Ulkoasiainministeriö MINVA UM

Ulkoasiainministeriö MINVA UM2016-00282 POL-30 Lee Stefan(UM) 09.03.2016 Viite Asia Ulkoasiainneuvosto 14.3.2016;tavoitemuistiot Ulkoasiainneuvosto kokoontuu 14.3.2016 Brysselissä. Asialistalla ovat Iran, Venäjä, Libya sekä Lähiidän rauhanprosessi. Kokouksessa Suomea edustaa ulkoministeri Timo Soini. Iran Suomi katsoo, että Iranin ydinohjelmasovun luoma myönteinen ilmapiiri tulee hyödyntää EU:n ja Iranin välisten suhteiden kehittämiseen ja laaja-alaisen vuoropuhelun edistämiseen. Korkean tason dialogin käynnistyminen oli myönteinen askel ja poliittisen tason vierailujen jatkuminen on positiivista.iranin kanssa tulee käydä säännöllistä vuoropuhelua ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksistä erityisesti Lähi-idän alueeseen ja konflikteihin liittyen. Irania, kuten myös muita alueen maita tulee kehottaa rakentavaan lähestymistapaan. Keskeisiä kysymyksiä ovat muun muassa Syyria, Irak ja Jemen. Iranilla on myös rooli Afganistanin vakauttamisessa alueellisen yhteistyön kautta. EU:n tulee kehittää suhteitaan alueen maihin tasapainoisesti. Keskeisiä yhteistyöalueita Iranin kanssa kaupallis-taloudellisten kysymysten lisäksi ovat myös ihmisoikeudet, ympäristö ja energia, terrorismin torjunta sekä muuttoliike.on myönteistä, että Iranin 26.2. järjestetyt parlamenttivaalit sujuivat rauhallisesti ja äänestysprosentti oli korkea. Maltillisten ja uudistusmielisten hyvä vaalitulos antaa aikaisempaa paremmat mahdollisuudet uudistusten ajamiseen parlamentissa.olennaista on huolehtia jatkossakin ydinohjelmasovun tehokkaasta ja täysimääräisestä toimeenpanosta. IAEA:lla on toimeenpanon valvonnassa keskeinen rooli. EU:n tuki IAEA:lle on tärkeää, mukaan lukien taloudellinen tuki. Venäjä Suomi painottaa EU:n yhtenäisen Venäjä-politiikan tärkeyttä. Perusteet Venäjään kohdistuville pakotteille ovat olemassa, kunnes Minskin sopimus on saatu toimeenpantua. EU:n ja Venäjän välinen suhdekehitys riippuu Venäjän toimista mm. Ukrainassa ja siitä, noudattaako Venäjä jatkossa kansainvälistä oikeutta. Venäjä on itse luonut konfliktin Ukrainassa ja hankkiutunut Syyriassa konfliktin osapuoleksi, jonka kanssa on pakko neuvotella. Näissä kysymyksissä EU:n ja Venäjän väliset yhteydet ovat välttämättömiä. Venäjältä tulee edellyttää rakentavampaa toimintaa konfliktien ratkaisemiseksi. EU:n tulee pitää yllä vuoropuhelua Venäjän kanssa EU:lle tärkeissä asioissa, kuten ilmastonmuutoksen torjunta ja joukkotuhoaseiden leviämisen estäminen. Ihmisten välisiä yhteyksiä EU:n ja Venäjän välillä tulee kehittää mahdollisuuksien mukaan. Alueellinen ja rajat ylittävä yhteistyö on väline

yhteyksien ylläpitoon eri alojen viranomaisten, asiantuntijoiden ja kansalaisyhteiskunnan välillä. Suomi haluaa saattaa EU-keskusteluun pohjoisen Schengen-rajan turvapaikanhakijatilanteen, koska ilmiön vaikutukset voivat olla EU:n laajuiset. 2(17) Libya Suomi katsoo, että EU:n tulee jatkaa vahvaa tukea Libyan poliittiselle prosessille ja painetta toimintakykyisen yhtenäishallituksen muodostamiseksi, tarvittaessa kohdennettujen pakotteiden avulla. EU:n on vaikutettava poliittisen sopimuksen rinnalla jatkuvan poliittisen dialogin laajapohjaisuuteen ja korostettava myös naisten osallistumista siihen. EU:n tulee tukea Libyan humanitaarista tilannetta, vakautta ja turvallisuutta. Muita prioriteetteja yhteistyölle ovat muuttoliike, ilmaisunvapaus, paikallishallinto ja terveyssektori. EU:n on oltava valmis tarjoamaan apua Libyan tilanteen vakauttamiseen myös kriisinhallinnan keinoin. On valmistauduttava EU:n mahdollisiin uusiin tukitoimiin Libyan poliittinen tilanne huomioiden. Välimeren EUNAVFOR MED Sophia -operaation eteneminen mandaattinsa toimeenpanossa on tärkeää. Mahdollisuudet operaation laajentamiseen kattamaan myös koulutustoiminta tulee selvittää. Poliittisen prosessin eteneminen ja toimintakykyisen yhtenäishallituksen muodostaminen ovat oleellisia terrorismin kitkemiseksi ja ISILin laajentumisen pysäyttämiseksi. Lähi-idän rauhanprosessi Suomi näkee Ranskan Lähi-idän konferenssialoitteen myönteisenä ja suhtautuu myönteisesti toimiin, joilla pyritään edistämään rauhanprosessia. EU:n tulee käydä keskustelu mahdollisuuksistaan kontribuoida konferenssin valmisteluihin rauhanprosessin edistämiseksi. EU:n tulee jatkaa tukeaan kahden valtion ratkaisulle. EU:n tulisi reagoida johdonmukaisesti sitä uhkaaviin toimiin, joista keskeisimmät ovat Israelin siirtokuntapolitiikka ja palestiinalaisten yhtenäisyyden puute. Lisäksi tulee edistää kansainvälisen oikeuden toteutumista. Erityisesti tulee huomioida lasten suojelu ja koulunkäynnin turvaaminen tammikuun 2016 päätelmien mukaisesti.lähi-idän kvartetilta odotettavissa oleva tilanneraportti sekä suositukset kahden valtion ratkaisun edistämiseksi ovat tervetullut kansainvälisen yhteisön asiasta käymään keskusteluun.olosuhteet Gazassa ovat heikot ja vaarana on ääriryhmien toiminnan ja väkivaltaisuuksien lisääntyminen, mikäli ihmisten elinoloja ei saada parannettua konkreettisin toimin. Yhteistyömekanismeja ja rahoitusta Gazan jälleenrakentamiseksi tulee vahvista akuutteihin humanitaarisiin tarpeisiin vastaamiseksi ja uuden konfliktin välttämiseksi.

