PIRJO PAAKKANEN SUOMATAISTEN JUOMISKERTOJEN OMINAISUUDET VUOSINA 1 JA 12 Vunna 1 vimaan tullutta uutta alkhlilakia seurasi alkhlin kulutuksen npea lisääntyminen. Kasvuvaiheessa jumatavat rajuuntuivat, naisten suus kulutuksesta kasvi ja alkhlijumat tunkeutuivat uusiin ssiaalisiin tilanteisiin. I(ulutus kasvi aina vuteen 1, minka jalkeen se pysyi melk tasaisena 180-luvun alkuvusiin saakka. Vakaan kulutuksen vaiheessa jumatavat pysyivät pääpiirteittäin ennallaan. BO-luvun tisella pulisklla Sumi li yksi niistä harvista maista, jiden kehitys pikkesi yleisestä eurppalaisesta linjasta. Kun alkhlin kulutus muissa maissa laski, se kaantyi Sumessa kasvuun. Alkhlin kulutuksen kasvu antaa tilaa myös jumatapjen muutksille. Jumatapjen kuvauksen kannalta n tärkeätä tietää, miten kulutus jakautuu erityyppisten jumiskenjen kesken, siis missä tilanteissa, kenen seurassa ja miten paljn kerralla judaan. Tässä artikkelissa kuvataan jumiskertjen minaisuuksia vusien 1 ia I2 jumatapatutkimusten jumiskerta-aineistjen varassa. Jumiskerta-aineistn mimpana käyttöalueena n pidetty niiden ssiaalisten tilanteiden tutkimista, jissa alkhlia käytetään. Tästä mahdllisuudesta hulimatta kertatietja hyödyntä+ä+ analyysit vat usein keskittyneet kuvaamaan sitä, miten annyymit jumiskerrat jakautuvat veren alkhlipitisuuden, nautittujen jumien, viiknpäivien, jumispaikan ja seuran kn mukaan. Tämä näktikulma antaa yleiskuvan sumalaisten jumiskertj en minaisuuksista mutta ei erityyppisten jumiskertjen minaislaadusta. On tärkeätä tietää, mikä n yleistä ja mikä harvinaista, mutta n myös tärkeätä tietää, mitkä vat kunkin tyyppisen jumiskerran minaispiirteet. Taulukissa muutsten tarkastelua hjaa klme teemaa: Khdistuuk kulutuksen kasvu pienkäyttkertihin vai nk myös humaltuminen yleistynyt? Mita jumiskerrat kertvat alkhlin ja arjen suhteesta? Entä mitä ne kertvat miesten ja naisten suhteesta? AIN EISTOT Vuden 1 jumatapatutkimuksessa haastateltiin 2 83 sumalaista. Vastausprsentti li. Vunna12 haastateltiin 3 henkilöä. ry'astausprsentti li 8. Näytteet edustavat l--vutiasta väestöä. Haastattelut tehtiin mlempina vusina pääsin syyskuussa. Raprtti perustuu viikkarvin eli kaikkiin haastatteluja edeltaneelle viiklle sattuneisiin jumiskertihin. Syysviikn jumiskerrat kuvaavat sumalaisten alkhlin kaytn perustasa. jsta puuttuvat vutuisjuhlat ja lmakausi. Edustavan näytteen viikkkartitus n samalla edustava näyte väestön jumiskerrista. Viikkkartitukseen tulleiden jumiskertjen määrä li 2 vunna 1 ja 3 BBI vunna 12. Puuttuvien tietjen vuksi taulukiden tsiasialliset tapausmäärät vaihtelevat hiukan. Jumiskertj en kuvauksessa käytetään jutuja määriä, jumisen ajankhtaa, jumis- ALKOHOLIPOLITIlKKA (1)1 13 3
TauLukk. Jumiskertjen lukumäärä sukupulen ja iän mukaan vusina 1 ja 12 jumiskert jen tukumaara 1 t2 kasvuprsentti 2/ väestöryi-rmän suus kaikista kerrista (%) t 12 nalset 882 2 0..3 0 I 8 0 2 8 0 +0 +2 20 B 3 3 01 2 0 00 +3 0 r00 paikkaa ja jumaseuraa. Ensin tarkastellaan, miten jumiskerral jakautuvat pieniin ja suuriin kertihin. Seuraavaksi katstaan. miten alkhlin kayttti jakautuu eri viiknpäiville ja erityyppisiin jumisympäristöihin. Lpuksi tarkastellaan jumaseurueiden kstumusta. Kaiken aikaa käsitellään rinnan miehia ja naisia. Jumisker:ran rajuutta kuvataan veren alkhlipitisuudella. Se n sikäli parempi mittari kuin kertakulutus, että sitä laskettaessa tetaan humin jumiskerran kest ja haastateltavan pain (veren alklipitisuuden määrittämisestä ks. Simpura 18, liite 2). Jalkimmäinen n erityisen tärkeä, kun verrataan miehia ja naisia. Jumiskerrat n jaettu kahteen ryhmään: alle yhden prmillen pienkerrat ja vähintään yhden prmillen humalakerrat (Kiianmaa 13, -0). Yhden prmillen humalatilan saavuttavat jumalla nin pulla keskilutta, 2i3 pulla mieta viinia tai