TEHO Plus -hankkeen raportti 1/2013 MAATALOUDEN YMPÄRISTÖNEUVOJAKOULUTUS -PILOTTI ANNA SETÄLÄ

TEHO Plus -hankkeen raportti 1/2013 MAATALOUDEN YMPÄRISTÖNEUVOJAKOULUTUS -PILOTTI ANNA SETÄLÄ

SISÄLLYS 1. TAUSTAA 3 2. KOULUTUKSEN TAVOITTEET 4 3. PALAUTTEEN KERÄÄMINEN 4 4. OSALLISTUJAT 5 5. KOULUTUSPÄIVÄT 8 5.1 Koulutuksen rakenne ja sisällöt 8 5.2 Koulutuspäivien ohjelmat 9 5.3 Ennakkotehtävät 15 5.4 Kenttäharjoitukset 18 6. KOULUTTAJAT 19 7. KURSSILAISTEN KOKEMUKSET 19 7.1 Valtakunnallistaminen 21 7.2 Koulutuksen rakenne 21 7.3 Pätevyyden testaus 23 7.4 Ammattikoulutus ja työkokemus 24 7.5 Neuvojapätevyyden ylläpito 24 7.6 Neuvontamateriaali 25 8. KOULUTUKSEN KUSTANNUKSET 26 8.1 Koulutuksen maksullisuus 26 9. KEHITTÄMISEHDOTUKSET 27 LIITTEET Liite1. Neuvojakoulutusesite Liite 2. Koulutuspäivien sisällöt Liite 3. Palautelomakemalli Liite 4. Webropol-kyselylomake Liite 5. Webropol-kyselyn vastaajien avoimia vastauksia 2

1. TAUSTAA Maatiloille ei tällä hetkellä ole valtakunnallisella tasolla tarjolla ympäristöneuvonnaksi luettavaa neuvontapalvelua. Ympäristötukijärjestelmään liittyen toki tehdään viljelysuunnittelua ja ravinnetaselaskelmia, liukoisen typen mittauksia jne. Vuosina 19951998 tehtiin osana silloista, ensimmäistä maatalouden ympäristötukikautta neuvontakäynti kaikille ympäristötukea hakeneille tiloille. Käynti oli maatilalle maksuton ja sen aikana kartoitettiin eri ympäristötukiehtojen täyttyminen tiloilla. Neuvonta liittyi lähinnä siihen, mitä tilan tulee tehdä tukiehtojen täyttämiseksi. Tällä hetkellä erilaiset maatalouden ympäristöhankkeet ovat neuvontapalvelua kehittäneet ja kokeilleet neuvontakäynnit ovat olleet maksuttomia, hankevaroilla toteutettuja ja niissä on voitu tehdä havaintoja ja neuvontaa myös ympäristötukijärjestelmän ulkopuolelta. Tulevaan Maatalouden ympäristökorvausohjelmaan on esitetty maatilojen ympäristöneuvontaa järjestelmäksi, jolla tilat voisivat tehostaa ympäristönhoidon tasoaan. Maatilojen ympäristöneuvontaan on TEHO Plus - hanke kehittänyt neuvontaprosessin, jossa - ympäristöneuvontakäynnillä etsitään tilan tärkeimmät ympäristönhoidon kehittämiskohteet ja annetaan niistä toimenpidesuositukset - tarvittaessa tehdään toinen käynti erityissuunnitteluun, kuten luonnon monimuotoisuuteen tai lannan käsittelyyn liittyen tai ohjataan tila erityissuunnittelijan puoleen. - muutaman vuoden kuluttua tehdään seurantakäynti, jolloin seurataan, miten toimenpiteet ovat toteutuneet ja luodaan uudet tavoitteet. Tämä neuvontaprosessi edellyttää osaavaa neuvojakuntaa ja erilaisia neuvonnan apuvälineitä, joilla tilan ympäristönhoidon kehittämiskohteet saadaan selville. Neuvojakunnassa on tarvetta yleisneuvojille, jotka pystyvät tekemään kehittämiskohteita kartoittavan neuvontakäynnin tiloilla. Toisaalta tarvetta tulee olemaan myös ympäristöneuvonnan eri aihealueiden erityisosaajille, jotka pystyvät tekemään yksityiskohtaisempaa neuvontaa, kuten energiakartoituksia tai ojitusneuvontaa. Näin ympäristönsuojelua voidaan parhaiten kehittää ja viljelijä saa ammattitaitoisempaa neuvontaa aiheesta, josta on kiinnostunut. Vuosina 19951998 koulutettiin satoja neuvojia tekemään maatilojen ympäristönhoito-ohjelmia, minkä jälkeen ei koulutusta ole ollut systemaattisesti tarjolla. ProAgria neuvontajärjestön ja eri hankkeiden neuvojakunnassa on päteviä henkilöitä, mutta mitään yhteismitallista osaamisen tasoa ei ole määritelty. TEHO Plus - hanke sai rahoittajiltaan MMM:ltä ja YM:ltä tehtäväkseen järjestää maatilojen ympäristöneuvojakoulutuksen valtakunnallisen pilotin. Tämä koulutuspilotti toteutettiin kuuden koulutuspäivän mittaisena kurssina vuoden 2013 aikana. 3

2. KOULUTUKSEN TAVOITTEET Koulutuksen tavoitteena oli testata koulutusjärjestelmää, jolla täydennetään maatiloilla neuvontaa tekevien henkilöiden osaamista maatalouden ympäristövaikutusten muodostumisesta ja haittavaikutusten vähentämiskeinoista. Koulutuksessa keskityttiin monipuolisten yleisneuvojien kouluttamiseen, koska eri alojen erityisosaajien koulutus vaatisi huomattavasti pidemmät koulutukset. Toisaalta tällaisia erityisosaajia jo on ja monet näistä erityisosaajista olivat myös mukana koulutuspilotissa. Tavoitteena oli erityisesti yleisneuvojien koulutus, jotta eri alojen erityisneuvojat osaisivat hahmottaa tilan ympäristöasiat myös kokonaisuutena ja havaita mistä erityisneuvonnasta olisi kullekin tilalle eniten hyötyä. Koulutuksen tärkeimmät tavoitteet: - antaa neuvojille keinoja motivoida viljelijöitä ympäristönäkökulmien huomioimiseen tuotannossaan - neuvojien osaamisen lisääminen: neuvojat hallitsevat tärkeimmät maatalouden ympäristökuormitusta vähentävät keinot, ja osaavat suositella tiloille kunkin tilan lähtökohdista toimivimpia ratkaisuja. Tässä tehtävässä oli tärkeää tutkimustiedon jalkauttaminen neuvojakunnalle. - neuvonnan apuvälineiden kehittäminen ja kokeilu: neuvojat osaavat käyttää kartoituslomakkeita, laskureita ja muita apuvälineitä, joiden avulla löydetään tilan ympäristönhoidon tärkeimmät kehittämiskohteet. Varsinaiseksi tavoitteeksi ei osattu asettaa asiaa, joka kurssin aikana osittain kuitenkin toteutui. Ympäristöneuvonnan toteuttamiseksi tarvitaan paitsi yksittäisiä neuvojia, myös erityisosaajien verkosto. Maatilojen ympäristönhoidon monimuotoisuus edellyttää niin laajaa osaamista, ettei yksi neuvoja pysty sitä hallitsemaan. Tilalle kartoittavan neuvontakäynnin tekevällä neuvojalla on hyvä olla tiedossa, keitä hän voisi suositella antamaan yksityiskohtaisempaa neuvontaa. Kurssilla mukana olleet neuvojat tutustuivat toisiinsa ja verkostojen luominen käynnistyi. 3. PALAUTTEEN KERÄÄMINEN Koska TEHO Plus -hankkeen tehtäväksi oli annettu kehittää ja testata ympäristöneuvojien koulutusmallia, keräsimme palautetta kaikista koulutuspäivistä erikseen sekä koulutusjakson päätyttyä Webropol-kyselyllä koko koulutusmallista. Koulutuspäiväkohtaisia palautteita saatiin keskimäärin 71 %:lta osallistujista. koulutuspäivä palautteita osallistuja vastaus-% 1. pv 75 87 86 % 2. pv 59 68 87 % 3. pv 48 85 56 % 4. pv 48 74 65 % 5. pv 56 73 77 % 6. pv 45 84 54 % keskimäärin 71 % 4

