VASTINERAPORTTI VIRANOMAISLAUSUNNOT JA -KOMMENTIT, valmisteluaineisto 8.9.-6.10.2016 1 Gasum Oy (kaavat 8610 ja 8612) Hankkeeseen liittyy luolaston louhiminen ja maanalaista rakentamista Gasum Oy:n maakaasuputkiston (DN400) alla. Gasum Oy:n käsityksen mukaan maakaasun turvallisuudesta annetussa asetuksessa (551/2009) esitetyt suojaetäisyysvaatimukset täyttyvät maanalaisten rakenteiden osalta. Lausunnossa esitetään asemakaavoihin 8610 ja 8612 seuraavia täydennyksiä: - Asemakaavan laatijan on syytä pyytää lausunto myös Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta (Tukes). - Maanalaista maakaasuputkea varten varatun alueen merkintä tehtäisiin myös asemakaavaan 8612. - Kaavamääräyksiin lisättäisiin maininta asetuksessa 551/2009 säädetyistä rajoituksista, esim. Rakentaminen ja muu toiminta maakaasuputkiston läheisyydessä on rajoitettua asetuksen 551/2009 mukaisesti. Lisäksi lausunnossa on mainittu useita hankkeen toteutussuunnittelussa ja rakentamissa huomioitavia rajoitteita ja todetaan, että Gasum harjoittaa mielellään yhteistyötä tulevaisuuden varauksena esitetyn biokaasutuotannon kehittämisessä. Tukes on yksi hankkeen osallisista ja heille on varattu mahdollisuus lausunnon antamiseen. Tukes on ollut myös mukana hankeen teknisessä suunnittelussa. Maanalaisen johdon merkintä on lisätty kaavan nro 8612 alueelle. Kaavamääräyksissä ei ole tarpeen viitata voimassa olevaan lainsäädäntöön, eikä asemakaavalla voida yksityiskohtaisesti ratkaista sitä, onko tuleva rakentaminen kaikilta osin lausunnossa mainitun asetuksen mukaista. Kaavaan voidaan kuitenkin lisätä yleismääräys, joka edellyttää lausunnon pyytämistä Gasumilta rakennuslupavaiheessa. Muilta osin lausunto merkitään ja toimitetaan edelleen hankkeen suunnittelijoille tiedoksi. 2 Museovirasto (kaava 8611) Kaavavalmistelun yhteydessä on selvitetty vedenalaista kulttuuriperintöä riittävällä tavalla ja kaava-alueella oleva kulttuuriperintökohde Vihilahti Metsola on merkitty kaavaluonnokseen asianmukaisesti. Tehdyt arkeologiset selvitykset on mainittu kaavaselostuksessa. Museovirastolla ei ole kaavaluonnoksesta ja kaava-aineistoista huomautettavaa. Museovirastoa ei ole enää syytä kuulla kaavan ehdotusvaiheessa. 3 Yleisten alueiden suunnittelu / hulevesikommentit (kaavat 8610-8613) Kaavan 8610 (Sulkavuori) hulevesiselvitys on laadittu. Muilta alueilta selvitystä ei tarvita kaavavaiheessa. 4 Pirkanmaan liitto (kaavat 8610-8613) Pirkanmaan liitto puoltaa Tampereen seudun keskuspuhdistamon asemakaavojen jatkovalmistelua edellä esitetyt näkökohdat huomioiden. Valmisteltavana olevassa Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 varataan paikka Tampereen seudun keskuspuhdistamolle. Lisäksi kaavassa osoitetaan puhdistamaan liittyvät siirtoviemärit. Lausunnolla olevat asemakaavat täsmentävät näitä maakuntakaavan merkintöjä ja määräyksiä. Pääpiirteissään Pirkanmaan liiton aikaisemmassa lausunnossaan esille nostamia asioita on käsitelty asemakaavamateriaalissa, erityisesti erillisessä vaikutusten arviointiraportissa. Kaavamateriaalia tulisi kuitenkin vielä täydentää seuraavilta osin: - Sulkavuoren virkistys- ja ulkoiluyhteyksien jatkuvuus (vaikutukset maakuntakaavan mukaiseen ulkoilureittiin ja havainnekartta alueen ulkoilu- ja viheryhteyksistä sekä niiden jatkumisesta Sulkavuoren ympäristöön), - Rautaharkon-Lakalaivan uuteen alakeskukseen kohdistuvien vaikutusten arviointi (mahd. merkittävät haitalliset vaikutukset), - maakuntakaavatilanteen kuvaus: erillisten kaavaotteiden korvaaminen voimassa olevien maakuntakaavojen yhdistelmällä sekä 2. vaihemaakuntakaavan vahvistamisen yhteydessä kumottujen kaavamerkintöjen poistaminen kaavatilanteen kuvauksesta, - Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 lokakuussa 2016 nähtäville asetettu ehdotus sekä kaavan hyväksymisen tavoiteaikataulu on myös perusteltua päivittää kaava-aineistoon. 1 (7)
