SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA Kaupunkitason strategia 2014-2017 - luonnos 5, (kaupunginhallitus 13.5.2013)
SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE 2014-2017 Visio Savonlinna on kehittyvä, työllistävä ja luonnonläheinen Savo-Karjalan saaristokaupunki Yleinen strateginen päämäärä Asiakaslähtöisesti palvelunsa järjestävä kaupunki turvaa alueensa kehitysedellytykset ja hyödyntää vahvuutensa: tuloksellinen elinkeinopolitiikka, osaamisen kehittäminen, ainutlaatuinen luonto, kulttuuri ja Venäjän läheisyys Strategiset painopistealueet 1) Elinvoimaisuutta edistävä toimintaympäristö Toimintaedellytysten turvaaminen monipuolistuvalle elinkeinoelämälle ja uusille työpaikoille, vahvuuksiimme sopiva, monipuolinen, elinvoimaa edistävä koulutus ja tutkimus, ympärivuotinen kulttuuri- ja matkailutarjonta sekä teknologian kehittäminen koko laajentuneella alueella. 2) Laadukkaat kuntapalvelut Asiakaslähtöiset, kantokykyyn perustuvat laadukkaat kuntapalvelut ja taloudellisesti tehokas palvelurakenne, toimivat palvelujen järjestämistavat, palveluhenkinen prosessiorganisaatio ja osaava henkilöstö 3) Viihtyisä ympäristö ja toimiva infrastruktuuri 4) Ihmisläheisyys, kansalaisvaikuttaminen, osallistaminen ja viestintä 5) Kestävä, tasapainoinen kuntatalous ja kaupungin omaisuuden arvosta huolehtiminen 6) Osaava, motivoitunut, palvelutarpeiden mukainen henkilöstö
Kaupunkitason tuloskortit vuodelle 2014 1. Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittarit Huomautukset ja kommentit Saimaan vesistön ja historiallisuuden 1.1. Vetovoimainen asumisympäristö Kaupungin siisteys (kyselytutkimus joka avulla vah- Saimaan kansallismaisemissa; monipuo- toinen vuosi) vistetaan Savonlinnan linen järvimaisematonttitarjonta Järvimaisematonttien määrä omaleimaisuutta yhtenä Suomen kauneimmista kaupungeista 1.2. Kaupunkikeskustan kehittämishanke painopisteenään Olavinkadun kehittäminen bulevardimaiseksi ja monikäyttöiseksi Investoinnit (valtio, kaupunki, yksityiset) Kaavoituksen eteneminen puistokaduksi, jonka vetovoimaa Kirkkolahti ja Savola vahvistavat 1.3. Puhtaan vesistöympäristön turvaaminen Vesiensuojelun edistämistoimenpiteet Veden laatu Kerimäen, Punkaharjun ja Savonrannan taajamien elin- ja vetovoimaisuuden kehittäminen. 1.4. Turvallinen maaseutukaupunki, jossa on myönteinen suomalainen kotiseutuidentiteetti, vahva yhteisöllisyys ja välittävät ihmiset sekä aktiivinen järjestöja kylätoiminta 1.5. Kerimäen, Punkaharjun ja Savonrannan taajamien asumisen, työpaikkojen ja lähipalveluiden ylläpito ja kehittäminen Turvallisuustilastot Kansalaisyhteisöjen jäsenmäärät ja toiminnan vaikuttavuus Kylä- ja kaupunginosayhdistysten ja toimikuntien toiminta Uudisrakentaminen verrattuna viime vuosien tasoon Taajamien väestökehitys Palveluvarustukseltaan toimivat sote-, koulu- ja yhteispalveluyksiköt Huom: kylät ja niiden kehitys koko kaupungin alueella tässä kohdassa Tässä aiemmat kirkonkylät Huom: siirto kohdasta 5.7. 2. Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittarit Huomautukset ja kommentit Savonlinnassa tehdään strategista elinvoimapolitiikkaa, joka on yritys- ja yrittäjälähtöistä 2.1. Savonlinnasta tulee yksi johtavista ja innovatiivisista ympärivuotisista matkailukeskuksista Matkailijamäärä Investointikanta Työpaikkamäärä Kärkitapahtumien ja -kohteiden kokonaiskävijämäärä - Oopperajuhlat - Sulkavan soudut - Pyhän Olavin päivä