Palautteissa kysyttiin kuhunkin puheenvuoroon ja sen aiheeseen liittyen puheenvuoron pituudesta, tarpeellisuudesta ja siitä, toiko puheenvuoro uutta tietoa. Kouluttajista kysyttiin jokaisesta erikseen, millainen heidän asiaosaaminen ja koulutustaidot olivat. Myös kuhunkin koulutuspäivään valmistavien ennakkotehtävien hyödyllisyydestä ja työläydestä kysyttiin. Lisäksi osallistujilta kysyttiin käytännön järjestelyistä koulutuspäivän aikana, kuten opetustilasta ja sen sijainnista, koulutuksen ajankohdasta ja päivän pituudesta, materiaalista ja tiedotuksesta. Esimerkki yksittäisen koulutuspäivän palautelomakkeesta on raportin liitteenä (Liite 3.). Koulutuksen päättymisen jälkeen avattiin Webropol-kysely, johon vastasi puolet eli 54 koulutukseen osallistuneista. Kyselyssä kysyttiin koulutuskokonaisuuden onnistumisesta ja pyydettiin kehitysehdotuksia. Kyselylomake on raportin liitteenä (Liite 4.). Kyselyssä kysyttiin osallistujien mielipidettä koulutuksen rakenteesta, koulutuspäivien määristä ja koulutuspäivien toteutustavoista. Lisäksi kysyttiin, mitä osallistujat ajattelevat neuvojapätevyyden vaatimuksista, kuten koulutustaustasta ja työkokemuksesta. Avoimien kysymysten vastaukset ovat raportin liitteenä (Liite 5.). 4. OSALLISTUJAT Koulutukseen pääsyn kriteereiksi otettiin vähintään opistotason maatalouden tai ympäristöalan koulutus sekä työkokemus maatilojen neuvonnasta tai maatalouden ympäristönsuojeluhankkeista. Neuvontakokemukseksi luettiin hyvin moninainen työkokemus, jossa on ollut maatalouden kanssa tekemisissä tilatasolla, kuten EUtukihakemusten täyttöavustajana toimiminen. Aivan kaikki koulutuspäivissä mukana olleet eivät minimivaatimuksia täyttäneet, mutta heillä oli jokin muu perustelu koulutukseen pääsemiselleen, esimerkiksi nykyinen työ. Koulutuksen markkinointi kohdennettiin kolmeen eri kohderyhmään: - ProAgrian neuvojat - Yksityiset maaseutuneuvojat, joita tavoiteltiin kolmea eri kautta o o o Tilaneuvontajärjestelmän yksityiset neuvojat, joiden yhteystiedot saatiin Tike:stä MTK:n EU-avustajat, joille kutsut lähtivät MTK-liittojen kautta Tiedotusta yritettiin myös Yksityiset Maaseutuneuvojat ry:n kautta, mutta sieltä ei yhteystietoja saatu. Toisaalta useimmat Yksityiset Maaseutuneuvojat ry:n jäsenyrittäjistä ovat joko EU-avustajia tai tilaneuvontajärjestelmän neuvojia, joten tieto koulutuspäivistä meni heille todennäköisesti toista kautta. - Maatalouden ympäristöhankkeiden työntekijät Lisäksi koulutuksesta oli yleinen ilmoitus Maaseutuverkoston koulutuskalenterissa sekä TEHO Plus - hankkeen nettisivuilla. Webropol-kyselystä selvisi, miltä ELY-keskuksen alueelta kukin oli ja valtakunnallistamisen tavoite onnistui sikäli, että osallistujia oli lähes jokaisen ELY-keskuksen alueelta. Selkeästi eniten osallistujia oli Varsinais- Suomesta, vaikka koulutus järjestettiin Tampereella. Kyselyyn vastanneista koulutuksen osallistujista peräti 31 % oli Varsinais-Suomesta, toiseksi eniten oli osallistujia Satakunnasta 11 %. Ehkä TEHO Plus -hankkeen 5

järjestämä tilaisuus koettiin jotenkin enemmän omaksi hankkeen toiminta-alueella. Satakunnan osallistujamäärää verotti se, että koulutuksen ensimmäinen jakso osui päällekkäin Satakunnan EUavustajakoulutuksen kanssa. Ensimmäisen koulutuspäivän rajoitteeksi muodostui valittu koulutuspaikka, jonne mahtui vain noin 90 henkilöä. Kaikki halukkaat määräajan loppuun mennessä ilmoittautuneet, jotakin työkokemusta jo omaavat henkilöt mahtuivat mukaan. Koulutuksen ulkopuolelle jäi n. 20 henkilöä, joilla ei ollut lainkaan työkokemusta tai jotka ilmoittautuivat määräajan jälkeen. Eri päivissä osallistujia oli seuraavasti: 6.3. 7.3. 3.6. 4.6. 1.10. 2.10. ProAgria 37 26 29 22 27 32 Yksityiset maaseutuneuvojat 30 26 34 23 24 29 Maatalouden ympäristöhankkeet 19 16 17 16 16 18 Muut; hallinto, oppilaitokset 1 0 1 2 3 2 87 68 81 63 70 81 Webropol-kyselyn perusteella koulutukseen osallistuneista suurin osa oli maatalousalan koulutuksen saaneita, vastaajista 36 eli 68 %. Ympäristöalan koulutus oli 12:lla (23 %) ja muu koulutus viidellä (9 %). Yliopistotutkinnon suorittaneita oli vastaajista 18 (34 %), ammattikorkeakoulututkinto ja opistotason koulutus kumpiakin 16 vastaajaa (30 %) ja koulutason opinnot kahdella vastaajalla (4 %). Koulutusala ei vaikuttanut osallistujien suorittamien koulutuspäivien määrään. Koulutus kohdennettiin henkilöihin, joilla oli jo neuvontakokemusta takanaan; mukana olikin hyvin kokenutta väkeä. Webropol-kyselyyn vastanneista 19 (35 %) oli päätoimisia neuvojia, 24 (44 %) osa-aikaisia neuvojia ja 11:llä (20 %) ei ollut neuvontakokemusta. Neuvontakokemusta omaavista osalla oli jo hyvin paljon kokemusta, keskimäärin päätoimisilla neuvojilla oli 15 vuotta (vaihtelu 130 vuotta) neuvontatyötä takanaan, ja osa-aikaisilla neuvojilla keskimäärin 10 vuotta (vaihtelu 122 vuotta). Maatalous, opisto Maatalous, koulu Maatalous, ammattikorkea Osallistujien neuvontakokemus koulutuksen mukaan eriteltynä (kpl) Webropol-kysely 0 2 4 6 8 10 12 14 16 Maatalous, yliopisto Maatalous, muu Ympäristö, opisto Ympäristö, ammattikorkea päätoiminen neuvoja osa-aikainen neuvoja ei neuvontakokemusta Ympäristö, yliopisto Muu, ammattikorkea Muu, yliopisto 6

Koulutukseen osallistuttiin ahkerasti. Kurssille osallistui kaikkiaan 108 eri henkilöä, joista 12 osallistui vain yhteen koulutuspäivään, kuusi kahteen päivään, 12 kolmeen päivään, 36 neljään päivään, 16 viiteen päivään ja 36 oli mukana kaikissa kuudessa päivässä. Näin ollen 83 % kurssilaisista suoritti hankkeen asettaman minimivaatimuksen kolme päivää. Keskimäärin kurssilainen suoritti neljä päivää. Osallistujista 42 (39 %) oli ProAgria-neuvontaorganisaation neuvojia, 36 (33 %) yksityisiä maaseutuneuvojia, 26 (24 %) maatalouden ympäristöneuvontahankkeiden ja järjestöjen työntekijöitä ja neljä muita, muun muassa oppilaitosten henkilöitä. Yksityiset maaseutuneuvojat osallistuivat keskimäärin 4,6 päivään, ProAgrian neuvojat 4,1 päivään ja ympäristöhankkeiden työntekijät 3,9 päivään. Sekä ProAgrian että yksityiset neuvojat pyrkivät selkeästi osallistumaan koko koulutusohjelmaan, kun taas yksittäisiin koulutuspäiviin osallistui lähinnä ympäristöhankkeiden ja muiden tahojen kuten hallinnon tai oppilaitosten väkeä. Webropol-kyselyn tulosten perusteella neuvontatyön päätoimisuus ei vaikuttanut siihen, miten moneen koulutuspäivään osallistuttiin, vaan sekä päätoimiset että osa-aikaiset neuvojat suorittivat suunnilleen saman verran koulutuspäiviä, keskimäärin 4,8 päivää. Sen sijaan henkilöt, joilla ei ollut neuvontakokemusta, suorittivat keskimäärin yhden koulutuspäivän vähemmän. Neuvontakokemusta omaavien keskuudessa ei neuvontakokemuksen kesto vaikuttanut suoritettujen koulutuspäivien määrään. Suoritetut kurssipäivät osallistujien taustojen mukaan jaoteltuina (kpl osallistujia) 0 5 10 15 20 25 30 35 6 päivää 5 päivää 4 päivää 3 päivää 2 päivää ProAgria Yksityiset maaseutuneuvojat Maatalouden ympäristöhankkeet Muut; hallinto, oppilaitokset 1 päivää 7