Palautteen johdosta lähtötietoja ja vaikutusten arviointia on täydennetty lausunnossa esitettyjen ulkoilu- ja viheryhteyksien sekä uuden Rautaharkon-Lakalaivan aluekeskuksen osalta. Maakuntakaavatilannetta koskevat osallistumis- ja arviointisuunnitelman kohdat on päivitetty lausunnossa esitetyllä tavalla. 5 Pirkanmaan maakuntamuseo (kaava 8613) Ei huomautettavaa. 6 Pirkanmaan maakuntamuseo (kaava 8612) Ei huomautettavaa. 7 Pirkanmaan maakuntamuseo (kaava 8611) Lausunnossa todetaan, että vaikutusten arviointi on vielä keskeneräinen ja sitä tulee tarkentaa kaavaalueen kulttuuriympäristön arvojen osalta. Lausunnossa esitetään valmisteluaineistosta seuraavia huomautuksia ja täydennystarpeita: - Asemakaava-aineistoon tulee liittää asianmukainen kuvaus Vihilahden kulttuuriympäristön arvoista ja arvioida asemakaavan vaikutuksia niihin. - Ranta-alue on esitetty maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi Pirkanmaan liiton maakuntakaavaa varten laatimassa inventoinnissa, mikä tulee esittää myös kaava-aineistossa. - Maan päälle tulevat uudet rakenteet tulee asemakaavan mukaan toteuttaa ympäristöön sopivalla tavalla ja samaa tulee edellyttää myös uusilta huoltoteiltä. Merkinnän ma/sv-et ja EVmerkintöjen määräyksissä tulee myös huomioida alueen viherympäristön maisemallisen luonteen säilyttäminen. - Myös maalla sijaitseva osa Metsolan laivalaiturista tulee sisällyttää kaavan s-36- rajaukseen ja tiedot kohteesta on lisättävä kaavaselostukseen. Palautteen johdosta kaavan lähtötietoja ja vaikutusten arviointia on täydennetty kulttuuriympäristöä koskevien selvitysten ja niissä tunnistettujen arvojen osalta. Rakentamistapaa koskevaa kaavan yleismääräystä on täsmennetty siten, että sen ymmärretään selkeästi tarkoittavan muitakin toimenpiteitä kuin varsinaisten rakennusten rakentamista. Lisäksi yleismääräykseen on täsmennetty maiseman ja luonnonympäristön huomioimista koskevaa ohjeistusta. Koska ohjeistus on pitkälti samanlainen useita eri kaavan aluevarauksia koskevissa ja/tai muutoin laaja-alaisissa toimenpiteissä, em. lisäyksiä ei ollut tarkoituksenmukaista tehdä erikseen kunkin alueen pääkäyttötarkoitusmerkintään. Härmälän rantapuistosta ja Vihilahdenpuistosta suunnittelualueeseen on otettu mukaan vain ne osat, joiden maankäyttö on kaavan toteutumisen seurauksena olennaisesti muuttumassa ja/tai joihin kaavan toteuttamisesta voisi aiheutua nykytilaa merkittävästi muuttavia vaikutuksia. Metsolan laivalaiturin kohdalla asemakaava koskee vain vesialuetta. Laivalaiturin maa-alueelle sijoittuva osa on hyvin pienialainen, eikä kaava-alueen rajauksen muuttamista katsottu vain siitä johtuen tarpeelliseksi. Laivalaiturin maanpäälliset osat sijoittuvat ko. kohdassa voimassa säilyvän asemakaavan nro 7735 mukaiselle lähivirkistysalueelle. Kaavan nro 8611 toteutumisella ei ole laiturin maanpäällisten jäänteiden säilymisedellytyksiä heikentäviä tai nykytilaa muuttavia vaikutuksia. 