54 298 53 % 18 773 36,5 % Perusterveys yms 12 829 16 314 16 952 18 269 19 762 19 974 18 614 45 % 5 785 11,2 % Erikoissairaanhoito 22 696 30 598 31 856 33 055 33 445 35 035 35 684 57 % 12 988 25,2 % Muutos Osuus Verrokki 2006 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Muutos-%euroa m uut:sta Kaikki 1 024 171 1 262 257 1 325 908 1 415 317 1 460 673 1 491 730 1 512 871 48 % 488 700 Muut 478 532 575 220 583 747 625 212 629 388 642 539 637 467 33 % 158 935 32,5 % SOTE 545 639 687 037 742 161 790 105 831 285 849 191 875 404 60 % 329 765 67,5 % Sosiaalitoimi 197 020 254 518 292 430 317 659 330 803 345 490 363 060 84 % 166 040 34,0 % Terveydenhuolto 348 619 432 519 449 731 472 446 500 482 503 701 512 344 47 % 163 725 33,5 % Perusterveys yms 127 478 147 488 154 418 165 084 166 732 161 291 162 276 27 % 34 798 7,1 % Erikoissairaanhoito 221 141 285 031 295 313 307 362 333 750 342 410 350 068 58 % 128 927 26,4 % Muutos Osuus Koko m aa 2006 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Muutos-%euroa m uut:sta Kaikki 21 132 583 25 821 791 27 174 824 28 628 778 29 735 514 29 975 687 30 323 683 43 % 9 191 100 Muut 9 783 401 11 857 628 12 246 414 12 813 670 12 833 894 12 671 260 12 517 776 28 % 2 734 375 29,8 % SOTE 11 349 182 13 964 163 14 928 410 15 815 108 16 901 620 17 304 427 17 805 907 57 % 6 456 725 70,2 % Sosiaalitoimi 4 366 119 5 412 019 6 040 259 6 506 255 6 979 035 7 240 260 7 709 236 77 % 3 343 117 36,4 % Terveydenhuolto 6 983 063 8 552 144 8 888 151 9 308 853 9 922 585 10 064 167 10 096 671 45 % 3 113 608 33,9 % Perusterveys yms 2 775 351 3 322 532 3 425 952 3 616 645 3 748 715 3 689 977 3 464 582 25 % 689 231 7,5 % Erikoissairaanhoito 4 207 712 5 229 612 5 462 199 5 692 208 6 173 870 6 374 190 6 632 089 58 % 2 424 377 26,4 % 2006 2015 suurin osa toimintakatteen kasvusta on aiheutunut soten kasvusta. 8

Mikä kokonaisuus tulee kasvamaan? Riihimäki 2015 2019 Nousu/v 2025 Nousu/v. 2030 Nousu/v. Asukasluku 29 459 29 941 0,4 % 30 622 0,3 % 31 065 0,3 % Alle 75-v 27 046 27 290 0,2 % 26 861-0,2 % 26 752-0,2 % 75-vuotta ja yli 2 413 2 651 2,5 % 3 761 6,0 % 4 313 5,7 % Riihimäki 2015 2019 Nousu/v 2025 Nousu/v. 2030 Nousu/v. Yleishallinto 2 049 2 083 0,4 % 2 130 0,3 % 2 161 0,3 % Muut palvelut 1 720 1 748 0,4 % 1 788 0,3 % 1 814 0,3 % Opetus ja kulttuuri 35 537 35 107-0,3 % 36 004 0,4 % 35 297 0,0 % Kunnan kustannettavat 39 306 38 937-0,2 % 39 922 0,4 % 39 271 0,1 % Sosiaalitoimi 43 962 46 015 1,2 % 55 727 3,0 % 57 055 2,2 % Terveydenhuolto 54 298 56 619 1,1 % 65 481 2,2 % 70 019 2,2 % Perusterveydenhuolto 10 108 10 516 1,0 % 12 039 2,1 % 12 822 2,0 % Vuodeosasto 5 165 5 582 2,0 % 7 466 4,8 % 8 407 4,6 % Suun terveydenhuolto 2 872 2 919 0,4 % 2 985 0,3 % 3 029 0,3 % Ympäristöterveys 469 477 0,4 % 488 0,3 % 495 0,3 % Erikoissairaanhoito 35 684 37 125 1,0 % 42 502 2,1 % 45 266 2,0 % Maakunnan kustannettavat 98 260 102 633 1,1 % 121 208 2,6 % 127 074 2,2 % Kaikki yhteensä 137 566 141 571 0,7 % 161 130 2,0 % 163 461 1,4 % 2015 2019 Nousu/v 2026 Nousu/v. 2030 Nousu/v. Kuntien kustannettavat 39 306 38 937-0,2 % 39 922 0,4 % 39 271 0,1 % Maakuntien kustannettavat 98 260 102 633 1,1 % 121 208 2,6 % 127 074 2,2 % Erotus edellisestä, jäävät -369 985-651 Erotus ed., poistuvat 4 373 18 574 5 866 Kumulat. erotus vuoteen 2019, jäävät 985 334 Kumulat. erotus vuoteen 2019, poistuvat 18 574 24 440 SOTE-uudistus merkitys Kuinka Riihimäki suhteutuu SOTEuudistukseen? Kuntaan jäävissä palveluissa on tarveperusteisesti tarkasteltuna sopeutumisen varaa 2018 2025 Poistuviin palveluihin olisi pitänyt varata lisää euroja. Koko maan- soteja maakuntauudistu ksen kannalta tilanne on hyvinkin tavoitteellinen! 9

Mikä kokonaisuus tulee kasvamaan? Koko maa 2015 2019 Nousu/v 2025 Nousu/v. 2030 Nousu/v. Asukasluku 5 461 148 5 544 619 0,4 % 5 659 422 0,3 % 5 736 354 0,3 % Alle 75-v 4 982 840 5 019 773 0,2 % 4 941 848-0,2 % 4 936 445-0,2 % 75-vuotta ja yli 478 308 524 846 2,4 % 717 574 5,2 % 799 909 4,8 % Koko maa 2015 2019 Nousu/v 2025 Nousu/v. 2030 Nousu/v. Yleishallinto 584 958 590 548 0,2 % 598 689 0,2 % 604 255 0,2 % Muut palvelut 1 516 823 1 528 311 0,2 % 1 546 262 0,2 % 1 558 162 0,2 % Opetus ja kulttuuri 7 383 178 7 634 792 0,9 % 7 617 524 0,0 % 7 553 211-0,1 % Kuntien kustannettavat 9 484 959 9 753 651 0,7 % 9 762 474 0,0 % 9 715 628 0,0 % Sosiaalitoimi 7 709 236 8 065 131 1,2 % 9 534 216 2,6 % 9 665 930 1,8 % Terveydenhuolto 10 096 671 10 524 906 1,1 % 12 009 950 2,0 % 12 673 952 1,9 % Perusterveydenhuolto 1 967 622 2 042 871 1,0 % 2 303 315 1,8 % 2 419 976 1,7 % Vuodeosasto 971 716 1 047 550 2,0 % 1 356 973 4,2 % 1 490 577 3,8 % Suun terveydenhuolto 450 868 456 769 0,3 % 465 097 0,3 % 470 684 0,3 % Ympäristöterveys 74 376 73 981-0,1 % 73 682-0,1 % 73 456-0,1 % Erikoissairaanhoito 6 632 089 6 903 735 1,0 % 7 810 885 1,9 % 8 219 259 1,7 % Maakuntien kustannettavat 17 805 907 18 590 036 1,1 % 21 544 167 2,3 % 22 339 882 1,8 % Kaikki yhteensä 27 290 866 28 343 687 1,0 % 31 306 641 1,5 % 31 672 819 1,1 % Koko maa 2015 2019 Nousu/v 2026 Nousu/v. 2030 Nousu/v. Kuntien kustannettavat 9 484 959 9 753 651 0,7 % 9 762 474 0,0 % 9 715 628 0,0 % Maakuntien kustannettavat 17 805 907 18 590 036 1,1 % 21 544 167 2,3 % 22 339 882 1,8 % Erotus edellisestä, jäävät 268 692 8 824-46 847 Erotus ed., poistuvat 784 129 2 954 130 795 715 Kumulat. erotus vuoteen 2019, jäävät 8 824-38 023 Kumulat. erotus vuoteen 2019, poistuvat 2 954 130 3 749 845 SOTE-uudistus merkitys Koko maan- sote- ja maakuntauudistuksen kannalta tilanne on hyvinkin tavoitteellinen! 10