I/13 pul- Ia kirkasta viinaa. Miehilla prmillen humalatilaan jhtava alkhlimäärä saadaan nin pullsta keskilutta, 1 pullsta mieta viiniä tai l/2 pullsta kirkasta viinaa (Sillanaukee r3). Jumiskertjen useutta ja minaisuuksia kuvataan seuraavin tavin. Ensinnäkin n estimintikertimia kayttaen laskettu, kuinka mnta jumiskertaa naisille ja miehille kertyy syysviiklla. Lisäksi n laskettu kunkin jumiskertatyypin prsenttinen suus. Edelleen n laskettu kunkin jumiskertatyypin muutsprsentti vudesta 1 vuteen 12. Kasvuprsentit vat hyodyllisia sillin, kun halutaan kiinnittaa humita siihen, miten paljn erityyppiset jumiskerrat vat lisääntyneet. Jumiskertjen yleisyyttä kuvaavien tietjen lisäksi n tarkasteltu sitä, mikä n pien- ja humalakertjen suus erityyppisilla jumiskenilla. JUOMISKERTOJEN TUKUMAARA JA RAJUUS Kertmalla tutkimusaineistn sisältyvien jumiskertjen lukumäärä tantasuhteen mukaisilla estimintikertimilla (1 1 ja 12 I 00) saadaan syysviikn jumiskertjen kknaismääräksi vunna 1 naisille vajaa miljna ja miehille hieman yli kaksi miljnaa kertaa (taulukk l). Kuusitista vutta myöhemmin sumalaisten ilmi ttamissa jumiskerrissa ylitetään neljän miljnan raja. Naisten suus n hieman alle 1, miljnaa ja nriesten hieman yli 2, miljnaa. Naisten jumiskerrat vat lisääntyneet npeammin kuin miesten. Siita hulimatta naisten suus kaikista jumiskerrista n kasvanut vain hivenen. Sukupulten välinen er ei le palja kaventunut. Valtasa jumiskerrista n edelleen miesten jumiskertja. Sumalaisten jumiskertjen lukumäärä n kasvanut yli miljnalla jumiskerralla. Jumiskertjen jakautuminen eri prmillelukkiin n pysynyt pääpiifieissään samana. Suu- 1 ALKOHOL]POL TIlKKA ):3
rin sa jumiskerrista n pienkertja. Sumalaisten jumisessa humalakerrat vat kuitenkin lisääntyneet npeammin kuin pienkerrat (taulukk 2). Humalakertjen kasvuprsentti n naisilla 8 ja miehilla 3. Pienkertjen kasvuprsentti n naisilla 3 ja miehilla 20. Kulutuksen kasvu n siten merkinnyt myös humaltumisen Iisääntymistä. JUOMlSEN VIIKKORYIMI Jumisen viikkrytmi kuvastaa alkhlin ja arjen suhdetta. Alkhlin nauttiminen muutinkin kuin viiknlppuisin ja juhlapäivinä n situs alkhlin kaytn liittymisestä nrmaaliin arkeen. Miljnan jumiskerran lisäys ei le tasittanut kertjen viiknpäiväjakaumaa. Mlemmilla sukupulilla kaytt kasautuu jpa aikaisempaa vimakkaammin viiknlppuun (taulukk 3). Perjantain, lauantain ja sunnuntain suus kaikista jumiskerrista n vunna 12 miehillä 0 ja naisilla 8 prsenttia. Vunna 1 vastaavat luvut livat miehilla ja naisilla 2 prsenttia. Pienkertjen ja humalakertjen viikkrytmi n pääpiirteittäin varsin samanlainen (taulukk 3). Kummallakin sukupulella sekä pien- että humalakertja n eniten lauantaisin ja tiseksi eniten perjantaisin. Viiknlpun j umiskerrat vat lisääntyneet sekä naisilla että miehillä enemmän kuin alkuviikn kerrat (taulukk 3). Mlemmilla sukupulilla sekä alku- että lppuviikn humalakerrat vat lisääntyneet npeammin kuin pienkerrat. Naisilla lppuviikn humalakertjen kasvuprsentti n huikea: humalakertjen määrä n kaksinkertaistunut. Jumiskertien jakautuminen pien- ja humalakertihin eri viiknpäivinä kuvastaa sekin arjen ja alkhlin suhdetta (taulukk ). Olisi luntevaa ajatella, että alkuviikn jumiskerrilla humalakertjen suus lisi pienempi kuin viiknlppuna. Naisilla jumisen yleisilme n kumpanakin tutkimusvunna hyvin samanlainen sekä Taulukk 2. Erityyppisten jumiskertjen prsenttinen suus vusina 1 ja 12 ( jumiskerrista) ja kasvuprsentit vudesta 1 vuteen 12 humalakertjen kasvuprsentit2lt suts,t pienkemat humalakerrat 1 12 12 1 1 2 12 t t2 2 +3 +20 +2 alku- että lppuviikn päivinä. Myös miehilla alku- ja lppuviikn jakauma n säilynyt melk muuttumattmana, mutta heillä humalakertjen suus n lppuviiklla selvästi suurempi kuin alkuviiklla. Sukupulier alkuja lppuviikn jumatavissa