8 Pirkanmaan maakuntamuseo (kaava 8610) Lausunnossa todetaan, että vaikutusten arviointi on vielä keskeneräinen ja sitä tulee tarkentaa kaavaalueen kulttuuriympäristön arvojen osalta. Lausunnossa esitetään valmisteluaineistosta seuraavia huomautuksia ja täydennystarpeita: - Asemakaavaan tulee liittää aluetta koskevat aiemmissa selvityksissä esitetyt tiedot alueen kulttuuriympäristöstä ja sen arvoista. - Aineistosta ei ilmene, miten suunnitelma vaikuttaa Sulkavuoren laen maisemakuvaan alueen sisällä ja erityisesti alueella, jossa historialliset rakenteet sijaitsevat. - Myös huoltoteitä koskevaan määräykseen tulee liittää velvollisuus sovittaa väylä maisemaan. - Uurnaholvina nykyisin toimiva betonirakennus on entinen ammusvarasto ja tulee säilyttää osana ilmatorjunta-aluekokonaisuutta. Myös mäen laelle vievä tie tulisi varustaa suojelumerkinnällä osana sotahistoriallisen kohteen kokonaisuutta. - S- osa-aluerajaukseen liittyvän kaavamääräyksen 1.lause tulisi korjata muotoon: Alueen osa, jolla sijaitsee suojeltava arkeologinen kulttuuriperintökohde. 2 (7)
Palautteen johdosta kaavan lähtötietoja ja vaikutusten arviointia on täydennetty kulttuuriympäristöä koskevien selvitysten ja niissä tunnistettujen arvojen osalta. Rakentamistapaa koskevaa kaavan yleismääräystä on täsmennetty siten, että sen ymmärretään selkeästi tarkoittavan muitakin toimenpiteitä kuin varsinaisten rakennusten rakentamista. Lisäksi yleismääräykseen on täsmennetty maiseman ja luonnonympäristön huomioimista koskevaa ohjeistusta. S-osaaluerajauksen kaavamääräys on korjattu lausunnossa esitetyllä tavalla. Valmisteluaineiston nähtävilläoloaikana on laadittu aluetta koskeva uusi kulttuuriperintöinventointi, jossa keskityttiin alueella sijanneen it-patterin ja varuskunnan jäännösten kartoittamiseen. Inventoinnin tuloksena todetaan mm., että Sulkavuoren lakialue tykkiasemineen on sotahistoriallinen suojelukohde. Myös lakialueelle johtavaa tykkitietä ja sen varrella oleva betonirakennetta voidaan pitää suojelukohteina, ja ne sisällytettiin asemakaavassa osoitettuun s- osa-alueen rajaukseen. Uurnaholvin osalta inventoinnissa todetaan, että kartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella holvi olisi rakennettu mahdollisesti vasta vv. 1966-1976. Inventoinnin mukaan rakenteella ei ole arkeologista merkitystä ja sen kulttuurihistoriallinen merkityskin olisi Sulkavuoren sodan aikaisessa kontekstissa vähäinen. Kaavan toteuttamisella ei ole vaikutusta rakenteen nykytilaan tai säilymisedellytyksiin, eikä rakenteella katsota olevan erityistä asemakaavatasoisen suojelun tarvetta. Rakenteen nykyisen käytön jatkuminen on kaupungin ja toiminnan harjoittajan välinen sopimusasia. MIELIPITEET, valmisteluaineisto 8.9.-6.10.2016 1 Yksityishenkilö (kaava nro 8610) Suunnittelualueen pohjois-/koillisreunalle rakennettavaksi esitetystä tiestä välille Lempääläntie - Särkijärvenkatu tulee luopua sen aiheuttamista haitoista johtuen. Yhteys aiheuttaisi merkittävää haittaa alueen voimassa olevan yleis-/asemakaavan mukaiselle käyttötarkoitukselle (VLM). Lisäksi on odotettavissa, että alueelle syntyy läpikulkuliikennettä, joka aiheuttaa meluhaittoja ulkoilijoille ja pohjoispuolella olevalle asutukselle. Yhteydet poistumiskuiluille EX6 ja EX8 voidaan hoitaa muilla tavoin. Kaavan nro 8610 luonnoksessa on varauduttu Lempääläntien ja Särkijärvenkadun yhdistävän uuden pyöräilyn pääreitin toteuttamiseen. Suurin osa uudesta reitistä on osoitettu kaavamerkinnällä pp, joka tarkoittaa yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattua alueen osaa. Huoltoajo on sallittu vain uuden reitin itäpäässä (kaavamerkintä pp/h) Kurssikeskuksenkadun ja Särkijärvenkadun liittymästä kohtaan, jossa alueen nykyiset ulkoiluun, jalankulkuun ja pyöräilyyn varatut reitit risteävät keskenään. Huoltoajon salliminen ko. reitin osalla on tarpeen yhtä varapoistumistietä/pystykuilua (exit 3) varten. Ajo muille varapoistumisteille/pystykuiluille on järjestetty Sulkavuoren länsipuolitse kiertävien reittien kautta. 