11 Kuinka kasvun hidastumiseen on sopeuduttu?

Menojen ja tulojen kasvut Riihimäki 1,06 % 0,73 % 0,06 % Riihim äki 2001...2009 2009 2012 2012 2015 Sam a kasvu Koko m aa Riihim äki Sam a kasvu Koko m aa Riihim äki Sam a kasvu Toimintakate 6,55 % 6,24 % 4,93 % 3,95 % 5,27 % 4,70 % 2,65 % 2,12 % 1,77 % Verotettava tulo 4,32 % 4,55 % 3,27 % 2,31 % 2,12 % 0,90 % 2,34 % 2,30 % 1,91 % Veroprosentti 0,125 0,131 0,133 0,250 0,192 0,191 0,250 0,243 0,260 Yhteisöverot -4,79 % -5,79 % -5,89 % 8,18 % 1,44 % -1,85 % 19,14 % 13,60 % 14,30 % Kiinteistöverot 10,19 % 7,15 % 6,25 % 11,68 % 11,31 % 9,35 % 3,63 % 9,16 % 9,51 % Valtionosuudet 8,12 % 7,65 % 6,72 % 4,88 % 1,46 % 4,30 % -2,17 % -0,32 % 0,48 % Poistot 8,26 % 5,50 % 3,19 % -3,40 % 4,77 % 4,41 % 7,17 % 6,37 % 6,62 % Bruttoinv. eur/as 640 553 495 1 019 753 703 898 812 780 Koko maa Luvut on laskettu tuhansista euroista. Riihimäen tulopohjan kasvu vaikuttaa muiden kuntien tapaan hidastuneen 2008 eteenpäin valtionosuuksien kasvu on ollut negatiivinen 2012 2015. Kunnassa on kuitenkin onnistuttu myös toimintakatteen kasvun hidastamisessa viimeisinä tarkasteluvuosina. Jos toimintakatteen kasvua halutaan tarkastella euroa/asukas, päädytään seuraaviin lukuihin: 12 2001-2009 5,4 % 2009-2012 3,2 % 2012-2015 2,6 %

13 Tasepohjaista mittausta

Peruskunnan nettolainakanta Riihimäki Riihimäki 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kunnan nettolainakanta Lainakanta 1000 39 468 57 478 82 074 97 099 102 372 97 600 102 653 115 684 118 733 118 305 Rahavarat 1000 5 452 7 217 6 016 4 376 11 440 4 277 7 800 257 259 1 661 Nettolaina 1000 34 016 50 261 76 058 92 723 90 932 93 323 94 853 115 427 118 474 116 644 Nettolaina /as 1 237 1 794 2 665 3 244 3 157 3 216 3 247 3 937 4 037 3 985 Nettolaina vero-% 9,10 12,64 17,64 20,55 20,04 20,41 19,63 22,63 23,63 22,52 Verrokit ka /as 1 271 1 331 1 624 1 740 1 624 1 653 1 979 2 083 2 091 2 194 Verrokit ka vero-% 9,57 9,55 10,86 11,47 10,90 10,80 12,65 12,59 12,80 13,00 Maan ka /as 946 978 1 041 1 122 1 097 1 237 1 522 1 723 1 843 1 982 Maan ka vero-% 8,68 8,46 8,26 8,77 8,75 9,63 11,57 12,53 13,28 14,03 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Kunnan nettolainakanta vero-% 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Riihimäki Koko maan ka Verrokkien ka Yksi tapa tarkastella kunnan velkaantumista on tarkastella lainakannan ja rahavarojen erotusta: nettolainaa. Asukasta kohden laskettu nettolaina kohdistuu kaikille kunnan asukkaille iästä ja tulotasosta riippumatta, veroprosenttiin suhteutettu nettolaina on yksinkertaisin tapa tarkastella velanhoitokykyä omilla tuloilla. Riihimäen nettolainakanta vero-% ylitti selvästi maan ja samankokoisten kuntien keskitason vuodesta 2007. Vuonna 2015 Riihimäki oli /as mitattuna Suomen 40 ja vero-% mitattuna Suomen 60 velkaisimman kunnan joukossa. 14

Konsernin lainakanta Riihimäki Riihimäki 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Konsernin lainakanta 1 000 95 825 112 735 136 376 150 040 151 522 145 179 152 286 166 746 178 778 178 516 /as 3 484 4 023 4 779 5 249 5 261 5 003 5 213 5 687 6 091 6 099 Verrokit ka /as 2 945 3 010 3 413 3 752 3 816 3 769 4 106 4 367 4 446 4 530 Maan ka /as 2 745 2 864 3 042 3 249 3 331 3 465 3 766 4 121 4 311 4 489 Järjestys 220 247 260 266 262 251 244 246 248 244 Ero verrokeihin 14 839 28 391 38 970 42 795 41 623 35 798 32 340 38 716 48 292 45 938 Ero maan ka 20 318 32 470 49 567 57 151 55 581 44 624 42 250 45 933 52 264 47 133 Vero-% 25,6 28,3 31,6 33,3 33,4 31,8 31,5 32,7 35,7 34,5 Verrokit ka vero-% 22,1 21,4 22,7 24,7 25,6 24,7 26,3 26,4 27,4 27,1 Maan ka vero-% 25,6 25,2 24,7 25,9 27,0 27,5 29,0 30,2 31,2 32,1 Järjestys 170 196 225 226 218 206 187 192 205 192 Ero verrokeihin 13 377 27 801 38 541 38 479 35 435 32 183 25 232 32 291 41 559 37 976 Ero maan ka 1 107 13 459 30 745 34 211 30 278 20 596 13 769 14 379 23 855 13 838 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 15 Konsernin lainakanta vero-% 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Riihimäki Koko maan ka Verrokkien ka Myös Riihimäen konsernilainakanta on maan ja verrokkiryhmän keskitasoa korkeampi.

Kriisimittarit Riihimäki Kumulatiivinen yli/alijäämä 1000 euroa 19 639 22 105 Yli/alijäämä euroa/asukas 669 755 Alijäämä/ylijäämäkriteeri euroa/asukas -500-1 000 Täyttyykö alijäämäkriteeri Ei täyty Ei täyty Alijäämä ei laukaise selvitysehtoa Alijäämäkriteeri ei täyty Muista kriteereistä 4/6 täyttyy. 2014 2015 Vuosikate puhdistettuna harkinnanvaraisesta 7 981 11 373 Ei täyty Ei täyty Ei täyty 2014 2015 Veroprosentti 20,50 20,50 Oma veroprosentti./.. Maan keskimääräinen vero-% 0,75 0,66 Jos oma vero-% on 0,5% > keskim., ehto täyttyy Täyttyy Täyttyy Täyttyy Taseen alijäämä 2014 2015 Täyttyy, jos taseessa on alijäämää 19 639 22 105 Ei täyty Ei täyty Ei täyty 2014 2015 Lainakanta euroa/asukas, oma 4 045 4 042 Lainakanta, keskimäärin euroa/asukas 2 338 2 472 Oma lainakanta eur/asukas / Keskim. lainakanta 1,73 1,63 Jos oma lainakanta/keskim. lainakanta >1,5, ehto täyttyy Täyttyy Täyttyy Täyttyy 2014 2015 Omavaraisuus 39,43 38,80 Täyttyy, jos omavaraisuus on alle 50% Täyttyy Täyttyy Täyttyy 2014 2015 Suhteellinen velkaantuneisuus 75,82 73,45 Täyttyy, jos suhteellinen velkaantuneisuus on yli 50% Täyttyy Täyttyy Täyttyy Täyttävätkö muut kriteerit selvitysehdon? Muut kriteerit eivät täytä selvitysehtoa 16