n vunna12 yhtä suuri kuin vunna 1. Naisilla myös lppuviikn tilanteet vat vittpulisesti pienkertja, mutta miehilla jka klmas lppuviikn jumiskerta päättyy humalaan. Kaytttikertjen lisääntyminen ei le tasittanut jumiskertjen viikkrytmiä, vaan pikemminkin viiknlpun suus n entisestään krstunut. Yllatyksellisintä n, että humalakerrat vat lisääntyneet npeammin kuin pienkerrat sekä alku- että lppuviiklla. J U OMISYMPARISIOT +8 +3 + Sumalaisen miehen jumisesta saa tisinaan sellaisen kuvan, että se tapahtuu mahdllisimman usein miesryhmässä ja sellaisessa paikassa, jssa pääsee pis naisten ja lasten keskuudesta: "Ravintlaan pääsemiseksi ALKOF,]OLIPOLIT]IKKA (1):3 1
Taululrk 3. Jumiskertjen viikkrytmi vusina 1 ja2 (Tajumiskerrista)ja kasvuprsentit vudesta I vuteen 12 viiknpäivä ma ti ke pe 1a su t kaikki kerrat 1 L2 I I ö t0 t 31 3 1.2 IO 1 L2 t2 IO 13 12 l0 l 20 28 1I t0 yhteensa 1 12 1,2 IB 21 2 32 I1 pienkerrat narset 1 12 ö IO ö t 20 3 13 1 )2 l1 13 t2 I t It t 1B ) 2 II 1 12 t0 t3 il 1 l 2 L2 l.l humalakerrat 1 t2 () t0 1l 1 3 3 12 1B 2 3 0 yhteensa 1 12 1i B 1B 2 3 3 kasvuprsentit 2l ma-t pe-su kaikki kenat narset +31 +Il +1 + + + 3 0 B pienkerat +2 +B +12 + + + 0 JJ 0 humalakerrat +2 +1 +21 + + + L ALKOHOLIPOLITIIKKA {1):3
keksitäan mnenlaisia keinja - - Sisään vidaan piketa rskapussin vientimatkalla tai livahtaa vaikkapa suraan kerrstaln saunasta, niin että märkä pyyhe pitaa jattaa narikkaan" (Sulkunen & al. 18, 1). Tätä taustaa vasten n ehkä yllättävää, etta sekä naisten että miesten jumisesta valtasa tapahtuu ktiympäristössä ja nimenmaan massa kdissa (taulukk ). Vunna 12 mlempien sukupulien jumiskerrista lähes pulet sijittui maan ktiin. Anniskeluympäristössä tapahtuvien jumiskertjen suus n mlemmilla sukupulil- Ia samaa suuruuslukkaa. Miehet sen sijaan juvat hivenen useammin kuin muualla kuin kti- tai anniskeluympäristössä eli vähän missä vain. Taulukssa esitetään kti- ja anniskeluympäristössä tapahtuvien jumiskertjen jakautuminen pien- ja humalakertihin. Ravintlatutkimuksissa n usein phdittu sita, hillitseekö vai lisaak ravintlaympäristö alkhlin kulutusta (Simpura 18). Anniskeluympäristö n humalavittisempi kuin ktiympäristö. Ktiympäristössä humalakertjen suus n pienempi kuin ravintlassa, ja pienja humalaketjen suus n pysynyt kuudentista vuden aikana muuttumattmana. Anniskeluympäristön jumiskerrat vat muuttuneet mlemmilla sukupulilla märem- Taulukk. Erityyppisten jumiskertjen suus alkuviikn ja viiknlpun jumiskerrista vusina 1 ja 12 (Vc a. aüknpäiaien j umiskerrista) narset ma-t pe-su ma-t pe-su ma-t pe-su pienkertjen suus. 1 t2 B B B B1 2 humalakertjen suus, / 1 12 t2 2t JJ 1B 2 l I 3 l Taulukk. Paäasialliset jumisympäristöt vusina 1 ja 12 (V jrmiskerrista) ja kasvuprsentit vudesta 1 vuteen 12 narset t t2 kasvu- 21 1 t2 kasvu-c/ 21 1 t2 kasvu- 2/ ktiympäristö kti tisen kti mökki sauna 0 2 l, 2 ö + 1 l0 +32 t 12 0 () +0 anniskeluympäristö 2 ravintla 23 keskilutbaari l 2t 1 2 f,).) 2 ]B rb +1 2 20 1B +21 muu ympärrstö +0 IO + l0 +IB - Paikkavaihtehta ei esitetty mana vaihtehtna. Muu ympäristö: kulkuneuv, työpaikka, yleinen huvi- taijuhlapaikka, ulkna harrastusten parissa. rapussa. prttikäytävässä, muualla. ALKOHOTPOLIT KKA (1): lfr 3
TauLukk. Erityyppisten jumiskerkrjen suus ktija anniskeluympäristössä vusina 1 ja 12 (/ a. ympiiristötyypin jumiskerri sta) nalset ktiympäristii 0 anniskeluympäristö 82 ktiympäristü anniskeluympäristö 1 ktiympäristö BI anniskeluympäristö pienkertjen humalakertjen suus, Ta suus, 1 t2 1 t2 B B t0 IB 2 2 l 2 2t 3 Taulukk. Jumiskertjen jakautuminen.jumaseuran kn mukaan vusina 1 ja12 ( jumiskerrista) ja kasvuprsentit vudesta 1 vuteen 12 narset yksin 2 henkeä 3- henkeä - henkea yli I0 henkeä yksin 2 henkeä 3- henkeä - henkeä yli henkeä yksin 2 henkeä 3- henkeä t-i0 henkeä