2 Yksityishenkilö (kaava nro 8613) Hyvä, että tilaisuuksia järjestetään mutta sähköpostilistalaisille tiedotus olisi voinut tulla aiemmin. Miten Viinikanlahden uudet asuinrakennukset toteutetaan? Millainen maanpäällinen rakennus jää Viinikanlahteen? Kaupunki vastaa asemakaavoja koskevasta virallisesta tiedotuksesta osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kuvatulla tavalla. Valmisteluaineiston nähtävillepanosta ja yleisötilaisuuden ajankohdasta on ilmoitettu 8.9.2016 mm. Aamulehdessä ja kaupungin internet-sivuilla. Keskuspuhdistamo Oy päivittää internet-sivujaan aktiivisesti, ja tärkeimmistä tapahtumista lähetetään tiedotteita yhtiön omalle postituslistalle ilmoittautuneille myös sähköpostitse. Sähköpostilistan kautta jaeltavien tiedotteiden sisältö ja julkaisuajankohta ovat yhtiön omassa harkinnassa. Viinikanlahden alueen tulevan maankäytön ja asemakaavan suunnittelun käynnistäminen on kaupungin kaavoitusohjelmassa ajoitettu vuosille 2018-2019. Nykyisen puhdistamon käytöstä poistamisen yhteydessä alueelle rakennetaan jäteveden pumppaamo, jonka koko ja tarkka sijainti selviävät keskuspuhdistamon toteutussuunnittelun edetessä. 3 (7)
3 As Oy Haapakuja 4 (kaavat nro 8611 ja 8612) Tontille tai sen välittömään läheisyyteen on tulossa ajotunneli, siirtotunneli, purkutunneli ja lämpöpumppulaitos. Kokonaisuudessaan Haapakuja 4:lle aiheutuvaa haittaa pidetään kohtuuttomana. Mielipiteessä kysytään, voisiko lämpöpumppulaitoksen siirtää muualle, esimerkiksi Haapakuja 5:n paikoitusalueelle? Lisäksi esitetään, että purkutunneli siirretään kulkemaan vähintään Haapakujan alla ja mieluummin Haapakuja 5:n puolella Haapakujaa. Rakentaminen estää mm. maalämpöhankkeet tontilla. Louhinta merkitsee talolle suurta vaurioitumisriskiä ja oma kysymyksensä on se, miten louhintatärinä jakautuu ajallisesti. Lisäksi rakennusaikainen melu- ja pölyhaitta edellyttää lievittämistoimenpiteitä. Palautteen ja syksyllä 2016 tarkentuneiden tavoitteiden johdosta lämpöpumppulaitokselle päätettiin etsiä vaihtoehdoista sijoituspaikkaa, ja sille tarkoitetut maanalaisten tilojen varaukset poistettiin kaavoista nro 8611 ja 8612. Vihilahteen sijoitettuna laitos todettiin teknisesti toteuttamiskelpoiseksi, mutta rakentamiskustannukset olisivat muodostuneet varsin korkeiksi mm. pitkien maanalaisen ajotunneleiden vuoksi. Lisäksi laitoksen sijoittuminen yksityiselle asunto-osakeyhtiölle vuokratun tontin alapuolelle olisi johtanut toteutusvaiheessa varsin mutkikkaisiin lupa- ja sopimusmenettelyihin. Alustavien selvitysten perusteella Tampereen Sähkölaitos Oy päätti, että jatkosuunnittelussa lämpöpumppulaitoksen sijoituspaikaksi esitetään Vihilahden sijaan Rautaharkon sähköaseman tonttia. Uusi sijainti ei edellytä maanpäällisen asemakaavan muuttamista, eikä nyt laadittu maanalainen asemakaava muodosta estettä laitoksen myöhemmälle toteuttamiselle. Purkutunnelin siirtäminen mielipiteessä esitetyllä tavalla ei ole tässä suunnitteluvaiheessa mahdollista, sillä muutoksesta aiheutuvat vaikutukset heijastuisivat koko tunnelilinjaan. Asemakaavaehdotukseen alue, jonka sisään tunneli sijoittuu, on rajattu vuonna 2015 päivitetyn yleissuunnitelman pohjalta. Purkutunneli sijoittuu siinä Haapakuja 4:n rakennuksen länsipuolelle noin 30 metrin syvyyteen maan pinnasta lukien. Vuosien 2011-2012 suunnitelmissa (yleissuunnitelma ja YVA) purkutunneli ja myös siihen liittynyt ajotunneli sijoittuivat suoraan Haapakuja 4:n tontin alle rakennuksen itäpuolelle. Tunnelille nyt esitetty sijainti onkin Haapakuja 4:n osalta aiempia vaihtoehtoja merkittävästi parempi mm. vähäisempien rakentamisen