5. KOULUTUSPÄIVÄT 5.1 Koulutuksen rakenne ja sisällöt Ympäristöneuvojien koulutus jaettiin kolmeen osaan. Ensimmäisenä portaana on perehtyminen maatalouden ympäristövaikutusten muodostumiseen ja ympäristönsuojelun minimitasoon eli lakisääteisiin vaatimuksiin. Toinen osa koostui tärkeimpiin ympäristövaikutuksiin painottuvista teemapäivistä. Kolmas osa oli tilakohtaisen neuvonnan tekemiseen keskittyvä päivä. Maatalouden ympäristökorvausjärjestelmän valmisteluaikataulu venyi, eikä lopullista Maaseudun kehittämisohjelmaa ollut käytettävissä, kun koulutusta alettiin valmistella syksyllä 2012. Koulutukseen päätettiin ottaa mukaan ne teemat, jotka joka tapauksessa maatalouden ympäristövaikutuksissa ovat keskeisiä: - ravinnepäästöjen hallinta - lanta - maan rakennekysymykset - luonnon monimuotoisuus ja maisemanhoito Maatalouden ympäristönsuojelun kannalta merkittäviä teemoja jäi koulutuksessa vähemmälle huomiolle, koska niistä löytyy erityisosaamista tai koulutusta muuta kautta. Näitä asioita käsiteltiin lyhyesti noin yhden oppitunnin verran eri koulutuspäivissä. Tällaisia olivat - kasvinsuojeluasiat: TUKES järjestää kasvinsuojeluaineiden käyttäjien kouluttajiksi ryhtyville koulutusta. - ojitus: salaojateknikkojen verkosto on olemassa. - energiankulutus: energianeuvontajärjestelmään on olemassa hyväksyttyjä neuvojia. - Ilmastonmuutos. Uudessa ympäristökorvausjärjestelmässä keskeisenä osana ovat myös maatalouden ilmastovaikutukset, ja osittain tätä teemaa sivuttiin myös maan rakenne -teemapäivässä sekä lantapäivässä. Aihe olisi kuitenkin voinut ansaita kokonaisen teemapäivän. Koulutuspäivät ryhmiteltiin kahden päivän jaksoihin. Näin pyrittiin toisaalta helpottamaan osallistumista, koska matkustaminen kauas yhden koulutuspäivän vuoksi rajaisi kaukaa tulevien määrää. Toisaalta on helpompaa löytää kalenterista tilaa kahdelle peräkkäiselle koulutuspäivälle kuin sitä useammalle päivälle. Teemapäivien järjestyksen määräsi se, että sekä Maan hyvä kasvukunto- että Luonnon ja maiseman monimuotoisuuspäivään oli tarkoitus liittää kenttähavaintoja, joten ne päivät päätettiin pitää kesällä. Koulutuspäivien järjestykseksi päätettiin siis: - 06.03.2013 Maatalouden ympäristövaikutukset ja ympäristösäädökset - 07.03.2013 Ravinnepäästöjen hallinta - 03.06.2013 Maan hyvä kasvukunto - 04.06.2013 Luonnon ja maiseman monimuotoisuus - 01.10.2013 Lanta - 02.10.2013 Ympäristövaikutusten havainnointi Osallistujilta edellytettiin osallistumista ensimmäiseen ja viimeiseen päivään ja vähintään yhteen valinnaiseen päivään oman kiinnostuksen mukaan. Koulutuksen suunnittelussa ajatuksena oli, että neuvoja osallistuisi nimenomaan niihin päiviin, joiden aiheista hän tietää vähemmän, täydentääkseen neuvontaosaamistaan. Koska neuvojapätevyyden saamisen kriteereistä ei ollut suunnitteluvaiheessa vielä mitään tietoa, eräät 8

Aiheen tarpeellisuus Asiaan käytetty aika kurssilaiset osallistuivat myös sen teeman koulutuspäiviin, joiden spesialisteja he jo olivat. Esimerkiksi lähes kaikki ProAgrian maisemanhoidon neuvojat olivat mukana Luonnon ja maiseman monimuotoisuus -päivässä, vaikka anti saattoi jäädä heidän osaamiseensa nähden laihaksi. Kukin koulutuspäivä kesti noin kahdeksan oppituntia. Koulutuspaikaksi valittiin Tampere, koska sinne on hyvät kulkuyhteydet eri puolilta maata julkisillakin kulkuvälineillä. Koska kesän koulutuspäivissä oli tarkoituksena tehdä myös kenttäharjoituksia, etsittiin paikkaa, jossa päästään myös pellolle. Neljä ensimmäistä koulutuspäivää toteutettiin Ahlman-instituutissa ja kaksi viimeistä Tampereen Holiday Clubissa. 5.2 Koulutuspäivien ohjelmat Seuraavassa on käyty lyhyesti kunkin koulutuspäivän sisältöön saadut palautteet. 1. ja 2. päivänä kysyttiin mielipidettä luentoaiheen tarpeellisuudesta ja siihen varatusta ajasta, 3.6. päivissä kysyttiin lisäksi, oliko kuulija saanut aiheesta jotain uutta. Päivien ohjelmat ovat liitteinä. Yhteisenä palautteena lähes kaikkiin päiviin tuli se, että aikataulu oli liian tiivis, keskusteluun ja taukoihin ei jäänyt riittävästi aikaa. Kouluttajia oli ohjeistettu varaamaan noin 1015 minuuttia esitelmäajasta keskusteluun, mutta aika hupeni silti. Koulutusohjelmiin kannattaa aina selkeästi erikseen varata aikaa keskusteluun. Keskusteluissa kokeneiden neuvojien osaamista saadaan jaettua muille osallistujille. Päivien sisältöön oltiin kuitenkin pääosin tyytyväisiä, ja ohjelmin esitettiin vain pieniä muutoksia. Maatalouden ympäristövaikutukset ja ympäristösäädökset Päivän ohjelman teemana oli maatalouden ympäristövaikutusten laaja kirjo ja maatilan ympäristönsuojelun vähimmäistaso: lainsäädännön ja tukiehtojen vaatimukset. Päivän aiheet oli pilkottu kahdeksaan eri luentoon, kussakin eri luennoitsija. Päivästä tuli hieman levoton, ja aikataulussa pysyminen tuotti vaikeuksia. Keskusteluun ei jäänyt paljoakaan aikaa. Sinänsä kaikkia aiheita pidettiin tarpeellisina, mutta ajan jakautumiseen eri aiheiden kesken tuli pieniä muutosesityksiä. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ympäristönsuojelun hyödyt viljelijälle Maatalouden ympäristövaik. Nitraattiasetus Pohjavesialueiden suojelu Täydentävät ehdot: Luonto- ja lintudirektiivi Kasvinsuojeluaineiden kestävä käyttö ja IPM Maatilan energiaohjelma Maatilan jätehuolto ja vaarallisten aineiden Ympäristönsuojelun hyödyt viljelijälle Maatalouden ympäristövaik. Nitraattiasetus Pohjavesialueiden suojelu Täydentävät ehdot: Luonto- ja lintudirektiivi Kasvinsuojeluaineiden kestävä käyttö ja IPM Maatilan energiaohjelma Maatilan jätehuolto ja vaarallisten aineiden Asiaan käytetty aika: Liian lyhyt Asiaan käytetty aika: Sopiva Asiaan käytetty aika: Liian pitkä Aiheen tarpeellisuus Tarpeeton Aiheen tarpeellisuus jokseenkin tarpeellinen Aiheen tarpeellisuus tarpeellinen 9

Aiheen tarpeellisuus: Asiaan käytetty aika: Ravinnepäästöjen hallinta Aamupäivän aikana keskityttiin ravinteiden olomuotoihin ja käyttäytymiseen maassa, aivan maaperäopin perusteisiin. Osallistujat olivat hämmästyttävän yksimielisiä siitä, miten tarpeellista aiheen käsittely oli, ja monen mielestä asialle olisi pitänyt varata enemmänkin aikaa. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Typen ja fosforin olomuodot maassa jne Ravinnepäästöt huuhtoutumalla ja Sulfaattimaat Kasvien ravinteiden otto, sadon Ravinnetaseet. Tulkinta ja vertailu Kerääjä- ja aluskasvit Kemialliset vesiensuojelumenetelmät Typen ja fosforin olomuodot maassa jne Ravinnepäästöt huuhtoutumalla ja Sulfaattimaat Kasvien ravinteiden otto, sadon Ravinnetaseet. Tulkinta ja vertailu Kerääjä- ja aluskasvit Kemialliset vesiensuojelumenetelmät Asiaan käytetty aika: Liian lyhyt Asiaan käytetty aika: sopiva Asiaan käytetty aika: liian pitkä Aiheen tarpeellisuus: Tarpeeton Aiheen tarpeellisuus: jokseenkin tarpeellinen Aiheen tarpeellisuus: Tarpeellinen 10

Sisälsikö aihe uutta? Aiheen tarpeellisuus Asiaan käytetty aika Maan hyvä kasvukunto Päivässä perehdyttiin maan huokosten toimintaan teoriassa sekä siihen miten toiminnan puutteita havaitaan ja korjataan. Kaikki esitelmien aiheet koettiin tarpeellisiksi, eniten uutta asiaa oli kuoppatestin tekemisessä, toisaalta siihen tuli myös eniten ei mitään uutta -vastauksia. Enemmän aikaa olisi tarvittu erityisesti maan rakenneongelmien synty ja niiden korjaaminen -teemaan eli kuten monessa muussakin päivässä, enemmän käytäntöä. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Maan vesi- ja ilmatalouden Maan rakenneongelmien synty ja niiden Ojituksen toiminnan varmistaminen Maan orgaaninen aines ja biologinen Eroosion synty ja sen vähentäminen Kuoppatesti ja maan rakenteen muut Maan vesi- ja ilmatalouden Maan rakenneongelmien synty ja niiden Ojituksen toiminnan varmistaminen Maan orgaaninen aines ja biologinen Eroosion synty ja sen vähentäminen Kuoppatesti ja maan rakenteen muut Maan vesi- ja ilmatalouden Maan rakenneongelmien synty ja niiden Ojituksen toiminnan varmistaminen Maan orgaaninen aines ja biologinen Eroosion synty ja sen vähentäminen Kuoppatesti ja maan rakenteen muut Asiaan käytetty aika: liian lyhyt Asiaan käytetty aika: Sopiva Asiaan käytetty aika: liian pitkä Aiheen tarpeellisuus: Tarpeeton Aiheen tarpeellisuus: Jokseenkin tarpeellinen Aiheen tarpeellisuus: Tarpeellinen Sisälsikö aihe uutta? Ei mitään uutta Sisälsikö aihe uutta? Jonkin verran uutta Sisälsikö aihe uutta? Paljon uutta asiaa 11