Kunnan arviointimenettely uusi kuntalaki 2017 alkaen Arviointimenettely käynnistyy uusien säännösten perusteella, jos I kunta ei ole kattanut alijäämää (peruskunnan taseessa) säädetyssä määräajassa (neljä peräkkäistä vuotta taseessa yleensä alijäämää) tai II kriisikuntakriteerien perusteella (huom. konsernitiedot v. 2017 lukien): asukasta kohti laskettu kertynyt alijäämä kuntakonsernin viimeisessä tilinpäätöksessä 1 000 euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa tai Kaikki seuraavat talouden tunnusluvut ovat kahtena vuonna peräkkäin täyttäneet säädetyt raja-arvot: kuntakonsernin vuosikate negatiivinen kunnan tuloveroprosentti on vähintään 1,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kuntien keskimääräinen asukasta kohden laskettu kuntakonsernin lainamäärä ylittää kaikkien kuntakonsernien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen vähintään 50 prosenttia 17 Vuonna 2017 kesäkuussa on käytettävissä kuntakonsernista kahden vuoden tuloslaskelmat, jolloin voidaan tietää kuntakonsernin vuosikate, sen lainamäärä ja suhteellinen velkaantuneisuus. A R V I O I N T I M E N E T T E L Y

Nettoinvestoinnit Riihimäki 2006 2009 2009 2013 2013 2015 Vuodessa Vuodessa Vuodessa Asukasluku 2009 2 013 2 015 Bruttoinvestoinnit eur/as 804 692 892 koko maa keskimäärin 614 675 870 Nettoinvestoinnit eur/as 649 474 509 koko maa keskimäärin 394 432 415 Vuosikate euroa/asukas 180 281 338 koko maa keskimäärin 352 362 377 Poistot eur/as 252 265 248 koko maa keskimäärin 290 335 380 Ali/ylijäämä eur/as -122 125 84 koko maa keskimäärin 54 73 30 Vuosikate - Nettoinvestoinnit eur/as -468-193 -170 koko maa keskimäärin -42-71 -38 Käyttöomaiosuuden arvo eur/as 6 100 7 107 7 648 koko maa keskimäärin 7 088 8 021 8 727 Poistot käyttöomaisuudesta %:ia 4,1 % 3,7 % 3,2 % koko maa keskimäärin 4,1 % 4,2 % 4,4 % 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Käyttöomaisuus /as 7522 7648 7107 6100 6357 6239 6389 5731 5120 4529 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Riihimäki Koko maa ka Riihimäellä on investoitu 2006 2015 maan keskitasoa voimakkaammin. Käyttöomaisuus /as oli viimeisenä tarkasteluvuonna maan keskitasoa korkeampi. Poistojen taso on ollut hyvin matala onko taseen ali/ylijäämä realistinen? 18

Yhteenveto Soten perusoletukset näyttävät toimivan Riihimäellä Talouden pohja tase on melko velkainen, mutta myös käyttöomaisuuden määrä on suuri toisaalta poistojen taso on ollut matala. Talous on osin sopeutunut alentuneeseen tulopohjaan. Nykyiset toimintakatteen kasvuprosentit jatkuessaan supistavat väistämättä palveluiden laajuutta ja laatua. Muuttuva väestöpohja johtaa jatkuvaan palveluverkon uudelleentarkasteluun. Miten kasvatetaan elinvoimaa velkaantumisvara on pieni. 19

20 Talouden tilanne ja näkymä vuoteen 2023 sote huomioitu (Sote perustuu tietoihin lokakuun lopulla)

Painelaskelmat Painelaskelma: Käsitteellisesti painelaskelma perustuu trendiin ja siihen, että paine saadaan ulos, olettaen, että mikään käyttäytymisessä ei muutu. Valtion käyttämä kestävyysvaje on puhdas painelaskelma. VM:n jne kanssa on kehitetty sopeutettu trendi, missä otetaan huomioon mennyt kehitys ja tiedossa olevat asiat. Trendi- tai painelaskelma ei ole ennuste Arvioidaan paineen kasvua Veroprosenttina ja Nettovelkana Vastaavasti arvioidaan, kuinka suuri on kuntakohtainen sopeuttamistarve kuinka suuren toimintakatteen vuotuisen kasvun kunnan talous kestää. Luodaan alusta, jonka varaan voidaan arvioida kunnan toimintaedellytyksiä ja mahdollisuutta/tarvetta kasvattaa/vähentää toimintakatteeseen vaikuttavia tuloja ja menoja. -Sopeutettu trendi: Lähtötilanteessa kunnan omat arviot toimintakatteen muutoksista 2016-2019 ohitettiin. Otettu huomioon: tiedossa olevat valtionosuusleikkaukset ja valtionosuusuudistus Uusi valtionosuusjärjestelmä on mallinnettu tarveperusteisena. Vuotuiset indeksikorotukset ja inflaatio -> 2019 0 %/v. ja tästä eteenpäin 1,5 %/v. ikääntyminen kuntakohtainen nettomeno eur/yli 75-vuotias, kuntakohtainen muutos. Jättää huomiotta verotettavan tulon muutoksen eläköitymistilanteessa. Ei huomioida 2019->. Verotulojen muutokset toteutettiin kuntaliiton veroennustekehikon avulla. Korkotasona on kunnan 2016 laskennallinen korkotaso, veroprosentit vuodelta 2017 Kuntaliiton tiedon mukaisesti. 21

22 Lähde: VM

Kunnilta siirtyvät kustannukset Siirtyvän erän koko noin 17,7 mrd euroa (2016) Sosiaali- ja terveystoimen, pelastustoimen ja ympäristöterveydenhuollon kustannukset poistuvat kuntien taloudesta v. 2019. Voimaantulovuonna (2019) käytetään vuosien 2015 ja 2016 keskiarvotietoja, jotka korotetaan 2018 tasolle. Riihimäellä poistuu nettomenoja 95,8 meuroa (kuntaan jää 35% toimintakatteesta), noin 51,6 miljoonaa euroa. 23

Kunnilta siirtyvät valtionosuudet Siirtyvän erän koko noin 5,9 mrd euroa (2016) Peruspalveluiden valtionosuuden laskennallisista kustannuksista noin 4,8 mrd euroa Ikärakenteesta n. 64 % Sairastavuuskertoimen kautta laskettavat kokonaan Muista laskennallisista noin 35 % Loput 1,1 mrd vähennetty lisäosista ja veromenetysten kompensaatioista Uusi peruspalveluiden valtionosuus ja erityisesti siinä laskennalliset kustannukset määräytyvät hyvin pitkälti (n. 90 %) 0 15 vuotiaiden aiheuttamista kustannuksista. kuntakohtaanto muuttuu. Riihimäellä vähenee soteen liittyviä valtionosuuksia 26,9 meuroa, kuntaan jää noin 9,5 miljoonaa euroa 24

Kunnilta siirtyvät verotulot 25 Tuloverot Siirtyvän erän suuruus valmisteluaineiston perusteella noin 11,3 mrd euroa (2016) Toteutetaan alentamalla jokaisen kunnan kunnallisveroprosenttia 12,31 prosenttiyksikköä vuoden 2018 tasosta. Samassa yhteydessä valtion tuloverotukseen asteikkomuutos. Yhteisöverot Kuntien yhteisöveroja alennetaan 0,5 mrd euroa kuntien 2016 jakoosuuksien suhteessa. Verotuskustannusten alenema Riihimäellä poistuu 62,4 meuroa tuloveroja, jää 45,2 meuroa Yhteisöveroa poistuu 2,3 meuroa, jää 4,4 meuroa Verotuskustannusten aleneman vaikutus noin 380.000 euroa

Muuttuva verotulontasaus Verotulontasauksen automaattiset muutokset Riihimäellä 2016 lukujen perusteella noin + 0,4 miljoonaa euroa. Verotulotasauksen muutoksen neutralisoinnista aiheutuva vaikutus noin + 2,1 miljoonaa euroa. Kokonaisvaikutus Riihimäellä 2,5 miljoonaa euroa 26 Kunnilta siirtyvien erien seurauksena myös verotulontasaus muuttuu automaattisesti Tuloveroihin (oletettavasti) 12,31 prosenttiyksikön siirto 0,5 mrd yhteisöveron tuoton siirto Tasausraja alenee 2016 verotulontasaus maksoi valtiolle noin 685 miljoonaa euroa. Automaattimuutosten jälkeen kustannus valtiolle on enää noin 300 miljoonaa euroa. Erotus, noin 390 miljoonaa euroa jaetaan kunnille eur/asukas-perusteella. Erän nimi on uudistusaineisossa Verotulotas. muutoksen neutralisointi ja suuruus noin 71 /as.