aikaisten haittojen ja pysyvien maankäytön rajoitusten osalta. Kiinteistöjen omistajilla ja haltijoilla on lakiin perustuva velvollisuus sallia yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien johtojen, rakennelmien ja laitteiden sijoittaminen hallinnassaan olevalle alueelle. Sijoittaminen on mahdollistettavissa eri tavoin riippuen mm. siitä, ratkaistaanko asia osapuolten välisillä sopimuksilla vaiko kiinteistönmuodostamislain tai maankäyttö- ja rakennuslain mukaisina rasitteina. Kaikissa tapauksissa kiinteistön omistajalla tai haltijalla on kuitenkin oikeus pyytää korvausta rakentamisesta aiheutuvasta haitasta tai vahingosta. Louhinnan ympäristövaikutusten laajuus, kohdistuminen ja seurannassa käytettävät menetelmät sekä riskien hallinnan ja haitallisten vaikutusten lieventämiskeinot määritellään asemakaavaa seuraavien rakennus- ja ympäristölupien yhteydessä. Asemakaavassa ei ole tämän vuoksi mahdollista määrätä esimerkiksi louhintamelun tai -tärinän raja-arvoista, katselmusalueiden rajauksista tai seurannan toteuttamistavasta. Tampereen ilmanlaatuselvityksen 2013 mukaan ilman pienhiukkaspitoisuuden ohjearvot voivat Vihilahden alueella ylittyä jo nykyisestä ajoneuvoliikenteestä johtuen. Keskuspuhdistamon rakentamisen aikaiseen pölyntorjuntaan kiinnitetään huomiota erityisesti tunnelin suuaukon louhimisen aikana sekä työmaaliikenteen käytössä olevilla ajoreiteillä. Louhintatöistä syntyvä pöly sidotaan esimerkiksi vedellä, jotta sen ympäristöön kulkeutuminen on mahdollisimman vähäistä. Asemakaavan ehdotusvaiheen aineistoon on lisätty aiempia selvityksiä täydentävä meluselvityksen päivitys, johon on koottu tietoja mm. liikennemelusta nyky- ja vuoden 2030 ennustetilanteissa sekä keskuspuhdistamon rakentamisen aikaisen meluntorjunnan tarpeesta ja toteuttamiskeinoista. Hatanpään valtatien ja Lahdenperänkadun ajoneuvoliikenteestä syntyvä melu ylittää päivä- ja yöajan ohjearvot Haapakuja 4:n pihalla jo nykytilanteessa. Haapakuja 4 ei sisälly Vihilahden maanpäällisen asemakaavan (8611) suunnittelualueeseen, eikä maanalaisessa asemakaavassa (8612) voida käsitellä maanpäällisen kiinteistön meluntorjunnan tarvetta. Keskuspuhdistamon rakentamisen aikaisen meluntorjunnan toteutustavaksi selvityksessä on esitetty ajotunnelin suuaukon ympärille sijoitettavia meluesteitä ja melutasoltaan alhaisia tuuletuspuhaltimia. 4 (7)
4 Yksityishenkilöt (kaavat nro 8610 ja 8612) Asemakaavaa nro 8612 koskevia huomautuksia: Kallion sisäisiä rakenteita koskeva maanalainen asemakaava on esitelty epäselvästi ja havainnekuvat ovat internet-sivuilla puutteelliset. Louhinnan maanpäällisiä tärinävaikutuksia ei ole pystytty määrittämään selvityksissä riittävästi. Louhinnan lähivaikutusalueen rajausta ei voida pitää riittävänä. Alueen asutustyyppiä ei voida pitää hyväksyttävänä kalliolouhintaa ja kaavan muuttamista sallivaksi esitetyssä määrin. Asemakaavaa 8610 koskevia huomautuksia: Maanpäällisten rakennusten sijoittelut eivät vastaa viimeisimmän hyväksytyn YVA-selvityksen sijoittelua ja nykyisen mallin voidaan ajatella altistavan tulevia toimijoita terveysriskeille. Selvitys terveysriskien minimoinnista on puutteellinen. Internetin kautta saatavilla olevassa aineistossa ei ole esitetty Lakalaivan kaatopaikan sijaintia ja vaikutusaluetta suhteessa suunniteltuun keskuspuhdistamoon. Aineistosta ei käy ilmi Lakalaivan kaatopaikka-alueen omistajan toimittamaa ja valvontaviranomaisen hyväksymää toimintasuunnitelmaa kaatopaikan aiheuttaman riskin ja olemassa olevan ympäristöongelman poistamiseksi. Aineistossa ei huomioida aiempien Sulkavuoren keskuspuhdistamo-hankkeen