yli l0 henkeä 2 2 2 1 12 kasvuprsentti 2/ r0 IB () :) 2 3l t l0r IB L<t ;)Z l 0 l0 +8 3 +2 t I 3 t 1 12 3 0 +3 +0 +B t + +2 +3 +1 - + + +2 nriksi. Vunna 12 naisten anniskelukerrista neljännes ja miesten kerrista peräti 2 prsenttia n humalakefija. Vunna 1 luvut livat lb ja2 prsenttia. Humalakertjen lisääntyminen n siten llut nimenmaan ravintlassa tapahtuvien humalakertjen enentymistä. Ravintlakertjen humalavittisuus vi lla yhteydessä ikään. Ravintlassa käyvät useimmin alle 3O-vutiaat, jiden juminen n myös muissa ympäristöissä rajumpaa kuin vanhempien ikäryhmien. J UOMASEU RAT Taulukssa esitetään jumaseurjen jakautuminen kn mukaan. Jumakumppanien lukumäärissä n kuudentista vuden aikana tapahtunut yksi suuri muuts. Miehet tyytyvät humattavasti harvemmin kuin aikaisemmin pelkästään maan seuraansa. Miesten yksinjumiskerrat vat vähentyneet jpa absluuttisesti. Sekä että jural vunna 12 useimmiten kahteen pekkaan. Naisten jumisen runsastuessa parisuhteessa elävän miehen ei ilmeisesti tarvitse yhtä usein kuin aikaisemmin seurustella vain pulln kanssa. Sukupulten er yksinjumisessa n humattavasti kaventunut. Jumaseuran kn ja judun määrän valilla n tdettu yhteys: yksinjumiskerrilla judaan vähiten. Seuran kn kasvaessa kertakulutuskin kasvaa (Simpura 18, -). Miehilla humalakertjen suus n kaikenkkisissa seurissa suurempi kuin naisilla (taulukk B). Samalla kun miesten yksinjuminen n vähentynyt, humalakertjen suus miesten yksinjumiskerrista n kasvanut vunna 12. Naisilla humalakertjen suus n kasvanut eniten kahden hengen seurissa. "Nrmi baa jupua' n kuulunut ensisijaisesti miehille ja ennen kaikkea miehiselle jumaringille. Nainen n tähän rinkiin päässyt vasta tällä vusisadalla, ja naisten mat ringit vat vasta tulllaan" (Virtanen 182). Naisten lisääntynyt alkhlin kayttö n tunut muassaan sen, että jumaseurjen sukupuli- 18 ALKOHOIIPOI TIIKKA {1): 3
kknpan n selvästi muuttunut kuudentista vuden aikana. Muutkset jumaseurjen sukupulikknpanssa (taulukk ) kertvat siitä, että ja juvat aikaisempaa useammin keskenään. Naisrinkien suus jumaseurista ei le kasvanut. Miesten juminen yksin tai miesseurassa n vähentynyt sekä suhteellisesti että absluuttisesti. Vunna 1 miesten jumiskerrista vain prsentissa li mukana naisia. Vunna 12 miesten kerrista j prsentissa jumakumppaneina n myös naisia. Sekä naisten että miesten keskuudessa sekaseurissa tapahtuvat jumiskerrat vat lisääntyneet eniten. Tama merkitsee sitä, että alkhli n entistä useammin sa sukupulten keskinäistä kanssakaymistä ja parisuhdetta (Paakkanen & Simpura 13). Hllantilainen tutkimus sittaa, että jumisen tahti n kiivaampi ja jumamäärä suurempi nurten miesten jumaseurissa kuin pienemmissä ja harvalukuisemmissa tyttöprukissa. Sekaryhmien alkhlin kaytt sijittuu puhtaiden pika- ja tyttöryhmien välille. Mlemmilla sukupulilla jumisen tahti n hitaampaa sillin, kun judaan parisuhdekumppanin kanssa, kuin sillin, kun judaan suuremmassa jukssa. Pjat mukautuvat enemmän kuin tytöt kullisenkin ryhmän jumatahtiin (van de Gr ). Seuraavassa katsmme, miten seurjen sukupulikknpan vaikuttaa sumalaisten jumisen lunteeseen. Ovatk sekaseurat kaytttikertina pienkertavittisia? Miehilla maa sukupulta levat jumaseurat vat mlempina tutkimusvusina kaikkein humalavittisimpia (taulukk l0). Sekaseurissa he juvat hillitymmin. Naisilla humalakertjen suus naisseurissa n vunna 12 nussut sekaseurjen humalakertasuuden taslle. Sen sijaan sekaseurassa juminen ei le muuttunut naisten khdalla rajummaksi. Tlrtkimukset sittavat, että ulkiset tekijat, jpa sellaiset elämäntilanteen muutkset kuten työttömyys, eivät vaikuta naisten jumiseen samalla tavalla kuin miehillä (Mustnen & Paakkanen & Simpura 13). Sen sijaan Taulukk B. Erityyppisten jumiskertjen suus erikkisissa seurissa vusina 1 ia 12 (% a. s e