Muutokset valtionosuusjärjestelmään Uudistuksen yhteydessä valtionosuusjärjestelmää muutetaan. Rahoituksen siirron myötä peruspalvelujen valtionosuus supistuu 9,0 mrd:sta n. 3 mrd. euroon Rahoituksen turvaaminen kunnille jääviin tehtäviin. Vanhoilla perusteilla tehty verotulontasaus ei enää uudessa järjestelmässä toimi Valtionosuusjärjestelmän määräytymistekijäksi toistaiseksi pysyvä muutosrajoitin (ks. 60/60-rajoitin) Tällä uudistuksella aloitetaan valtionosuusuudistusprosessi, millä pyritään pitkällä aikavälillä pääsemään ylimääräisistä muutostasauksista vapaaseen rahoitusmalliin. Varaudutaan kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistamisen jatkamiseen jo nykyisen vaalikauden aikana Kuntien rahoitusjärjestelmän käytännön toimivuutta tarkastellaan, kun uudistuksen voimaantulon jälkeen on saatu tarpeeksi tietoa kunnille jäljelle jäävien tehtävien rahoituksesta 27

Muutokset valtionosuusjärjestelmään Vuoden 2015 alusta uudistetun kuntien valtionosuusjärjestelmän perusrakenne säilytetään pääosin muutamia pienehköjä kriteerimuutoksia lukuun ottamatta: Otetaan käyttöön uusi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä kuvaava kriteeri kannustavuus paranee / kriteerin rahoitus (56 milj.e) puoliksi maakunnilta, puoliksi kuntien vos-järjestelmästä Ikäluokka-kriteerissä uusi luokka yli 16-vuotiaille (merkittävin paino kuitenkin 0-15 -vuotiaissa) Työttömyysaste siirretty lisäosiin, vastaavasti mm. ikäluokkien painoa nostettu Puretaan aiempia järjestelmämuutoksen tasauksia ja muita valtionosuuksien lisäyksiä ja vähennyksiä läpinäkyvyys paranee Selvityksessä saaristo-osakuntakuntien huomioon ottaminen vos-kriteereissä joko omana kriteerinään tai osana syrjäisyyslukua Verotuloihin perustuvan tasausjärjestelmän tasausrajoja ehdotetaan muutettavaksi Tasauslisäprosentti nousisi nykyisestä 80 %:sta 90 %:iin hyödyttää pienen verotulon kuntaa, kannustavuuselementti tasausrajan alapuolella säilyy Tasausvähennysprosentti laskisi nykyisestä 30 % (ja lievä progressio) kiinteään 15 prosenttiin hyödyttää korkean verotulon kuntaa Puolet kiinteistöverotuloista ehdotetaan sisällytettäväksi verotuloihin perustuvaan tasausjärjestelmään Kiinteistöveron painoarvo kuntien tulorakenteessa kasvaa selvästi (lähes 1/5 verotuloista) Toisaalta jättämällä puolet tasauksen ulkopuolelle lisätään kunnan päätösvaltaa omiin tuloihin Kiinteistövero tasauksessa laskennallisena (kuten kunnallisvero) kunnan oma korotus ei käytännössä nosta laskennallista tasausrajaa Voimalaitosten osalta tasauksessa käytetään yleistä kiinteistöveroprosenttia voimalaitosprosentin sijaan 28

Muutokset Riihimäellä kuntanimi As.määrä Ikärakenne, Sairastavuus, Muut lask. Laskennalliset Omarahoitus- Omarahoitus- 31.12.2014 lask.kust. lask.kust. kustannukset kustannukset osuus, /as osuus, yht. yht. Riihimäki 29 350 36 591 383 0 3 055 724 39 647 107 1 072,89 31 489 322 Riihimäellä uusi valtionosuusjärjestelmä tuottaa valtionosuutta 2016 tasolla noin 11,4 miljoonaa euroa. Muutos nykyiseen järjestelmään on - 26,4 miljoonaa euroa (-898 eur/as) kuntanimi Valtion- Lisaosat Valtionosuuteen Järjestelmä- Valtionosuus, Verotuloihin Verotulo- Kunnan osuus omarah. yht. tehtävät vähenn. muutostasaus ennen verotul. perustuva tas. muutoksen peruspalv. osuud. jälkeen ja lisäykset, netto v. 2016 perust. valt.os. valt.os. neutralisointi valtionosuus (välisumma) (2015 uudist.) tasausta tasaus (uusi) yht. Riihimäki 8 157 786 949 488 1 335 273 0 10 442 547 254 140 704 019 11 400 706 UUSI NYKYINEN MUUTOS kuntanim i Kunnan euroa /as. peruspalv. valtionosuus ml. osaliitos Riihimäki 11 400 706 37 753 092-26 352 387-898 Aikaisemmin tarkastellun perusteella Riihimäki menettää automaattimuutoksen seurauksena sote-valtionosuuksia noin 26,9 miljoonaa euroa, mutta saa verotulontasauksen kautta 2,5 miljoonaa euroa Näiden vaikutus siten - 24,4 miljoonaa euroa. Siten kokonaismuutos Riihimäellä Sote muutos 24,4 miljoonaa euroa. Valtionosuusjärjestelmän muutokset 26,5 miljoonaa euroa. Riihimäki häviää valtionosuusjärjestelmän uudistamisen yhteydessä 29

Sote-uudistuksen merkittävimmät talousvaikutukset Tulot Tuloverot Kunnan tulovero alenee 12,31 prosenttiyksikköä -> vaikutus 2016 tasossa noin 62,4 miljoonaa euroa Yhteisöverot Koko maan tasolla kuntien yhteisöveroista siirretään 500 miljoonaa euroa sotealueille Vaikutus kunnassa (2016) noin 2,3 miljoonaa euroa Valtionosuudet Soten valtionosuudet siirtyvät ja järjestelmään tulee muutoksia. Vaikutus kunnassa 2016 tasolla 26,9 miljoonaa euroa. Menot Soten nettomenot Siirtyvät maakunnille. Riihimäen sote ymskustannukset 96,6 miljoonaa euroa, joka vastaa VM:n arviossa noin 65 % toimintakatteesta ja poistoista. Sote-nettomenojen kasvu Riihimäellä 2006 2015 toimintakatteen kasvusta sote on selittänyt 81 % ja muut toiminnot vain 19 % Jatkossa pienempi osa toimintakatetta jää kuntaan ja tämä pienempi osa kasvaa hitaammin kuin mitä sote on kasvanut teoriassa vahvistaa mahdollisuutta lisätä elinvoimaa. Verotuskustannusten alenemaksi VM ennakoi Riihimäellä noin 380 000 euroa. Riihimäki voittaa rahoituksellisesti. Riihimäen olisi alun perin pitänyt voittaa noin 7,2 miljoonaa euroa tämä rajautuu (60/60) noin 3 miljoonaan euroon vos-muutokset 2,2 miljoonaa euroa lopullinen muutos + 920 000 euroa Viiden vuoden siirtymäaika, jolla lopullinen muutos toteutetaan asteittain ja samalla rajataan ±100 /as. lopullinen muutos + 32 /as + 920 000 euroa Muutos vastaa Riihimäellä 0,17 veroprosenttiyksikön tuottoa. 30