YVA-selvitysten esiin nostamaa riskiä ja todennäköisyyttä siihen, että rakennustyön seurauksena alueen saastuneen pohjaveden virtaussuunta muuttuu aiheuttaen mittavia riskejä sekä liittyen rakennusaikaiseen toimintaan että rakennettavan puhdistamon toimintaan. Louhinnan ympäristövaikutusten laajuus, kohdistuminen ja seurannassa käytettävät menetelmät sekä riskien hallinnan ja haitallisten vaikutusten lieventämiskeinot määritellään asemakaavaa seuraavien rakennus- ja ympäristölupien yhteydessä. Asemakaavassa ei ole mahdollista määrätä esimerkiksi louhintatyön aikana noudatettavien melun tai tärinän raja- ja ohjearvoista tai vaikutustai katselmusalueiden rajauksista. Asemakaavojen valmisteluaineistoihin sisältynyt louhinnan alustava ympäristöselvitys koski ainoastaan Sulkavuoren asemakaavan nro 8610 alueelle sijoittuvien maanalaisten tilojen louhintaa. Maanalaisen asemakaavan nro 8612 alueella alustava ympäristöselvitys on parhaillaan laadittavana. Lopulliset louhinnan vaikutus- ja katselmusalueet määritellään kuitenkin tarkemmin vasta lupaprosessien ja louhintaurakoiden valmistelun yhteydessä. Mielipiteestä ei ilmene miltä osin valmisteluaineistoon sisältynyttä havainneaineistoa pidettiin puutteellisena. Havainnemateriaalia on kuitenkin pyritty jatkosuunnittelun aikana täydentämään siten, että aineistosta saisi hyvän käsityksen esimerkiksi maanalaisen rakentamisen sijoittumisesta olemassa olevaan maanpäälliseen rakentamiseen nähden. Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) ei ole hankkeen toteuttamisen mahdollistava lupa tai päätös, eikä sen aikana laaditussa suunnittelu- ja selvitysaineistossa esitetyt ratkaisut ole toteutustapaa sitovia. Varsinaisista toteuttamisen mahdollistavista oikeusvaikutteisista suunnitelmista, luvista ja päätöksistä - kuten asemakaavasta - on kuitenkin käytävä ilmi miten YVAselostuksesta annettu yhteysviranomaisen lausunto on hankkeen jatkosuunnittelussa otettu huomioon. Asemakaavojen nro 8610-8613 osalta nämä tiedot on esitetty kokonaisvaikutusten arviointiraportin liitteenä olevassa tiivistelmässä. Lakalaivan vanhan kaatopaikan tilaa on tutkittu aiemmin mm. YVA-selostukseen liitetyn riski- ja toimenpidekartoituksen sekä asemakaavojen valmisteluaineistoon sisältyneen perustilaselvityksen yhteydessä. Kaatopaikan kunnostuksen yleissuunnitelman laatiminen käynnistettiin syksyllä 2016. Alueen maanomistajia ovat Tampereen kaupunki ja Suomen valtio, jota asiassa edustaa tienpitäjänä toimiva Pirkanmaan ELY-keskus. Pilaantuneen maan kunnostaminen on luvanvarausta toimintaa, jota koskevat päätökset tekee ELY-keskus. Myös kaikki aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset laaditaan yhteistyössä Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa. Nähtävillä olleessa valmisteluaineistossa kaatopaikan sijainti ja rajaus oli perustilaselvityksen kuvien ja liitekarttojen lisäksi esitetty kaavakartalla (kaavamerkintä pima-3). Kaavaehdotuksessa rakentamisen ulkopuolelle jäävillä alueilla on käytetty lisäksi alueen käyttöhistoriasta ja - rajoituksista kertovaa pääkäyttötarkoitusmerkintää (E-v). Selvitysten perusteella jätetäytön sisäinen vesi ja kalliopohjavesi eivät virtaa maanalaisten tilojen tai asutuksen suuntaan. Riittävillä suojaetäisyyksillä ja teknisillä ratkaisuilla voidaan varmistaa, ettei haitta-aineita kulkeudu rakennusten tai maanalaisten tilojen sisään rakenteiden tai ilmanvaihdon kautta. 5 (7)