Sisälsikö aihe uutta? Aiheen tarpeellisuus Asiaan käytetty aika Luonnon ja maiseman monimuotoisuus Päivässä oli mukana myös monia maisemanhoidon neuvojia, joille ei ehkä ollut päivässä juuri uutta antia. Näin vastanneiden osuus oli kuitenkin pieni odotusarvoon verrattuna. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Viljely-ympäristön monimuotoisuuden Uhanalaistuneet ja harvinaistuneet kasvi- Vesialueiden luonnon monimuotoisuus Viljelyn monimuotoisuuden lisääminen Maiseman hoito, Lumon ja maiseman Alkuperäiskasvit Alkuperäisrodut Viljely-ympäristön monimuotoisuuden Uhanalaistuneet ja harvinaistuneet kasvi- Vesialueiden luonnon monimuotoisuus Viljelyn monimuotoisuuden lisääminen Maiseman hoito, Lumon ja maiseman Alkuperäiskasvit Alkuperäisrodut Viljely-ympäristön monimuotoisuuden Uhanalaistuneet ja harvinaistuneet kasvi- Vesialueiden luonnon monimuotoisuus Viljelyn monimuotoisuuden lisääminen Maiseman hoito, Lumon ja maiseman Alkuperäiskasvit Alkuperäisrodut Asiaan käytetty aika: liian lyhyt Asiaan käytetty aika: Sopiva Asiaan käytetty aika: liian pitkä Aiheen tarpeellisuus: Tarpeeton Aiheen tarpeellisuus: Jokseenkin tarpeellinen Aiheen tarpeellisuus: Tarpeellinen Sisälsikö aihe uutta? Ei mitään uutta Sisälsikö aihe uutta? Jonkin verran uutta Sisälsikö aihe uutta? Paljon uutta asiaa 12

Sisälsikö aihe uutta? Aiheen tarpeellisuus: Asiaan käytetty aika: Lanta Lantapäivän ohjelma oli rakennettu lannan elinkaaren mukaan lannan muodostumisesta sen käyttöön pelloilla lannoitteeksi. Vaikka Lantapäivässä eniten uutta asiaa sisälsi luento sikojen ruokinnan vaikutuksesta lannan ravinnesisältöön, sitä ei kuitenkaan pidetty päivän tärkeimpänä aiheena. Moni koki osan luennoista liian pitkiksi. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Sikojen ruokinnan vaikutus lannan Ympäristönäkökulmien huomioiminen Eri lantalajien fosforin ja typen liukoisuus ja Lannan varastoinnin ja käsittelyn vaihtoehdot Ravinnehävikit lannan levityksen yhteydessä Näkökulmia lannanlevitysalan tarpeeseen Lantalaskurin käyttö Lantayhteistyö ja urakointi Sikojen ruokinnan vaikutus lannan Ympäristönäkökulmien huomioiminen Eri lantalajien fosforin ja typen liukoisuus ja Lannan varastoinnin ja käsittelyn vaihtoehdot Ravinnehävikit lannan levityksen yhteydessä Näkökulmia lannanlevitysalan tarpeeseen Lantalaskurin käyttö Lantayhteistyö ja urakointi Sikojen ruokinnan vaikutus lannan Ympäristönäkökulmien huomioiminen Eri lantalajien fosforin ja typen liukoisuus ja Lannan varastoinnin ja käsittelyn vaihtoehdot Ravinnehävikit lannan levityksen yhteydessä Näkökulmia lannanlevitysalan tarpeeseen Lantalaskurin käyttö Lantayhteistyö ja urakointi Asiaan käytetty aika: liian lyhyt Asiaan käytetty aika: sopiva Asiaan käytetty aika: liian pitkä Aiheen tarpeellisuus: tarpeeton Aiheen tarpeellisuus: jokseenkin tarpeellinen Aiheen tarpeellisuus: tarpeellinen Sisälsikö aihe uutta? Ei mitään uutta Sisälsikö aihe uutta? Jonkin verran uutta Sisälsikö aihe uutta? Paljon uutta asiaa 13

Sisälsikö aihe uutta? Aiheen tarpeellisuus: Asiaan käytetty aika: Ympäristövaikutusten havainnointi Viimeisen päivän ohjelman arviointiin todennäköisesti vaikuttaa eniten se, että joukossa oli osallistujia, jotka ovat jo kokeneita ja neuvojia, joille erilaisten taustamateriaalien käyttö on tuttua. Toisaalta mukana oli hyvin kokematontakin porukkaa. Näin ollen neuvontakäynneistä kertovien esitysten arvioissa on paljon hyvin vastakkaisia mielipiteitä siitä, miten paljon uutta asiaa tuntui aiheessa olevan. Neuvonta maaseudun kehittämisohjelmassa -osio jäi tyngäksi luennoitsijan sairastumisen takia, tämä selittää sen miksi siihen olisi haluttu enemmän aikaa. Moni kuvasi sanallisessa palautteessa iltapäivän ryhmäkeskusteluja koulutuksen parhaaksi anniksi. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Maatilan ympäristöneuvonta-käynnin tuki- ja Tilakäynti käytännössä TEHO Plus -neuvontakäynti Neuvonta maaseudun kehittämisohjelmassa Ryhmäkeskustelu: Näillä eväillä neuvomaan? Maatilan ympäristöneuvonta-käynnin tuki- ja Tilakäynti käytännössä TEHO Plus -neuvontakäynti Neuvonta maaseudun kehittämisohjelmassa Ryhmäkeskustelu: Näillä eväillä neuvomaan? Maatilan ympäristöneuvonta-käynnin tuki- ja Tilakäynti käytännössä TEHO Plus -neuvontakäynti Neuvonta maaseudun kehittämisohjelmassa Ryhmäkeskustelu: Näillä eväillä neuvomaan? Asiaan käytetty aika: liian lyhyt Asiaan käytetty aika: sopiva Asiaan käytetty aika: liian pitkä Aiheen tarpeellisuus: tarpeeton Aiheen tarpeellisuus: jokseenkin tarpeellinen Aiheen tarpeellisuus: tarpeellinen Sisälsikö aihe uutta? Ei mitään uutta Sisälsikö aihe uutta? Jonkin verran uutta Sisälsikö aihe uutta? Paljon uutta asiaa Koulutuspäivien aiheiden taustoittamiseksi osallistujien piti tehdä kuhunkin teemaan liittyviä ennakkotehtäviä. Tarkoituksena oli hankkia olemassa olevalta tilalta tietoja, joiden avulla ympäristönäkökulmia konkretisoitiin. Kunkin osallistujan piti itse hankkia tila-aineisto, ja selvittää tiettyjä asioita eri ympäristönäkökulmista. 14

5.3 Ennakkotehtävät Ennakkotehtävät koulutuspäivittäin 1. Maatalouden ympäristövaikutukset ja ympäristösäädökset - Tutustu Täydentävien ehtojen Viljelytapa ja ympäristöehdot -oppaaseen ja täytä oppaassa oleva muistilista esimerkkitilastasi. - Selvitä tilan vuotuinen energiankulutus (sähkö, öljynkulutus, uusiutuvat energiamuodot). 2. Ravinnepäästöjen hallinta - Laske tilan kolmelle erilaiselle lohkolle kolmelta vuodelta ravinnetaseet ravinnetaselisätoimenpiteen laskentaohjeiden mukaisesti. Kolme erilaista lohkoa voivat olla erilaisia maalajiltaan, viljelykasviltaan, lannoitukseltaan tai satotasoltaan. - Laskennan voit tehdä esim. viljelysuunnitelmaohjelmalla tai laskemista varten on saatavana TEHO Plus -hankkeen laskuri. - Tutustu MTT:n ja TEHO Plus -hankkeen tuottamaan Fosforilaskuriin. Laskurin kehittämiseen kaivataan käyttäjäkokemuksia, kerro mielipiteesi koulutuksessa. - Ota mukaan myös ko. lohkojen viljavuustiedot. 3. Maan hyvä kasvukunto - Hae tilasi aineistosta kolmen lohkon (samat, joista laskit ravinnetaseet) maalaji- ja multavuustiedot sekä ko. lohkojen viljelykierto viisi vuotta taaksepäin. - Mieti tilan maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä: mitä heikkouksia ja vahvuuksia. - Kertooko ravinnetase jotain maan kasvukunnosta? - Perehdy kuoppatestin teko-ohjeisiin Agronet-sivulla. 4. Luonnon ja maiseman monimuotoisuus - Lue Maatilan luonnon monimuotoisuuskartoituksen opas. - Tee tilaesimerkkisi Lumo-kartoitus (lomake 219), merkitse kohteet lohkokartalle. 5. Lanta Kotieläintilalle - Selvitä tilan eläinmäärät ja laske vuosittain syntyvä lantamäärä. - Selvitä lantavarastojen koko, riittääkö varastotila 12 kk nitraattiasetuksen mukaisesti? - Selvitä tilan todellinen lannanlevitysala, pois lukien lannan levitykseen kelpaamattomat alat kuten arveluttavan korkeat fosforiluvut. - Vertaile tilan lanta-analyysin tuloksia taulukkoarvoihin. Miten ne poikkeavat ja miksi? - Laske lannasta syntyvä keskimääräinen ravinnemäärä (typpi, fosfori) tilan omaa lanta-analyysiä ja toisaalta taulukkoarvoja käyttäen. Apuna voit käyttää TEHO Plus -hankkeen laskuria. - Onko viljelykasvivalikoimassa paljon fosforia käyttäviä kasveja (säilörehunurmi, sokerijuurikas, peruna, puutarhakasvit)? 15