Rautalankaa Riihimäki Riihimäki Siirtyvät menot ME Siirtyvät tulot ME Kunnalta poistuva sote-nettokustannus 95,88 Kunnalta poistuvat sote-valtionosuudet 26,89 Tuloveron alenema (12,31) 62,35 Yhteisöveron alenema 2,33 Siirtyvät menot 95,9 Siirtyvät tulot 91,57 Riihimäki ME Siirtyvät menot - siirtyvät tulot 4,31 Verotuskustannusten alenema 0,38 Nykyisen VOS:n muutosten vaikutus verotulon tasaukseen. 2,54 Automaattimuutos 7,23 Muutosrajoitin (60/60) -4,26 Automaattimuutos x 0,60 - kunta/valtio -neutraalius 76 775 Ensimmäisen rajauksen jälkeinen muutos 2,97 Nykyisen järjestelmän valtionosuus 37,91 (poistettu siirtymätasaus 2015 järjestelmästä) Uusi valtionosuus 11,40 (vuonna 2019 muuttuvan järjestelmän valtionosuus) Erotus 26,51 Kunnalta poistuvat sote-valtionosuudet 26,89 Sote-uudistuksen aiheuttama vos-muutos kunnalle Nykyisen VOS:n muutosten vaikutus verotulon tasaukseen. 2,54 Vaikutus 24,35 Valtionosuusjärestelmän uudistuksen vaikutus -2,16 Kokonaisvaikutus ME Ensimmäisen rajauksen jälkeinen muutos 2,97 Valtionosuusjärestelmän uudistuksen vaikutus -2,16 Kunnalle jäävä, rajoittamaton rahoitusmuutos 0,81 Lopullinen rajaus Max -100 +100 e/asukas Asukasluku 29 350 Rajaamaton muutos eur/as 28 Rajataan +/-100 euroon/asukas 31

Verorakenne Viereisessä kuviossa oletuksena on, että veroprosentit pysyvät 2018 vuoden 2016 tasolla ja vuonna 2019 tuloveroon tehdään 12,31 prosenttiyksikön madallus. Viimeisenä nykymuotoisena kuntana 2018 tulovero rahoittaa noin 86 % verotuloista. Koska vähennyksiä ollaan siirtämässä kunnan tuloverosta valtionveroon, voi efektiivinen vero tuoda jopa nykyistä paremman tuoton veroprosenttia kohden. Kiinteistöveron suhteellinen osuus kasvaa yli kaksinkertaiseksi. Vaikka kuntien yhteisöverokertymää siirretään maakuntien hyväksi, kasvaa myös yhteisöveron suhteellinen merkitys. Panostus entistä enemmän pysyvään kiinteistöveroon. 2018 2019 Tulovero 105 425 43 162 Kive 9 967 10 246 Yhteisövero 7 485 5 139 Verot yhteensä 122 878 58 547 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2018 2019 Yhteisövero 6 % 9 % Kive 8 % 18 % Tulovero 86 % 74 % Tulovero Kive Yhteisövero 32

Muuta sote-uudistuksessa huomioitavaa Sote-kuntayhtymät siirtyvät sote-alueelle. Kuntien peruspääomaa alennetaan samassa suhteessa vaikutus omavaraisuusasteeseen. Riihimäen kuntayhtymäosuudet? Omavaraisuusaste ei ole enää mukana uusissa kriisimittareissa, ei vaikuta suhteelliseen velkaantuneisuuteen. Kunnat kattavat mahdolliset kuntayhtymien alijäämät ennen siirtoa. Riihimäen osuus? Kiinteistöt ja niiden siirtojen talousvaikutukset? 33

Tasapainon etsiminen Velkatasapaino Tavoitellaan vain rahoituksen tasapainoa velan määrää kasvattamalla. Tarkastelu tehdään laskennallisilla kertoimilla ja kunnan oman talousarvion 2017 ja 2018 mukaisilla toimintakatearvioilla. Verotasapaino Tavoitellaan vain rahoituksen tasapainoa tuloveroprosenttia kasvattamalla. Tasapaino Arvioidaan, kuinka paljon nettomenoja pitäisi vähentää jaksotetusti, jotta päästään tasapainotilaan. Millä kasvulla Arvioidaan toimintakatteen kasvulle raja-arvo, jolla päästään tasapainotilaan. 34

Verotettavan tulon muutos 15% 10% 5% 0% -5% Verotettavan tulon muutos Verotettava tulo Verotettava tulo /as ka /as 2008 2015 ka /as 2011 2015 ka /as 2013 2015 Laskennan pohjana käytetään laskennallisia kasvukertoimia. Kunnan verotettava tulo on kasvanut 2008 2015 2,59 %/v (2,3 %/v./as). Tätä lukua käytetään pohjana 2019 eteenpäin. Vuodet 2016 2019 lasketaan Kuntaliiton veroennustekehi kosta. 35

Toimintakatteen muutos 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Toimintakatteen muutos Toimintakatteen muutos Toimintakate /as ka /as 2008 2015 ka /as 2011 2015 ka /as 2013 2015 Laskennan pohjana käytetään laskennallisia kasvukertoimia. Kunnan toimintakate kasvanut 2008 2015 3,3 %/v (2,9 %/v./as). Tätä lukua käytetään pohjana 2017 eteenpäin. 2017 toimintakatteen arvossa huomioidaan myös toimeentulotuen siirto Kelaan Kuntaliiton arvion mukaisesti Vuoden 2016 toimintakatteen arvona käytetään kunnan tilinpäätösennuste en mukaista lukua 36

37 Painelaskelmat

38 Kunnan oman talousarvion mukainen toimintakatteen muutos 2017 ja 2018

2016 2023 Kunnan oma TA perusteena Riihimäki kertoimet 2008 2015 eur/as TP 2014 TP 2015 Tpe 2016 TA 2017 TASU 2018 TASU 2019 TE 2020 TE 2021 TE 2022 TE 2023 Asukasluku 29 350 29 269 29 576 29 694 29 817 29 941 30 060 30 179 30 295 30 408 Verotettava tulo 501 459 517 859 504 623 502 178 514 269 527 014 541 059 555 469 570 198 585 251 Muutos-% 3,27 % -2,56 % -0,48 % 2,41 % 2,48 % 2,66 % 2,66 % 2,65 % 2,64 % Veroprosentti 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 8,19 8,19 8,19 8,19 8,19 Toimintakate -146 057-146 766-149 229-145 604-144 690-51 650-52 700-53 772-54 861-55 969 Muutos 3,4 % 0,49 % 1,68 % -2,43 % -0,63 % -64,30 % 2,03 % 2,03 % 2,03 % 2,02 % Sopeutus 0 0 0 0 0 0 0 0 Verotulot 117 900 122 880 119 870 119 804 122 878 58 547 60 088 61 668 63 285 64 940 Valtionosuudet 37 247 35 025 35 891 35 789 35 902 7 833 8 513 8 930 9 152 9 363 Valtionosuudet (Vm + OKM) 37 247 35 025 35 891 35 789 35 902 9 612 9 720 9 940 10 162 10 373 Soten rajoittimet -1 779-1 207-1 011-1 011-1 011 Rahoitustuotot ja -kulut -1 109 233 442 366 299 299 380 503 611 683 Vuosikate 7 981 11 372 6 974 10 355 14 389 15 030 16 281 17 328 18 187 19 017 Poistot 6 937 8 528 8 563 8 565 8 768 9 103 9 035 8 984 8 782 8 909 Satunnaiset tulot ja menot 0 0 0 Ylijäämä/alijäämä 9 083 2 465-1 742 1 887 5 718 6 023 7 342 8 442 9 502 10 205 Kumulatiivinen ylij/alij. 19 639 22 105 20 363 22 250 27 968 33 991 41 333 49 775 59 277 69 482 Kumulatiivinen ylij/alij./as 669 755 688 749 938 1 135 1 375 1 649 1 957 2 285 Talous saavuttaa tasapainon Talous on vuositasolla ylijäämäinen ja velkataso alenee nopeasti. Velkatason alenemisen seurauksena mahdollisen korkomuutoksen vaikutus pienenee Nettoinvestoinnit 12 109 8 780 8 614 13 883 17 526 7 324 7 690 3 710 12 097 12 142 Lainakanta 1000 eur 118 732 118 306 122 552 128 470 134 885 128 774 120 183 106 565 100 475 93 600 Nettolaina 1000 eur 118 446 116 645 120 851 126 729 133 104 126 953 118 362 104 744 98 654 91 779 Nettolaina eur/as 4 036 3 985 4 086 4 268 4 464 4 240 3 938 3 471 3 256 3 018 Nettolaina/Verorahoitus 76 % 74 % 78 % 81 % 84 % 191 % 173 % 148 % 136 % 124 % Nettolaina veroprosenttia 23,62 22,52 23,95 25,24 25,88 24,09 21,88 18,86 17,30 15,68 39