Asialista: 3(17) Iran s. 4 Venäjä s. 7 Libya s. 10 Lähi-idän rauhanprosessi s. 14

Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO 4(17) ALI-10Lahti Miia 8.3.2016 Asia Iran Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto 14.3.2016 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET 2. SUOMEN TAVOITE Iranin ydinohjelmasovun toimeenpanon käynnistymisen jälkeen ulkoasiainneuvoston on tarkoitus käydä keskustelu EU-Iran -suhteiden kehittämisestä jatkona helmikuun Gymnichin epäviralliselle keskustelulle. Keskustelulla pohjustetaan myös KE Mogherinin yhdessä joidenkin komissaarien kanssa toteutettavaa vierailua Iranissa huhtikuussa. Iranin ydinohjelmasovun luoma myönteinen ilmapiiri tulee hyödyntää EU:n ja Iranin välisten suhteiden kehittämiseen ja laaja-alaisen vuoropuhelun edistämiseen. Korkean tason dialogin käynnistyminen oli myönteinen askel ja poliittisen tason vierailujen jatkuminen on positiivista. Iranin kanssa tulee käydä säännöllistä vuoropuhelua ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksistä erityisesti Lähi-idän alueeseen ja konflikteihin liittyen. Irania, kuten myös muita alueen maita tulee kehottaa rakentavaan lähestymistapaan. Keskeisiä kysymyksiä ovat muun muassa Syyria, Irak ja Jemen. Iranilla on myös rooli Afganistanin vakauttamisessa alueellisen yhteistyön kautta. EU:n tulee kehittää suhteitaan alueen maihin tasapainoisesti. Keskeisiä yhteistyöalueita Iranin kanssa kaupallis-taloudellisten kysymysten lisäksi ovat myös ihmisoikeudet, ympäristö ja energia, terrorismin torjunta sekä muuttoliike. On myönteistä, että Iranin 26.2. järjestetyt parlamenttivaalit sujuivat rauhallisesti ja äänestysprosentti oli korkea. Maltillisten ja uudistusmielisten hyvä vaalitulos antaa aikaisempaa paremmat mahdollisuudet uudistusten ajamiseen parlamentissa. Olennaista on huolehtia jatkossakin ydinohjelmasovun tehokkaasta ja täysimääräisestä toimeenpanosta. IAEA:lla on toimeenpanon valvonnassa keskeinen rooli. EU:n tuki IAEA:lle on tärkeää, mukaan lukien taloudellinen tuki. 3. NEUVOTTELUTILANNE

5(17) Iranin ydinohjelmaa koskevan yhteisen kattavan toimintasuunnitelman toimeenpano käynnistyi tammikuussa 2016, kun Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA totesi Iranin täyttäneen toimeenpanon edellytykset. Tämän seurauksena kansainvälisen yhteisön, ml. Euroopan unionin Iranille ydinohjelman vuoksi asettamia pakotteita purettiin. Ydinohjelmasovun toimeenpanon käynnistymisen jälkeen on aloitettu valmistelut EU:n ja Iranin suhteiden laaja-alaiseksi kehittämiseksi. EU:n ulkoministerit kävivät helmikuun epävirallisessa ulkoministerikokouksessa ensimmäisen poliittisen tason keskustelun EU-Iran - suhteiden tulevaisuudesta. Keskustelussa suhteiden kehittämisessä nähtiin paljon potentiaalia, mutta myös runsaasti haasteita suhteiden täydelliseksi normalisoimiseksi. Yleisesti korostettiin tarvetta Iranin rakentavammalle roolille alueellisissa konflikteissa. Ulkoasiainneuvoston keskustelu on jatkoa Gymnichin käsittelylle. Neuvostossa on tarkoitus käydä poliittinen orientaatiokeskustelu sekä EU:n ja Iranin kahdenvälisten suhteiden kehittämisestä eri sektoreilla että alueellisista kysymyksistä Iranin rooli ja vaikutusvalta muun muassa Syyriassa, Irakissa ja Afganistanissa huomioiden. 4. TAUSTA EU:n ja Iranin ensimmäinen korkean tason dialogitapaaminen pidettiin helmikuussa Teheranissa Euroopan ulkosuhdehallinnon johdolla. Tapaamisessa käytiin läpi konkreettisia yhteistyömahdollisuuksia ja suhteiden tiivistämistä muun muassa kauppa-, energia-, ympäristö-, muuttoliike- ja ihmisoikeuskysymyksissä, huumeiden vastaisissa toimissa sekä kansalaisten välisten kontaktien lisäämisessä. Lisäksi keskusteltiin alueellisista kysymyksistä. Jatkossa tapaamisia on tarkoitus järjestää kaksi kertaa vuodessa. Iran vahvisti tapaamisessa kiinnostuksensa säännölliseen vuoropuheluun. Iranin ulkoministeri Zarif vieraili Brysselissä äskettäin ja KE Mogherinin on tarkoitus vierailla Teheranissa huhtikuussa laajan komissaarivaltuuskunnan kanssa. EU:n on myös tarkoitus avata edustusto Teheraniin tämän vuoden aikana. EU:n ja Iranin suhteiden kehittämisen kanssa rinnakkain myös yksittäiset jäsenvaltiot ovat tiivistämässä suhteitaan Iraniin. Erityisesti kaupallis-taloudellinen yhteistyö on etenemässä. Presidentti Rouhani vieraili tammi-helmikuussa Euroopassa ensimmäiseen kertaan 16 vuoteen ja sopi vierailullaan merkittävistä kaupoista. Iran on EU:lle tärkeä alueellinen toimija Lähi-idässä ja laajemminkin. EU:n tavoitteena on tiivistää Iranin kanssa yhteistyötä ja vuoropuhelua alueellisista kysymyksistä. Ydinohjelmasopu on herättänyt odotuksia Iranin rakentavammasta roolista ja sitoutumisesta alueen konfliktien ratkaisujen edistämiseen neuvotteluteitse. Keskeisiä kysymyksiä ovat Syyrian ja Jemenin konfliktit sekä Irakin tilanne. Syyrian osalta Iran tukee presidentti Al-Assadia. Iran kuuluu kansainväliseen Syyrian tukiryhmään. Iranin ja Saudi-Arabian suhteiden kiristyminen alkuvuodesta ja sen vaikutukset alueelliseen tilanteeseen on herättänyt huolta. EU on korostanut tarvetta maiden välisten jännitteiden vähentämiseen ja välttämään tilanteen heijastumista alueen konflikteihin.