ur atylpin }umiskerrista) yksin 3 2 henkeä f 3- henkeä 8 - henkea 83 yli henkeä 0 yksin 8 2 henkeä 3- henkeä 8 - henkeä 0 yli henkeä 2 yksin BB 2 henkeä Bl 3- henkeä - henkeä 8 yli l0 henkeä pienkertjen suus. 1 12 B3 1 tö 0 B B humalakertjen suus, 1 12 13 t l0 t 2, 0.x) 2 t 2 2 t 13 21, t3 2 3 0 3 IB 2l 2 Taulukk. Jumiskerat seuran sukupulikknpann mukaan vusina 1 ja12 (Ea jumiskerrista) ja kasvuprsentit vudesta I vuteen 12 ei seuraa nainen naisseurassa 1 sekaseura miehel 0 1 12 kasvuprsenttt 21 0 ei seuraa 2:t mies miesseurassa 28 sekaseura 0 ei seuraa 1 vain maa sukupulta 2 sekaseura 8 I0l l0 \ 0 t l r00 t2 t 0 +8 +3 + -13 + - t + AIKOHOI POTIT] KKA (1):3 r
ktulukk. Erityyppisten jumiskertjen suus sukupulen mukaisissa jumaseurissa vusina 1 ja 12 ( a. seuratyypin jumiskerrista) t pienkertjen suus. a t2 t humalakertjen suus. t2 el seuraa nainen naisseurassa sekaserrra :l 2 B n B 1, 1B I ei seuraa mies miesseurassa sekaseura B t 3 2 l 3 2 2 3 L(' ei seuraa vain maa sukupulta sekaseura ö B t2, 2t IB 3 naisten mukanal jumaseurassa näyttää myös Sumessa hillitsevän miesten jumista. Miesten ja naisten jumaseurat vat vunna 12 hyvin samanlaisia (taulukk 1l). Parisuhteen asema sumalaisten jumisessa n humattava. Alkhlia n nautittu parisuhdekumppanin kanssa prsentissa naisten ja prsentissa miesten jumiskerrista. Tiseksi yleisin jumaseura kummallakin sukupulella n ystäväpiiri. Uusia kntakteja alkhlin avulla slmitaan harvin, sillä ennestään tuntemattmia henkilöitä n llut vain prsentissa jumaseurista. Työtvereiden merkitys miesten tai naisten jumaseurana n perhepiiriin verrattuna vähäinen. Humalakertjen suus erilaisissa seurissa n pienin sillin, kun judaan pulisn tai sukulaisten kanssa. Miesten seurista humalavittisin n ystäväpiiri, jnka seuratyypin jumiskerrista peräti yli pulet jhtaa j humalaan. Naiset humaltuvat seurustelukumppanin kanssa judessaan useammin kuin muullin. Vakiintuneessa parisuhteessa kumpikin sukupuli ju hillitymmin. Tämä jhtunee siitä, että seurustelukumppanuus n sa sita ikavaihetta, jllin varsinkin käyttävät alkhlia rajummin kuin perheen perustamisen jalkeen (Ahlström lb; Paakkanen te2). YHIE E NVETO I. Syysviikn jumiskertjen lukumäärä kasvi hieman yli miljnalla vudesta lvuteen 12. Sukupulten välinen er ei palja kaventunut. Valtasa jumiskerrista n edel- Ieen m iesten jumiskertja. 2. Jumiskertjen jakautuminen pien- ja humalakerlihin n pysynyt pääpiirteissään ennallaan. Vähintään yhden prmillen humalakertjen suus n naisilla l prsenttia ja miehilla prsenttia vuden 12 jumiskerrista. 3. Mlemmilla sukupulilla mutta etenkin naisilla humalakerrat vat lisääntyneet npeammin kuin pienkerrat.. Kayttkertjen lisäys ei le tasittanut t0 ALKOHOTIPOLITIIKKA (l ): 3
Taulukk. Jumiskertjen jakautuminen seuran ssiaalisen kknpann mukaan ja erityyppisten kerljen suus kunkin seuratyypin jumiskerrista vunna 12 % jumiskerrista a a. s eur.tyypin jumiskerrista pienkerrat humalakerrat av(i)pulis seurustelukumppani srrkulaisia ystäviä, tuttavia, naapureita työtvereita tuntemattmiä t 8 3 2 3 t 3 ö 2 t av(i)pulis seurustelukumppani sukulaisia ystäviä, tuttavia, naapureita työtvereita tuntemattmia l 3t 1B - t l l l l 3 2 3 3 av(i)pulis seurustelukumppani sukulaisia ystäviä, tuttavia, naapureita tyütvereita tuntemattmia ö 1 3l t 2 BO B ib 20 0 3 Havaintja ryhmässä alle 0. jumiskertjen viikkrytmiä, vaan pikemminkin viiknlpun suus n entisestään krstunut. Perjantaihin ja lauantaihin sui prsenttia vuden 1 ja 3 prsenttia vuden I2 jumiskerrista.. Mlemmilla sukupulilla mutta etenkin naisilla sekä alku- että lppuviikn humalakerrat vat lisääntyneet pienkertja npeammin.. Ktiympäristö ja ennen kaikkea ma kti n edelleen sumalaisten susituin jumispaikka. Vunna 12 naisten kerrista 2 prsenttia ja miesten kerrista prsenttia tapahtui