Velkatasapaino 2016 2018 2020 Riihimäki kertoimet 2008 2015 eur/as TP 2014 TP 2015 Tpe 2016 TA 2017 TASU 2018 TASU 2019 TE 2020 Asukasluku 29 350 29 269 29 576 29 694 29 817 29 941 30 060 Verotettava tulo 501 459 517 859 504 623 502 178 514 269 527 014 541 059 Muutos-% 3,27 % -2,56 % -0,48 % 2,41 % 2,48 % 2,66 % Veroprosentti 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 8,19 8,19 Toimintakate -146 057-146 766-149 229-152 395-157 464-56 210-57 353 Muutos 3,4 % 0,49 % 1,68 % 2,12 % 3,33 % -64,30 % 2,03 % Sopeutus 0 0 0 0 0 Verotulot 117 900 122 880 119 870 119 804 122 878 58 547 60 088 Valtionosuudet 37 247 35 025 35 891 35 789 35 902-472 208 Valtionosuudet (Vm + OKM) 37 247 35 025 35 891 35 789 35 902 9 612 9 720 Soten rajoittimet -10 085-9 513 Rahoitustuotot ja -kulut -1 109 233 442 328 153 9-56 Vuosikate 7 981 11 372 6 974 3 526 1 469 1 874 2 886 Poistot 6 937 8 528 8 563 8 565 8 768 9 103 9 035 Satunnaiset tulot ja menot 0 0 0 Ylijäämä/alijäämä 9 083 2 465-1 742-4 941-7 203-7 133-6 052 Kumulatiivinen ylij/alij. 19 639 22 105 20 363 15 421 8 219 1 086-4 966 Kumulatiivinen ylij/alij./as 669 755 688 519 276 36-165 Nettoinvestoinnit 12 109 8 780 8 614 13 883 17 526 7 324 7 690 Lainakanta 1000 eur 118 732 118 306 122 552 135 298 154 634 161 679 166 483 Nettolaina 1000 eur 118 446 116 645 120 851 133 557 152 853 159 858 164 662 Nettolaina eur/as 4 036 3 985 4 086 4 498 5 126 5 339 5 478 Nettolaina/Verorahoitus 76 % 74 % 78 % 86 % 96 % 275 % 273 % Nettolaina veroprosenttia 23,62 22,52 23,95 26,60 29,72 30,33 30,43 40 Veroprosentin pakkolasku Toimintakatteen muutos sote pois Jäljelle jäävien kasvu Verotuloerien lasku ml yhve Sote valtionosuuden poisto Ulkoinen tilinpäätös ja talousarvio Tarkastelu perustuu laskennallisiin kertoimiin Talous on koko jakson ajan alijäämäinen ja lainakanta kasvaa.

Velkatasapaino 2016 2023 Riihimäki kertoimet 2008 2015 eur/as TP 2014 TP 2015 Tpe 2016 TA 2017 TASU 2018 TASU 2019 TE 2020 TE 2021 TE 2022 TE 2023 Asukasluku 29 350 29 269 29 576 29 694 29 817 29 941 30 060 30 179 30 295 30 408 Verotettava tulo 501 459 517 859 504 623 502 178 514 269 527 014 541 059 555 469 570 198 585 251 Muutos-% 3,27 % -2,56 % -0,48 % 2,41 % 2,48 % 2,66 % 2,66 % 2,65 % 2,64 % Veroprosentti 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 8,19 8,19 8,19 8,19 8,19 Toimintakate -146 057-146 766-149 229-152 395-157 464-56 210-57 353-58 519-59 705-60 910 Muutos 3,4 % 0,49 % 1,68 % 2,12 % 3,33 % -64,30 % 2,03 % 2,03 % 2,03 % 2,02 % Sopeutus 0 0 0 0 0 0 0 0 Verotulot 117 900 122 880 119 870 119 804 122 878 58 547 60 088 61 668 63 285 64 940 Valtionosuudet 37 247 35 025 35 891 35 789 35 902-472 208 624 846 1 057 Valtionosuudet (Vm + OKM) 37 247 35 025 35 891 35 789 35 902 9 612 9 720 9 940 10 162 10 373 Soten rajoittimet -10 085-9 513-9 316-9 316-9 316 Rahoitustuotot ja -kulut -1 109 233 442 328 153 9-56 -83-126 -209 Vuosikate 7 981 11 372 6 974 3 526 1 469 1 874 2 886 3 690 4 301 4 878 Poistot 6 937 8 528 8 563 8 565 8 768 9 103 9 035 8 984 8 782 8 909 Satunnaiset tulot ja menot 0 0 0 Ylijäämä/alijäämä 9 083 2 465-1 742-4 941-7 203-7 133-6 052-5 197-4 384-3 934 Kumulatiivinen ylij/alij. 19 639 22 105 20 363 15 421 8 219 1 086-4 966-10 163-14 547-18 481 Kumulatiivinen ylij/alij./as 669 755 688 519 276 36-165 -337-480 -608 41 Nettoinvestoinnit 12 109 8 780 8 614 13 883 17 526 7 324 7 690 3 710 12 097 12 142 Lainakanta 1000 eur 118 732 118 306 122 552 135 298 154 634 161 679 166 483 166 503 174 299 181 563 Nettolaina 1000 eur 118 446 116 645 120 851 133 557 152 853 159 858 164 662 164 682 172 478 179 742 Nettolaina eur/as 4 036 3 985 4 086 4 498 5 126 5 339 5 478 5 457 5 693 5 911 Nettolaina/Verorahoitus 76 % 74 % 78 % 86 % 96 % 275 % 273 % 264 % 269 % 272 % Nettolaina veroprosenttia 23,62 22,52 23,95 26,60 29,72 30,33 30,43 29,65 30,25 30,71