6(17) Afgaanit ovat tällä hetkellä yksi suurimmista Euroopan unioniin turvapaikanhakijoina saapuvista kansallisuuksista. Noin puolet afganistalaisista turvapaikanhakijoista on lähtöisin Iranista. Iranissa arvioidaan olevan yhteensä noin 3 miljoonaa afgaanipakolaista. Ydinohjelmasopu ei poistanut tiettyjä ongelmia EU:n ja Iranin välisissä suhteissa, esimerkiksi EU:n Iranin ihmisoikeustilanteen vuoksi asettamat pakotteet ovat edelleen voimassa. Iranin ihmisoikeustilanne on huolestuttava. Kuolemantuomioiden toimeenpano on kasvanut aiempiin vuosiin verrattuna. Viime vuonna Iranissa teloitettiin varovaisten arvioiden mukaan 765 henkilöä. Suurin osa kuolemantuomioista on tullut huumerikoksista. Iranin sisäpoliittista tilannetta on leimannut viime kuukaudet valmistautuminen parlamenttivaaleihin, joiden ensimmäinen kierros pidettiin yhdessä asiaintuntijainneuvoston vaalien kanssa 26.2.2016. Vaalien toinen kierros järjestetään huhtikuussa. Vaaleissa Iranin 290-jäsenisen parlamentin edustajista 222 edustajaa sai riittävästi ääniä tullakseen valituksi. Huhtikuussa järjestettävällä toisella kierroksella valitaan vielä 68 edustajaa. Vaaleissa valittiin myös 86 edustajaa asiantuntijaneuvostoon seuraavaksi kahdeksaksi vuodeksi. Vaaleihin valmistauduttaessa Iranin valvojainneuvosto, joka hyväksyy parlamenttivaalien ehdokaslistat, hylkäsi noin puolet kaikista ehdokkaista. Vaalitulos oli joka tapauksessa menestys maltillisille ja uudistusmielisille edustajille Teheranissa ja muissa suuremmissa kaupungeissa. Teheranissa maltilliset saivat yllättäen kaikki pääkaupunkialueen 30 paikkaa. Maaseudulla ääniä annettiin odotetusti konservatiiveille. Äänestysprosentti kohosi 62 prosenttiin. Kansainvälinen atomienergiajärjestö (IAEA) valvoo Iranin ydinohjelmaa koskevan toimintasuunnitelman toimeenpanoa ja raportoi Iranin toimista YK:n turvallisuusneuvostolle ja IAEA:n hallintoneuvostolle. Jos Iranin todetaan rikkoneen toimintasuunnitelmaa seuraavan kymmenen vuoden aikana, YK:n turvallisuusneuvosto voi palauttaa YK:n pakotteet yhdenkin pysyvän jäsenen sitä vaatiessa. Myös EU:n rajoittavat toimet (ja USA:n pakotteet) palautetaan siinä tilanteessa sovellettaviksi.

Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO 7(17) ITÄ-10 Marja-Leena Vuorenpää 8.3.2016 Asia Venäjä Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto 14.3.2016 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Venäjä-keskustelun tarkoituksena on kartoittaa EU-Venäjä -suhteiden nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä. Keskustelua varten ei ole jaettu asiakirjoja eikä asiakohdasta anneta päätelmiä. 2. SUOMEN TAVOITE - Suomi painottaa EU:n yhtenäisen Venäjä-politiikan tärkeyttä. Perusteet Venäjään kohdistuville pakotteille ovat olemassa, kunnes Minskin sopimus on saatu toimeenpantua. EU:n ja Venäjän välinen suhdekehitys riippuu Venäjän toimista mm. Ukrainassa ja siitä, noudattaako Venäjä jatkossa kansainvälistä oikeutta. - Venäjä on itse luonut konfliktin Ukrainassa ja hankkiutunut Syyriassa konfliktin osapuoleksi, jonka kanssa on pakko neuvotella. Näissä kysymyksissä EU:n ja Venäjän väliset yhteydet ovat välttämättömiä. Venäjältä tulee edellyttää rakentavampaa toimintaa konfliktien ratkaisemiseksi. - EU:n tulee pitää yllä vuoropuhelua Venäjän kanssa EU:lle tärkeissä asioissa, kuten ilmastonmuutoksen torjunta ja joukkotuhoaseiden leviämisen estäminen. - Ihmisten välisiä yhteyksiä EU:n ja Venäjän välillä tulee kehittää mahdollisuuksien mukaan. Alueellinen ja rajat ylittävä yhteistyö on väline yhteyksien ylläpitoon eri alojen viranomaisten, asiantuntijoiden ja kansalaisyhteiskunnan välillä. - Suomi haluaa saattaa EU-keskusteluun pohjoisen Schengen-rajan turvapaikanhakijatilanteen, koska ilmiön vaikutukset voivat olla EU:n laajuiset. 3. NEUVOTTELUTILANNE Venäjä oli ulkoasiainneuvoston asialistalla viimeksi tammikuussa 2015, jolloin aiheesta ei tehty konkreettisia johtopäätöksiä. Tulevassa ulkoasiainneuvostossa käydään ajatustenvaihto EU-Venäjä suhteiden nykytilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä. KE Mogherinin odotetaan raportoivan komission kollegion hänelle antamasta tehtävästä kartoittaa EU-Venäjä yhteistyön mahdollisia aloja. EU on toistaiseksi seissyt pakotepolitiikan takana yksimielisesti. Ulkoasiainneuvostossa käytävä keskustelu voi palvella kesäkuussa 2016 valmistuvan EU:n