kt iympäristössä.. Ktiympäristön jumiskerrilla humalakerljen suus n pienempi kuin anniskeluympäristön. Lisäksi ktiympäristössä pien- ja humalakertjen suus n pysynyt kuudentista vuden aikana muuttumattmana, mutta anniskeluympäristön jumiskerrat vat muuttuneet mlemmilla sukupulilla humattavasti märemmiksi. B. Miesten yksinjuminen n vähentynyt sekä suhteellisesti että absluuttisesti. Sukupulieryksinjumisessa n humattavasti kaventunut. Vunna 12 yksinjumiskertja n prsenttia naisten ja 1 prsenttia miesten jumiskerrista. Vunna 1 vastaavat luvul livat l0ja 23 prsenttia.. Humalakertjen suus miesten yksinjumiskerrista n lisääntynyt 1 prsentista 2 prsenttiin.. Puhtaat miesringit vat vähentyneet seka suhteellisesti että absluuttisesti. Vunna 12 naisten kerrista prsentissa ja miesten kerrista prsentissa jumaseura ALKOHOLIPOTITIIKKA ): 3 tl
kstuu sekä miehistä että naisista. Vunna 1 miesten jumiskerrista vain prsentissa li mukana myös naisia. ll.kummallakin sukupulella kahden hengen seurat vat lisääntyneet kaikkein npeimmin. 12. Naisrinkien humalakertjen suus n vunna 12 humattavasti suurempi kuin vunna I. Miehilla kaikkein humalavittisimpia seurja vat miesringit. Sekaseurissa miesten humalakertjen suus n humattavasti pienempi kuin puhtaissa miesseurissa. 13. Sumalaisten yleisin jumakumppani vunna 12 n av- tai avipulis. Uusia kntakteja alkhlin avulla slmitaan harvin, sillä vain prsentissa vuden 12 jumiskerrista seurassa n llut mukana ennestään tuntemattmia. Työtverien merkitys jumaseurana n perhepiiriin verrattuna vähäinen. 1. Humalakertjen suus n alhaisin niillä jumiskerrilla, jilla jumaseuraan kuuluu av- tai avipulis. Humalavittisin seura n miehilla yshväpiiri ja naisilla seurustelukumppani. POHDINTA Alkhli n perinteisesti llut miehisyyden symbli. Sen avulla astutaan askel miehuuteen ja saavutetaan kaverien hyväksyntä. Raskas juminen symbli miehisyyttä paremmin kuin kevyt, ja mita enemmän mies sietää alkhlia, sitä miehisempi hän n: "ju kuin mies". Naiset vat lisänneet jumiskertjaan enemmän kuin, mutta he juvat edelleen itsensä humalaan humattavasti harvemmin kuin. Naisten humalakertjen muutsprsentti kuitenkin puhuu sen pulesta, että vunna 12 humalaan juminen ei enää le vain miesten yksinikeus. Ennen 0- luvun liberalismia naisten juminen ei llut hyväksyttyä sumalaisessa yhteiskunnassa. Nykyään siihen, miten suhtautuvat alkhliin ja miten he kayttavat alkhlia, vi aikaisempaa enemmän vaikuttaa naisten itse valitsema elämäntapa. Naisten humala vi kuitenkin lla erilainen kuin miesten. Pasi Falk ja Pekka Sulkunen (180, 2) kuvaavat miehen myyttistä humalaa seuraavasti: "Humalassa mies (1) jattaa taakseen naisen, (2) turvautuu jumaryhmän kllektiiviseen kykyyn trjua ulkpuliset hairitsijat ja sisäinen syyllisyys ja (3) paätyy sen turvin ksmiseen yksinäisyyteen". Saman pyhän klmin tutkijat vat havainneet miespulisten vaikuttajayksiltiiden haastatteluissa vunna 13. Vaikuttajanaisten puheenvurissa miesten uhmakas humala nahtiin lapsellisena ja vastuuttmana viinalla latrailyna. Oman jumisensa sisältöä analysidessaan puhuivat terapiaistunnista. Arki ja arjen myötä tdennäköisesti myös mies-, perheja muut ihmissuhteet livat läsnä naisten humalassa, ja ssiaalisuus ja vastuu tisesta krstuivat (Sulkunen I3). Miesten ja naisten humalamaailmjen erlle ltiytyy vastine myös työeiämästä. Matti Krtteinen kutsuu sumalaista työmraalia selviytymisen eetkseksi. Naisten selviytymisen eets ei jäsenny uhittelevaksi miehiseksi kilpailuksi, vaan itsellisyys stetaan uhrautuvalla tytilla (Krttei nen 12). Uhr autumi nen ja terapeuttina timiminen vat sa naisten perinteistä rlia. Onkin mahdllista, että naisten alkhlin kaytn lisääntyminen riisuu humalaa maskuliinisista piirteista ja että samalla tapahtuu yleisemmällä taslla mies- ja naisrlien uudelleenmäärittelya. Vielä vunna lb keskilukkaisen ravintlan kanta-asiakas livat sitä mieltä, että naisen humala n tumittavampaa kuin miehen (Ahla IB; Paakkanen ). Naisten humalakertjen raju lisääntyminen uhmaa humalaiseen naiseen khdistuvia kielteisia asenteita (Paakkanen 12). Yleensä asenteet seuraavat käyttäytymistä. Ehkä naisen humalaa ei tulevaisuudessa paheksuta samassa määrin kuin ennen, Naisilla humalakertjen lisääntyminen n kanavitunut kahden hengen seurihin ja 12 ALKOHOLIPOIITII KKA s 11 3