- Onko lannan luovutustarvetta? Kuinka suuri määrä? - Selvitä lannan levitysajankohdat ja multauskäytännöt. Lantaa vastaanottavalle tilalle - Vertaile luovuttajatilan lanta-analyysin tuloksia taulukkoarvoihin. Miten ne poikkeavat ja miksi? - Millaisen ravinnemäärän nykyisin vastaanotettu lantamäärä tuottaa kg/ha? - Kuinka suurelle pinta-alalle lantaa voitaisiin vuosittain levittää? - Millaisen määrän lantaa se mahdollistaisi taulukkoarvoja käyttäen/luovuttajatilan omaa lantaanalyysiä käyttäen? - Selvitä lannan levitysajankohdat ja multauskäytännöt. - Tutustu TEHO Plus -hankkeen lantalaskuriin. 6. Ympäristövaikutusten havainnointi - Tee esimerkkitilasi Maatilan ympäristötesti hyödyntäen tilan aineistoa, jota olet eri kurssipäiville koonnut. Maatilan ympäristötesti tulee TEHO Plus-hankkeen nettisivuille 18.9. mennessä. Kurssipäivien aineistojen lisäksi voit tarvita tietoja mm. pohjavesialueista, Natura-alueista, vesistöistä jne. - Mieti kolme ympäristön kannalta edullista toimenpidettä, joita suosittelisit tilalle toteutettavaksi viiden seuraavan vuoden aikana. - Vapaaehtoinen: kirjaudu Ympäristökeskuksen Oiva-palveluun. Palvelu on kaikille avoin ja ilmainen, mutta vaatii kirjautumisen. Palvelua esitellään tarkemmin kurssin aikana. Alkuperäinen tavoite ennakkotehtäville oli saada kurssille tulijat jo etukäteen miettimään, millaisia ongelmia saattaa tilan ympäristöneuvonnassa syntyä tietojen saamisessa tai siinä, mitä tiedoista pystyy päättelemään. Ajatuksena oli, että ennakkotehtäviä purettaisiin luennoitsijoiden kanssa keskustellen. Luentojen yhteyteen jäi kuitenkin hyvin vähän aikaa keskusteluun, ja ennakkotehtävien purkaminen jäi hyvin vähäiseksi. Tehtävien tekemistä kontrolloitiin muutaman kurssipäivän yhteydessä keräämällä tiedot kiertävään listaan, ja niistä päätellen vain noin puolet kurssilaisista teki annetut tehtävät. 16

Kurssipäivien aikana kerätyssä palautteessa ennakkotehtäviä pidettiin kuitenkin pääosin hyödyllisinä. Tarpeellisina tehtäviä piti 38 %, melko tarpeellisina 54 % ja turhina 7 %. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Täydentävien ehtojen kertaus Tilan energiankulutuksen selvitys Ravinnetaseiden laskenta Fosforilaskurin testaus Lohkoaineiston hyödyntäminen Perehtyminen peltomaan laatutestiin Lumokartoitusoppaaseen perehtyminen Lumokartoituksen tekeminen tilalle Turha tehtävä Melko tarpeellinen Tarpeellinen tehtävä Kotieläintilan laskelmat Lannan vastaanottajatilan laskemat Maatilan ympäristötesti Keskimäärin Tehtävien vaikeutta kysyttäessä 38 % piti tehtäviä helppoina, 54 % sopivan vaativina ja 9 % liian työläinä. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Täydentävien ehtojen kertaus Tilan energiankulutuksen selvitys Ravinnetaseiden laskenta Fosforilaskurin testaus Lohkoaineiston hyödyntäminen Perehtyminen peltomaan laatutestiin Lumokartoitusoppaaseen perehtyminen Lumokartoituksen tekeminen tilalle Liian työläs Sopivan vaativa Helposti tehtävissä Kotieläintilan laskelmat Lannan vastaanottajatilan laskemat Maatilan ympäristötesti Keskimäärin Webropol-kyselyssä kysyttiin myös ennakkotehtävien merkityksestä. Vastaajista 80 % piti ennakkotehtävien määrää sopivana ja 75 % oli kokenut tehtävien vaatimien tietojen saamisen helppona. Neuvontakokemusta omaaville noin 80 %:lle tietojen saaminen oli helppoa, mutta henkilöistä, joilla ei ollut neuvontakokemusta, noin 40 %:lle tietojen saaminen oli vaikeaa. 25 % vastaajista koki, että tehtävistä oli paljon hyötyä ja 60 % koki saaneensa niistä vähän hyötyä, 8 % vastaajista ei saanut hyötyä ollenkaan. Eniten hyötyä saivat henkilöt, joilla ei ollut neuvontakokemusta. Vastaajista 62 % toivoi, että tehtäviä olisi purettu enemmän koulutus- 17

koulutus neuvontatyö päivien aikana. Sanallisissa palautteissa kerrottiin, että tehtävät saattoivat olla liiankin helppoja, koska se on jokapäiväistä työtä. Toisaalta joillekin oli vaikea löytää edes kohdemaatilaa. Ennakkotehtävistä saatu hyöty koulutusaloittain ja neuvontatyökokemuksen mukaan jaoteltuna (vastaajien lukumäärät palkeissa) ei neuvontakokemusta 5 3 0 osa-aikainen neuvoja 3 17 2 ennakkotehtävistä hyötyä paljon päätoiminen neuvoja muu 5 1 11 2 2 0 ennakkotehtävistä hyötyä vähän ympäristö maatalous 1 11 7 22 2 2 ennakkotehtävistä hyötyä ei ollenkaan 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 5.4 Kenttäharjoitukset Koska koulutuksessa oli mukana näinkin suuri osallistujamäärä, kovin monenlaisiin käytännön harjoituksiin ei ollut mahdollisuutta. Maan rakenteen arviointi on tilakohtaisessa neuvonnassa käytetty havainnointikeino, minkä vuoksi päätettiin järjestää kurssilla kuoppatestin helpoimpien osien demonstraatio. Demonstraatio järjestettiin kolmessa eri pisteessä eri vaiheita toteuttaen: kuoppatesti, pintamaan vedenjohtavuus ja lierotesti, lisäksi kokeiltiin penetrometriä. Testin esittely oli monien mukaan valaisevaa ja antoisaa, vaikka toteutustapaa myös kritisoitiin. Pienelle ryhmälle järjestettynä olisi varmasti saatu toimivampikin muoto, esimerkiksi jokainen olisi tehnyt kuoppatestin itse alusta loppuun asti. Luonnon ja maiseman monimuotoisuuspäivään liittyen teimme retken Tolvilan kartanoon, jonka mailla on useita lumo- ja maisemakohteita. Retki sai paljon hyvää palautetta, vaikka se toteutettiin rankan koulutuspäivän jälkeen iltaohjelmana. 18