5 Etelä-Alvari (kaavat nro 8610-8613) Mielipiteessä esitetään mm. seuraavia huomautuksia ja kommentteja: - Aikaisemmissa kaavoitusvaiheissa eli maakuntakaavan ja yleiskaavan laadinnassa on epäonnistuttu. Keskuspuhdistamo olisi pitänyt olla jo maakuntakaavassa. - Varsinainen purkuputki ja varapurkuputki pitää näkyä kaavassa. Purkuputkella on sekä vesistövaikutuksia että rantavaikutuksia. Pyhäjärven säännöstelyn ylä- ja alarajat on otettava huomioon. - Varapurkuputken vaikutukset Vihiojaan pitää arvioida kaikissa tapauksissa (silloin, kun vettä on vähän ja paljon). - Pyhäjärven itäpään jätevesikuormituksen lisääntymisen vaikutusta kokonaiskuormitukseen ei ole laskettu. - Suunnitellussa purkupaikassa on virtaamaongelma. Purkuputki on sijoitettava riittävän kauas, missä virtaamat ovat riittäviä ja alkupään hapettoman jätevesitulpan haitta tulee eliminoiduksi. - Maalämpökaivoihin kohdistuvista vaikutuksista ei ole tehty riittävää selvitystä eikä niitä ole huomioitu suunnittelun varhaisessa vaiheessa. Rakentajan on selvitettävä maalämpökaivojen tuotot ja tarkkailtava, putoavatko tuotot rakentamisen takia. - Hankkeesta tiedottaminen uutiskirjeellä on toiminut huonosti ja viiveellä. Hankkeen vaiheista pitäisi tiedottaa säännöllisin väliajoin eikä vain silloin, kun jotakin on tehty. Keskuspuhdistamo on huomioitu valmisteilla olevien Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ja Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2040 suunnittelussa. Näiden hyväksymiseen asti voimassa oleva Tampereen kantakaupungin yleiskaava on suunniteltu vuosina 1989-1998 ja Pirkanmaan 1. maakuntakaava vuosina 2000-2007. Vielä voimassa olevien vanhojen kaavojen laatimisen aikaan keskuspuhdistamoon varautumisen tarve oli jo tunnistettu, mutta vaihtoehtoja sen sijoituspaikaksi on tutkittu ja vertailtu vasta vuonna 2006 ja sen jälkeen valmistuneissa selvityksissä. Asemakaavojen kokonaisvaikutusten arviointia on täydennetty ja raporttiin on lisätty kuvia, joissa alustavat purkuputken ja -pisteen sekä varapurkuputken sijainnit on esitetty aiempaa selkeämmällä tavalla. Aloitus- ja valmisteluvaiheissa vastaava kartta oli sisällytetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Veden virtausolosuhteita Pyhäjärvessä ja siitä eteenpäin virtaavassa vesistössä on selvitetty vesistömallinnuksella. Lisäksi varapurkujärjestelmän toimivuuden ja Vihiojan virtauskapasiteetin riittävyyden tarkastelua varten on laadittu hydraulinen mallinnus. Purkutunneli, purkuputki ja varapurkujärjestelmä sisältyvät myös lupavalmisteluun kytkeytyvään riskinarviointiin ja riskinhallintasuunnitelmaan. Laitoksen puhdistuskapasiteetti, käsittelyvaatimukset, purkuputken linjaus ja purkupisteen tarkka sijainti ym. toiminnan lupaehdot määritellään kuitenkin ympäristö- ja vesilupaprosessien, ei asemakaavan yhteydessä. Kiinteistöjen omistajilla ja haltijoilla on lakiin perustuva velvollisuus sallia yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien johtojen, rakennelmien ja laitteiden sijoittaminen hallinnassaan olevalle alueelle. Purkuputki ja varapurkuputki ovat mm. maankäyttö- ja rakennuslain 161 :ssä ja kiinteistönmuodostamislain 14. luvussa tarkoitettuja jäteveden johtamiseen ja käsittelyyn liittyviä johtoja, joiden sijoittamista ei ole tarpeen ratkaista asemakaavassa. Pääosin vesialueelle sijoittuvan purkuputken ohjeellinen linjaus on kuitenkin esitetty kaavassa nro 8611 (Vihilahti) siltä osin, kuin se on ranta-alueen asemakaavatasoisen maankäytön ohjaamisen ja asemakaavan paikallisten vaikutusten arvioinnin kannalta katsottu tarpeelliseksi. Hankesuunnittelun yhteydessä on kartoitettu maanalaisen rakentamisen alueille sekä niiden alustaville vaikutusalueille sijoittuvat pora- ja lämpökaivot, jotka ulottuvat tyypillisesti noin 150-200 metrin syvyyteen