uuden ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian laadintaa, sillä Venäjää koskevat kirjaukset strategiassa tulevat olemaan tärkeitä ja mahdollisesti hankalia. 8(17) EU pohtii Venäjä-suhdetta tilanteessa, jossa Venäjä on toimillaan Ukrainassa ja Syyriassa osoittanut voivansa käyttää sotilaallista voimaa poliittisten tavoitteidensa saavuttamiseksi. Venäjä on rikkonut tietoisesti kansainvälistä oikeutta ja tämän vuoksi EU on pohtinut millä välineillä se parhaiten vastaa Venäjän toimiin ja voisi saada Venäjän toimimaan rakentavammin. 4. TAUSTA EU-Venäjä-suhteita hallitsevat Ukrainan kriisi sekä EU:n asettamat pakotteet ja Venäjän vastapakotteet. Euroopan unioni on maaliskuusta 2014 alkaen kiristänyt asteittain Venäjään kohdistettuja rajoittavia toimenpiteitä. EU:n ja Venäjän väliset huippu- ja muut korkean tason kokoukset ja sektorikohtainen yhteistyö ovat olleet pääosin jäädytettyinä vuodesta 2014 lähtien. Kahdenvälisten tapaamisten tason ja määrän rajoittamista on myös pidetty perusteltuna. EU:n Venäjä-politiikan muita osatekijöitä ovat EU:n tuki Normandian neuvotteluformaatille ja Minskin sopimuksen toimeenpanolle, EU:n tuki Ukrainalle, mm. neuvottelemalla kolmikantaisissa formaateissa kaasutoimituksista, EU-jäsenmaiden ja itäisen naapuruston kestokykyä vahvistavat toimet, EU:n valmius vuoropuheluun Venäjän kanssa sekä Venäjän toiminta Syyriassa. Venäjä on tärkeä kansainvälinen toimija, ydinasevalta ja EU:n rajanaapuri. Venäjän ollessa osallisena Ukrainan ja Syyrian kriiseissä EU:n yhteydet Venäjään näihin liittyvissä kysymyksissä ovat välttämättömiä. EU:n intressissä on myös ylläpitää keskusteluyhteyttä globaaleissa haasteissa ja muissa EU:lle tärkeissä kysymyksissä, kuten ilmastonmuutoksen torjunnassa, joukkotuhoaseiden leviämisen estämisessä, terrorismin vastaisissa toimissa ja muuttoliikekysymyksissä. Maaliskuussa 2015 Eurooppa-neuvosto sitoi Ukrainan suvereniteetin ja alueellisen koskemattomuuden loukkaamisesta langetettujen pakotteiden voimassaolon Minskin sopimuksen täyteen toimeenpanoon. Koska toimeenpano ei edennyt suunnitellusti, EU päätti joulukuussa 2015 jatkaa taloudellisten sektoripakotteiden voimassaoloa 31.7.2016 asti. EU:n henkilöille ja yhteisöille asettamien matkustusrajoituksia ja varojen jäädyttämistä koskevien pakotteiden piirissä on tällä hetkellä 146 henkilöä ja 37 yhteisöä. Toimet ovat voimassa 15.3.2016 asti ja niiden jatkamisesta puolella vuodella 15.9.2016 asti on saavutettu yhteisymmärrys 2.3.2016. Krimiä ja Sevastopolia koskevien rajoittavien toimien voimassaoloa on jatkettu kesäkuuhun 2016 asti. Venäjä kielsi elokuussa 2014 EU:sta peräisin olevien tiettyjen elintarvikkeiden ja maataloustuotteiden tuonnin Venäjälle. Kesällä 2015 Venäjä jatkoi tuontikiellon voimassaoloaikaa vuodella elokuuhun 2016 asti. EU:n ja Ukrainan vapaakauppa-aluetta koskevan DCFTA-sopimuksen toimeenpanon alettua Venäjä ulotti EU:lle asettamansa tuontikiellot myös Ukrainaan. EU seuraa huolestuneena Venäjän sisäistä kehitystä, jota leimaa kansalais- ja poliittisten oikeuksien asteittainen kaventaminen. Ns. agenttilaki on leimannut jo 120 ulkomailta rahoitusta saanutta venäläistä kansalaisjärjestöä ulkomaiseksi agentiksi, mikä on käytännössä pakottanut useat järjestöt

9(17) lopettamaan toimintansa. Laki "ei-toivotuista organisaatioista" mahdollistaa ulkomaisen tai kansainvälisen ei-valtiollisen järjestön lakkauttamisen, jos sen katsotaan vaarantavan Venäjän perustuslaillisen järjestyksen, puolustuskyvyn tai valtiollisen turvallisuuden. Myös internetin valvonta on lisääntynyt ja aktivisteja on tuomittu vankilaan hallituksen vastaisten kannanottojen vuoksi. Alueellinen ja rajat ylittävä yhteistyö ovat harvoja vielä toimivia EU:n ja Venäjän välisiä yhteistyömuotoja, joilla voidaan edistää myös ihmisten välisiä yhteyksiä. Pohjoisen ulottuvuuden ja pohjoisten alueneuvostojen avulla ylläpidetään säännöllistä keskusteluyhteyttä Venäjään ja edistetään asiantuntijayhteistyötä. Rajat ylittävät ENI CBC-ohjelmat tukevat käytännön hanketoimintaa, jonka avulla edistetään alueiden kehitystä molemmin puolin rajaa ja ylläpidetään ruohonjuuritason kontakteja. Venäjä on pyrkinyt eri keinoin murtamaan EU:n yhtenäisyyttä ja mm. siirtämään keskusteluja kahdenvälisille raiteille. Informaatiovaikuttaminen ja muut hybriditoimenpiteet ovat kuuluneet Venäjän käyttämän keinovalikoimaan EU-maiden politiikkaan ja yleiseen mielipiteen vaikuttamiseksi. Tämä on entisestään syönyt EU-maiden luottamusta Venäjään. EU on reagoinut kehittämällä omia valmiuksiaan tämän kaltaisiin toimiin vastaamiseksi. Suomen pohjoisten raja-asemien, Sallan ja Raja-Joosepin kautta on syksystä 2015 alkaen tullut yli 1700 turvapaikanhakijaa. Suomi haluaa estää pohjoisen reitin nousun uudeksi väyläksi Schengenalueelle. Aihe on ollut Suomen ja Venäjän välillä esillä kahdenvälisesti sekä poliittisella että virkamiestasolla ja keskusteluja jatketaan.