- Syystulet - Jäälinna-tapahtuma - vuodenvaihteen tapahtumakokonaisuus - järvilaivaristeilyt - Retretti - Lusto - Kerimäen kirkko 2.2.Teknologiapuisto Noheva yhteistyössä alueen yritysten ja Kuitulaborato- Yritystilojen vuokrausaste Toimialan työpaikkojen määrä rion kanssa muodostaa kansainvälisesti merkittävän ja kasvavan metsäbiotalouden prosessien ja laitteiden innovaatiokeskittymän. 2.3. Teknologiateollisuus (koneenrakennus, sähkönjakelutekniikka, elektroniikka, älykkäät materiaalit) toimii tehokkaasti ja alueen koulutusjärjestelmä tuottaa toimialalle hyviä perusosaajia. Toimialan työpaikkamäärä 2.4. Kasvava energia- ja ympäristöalan liiketoiminta ja merkittävä mekaaninen metsäteollisuus Toimialan työpaikkojen määrä Bioöljyinvestointi on toteutunut ja suunnitteilla/investointivaiheessa on kaksi uutta erikoistunutta metsäbiojalostamoinvestointia 2.5. Kaupungin kaupallisten keskusten vetovoimaisuuden vahvistaminen Tilaa vaativan kaupan keskittymä Nojanmaahan sekä Savolan alueen kaupallinen vahvistaminen 2.6. Monipuolinen liike- ja teollisuustonttien sekä yritystilojen tarjonta, jolle toimiva kaavoitus luo edellytyksiä Kaavoituksen- ja maankäytön resurssit Investointikanta Maanhankinta ja kaavoitus Tonttien määrä ja rakennusoikeuden volyymi 2.7. Venäjän markkinoiden hyödyntäminen Vienti alueelta Venäjälle Venäläiset investoinnit Savonlinnaan
3. Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittarit Huomautukset ja kommentit Koulutusta ja osaamista kehitetään työelämälähtöisesti ammatillista- ja korkeakoulutusta vahvistaen 3.1. Yliopisto, ammattikorkeakoulu- ja ammatillisen osaamisen (Samin vahvistaminen) avulla pystytään turvaamaan ammattitaitoinen työelämän tarpeisiin vastaava henkilöstö sekä luomaan uutta yritystoimintaa ja verkostoja. Oppisopimus- ja venäjän kielen koulutuksen lisääminen Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen korkea laatu on keskeinen perusta kaikentasoiselle jatkokoulutukselle Opiskelijamäärä Valmistuminen ja sijoittuminen työelämään Opiskelijakyselyiden tulokset 3.2. Luodaan toimiva teknologiapuistokonsepti, jonka avulla vahvistetaan Nohevan täyttöaste Työpaikat painopistealueilla teknologiayritystoimintaa sekä edistetään yritysten tuloa Kansainvälisen tutkijavaihdon määrä Yritystoimeksiantojen määrä ja volyymi Savonlinnaan. Vahvistetaan yhteyksiä Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Pietarin polyteknillisen yliopiston kanssa 3.3. Itä-Suomen yliopiston kolmannen kampuksen OKL:n toimintojen valtakunnallisen ja alueellisen profiilin nostaminen Ensisijaisten hakijoiden määrä Valmistuneiden määrä Aloituspaikkojen määrä Savonlinnan kampuksella Kansainvälisen tutkija- ja opiskelijavaihdon määrä Jatko-opiskelijoiden määrä 3.5. Savonlinnan matkailun osaamis- ja koulutuskeskittymästä Suomen johtava ja kansainvälisesti merkittävä matkailun osaamiskeskittymä; professuurit Tutkimus- ja kehittämistoiminnan volyymi Asiantuntijahenkilöstön määrä 3.6. Myös Savonlinnassa vahvasti toimivan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulukokonaisuuden luominen AMK-koulutuspaikat Savonlinnassa 4. Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittarit Huomautukset ja kommentit
Liikenneyhteyksiä parannetaan 4.1. Rinnakkaisväylän 3. vaihe Rakennettu vuonna 2015 4.2. Venäjän saavutettavuus paranee Parikkalan rajanylityspaikan ja Parikkalan-Elisenvaaran ratayhteyden avulla erityisesti Pietarin metropolialueelle, Barentsin alueelle sekä Trans- Siperiaradalle 4.3. Lentokentän säilyminen, toimiva lentoliikenne, charter-lennot 4.4. Saimaan väyläyhteyden vahvistaminen 4.5. Ohituskaistojen lisääminen valtatieyhteyksissä Rajanylityspaikan status ja rajanylitysten määrä Ratahankkeen eteneminen Säännöllisen lentoliikenteen matkustajamäärät Charter-lentojen määrä Savonlinnaan Rahtitonnit Savonlinnan satamissa Ohituskaistojen määrä VT 14 ja tie 71 4.6. Henkilöliikenne Savonlinna Radalla liikennöivien junavuorojen määrä Pieksämäki radalla ja lähiraideliikenteen kehittäminen 5. Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittarit Huomautukset ja kommentit Kehitetään ja turvataan laadukkaiden palvelujen saatavuus 5.1. Toimivat peruspalvelut ja palveluiden priorisointi Kuntalaispalaute/asiakastyytyväisyyskyselyt kuntalaisten esittämien ehdotusten toteutuminen talouden raamit huomioon ottaen Hyvinvointikertomus Palvelukustannukset euroa/asukas (tai oppilas tms.) verrattuna 20 000 40 000 asukkaan kuntiin 5.5. Väestön ikääntymisestä aiheutuvaan palvelutarvemuutokseen vastataan Yksiportainen hoitomalli Yli 75-vuotiaiden pitkäaikainen laitoshoito, hoitopäivien määrän kehitys Kotona asuvien yli 75-vuotiaiden määrä Mallin käyttöönotto
5.6. Terveyden edistäminen mm. ennaltaehkäisyllä ja liikuntamahdollisuuksia Lasten ja nuorten tupakointi Diabetesta sairastavien määrän kehitys järjestämällä Aikuisten tuki- ja liikuntaelin sairauksien vähentäminen Lapsiperheiden hyvinvoinnin parantaminen Päihteiden käytön vähentäminen 6.Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittarit ja tavoitetaso Hyvä työnantaja Hyvät esimiestaidot ja henkilöstöjohtaminen Esimieskoulutus Kahdenkeskisten kehityskeskustelujen ja tiimikeskustelujen toteutuminen. Palvelutarpeen ja resurssien mukaan mitoitettu henkima Ajan tasalla oleva henkilöstösuunnitellöstörakenne Yhdistäen henkilöstön työhyvinvointi, työtyytyväisyys ja yksikön tavoitteiden toteutuminen Henkilöstön työyhteisö- ja ammatillinen täydennyskoulutus Henkilöstön osaamistason parantaminen ja henkilöstösuunnitelman hyödyntäminen Yksikön toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Kannustaminen Valmius muutoksiin ja uusien toimintatapojen käyttöönottoon Paremmat mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön ja kehittymiseen Osallistuva johtaminen (operatiivinen ja poliittinen johtaminen) Henkilöstön työtyytyväisyys ja työhyvinvointi Osaava, motivoitunut ja vastuullinen henkilöstö Tulosvastuullisuus Operatiivisen ja poliittisen johtamisen sekä johdon ja henkilöstön sitoutuminen yhteisiin päätöksiin Ajanmukaisia toimintatapoja käyttävä työyhteisö Henkilöstön kohtelu on yhdenvertaista, tasapuolista ja oikeudenmukaista Henkilöstön oman työn ja osaamisen kehittäminen Palkitseminen ja kannustaminen Palvelutarpeen ja resurssien mukaan mitoitettu henkilöstörakenne Strategian toteutuminen Henkilöstö- ja työtyytyväisyyskyselyn tulokset Sairauspoissaolojen määrä alle kuntien keskiarvon Tavoitekeskustelujen toteutuminen 100 % Henkilöstökysely toteutetaan suunnitelmallisesti ja kyselyn tuloksia käytetään henkilöstön sekä työyhteisön kehittämiseen Kilpailukykyinen palkkausjärjestelmä Yksikön toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen
7. Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittarit Huomautukset ja kommentit Talous tasapainotetaan 7.3. Tavoitteena on, että kaupunki täyttää terveen talouden kriteerit viimeistään vuonna 2019. Talouden tasapainottamisohjelma toteutettava Suunnittelukauden lopussa 2019 on omavaraisuusaste yli 50 %, suhteellinen velkaantuneisuus alle 50 % ja kaikki alijäämät katettu. Lainamäärä asukasta kohti ei kasva suunnittelukaudella yli 3 000 euroon Vertailut samankokoisiin kaupunkeihin 7.5. Osaava palvelujen ostaminen ja ostopalveluiden kriittinen tarkastelu Ostopalvelujen hinta- ja määräkehitys 8. Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittarit Huomautukset ja kommentit Uudistetaan päätöksenteko- ja hallintojärjestelmää 8.4. Konserniohjauksen ja -johtamisen sekä konsernirakenteen uudistaminen kaupungin kokonaisedun näkökulmasta Konsernirakenne toiminnallisesti selkeä, konsernin osien määrä vähenee 8.5. Aktiivinen edunvalvonta Edunvalvontamuistio Valtion investoinnit ja muu rahoitus alueelle Valtion järjestämien palvelujen säilyminen 8.6. Asiakaslähtöinen prosessiorganisaatio (palveluketju) Prosessiorganisaatio käyttöön v 2015 loppuun mennessä