maan pinnasta. Siirto- ja purkutunnelit sijoittuvat esimerkiksi Rautaharkon kohdalla noin 30 metrin ja Sulkavuoren maanalaiset tilat noin 50 metrin syvyydelle maanpinnasta. Kartoituksen perusteella Rautaharkon alueella on joitakin kiinteistöjä, joilla sijaitsevien kaivojen toimintaan louhinta voisi edes teoriassa vaikuttaa. Näistäkin vain yksi (Muuntajakatu 10) sijoittuu maanalaisen asemakaavan nro 8612 suunnittelualueelle. Louhintaan liittyvässä kallion tiivistämisessä on olennaista, että pohjavettä ei virtaa merkittävässä määrin louhittuihin tiloihin, ja että nykyinen pohjaveden taso pystytään ylläpitämään mahdollisimman hyvin. Pohjaveden ja myös lämpökaivojen vesipinnan vaihtelua on mahdollista 6 (7)
seurata useista pisteistä rakentamisen aikana. Lisäksi ympäristöluvan yhteydessä laadittavaan tarkkailuohjelmaan voidaan tarvittaessa sisällyttää maalämpökaivojen pinnankorkeuden säännöllinen mittaus. Kaupunki vastaa asemakaavoja koskevasta virallisesta tiedotuksesta osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kuvatulla tavalla. Keskuspuhdistamo Oy päivittää internet-sivujaan aktiivisesti, ja tärkeimmistä tapahtumista lähetetään tiedotteita yhtiön omalle postituslistalle ilmoittautuneille myös sähköpostitse. Sähköpostilistan kautta jaeltavien tiedotteiden sisältö ja julkaisuajankohta ovat yhtiön omassa harkinnassa. 6 Tampereen polkupyöräilijät ry (kaavat nro 8610 ja 8611) Tampereen polkupyöräilijät ry ilmoittautuu osalliseksi ja esittää mielipiteenään mm. seuraavaa: - Liikenneselvityksessä ehdotettu pyörätien pääreitti Sulkavuorella on puutteistaan huolimatta hyvä. jatkosuunnittelussa tulisi kiinnittää huomioita mm. nopeustasoon, Lempääläntiehen liittymiseen ja reitin riittävään leveyteen. - Lempääläntien itäinen ajorata on sellaisenaan muutettava pyöräliikenneväyläksi. Lempääläntien roolia ja tulevaisuuden poikkileikkausta tulisi miettiä Lakalaivan kautta Vuorekseen kulkevan raitiotien reitin näkökulmasta. Prisman kohdalta pohjoiseen pyöräreitti voi kulkea Harkontien kautta. - Pyöräteiden verkostollinen jatkuvuus on olennaista ja kaava-alueen ulkopuolelle Vuoreksen suuntaan jatkettaessa yhteys kurssikeskukselta Automiehenkadulle on parannettava pääreitin tasoiseksi. Lahdesjärven alueelle tämä reitti on luontevampi. Myös Särkijärvenkatu ja Tuotekatu vaatisivat myös parantamista pääreittitasolle. - Vihilahdessa pyöräilyn laatukäytävän risteäminen työmaaliikenteen kanssa Lahdenperänkadun päässä on harmillista. Pyöräilyn vaatimukset työmaan aikaisille liikennejärjestelyille on kuitenkin otettu huomioon liikenteellisessä tarkastelussa esimerkillisesti. Alueellista pyörätieverkostoa sekä Lempääläntien kehittämistä katumaisempaan suuntaan on tutkittu alustavasti mm. Multisillan yleissuunnitelman, Viinikka-Rautaharkko rakennetarkastelun ja ja maankäytön vision sekä kantakaupungin yleiskaavan 2040 yhteydessä. Suunnitelmien keskeneräisyydestä johtuen nyt laadittavissa asemakaavoissa ei kuitenkaan voida ottaa kantaa esim. katualueen mahdolliseen jakamiseen eri liikennemuotojen kesken. Asemakaavassa nro 8610 (Sulkavuori) Lempääläntien katualue on rajattu jonkin verran voimassa olevaa asemakaavaa kapeammaksi, mutta varaus sisältää edelleen myös itäisemmän ajoradan. Sulkavuoren lähivirkistys- ja suojaviheralueelle sijoittuvalle uudelle pyöräilyn pääreitille varatun ohjeellisen alueen osan leveys on noin viisi metriä. Kaava-asiakirjoihin sisältyviä alustavia suunnitelmia yksityiskohtaisemmin pyöräilyreitin tilan tarvetta ja Lempääläntien katutilan käyttöä tutkitaan asemakaavaa seuraavissa yleis-, katu- ja rakennussuunnitelmissa. 7 (7)