10(17) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO ALI-10 Piiparinen Touko 8.3.2016 Asia Libya Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto 14.3.2016 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET 2. SUOMEN TAVOITE Neuvostossa on tarkoitus keskustella Libyan poliittisesta prosessista ja tilanteesta. Esillä myös EU:n tuki yhtenäishallituksen muodostamiselle ja tilannekatsaukset EU:n mahdollisten siviiliturvallisuussektorin tukitoimien suunnittelusta ja EUNAVFOR MED Sophia -operaation etenemisestä. EU:n tulee jatkaa vahvaa tukea Libyan poliittiselle prosessille ja painetta toimintakykyisen yhtenäishallituksen muodostamiseksi, tarvittaessa kohdennettujen pakotteiden avulla. EU:n on vaikutettava poliittisen sopimuksen rinnalla jatkuvan poliittisen dialogin laajapohjaisuuteen ja korostettava myös naisten osallistumista siihen. EU:n tulee tukea Libyan humanitaarista tilannetta, vakautta ja turvallisuutta. Muita prioriteetteja yhteistyölle ovat muuttoliike, ilmaisunvapaus, paikallishallinto ja terveyssektori. EU:n on oltava valmis tarjoamaan apua Libyan tilanteen vakauttamiseen myös kriisinhallinnan keinoin. On valmistauduttava EU:n mahdollisiin uusiin tukitoimiin Libyan poliittinen tilanne huomioiden. Välimeren EUNAVFOR MED Sophia - operaation eteneminen mandaattinsa toimeenpanossa on tärkeää. Mahdollisuudet operaation laajentamiseen kattamaan myös koulutustoiminta tulee selvittää. Poliittisen prosessin eteneminen ja toimintakykyisen yhtenäishallituksen muodostaminen ovat oleellisia terrorismin kitkemiseksi ja ISILin laajentumisen pysäyttämiseksi. 3. NEUVOTTELUTILANNE YK:n fasilitoima poliittinen dialogi Libyan konfliktin ratkaisemiseksi johti laajapohjaisen poliittisen sopimuksen allekirjoittamiseen 17.12.2015. Libyan poliittinen prosessi on kuitenkin edelleen hauras. Sopimuksen perusteella nimitetty Libyan presidenttineuvosto

11(17) esitti 14.2.2016 parlamentille eli edustajainhuoneelle viimeisimmän ehdotuksensa Libyan tulevan yhtenäishallituksen kokoonpanosta. Yhtenäishallitus tarvitsee Libyan edustajainhuoneen hyväksynnän tullakseen toimivaltaiseksi. Edustajainhuoneen oli määrä käsitellä ehdotusta 23.2., mutta se ei ollut päätösvaltainen (vain alle puolet edustajista oli paikalla) ja käsittely lykkääntyi. Yhtenäishallitus saatetaan hyväksyä vuoden 2016 alkupuolella, mutta hallituksen siirtyminen Tripoliin pitkittynee sen heikon turvallisuustilanteen vuoksi. EU:n ulkoasiainneuvoston 18.1.2016 antamissa päätelmissä annetaan täysi tuki poliittiselle sopimukselle, kehotetaan kaikkia libyalaisia osapuolia osallistumaan poliittiseen prosessiin ja vahvistetaan EU:n valmius tukea yhtenäishallitusta. EU:n komissiolla on valmiina 100 miljoonan euron tukipaketti, jonka aktivointi riippuu siitä, saadaanko yhtenäishallitus muodostettua ja katsotaanko sen olevan toimintakykyinen. Yhtenäishallituksella on keskeinen rooli maan turvallisuustilanteen vakauttamisessa, kauttakulkusiirtolaisuuden ratkaisussa ja terrorismin vastaisessa toiminnassa. Libyan omistajuus ja sen määrittämät prioriteetit ovat kansainvälisen tuen perusta. EU:n mahdollisten siviiliturvallisuussektorin tukitoimien suunnittelu on käynnistymässä Tunisista käsin toimivan EUBAM Libya -operaation alaisuudessa. EUNAVFOR MED Sophia -operaation komentaja on esittänyt operaation mandaatin laajentamista käsittämään Libyan laivaston ja rannikkovartioston kouluttamisen. Ehdotus tulee neuvoston käsittelyyn maaliskuun puolivälissä operaation strategisen katsauksen yhteydessä. 4. TAUSTA Yli vuoden kestänyt YK:n fasilitoima poliittinen dialogi Libyan konfliktin ratkaisemiseksi johti laajapohjaisen poliittisen sopimuksen allekirjoittamiseen Marokon Skhiratissa 17.12.2015. Sopimus määrittää tiekartan Libyan yhtenäisten valtiorakenteiden kuten yhtenäishallituksen muodostamiseksi. Kesästä 2014 alkaen Libyassa ei ole ollut yhtenäistä keskushallintoa, vaan hallinto on ollut syvästi jakautunut Baydan hallituksen ja Tripolin islamistisen varjohallituksen välillä. Samoin yhden parlamentin sijaan maassa ovat kokoontuneet Tobrukin edustajainhuone (House of Representatives, HoR) ja Tripolin varjoparlamentti (General National Congress, GNC). Näihin kilpaileviin paralleeleihin instituutioihin kytköksissä olevat sotilasryhmittymät ovat taistelleet vallasta sotilaallisin ja poliittisin keinoin. Poliittisessa sopimuksessa määritellyt keskeisimmät valtiorakenteet ovat yhtenäishallitus (Government of National Accord), edustajainhuone (House of Representatives) ja konsultoiva valtiollinen neuvosto (State Council). Paralleelit instituutiot on määrä sulauttaa näihin yhtenäisiin valtiorakenteisiin siten, että osa GNC:stä liittyisi valtiolliseen neuvostoon ja HoR jatkaisi maan virallisena parlamenttina. Yhtenäishallituksen ytimen muodostaa pääministeriksi nimitetyn Fayez al-sarrajin johtama presidenttineuvosto, joka koostuu pääministerin lisäksi viidestä varapääministeristä ja kolmesta ministeristä. Presidenttineuvosto esitti 14.2.2016 parlamentille eli edustajainhuoneelle viimeisimmän