naisseurihin. Miehilla samaa sukupulta levat jumaseurat vat kaikkein humalavittisimpia, mutta heillä humalakertjen Iisääntyminen kanavituu yksinjumiskertihin. Humalakertjen suuden kasvu naisilla naisseurissa ja miehilla itsensä seurassa tukee sitä letusta, että sukupulien humalamaailmat vat sen verran erilaisia, että niissä viihdytään parhaiten jk saman sukupulen /.rit - -.-*.,@.\ Humalakertjen lisääntyminen n sekä naisilla että miehillä merkinnyt nimenmaan julkisessa tilassa eli ravintlassa tapahtuvien humalakertjen lisääntymistä. Samalla vrmresten prstumtsen Ja Alkn kntrllin vähenemisen myötä vapautuu, ravintlakertjen ilme muuttuu humalaisemmaksi. Nurisn susima Helsingin keskustan ravintla hukutteli huhtikuussa 1 asiakkaita mainstekstillä "vedä Marat". Ravintlapäällikön mukaan kehtus tarkittaa kaikessa yksinkertaisuudessaan, että "tule ja ra kunnn kännir" (Iltalehti 2..1).tr.J.tn ravintla vi mainstaa alkhlipliittista rliaan tähän tapaan, n selvä, että sen aikaisempi tehtävä ikeappisten jumatapjen pinahjna n (ravintla)kntrllin löystymisen myötä vaihtunut tisenlaiseksi (Bruun 11). Ravintlakertjen humalavittisuus ei le vain sumalainen ilmiö. Myös muissa maissa kannetaan hulta ravintlakulttuurin tilasta. Sen lisäksi, että ravintlissa n lupa humaltua, niissä n myös tettu tavaksi tarjilla hu- malaisille (Hlmila & Haavist 1; Stckwell & al. 13). Australialaiset tutkijat vat esimerkiksi esittäneet, että haitallisen jumisen vähentämistimenpiteet pitaisi khdistaa nimenmaan ravintlihin. kska runsaan jumisen tdennäköisyys n suurempi sillin, kun jumispaikkana n muu kuin ma kti. Etenkin nuret naimattmat juvat ravintlassa rajummin kuin ktna (Stckwell & al. 13, 1). Julkisessa tilassa humaltuminen vi myös Sumessa lla yhteydessä ikaan, kska ravintnlapalveluita kayttavat useammin hyväkseen alle -vutiaat nuret aikuiset. Etenkin naisten julkisen humalan runsastumista vi kuitenkin pitää situksena siitä, että sumalaiset suhtautuvat jpa naisten humalaan entistä myönteisemmin. Lisäämällä humaltumista yleisissä tilissa sekä että riisuvat humalaa julkisesta napeasta. Vunna lb2 Matti Virtanen kirjitti: "Kaikki yritykset vähentää humalahakuista jumista vat enemmän tai vähemmän epän- Humalakerrat vat säilyneet, nistuneet - - mutta niiden ympärille ja väliin n levittaytynyt melkinen määrä pientä ja keskivahvaa jumista" (Virtanen 182, B3). Vunna 12 tiheämpi juminen n saamassa yhä enemmän perinteisiä kulttuuripiirteita. Humalakerrat vat sekä naisilla että miehillä lisääntyneet pienkertja npeammin sekä alku- että lppuviiklla. Suuntaus puhuu pikemmin perinteisen alkhlikulttuurin sitkeydestä kuin uusien jumatapjen viriämisestä. KIRJALLISUUS Ahlström, Salme: Naisten alkhlin kaytt. Teksessa: Simpura, Jussi (tim.): Sumalaisten jumatavat. Haastattelututkimusten tulksia vusilta 18, I ja 18. Alkhlitutkimussäätiön julkaisuja n: 3. Helsinki 18 Ahla, Eija: Happy hurs. Uuden keskilukan ravintlaelämää. Helsinki: Hanki ja jää, tb Bruun, Kettil: Alkhli - kaytt, vaikutuksetja kntrlli. Helsinki: Tammi, 11 Falk, Pasi & Sulkunen, Pekka: Sumalainen humala valkkankaalla - sumalaisen miehen myytti- nen fantasia. Ssilgia f (180):,2-20 de Gr van, I. A. M.: Situatinal aspects f adlescent drinking behavir. Ph.D. dissertatin, Faculteit der Gezndheidswetenschappen, Rijksuniversiteit Limburg: The Netherlands Hlmila, Marja & Haavist, Kari: Alkhlinkaytön liittyminen pliisin väkivaltatimistn tutkimiin tapauksiin Lahdessa. Lahti-prjekti: Alkhlipliittinen tutkimuslaits, työpapereita Nr, tammikuu 1 Kiianmaa, Kalerv: Humala ja sen synty. Tek- ALKOHOLIPOLIT IKKA ):3 13