Velkatasapaino 2016 2023 ilman sote-uudistusta Riihimäki kertoimet 2008 2015 eur/as TP 2014 TP 2015 Tpe 2016 TA 2017 TASU 2018 TASU 2019 TE 2020 TE 2021 TE 2022 TE 2023 Asukasluku 29 350 29 269 29 576 29 694 29 817 29 941 30 060 30 179 30 295 30 408 Verotettava tulo 501 459 517 859 504 623 502 178 514 269 527 014 541 059 555 469 570 198 585 251 Muutos-% 3,27 % -2,56 % -0,48 % 2,41 % 2,48 % 2,66 % 2,66 % 2,65 % 2,64 % Veroprosentti 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 Toimintakate -146 057-146 766-149 229-152 395-157 464-162 705-168 700-176 237-184 003-192 003 Muutos 3,4 % 0,49 % 1,68 % 2,12 % 3,33 % 3,33 % 3,68 % 4,47 % 4,41 % 4,35 % Sopeutus 0 0 0 0 0 0 0 0 Verotulot 117 900 122 880 119 870 119 804 122 878 126 139 129 462 132 872 136 359 139 925 Valtionosuudet 37 247 35 025 35 891 35 789 35 902 36 324 36 733 37 565 38 404 39 201 Valtionosuudet (Vm + OKM) 37 247 35 025 35 891 35 789 35 902 36 324 36 733 37 565 38 404 39 201 Soten rajoittimet 0 0 0 0 0 Rahoitustuotot ja -kulut -1 109 233 442 328 153-3 -110-220 -394-655 Vuosikate 7 981 11 372 6 974 3 526 1 469-245 -2 614-6 021-9 634-13 532 Poistot 6 937 8 528 8 563 8 565 8 768 9 103 9 035 8 984 8 782 8 909 Satunnaiset tulot ja menot 0 0 0 Ylijäämä/alijäämä 9 083 2 465-1 742-4 941-7 203-9 251-11 553-14 908-18 319-22 344 Kumulatiivinen ylij/alij. 19 639 22 105 20 363 15 421 8 219-1 032-12 585-27 493-45 811-68 155 Kumulatiivinen ylij/alij./as 669 755 688 519 276-34 -419-911 -1 512-2 241 Nettoinvestoinnit 12 109 8 780 8 614 13 883 17 526 7 324 7 690 3 710 12 097 12 142 Lainakanta 1000 eur 118 732 118 306 122 552 135 298 154 634 163 798 174 102 183 832 205 563 231 237 Nettolaina 1000 eur 118 446 116 645 120 851 133 557 152 853 161 977 172 281 182 011 203 742 229 416 Nettolaina eur/as 4 036 3 985 4 086 4 498 5 126 5 410 5 731 6 031 6 725 7 545 Nettolaina/Verorahoitus 76 % 74 % 78 % 86 % 96 % 100 % 104 % 107 % 117 % 128 % Nettolaina veroprosenttia 23,62 22,52 23,95 26,60 29,72 30,73 31,84 32,77 35,73 39,20 Ilman soteuudistuksen vaikutusta Riihimäen toimintakatteen kasvu kiihtyy ikääntymisen seurauksena. Vuotuista alijäämää 2016 Kumulatiivinen alijäämä kasvaa merkittävästi Lainakanta kasvaa nopeasti ja on selvästi suurempi, kuin laskelmassa, jossa sote-uudistus huomioituna 42

Verotasapaino 2016 2023 Riihimäki kertoimet 2008 2015 eur/as TP 2014 TP 2015 Tpe 2016 TA 2017 TASU 2018 TASU 2019 TE 2020 TE 2021 TE 2022 TE 2023 Asukasluku 29 350 29 269 29 576 29 694 29 817 29 941 30 060 30 179 30 295 30 408 Verotettava tulo 501 459 517 859 504 623 502 178 514 269 527 014 541 059 555 469 570 198 585 251 Muutos-% 3,27 % -2,56 % -0,48 % 2,41 % 2,48 % 2,66 % 2,66 % 2,65 % 2,64 % Veroprosentti 20,50 20,50 20,50 20,50 21,50 9,19 9,69 9,69 9,69 9,69 Toimintakate -146 057-146 766-149 229-152 395-157 464-56 210-57 353-58 519-59 705-60 910 Muutos 3,4 % 0,49 % 1,68 % 2,12 % 3,33 % -64,30 % 2,03 % 2,03 % 2,03 % 2,02 % Sopeutus 0 0 0 0 0 0 0 0 Verotulot 117 900 122 880 119 870 119 804 128 020 63 818 68 204 70 000 71 838 73 719 Valtionosuudet 37 247 35 025 35 891 35 789 35 902-472 208 624 846 1 057 Valtionosuudet (Vm + OKM) 37 247 35 025 35 891 35 789 35 902 9 612 9 720 9 940 10 162 10 373 Soten rajoittimet -10 085-9 513-9 316-9 316-9 316 Rahoitustuotot ja -kulut -1 109 233 442 328 181 95 105 172 225 242 Vuosikate 7 981 11 372 6 974 3 526 6 640 7 230 11 164 12 277 13 205 14 108 Poistot 6 937 8 528 8 563 8 565 8 768 9 103 9 035 8 984 8 782 8 909 Satunnaiset tulot ja menot 0 0 0 Ylijäämä/alijäämä 9 083 2 465-1 742-4 941-2 032-1 776 2 225 3 390 4 520 5 296 Kumulatiivinen ylij/alij. 19 639 22 105 20 363 15 421 13 390 11 614 13 839 17 229 21 749 27 045 Kumulatiivinen ylij/alij./as 669 755 688 519 449 388 460 571 718 889 43 Nettoinvestoinnit 12 109 8 780 8 614 13 883 17 526 7 324 7 690 3 710 12 097 12 142 Lainakanta 1000 eur 118 732 118 306 122 552 135 298 149 462 151 151 147 677 139 111 138 003 136 037 Nettolaina 1000 eur 118 446 116 645 120 851 133 557 147 681 149 330 145 856 137 290 136 182 134 216 Nettolaina eur/as 4 036 3 985 4 086 4 498 4 953 4 987 4 852 4 549 4 495 4 414 Nettolaina/Verorahoitus 76 % 74 % 78 % 86 % 90 % 236 % 213 % 194 % 187 % 179 % Nettolaina veroprosenttia 23,62 22,52 23,95 26,60 28,72 28,34 26,96 24,72 23,88 22,93

Tasapainotustarve 2016 2023 Riihimäki kertoimet 2008 2015 eur/as TP 2014 TP 2015 Tpe 2016 TA 2017 TASU 2018 TASU 2019 TE 2020 TE 2021 TE 2022 TE 2023 Asukasluku 29 350 29 269 29 576 29 694 29 817 29 941 30 060 30 179 30 295 30 408 Verotettava tulo 501 459 517 859 504 623 502 178 514 269 527 014 541 059 555 469 570 198 585 251 Muutos-% 3,27 % -2,56 % -0,48 % 2,41 % 2,48 % 2,66 % 2,66 % 2,65 % 2,64 % Veroprosentti 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 8,19 8,19 8,19 8,19 8,19 Tasapainotustarve 6 milj. euroa viidelle vuodelle jaksotettuna Toimintakate -146 057-146 766-149 229-151 195-155 024-54 139-54 040-53 939-55 032-56 143 Muutos 3,4 % 0,49 % 1,68 % 1,32 % 2,53 % -65,08 % -0,18 % -0,19 % 2,03 % 2,02 % Sopeutus 0-1 200-1 200-1 200-1 200-1 200 0 0 Verotulot 117 900 122 880 119 870 119 804 122 878 58 547 60 088 61 668 63 285 64 940 Valtionosuudet 37 247 35 025 35 891 35 789 35 902 1 114 1 794 2 210 2 432 2 643 Valtionosuudet (Vm + OKM) 37 247 35 025 35 891 35 789 35 902 9 612 9 720 9 940 10 162 10 373 Soten rajoittimet -8 498-7 926-7 730-7 730-7 730 Rahoitustuotot ja -kulut -1 109 233 442 335 180 70 53 89 117 106 Vuosikate 7 981 11 372 6 974 4 733 3 935 5 592 7 895 10 029 10 803 11 547 Poistot 6 937 8 528 8 563 8 565 8 768 9 103 9 035 8 984 8 782 8 909 Satunnaiset tulot ja menot 0 0 0 Ylijäämä/alijäämä 9 083 2 465-1 742-3 735-4 736-3 414-1 044 1 142 2 118 2 735 Kumulatiivinen ylij/alij. 19 639 22 105 20 363 16 628 11 892 8 478 7 434 8 576 10 694 13 429 Kumulatiivinen ylij/alij./as 669 755 688 560 399 283 247 284 353 442 Nettoinvestoinnit 12 109 8 780 8 614 13 883 17 526 7 324 7 690 3 710 12 097 12 142 Lainakanta 1000 eur 118 732 118 306 122 552 134 092 150 960 154 287 154 082 147 764 149 058 149 653 Nettolaina 1000 eur 118 446 116 645 120 851 132 351 149 179 152 466 152 261 145 943 147 237 147 832 Nettolaina eur/as 4 036 3 985 4 086 4 457 5 003 5 092 5 065 4 836 4 860 4 862 Nettolaina/Verorahoitus 76 % 74 % 78 % 85 % 94 % 256 % 246 % 228 % 224 % 219 % Nettolaina veroprosenttia 23,62 22,52 23,95 26,36 29,01 28,93 28,14 26,27 25,82 25,26 44