6. KOULUTTAJAT Kouluttajiksi pyrittiin etsimään kunkin aiheen tämän hetken huippuasiantuntijoita. Hankkeen kohtuullisen hyvä rahatilanne salli myös hintavien palveluiden ostamisen, joten koulutuspäiviin voitiin pyytää esimerkiksi MTT:n asiantuntijoita ja Helsingin yliopiston professoreja. Koulutuspäivät lyötiin lukkoon melko varhain, jotta voitiin heti alusta alkaen tiedottaa osallistujille koulutuksen eri vaiheiden ajankohdista. Koulutuspäivien luennoitsijoita ei siinä vaiheessa ollut vielä kaikkiin päiviin sovittu, eivätkä aikataulut enää välttämättä sopineet haluamillemme luennoitsijoille. Viime hetken muutoksiltakaan ei vältytty, mutta kaikkiin opetustunteihin saatiin asiantunteva puhuja. Pidetyistä 47,5 oppitunnista eri tahojen edustajat pitivät oppitunteja seuraavasti Kouluttajataho Luennoitsijoiden määrä Pidetyt oppitunnit yhteensä MTT 7 7,4 1,1 Helsingin Yliopisto 3 7 2,3 ProAgria 7 8,7 1,2 Ympäristöhanke tai -järjestö 8 13,4 1,7 Viranomainen (ELY, SYKE) 6 6 1,0 Muu 4 3,7 0,9 Opetusjakson pituus keskim. (1= 45 min) Kerätyssä palautteessa kouluttajia pidettiin pääsääntöisesti asiantuntevina ja hyvinä kouluttajina. Palautetta annettiin sekä kouluttajien asiaosaamisesta että kouluttajataidoista kolmiportaisella asteikolla heikko (1), kohtalainen (2) ja hyvä (3). Tällä asteikolla kouluttajien keskimääräinen arvosana oli asiaosaamisesta 2,7 (vaihteluväli 2,13,0) ja opetustaidoista 2,6 (vaihteluväli 2,12,9). 7. KURSSILAISTEN KOKEMUKSET Koulutukseen oltiin pääosin tyytyväisiä: Webropol-kyselyyn vastanneista 52 vastaajasta 40:n kohdalla odotukset täyttyivät, 5 sai enemmän kuin odotti ja 7 oli odottanut enemmän. Ne, jotka saivat enemmän kuin olivat odottaneet, olivat olleet mukana 56 koulutuspäivässä, taas odotuksissaan pettyneet olivat mukana 25 koulutuspäivässä. Tyytyväisiä oltiin erityisesti tutkimustiedon esiin tuomiseen ja huippuasiantuntijoiden käyttämiseen kouluttajina. Tyytymättömimpiä oltiin liikaan teoreettisuuteen, tilatason käytännön ratkaisumallien puuttumiseen ja siihen, ettei koulutettavien erilaista taustaosaamista otettu huomioon. 19

koulutusala koulutustaso Suoritettujen koulutuspäivien määrä Täyttyivätkö odotuksesi koulutuksen suhteen (kpl vastauksia) 6 5 4 3 2 sain enemmän kuin odotin odotukseni täyttyivät odotin enenmmän 1 0 5 10 15 20 Neuvontakokemuksen pituudella ei näyttänyt olevan vaikutusta vastaajien tyytyväisyyteen. Koulutustaustoilla sen sijaan oli vähän vaikutusta tyytyväisyyteen: eniten tyytymättömiä oli muun kuin maatalous- tai ympäristökoulutuksen omaavilla, ja koulutustasoista eniten ammattikorkeakoulututkinnon omaavilla. Täyttyivätkö odotuksesi koulutuksen suhteen? Vastaajien lukumäärät palkeissa yliopisto 1 15 2 ammattikorkeakoulu 1 11 3 Opisto 3 12 1 Ammattikoulu 0 2 0 muu 1 3 2 ympäristö 2 9 1 maatalous 2 29 4 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % sain enemmän kuin odotin kyllä, odotukseni täyttyivät ei, odotin enemmän Koulutuksen toteutusmuodosta kysyttäessä yhden aiheen ympärille kootuista teemapäivistä muodostuvaan koulutukseen oltiin yhtä vastaajaa lukuun ottamatta tyytyväisiä, mutta erilaisten harjoitusten tarve jakoi mielipiteitä: 60 % vastaajista ei kaivannut enempää harjoituksia, 40 % vastaajista halusi enemmän harjoituksia. Koulutustausta tai neuvontakokemus ei vaikuttanut siihen, haluttiinko harjoituksia enemmän tai vähemmän. Ylipäänsä käytännön näkökulmaa toivottiin luentoihin enemmän, kuten myös neuvontakokemusten jakamista. Kun kysyttiin, pystytkö hyödyntämään oppimaasi nykyisessä työssäsi, 75 % vastaajista arvelee koulutuksen annista olevan jonkin verran ja 25 % paljon hyötyä. 20

7.1 Valtakunnallistaminen TEHO Plus -hankkeelle oli annettu tehtäväksi järjestää koulutuspilotti valtakunnallisesti. Suunnitteluvaiheessa mietittiin myös alueellisten koulutusten sarjaa, mutta varsin pian todettiin, että pilotin kannalta on tarkoituksenmukaisempaa järjestää koulutus yhdellä alueella. Jatkossa koulutus tulee järjestää esim. Itä-, Pohjois-, Länsi- ja Etelä-Suomessa niin, että kullakin alueella järjestetään kaikki koulutukseen kuuluvat päivät. Maan eri kolkkien maatalouden erityispiirteitä ei täydellisesti pystytty nyt ottamaan huomioon, varsinkin, kun suuri osa kouluttajista edusti Etelä-Suomen tutkimuslaitoksia. Keskimäärin 76 % vastaajista oli sitä mieltä, että koulutus otti huomioon alueen maatalouden erityspiirteen jonkin verran tai riittävästi. Miten koulutus otti huomioon oman alueesi maatalouden erityispiirteitä? (kpl vastauksia) Pohjois-Suomi Keski-Suomi Etelä-Suomi ei juurikaan jonkin verran riittävästi 0 10 20 30 40 7.2 Koulutuksen rakenne TEHO Plus -hanke oli esittänyt neuvojakoulutuksen hyväksytyn suorituksen vähimmäismääräksi kolme päivää. Kysyttäessä osallistujien mielipidettä vastauksissa eniten kannatusta tuntui saavan 46 päivää, mutta jopa 120 päivää esitettiin. Kun vastauksia ryhmiteltiin sen mukaan, miten paljon osallistujalla oli neuvontatyökokemusta takanaan, nähdään selvästi, että kokeneemmat neuvojat katsovat vähemmänkin koulutuksen riittävän (45 päivää) mutta alle viisi vuotta tai ei yhtään neuvontakokemusta omaavat haluaisivat enemmän koulutusta (67 päivää). Eräs vastaajista muotoili asian: Tämä kurssi riittää, jos työkokemusta on tarpeeksi. Puuttuvaa työkokemusta ei pysty kurssilla hankkimaan. Täysin tuoreille ympäristöneuvojillekin pitää riittää peruskoulutus ja kymmenkunta kurssipäivää. Sitten töihin ja Siperia varmasti opettaa! Ehdotettu koulutuspäiviä 8 7 6 5 4 3 2 1 0 0 1-5 6-10 11-15 16-20 yli 20 neuvojavuosia takana ehdotettu koulutuspäiviä 21

Vaadittavia koulutuspäiviä mietittäessä tulisikin ehkä ottaa paremmin huomioon neuvojakokelaiden aikaisempi osaaminen; mikään ei ole niin turhauttavaa kuin istua pakollisessa koulutuksessa, josta ei tunne saavansa mitään. Kun kysyttiin koulutusmenetelmistä, näkyy selvästi, että koulutusta pitää tuoda lähemmäs käytäntöä. Sanallisissa vastauksissa toivottiin tilakäyntejä, tilaesimerkkien ongelmien ratkaisuesimerkkien pohtimista ryhmissä, tutortilakäyntejä kokeneemman neuvoja opastuksella. Webropol-kyselyssä vastaaja saattoi valita useamman vaihtoehdon, joten vastausten määrä ei ole sama kuin vastaajien määrä. Miten koulutuksen tulisi jatkua? 1 = Jatkuu samanlaisena kuin nyt 14 % 5 % 12 % 2 = Jatkuu kuten nyt, mutta painottaa enemmän tutkimusta ja taustateorioita 10 % 3 = Jatkuu kuten nyt, mutta enemmän käytäntöä luennoissa ja kentällä 12 % 47 % 4 = Muuttuu siten, että teoriaa opiskellaan itsenäisesti nettiympäristössä ja koulutuspäivät ovat kentällä 5 = Opetus tapahtuu mielummin pienryhmissä, työpajoissa, tms. 6 = Jotenkin muuten, miten Vain neuvontatyössä kokeneimpien joukossa oli niitä, jotka halusivat lisätä teoriaa koulutukseen, sen sijaan kokemattomammat toivoivat enemmän kenttäopiskelua ja teorian opiskelua itsenäisesti. Miten koulutuksen tulisi jatkua? (Valittuja vastausvaihtoehtoja kpl) neuvojavuosia takana 0 neuvojavuosia takana 1-3 neuvojavuosia takana 4-10 neuvojavuosia takana yli 10 Jatkuu samanlaisena kuin nyt 01 2 5 Jatkuu kuten nyt, mutta painottaa enemmän tutkimusta ja taustateorioita Jatkuu kuten nyt, mutta enemmän käytäntöä luennoissa ja kentällä Muuttuu siten, että teoriaa opiskellaan itsenäisesti nettiympäristössä ja koulutuspäivät ovat kentällä Opetus tapahtuu mielummin pienryhmissä, työpajoissa, tms. 0 2 0 2 1 2 4 8 6 1 0 7 6 4 13 Jotenkin muuten, miten 01 0 3 22