12(17) ehdotuksensa Libyan yhtenäishallituksen kokoonpanosta. Edustajainhuoneen oli määrä käsitellä ehdotusta 23.2., mutta se ei ollut päätösvaltainen (vain alle puolet edustajista oli paikalla) ja käsittely lykkääntyi. Vaikka yhtenäishallitus lopulta hyväksyttäisiin, sen asemaa uhkaavat jyrkän linjan kannattajien vastustus ja sotilasryhmittymät, jotka toimivat hallituksen kontrollin ulkopuolella ja mahdollisesti sitä vastaan, mikä vaikeuttaa yhtenäishallituksen asettumista Tripoliin. YK:n turvallisuusneuvosto on vahvistanut Libyan poliittisen sopimuksen legitiimisyyttä hyväksymällä 23.12.2015 päätöslauselman 2259, jossa se toivottaa sopimuksen allekirjoituksen tervetulleeksi. Lisäksi PL 2259 tunnustaa sopimuksessa määritellyn yhtenäishallituksen Libyan ainoaksi legitiimiksi hallitukseksi. Päätöslauselmassa kehotetaan kaikkia YK:n jäsenmaita lopettamaan viralliset yhteydet ja tuki sopimuksen ulkopuolisiin paralleeleihin instituutioihin, jotka väittävät edustavansa Libyan laillista valtaa. Keskeinen haaste tulevaisuudessa on turvallisten toimintaolosuhteiden luominen yhtenäishallitukselle Tripolissa, jossa toimii lukuisa joukko sotilasryhmittymiä. Toinen keskeinen turvallisuusuhka on ISILin ja muiden järjestöjen harjoittama terrorismi, joka on kasvusuunnassa konfliktin pitkittymisen ja keskusvallan hajaannuksen vuoksi. ISIL kontrolloi Sirteä ympäröivää rantakaistaletta ja pyrkii levittäytymään etelään ja itään. ISIL on suorittanut terrori-iskuja eri puolilla Libyaa. PL 2259:ssä kehotetaan YK:n jäsenmaita tukemaan aktiivisesti Libyan yhtenäishallitusta ISILin ja muiden terroristijärjestöjen torjumiseksi yhtenäishallituksen pyynnöstä. Yhtenäishallituksella nähdään olevan johtorooli ISILin vastaisessa toiminnassa, mutta se tarvitsee pitkällistä kapasiteetinrakennusta kehittääkseen iskukyvyn ISILiä vastaan. Yhdysvallat on suorittanut kaksi ilmaiskua ISILiä vastaan Libyassa marraskuussa 2015 ja helmikuussa 2016. Pidetään mahdollisena, että länsimaat tekevät jatkossakin ISILiä vastaan Libyassa rajattuja interventioita, varsinkin jos yhtenäishallituksen muodostaminen viivästyy ja ISIL muodostaa suoran uhan länsimaihin esimerkiksi suunnittelemalla terrori-iskuja niiden alueella. Laittoman maahanmuuton volyymi keskisen Välimeren reitillä 2014 2015 väheni 8 prosenttia. Se voi kuitenkin nousta jälleen vuoden 2016 aikana ottaen huomioon, että Libyan tilanteen odotetaan pysyvän epävakaana ja sopimuksen toimeenpano viivästynee. Taistelujen jatkumisen myötä Libyan turvallisuustilanne pysyy heikkona ja humanitaarisen avun perillepääsyn ongelmat ovat kasvaneet. Humanitaarisen avun tarpeessa on nyt 2,4 miljoonaa ihmistä, joista yli 400 000 on maan sisäisesti siirtymään joutuneita (internally displaced persons, IDP), 100 000 on pakolaisia muista maista ja 150 000 on siirtolaisia. 1,3 miljoonaa ihmistä on erityisesti ruoka-avun tarpeessa. YK on julkaissut hätäapuvetoomuksen vuosille 2015 2016 perusterveydenhuollon, ruokaavun, veteen ja sanitaatioon sekä perusopetukseen ja suojeluun liittyvän avun toimittamiseksi. Libyan kansainvälisten tukijoiden ydinryhmän (US, FR, UK + IT, ES, DE, EU, YK) keskuudessa on valmisteltu mahdollista kansainvälistä tukimissiota (Libya International Assistance Mission), joka antaisi turvallisuussektorin tukea yhtenäishallitukselle ja sen toimintaedellytyksille Tripolissa. Operaation edellytyksenä on yhtenäishallituksen muodostaminen. YK:n turvallisuusneuvoston jäsenten erimielisyyksistä johtuen YK-pakotteiden käyttö Libyan tilanteessa on tässä vaiheessa epätodennäköistä. Keskustelun keskiöön onkin noussut EU:n

13(17) autonomisten eli YK:sta riippumattomien sanktioiden käytön mahdollisuus Libyan rauhaa, vakautta, turvallisuutta ja demokraattista siirtymäprosessia uhkaavia tahoja vastaan. Suurin osa EU-jäsenmaista, ml. Suomi, suhtautuu periaatteessa myönteisesti pakotteisiin mutta korostaa niiden oikean ajoituksen merkitystä, jotta pakotteet eivät häiritsisi meneillään olevaa rauhanprosessia. Suomi on vuonna 2015 myöntänyt humanitaarista apua Libyaan 400 000 euroa Suomen Punaisen Ristin kautta. Lisäksi Suomi on tukenut ilmaisunvapautta Libyassa UNESCOn alueellisen hankkeen kautta sekä osallistuu EU:n Pohjois-Afrikan kehitys- ja suojeluohjelmaan ja rahoittaa Kansainvälisen siirtolaisjärjestön (IOM) kauttakulkusiirtolaisten terveyspalveluita ja ihmiskaupan uhreja tukevaa hanketta Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueella (Marokko, Tunisia, Libya, Egypti, Jemen) yhteensä 2,75 miljoonalla eurolla 2015 2017. Lisäksi tuetaan kansalaisjärjestötasolla (esim. CMI ja DAG) tapahtuvaa välitystoimintaa Libyassa. Suomen tuella Libyassa on aiemmin tehty myös tarvekartoitukset terveyssektorilla, oikeuslääketieteen ja rajavalvonnan aloilla. Lisäksi on tuettu naisten poliittista voimaannuttamista. EU:n kriisinhallintatoimien osalta vuonna 2013 käynnistetyn, mutta viimeisen vuoden ajan käytännössä jäädytettynä olleen EU:n rajavalvontaan keskittyvän koulutusoperaatio EUBAM Libyan mandaattia jatkettiin helmikuun alussa kuudella kuukaudella. Operaatioon ollaan jatkokauden ajaksi rekrytoimassa eri siviilipuolen turvallisuussektoreiden suunnittelijoita valmistelemaan EU:n mahdollisia uusia kriisinhallintatoimia Libyassa. Yksi suunnittelusektoreista on muuttoliike. Libyan pyyntö on uusien YTPP-toimien edellytys. Ihmissalakuljetuksen vastainen EUNAVFOR MED Sophia -operaatio toimii tällä hetkellä kansainvälisillä vesillä Libyan edustalla ja suorittaa siellä alustarkastuksia sovellettavan kansainvälisen oikeuden ja YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2240 (2015) asettamissa rajoissa. Operaatiolla on ollut tärkeä rooli salakuljetusverkostojen toimintatapojen ja ansaintalogiikan selvittämisessä. Konkreettisesti se on toiminnallaan pystynyt häiritsemään salakuljettajien toimintaa ja nostamaan sen kustannuksia. Koko mandaattiaan operaatio pääsee kuitenkin toteuttamaan vasta kun se voi laajentaa toimintaansa Libyan aluevesille ja maaperälle yhteistyössä Libyan yhtenäishallituksen kanssa. Suomi osallistuu operaatioon esikuntaupseerein ja alustarkastusosastolla. Operaation komentaja on esittänyt operaation mandaatin laajentamista käsittämään Libyan laivaston ja rannikkovartioston kouluttamisen. Ehdotus tulee neuvoston käsittelyyn maaliskuun puolivälissä operaation strategisen katsauksen yhteydessä. Suomi suhtautuu ehdotukseen lähtökohtaisen myönteisesti.