sessa: Kiianmaa, Kalerv & Salaspur, Mikk (tim.): Alkhli. Bilaaketieteellinen kasikirja. Helsinki: Otava, 13 Krtteinen. Matti: Kunnian kenttä. Helsinki: Hankijajää,12 Mustnen, Heli & Paakkanen, Pirj & Simpura, Jussi: Työllisten ja työttömien jumatavat. Alkhliplitiikka 8 (13):,3 Paakkanen, Pirj: Juppuden lukkakartta. Keskilukkaisten ravintla-asiakkaiden alkhlin kaytttia kskevat lukitukset. Alkhlipliittisen tutkimuslaitksen tutkimusselste n: l8. Helsinki ll Paakkanen, Pirj: Sukupulen mukainen kaksiskansalaisuus ja alkhli. Alkhliplitiikka (t2):,23-2t Paakkanen, Pirj & Simpura, Jussi: Alkhlijumat ja saunminen nyky-sumessa. Alkhliplitiikka 8 (13):, 331-3i Sillanaukee, Pekka: Alkhlin suurkulutuksen ja kertakaytn rajat. Pullpsti (13):, l Simpura, Jussi (tim.): Sumalaisten jumatavat. Haastattelututkimusten tulksia vusilta 18, 1 ja 18. Alkhlitutkimussaatin julkaisuja n: 3. Helsinki fb Simpura, Jussi: Ravintlajuminen Sumessa vunna I8. Alkhliplitiikka (18):2, 0- Stckwell, Tim & Lang, Ernie & Rydn, Phil: High risk drinking settings: the assciatin f serving and prmtinal practices with harmful drinking. Addictin BB (13), 11-12 Sulkunen, Pekka: Mythical images f drinking revisited. Paper presented at the Furth Internatinal Cnference n Cnsumptin, Amsterdam B- I1, September 13 Sulkunen, Pekka & Alasuutari, Pertti & Natkin, Ritva & Kinnunen, Merja: Lähiöravintla. Keuruu: Otava, lb Virtanen, Matti: Ankyrä, tuiske, huppeli. Muur tuva sumalainen humala. Prv: WSOY. 182. ENCLISH SUMMARY Pirj Paakkanen: Finnßh dinking ccasins in 1 and 2 (Sumalaßten jumixkertjen minaisuudet ausina ja 12) Data n all drinking ccasins within a single week frepresentative samples fthe Finnish ppulatin between the ages f 1 and in 1 and 12 are analysed. Descriptins f the ccasins include the amunt drunk, the time and place f drinking and cmpany. Occasins are divided int thse f mderate drinking (under ne per mil) and heavy drinking (at Ieast ne per mil). The fllwing three themes gvern the study: Has nly mderate drinking increased r has heavy drinking als becme mre cmmn? What d drinking ccasins tell us abut alchl and daily life? What d we learn abut the relatinship betwcen men and wmen? The number f drinking ccasins during the autumn week under investigatin grew by slightly mre than a millin frm 1 t 12. The difference between the sexes remained mre r less the same, with men accunting fr mst f the ccasins. 'Ihe relative frequency f mderate and heavy drinking remained mre r less unchanged. The majritv f ccasins invlved mderate drinking but the frequency f heavy drinking increased mre rapidly amng bth sexes, arnng wmen in particular. This increase did nt result in the ccasins being divided mre evenly between the days f the week. On the cntrary the prprtin fccasins taking place during weekends was even greater in 12 than in1. Drinking at hme cntinued t be mre ppular than ging ut, althugh heavy drinking was less cmmn at hme than utside. Mrever. the relative frequency f heavy use at hme rernained unchanged during the sixteen years while drinking utside the hme became cnsiderably heavier fr bth sexes. Bth the abslute and relative frequencies f men drinking alne r in a grup fmen decreased. In 12, drinking with ne's partner was mre cmmn than drinking with thers. Men drank heavily with their friends and wmen with their partners. KEY WORDS: Drinhing habits, Finland, lngitudinal stud,y, c nsurnptin, culture t ALKOHOT POLIT IKKA (1): 3