koulutustausta Neuvontakokemus-vuosia koulutustaso voituneimpia. 7.3 Pätevyyden testaus Webropol-kyselyn vastaajista 86 % haluaisi pätevyyden testaamista jollakin tavalla, yli puolet vastaajista haluaisi tenttiä osaamisensa. Ehkä kyseessä on myös halu rajata neuvojien määrää niihin, jotka ovat moti- Neuvojapätevyyden testauksen tarpeellisuus 14 % 1 = Kyllä, tentti 21 % 53 % 2 = Kyllä, näyttötöitä 3 = Kyllä, tentti ja näyttötöitä 4 = Ei, miksi ei: 12 % Erityisesti neuvojina kokemattomammat halusivat sekä tentin että näyttötöitä, kun taas kokeneimmille riittäisi pelkkä tentti, jos sitäkään tarvittaisiin. Ympäristöalan koulutuksen saaneet ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden keskuudessa haluttiin hieman enemmän näyttötöiden ja tentin yhdistelmää. Maatalousalan koulutuksen saaneet toivoivat pätevyyden testaukseksi mieluiten tenttiä. Pätevyyden testauksen tarpeellisuus (Vastaajien lukumäärä palkeissa) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % maatalous 20 4 5 5 ympäristö 4 1 5 2 muu 2 1 0 opisto ammattikoulu ammattikorkeakoulu yliopisto muu 6 8 9 1 2 1 3 2 6 1 3 3 2 2 0 0 tentti näyttötöitä tentti ja näyttötöitä ei 0 2 1 4 0 1-3 4 2 3 0 4-10 3 1 0 2 yli 10 13 2 2 4 23

Pilottikoulutuksessa ei järjestetty tenttiä tai muutakaan osaamisen näyttöä. Neuvojan todellista osaamista mittaavan tentin järjestäminen on vaikeaa. Tentillä voidaan paremminkin mitata sitä, miten hyvin neuvoja hallitsee teoriaa, mutta soveltamiskyvyn mittaamiseen tentti sopii huonosti. Näyttötyöt olisivat siinä mielessä parempia, mutta siinä saatetaan törmätä resurssipulaan. Miten organisoidaan kymmenien, jopa satojen ihmisten näyttöjen vastaanottaminen? 7.4 Ammattikoulutus ja työkokemus Lähes kaikki osallistujat, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta, pitivät omaan koulutustaustaansa sopivana maatilojen ympäristöneuvontaan. Vastaajista 36:lla eli 68 %:lla oli maatalouskoulutus. Ympäristöalan koulutus oli 12:lla (23 %) ja muu koulutus viidellä (9 %). Kysymykseen, pitäisikö neuvojalla olla työkokemusta takanaan ennen ympäristöneuvojan pätevyyden saamista, 57 % vastaajista edellyttäisi maatalouden työkokemusta ja 24 % sekä maatalouden että ympäristöalan työkokemusta. Ympäristöalan koulutuksen saaneiden keskuudessa oli enemmän niitä, jotka eivät pidä maatalousalan työkokemusta tarpeellisena neuvojalle, kun taas maatalouskoulutuksen saaneet pitivät sitä pääsääntöisesti tarpeellisena. Työkokemuksen tarpeellisuus neuvojapätevyyteen riippuen vastaajan koulutusalasta ja neuvontakokemuksesta (vastaajia kpl) Kyllä, molemmista Kyllä, työkokemusta ympäristöalalta Kyllä, työkokemusta maataloudesta Ei 0 5 10 15 20 25 30 35 Maatalouskoulutus, neuvontakokemus Ympäristökoulutus, neuvontakokemus Muu koulutus, neuvontakokemus Maatalouskoulutus, ei neuvontakok. Ympäristökoulutus, ei neuvontakokemusta 7.5 Neuvojapätevyyden ylläpito Webropol-kyselyn perusteella myös jatkuvaa täydennyskoulutusta pidetään tärkeänä. Vain yksi 53 vastaajasta oli sitä mieltä, ettei järjestettyä täydennyskoulutusta tarvita. Koulutusta haluavien mielestä tarpeellinen määrä tosin vaihteli paljon: enimmillään koulutusta haluttiin kaksi kertaa vuodessa, vähimmillään yhden kerran seitsemässä vuodessa. Vastaajista 67 % toivoi jatkokoulutusta vuosittain, 17 % kahden vuoden välein. Kerran 3 vuodessa tai harvemmin 16 %. Usein myös todettiin, että täydennyskoulutus asioiden muuttuessa on tarpeen, mitä on vaikea muotoilla aikajänteeksi. Täydennyskoulutusta eniten kaipasivat päätoimiset neuvojat, jotka ovat ehkä myös tottuneimpia jatkuvaan kouluttautumiseen. Heille koulutuspäivä lähes vuosittain tuntui sopivalta. Osa-aikaisille neuvojille riittäisi 24

koulutus hieman harvemmin, noin kerran 1,6 vuodessa. Henkilöt, joilla neuvontakokemusta ei ollut ollenkaan, arvelivat tarvitsevansa täydennyskoulutusta keskimäärin kerran 2,3 vuodessa. 2,5 2 1,5 1 x vuoden välein koulutusta 0,5 0 x vuoden välein koulutusta 7.6 Neuvontamateriaali Koulutukseen osallistujilta kysyttiin myös millaista materiaalia he neuvojina toivoisivat. Ehkä jopa olennaisempaa kuin materiaalin määrä ja laatu tuntui vastauksissa olevan se, että kaiken materiaalin tulisi olla saatavissa yhdestä nettiportaalista, tasapuolisesti sekä yksityisten että ProAgria-järjestön neuvojien saatavana. Tietoa toivottiin saatavan esim. Vipu-palvelusta. TEHO Plus -hankkeen tuottamia testejä ja laskureita pidettiin hyödyllisinä. Erityisesti kartta-aineistojen tulisi myös olla sellaisia, joita voisi käyttää ilman kalliita karttaohjelmia. Tarvetta on mitä ilmeisimmin ympäristöneuvonnan portaalille, jonne olisi keskitetysti koottu materiaalia niin neuvojien kuin viljelijöidenkin käyttöön. Neuvojien verkostoitumista ja tietojen ajantasaisena säilymistä edesauttaisi myös eräänlainen keskustelupalsta, jossa neuvojat voisivat esittää kysymyksiä ja saada vastauksia niin hallinnolta kuin toisilta neuvojiltakin. 25

8. KOULUTUKSEN KUSTANNUKSET Koulutuksen osallistujilta ei peritty koulutuksesta maksua, mutta jokainen osallistuja vastasi itse majoitus-, ruokailu- ja matkakuluistaan. Päivän aikana tarjottiin sekä aamu- että iltapäiväkahvi, lisäksi hanke maksoi Tolvilan kartanoon tehdyllä retkellä tarjotun iltapalan. Koulutuksen kustannuseriä olivat tilavuokrat, luennoitsijoiden palkkiot ja matkakulut, tarjoilut sekä retkien ja kenttäharjoitusten kulut. Puolet koulutuskuluista muodostui opetuksesta, toinen puoli tilavuokrista ja tarjoiluista. Yhteensä koulutus maksoi hankkeelle noin 25 000 (sis. alv). % /pv / opetustunti (47 h) /osallistuja/ päivä Tilavuokrat 4518 18 % 753 96 10 Tarjoilut 7778 31 % 1296 165 17 Luennot 8768 35 % 1461 187 19 Retket, kenttäharjoitukset 3795 15 % 632 81 8 24859 100% 4143 529 55 8.1 Koulutuksen maksullisuus Loppukyselyssä kysyttiin myös, olisivatko osallistujat valmiita maksamaan neuvojapätevyyden antavasta koulutuksesta. 64 % vastaajista olisi valmis maksamaan, monella tosin peräkaneettina, jos se olisi hyvä koulutus. Ehdotetut maksut päivän kestävästä koulutuksesta vaihtelivat 30 eurosta 150 euroon. 24 % vastaajista ei ollut valmis maksamaan koulutuksesta. Jotkut vetosivat siihen, että jos viranomaiset vaativat neuvontajärjestelmää, neuvojakoulutuksenkin tulisi olla osallistujille maksutonta. Toisaalta puolustettiin koulutuksen maksullisuuttakin, koska ympäristöneuvonnasta tulee palvelutuote, josta voidaan laskuttaa. Valmius maksaa neuvojakoulutuksesta (kpl vastauksia) eos kyllä ei 0 5 10 15 20 25 30 päätoiminen neuvoja osa-aikainen neuvoja ei neuvontakokemusta 26