14(17) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO ALI-10 Marja Rosvall 8.3.2016 Asia Lähi-idän rauhanprosessi Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto 14.3.2016 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET 2. SUOMEN TAVOITE Lähi-idän rauhanprosessin tilanne, erityisesti Ranskan aloite kansainvälisen konferenssin järjestämisestä rauhanprosessin aktivoimiseksi Suomi näkee Ranskan Lähi-idän konferenssialoitteen myönteisenä ja suhtautuu myönteisesti toimiin, joilla pyritään edistämään rauhanprosessia. EU:n tulee käydä keskustelu mahdollisuuksistaan kontribuoida konferenssin valmisteluihin rauhanprosessin edistämiseksi. EU:n tulee jatkaa tukeaan kahden valtion ratkaisulle. EU:n tulisi reagoida johdonmukaisesti sitä uhkaaviin toimiin, joista keskeisimmät ovat Israelin siirtokuntapolitiikka ja palestiinalaisten yhtenäisyyden puute. Lisäksi tulee edistää kansainvälisen oikeuden toteutumista. Erityisesti tulee huomioida lasten suojelu ja koulunkäynnin turvaaminen tammikuun 2016 päätelmien mukaisesti. Lähi-idän kvartetilta odotettavissa oleva tilanneraportti sekä suositukset kahden valtion ratkaisun edistämiseksi ovat tervetullut kansainvälisen yhteisön asiasta käymään keskusteluun. Olosuhteet Gazassa ovat heikot ja vaarana on ääriryhmien toiminnan ja väkivaltaisuuksien lisääntyminen, mikäli ihmisten elinoloja ei saada parannettua konkreettisin toimin. Yhteistyömekanismeja ja rahoitusta Gazan jälleenrakentamiseksi tulee vahvista akuutteihin humanitaarisiin tarpeisiin vastaamiseksi ja uuden konfliktin välttämiseksi. 3. NEUVOTTELUTILANNE Ennakkotietojen mukaan keskustelu keskittyy Ranskan tammikuussa tekemään aloitteeseen järjestää kansainvälinen konferenssi Lähi-idän rauhanprosessin aktivoimiseksi. Huhtikuussa olisi tarkoitus järjestää valmistava ministeritason kokous keskeisten kumppanimaiden, YK:n ja Arabiliiton maiden kanssa. Varsinainen konferenssi pyrittäisiin järjestämään kesällä. Aloitteen tavoitteena on turvata kahden valtion ratkaisu ja estää tilanteen eskaloitumisen entisestään.

4. TAUSTA 15(17) Ulkoasiainneuvostossa on tärkeä keskustella EU:n roolista aloitteen osalta sekä yhteisistä näkemyksistä aloitteeseen. Ulkoasiainneuvosto hyväksyi tammikuussa 2016 Lähi-idän rauhanprosessia koskevat päätelmät, joissa tuomitaan syksystä jatkuneet väkivaltaisuudet ja painotetaan poliittisen horisontin luomisen tarvetta sekä vahvistetaan EU:n sitoutuminen kahden valtion ratkaisuun. Päätelmissä mm. tuomitaan siirtokuntarakentaminen rauhan esteenä, vedotaan kansainvälisen oikeuden toteutumisen, Gazan tilanteen helpottamisen ja palestiinalaisten sisäisen sovinnon puolesta. Lähi-idän kvartetin (YK, EU, Yhdysvallat ja Venäjä) viimeisimmän lausunnon (12.2.2016) mukaan odotettavissa on kvartetin tilanneraportti, joka sisältää myös suositukset ruokkimaan kansainvälisen yhteisön keskustelua parhaista tavoista edistää kahden valtion ratkaisua. Lähi-idän rauhanprosessi (Middle East Peace Process, MEPP) on ollut pysähdyksissä Yhdysvaltojen tuella käytyjen edellisten neuvottelujen kariuduttua keväällä 2014. Rauhaneuvotteluihin palaaminen lähitulevaisuudessa näyttää edelleen vaikealta. Syksyn ja talven aikana miehitetyllä Palestiinalaisalueella ja Israelissa on koettu pahimmat väkivaltaisuudet sitten Gazan kesän 2014 konfliktin ja toisen intifadan (2000-2005). Molemminpuolinen vihapuhe leviää sosiaalisessa mediassa ja osapuolten retoriikassa. Taustalla nähdään nuorten palestiinalaisten turhautuminen lähes 50 vuotta kestäneen miehityksen aiheuttamaan poliittiseen, taloudelliseen, fyysiseen ja sosiaaliseen ahdinkoon, sekä siirtokuntarakentamisen jatkumiseen. Siirtokuntalaisten määrä on kaksinkertaistunut kahden viime vuosikymmenen aikana ja on nyt arviolta 600 000. Palestiinalaisten mahdollisuudet liikkua, rakentaa, harjoittaa elinkeinoa ja hyödyntää Palestiinalaisalueen luonnonrikkauksia, ovat hyvin rajoitetut. Elinkelpoisen Palestiinan valtion syntyminen nähdään yhä vaikeampana. Usko presidentti Abbasin sovittelevaan linjaan horjuu. Palestiinalaiset katsovat, että keskeisintä Palestiinan tilanteen edistämisessä on Hamasin ja Fatahin välinen sovinto, joka myös mahdollistaisi vaalien järjestämisen. Gazassa kesän 2014 sodan jälleenrakentamiseen luvatusta tuesta on maksettu kolmasosa ja rakennusmateriaalia on päässyt sisään vain murto-osa. Tilanne on vakava, niin humanitaarisesti kuin taloudellisen tilanteen osalta. Gazassa 1,3 miljoonaa ihmistä tarvitsee humanitaarista apua. Työttömyysprosentti on noin 40%, nuorilla yli 60% (naisilla noin 80%). YK:n humanitaaristen asioiden koordinaatiotoimiston OCHA:n mukaan Gaza muuttuu saarrosta johtuen nykymenolla ihmisasutukseen kelpaamattomaksi vuoteen 2020 mennessä. Israelin turvallisuusviranomaisten analyysi tunnistaa palestiinalaisalueen ja erityisesti Gazan olosuhteista nousevan vakavan turvallisuusuhan (mahdollinen väkivallan tekojen organisoituminen yksittäisten toimijoiden sijaan). Turvallisuusviranomaiset ovat esittäneet toimia palestiinalaisten taloudellisten olojen helpottamiseksi. Mutta poliittisen kentän oikean laidan paine antaa nykyiselle poliittiselle johdolle vain vähän liikkumavaraa, etenkin kun väkivaltaisuudet jatkuvat. Sen sijaan oikeistohallituksen retoriikka ja uskonnollisten ääriainesten vaikutusvallan kasvu kärjistävät tilannetta. Turvallisuuskoordinaatio Israelin ja palestiinalaishallinnon välillä on jatkunut.