Millä kasvulla 2016 2023 Riihimäki kertoimet 2008 2015 eur/as TP 2014 TP 2015 Tpe 2016 TA 2017 TASU 2018 TASU 2019 TE 2020 TE 2021 TE 2022 TE 2023 Asukasluku 29 350 29 269 29 576 29 694 29 817 29 941 30 060 30 179 30 295 30 408 Verotettava tulo 501 459 517 859 504 623 502 178 514 269 527 014 541 059 555 469 570 198 585 251 Muutos-% 3,27 % -2,56 % -0,48 % 2,41 % 2,48 % 2,66 % 2,66 % 2,65 % 2,64 % Veroprosentti 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 8,19 8,19 8,19 8,19 8,19 Toimintakate -146 057-146 766-149 229-149 693-151 938-54 237-55 340-56 466-57 610-58 773 Muutos 3,4 % 0,49 % 1,68 % 0,31 % 1,50 % -64,30 % 2,03 % 2,03 % 2,03 % 2,02 % Sopeutus 0 0 0 0 0 0 0 0 Verotulot 117 900 122 880 119 870 119 804 122 878 58 547 60 088 61 668 63 285 64 940 Valtionosuudet 37 247 35 025 35 891 35 789 35 902 3 121 3 801 4 217 4 439 4 650 Valtionosuudet (Vm + OKM) 37 247 35 025 35 891 35 789 35 902 9 612 9 720 9 940 10 162 10 373 Soten rajoittimet -6 492-5 920-5 723-5 723-5 723 Rahoitustuotot ja -kulut -1 109 233 442 343 213 131 130 168 190 174 Vuosikate 7 981 11 372 6 974 6 244 7 055 7 562 8 678 9 587 10 305 10 992 Poistot 6 937 8 528 8 563 8 565 8 768 9 103 9 035 8 984 8 782 8 909 Satunnaiset tulot ja menot 0 0 0 Ylijäämä/alijäämä 9 083 2 465-1 742-2 224-1 616-1 444-260 700 1 620 2 180 Kumulatiivinen ylij/alij. 19 639 22 105 20 363 18 139 16 523 15 079 14 818 15 519 17 139 19 319 Kumulatiivinen ylij/alij./as 669 755 688 611 554 504 493 514 566 635 Nettoinvestoinnit 12 109 8 780 8 614 13 883 17 526 7 324 7 690 3 710 12 097 12 142 Lainakanta 1000 eur 118 732 118 306 122 552 132 581 146 330 147 686 146 699 140 821 142 613 143 763 Nettolaina 1000 eur 118 446 116 645 120 851 130 840 144 549 145 865 144 878 139 000 140 792 141 942 Nettolaina eur/as 4 036 3 985 4 086 4 406 4 848 4 872 4 820 4 606 4 647 4 668 Nettolaina/Verorahoitus 76 % 74 % 78 % 84 % 91 % 237 % 227 % 211 % 208 % 204 % Nettolaina veroprosenttia 23,62 22,52 23,95 26,05 28,11 27,68 26,78 25,02 24,69 24,25 Tasapaino löytyy, kun toimintakatteen kasvu rajataan alle 1,5 %:n/v. vuosiksi 2017 ja 2018. Vuonna 2017 toimintakatteen arvossa on huomioitu Kelan toimeentulotuen siirto. 45

Ikuisesti matala korkotaso? 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Riihimäki 3,1 % 3,5 % 4,2 % 3,4 % 2,6 % 2,6 % 2,2 % 1,6 % 1,4 % 1,2 % Koko maa 3,3 % 4,1 % 4,5 % 3,0 % 2,1 % 2,4 % 2,1 % 1,5 % 1,4 % 1,2 % 5,0 % 4,5 % 4,0 % 3,5 % 3,0 % 2,5 % 2,0 % 1,5 % 1,0 % 3,1 % 3,5 % 4,2 % Korkotason kehitys 3,4 % 2,6 % 2,6 % 2,2 % 1,6 % 1,4 % 1,2 % Nouseeko korko? Hidas vai nopea kasvu? Suojaukset? Onko matala korkotaso negatiivinen vai positiivinen riski? 0,5 % 0,0 % 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Riihimäki Koko maa 46

Yhteenveto painelaskelmista Velkatasapaino Laskennallisilla toimintakatteen kasvukertoimilla talous on koko jaksolla alijäämäinen. Taseeseen kertyy kumulatiivista alijäämää ja velkataso noin 1,5-kertaistuu vuoteen 2020-luvulle tultaessa. Verotasapaino Tasapaino vaikuttaa löytyvän, kun vuonna tuloveroa korotetaan ennen sotea yhdellä prosenttiyksiköllä ja soten jälkeen vielä 0,5 prosenttiyksiköllä Tasapainotustarve Tasapainotustarpeeksi muodostuu 6,0 miljoonaa euroa viidelle vuodelle jaksotettuna. Millä kasvulla Kunnan talous saavuttaa tasapainon, kun toimintakatteen kasvu rajataan alle 1,5 prosentin vuodessa 2017 ja 2018. Toimintakate on aikaisemmin kasvanut: 2001-2009 5,4 %/v. 2009-2012 3,2 %/v. 2012-2015 2,6 %/v. 47

Yhteenveto Jotta soteen päästään, on menojen kasvu rajattava. Jos menojen kasvua ei saada rajattua, kunta sopeuttaa uudistuksen jälkeen alle puolesta nykyistä menorakennetta. Soten rahoitusmallin seurauksena Riihimäki saa rahoitusta (+32 /as) ja samalla talouden kasvu on paremmin hallittavissa pienempi kantasumma kasvaa vähemmän kuin aiemmin suuri kantasumma. Riihimäen saama hyöty sote-uudistuksesta perustuu erityisesti toimintakatteen kasvuvauhdin hidastumiseen ja ennakoitavuuden kasvuun. Kunnan jäljelle jäävien palveluiden tarveperusteen kasvu on melko hidasta (sivistyksen ikäluokat kasvavat vähän tai supistuvat). Tämä vaikuttaa merkittävästi myös tulopuolella soten jälkeen valtionosuuksiin, kun laskennallisista kustannuksista noin 90 prosenttia määräytyy ikäluokan 0 16 mukaisesti. Kunnan oma talousarvio ja suunnitelma on tavoitteellinen toimintakatteen kasvu arvioidaan negatiiviseksi vuosina 2017 ja 2018. Painelaskelman perusteella tavoitteellisuutta ei tarvitse talousarviossa lisätä, koska toimintakatteen kasvun raja-arvo näyttäisi asettuvan alle 1,5 %:n vuosina 2017 ja 2018. Sopeuttamistoimet ovat kuitenkin sitä tehokkaampia, mitä etupainotteisemmin ne suoritetaan. Sotesta: Soten rahoitusmallista on vaikea todellisuudessa sanoa paljon, koska laskelmat perustuvat menneeseen, verorahoitus hiipuu edelleen ja valtiovarainministeriön laskelmista ei täysin selviä uuden valtionosuuden vaikutus kokonaisuuteen. 48

Suuntaa-antavat painelaskelmat, joissa huomioitu vain Riihimäen kaupunki 49

Perusteet Painelaskelman tausta-aineistona käytetään ulkoisia tilinpäätöksiä, joten myös kasvukertoimet on määritelty näiden mukaisesti. Seuraavat laskelmat on tehty muokkaamalla Riihimäen Toimintakatteen Poistojen Rahoituserien Ja investointien lukuja alkuperäisestä painelaskelmasta. Vuodet 2014 ja 2015 eivät ole vertailukelpoisia, koska ne perustuvat ulkoisiin tilinpäätöksiin. 50