9. KEHITTÄMISEHDOTUKSET TEHO Plus -hankkeen Maatilan ympäristöneuvontaan kehittämässä mallissa o o o ympäristöneuvontakäynnillä etsitään tilan tärkeimmät ympäristönhoidon kehittämiskohteet ja annetaan niistä toimenpidesuositukset tarvittaessa tehdään toinen käynti erityissuunnitteluun, kuten luonnon monimuotoisuuteen tai lannan käsittelyyn liittyen tai ohjataan tila erityissuunnittelijan puoleen.. muutaman vuoden kuluttua tehdään seurantakäynti, jolloin seurataan, miten toimenpiteet ovat toteutuneet ja luodaan uudet tavoitteet. Neuvojakoulutuspilotissa testattiin kartoittavia neuvontakäyntejä tekevien yleisneuvojien koulutusta. Tällaisen neuvojan tulee tietää kaikesta vähän, jotta hän pystyy havaitsemaan erilaisten tilojen kehittämiskohteet, ja suosittelemaan joitakin korjaavia toimenpiteitä. Jos tilalla löytyy haastavampia, enemmän suunnittelua tai yksityiskohtaisempaa neuvontaa vaativia toimia, neuvoja pystyisi kertomaan, mistä tai keneltä lisää neuvoa voisi saada. Erityisneuvojien verkosto on luotava ja heille on asetettava omat pätevyysvaatimuksensa. Erityisneuvojan pätevyys voidaan hankkia muilla koulutusjärjestelmillä tai osoittaa esimerkiksi aikaisemman koulutuksen ja työkokemuksen perusteella. Kootun palautteen perusteella tuntuu, että koulutusta tulisi räätälöidä enemmän koulutettavien aikaisemman osaamisen perusteella. Koulutukseen osallistuneet voidaan jakaa kolmeen tyyppiin o o o Spesialistit ovat tietyn aihealueen hyvin hallitsevat erikoistuneet neuvojat. Toimiakseen yleisneuvojina heidän pitää laajentaa osaamisalueitaan. He ovat tärkeitä henkilöitä erityisneuvojina. Maatalousneuvojat ovat kokeneita neuvojia, taitavat viljelysuunnittelun ja tukiasiat, mutta he saattavat tarvita lisää tietoa maatalouden ympäristövaikutuksista ja keinoista ottaa ympäristönäkökulmat huomioon viljelyssä. Vasta-alkajilla on paljon teoriaosaamista mutta ei ehkä maatalouden laajempaa tuntemusta tai neuvontaosaamista. He tarvitsevat koulutusta ja ohjausta ehkä eniten juuri maatilaneuvonnan tekemiseen. Miten neuvojien pätevöittäminen sitten käytännössä järjestettäisiin, jotta eri tyyppiset neuvojat saavat riittävän hyvät neuvontavalmiudet ilman liikaa päällekkäisyyttä aikaisemman osaamisen kanssa? Neuvonnan aihealueiden kuvaus Maatilan ympäristönhoidossa on useita aihealueita. Neuvontapaketin sisältö pitää jakaa eri aiheiden mukaisiin kokonaisuuksiin. Osa-alueiden sisällöstä tulee laatia kuvaus, jotta neuvojakokelas tunnistaa aiheet, joissa hänellä on jo vahva osaaminen ja toisaalta ne alueet, joissa hän tarvitsee vielä lisää opiskelua. 27

Koulutus Neuvojakokelaan tulee osallistua kahteen koulutuspäivään ja sen lisäksi tukijärjestelmäkoulutukseen. Näin varmistetaan, että neuvontaprosessi on samanlainen tilakäynneillä ja neuvojien käytössä on tarkoituksenmukaista aineistoa ja työkaluja. Neuvontaprosessi on mahdollisimman tehokas, kun neuvojille on annettu prosessista ja työkalujen käytöstä valmis toimintamalli koulutuksessa. Yhteiset koulutuspäivät ovat 1. Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen 2. Maatilan ympäristöneuvonta käytännössä: ympäristövaikutusten havainnointi, neuvonnan apuvälineet ja ympäristötoimenpiteisiin motivointi 3. Tukijärjestelmät Lisäksi neuvojilla olisi mahdollisuus osallistua valinnaisiin, eri aihealueiden syventäviin päiviin. Syventävien päivien aiheina voisivat olla esimerkiksi - Ravinnepäästöjen hallinta - Maan hyvä kasvukunto - Luonnon ja maiseman monimuotoisuus - Lanta - Maatalouden ilmastovaikutukset Näiden valinnaisten teemojen sisältö neuvojien tulisi hallita eli neuvoja voisi valita mihin päivään osallistuu ja näin täydentää osaamistaan. Tällöin koulutus ei olisi turhauttavaa, koska ei olisi pakko suorittaa jokaista päivää. Koulutusta tulisi järjestää alueellisesti, esimerkiksi neljällä eri alueella Suomessa, jolloin pystytään paremmin huomioimaan alueellisia erityispiirteitä. Koulutusta tulisi tarjota myös neuvonnan tekemisen psykologiasta: miten myydä ja motivoida ympäristöasiat maatiloille. Koulutusta voisi hankkia eri lähteistä, myös itseopiskeluna esimerkiksi verkko-opetusta hyödyntäen. Koulutuksen järjestäjinä voisivat toimia oppilaitokset tai muut alueelliset toimijat. Koulutus voisi olla myös maksullista. Vastuu koulutuksen laadusta on sen järjestäjällä. Koulutuksessa on toki hyödynnettävä viimeisintä tutkimustietoa, mutta sen johtopäätökset on tuotava käytännön toimintaohjeiksi. Jokaisen päivän alustuksiin tulisi sisällyttää myös ajankohtaiskatsaus, mikä päivän aiheessa puhuttaa mediassa ja kentällä. Tämä motivoi päivään ja aiheeseen sekä toimii keskustelun herättäjänä. Myös viljelijöiden kokemukset ja muut käytännön esimerkit tuovat koulutusta lähemmäs käytäntöä. Tentti Työkokemuksen, pohjakoulutuksen ja kolmen koulutuspäivän suorittamisen vaatimuksen lisäksi neuvojan tulisi läpäistä tentti saadakseen pätevyyden neuvontaan. Tentissä olisi tehtäviä kaikista maatalouden ympäristöneuvonnan aihealueista, myös vapaaehtoisten koulutuspäivien aiheista, joten neuvojan tulee itse harkita, tarvitseeko hän koulutusta läpäistäkseen tentin. Tehtävien tulisi olla siinä määrin haasteellisia, että pelkällä ulkoa opitulla tärppitiedoilla ei pärjäisi, vaan tehtävissä tulisi pystyä soveltamaan teoriatietoa käytännön toimenpiteiksi. Esimerkki: ravinnetasetehtävä, jossa olennaista ei ole se, osaako laskea ravinnetaseen annetuilla tiedoilla, vaan mitä tuloksesta saa irti, millaisia näkökulmia tulos tuo tilan viljelyyn. Neuvontavalmiudet Henkilöille, joilla ei ole vielä neuvontakokemusta, järjestettäisiin mahdollisuus tutorointiin, eli esimerkiksi kolmesta viiteen tilakäyntiä kokeneempien neuvojien mukana. Ihanteellisessa tapauksessa tilat olisivat erilaisia, mukana olisi esim. kotieläintiloja, maisema- ja lumokohteita hoitava tila jne. 28

Osaamisen ylläpito Neuvojien osaamisen ylläpitämiseksi tulee olla tarjolla täydennyskoulutusta vuosittain. Vuosittain tarjolla oleva täydennyskoulutus edistää myös verkostoitumista ja on luonteva ammattilaisten tapaamisfoorumi. Koulutuksen järjestäjinä voisivat toimia myös peruskoulutusta järjestävät tahot. Neuvojapätevyyden ylläpitäminen edellyttäisi sekä ympäristöneuvonnan tekemistä että koulutukseen osallistumista kolmen vuoden välein. Lisäksi neuvojan tulee ylläpitää tietojaan tukijärjestelmistä. Maatalouden ympäristöneuvojia varten tulee valmista materiaalia, kuten laskureita, tietopaketteja, karttoja. Näiden tulee olla saatavana yhdessä paikassa, jonne kaikilla on mahdollisuus päästä. 29

LIITE 1 Luonnon ja maiseman monimuotoisuus Ympäristöneuvojan peruskoulutuksen valinnainen päivä Ti 4.6.2013 Tampere Viljely-ympäristön monimuotoisuuden muutokset Maatilan monimuotoiset elinympäristötyypit Vesialueiden luonnon monimuotoisuus Uhanalaiset ja harvinaistuneet kasvi- ja eläinlajit Pellon monimuotoisuuden lisääminen Maiseman hoito: mikä on arvokasta ja hoidettavaa? Lumon ja maiseman arvo ja maatilayrityksen imagohyödyt Lanta Ympäristöneuvojan peruskoulutuksen valinnainen päivä Ti 1.10.2013 Tampere Lannan määrä ja ravinnesisällöt Eri lantalajien ravinteiden liukoisuudet ja jälkivaikutus Lannan talteenoton ja varastoinnin vaihtoehdot Lannan käsittelytavat: kompostointi, ilmastus, biokaasu Lannan levityspinta-alan tarve Ravinnehävikit levityksen yhteydessä Lantayhteistyö ja urakointi Ympäristövaikutusten havainnointi tilalla Ympäristöneuvojan peruskoulutuksen yhteinen, pakollinen päivä Ke 2.10.2013 Tampere Maatalouden Ympäristöneuvojakoulutus 2013 Erilaiset kartta-aineistot ja niiden hyödyntäminen Viljavuuslukujen antama tieto Intensiivisen kotieläintalouden vaikutukset lumo- ja maisemakohteiden havainnointi tiloilla Yleissuunnitelmien, perinnemaisemainventointien ja lumokartoitusten hyödyntäminen Ennakkovalmistautuminen tilakäynnille: mitä tarvitaan