16(17) Rauhanprosessin edistämiseksi YK:n turvallisuusneuvostossa viime vuonna keskusteluissa ollut nk. parametripäätöslauselma, joka kattaisi keskeiset neuvottelukysymykset kuten rajat, turvallisuus, pakolaiset ja Jerusalem, ja joka sisältäisi myös aikarajan neuvotteluille ja miehityksen päättymispäivämäärän, on jäänyt odottamaan otollisempaa aikaa. Suunnitteilla on ollut myös kaksi erillistä YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaa, joiden tavoitteena on ollut jännittyneen tilanteen purkaminen. Palestiinalaiset viestivät, että mikäli tilanne rauhanprosessin osalta ei kehity, pyrkinevät he edistämään valtiostatustaan syksyn 2016 YK:n yleiskokouksen yhteydessä. Tällä hetkellä Palestiinan valtion on tunnustanut 137 valtiota. Kvartetti aktivoitui Lähi-idän rauhanprosessissa syyskuusta 2015 alkaen. Kvartetin 12.2.2016 antama lausunto sisältää konkreettisen tavoitteen tilanneraportin ja suositusten antamisesta, tukemaan kansainvälistä keskustelua kahden valtion ratkaisun edistämiseksi. Ranskan kesällä 2015 tekemälle aloitteelle laajemmasta kansainvälisestä, institutionalisoidummasta viitekehyksestä rauhanneuvottelujen tueksi ei ole lämmetty (ml. Israel). Kvartetti toimii osaltaan tämän suuntaisesti pitäen yllä kontakteja alueen maiden kanssa. Yhdysvaltain vaalivuosi vaikuttaa sen toimintaan asiassa. Ranska esitti tammikuussa kansainvälisen konferenssin järjestämistä rauhanprosessin aktivoimiseksi. Ranskan suunnitelmissa on järjestää huhtikuussa valmistava ministeritason kokous keskeisten kumppanimaiden, YK:n ja Arabiliiton maiden kanssa. Kokouksessa perustettavan tukiryhmän on tarkoitus vahvistaa yhteinen tilannekuva, sitoutuminen, metodi, aikataulutus sekä kannustinpaketti. Varsinainen konferenssi pyritään järjestämään kesällä. Ranska toivoo myös, että YKTN antaisi tässä yhteydessä rauhanneuvottelujen parametrejä ja aikataulua (kts. yllä) koskevan päätöslauselman. Ranska käy aktiivisia keskusteluja aloitteesta keskeisten tahojen kanssa. Suomi on vastannut Ranskan tukipyyntöön konferenssin suhteen alustavan myönteisesti, mutta toivoo hankkeesta lisätietoja. Suomi suhtautuu yleisesti ottaen myönteisesti rauhanprosessia edistäviin toimiin. EU linjasi viimeksi tammikuun 2016 päätelmissään pyrkivänsä aktiivisesti vaikuttamaan kahden valtion ratkaisun mahdollisuuden ylläpitämiseen ja neuvottelujen uudelleen käynnistämiseen. Päätelmät toistavat EU:n vakiintuneet Lähi-idän rauhanprosessia koskevan politiikan peruskannat, mm. sen, että Israelin siirtokunnat, jotka sijaitsevat sen vuoden 1967 sodassa miehittämällä alueella (Länsiranta, ml. Itä-Jerusalem, Gaza ja Golan), eivät kuulu Israelin valtioalueeseen. Päätelmiin on kirjattu myös EU:n valmius laajaan kansainväliseen yhteistyöhön kvartetin kautta, Yhdysvaltojen rinnalla ja alueen maiden kanssa. Arabien rauhanaloite, joka tarjoaa rakennuselementtejä alueelliselle rauhanratkaisulle Israelin ja arabimaiden välille, nähdään yhtenä hyvänä keinona aktivoida rauhanprosessi. Komissio julkaisi 11.11. tulkintansa EU:n lainsäädännön toimeenpanosta Israelin siirtokunnista peräisin olevien tuotteiden osalta. Alkuperämerkintää koskeva ohjeistus on osa EU:n lainsäädännön ja yhteisesti sovitun Lähi-idän rauhanprosessia koskevan politiikan toimeenpanoa. Alkuperämerkinnässä on kyse kuluttajan oikeuksista ja totuudenmukaisen tiedon antamisesta, kyseessä ei ole boikotti. Siirtokunnista peräisin olevien tuotteiden erilliskohtelusta on sovittu EU:n ja Israelin välisessä assosiaatiosopimuksessa ja sen täytäntöönpanoa koskevassa teknisessä järjestelyssä (vuodelta 2004). Komission toimi aiheutti Israelin poliittisen johdon voimakkaat reaktiot, mutta keskusteluyhteyttä ei kuitenkaan katkaistu. Tällä hetkellä kumppanuus ja mm. siihen kuuluvat eri sektoreita koskevat dialogit ovat palautumassa normaaliin.

17(17) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Iran, Libya, Venäjä, YUTP, Lähi-idän tilanne UM EUE, OM, PE, PLM, SM, TEM, TPK, VM, VNK